PÖNNI, ANTTI: Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkimus, 216 s. Mediatutkimus Huhtikuu 2005
|
|
- Onni Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURUN YLIOPISTO Taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta PÖNNI, ANTTI: Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkimus, 216 s. Mediatutkimus Huhtikuu 2005 Tutkielman aihe on elokuvantekijänä parhaiten tunnetun ranskalaisen Robert Bressonin elokuvateoreettinen ajattelu. Tutkimuskohteena on Bressonin teos Notes sur le cinématographe (Paris: Gallimard 1975) sekä muut hänen kirjoittamansa tekstit ja hänestä tehdyt haastattelut. Tärkein tutkimusmenetelmä on Bressonin käyttämien käsitteiden analyysi ja systematisointi. Lisäksi Bressonin näkemyksiä verrataan muihin elokuvateoreettisiin näkemyksiin. Tällaisia ovat lukujen ranskalainen elokuvateoria (Ricciotto Canudo, Germaine Dulac, Jean Epstein), 1920-luvun neuvostoliittolainen montaasiteoria (Sergei Eisenstein, Lev Kuleshov, Vsevolod Pudovkin) ja toisen maailmansodan jälkeinen ranskalainen elokuvakeskustelu (André Bazin, Alexandre Astruc). Tutkielmassa esitetään, että Bressonin usein henkilökohtaisina ja ei-teoreettisina nähdyt lausumat sisältävät itse asiassa johdonmukaisen ja selkeän elokuvateoreettisen näkemyksen. Tämä näkemys voidaan parhaiten ymmärtää suhteessa ns. klassiseen elokuvateoriaan, jossa kysymys elokuvan asemasta taiteena oli keskeinen. Vaikka Bressonin teoreettiset näkemykset ovat muotoutuneet pääosin 1950-luvun aikana, on se sisällöllisesti kuitenkin lähempänä formatiivista 1920-luvun elokuvateoreiaa, kuin realistista luvun teoriaa. Keskeinen Bressonin käyttämä (teoreettinen) käsite on hänen elokuvasta käyttämänsä nimitys cinématographe ("kinematografi"), jonka hän erottaa elokuvan tavanomaisesta nimestä cinéma. Bressonin mukaan juuri "kinematografi" on aidosti elokuvallista ja luovaa elokuvaa, kun taas se mitä yleensä kutsutaan "elokuvaksi" on vain mekaanista jäljentämistä tai "valokuvattua teatteria". "Kinematografin" erityisluonne perustuu osaltaan elokuvanteon välineiden, kuten elokuvakameran, kykyyn tavoittaa sellaisia "todellisen" (réel) aspekteja, jotka arkihavainnossa jäävät huomaamatta. Tässä suhteessa Bressonin näkemykset elokuvakamerasta tulevat lähelle 1920-luvun ranskalaisessa keskutelussa tärkeää ajatusta "fotogeenisyydestä" (photogènie). Pelkkä "todellisen" tallentaminen ei kuitenkaan riitä, vaan kuvatun materiaalin on muututtava tai "transformoiduttava". Transformaation keskeinen väline on se mitä Bresson kutsuu elokuvalliseksi "kirjoitukseksi" (écriture). Kirjoituksessa kuvat ja äänet yhdistetään toisiinsa niin, että niiden välille muodostuu uudenlainen suhde, mikä muuttaa ne joksikin muuksi kuin mitä ne sinällään ovat. Tässä suhteessa Bressonin näkemykset tulevat varsin lähelle 1920-luvun neuvostoteoreetikkojen näkemyksiä montaasista. Elokuvallisen "kirjoituksen" lopullinen päämäärä on elokuvallisen "totuuden" (vérité) saavuttaminen. Tämä "totuus" ei kuitenkaan ole ilmaistavissa käsitteellisesti, vaan se on luonteeltaan pikemminkin emotionaalinen tai "impressionistinen"; kyse on eräänlaisesta eletyn vaikutelman tai tunnun rakentamisesta uudelleen elokuvan keinoin. Avainsanat: Bresson, Robert; elokuva, elokuvateoria; montaasi; kirjoitus
2 UUSI KIRJOITUS Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkielma Turun yliopisto Taiteiden tutkimuksen laitos Mediatutkimus Kevät 2005 Antti Pönni
