Kaupunginvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 454/114/2007

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 454/114/2007 KV 25 Hallitusohjelmaan kirjatun kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana tätä hallitus on käynnistänyt koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. KV antoi lausuntonsa Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Valtiovarainministeriön asettama (2/2012) kuntarakennelakia valmisteleva työryhmä, jonka tehtävänä oli mm. seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä annettavaa palautetta ja laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista on valmistellut luonnoksen hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Valtiovarainministeriö on pyytänyt kuntien lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta mennessä. Erityisesti pyydetään lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä, - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä, - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta ja - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä. Kuntarakennelakiluonnosta koskeva lausuntopyyntö liitteineen ja lakiluonnos perusteluineen jaetaan oheismateriaalina. Lausuntopyyntö liitteineen on myös luettavissa valtiovarainministeriön sivuilta osoitteesta Lausuntopyynnön liitteenä on myös sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän palvelurakenneuudistuksen jatkoa koskevat linjaukset (muistio ), joista kuntia myös pyydetään lausumaan. Palvelurakennetyöryhmän loppuraportti annettiin Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut uudistuksen valmistelua tukemaan selvityshenkilötyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja em. linjauksiin perustuen erityisesti perus- ja erikoistason palveluiden integraation kannalta. HYKSin erityisvastuualueella toimiva työryhmä kuuli kaupungin näkemyksiä järjestetyssä kuulemistilaisuu des sa. Kuulemisten ja poliittisten linjausten pohjalta selvityshenkilöt laati vat helmikuun loppuun mennessä ehdotuksensa palvelurakenteeksi. Ehdotukset ja suositus metropolialueen kuntarakenteeksi ja metropolihallinnoksi annetaan VM:lle, jonka jälkeen esityksistä pyydetään kuntien lausunnot. Tämän alustavista ehdotuksista selvityshenkilöt kuulivat valtuuston näkemyksiä Nyt käsiteltävänä oleva lausuntopyyntö koskee hallituksen kuntauudistukseen liittyvää ehdotusta kuntarakennelaiksi, jossa nykyistä kuntajakolakia

2 ja samalla lain nimikettä esitetään muutettavaksi sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Kuntarakennelakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti voimassa oleva 1 a luku, johon sisällytetään säännökset kuntarakenneuudistuksen toteuttamisesta. Nämä säännökset olisivat voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Luvun keskeinen sisältö liittyy kuntarakenteen uudistamisen perusteisiin, selvitysmenettelyyn ja uudistuksen aikatauluun. Kun siis kuntarakennelain valmistelun rinnalla on vireillä toisaalta erillinen metropoliselvitys ja toisaalta sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaation uudistaminen, ja kun näiden valmistelu vielä on kesken, tuntuu olevan monessa suhteessa ennenaikaista lausua mitään lopullisempaa uudistuksen yksityiskohdista ja erityisesti sen toteutuksesta metropolialueella. Mahdollisuudet kokonaisnäkemyksen muodostamiseen syntyvät myöhemmin. Näistä syistä kaupungin lausunto käsittelee kuntarakennelakiehdotuksen yleisiä perusteita ja niiden suhdetta kaupungin rakennemuutoksia koskeviin tavoitteisiin. KH: KV päättää antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta: Uudistuksen tavoitteista ja selvitysperusteista Kuntajaon kehittämisen tavoitteita lakiehdotuksessa voidaan yleisesti ottaen pitää kannatettavina. Kaupunkiseutujen vahvistaminen ja kuntarakenteen kehittäminen siten, että kunnat pystyvät laajasti vastaamaan peruspalvelujen järjestämisestä on oikea tavoite. Kunnallista itsehallintoa voidaan vahvistaa peruskuntapohjaisessa palvelurakenteessa. Laissa säädettävä selvitysvelvollisuus johtaa siihen, että koko maan tasolla aikaansaadaan systemaattinen, asetettuja tavoitteita edistävä kuntarakennetarkastelu. Selvityskriteereitä voi pitää ideaalisen kuntarakenteen kriteereinä. Tällaisilla yleisillä perusteilla tulee kuitenkin olla riittävä tapauskohtainen jousto, erityisesti kun nykyään jo lähtökohtaisesti tunnustetaan, että hallinnolliset ratkaisut voivat poiketa maan eri osissa ja erilaisissa olosuhteissa. Tästä syystä lakiesityksen 4 f :n perusteet, joilla selvitysalueista voidaan poiketa, tulee säätää riittävän joustaviksi ja harkintaa salliviksi sekä myös metropolialuetta koskeviksi. Osallisuus päätöksentekoon ja niiden ihmisten itsemääräämisoikeus, joita asia koskee on kunnallisen itsehallinnon kulmakivi. Mikäli kuntajaon kehittämisen tavoitteena on vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä, eli vahvistaa paikallista demokratiaa ja kuntalaisten osallistumista tulee suurkuntien perustamisen yhteydessä perustaa kunnanosavaltuustoja tai vastaavia sisäisiä rakenteita, joille annetaan oikeata päätösvaltaa ja mm. omaa budjettivaltaa. Tämä kuitenkin kasvattaa hallinnon sisäistä byrokratiaa ja kustannuksia selkeyttämättä ja yksinkertaistamatta hallintoa ja poistamatta yhteistyön ja yhteistoimintarakenteiden tarvetta. Taloudelliset tehokkuuslaskelmat tukevat merkittävästi pienempiä yksiköitä. Tätä tosiasiaa vasten on vaikea ymmärtää perustelua, jolla hallitus kuntauudistuksessa haluaa vähentää yhteistoiminnan tarvetta. Kun lakiluonnoksessa asetetaan kunnalle (selvitysalueelle) palveluperusteeksi asukkaan minimiraja, on syytä ottaa huomioon, että tuo raja on melko sattumanvaraisesti asetettu. Sen ensimmäisenä lähtökohtana on ollut riittävän kuntakoon luominen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä varten. Nyt kuitenkin tämä perustelu on kyseenalaistettu. Tässä tilanteessa on voitava joustaa asukkaan rajasta. Kauniainen katsoo täyttävänsä luonnoksen 4 f :n 1 kohdassa tarkoitetun ehdon selvitysalu-

3 eesta poikkeamiseksi, ellei metropoliselvityksen perusteella päädytä koko pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen kattavaan selvitysalueeseen, johon Kauniainen tietenkin kiistatta kuuluu. Pelkkä Kauniaisten eliminoiminen ei kaupungin näkemyksen mukaan palvele mitään järjellisiä tavoitteita - ei Kauniaisille eikä kenellekään muullekaan. Määräajoista ja menettelystä Lakiluonnoksen säännökset selvitysmenettelystä ja selvitysten ajoittamisesta tuntuvat tarkoituksenmukaisilta - hallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Kun kuntauudistus jo on huomattavasti pitkittynyt, on erittäin toivottavaa, että valtakunnalliset perusratkaisut saadaan päätökseen ja koko uudistus toimeenpanovaiheeseen mahdollisimman pian. Valtioneuvoston toimivallasta Valtioneuvoston päätösvallan muuttaminen luonnoksen 18 :n mukaisesti on perusteltua. Kunnallisen itsehallinnon perustuslaissa suojattu asema huomioon ottaen on perusteltua, että kuntajaon muutoksista säädetään lailla sellaisissa tapauksissa, joissa se ei perustu kuntien hakemukseen. Tämän ei tarvitse estää tai vaikeuttaa