Turvallisuus ensin - Suurpellon palvelumuotoilukonsepti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuus ensin - Suurpellon palvelumuotoilukonsepti"

Transkriptio

1 Turvallisuus ensin - Suurpellon palvelumuotoilukonsepti Anttola, Niko Kiiski, Mikko Takkunen, Janne 2015 Espoo

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Espoo Turvallisuus ensin - Suurpellon palvelumuotoilukonsepti Ryhmä 14 Anttola, Kiiski, Takkunen, Palvelumuotoilulla innovaatioihin Loppuraportti Toukokuu, 2015

3 Sisällys 1 Johdatus aiheeseen Konseptin tietoperusta Keskeiset käsitteet Naapurustovahti ja sen johdannaiset Innovaatioprojekti Suurpelto-hanke tiivistettynä Rajaukset ja liittymät Aikataulu Käyttäjätieto SWOT-analyysi PESTE-analyysi Palvelupolku (Customer Journey Map) Aineiston analyysi Naapurustovahdit-konseptin yleiskuvaus Palvelun hyödyt konseptin eteenpäin viemisessä Käyttäjätiedon syventäminen palvelukonseptin kehittämiseen Palvelukonseptin hyötyjä Mitä, kenelle ja miten Asiakkaan hyödyt Business Model Canvas Ideointimenetelmiä kokeilemassa Ideointia Workshop-menetelmä Neliportainen työpaja Workshopin tuloksista Ideat jatkokehittelyyn Kaukaiset ajatusmallit Ideoinnista toteutukseen Konseptin visualisointi Tarinankerronta Storyspine / Pixar Pitch Storyboard Yhteenveto... 38

4 1 Johdatus aiheeseen Innovatiivinen palvelumuotoilukonseptimme toteutettiin Espoon Suurpellon asuinalueelle. Kurssilla saimme valita palvelukonseptien aiheita liittyen esimerkiksi rakentamiseen, viestintään, koulutukseen, asumiseen ja alueen turvallisuuteen. Toteuttamiskelpoisimmat ideat tultaisiin liittymään osaksi Suurpelto-hanketta, jonka tavoitteena on toimia innovatiivisena ja yhteisöllisenä kaupunginosana Espoossa. Kolmehenkinen ryhmämme päätyi valitsemaan palvelumuotoilukonseptin kohteeksi alueen turvallisuuden, joka pitäisi sisällään erilaisia rakenteellisia ja ympäristöön liittyviä turvallisuusnäkökohtia sekä laajemmin ymmärrettynä myös alueen asukkaiden turvallisuudentunteen. Hanke toteutettiin yhteistyössä Espoon kaupungin ja Suurpellon alueen vastuuhenkilöiden kanssa. Hankkeessa pyrimme ottamaan huomioon niin Suurpellon vastuuhenkilöiden kuin asukkaiden näkökulmat. Turvallisuuskonsepti suunniteltiin Espoon kaupungin projektiryhmän esittämien kehittämistarpeiden mukaisesti, mutta kuitenkin ryhmän omilla ehdotuksilla tai innovaatioilla. Ryhmämme tavoitteena oli kehittää alueen turvallisuutta kustannustehokkaasti ja samalla parantaa alueen asukkaiden turvallisuustietoisuutta, kehittää tiedonkulkua ja lisätä ihmisten yleistä turvallisuudentunnetta ja luottamusta oman asuinympäristönsä toimivuuteen. Olemme ideoineet asuinosakeyhtiökohtaisia turvallisuusverkostoja, jotka muodostuisivat käytännössä taloyhtiön hallituksen jäsenistä sekä isännöitsijästä ja muista tarkoituksenmukaisista tahoista. Tämä turvallisuusverkosto tai -yhteisö viestisi keskenään mobiilisovelluksella tai - kanavalla, joka mahdollistaisi nopean ja kattavan tavoittavuuden. Viestintään asukkaiden suuntaan olemme pohtineet sähköisen infotaulujärjestelmän hyödyntämistä entistä tehokkaammin. Näiden hahmotelmien pohjalle pyrimme rakentamaan palveluinnovaatiotamme. Verkostolla on syytä olla ns. emoyhtiö, sateenvarjo, jonka suojissa tietyt toiminnot ja vastuuhenkilöt saavat selkeän toiminnallisen puitteen. Espoon kaupunki on se hallinnollinen isäntä, jonka puitteissa toimintaa voitaisiin alkaa toteuttaa yhteistyössä asunto-osakeyhtiöiden, isännöitsijöiden sekä viranomaisten kanssa. Konseptimme perustuu kansainvälisesti tunnettuun Neigborhood watch -malliin, jossa korostuvat yhteisöllisyys, valppaus sekä lähimmäisestä välittäminen. Tähtäimenä on havaita epäkohtia, puuttua ongelmiin ja kehittää alueen turvallisuutta sekä ihmisten turvallisuudentunnetta. Konseptiin paneudutaan syvemmin luvuissa 3 ja 4.

5 2 Konseptin tietoperusta Naapurustovahti-mallin viitekehys muodostuu Rikoksentorjuntaneuvoston selvitystöistä, maailmalla käytössä olevista toimintamalleista, tutkimuksista, kirjallisuudesta ja lehtiartikkelien perusteella tulkittavista kokemuksista. Käsittelemme projektissa myös jonkin verran lakia toimintaympäristön ja konseptin ymmärtämiseksi ja selittämiseksi. Naapurustovahti-tyyppisiä verkostoja toimii maailmalla useissa eri maissa, mm. Yhdysvalloissa, Kiinassa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Brasiliassa ja Indonesiassa. Myös Ruotsissa on kokeilussa Grannsamverkan ja Virossa Naapurivalve nimiset hankkeet, joiden periaatteet ovat lähellä ryhmämme konseptia. Naapurustovahti tyyppinen toiminta ei ole Suomessakaan täysin uusi innovaatio, sillä vastaavaa toimintamuotoa on ehdotettu Rikoksentorjuntaneuvoston (RTN) toimesta muutamaan eri otteeseen, ensimmäisen kerran jo vuonna 1999 kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa Turvallisuustalkoot. (Järg-Tärno 2013.) Vuonna 2012 asetettiin Rikoksentorjuntaneuvoston toimesta työryhmä pohtimaan naapuriavun kehittämistä Suomessa. Keskeisenä elementtinä naapuriavulle toimi rikoksenehkäisytavoite, kuten omaisuuden suojaaminen ja asuntomurtojen ennaltaehkäisy. Ajatus ei ole toistaiseksi saanut siipiä alleen, johtuen varmasti osittain alhaisista omaisuusrikosten ja murtojen määristä nimenomaan erillisillä asuinalueilla. (Järg-Tärno 2013.) Naapuriapumalleja tai tiimejä ehdotettiin kuitenkin pysyväksi toiminnaksi koko maahan kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Turvallisempi huominen (2012), sillä ajatusmaailma on muuttumassa lähemmäs yhteisöllisyyttä, asukasviihtyvyyttä ja yleistä turvallisuudentunteen lisäämistä. (Järg-Tärno 2013.) Maaseudulla sosiaaliset verkostot, yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen ovat osa arkipäiväistä elämää ja samantyyppisiä viosioita oli myös hankekoordinaattoreilla Suurpellon alueesta. Eräänä tavoitteenamme onkin tuoda Suurpelto-verkoston avulla turvallisuus osaksi näitä hyveitä ja tarjota hankkeelle mahdollisuus toimia tämän ajatusmallin edelläkävijänä Suomessa. 2.1 Keskeiset käsitteet Projektin ymmärtämiseksi on tärkeää määritellä siihen liittyvät keskeiset käsitteet ja yleisimmät toimintamallit sekä avata niiden sisältöä. Koska suurin osa aiheeseen liittyvästä käsitteistöstä tulee ulkomailta, eikä sille välttämättä löydy suoraa käännöstä, pyrimme ensisijaisesti keskittymään niiden merkityksen selittämiseen eri konseptien ymmärtämiseksi. Naapu-