3 Sisältö Sisältö Huomautus alaviitteistä Johdanto: Robert Bresson elokuvantekijä teoreetikkona? Bresson ja elokuvateoria Bresson elokuvantekijänä Bresson ja hänen elokuvansa Bressonin tyyli ja sen tulkinnat Käsitteiden cinématographe ja CINÉMA käännöksistä Notes sur le cinématographe ja Bressonin elokuvateorian lähtökohdat Notes sur le cinématographe: huomiota teoksen taustasta Argumentaatiota? Notes sur le cinématographe ja Pensées Fragmentaarisuus ja kokonaisuus "Kinematografi" ja elokuvan taide "Kinematografin" (cinématographe) käsite Bresson ja kinematografin käsite Kinematografi taiteena "Kuva", "todellisuus" ja elokuvan olemus "Valokuvatusta teatterista" aitoon elokuvallisuuteen "Puhdas" elokuva? Kinematografi ja kirjoitus Bresson ja elokuvallisen kirjoituksen (écriture) ajatus Kirjoitus ja montaasi Bresson ja neuvostoliittolainen montaasiteoria Kuleshovin efekti ja montaasiperiaate Montaasi, kirjoitus ja kieli Kirjoitus yhteentörmäyksenä: Bresson ja Eisenstein
4 5. Todellinen ja tosi Kaksi periaatetta Todellinen (réel) "Todellinen" materiaalina: Bresson ja Kuleshov Fotogeenisyys ja todellisen "paljastuminen" Bresson ja todellisen "näkeminen" Fragmentaatio Fragmentaatio ja elokuvallisen kirjoituksen prosessi Fragmentaatio ja representaatio "Uusi riippuvaisuus" ja transformaatio Elokuvan totuus "Impressioiden montaasi" Jälkisanat Lähteet Bressonin tekstit Notes sur le cinématographen käytetyt laitokset ja käännökset Muut Bressonin julkaistut kirjoitukset Bressonin haastattelut Muut lähteet Kirjalliset lähteet Www-lähteet Bressonin filmografia
5 Huomautus alaviitteistä Tutkimuksen keskeinen kohde on Robert Bressonin teos Notes sur le cinématographe (1975). Viitattaessa tähän teokseen käytetään alaviitteissä lyhennettä "NOTES". Alkuperäisteoksen sivunumeroiden lisäksi viitteissä mainitaan sulkeissa teoksen suomenkielisen käännöksen Merkintöjä kinematografiasta (1989) ko. kohtaa vastaava sivunumero; esim. "NOTES, 66 (150)". Mikäli suomennokseen viitataan erikseen, käytetään siitä lyhennettä "MERKINTÖJÄ". Muihin Bressonin itse kirjoittamiin teksteihin viitataan tavanomaiseen tapaan nimellä ja vuosiluvulla; esimerkiksi "Bresson 1971" viittaa Bressonin artikkeliin "S'isoler des arts existants" vuodelta Bressonin haastatteluihin ja niihin verrattaviin teksteihin ja lähteisiin viitataan myös Bressonin nimellä ja vuosiluvulla, mutta nimen perään on lisätty sulkeissa kirjain "h"; esimerkiksi "Bresson (h) 1946" viittaa Jean Quevalin Bressonista vuonna 1946 tekemään haastatteluun. Kaikista käytetyistä lähteistä on annettu alkuperäinen ilmestymisvuosi. Jos kyseessä on uudelleenjulkaisu tai käännös, on lisäksi annettu myös käytetyn julkaisun ilmestymisvuosi (esim. "Dulac 1927/1994" viittaa Germaine Dulacin alun perin vuonna 1927 ilmestyneeseen artikkeliin joka on julkaistu uudelleen vuonna Jos on käytetty sekä alkukielistä lähdettä että sen julkaistua suomennosta, on suomennoksen tiedot annettu sulkeissa välittömästi alkuperäistekstin viitteen jälkeen. Esimerkiksi "Dulac 1927/1994, 105 (1927/1997, 48-49)" viittaa alkukielisen artikkelin sivulle 105 ja suomennoksen sivuille Jos käytetty lähde on kirjoitettu huomattavasti ennen sen ensimmäistä julkaisua, on viittessä mainittu myös kirjoitusvuosi. Esimerkiksi "Kuleshov /1987" viittaa Lev Kuleshovin alun perin vuonna 1920 kirjoittamaan käsikirjoitukseen, joka kuitenkin julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1979, ja josta on käytetty vuonna 1987 julkaistua käännöstä. Ranskankielisistä teksteistä on käytetty pääsääntöisesti alkukielisiä lähteitä ja niiden ohella suomennoksia, mikäli sellainen on ollut saatavilla. Jos alkukielistä lähdettä ei syystä tai toisesta ole ollut saatavilla on käytetty suomen- tai englanninkielistä käännöstä. Venäjänkielisistä teksteistä on käytetty suomen- ja englanninkielisiä käännöksiä. Yksityiskohtaisemmat bibliografiset tiedot lähteistä on annettu lähdeluettelossa tutkielman lopussa.