tarkoituksenmukaisen kuntajaon tai kuntarakennemuutoksen toteuttamista, mutta takaa sen, että kuntarakennemuutokset on eduskunnan enemmistön vallassa. Se, että kunnan jäsen voi saattaa vireille kuntajakoasian, ei ole tarkoituksenmukaista. On voitava vaatia, että vireillepano-oikeudelle asetetaan tietyn asukasosuuden minimivaatimus, joka voisi olla sama kuin kunnallisen kansanäänestyksen alulle panemiselle on säädetty. Yhdistymisavustus On perusteltua edistää kuntarakennemuutoksia sillä, että niiden esteeksi ei muodostu niistä aiheutuvat taloudelliset rasitukset. Tämä voidaan estää kohtuullisilla yhdistymisavustuksilla. Kielilakiin ehdotetut muutokset Kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi esitetään kielilakiin muutoksia ja täsmennyksiä mitä sinänsä on pidettävä hyvänä asiana. Lakimuutokset eivät yksin riitä estämään sitä tosiasiaa, että esim. Kauniaisissa pienen kunnan yhdistäminen itseään valtavan paljon suurempaan kuntaan todellisuudessa johtaa merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa verrattuna olemassa olevaan tilanteeseen. Aikaisemmat esimerkit julkisen hallinnon uudistushankkeissa osoittaa, että käytännössä ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutuminen, eli väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan heikentyvät olennaisesti. Kauniaisten osalta uuden kunnan kielellisen vähemmistön asema jää huomattavasti heikommaksi kuin mikä sen asema on nykyisin. On väestöä harhaan johtavaa esittää, että kielilakiin lisättävät säännökset todellisuudessa riittäisivät estämään kuntaliitoksen kielteiset vaikutukset Kauniaisten ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta Kuntarakenneuudistusta ja sen eri osakokonaisuuksia valmistellaan rinnakkain, mutta eri valmistelukokonaisuuksille on määritelty tavoitteita, jotka monessa suhteessa ovat yhteen sovittamattomia. Lausuntopyyntöaineistossa olevassa muistiossa "Kuntauudistuksen muiden hankkeiden eteneminen" todetaan, että tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden (sote-alueiden) määrä ja tarkempi rakenne määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut ovat selvillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa olisi tarpeellista organisoida

4 valmistelu ensisijaisesti normaalina ja perinteisenä ministeriön johtamana lainvalmisteluhankkeena. Tämä takaa sen, että linjausfraseologian sijasta valmistelu saa riittävän analyyttisen ja eksaktin perustan. Valmistelutyön uudelleenorganisoinnille on myös hyvät ajalliset perusteet. Edellä todettu, lausuntopyynnön liitteessä 3 lausuttu periaate, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen rakenteet määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut ovat selvillä, on oikea lähestymistapa. Siinäkin tapauksessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet pohjautuvat suurin piirtein nykyiselle kuntarakenteelle, olisi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamiselle eduksi, että se tehdään nykyistä vakaammassa tilanteessa. Kuntien välisellä hyvin toimivalla yhteistyöllä tulee jatkossakin olemaan sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kannalta keskeinen merkitys, mutta vallitsevassa tilanteessa kuntien välisessä yhteistyössä on niin paljon jännitteitä ja epävarmuustekijöitä, että hyvään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön on monin paikoin mahdoton päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelulinjauksissa on se puute, että puhutaan kaksitasoisesta palvelujärjestelmästä ilman mitään takeita siitä, että sen "alla" oleva