6 rustovahti-mallin käsitteiden ja terminologian lisäksi on syytä avata lainsäädäntöä aiheen ympäriltä projektimme mahdollisuuksien ja uhkien ymmärtämiseksi. Naapurustovahdeille, eli alueellisille turvallisuusverkostoille on useita eri nimityksiä verkostojen sijainnista, toiminnan laadusta, paikallisesta kulttuurista ja lainsäädännöstä riippuen. 2.2 Naapurustovahti ja sen johdannaiset Alkuperäisessä Neighbourhood watch -konseptissa kansalaisista muodostuvat ryhmät pyrkivät näkyvän partioinnin avulla ennaltaehkäisemään rikollisuutta ja vandalismia omalla asuinalueellaan, turvaamaan toistensa omaisuutta ilmoittamalla epäilyttävästä toiminnasta suoraan poliisille, puuttumatta itse varsinaisiin tekoihin. Ryhmät avustavat myös erilaisissa katastrofija hätätilanteissa. Ryhmien tavoitteena on lisäksi opettaa alueen asukkaita huolehtimaan turvallisesta asuinympäristössä yhteistyössä ryhmien ja viranomaisten kanssa. (National neighbourhood watch 2015.) Town watch -konsepti on käytössä Yhdysvaltojen itärannikolla ja se on hyvin samantyyppinen Neighbourhood watch -konseptin kanssa. Suurimmat erot muodostuvat siitä, että Town watch -konseptissa henkilöt avustavat poliisia suorittamalla aktiivista partiointia tunnistettavissa asusteissa, kuten tunnuksellisissa liiveissä, takeissa ja lippalakeissa. Henkilöt ovat saaneet koulutusta, he kantavat mukanaan voimankäyttövälineitä ja muita varusteita ja heillä on suora yhteys paikalliseen poliisiin radion avulla. (National association of town watch 2015.) Crimestoppers tai Crime Stoppers on käytössä Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa ja tarkoittaa lähinnä vihjepuhelinta, johon kansalaiset voivat ilmoittaa anonyymisti rikollisesta toiminnasta. Vihjepuheluja ei nauhoiteta tai jäljitetä viranomaisten toimesta. Kiinniottoihin ja tuomioihin johtaneista vihjeistä on mahdollisuus saada palkkio. (Crime Stoppers International 2015.) Citizen observer on poliisipäällikön tai apulaissheriffin erikseen valitsema, tehtäviin hakeutunut ja taustoiltaan ja koulutukseltaan sopivaksi katsottu henkilö, joka partioi alueellaan ja ilmoittaa vihjeistä sekä epäilyttävästä toiminnasta ja henkilöistä viranomaisille. Henkilöiden tavoitteena on edistää ja edesauttaa kansalaisten ja viranomaisten välistä yhteistyötä. He työskentelevät viranomaisille, mutta heillä ei ole viranomaisen statusta eikä toimivaltaa. (Citizen observer 2015.) Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Neuvosto mm. edistää viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä rikoksentorjunnassa sekä tiedottaa rikoksentorjunnan

7 mahdollisuuksista, menetelmistä ja suositeltavista käytännöistä. (Rikoksentorjuntaneuvosto 2015.) Naapuriapu tarkoittaa asukkaiden turvallisuutta ja asuinalueiden viihtyvyyttä parantavaa järjestelmää, joka räätälöidään kullekin asuinalueelle toiminnan kautta sopivaksi. Naapuriapu on Rikoksentorjuntaneuvoston määrittelemä vastine neighbourhood watch-konseptille. (Naapuriaputyöryhmä 2014.) Poliisilaki ( /872) on yleislaki, joka säätelee poliisin toimintaa, kuten tehtäviä, toimivaltuuksia, yleisiä periaatteita, tiedonsaantioikeuksia, tiedonhankintakeinoja jne. Poliisilakia sovelletaan pääasiassa rikosten ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Poliisilaissa on muutamia pykäliä, jotka säätelevät poliisin avustamista ulkopuolisten henkilöiden toimesta virkatehtäviä hoidettaessa. Pakkokeinolaki (806/2011) on pääasiassa viranomaisia koskeva, pakkokeinojen käyttöä, periaatteita ja edellytyksiä säätelevä yleislaki, jota sovelletaan rikoksen tapahduttua tai epäiltäessä rikoksen tapahtuneen. Pakkokeinolaista löytyy joitakin pykäliä, jotka antavat toimivaltuuksia jokaiselle rikoksen tapahduttua. Järjestyslain ( /612) tarkoituksena on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä. Järjestyslakia valvoo pääasiassa poliisi sekä rajavartiolaitos. Poliisilaitokselta saatavan luvan perusteella voidaan asettaa järjestyksenvalvojia järjestyslaissa eriteltyihin julkisiin paikkoihin. Näitä toimeksiantoja saa vastaanottaa vain vartioimisliike ja tehtäviä suorittaa luvan omaava, järjestyksenvalvojaksi ja vartijaksi erikseen koulutettu henkilö. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista ( /282) määrittelee yksityisten turvallisuuspalveluiden laadun ja luotettavuuden varmistamisen, toimivaltuudet ja periaatteet sekä mm. yhteistyön edistämistä viranomaisten välillä. Vartioimisliiketoiminta on luvanvaraista ja laissa mainittuja toimivaltuuksia voi käyttää ainoastaan luvan omaava, tehtäviin erikseen koulutettu henkilö.

8 3 Innovaatioprojekti Tässä luvussa käydään läpi hankkeen eri työvaiheta ja peilataan alussa tehtyjä suunnitelmia toteutuneisiin käytäntöihin. 3.1 Suurpelto-hanke tiivistettynä Suurpelto on rakenteilla oleva kaupunginosa Espoossa Kehä II:n varressa, Länsiväylän ja Turunväylän välisellä alueella. Suurpellon alueelle rakennetaan kaikkia asuinmuotoja vuokra- ja asumisoikeusasunnoista omistusasuntoihin, ostoskeskus sekä erilaisia toimitiloja yrityksille ja palveluille. Asukkaita alueelle on suunniteltu asukkaalle, painottuen pääasiassa kerrostaloihin ja pientaloihin. Suurpellon aluetta mainostetaan uniikkina puistokaupunkina, jonka ratkaisuissa on käytetty innovatiivisia ratkaisuja. (Suurpelto-kotisivut 2015.) 3.2 Rajaukset ja liittymät Tässä innovaatioprojektissa on pyritty hyödyntämään asukkailta saatua palautetta ja kokemuksia turvallisuudesta. Nykyiset asukkaat toimivatkin tärkeimpämä sidosryhmänä Suurpeltoon liittyen, yhdessä Suurpellon vastuhenkilöiden kanssa. Innovaatioprojektin suunnittelussa olemme hyödyntäneet aiemmalla opintojaksolla hankkimaamme kokemusta yksityisen rakennushankkeen turvallisuudesta. 3.3 Aikataulu Innovaatioprojektin suunnittelussa ja aikataulun jäsentämisessä olemme hyödyntäneet Moritzin (2005) kehittämää kuusivaiheista palvelumuotoilumallia. Projektin alussa laadimme seuraavan alustavan aikataulun, ja voimme iloksemme todeta sen pitäneen: Projektin aloitus ja ymmärtämisen ja aiheeseen tutustumisen sekä pohtimisen vaihe: tammi-helmikuu Innovaation kehittämisen ja seulomisen vaihe:maaliskuu Innovaation selittämisen ja toteuttamisen vaihe: huhtikuu Projektin viimeistely ja esittäminen: toukokuu Sovimme lisäksi ryhmän kesken muutamia keskeisiä periaatteita projektin sujuvuuden varmistamiseksi:

9 Ohjausta haetaan aktiivisesti ryhmän toimesta jokaisen työvaiheen osalta työn oikean etenemisen varmistamiseksi Tehtävät jaetaan erikseen ryhmän jäsenten kesken jokaisen lähiopetuskerran yhteydessä Projektisuunnitelman pohjalta projektin tekstirakenteen valmistelu Jokainen rakentaa omaa määriteltyä osuuttaan ja päivittää yhteistä projektimateriaalia Etenemisen mukaan tuotos lähetetään Laurean sähköpostiin, jonka kautta kerätään palaute ryhmän jäseniltä ja tehtävien palautusten kautta ohjaajilta Vähintään jokaisen lähiopetuskerran jälkeen ryhmän henkilökohtainen suunnittelutapaaminen. 3.4 Käyttäjätieto Käyttäjätiedon määrittämisessä käytettiin apuna Suurpellon projektijohtaja Pekka Vikkulalta ja palvelukoordinaattori Netta Savingolta saatua pohjatietoa ja kehitysideoina esitettyä tehtävänantoa, jota täydennettiin yhteisellä keskustelulla ja myöhemmin toteutettavalla Savingon teemahaastattelulla. Projektin asiakkaaksi määriteltiin Espoon kaupunki, jonka asiakkaana ja tiimimme toimeksiantajana toimii puolestaan Suurpelto-hanke ja projektijohtaja Vikkula tiimeineen. Hankkeen loppukäyttäjäksi määriteltiin Suurpellon kaupunginosan asukkaat ja toiminnanharjoittajat. Tavoitteemme oli projektijohtajan toiveiden, tehtävänannon ja palvelukoordinaattorin mielipiteiden perusteella oppia ymmärtämään hankkeen odotuksia, tarpeita sekä toimintaympäristöä ja niiden pohjalta luoda toimiva malli turvallisuuden ja turvallisuudentunteen kehittämiseksi. Pidimme koko hankkeen ajan kiinni alussa tekemistämme isoista linjauksista, mutta kuten ryhmätöissä usein on tapana, myös tälläkin kertaa joiduimme mukautumaan muuttiviin olosuhteisiin ja aikatauluihin. Varauduimme tiettyihin muuttujiin jo ennakolta, joten säästyimme suurilta yllätyksiltä ja takaiskuilta SWOT-analyysi Toimintaympäristön analyysissa on tavoitteena hahmottaa nykyinen ympäristö ja sen tulevat muutokset. Sisäistä toimintaympäristöä arvioidessa voidaan käyttää hyväkseen esimerkiksi Albert Humphreyn kehittämää nelikenttämenetelmää nimeltään SWOT-analyysi. Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Oppor-