6 1. Johdanto: Robert Bresson elokuvantekijä teoreetikkona? 1.1. Bresson ja elokuvateoria "Auteur de films", "elokuvantekijä". Näillä sanoilla määrittelee Robert Bressonin hänen puolisonsa Mylène Bresson (os. van der Mersch) AFP:lle antamassaan lehdistötiedotteessa Bressonin kuoleman jälkeen joulukuussa Luonnehdinta ilmaisee tiiviisti sen, mistä Bresson tunnettiin: hän oli paitsi elokuvaohjaaja, myös omaperäinen "tekijä", auteur. Vaikka Bresson ohjasi neljänkymmenen vuoden aikana vain 13 pitkää elokuvaa, hänen tuotantoaan pidetään yhtenä elokuvahistorian merkittävimmistä. Bressonin maine perustuu ennen muuta hänen luomaansa erityislaatuiseen, riisuttuun kerrontatyyliin. Tyylin näkyvimpiä piirteitä ovat fragmentaarinen ja elliptinen kerrontatapa, jossa katsojalle näytetään tapahtumista ja tiloista vain osa, äänikerronnan nousu yhtä merkittäväksi tai jopa merkittävämmäksi kuin kuvakerronta, ja ammattinäyttelijöiden korvaaminen Bressonin "malleiksi" kutsumilla amatööreillä. Bressonin elokuvat ovat herättäneet myös runsaasti kriittistä keskustelua, mistä osoituksena ovat lukuisat Bressonista kirjoitetut monografiat ja artikkelit. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena ei kuitenkaan ole Bresson elokuvantekijänä, eivätkä hänen elokuvansa. Vuonna 1975 Bresson julkaisi pienen, alle 150-sivuisen teoksen Notes sur le cinématographe (suom. Merkintöjä kinematografiasta, 1989). Teos koostuu lyhyistä, joskus vain yhden rivin tai muutaman sanana mittaisista aforisminomaisista merkinnöistä, joissa Bresson esittää ajatuksiaan elokuvanteosta ja elokuvataiteen luonteesta. Teoksen pohjana ovat Bressonin 1950-luvulta luvulle elokuvanteon ohessa tekemät muistiinpanot. Kysymykseni on, miten tätä Bressonin "pientä kirjaa" 2 tulisi lukea. Eikä vain sitä, vaan myös muita tekstejä, joissa Bresson esittelee elokuvanäkemystään: hänen vuodesta 1946 lähtien aina 1980-luvulle saakka antamiaan lukuisia haastatteluja, sekä hänen itsensä kirjoittamia tekstejä, joista merkittävin on Bressonin 1971 julkaisema artikkeli "S'isoler des arts existants" ("Olemassaolevista taiteista irtautuminen"). 1 Ks. Lindon 1999 [www]. Lyhytsanainen tiedote oli kokonaisuudessaan seuraava: "Je vous annonce que mon époux Robert Bresson, auteur de films, est décédé le 18 décembre 1999 et sera inhumé dans l'intimité"; "Ilmoitan että puolisoni Robert Bresson, elokuvantekijä, on kuollut 18. joulukuuta 1999 ja haudataan hiljaisuudessa." 2 Bresson itse luonnehtii teosta näin ("mon petit livre") suomennoksen julkaisijalle lähettämässään kirjeessä. Ks. Hyttinen 1989, 122.