kuntarakenne olisi mitenkään kaksijakoinen (peruskunnat perustasolla ja erikseen organisoitu erityisvastuualue). Jos nimittäin sanotaan, että "perustaso" erityispalveluineen edellyttää vähintään asukkaan väestöpohjaa, ja huomattava osa kunnista kuitenkin on tätä pienempiä, rakenne väistämättä muodostuu kolmitai jopa neliportaiseksi - ja entistä sekavammaksi. Kun järjestämis- ja rahoitusvastuu halutaan määritellä "kunnille", jouduttaisiin väistämättä hankalaan tilanteeseen, jossa kunta vastaa jostakin, josta se ei kuitenkaan käytännössä voi vastata. Ajatellulta kaksiportaiselta rakennelmalta putoaa pohja pois, jos sen lähtökohtana olevia erikoissairaanhoidon palveluihin kykeneviä vahvoja peruskuntia ei toteuteta. Eräs keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioon liittyvä (väitetty) ongelma on siinä, että terveyskeskukset usein ovat liian pieniä, ja niiden palvelutarjonta on suppea. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat liiaksi keskittyneet sairaanhoitopiireille (keskus- ja "alue"-sairaaloille). Ongelman ratkaisu tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Syrjäisemmillä seuduilla on, jos lähipalveluja halutaan turvata, miltei väistämätöntä, että palvelutarjonta peruspalveluissa on suppea ja erikoistuneemmat palvelut on haettava taajamista tai kaupungeista. Kuntarakenne- tai sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksilla tätä to siasiaa ei voi muuttaa. Palvelurakenneuudistuksen lainsäädäntö on perusteltua tehdä vasta sen jälkeen kun tiedetään miten kuntarakenneuudistus - ja Helsingin seudun osalta myös metropolihallinto - uudistetaan.... Valt. Berg ehdotti valt. Rehn-Kiven kannattamana, että lausuntoehdo tuk sen toiseen kappaleeseen lisätään lause Tämä edellyttää muu toksia laki esityk sen 4 d :ään ja, että valtioneuvoston toimivaltaa koskevan otsikon alta poistetaan sen viimeinen kappale, joka alkaa Se, että kunnan jä sen.... Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KV päätti antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon kuntara kennelakiluonnoksesta: Uudistuksen tavoitteista ja selvitysperusteista Kuntajaon kehittämisen tavoitteita lakiehdotuksessa voidaan yleisesti ot taen

5 pitää kannatettavina. Kaupunkiseutujen vahvistaminen ja kuntaraken teen kehittäminen siten, että kunnat pystyvät laajasti vas taamaan perus palvelu jen järjestämisestä on oikea tavoite. Kunnallis ta itsehallintoa voi daan vah vistaa peruskuntapohjaisessa palvelura kenteessa. Laissa sää dettävä sel vitysvelvollisuus johtaa siihen, että koko maan tasolla aikaan saadaan sys temaattinen, asetettuja tavoit teita edistävä kuntarakennetar kastelu. Selvityskriteereitä voi pitää ideaalisen kuntarakenteen kriteereinä. Täl lai silla yleisillä perusteilla tulee kuitenkin olla riittävä tapauskohtainen jousto, eri tyisesti kun nykyään jo lähtökohtaisesti tunnustetaan, että hallinnolliset rat kaisut voivat poiketa maan eri osissa ja erilaisissa olosuhteissa. Tästä syystä lakiesityksen 4 f :n perusteet, joilla selvi tysalueista voidaan poike ta, tulee säätää riittävän joustaviksi ja har kintaa salliviksi sekä myös met ropolialuetta koskeviksi. Tämä edel lyttää muutoksia lakiesityksen 4 d :ään. Osallisuus päätöksentekoon ja niiden ihmisten itsemääräämisoikeus, joita asia koskee, on kunnallisen itsehallinnon kulmakivi. Mikäli kun tajaon kehit tämisen tavoitteena on vahvistaa kunnan asukkaiden it sehallinnon edelly tyksiä, eli vahvistaa paikallista demokratiaa ja kun talaisten osallistumista tulee suurkuntien perustamisen yhteydessä perustaa