10 tunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-analyysin tulosten avulla voidaan ohjata prosessia ja tunnistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirron kriittiset kohdat. (Opetushallitus 2014.) Suurpelto-hankkeen toimintaympäristön ja käyttäjän ymmärtämiseksi luotiin kahdeksankenttäinen SWOT-analyysi (Taulukko 1), jossa ryhmämme arvioi hankkeen heikkouksia ja vahvuuksia. Analyysissa pyrittiin huomioimaan asiakkaiden lisäksi myös hankkeen loppukäyttäjät, sillä turvallisuuden katsottiin koskevan koko elinkaarta, suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen ja sen jälkeistä alueen tosiasiallista käyttöä. ULKOISET SISÄISET 3. (0) Mahdollisuudet - Suurpelto on suunniteltu eheäksi kokonaisuudeksi, jonka tavoitteena on tarjota koti jokaiseen elämäntilanteeseen. - Työpaikkojen, kauppojen ja palvelujen sijainti kerää valmistuessaan ihmisiä myös kaupunginosan ulkopuolelta - Suurpellossa hyödynnetään uusia ja innovatiivisia ratkaisuja 4. (T) Uhat - Alue muodostuu hajanaiseksi - Alue koostuu ihmisryhmistä, jotka eivät tue yhteisöllistä ajatusmaailmaa - Alueen vapautta korostavia ratkaisuja, kuten kampuksen vapaata käyttöä pyritään hyödyntämään rikollisin toimin -Rakennusvaiheessa ei oteta huomioon alueen turvallisuusnäkökulmaa ja siitä muodostuu turvaton kaupunginosa 1. (S) Vahvuudet - Espoon haluttavuus asuinkuntana - Suurpellon sijainti keskellä Espoota hyvien liikenneyhteyksien äärellä - kaupunginosan innovatiiviset suunnitelmat ja ratkaisut, kuten automaattinen jätteidenkeräys, kerrostalojen palvelueteiset ja infotaulut, yhteisöllisyys 5. (O+S) Menestystekijät - Suurpelto-seuran aktiivinen ote kaupunginosan kehittämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. - Yhteisöllinen toiminta, kuten viljelylavat, liikuntaseurat, asiakasillat, kampus jne. -Projektivastaavilla suuret visiot alueen tulevaisuudesta - Puistot ja ulkoilualueet kiinnostavat ihmisiä 7. (T+S) Uhat hallintaan - Selkeät yhtenäiset suunnitelmat alueen kehityksestä - Projektin johtaminen ja koordinointi eri toimijoiden välillä - Turvallisuussuunnittelun integroiminen muihin toimintoihin jo projektin alkuvaiheessa - Asiantuntijoiden hyödyntäminen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa 2. (W) Heikkoudet - Projektivastaavilla ei selkeää kuvaa ja suunnitelmaa kaupunginosasta, vaan suurpiirteisiä visioita - Asuinaluetta alettu rakentamaan ilman selkeitä kokonaissuunnitelmia -Alueen pitkä rakennusaika (10v.) hankaloittaa projektin johtamista ja koordinointia 6. (O+W) Heikkoudet vahvuuksiksi - Projektin loppuosan tarkalla suunnittelullä eheytetään kaupunginosan rakennetta ja ulkonäköä, imagoa ja haluttavuutta ja toimivuutta myös turvallisuuden näkökulmasta - Yhteisöllisyys saattaa markkinoida aluetta tietyille asiakassegmenteille, joka edesauttaa yhteisöllisyyden rakentumisessa 8. (T+W) Mahdolliset kriisitilanteet - Suurpellosta tulee kallis kaupunginosa, joka ei herätä mielenkiintoa - Peruspalvelut eivät toimi - Keskitytään liikaa epäolennaiseen innovatiivisuuteen - Alueesta tulee turvaton - Projektin ydinhenkilöt riitautuvat, tiimi hajoaa ja ryhmähenki kärsii Taulukko 1: SWOT-analyysi

11 3.4.2 PESTE-analyysi Suurpellon ulkoisella toimintaympäristöllä tarkoitetaan alueen nykytilan sekä mahdollisuuksien ja uhkien selvittämistä. Keskeisiä käsitteitä toimintaympäristön arvioinnissa on kaupunginosaan liittyvä kysyntä, kilpailu ja yhteisötekijät. Ulkoista toimintaympäristöä voidaan tarkastella esimerkiksi PESTE analyysin avulla, jolloin tarkastelun kohteina ovat poliittiset (Political), taloudelliset (Economic), sosiaaliset ja kulttuuriset (Sociocultural), teknologiset (Technological) sekä ekologiset näkökulmat (Ecological). (Opetushallitus 2015.) Pyrimme tekemään Suurpeltoa koskevan PESTE-analyysin osittain turvallisuusalan näkökulmasta katsottuna. Poliittisesta näkökulmasta katsottuna turvallisuusala on mielenkiintoisessa murrosvaiheessa, millä saattaa olla vaikutuksia myös Suurpellon rakennushankkeen turvallisuusrakenteiden muodostumiseen. Poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännön muutoksilla turvallisuussektorin rakentuminen Suurpellon alueelle voi merkittävästikin muuttua lyhyessäkin ajassa. Yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädännön uudistus on edelleen käynnissä. Lain ensimmäisen vaiheen muutokset astuivat voimaan Tätä ennen turvallisuusalaa koskevia säännöksiä on tullut useasta eri laista ja se aiheutti epäselvyyttä ja tulkintaristiriitoja. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa muun muassa muutettiin järjestyslakia siten, että järjestyksenvalvojia pystytään asettamaan myös terveyden- ja sosiaalihuollon toimipisteisiin, kuten sairaaloihin ja terveyskeskuksiin sekä lisäksi lentokentille ja satamiin. Järjestyksenvalvojien toimivaltuusalue laajeni uudistuksen myötä merkittävästi ja on työllistänyt runsaasti yksityisen sektorin toimijoita. Samassa yhteydessä uudistettiin koulutusta asettamalla säännöksiä vartijan voimankäyttökoulutukseen ja voimankäytön kouluttajille. Uusi laki yksityisistä turvallisuuspalveluista tuli astua voimaan vuoden 2015 alusta. Toistaiseksi uudistus on kuitenkin vielä kesken ja sen valmistelu on edennyt Hallintovaliokunnan valmistavaan keskusteluun. Yksityistä turvallisuusalaa koskevat asetusluonnokset ovat lausuntopyynnöllä, jonka takaraja päättyi (Sisäministeriö 2015a.) Uudistuksen tavoitteena on lainsäädännön uudistaminen ja toimivaltuuksien selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen. Uudistuksessa tarkastellaan erityisesti poliisin ja yksityisen turvallisuusalan välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä alan koulutusta ja valvontaa. Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tehtävien rajanveto sekä toimivaltuudet sekä yksityisen sektorin turvasuojaustoiminta ja siihen liittyvä lainsäädäntö ovat myös osana hankkeen uudistuksia. (Sisäministeriö 2015b.)

12 Kaiken kaikkiaan uudistuksen voidaan todeta tekevän varsin mittavan muutoksen yksityiseen turvallisuusalaan, sillä poliittiset päätökset heijastuvat siihen varsin nopeasti ja tuovat mukanaan muutoksia, joilla voi olla merkitystä toiminnan kehitykseen. Nyt kun rajanvetoa eri turvallisuusalan toimintoihin tehdään, nähtäväksi jää, liitetäänkö siihen tulevaisuudessa myös lisää poliisilta siirtyviä tehtäviä. Jo nyt turvallisuusalalla on puhuttu yksityisen sektorin mahdollisuudesta kirjoittaa sakkoja pienistä rikkeistä ja rikkomuksista. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on väännetty kättä jo muutaman vuoden. Valtion ja sisäministeriön säästöpaineiden ollessa kovat, tuo se kenties tulevaisuudessa yksityistä alueellista liikenteenvalvontaa tai mahdollisia vapaaehtoisia ryhmiä avustamaan poliisia jollain tasolla. Poliisiylijohtaja Paatero ehdotti tämänsuuntaisia ratkaisuja jo muutama vuosi sitten. Poliittiset näkökulmat ovat kaikkiaan varsin tilanneherkkiä kokonaisuuksia, joita yksittäinen valtakunnallinen tai kansainvälinen tapahtuma voi kääntää ylösalaisin ja muuttaa asioita merkittävästi. Taloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna Suomen talouskasvun kehittymisellä saattaa olla suuret vaikutukset Suurpellon rakennushankkeeseen sekä yksityiseen turvallisuussektoriin. Taantumalla ja sitä seuranneella asuntokaupan hidastumisella saattaa olla merkittävätkin vaikutukset uudiskohteiden rakennukseen ja erityisesti niiden myyntiin. Suurena vaarana on, että heikon taloustilanteen takia ihmiset eivät muuta Suurpeltoon riittävällä volyymilla, mikä hidastaa alueen kehitystä ja palvelujen saatavuutta. Onneksi alueelle on suunniteltu kaikenlaisia asuinmuotoja omistusasuntojen lisäksi. Hintojen ja vuokrien tarvitsisi silti pysyä maltillisena, jotta alue keräisi riittävästi asukkaita sijoittajien lisäksi. Maailmaltakin on esimerkkejä asuinalueista, jotka ovat valmistuttuaan jääneet lähes täysin autioksi. Esimerkiksi Kiinan Ordosiin rakennettiin uusi kaupunginosa yli miljoonalle ihmiselle, mutta paikalle muutti vain reilut ihmistä. (Iltalehti 2012.) Taantuman seurauksena rikollisuus saattaa pidemmällä aikavälillä lisääntyä ihmisten käydessä epätoivoisiksi. Kestävillä ja kustannustehokkailla turvallisuusratkaisuilla voitaisiin mahdollisesti jo rakennusvaiheessa ennaltaehkäistä alueeseen kohdistuvaa rikollisuutta ja parantaa alueen kokonaisturvallisuutta. Turvalliset liikenneratkaisut, julkisten alueiden turvallisuussuunnittelu ja esimerkiksi teknologiset ratkaisut ja järjestelmät olisi hyvä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, jotta niistä ei aiheutuisi turhia kuluja myöhemmässä vaiheessa. Sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma on visioitu osaksi Suurpellon hanketta projektinjohdon toimesta. Suurpeltoon on suunniteltu viljelypalstoja, seura- ja yhteisötoimintaa sekä mm. asukasiltoja, jolla pyritään luomaan alueen asukkaita tiiviimmäksi verkostoksi keskenään. Yhteisöllisyys ja sosiaalisen vastuun kantaminen ovatkin kantavia voimia, jolle aluetta halutaan rakentaa. Alueelle rakennettavan kampuksen toimintaa halutaan kehittää suuntaan, jos-