7 6 Kysymys ei siis ole siitä, millainen Bresson on elokuvaohjaajana tai millaisia hänen elokuvansa ovat, vaan siitä, millainen hän on elokuva-ajattelijana, millaista hänen elokuva-ajattelunsa on. Miten Notes sur le cinématographea siis pitäisi lukea? Onko se elokuvateoreettinen teksti? Vai onko kyse paremminkin yksittäisen elokuvantekijän työnsä ohessa tekemistä irrallisista muistiinpanoista, joiden joukossa on ehkä joitain yksittäisiä helmiä, mutta jotka eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta? Ja jos teoksessa on jonkinlaista "teoriaa", niin mikä sen luonne on? Onko kyse ensisijaisesti elokuvantekijän kirjoittamasta teoksesta, tekstistä, jonka arvo piilee siinä, miten se selventää tekijänsä elokuvanteon käytäntöä? Vai onko kyseessä todellakin aito teoreettinen teksti, joka ei yksinkertaisesti palaudu kirjoittajansa työhön elokuvantekijänä? Vaikka Notes sur le cinématographen ilmestymisestä on kulunut jo kolmekymmentä vuotta (ja vaikka Bressonin haastattelulausuntoja on ollut luettavissa vielä paljon pidemmän aikaa), on mielenkiintoista, että näitä kysymyksiä ei ole juurikaan pohdittu tai edes esitetty. Silloinkin kun kysymys Bressonin suhteesta elokuvateoriaan on noussut, on hänet usein nähty ei-teoreettisena tai jopa kaiken teorian vastaisena elokuvantekijänä. Esimerkiksi David Bordwell tulee Bressonin kerrontatapaa arvioidessaan todenneeksi, että tämä on päätynyt soveltamaan kerronnallisia periaatteitaan "intuitiivisesti" vastoin joitain muita "teoreettisesti itsetietoisempia" elokuvantekijöitä. 3 Bordwellin arvion mukaan Bresson ei siis nojaudu elokuvanteossaan tietoiseen teoreettiseen pohdintaan, vaan toimii jonkinlaisen ei-teoreettisen "intuition" pohjalta. Tuoreen Bresson -monografian Robert Bresson (2000) kirjoittanut Keith Reader puolestaan toteaa (teoksensa Notes sur le cinématographea käsittelevässä luvussa): "Bressonin näkemyksiä elokuvateoriasta ei ole kirjattu ylös mihinkään, mutta lienee melko turvallista olettaa, että hän suhtautuisi sen harjoittajiin samoin kuin Pascal niihin, joista tämä sanoo Notesissa lainatussa lausumassaan: 'He haluavat löytää ratkaisun sieltä missä kaikki on vain arvoitusta'." 4 Toisin sanoen, sen sijaan että Bresson pyrkisi rakentamaan teoriaa, hän pikemminkin pyrkii irtautumaan kaikesta teoreettisuudesta ja jopa asettumaan sitä vastaan. Kenties kaikkein voimakkaimmin Bressonin teoksen teoreettisuuden pyrkii kiistämään Olivier Joyard poleemisessa artikkelissaan "L'Écran des mots" ("Sanojen valkokangas", 2000). Joyard näkee Notes sur le cinématographen sisällöllisesti heterogeenisenä: se sisältää yhtäältä lyyrisiä, hämäriä lausumia, toisaalta selkeitä perusteluja tietylle tavalle tehdä elokuvaa. 5 Varsinaista teoriaa Notes ei Joyardin mukaan sisällä, eikä sitä hänen mukaansa voida pitää myöskään elokuvanteon oppaana. "Se on [opas] sikäli, että siitä voidaan sieltä täältä poimia jokin ohje, jokin vaikutelma. Mutta siinä ei ole mitään, mitä itse kullakin ei olisi jo itsellään, mikä ei 3 Bordwell 1985, Reader 2000, Bresson-sitaatti NOTES, 85 (157): "Ils veulent trouver la solution là où tout n'est qu'énigme. (Pascal.)" 5 Joyard 2000, 25.