kunnanosavaltuusto ja tai vastaavia sisäisiä rakenteita, joil le annetaan oikeata päätösvaltaa ja mm. omaa budjettivaltaa. Tämä kuitenkin kasvattaa hallinnon sisäistä by rokratiaa ja kustannuksia selkeyttämättä ja yksinkertaistamatta hallintoa ja poistamatta yhteistyön ja yhteistoimintarakenteiden tarvetta. Taloudelliset tehokkuus laskelmat tukevat merkittävästi pienempiä yksiköitä. Tätä tosi asiaa vasten on vaikea ymmärtää perustelua, jolla hallitus kuntauudistuk sessa haluaa vähentää yhteistoiminnan tarvetta. Kun lakiluonnoksessa asetetaan kunnalle (selvitysalueelle) palvelupe rus teeksi asukkaan minimiraja, on syytä ottaa huomioon, et tä tuo raja on melko sattumanvaraisesti asetettu. Sen ensimmäisenä lähtökohtana on ol lut riittävän kuntakoon luominen sosiaali- ja ter veyspalvelujen järjestä mistä varten. Nyt kuitenkin tämä perustelu on kyseenalaistettu. Tässä ti lantees sa on voitava joustaa asuk kaan rajasta. Kauniainen katsoo täyttä vänsä luonnoksen 4 f :n 1 kohdassa tarkoitetun ehdon selvitysalu eesta poikkeamiseksi, ellei metropoliselvityksen perusteella päädytä koko pää kaupunkiseudun työssäkäyntialueen kattavaan selvitysalueeseen, jo hon Kauniainen tietenkin kiistatta kuuluu. Pelkkä Kauniaisten eliminoimi nen ei kau pungin näkemyksen mukaan palvele mitään järjellisiä tavoitteita - ei Kauniaisille eikä kenellekään muullekaan. Määräajoista ja menettelystä Lakiluonnoksen säännökset selvitysmenettelystä ja selvitysten ajoitta mi sesta tuntuvat tarkoituksenmukaisilta - hallituksen päättämien lin jausten mukai sesti. Kun kuntauudistus jo on huomattavasti pitkitty nyt, on erittäin toivotta vaa, että valtakunnalliset perusratkaisut saa daan päätökseen ja ko ko uu distus toimeenpanovaiheeseen mahdol lisimman pian. Valtioneuvoston toimivallasta Valtioneuvoston päätösvallan muuttaminen luonnoksen 18 :n mukai sesti on perusteltua. Kunnallisen itsehallinnon perustuslaissa suojat tu asema huo mioon ottaen on perusteltua, että kuntajaon muutok sista säädetään lailla sellaisissa tapauksissa, joissa se ei perustu kuntien hakemukseen. Tämän ei tarvitse estää tai vaikeuttaa tarkoi tuksenmukaisen kuntajaon tai kuntara kennemuutoksen toteuttamis ta, mutta takaa sen, että kuntaraken nemuu tokset ovat eduskunnan enemmistön vallassa. Yhdistymisavustus

6 On perusteltua edistää kuntarakennemuutoksia sillä, että niiden esteek si ei muodostu niistä aiheutuvat taloudelliset rasitukset. Tämä voi daan estää kohtuullisilla yhdistymisavustuksilla. Kielilakiin ehdotetut muutokset Kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi esitetään kielilakiin muutoksia ja täsmennyksiä mitä sinänsä on pidettävä hyvänä asia na. Laki muutokset eivät yksin riitä estämään sitä tosiasiaa, että esim. Kauniaisissa pie nen kunnan yhdistäminen itseään valtavan paljon suurempaan kuntaan to dellisuudessa johtaa merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteu tu misessa verrattuna olemas sa olevaan tilanteeseen. Aikaisemmat esi merkit julkisen hallinnon uudistushankkeissa osoittaa, että käytännössä ruotsin kielisten kie lellisten oikeuksien toteutuminen, eli väestön mahdolli suudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mu kaan hei kentyvät olennaisesti. Kauniaisten osalta uuden kunnan kielellisen vähem mistön asema jää huomattavasti heikommaksi kuin mikä sen ase ma on nykyisin. On väestöä harhaan johtavaa esittää, että kieli lakiin lisät tävät säännökset todellisuudessa riittäisivät estämään kuntaliitoksen kiel teiset vaikutukset Kauniaisten ruotsinkielisen väes tön kielellisten oikeuk sien to teutumiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta Kuntarakenneuudistusta ja sen eri osakokonaisuuksia valmistellaan rin nakkain, mutta eri valmistelukokonaisuuksille on määritelty tavoittei ta, jot ka monessa suhteessa ovat yhteen sovittamattomia. Lausun topyyntöai neis tossa olevassa muistiossa "Kuntauudistuksen muiden hankkeiden ete ne minen" todetaan, että tarvittavien sosiaali- ja ter veydenhuoltoalueiden (so te -alueiden) määrä ja tarkempi rakenne määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut ovat selvillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa olisi tarpeellista organisoi da valmistelu ensisijaisesti normaalina ja perinteisenä ministeriön johtamana lainvalmisteluhankkeena. Tämä takaa sen, että linjaus fraseologian sijasta valmistelu saa riittävän analyyttisen ja eksaktin perustan. Valmistelutyön uudelleenorganisoinnille on myös hyvät ajalliset perusteet. Edellä todettu, lausuntopyynnön liitteessä 3 lau suttu periaate, että sosiaali- ja terveyden huollon uudistuksen raken teet määritellään sen jälkeen, kun kuntaraken teen keskeiset ratkai sut ovat selvillä, on oikea lähestymistapa. Siinäkin tapauksessa, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet poh jautuvat suurin piirtein nykyiselle kuntarakenteelle, olisi sosiaali- ja terveys palvelu järjestelmän uudistamiselle eduksi, että se tehdään nykyistä va kaammas sa tilanteessa. Kuntien välisellä hyvin toimivalla yhteistyöllä tulee jatkossa kin olemaan sosiaali- ja terveyspalvelujär jestelmän kannalta kes keinen merkitys, mutta vallitsevassa tilan teessa kuntien välisessä yhteis työssä on niin paljon jännitteitä ja epävarmuustekijöitä, että hyvään sosiaa li- ja ter veydenhuollon yh teistyöhön on monin paikoin mahdoton päästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelulinjauksissa on se puute, että puhutaan kaksitasoisesta palvelujärjestelmästä ilman mi tään takeita siitä, että sen "alla" oleva kuntarakenne olisi mitenkään kaksijakoi nen (pe ruskunnat perustasolla ja erikseen organisoitu eri tyisvastuualue). Jos ni mittäin sanotaan, että "perustaso" erityispalve luineen edellyttää vä hintään asukkaan väestöpoh jaa, ja huomattava osa kun nista kui tenkin on tätä pienempiä, raken ne väistämättä muodostuu kolmi- tai jopa neliportaiseksi - ja entistä sekavammaksi. Kun järjestämis- ja ra hoitusvas tuu halutaan määri tellä "kunnille", jouduttaisiin väistämättä han kalaan tilan teeseen, jos sa kunta vastaa jostakin, josta se ei kuitenkaan käytännössä voi vastata. Ajatellulta kaksiportaiselta rakennelmalta putoaa pohja pois, jos sen lähtökohtana olevia eri-

7 koissairaanhoidon palveluihin kykeneviä vahvoja peruskuntia ei toteuteta. Eräs keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioon liittyvä (väi tetty) ongelma on siinä, että terveyskeskukset usein ovat liian pieniä, ja nii den palvelutarjonta on suppea. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat liiaksi keskit tyneet sairaanhoitopiireille (keskus- ja "alue"-sairaa loille). Ongelman rat kaisu tuottaa kuitenkin vaikeuksia. Syrjäisemmil lä seuduilla on, jos lähi pal veluja halutaan turvata, miltei väistämätön tä, että palvelutarjonta perus pal veluissa on suppea ja erikoistu neemmat palvelut on haettava taajamis ta tai kaupungeista. Kuntara kenne- tai sosiaali- ja terveydenhuollon uudis tuk silla tätä tosiasiaa ei voi muuttaa. Palvelurakenneuudistuksen lainsäädäntö on perusteltua tehdä vasta sen jälkeen kun tiedetään miten kuntarakenneuudistus - ja Helsingin seudun osalta myös metropolihallinto - uudistetaan.