13 sa alueen kaikki asukkaat pääsevät siitä joustavasti hyötymään. Lisäksi alueelle rakennetaan uusia palvelutiloja ja mm. kansainvälinen koulu. Sosiaalinen vastuu kuuluu myös osaksi nykyaikaisen turvallisuusalan yrityksen strategiaa ja siltä osin se kohtaa ajatusmaailmaltaan Suurpellon alueen vision. Yksityinen turvallisuusala esimerkiksi työllistää paljon nuoria ja maahanmuuttajia, mikä ehkäisee osaltaan nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä. Suurten ihmisryhmien ikääntyminen on luonut pohjaa tarkastella turvallisuusalan tuotteita uudella tavalla. Markkinoille on tuotu esimerkiksi erilaisia vanhusten hätä- ja turvapainikkeita, hälytysjärjestelmiä, avaintenhallintaa ja tarkastustoimintoja. Vaikka turvallisuusalan tuotteistuksella ja palveluilla pystytään tarjoamaan hyviä työllistäviä ratkaisuja Suurpellon turvallisuuden parantamiseksi, ne ovat silti kaupallisia palveluja ja säännöllisinä kuluina ne ovat hinnakkaita. Teknologiset näkökulmat ovat merkittävä osa tulevaisuutta. Suurpellon hankkeessa on pyritty hyödyntämään nykyteknologian innovatiivisia ratkaisuja, kuten automaattista jätteidenkeräysjärjestelmää, kerrostalojen infotauluja sekä mm. kerrostalojen tai kortteleiden palvelueteisiä, joihon asukas voi tilata tuotteita verkkokaupasta. Lisäksi kehitteillä on mm. erilaisia älysovelluksia tiedonvälitykseen. Turvallisuusteknologia tarjoaa nykypäivänä paljon mahdollisuuksia mm. hälytysjärjestelmiin ja kulunvalvontaan liittyen. Suurimpana ongelmana teknologiankin osalta ovat niistä aiheutuvat kustannukset, jotka muodostuvat hankintakulujen lisäksi myös jatkuvista ylläpitokustannuksista. Erilaisten älysovellusten ja -laitteiden käytön arkipäivästyminen on tuonut paljon erilaisia ratkaisuja, joita innovatiivisimmat pystyisivät hyödyntämään turvallisuusratkaisuina. Ekologiset näkökulmat ovat erottamaton osa kaikkea tämän päivän suunnittelua. Suurpeltoon rakennetun automaattisen jätteidenkeräysjärjestelmän tavoitteena on vähentää turhaa liikkumista alueella. Puistot, viheralueet ja viljelylavat korostavat alueen luonnonläheisyyttä ja alueelle rakennetaan mm. ekologisia pientaloja. Yksityinen turvallisuusala tarjoaa paljon erilaisia palveluja turvallisuuden parantamiseksi, kuten reseptionistipalveluja, vartiointia ja järjestyksenvalvontaa, joita erityisesti yritysten kannattaisikin hyödyntää. Suurpellon kokonaisturvallisuuden hoitaminen ostopalveluna tulisi kalliiksi, eikä se välttämättä olisi ekologisin vaihtoehto työvoiman tullessa pääosin Suurpellon ulkopuolelta.

14 3.4.3 Palvelupolku (Customer Journey Map) Palvelupolku on yksi palvelumuotoilun menetelmä, jolla kuvataan palvelujen kokonaisuutta. Siinä rakennetaan johonkin osa-alueeseen tai prosessiin aikajana, jossa asiakas etenee askel askeleelta palvelupolkua pitkin päätyen aina palvelutuokioihin, joista muodostuvat palvelujen kontaktipisteet. Näitä kontaktipisteitä voi olla lukemattomia, riippuen siitä kuinka tarkasti niitä halutaan määritellä. (Tuulaniemi 2011, ) Palvelupolun tavoitteena on edistää palvelun kokemista kontaktipisteiden kautta, kertoen niiden ominaispiirteistä kuten haasteista ja mahdollisuuksista. Palvelutuokiot ja kontaktipisteet auttavat ymmärtämään mistä palvelukonseptissa on kyse, minkälaisia vaatimuksia on palvelun tuottajalla, minkälaista palvelua tuotetaan ja kuinka palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin. (Tuulaniemi 2011, 81-82, 189.) Suurpellon palvelupolku (Kuvio 1) rakennettiin havainnollistamaan asukkaiden tavanomaista päivärytmiä. Palvelutuokiot ja niiden kontaktipisteiden vaihtoehdot eivät ole tyhjentäviä listauksia, mutta ne auttavat löytämään projektimme kannalta kriittiset pisteet, joiden ympärille olemme rakentaneet turvallisuuteen liittyvää konseptiamme. Erityisesti turvallisuudentunteen kehittäminen Suurpellon alueen asukkaille vaatii näkemystä alueen toiminnoista. Palvelupolkuun on liitettynä myös joitakin virtuaalisia kontaktipisteitä, kuten verkkokauppa ja infotaulut.

15 Kuvio 1: Palvelupolku 3.5 Aineiston analyysi Toimintaympäristö- ja käyttäjätietoanalyysin jälkeen ryhmämme kokoontui ja järjesti ideariihen mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Kartoittamistamme vaihtoehdoista valitsimme palvelumallin, joka esiteltiin pääpiirteittäin Suurpelto-hankkeen palvelukoordinaattorille. Palvelukoordinaattorin pitäessä ideaa hyvänä, ryhdyimme tutkimaan tarkemmin sen mahdollisuuksia eri lähteistä saatavan kirjallisen materiaalin perusteella ja perehtymään aikaisempaan tutkimukseen aiheeseen liittyen. Ideamme esitellään seuraavassa luvussa ja aihetta syvennetään raportin myöhemmissä vaiheissa.

16 4 Naapurustovahdit-konseptin yleiskuvaus Moritzin mallin ensimmäisten vaiheiden jälkeen tiimin valitsemaksi palvelukonseptiksi muodostui Suurpellon alueen turvallisuusverkoston kehittäminen ns. neighborhood watch-mallia mukaillen. Toisin kuin poliisiylijohtaja Mikko Paatero oli vuonna 2012 ehdottanut, ideoimamme naapurivahtijärjestelmä ei toimisi virkapukuisten vapaaehtoisten muodostamina ryhminä, jotka avustaisivat poliisitehtävissä. Naapurustovahdit toimisivat mallissamme asukastoimikuntien valitsemista henkilöistä, ns. turvallisuusvastaavista, jotka toimivat omien alueidensa "tuntosarvina" ja turvallisuustiedon välittäjinä, muodostaen keskenään turvallisuusverkoston paikallisen ytimen. Tämä ns. neighbourhood watch-malli sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvulla, vastineena New Yorkissa tapahtuneeseen murhaan ja raiskauksen yritykseen, joka kohahdutti tapahtumana ympäri maata niin rikosena kuin myös kanssaihmisten piittaamattomuuden takia. Useiden eri raporttien perusteella tapahtumalla havaittiin olleen useita silminnäkijöitä, jotka eivät olleet puuttuneet tapahtumiin tai edes yrittäneet soittaa poliisille uhrin huutaessa apua. (Rasenberg 2006.) Projektin myötä innovoimamme Suurpelto-verkosto perustuu neighbourhood watch-mallin mukaisiin rakenteisiin, jotka konseptin myötä sulautuisivat osaksi Suurpeltoa ja suomalaista yhteiskuntarakennetta. Projektissa on pyritty keskittymään turvallisuusverkostoon erityisesti asiakkaan ja loppukäyttäjän näkökulmasta sekä tutkimaan, mitkä käytänteistä olisivat lainsäädännön ja toimivaltuussäädösten perusteella realistisia ratkaisuja suomalaisessa toimintaympäristössä. Tämän turvallisuusinnovaation ympärille luodaan sitä tukevia toimintoja ja kehitysideoita, jotka voitaisiin liittää osaksi Suurpelto-hankkeen olemassa olevia rakenteita. Esimerkiksi infotaulujärjestelmän kehittäminen turvallisuustietoisuuden lisäämiseksi sekä mahdollinen mobiiliapplikaation hyödyntäminen turvallisuuden kehittämiseksi, ovat varteenotettavia vaihtoehtoja.