8 7 vain vahvistaisi aiempaa ja mitä ei voitaisi lopulta unohtaa." 6 Pikemmin kuin teoreettinen teksti on Notes Joyardille eräänlainen runoteos: "Lyhyitä tekstejä, aforismeja, irrallisia lauseita, kadonneita säkeistöjä, haikujen kaltaisia, todistuksia, kumoamisia, lainauksia. Runoutta! Siihen uppoutuu kuin johonkin keräilijän kokoelmaan." 7 Väitän kuitenkin, että Bressonin kirjoituksista ja haastattelulausunnoista on löydettävissä johdonmukainen ja omaperäinen elokuvanäkemys, jota voidaan ainakin tietyissä rajoissa kutsua myös teoreettiseksi. Tämä väite nostaa kuitenkin esiin seuraavan kysymyksen: jos Bresson todella on vakavasti otettava elokuvateoreettinen ajattelija, niin miksi juuri kukaan ei näytä tunnistavan häntä sellaiseksi? Nähdäkseni Bressonin teoreettisen ajattelun peittymiseen on useita syitä. Vähäisin näistä ei ole hänen tunnustettu asemansa elokuvantekijänä. Koska Bresson on ymmärretty nimenomaan elokuvantekijäksi, hänen teoreettisia näkemyksiään ei ole osattu tai haluttu etsiä. Notes sur le cinématographe on nähty sivuprojektina Bressonin uralla, ehkä kiinnostavana sellaisena, mutta kuitenkin viime kädessä alisteisena Bressonin "varsinaiselle" tuotannolle, hänen elokuvilleen. Koska Bresson-kirjoittajia ovat kiinnostaneet ennen muuta tämän elokuvat, on myös Bressonin haastattelulausunnot ja kirjoitukset nähty lähinnä apuvälineinä hänen elokuviensa ymmärtämiselle. Elokuvantekijä-Bresson ja hänen monenlaisia kysymyksiä ja tulkintoja herättävät elokuvansa ovat toisin sanoen olleet niin kiinnostavia, että kysymys teoreetikko-bressonista ei ole edes noussut esiin tai on jäänyt marginaaliseksi, yksityiskohdaksi Bressonin varsinaisen (elokuva)tuotannon taustalla. Tällainen ajattelutapa on nähtävissä esimerkiksi Keith Readerin Bresson-teoksen Notes sur le cinématographea käsittelevän luvun otsikossa "The director as writer", "Ohjaaja kirjoittajana". 8 Readerille Bresson on ennen muuta elokuvaohjaaja ja myös Notes sur le cinématographea hän tarkastelee nimenomaan tästä näkökulmasta. Jotkut kirjoittajat tosin puhuvat myös Bressonin "teoriasta", mutta tällöinkin nimitystä käytetään väljässä ja yleisessä mielessä, pyrkimättä täsmällisesti määrittämään tuon "teorian" sisältöä. Näitä kirjoittajia ei varsinaisesti kiinnosta kokonaiskuvan muodostaminen Bressonin elokuvaajattelusta, vaan pikemminkin Bressonin ajatusten käyttö apuvälineenä kulloinkin käsillä olevan, Bressonin elokuvia koskevaan kysymyksen tarkasteluun (kuten esimerkiksi näyttelijän aseman pohtimiseen Bressonin elokuvissa). Esimerkkinä tällaisesta lähestymistavasta voisi mainita vaikkapa René Prédalin sinänsä ansiokkaan Bresson-esseen "Robert Bresson, l'aventure intérieure" ("Robert Bresson, sisäinen 6 Mt., 26. "Elles en sont un parce qu'on y picore, ça et là, une indication, une sensation. Mais on n'y trouve rien que l'on n'ait déjà en soi, et qu'il ne s'agisse de simplement confirmer, et à terme, d'oublier." 7 Mt. "Textes courts, aphorismes, phrases seules, strophes perdues, semblants de haïkus, démonstrations, dénonciations, citations. Poésie! On s'y plonge comme dans un recueil." 8 Reader 2000,
9 8 tutkimusmatka", 1992) ja varsinkin sen viidennen luvun "Créer et non représenter: le 'systeme Bresson'" ("Luomista, ei representaatiota: 'Bresson-systeemi'"), jossa Prédal suhteuttaa keskeisiä Notes sur le cinématographen kohtia Bressonin elokuviin. 9 Esseessään Prédal esimerkiksi toteaa, että "Bressonin elokuvat ovat todellisuudessa paljon vähemmän systemaattisia kuin hänen teoreettiset lausuntonsa." 10 Vaikka Prédal luonnehtiikin Bressonin merkintöjä "teoreettisiksi lausunnoiksi" (tai "julistuksiksi", déclaration), hänen päähuomionsa on kuitenkin siinä, miten nuo "lausunnot" suhteutuvat Bressonin konkreettiseen elokuvantekoon. Ensisijaista Prédalille on siis miten Bressonin ajatukset ovat tai eivät ole yhdenmukaisia hänen käytännön elokuvantekonsa kanssa. Tämä ei tietenkään ole kritiikkiä Prédalia kohtaan hänen lähestymistapansa on perusteltu ja kiinnostava vaan yksinkertaisesti sen toteamista, että Prédalin(kaan) tapauksessa kyse ei ole varsinaisesta Bressonin teorian tarkastelusta sinällään. Toinen esimerkki voisi olla P. Adams Sitney, joka artikkelissaan "Cinematography vs. the Cinema: Bresson's Figures" ("Kinematografi vs. elokuva: Bressonin figuurit", 1989) luonnehtii Notes sur le cinématographea teokseksi, jossa Bresson antaa "lukuisia vihjeitä teoreettisesta suhtautumistavastaan välineeseensä". 11 Vaikka Sitney näin tunnistaakin Bressonin teoksessa ainakin tietyn teoreettisen asenteen, hän kuitenkin keskittyy artikkelissaan siihen, miten teos auttaa häntä arvioimaan uudelleen Bressonin elokuvien kerrontatyyliä, ei niinkään Bressonin "teorian" arviointiin sinänsä. 12 Bressonin näkyvä rooli elokuvantekijänä ei toki ole ainoa syy hänen elokuva-ajatteluunsa kohdistetulle vähäiselle huomiolle. Merkittävä syy on hänen teksteissään ja lausunnoissaan itsessään: monille kommentaattoreille ne ovat näyttäytyneet henkilökohtaisina, hämärinä ja idiosynkraattisina, vailla suhdetta muuhun elokuvateoriaan. Kuten elokuvantekijänä, myös elokuvaajattelijana Bresson on nähty korostetun yksinäisenä ja eristyneenä hahmona, oman tien kulkijana, joka on irrallaan kaikista virtauksista ja suuntauksista, ja joka niin elokuvatyössään kuin ajattelussaankin seuraa vain omia mieltymyksiään ja periaatteitaan. Kuvaavaa onkin että varsin usein Bressonista puhuttaessa viitataan Jean Cocteaun vuonna 1957 esittämään luonnehdintaan "Bresson est 'à part' dans ce métier terrible", "Bresson on 'asia erikseen' tässä hirveässä ammatissa". 13 Cocteaun käyttämä ilmaisu "á part" on vaikea kääntää, koska se voidaan tulkita kahdella, osin vastakkaisella tavalla. Yhtäältä ilmaisun voidaan ajatella tarkoittavan sitä, että Bresson on "omaa luokkaansa", siis jotain erityistä tai enemmän kuin muut eloku- 9 Prédal 1992, Mt., 34. "En fait le cinéma de Bresson est beaucoup moins systématique que ses déclarations théoriques." 11 Sitney 1989/1998, 145. "[...] several hints about his theoretical orientation towards his medium [...]." 12 Ks. mt., 146 ja passim. 13 Cocteau 1957/1974, 168 ([1957]/1983, 102).