17 5 Palvelun hyödyt konseptin eteenpäin viemisessä 5.1 Käyttäjätiedon syventäminen palvelukonseptin kehittämiseen Ryhmämme syvensi käyttäjätuntemustaan ottamalla yhteyttä tuntemiimme henkilöihin Länsi- Uudenmaan poliisilaitoksella, mistä käsin he suorittavat partiointia ja hoitavat hätäkeskuksen antamia tehtäviä koko Espoon ja tietenkin myös Suurpellon alueella. Näiltä poliisimiehiltä saadun tiedon mukaan Suurpelto on asuinalueena melko rauhallinen, mutta kärsii samoista ongelmista kuin muutkin pääkaupunkiseudun lähiöt, eli nuorten aiheuttamasta häiriökäyttäytymisestä sekä varkauksista, jotka kohdistuvat muun muassa polkupyöriin ja rakennnustyömaiden työvälineisiin. Lisäksi suoritimme ryhmän jäsenten kesken oma-aloitteista havainnointia Suurpellossa. Kävimme Suurpellossa kolmena iltana kello välisenä aikana viikoilla Käytimme havainnointiin noin tunnin per käynti ja viikonpäivät käynneille olivat keskiviikko, perjantai ja lauantai. Käytimme ajan Suurpellon koululla sekä kaupan luona. Luonnollisesti havainnointiaika oli melko lyhyt, mutta teimme joitain mielenkiintoisia havaintoja, jotka tukevat poliiisilta saamiamme tietoja. Suoranaista häiriökäytöstä emme havainneet, mutta näimme etenkin perjantaina ja lauantaina jonkin verran arviolta vuotiaita nuoria viettämässä aikaa Suurpellon palvelu-alueilla. Alkoholin käyttöä emme suoranaisesti nähneet, mutta on todennäköistä, että alkoholi on osa joidenkin nuorten illanviettoa ja vapaa-aikaa. Luonnollisesti on normaalia, että nuoret viettävät yhdessä aikaa ja koulu tai kaupan edusta ovat heille perinteisiä paikkoja ajanviettoon. Nuorten oleskelu näillä alueilla johtaa välillä ilmoituksiin aina hätäkeskukseen asti, yleisimmin häiritsevästä käytöksestä johtuen tai jopa rikoksista. Poliisimiehiltä saatujen tietojen perusteella palvelukonseptillemme on tilausta ja se tulee enemmän ja enemmän tarpeelliseksi ajan saatossa. Turvallisuusverkoston avulla vanhemmat saisivat tiedon lastensa liikkumisesta ja pystyisivät puuttumaan tilanteeseen ennen sen mahdollista eskaloitumista. Myös polkupyörävarkauksien ennaltaestäminen helpottuisi turvallisuusverkoston avulla, sillä tietoa pystytään kohdistamaan helposti niihin osoitteisiin, joista polkupyöriä on anastettu, ja asukkaat pystyvät varautumaan ja ennakoimaan sekä suojaamaan omaisuutensa tehokkaammin.

18 5.2 Palvelukonseptin hyötyjä Käsityksemme mukaan konkreettisin hyöty konseptistamme on turvallisuudentunteen lisääntyminen asukkaille yleisesti ja sitä kautta lisäarvon tuottaminen koko yhteisölle. Uskomme erityisesti vanhusten, lasten ja haastavassa iässä olevien nuorten vanhempien arvostavan palvelua eniten. Turvallisuudentunne täytyy tietenkin rakentaa teoilla, mihin myös pyrimme. Mikäli häiriökäytös Suurpellon palvelu-alueilla eskaloituisi, niin turvallisuusverkoston avulla vanhemmat voisivat puuttua toimintaan nopeammin. Vanhuksille ja lapsille konkreettisin hyöty tulee rauhallisesta palvelukokemuksesta ilman mahdollisesti häiritseviä henkilöitä esimerkiksi kaupan edustalla. Jokainen kokee häiritsevät tilanteet yksiköllisesti, mutta turvallisuusalan ammattilaisina ryhmämme jäsenet kokevat turvallisuudentunteen parantamisen tärkeäksi. Se onnistuu vain, mikäli epäkohtiin puututaan. Hyötyä saadaan myös normaaleista arjen turvallisuuteen liittyvistä tapahtumista ja niiden ratkaisuista, kuten tilanteessa, jossa kadonnut lapsi saatetaan nopeasti yhteen huoltajansa kanssa ripeän yhteistyön ja viestinnän avulla. Jokainen turvallisuusverkoston jäsen ja Suurpellon asukas on ikään kuin tuntosarvi. Tänä päivänä tiedonvälitys sekä avun hälyttäminen onnistuvat lähes jokaiselta mukana olevalla puhelimella. Haluamme korostaa lähimmäisestä välittämistä. 5.3 Mitä, kenelle ja miten Suurimman hyödyn tästä palvelukonseptista saavat alueen asukkaat. Turvallisuusverkoston suurimmat hyötyjät voisivat olla vaikkapa teini-ikäisten lasten vanhemmat, jotka pysyvät yhteisön "tuntosarvien" avulla tietoisina tapahtumista ja nuorten tekemisistä. Lisäksi yhteisön yhteishenki ja välittämisen tunne kasvavat tekemisen ja onnistumisten kautta. Vanhemmat pystyvät myös puuttumaan tilanteisiin jo ennen kuin tilanne saattaa edetä viranomaisille, mistä yleensä aiheutuu vähintään haittaa tai vaivaa. Parhaassa tapauksessa verkoston avulla voitaisiin välttyä raskaalta rikosprosessilta ja vahingonkorvausvelvoitteilta, tai toisaalta saattaa jokin teko tai laiminlyönti toimivaltaisten viranomaisten käsiin. Kuten olemme jäljempänä esitettävän visualisoinnin yhteydessä kuvanneet, turvallisuusverkostoa voi hyödyntää myös täysin normaaleissa arjen turvallisuuteen vaikuttavissa tapahtumissa. Esimerkiksi avoimen kaivonkannen havaitsemisesta on syytä tiedottaa muille vaaratilanteen välttämiseksi.

19 Myös lapsen katoaminen on hyvinkin mahdollinen skenaario, ja tässä kohtaa luomamme palvelukonseptin voima konkretisoituu. Tiivis, toisistaan ja toistensa turvallisuudesta välittävä yhteisö aktivoituu saatuaan tiedon tapahtuneesta, viestittäen välittömästi tiedonvaihtokanavia pitkin ja keskittäen huomionsa tilanteen edellyttämällä tavalla. Kaksikymmentä asiasta tietoista Suurpellon asukasta, jotka liikkuvat katoamispaikan alueella, voisivat muodostaa tehokkaan etsintäpartion verrattuna viranomaisten reagointinopeuteen ja tilanteeseen osoittamiin resursseihin. Kyse olisi ennen kaikkea nopeasti ensireaktiosta, joka voisi jo ratkaista pelottavan tilanteen tai tuottaa arvokasta lisätietoa esimerkiksi poliisille siitä, mitkä alueet on jo tarkastettu. 5.4 Asiakkaan hyödyt Asiakkaalle yksin suurimmista hyödyistä voisi käsityksemme mukaan olla alueen arvostuksen ja imagon kasvu, mikä helpottaa asukkaiden muuttovirran kasvua Suurpeltoon. Tämä voisi puolestaan edistää asuntojen myyntiä alueella ja lisätä alueelle tuotettavien palvelujen määrää ja laatua. Myös palvelukonseptin maltillinen kustannusarvio on ryhmän käsityksen mukaan niin sanottu myyntivaltti, kun konseptia kenties aikanaan myydään eteenpäin ja kehitetään. Suomessa yhteisöt ovat heränneet viimeaikaisten väkivaltaisten tapahtumien perusteella siihen, että turvallisuus on arvo, johon on syytä panostaa.

20 6 Business Model Canvas Työkaluna hankkeemme eteenpäin viemisessä käytimme myös Business Model Canvasta (jäljempänä BMC), joka on strateginen väline liiketoimintamallien luomiseen ja kehittämiseen. Tässä luvussa kuvaamme BMC:n osa-alueet vaiheittain ja avaamme niiden soveltuvuuden sekä arvon omaan konseptiimme. Business Model Canvasin avulla saamme kartoitettua muun muassa palvelukonseptimme ydintoiminnot ja niihin vaadittavat resurssit. BMC:n taulukkomuotoon tehty malli (Liite 1) käsittää palvelukonseptimme liikeidean ja vahvuudet, arvolupaukset, infrastruktuurin, asiakkaat ja talouden. Taulukon avulla tiimimme onnistui helposti jäsentää konseptin potentiaalisen toteuttamiskelpoisuuden. BMC koostuu palvelukonseptimme toimintojen ja sen avaintuotteiden ja -palveluiden suunnittelusta ja kohdekäyttäjistä, sekä käsittää siihen tarvittavat rahavirrat ja -kanavat ja yhteistyökumppanit. BMC-konseptia voidaan käyttää monella tapaa ja sen avulla luodun palvelukonseptin toimintoja on helppo tarkastella ja vertailla. BMC:n yhteinen kieli mahdollistaa yritysten vertailun, helpon kuvauksen yrityksen toiminnoista sekä uusien mallien luomisen. (Osterwalder & Pigneur 2010.) Jotta BMC toimii ja sillä saadaan aikaan tuloksia, on sen oltava yksinkertainen, ajankohtainen, sekä avoin ja intuitiivinen, kuitenkaan liikaa yksinkertaistamatta liiketoiminnan monimuotoisuutta. (Osterwalder & Pigneur 2010, 15.) BMC koostuu yhdeksästä tukijalasta, joiden perusteella palvelukonseptiamme tarkastellaan. BMC:n tavoitteena on löytää konseptimme vahvuudet. Tukijalat on kuvattu ja määritetty seuraavasti. Asiakassegmentit Tärkeimpänä asiakassegmenttinä ovat Suurpellon asukkaat, joista turvallisuusverkoston käyttäjäjäsenet muodostuvat. Luomamme palvelukonseptin mukaan jokainen suurpeltolainen on verkoston jäsen ja voi toiminnallaan tai havainnoillaan ja siitä eteenpäin ilmoittamalla osallistua ja tukea Suurpellon turvallisuuden edistämistä. Koska Suurpelto on rakenteilla oleva asuinalue ja suurin osa tulevista asukkaista asuu vielä jossain muualla, ovat imagon rakennus ja alueen houkuttelevuus ryhmän käsityksen mukaan kriittisen tärkeitä.

21 Arvolupaus Palvelukonseptimme konkreettisena arvona ja toteuttamiseen motivoivana tekijänä on turvallisuudentunteen lisääminen. Turvallisuusalan ammattilaisina koemme vahvasti, että kotiosoitteen ja lähialueen turvallisuuteen kannattaa erityisesti panostaa, sillä alueen viihtyvyys ja turvallisuus ovat erittäin tärkeitä perheen, lasten ja naapurien kannalta. Konkreettisena esimerkkinä lasten vanhemmat uskaltavat päästää lapsensa ulos leikkimään ilman suurempaa huolta tai murhetta, tai iäkkäät ihmiset uskaltavat lähteä myös ilta-aikaan käymään kaupassa tai ulkoilemaan ilman pelkoa mistään turvallisuutta uhkaavasta vaarasta. Toki riskejä ja vaaroja on aina olemassa, mutta konseptimme olisi omiaan lisäämään turvallisuudentunnetta. Arvona näemme myös yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden lisääntymisen alueen asukkaissa. Yhteenpuhaltamalla yhteisöstä tulee tiivis ja toimiva sekä kykenevä ratkaisemaan aluetta koskettavat ongelmat tehokkaasti ja päämäärätietoisesti. Suurpelto on alue, jolle kaivataan uusia asukkaita. Nykypäivän yhteiskunnassa, missä on pahoinvointia ja häiriökäytöstä, mielenterveysongelmia sekä päihdeongelmia, ei kukaan halua muuttaa huonomaineiselle alueelle. Toimivalla turvallisuusverkostolla karsitaan asukkaiden turvallisuuteen kohdistuvia pelkoja sekä lisätään Suurpellon vetovoimaa ja kehitetään imagoa. Nykypäivänä muuttoa harkitsevat ihmiset ovat valmiita selvittämään tulevan asuinalueensa mahdollisia ongelmia sekä mainetta. Mahdolliset ongelmat tulevat varmuudella ihmisten tietoon viimeistään ns. "puskaradion" kautta. Turvallisuuden ollessa konkreettisesti ja tunteen tasolla kunnossa, posiitiviinen maine kiirii ja muuttovirta alueelle ei ainakaan tämän vuoksi notkahda. Jakelukanavat Turvallisuustietoa voidaan jakaa taloyhtiöiden infotauluilla, joissa voi pyöriä myös säännöllisiä tiedotteita alueella tapahtuneista turvallisuuteen liittyvistä tapahtumista, tai ohjeita turvallisuuden lisäämiseen. Tiedotteen laatimisesta voisivat vastata turvallisuusverkoston jäsenet vuorovedoin tai yhteistuumin. Palvelukonseptiimme olennaisena osana kuuluva mobiiliapplikaatio on tärkeä jakelukanava. Aluksi applikaationa voi toimia vaikka What's Up -viestikanava. Halukkaat voivat liittyä viestiketjuun, johon voi helposti ja nopeasti lähettää havaitsemansa turvallisuuteen liittyvän epäkohdan tai toimenpide-ehdotuksen. Tällä tavoin päivystävä henkilö voi jakaa tai koota asiaan liittyvät havainnot yhteen ja välittää tiedon eteenpäin asukkaille ja muille tarvittaville tahoille.

22 Taloyhtiöiden kokouksissa voidaan käsitellä myös turvallisuuteen liittyviä asioista hieman keskitetymmin, kuin esimerkiksi koko alueen asukasyhdistyksen kokouksissa. Mikäli turvallisuusverkostojen avaintahoja ei ole kyseisessä taloyhtiön kokouksessa mukana, isännöitsijä voi hoitaa tiedonvälittämisen ja käynnistää mahdolliset toimenpiteet jonkin havaitun epäkohdan korjaamiseksi. Isännöitsijöillä on konseptissamme sinänsä tärkeä rooli, että heillä on hyvät kontaktit niin taloyhtiöiden hallituksiin kuin yhteistyökumppaneihin ja sidosryhmiin. Asiakassuhteet Asiakassuhteista pidetään huolta tapahtumissa, joissa turvallisuusverkoston jäsenet aktiivisesti kertovat havainnoistaan ja konkreettisesti saavutetuista hyödyistä tai onnistumisista - tietenkään epäkohtia ja ongelmia unohtamatta. Asukkaille suunnattujen tiedotteiden lisäksi turvallisuusverkoston valittujen vastuuhenkilöiden välillä käydään säännöllistä viestintää mm. sähköpostin välityksellä. Asioita puidaan myös turvallisuusverkoston aktiivijäsenten kuukausittaisissa kokouksissa. Yhteistyökumppanit Tärkeipinä yhteistyökumppaneina ovat toimineet Suurpelto-projektin vetäjät, joiden kanssa palvelukonseptia on kehitetty sekä tietenkin loppukäyttäjinä asukkaat, jotka pääsevät hyötymään palvelusta konkreettisesti turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääntyessä. Tärkeänä yhteistyötahona toimivat myös viranomaiset, jonka kanssa etenkin avaintahot eli isännöitsijät, asukasyhdistyksen vetäjät ja turvallisuusverkoston päävastuulliset asukasvetäjät ovat tarvittavilta osin yhteistyössä. Yhteistyötä voidaan tehdä mm. yhteispalaverien, koulutusten, esittelyjen ja palvelujen oston muodossa. Yhteistyötä voidaan tehdä myös yksityisten turvallisuusalan yritysten kanssa, jolloin voidaan neuvotella myös tarvittavien palvelujen ja tuotteiden hankkimisesta. Näitä palveluita voivat olla mm. vartiointi-, kameravalvonta-, ja hälytysjärjestelmäpalvelut. Palvelukonseptin sisältöä avataan ja kuvataan isännöitsijöiden toimesta taloyhtiöiden kokouksissa ja Suurpelto-seuran kokouksissa, jossa em. avaintahot voivat käydä esittelemässä palvelua ja siitä seuraavaa hyötyä sekä jo mahdollisesti saavutettuja hyötyjä.

23 Avaintoiminnot Avaintoimintona on tiedon kerääminen yhteisön omien "tuntosarvien"avulla. Turvallisuuteen liittyvää tietoa saadaan mm. yhteisön tapahtumista ja mahdollisista ilmiöistä, joihin asukkaat haluavat puuttua tai kitkeä tietynlaista ei toivottua-toimintaa. Yhtälailla tärkeää on tiedon eteenpäin jakaminen ja sitä kautta toimenpiteisiin ryhtyminen oikeiden tahojen eli viranomaisten tai rajoitetusti asukkaiden toimesta. Käytännön tasolla turvallisuusverkostossa toiminta etenee päivystäjän kautta eli vuorovedoin turvallisuusverkoston aktiivijäsenten toimesta. Päivyställä tarkoitamme henkilöä, joka vastaanottaa puhelimitse alueeseen liiittyvää turvallisuustietoa tietyn ajan kerrallaan, ja vastaa kyseisellä ajanjaksolla tiedon välittämisestä sovittuja tiedonvälityskanavia pitkin eteenpäin joko asukkaille, kaupungille tai viranomaisille. Päivystävän henkilön lisäksi toinen aktiivijäsen toimii varavastuullisena henkilönä. Varahenkilö avustaa päivystäjää tai auttaa muilla tavoin. Päivystäjän tehtävä ei ole työtehtävä, eikä sen tarkoitus ole vastata työmäärältään ja rasittavuudeltaan työtä. Kyse on vapaaehtoistoiminnasta yhteisön hyväksi. Ryhmämme käsityksen mukaan toiminta kuitenkin vaatii aktiiviset veturinsa, jotka vievät asioita eteenpäin ja toimivat esimerkkeinä muille. Avainresurssit Avainresurssina on sitoutuminen tavoitteeseen eli turvallisuuden konkreettiseen lisäämiseen alueella sekä myös välillisesti turvallisuudentunteen lisäämiseen, mikä puolestaan korreloi positiivisesti asukasviihtyvyyteen ja alueen imagoon sekä haluttavuuteen. Sitoutumisen mahdollistaa paikallisuus, joka on ehdoton valtti palvelukonseptin luomisessa. Avaintahot ovat pääsääntöisesti ja toivottavasti alueella itse asuvia henkilöitä, joita kiinnostaa sekä motivoi alueen kehittäminen ja viihtyvyyden lisääminen. Myyntitulot Varsinaisia tuloja on haasteellista kerätä turvallisuuden lisäämiseksi tämänkaltaisessa vapaaehtoiskonseptissa. Asukasyhdistyksen tapahtumissa ja taloyhtiöiden kokouksissa voidaan harkitusti miettiä varojen keräämistä esimerkiksi yhtiövastikkeen muodossa turvallisuusverkoston toimintaan. On tärkeää huomioida lait ja säännökset rahankeräyksestä. Myöhemmässä vaiheessa voidaan harkita jonkinlaista maksua esimerkiksi mobiiliapplikaation hankkimisessa, kun sellainen on luotu toiminnan tukemiseksi.

24 Kulut Kuluja syntyy tietojärjestelmien kehittämisessä infotaulujen ja mobiiliapplikaation osalta sekä välillisesti ajan menetyksestä tehdyn vapaaehtoistyön ja menetetyn vapaa-ajan muodossa. Ehdotuksemme mukaisesti Espoon kaupunki voi harkintansa mukaan osallistua molempia osapuolia hyödyttävään projektiin sitoutumalla maksamaan muodollisia palkkioita turvallisuusverkoston vastuuhenkilöille aiheutuneista kuluista. Palkkio vastaisi taloyhtiön hallitusten kokouspalkkion suuruusluokkaa. Kuluja voi syntyä myös mahdollisista turvallisuuspalvelujen ostosta yrityksiltä. Toiminta vaatii luonnollisesti sitoutumista ja talkootyöhenkeä.

25 7 Ideointimenetelmiä kokeilemassa Tässä ja seuraavassa luvussa kerromme lisää projektin eri työskentelyvaiheista. Palveluinnovaatiokonseptimme on edellyttänyt ongelmanratkaisu- ja ideointimenetelmien pohdintaa ja meille sopivimpien menetelmien valintaa. Ongelmanratkaisun ja ideoinnin teoreettinen viitekehys on ryhmässämme rajoittunut Lauressa oppimiimme malleihin ja menetelmiin. Erilaisissa hankkeissa olemme purkaneet niin tavoitteitamme, mahdollisesti eteen tulevia ongelmia kuin prosessin eri työvaiheita sekä saavuttetuja tuloksia mm. potentiaalisten ongelmien analyysillä (POA), Ishigawa-diagrammilla, PESTE-analyysillä sekä 8-kenttäisellä SWOT-analyysillä. Projekteissamme olemme hankkineet tietoa mm. ihmisiä ja toimintoja havainnoimalla sekä haastatatteluilla, mihin turvauduimme myös tässä hankkeessa. Olemme ryhmänä kokoontuneet ns. aivoriihiin neuvottelemaan hankkeen etenemisestä ja tekemään päätöksiä. Ongelmanratkaisussa ja ideoinnissa korostuu ryhmässä tekeminen, ääneen ajattelu ja hieman hullujenkin ideoiden esittäminen. Tämän projektin myötä olemme ryhmänä kokoontuneet sekä henkilökohtaisesti että virtuaalipalavereihin ja mukailleet Moritzin palvelumuotoilumallin vaiheita. Moritzin mallin kolmas vaihe eli kehittäminen (engl. generating) keskittyy juuri ideointiin ja ratkaisujen löytämiseen (kuvio 1). Emme ole rajoittaneet ideavirtaa liikaa, vaan olemme sallineet mielikuvituksen ottaa vallan. Tästä olemme Moritzin suuntaviivoja noudatellen fokusoineet kohti relevantteja ideoita, joista voisi myös kehittyä todellisia konsepteja. Turvallisuuden kehittäminen, joka on ryhmämme tehtävä Suurpelto-hankkeessa, sopii meille myös Moritzin mallin kautta. Työskentelemme kaikki sisäisen turvallisuuden sektorilla ja voimme näin ollen hyödyntää niin kokemuksiamme kuin myös ammattimaista luovuutta. Oemme noudatelleet deltävien työvaiheiden aikana esiin nousseita asiakkaan tarpeita ja toiveita. Asiakkaalla viittaamme tässä toimeksiantajaan, mutta laajemmassa mittakaavassa käsite pitää sisällään myös Suurpellon asukkaat, joiden hyväksi hanketta on tehty. Ideoinnilla ei olisi käytännön tason merkitystä ja sovellettavuutta tähän projektiin, ellemme kaikissa vaiheissa huomioisi hankkeen viitekehystä rajoitteineen ja mahdollisuuksineen niin toimeksiantajamme kuin alueen asukkaidenkin näkökulmasta. (Moritz 2005, 65.) Suurpelto-hankkeessa olemme pyrkineet tutustumaan meille entuudestaan vieraisiin menetelmiin, jotta myös oma keinovalikoimamme laajenisi ja syvenisi. Kirjallisuuden sekä lähiopintojaksojen luontojen kautta olemme tutustuneet ideoinnin ja ongelmanratkaisun maailmaan ja valinneet meille sopivilta tuntuvia konsepteja. Huomasimme aihetta tutkiessamme, että monissa sinänsä uusissakin ideointi- ja ongelmanratkaisumalleissa hyödynnetään ainakin osittain samoja menetelmiä, joita johdannon alussa luettelimme. Näin ollen myös valitsemamme uudet lähestymistavat pitävät sisällään jonkin verran vanhaa ja tuttua. Innovatiivisuus ei sitä paitsi aina tarkoita sitä, että täytyy keksiä pyörää uudelleen. Joskus silkka kopiointi on kaikkein luovinta (Rehn 2010, 109).

26 Ideointia Monesti mielletään, että mitä enemmän esitetään erilaisia ideoita, myös sen todennäköisemmin niiden joukosta nousee juuri oikea vastaus käsillä olevaan kysymykseen. Käytännössä ryhmässä ideointi on usein luonteeltaan sellaista, että matkan varrella suurin osa ideoista hylätään ja pohdintaa jatketaan parhaimmilta vaikuttavien ideoiden kansa. Ideointia voidaan entisestään tehostaa, kun tavoitteita, ongelmia ja kysymyksiä jaetaan erillisiin osioihin. Ja kun porukassa ideoidaan, korostuvat prosessissa monet ryhmäkäyttäytymisen hyväksi todetut säännöt. Ideointia helpottaa kun kaikki ovat tasavertaisessa asemassa ja voivat suhtautua asiaan mahdollisimman rennosti ja huolettomasti. Esitetyt ideat voivat olla liki mitä tahansa, hullunkurisiakin. Niitä ei heti aluksi tarvitse edes kategorisoida hyviksi ja huonoiksi. Ideoita arvioidaan myöhemmin erillisessä vaiheessa (kuvio 1). Synnytysvaiheessa ideoita saa ja pitää heitellä vapaasti ja niihin myös kannattaa suhtautua kannustavasti. Myönteisessä ja rennossa ilmapiirissä ajatukset heräävät helpommin ja sen myötä voi syntyä aivan uudenlaisia ideoita. (Lavonen ym. Viitattu ) 1. Ymmärtäminen (Understanding) 2. Ajattelu (Thinking) 3. Kehittäminen (Generating) 6. Toteuttaminen (Realising) 5. Selittäminen (Explaining) 4. Suodattaminen (Filtering) Kuvio 2: Moritzin malli (2005)

27 Workshop-menetelmä Tutustuimme workshop-nimeä kantavaan menetelmään, jonka englanninkielinen nimi tarkoittaa suoraan käännettynä työpajaa (ks. mm. Sovijärvi 2005, 977). Käytännössä se mielletään usein työryhmä-menetelmäksi. Tässä raportissa sovellamme menetelmää juuri ryhmätyöskentelyn näkökulmasta. Työmme tässä vaiheessa kyse on vain oman pienryhmämme työskentelystä, mutta prosessin edetessä voimme hyödyntää workshop-työskentelyä myös yhdessä asiakkaan kanssa. Laajasti ajateltuna voimme lukea asiakkaiksemme myös Suurpellon alueen asukkaat, sillä pyrimme kehittämään heidän arkeaan mm. lisäämällä turvallisuudentunnetta ja tekemällä turvallisuudesta yhteisöllisemmän teeman. Me hyödynsimme workshop-menetelmää hahmotellaksemme hankkeemme suuntaa ja päämäärää, artikuloidaksemme ideoita sanoiksi ja pohtiaksemme niiden toteutumismahdollisuuksia haasteita unohtamatta. Mietimme mitä vaiheita suunnittelemaamme palvelukonseptiin voisi kuulua asiakkaan näkökulmasta, teimme mielikuvaharjoittelua yksittäisen asukkaan perspektiivistä hänen tutustuessaan innoivomaamme konseptiin ja hahmottelimme palvelun eri vaiheita. Piirsimme myös profiililuonnoksia asiakkaasta (kuvio 2), eli siitä, ketkä voisivat olla mukana turvallisuusyhteistyössä. Periaatteessa kaikki alueen asukkaat ovat tervetulleita osallistumaan turvallisuusyhteistyöhön. Olemme myös asettaneet omia odotuksiamme samalle pöydälle ja verranneet niiden kohtaamista. Kaiken taustalla olemme Moritzin mallin mukaisesti pyrkineet pitämään asiakaslähtöisen ajattelun. Työssäkäyvä Eläkeläinen Opiskelija Työnhakija Säännöllinen päivärytmi Vuorotyöläinen Perheellinen Satunnainen rytmi Kuvio 3 Asiakasprofiili Lapseton Kuuluu taloyhtiön hallitukseen

28 Neliportainen työpaja Teimme workshopista eli työpajasta omannäköisemme hybriditoteutuksen (kuvio 3), jossa keskityimme meille olennaisiin asioihin. Jaoimme työskenlyprosessin selkeästi mutta tarkoituksenmukaisesti neljään vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa orientoiduimme tilanteeseen ja kartoitimme missä olemme ja mitä todella haluamme ja mitä asiakas meiltä toivoo. Seuraavaksi jaottelimme karkeasti ne teemat, joihin tarvitsemme uusia ideoita. Kolmannessa vaiheessa aloimme ideoida melko vapaasti, mutta kirjasimme tuotoksemme. Viimeinen vaihe, niputus, oli eräänlainen yhteenveto, jossa valitsimme keskeiset, jatkojalostukseen etenevät ideat. Kuvio 4 Worshopin vaiheet

29 Workshopin tuloksista Työpaja-menetelmän eli worshopin tuotoksena laadimme tarve- ja tavoitelähtöisen raakakaavion, jossa olemme jaotelleet ne prosessin ydinteemat, joiden pohjalta jatkamme työskentelyä (kuvio 4). Ensimmäiseksi meidän on tullut ymmärtää koko hankkeen tarve, eli turvallisuuden kehittäminen osana Suurpelto-hanketta. Tarpeen juuri meidän ryhmällemme on luonut saamamme toimeksianto sekä tietenkin turvallisuus itsessään. Turvallisuudesta puhuttaessa olennaiseksi nousee ennakointi, jossa korostuvat erilaisten riskien ymmärtäminen ja niiden toteutumiseen varautuminen ja valmius toimia. Kolmanneksi yläteemaksi valikoitui pilotointi, sillä Suurpelto-hankkeen kontekstissa olemme ensimmäisinä luomassa uudenlaista turvallisuuskonseptia. Pilotintivaiheessa korostuvat rohkea kokeilu sekä kokemusten kautta saatava palaute. Vaiheet on visualisoitu ja yksinkertaistettu kuviossa 4. Kuvio 5 Tavoiteprosessi Turvallisuus toimii käsitteellisenä kompassina koko innovointihankkeellemme. Yläkäsitteenä turvallisuus on ymmärrettävissä niin yksilön, yhteisön kuin koko yhteiskunnan kannalta hyvin tärkeänä tavoitetilana. Jatkojalostamisen keinoin pyrimme tässä hankkeessa suunnittelemaan sähköisen viestinnän sekä valvonnan ja fyysisen kontaktiverkoston kautta toteutettavaa turvallisuuden seurantaa ja kehittämistä siten, että valitussa kohdeyhteisössä yksittäiset ihmiset mieltäisivät turvallisuuden kaikkien yhteiseksi asiaksi. Viestinnän tavoittavuus luo tehokkuutta, joten konseptimme

30 30 tavoittelee vaivatonta ja laajasti tavoittavaa viestintäkanavaa osana hanketta. Keskiössä ovat alueen asukkaat, keskeiset yhteistyökumppanit sekä yleinen yhteisöllisyyteen kannustaminen. Ideoimamme tekniset sovellukset toimisivat tässä mahdollistajina. Workshopin tuloksena päädyimme siis siihen, että valitut ydinteemat eli impulssit vaativat tiettyjä konkreettisia keinoja, joilla tarpeeseen vastataan. On huomattu, että yhteisössä on tarve puuttua tiettyihin epäkohtiin tai ainakin varautua sellaisiin, minkä taustavaikuttimena on huoli turvallisuudesta. Jotta asiassa päästään eteenpäin, täytyy jollekin antaa selvä toimeksianto asioiden viemiseksi eteenpäin. Ryhmämme on saanut toimeksiannon innovoida käytännön ratkaisu yhteisön hyväksi. Tähän palataan vielä raportin myöhemmissä vaiheissa, kun esittelemme mm. Kaukaiset ajatusmallit konseptimme (kuvio 6). Workshop myös mahdollisti meille tarinallisen viitekehyksen luomisen, sillä pääsimme paremmin yksimielisyyteen siitä mitä tavoittelemme. Vision tasolla ryhmämme haluaa, että tulevaisuudessa meidän palveluinnovaatiokonseptimme antaa Suurpellon yhteisöille käytännön työkalut ylläpitää ja entisestään kehittää omaa turvallisuudentunnettaan, välittämisen ilmapiiriä, naapuruston viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja käytännön tason turvallisuutta yhteistyössä sidosryhmien kuten mm. viranomaisten kanssa. Kyse ei ole tähtitieteestä vaan siitä, kuinka nykypäivän hektisessä maailmassa on syytä hengähtää ja miettiä, mitä omassa lähiympäristössä tapahtuu, ja kuinka lähellä olevat ihmiset voivat. Haluamme myös parantaa viestinnän tavoittavuutta ja nopeutta. Hyödyntämämme menetelmät kuten workshop ovat antaneet raamit työskentelyprosessillemme. On rehellistä myöntää, että ilman tällaisia selkeitä viitekehyksiä ei työskentely olisi ollut läheskään niin järjestelmällistä kuin mitä se on ollut. Tämä hanke on entisestään parantanut ryhmän sisäistä dynamiikkaa ja myös edellytyksiä päästä toivottuun lopputulokseen. Seuraavassa luvussa tarkastellaan lähemmin ideoinnin metodeja ja niiden tuloksia.

31 Ideat jatkokehittelyyn Olemme siis ideoineet ns. Neighborhood watch -tyyppistä mallia (naapurustovahti), jossa mm. Suurpellon alueen asunto-osakeyhtiöiden ja niiden lähialueiden turvallisuuteen kiinnitettäisiin huomiota yhteisöllisen seurannan ja tarpeellisen puuttumisen kautta. Ideana on jakaa Suurpellon alue toimeksiantajan tarpeelliseksi katsomalla laajuudella alueisiin, joiden osalta kartoitetaan tarkoituksenmukainen vastuujako (kuvio 5). Kohdennamme huomiomme asunto-osakeyhtiöihin välittömine lähialueineen. Aluejaon jälkeen huomio kohdennetaan tehtäväkenttään, eli niihin asioihin ja ilmiöihin, joita olisi asukkaiden näkökulmasta suotavaa seurata. Näitä tehtäviä voivat olla esimerkiksi vahingontekojen seuranta, häiriökäyttäytymisen seuranta tai ohikulkevan liikenteen turvallisuuden havainnointi. Emme missään olosuhteissa halua ruokkia naapuruston ja ihmisten kyttäämistä ja pienistä asioista valittamista, vaan tähtäimenä on luoda valmius järjestelmälliseen ja tehokkaaseen turvallisuusajatteluun ja sitä kautta myös toimintaan. Haluamme myös kannustaa ihmisiä pysymään valppaina ja herkkinä ympäristön tapahtumille ja erilaisille signaaleille. Vastuu lähimmäisestä, myös naapurista, on meillä kaikilla. Uskomme, että asunto-osakeyhtiöiden tasolla tarkasteltuna löydämme vaivattomasti valmiin rakenteellisen viitekehyksen tälle toiminnalle. Ratkaisu voisi olla esimerkiksi sellainen, että taloyhtiön hallitus valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, joka pysyy ajan tasalla tietyistä seikoista ja mm. raportoi isännöitsijälle tai Suurpellon palvelukoordinaattorille, aluehankkeen toimitusjohtajalle tai muille soveltuville tahoillle, viranomaiset mukaan lukien. Kuvio 6 Vastuuhierarkia

32 Kaukaiset ajatusmallit Kaukaiset ajatusmallit -menetelmää on käsitelty myös tutkimuksellisessa viitekehyksessä (ks. mm. Lavonen ym.) Tässä metodissa on kyse siitä, että otetaan käsillä olevan ongelman ulkopuolelta jokin asia tai ilmiö, jonka ominaisuudet listataan. Tähän hankkeeseen soveltuvaksi esimerkiksi ongelmamme (tai tavoitteemme) ulkopuolisesta asiasta olemme valinneet kyborgin, kun tavoitteemme siis on Suurpellon turvallisuuden kehittäminen. Kyborgi, joka on ainakin tieteiselokuvissa hahmo, jolla on sekä ihmisen että robotin ominaisuuksia, on siis melko kaukainen ajatusmalli (Kielitoimiston sanakirja 2015). Tarkastelemme kyborgin kutakin tunnettua, valikoitua tunnusmerkkiä ja teemme niiden perusteella ehdotelman uudenlaiseksi turvallisuuskonseptiksi tai -menetelmäksi. Kyborgin ihmisen- ja toisaalta robotinkaltaisuudesta ideoimme turvallisuuskonseptin laadintaan nk. hullun mielekkään sovelluksen, eli robotisoidun turvallisuusyhteisön. Tästä hullunkurisesta lähtökohdasta voimme ideoida mahdollisia toteumia, jotka turvallisuuskonseptimme voisi kattaa. Robotiikasta johdattelemme ajatuksemme toimintojen automatisointiin. Näin olemme jo lähempänä realisimia (kuvio 6). Kuvio 7 Kaukaiset ajatusmallit

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin turvallisuusilta Virojoella ma 19.11.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut

Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Healthcare Security Terveydenhuollon turvallisuuspalvelut Terveydenhuollon toimintaympäristössä korostuvat ihmisläheisyys, luottamuksellisuus ja kyky toimia ripeästi tilanteiden muuttuessa. Nämä ominaisuudet

Lisätiedot