10 9 vantekijät. Toinen tulkintatapa on se, että Bresson on "erillään muista" siis juuri edellä kuvatun kaltainen omintakeinen, mutta samalla ulkopuolinen ja eristäytynyt hahmo. 14 Nimenomaan tässä jälkimmäisessä merkityksessä ilmaisun tulkitsevat ainakin René Prédal ja Joël Magny Cinéma83 - lehden Bresson-erikoisnumeroon kirjoittamissaan artikkeleissa, joissa molemmat pyrkivät nimenomaan kyseenalaistamaan Cocteaun luonnehdintaan nojaavan ajatuksen Bressonista "erillään olevana" hahmona. 15 Suoraan Cocteaun lausumaan viitaten Prédal toteaa: "Ei, Bresson ei ole yksin. Ei eristetty, yksinäinen, marginaalinen, eikä mitään muutakaan vastaavaalla epämääräisellä muotoilulla ilmaistua, vaan ei yksin, eikä erillään" 16 ; Magny puolestaan toteaa käsityksen "erilleen asettuvasta" (à part) Bressonista "lähtökohtaiseksi väärinkäsitykseksi". 17 Kuitenkin juuri tällä tavoin irrallisena ja outona ovat monet kriitikot nähneet Bressonin elokuva-ajattelun etenkin Notes sur le cinématographessa. Teos on herättänyt hämmennystä ja jopa ärtymystä. Teoksen merkinnät on tulkittu henkilökohtaisiksi, "itselle tarkoitetuiksi työmuistiinpanoiksi", jotka jäävät suurelta osin "arvoituksellisisiksi" (Elisabeth Weis ja John Belton). Niitä on myös verrattu zen-buddhalaisuuden koaneihin, paradoksaalisiin kertomuksiin vailla ratkaisua (Keith Reader). 18 Toisaalta Bressonin esittämät vaatimukset on koettu liian ehdottomina ja jopa ylimielisinä ja röyhkeinä. Esimerkiksi Bressonin Rahasta (L'Argent, 1983) oivaltavasti kirjoittava ja Bressonia elokuvantekijänä arvostava Kent Jones näkee Bressonin elokuva-ajattelussa lähinnä vain ylimielistä mestarointia: Kuten monilla suurilla taiteilijoilla [...], Bressonillakin on mestaroiva [overbearing] ja tärkeilevä [pompous] puolensa. Jos hänen Notes sur le cinématographensa pitäisi ottaa vastaan sellaisenaan, olisi meidän kaikkien uskottava että yksin hän on onnistunut avaamaan oven puhtaaseen taiteelliseen ilmaisuun elokuvassa Cocteaun luonnehdintaan viittaavat Bresson-teksteissään ja nimenomaan tekstin johdantona tai avauksena ainakin Michel Estève (1974, 5; 1983, 9) ja Keith Reader (2000, 1). 15 Ks. Prédal 1983, 4 ja passim; Magny 1983, Prédal 1983, 4. "Non, Bresson n'est pas seul. Isolé, solitarie, marginalisé ou toute autre formule ambigué du même genre, mais ni seul ni à part [...]." 17 Magny 1983, 19. "un malentendu initial" 18 Ks. Weis & Belton 1985, 145; Reader 2000, Jones 1999, 12. "Like many great artists [...], Bresson has his overbearing and pompous side. If we were to take his Notes on the Cinematographer at face value, we would all believe that he alone has unlocked and opened the door to pure artistic expression in the cinema."
11 10 Samaan tapaan myös Christian Braad Thomsen puhuu Bressonin näkemysten "dogmaattisuudesta" ja "kohtuuttomista yleistyksistä". 20 Vaikka Jones ja Braad Thomsen suhtautuvat Bressoniin elokuvantekijänä arvostavasti, ovat tämän Notes sur le cinématographessa esittämät näkemykset heille kuitenkin liian rajoittuneita ja yksipuolisia voidakseen tarjota juuri mitään kenellekään muulle kuin Bressonille itselleen. Bressonin näkemykset voivat olla hänelle itselleen hyödyllisiä ("dogmaattinen yksipuolisuus" voi olla välttämätöntä "taiteilijalle, joka haluaa saavuttaa asettamansa päämäärän", toteaa Braad Thomsen 21 ), mutta mitään yleispätevää merkitystä niillä ei ole. Toisin sanoen monille kriitikoille Bressonin ajattelu on niin henkilökohtaista ja vain hänelle itselleen soveltuvaa, että ulkopuoliselle se monissa kohdin jää hämäräksi ja epäselväksi. Vaikka se yksityiskohdissaan saattaakin olla kiinnostavaa, se ei kuitenkaan voi kokonaisuudessaan olla yleispätevää elokuvan teoriaa. Sikäli kuin Bresson vaatii elokuvanäkemykselleen yleispätevyyttä, hän on yksinkertaisesti väärässä. Paitsi että Bressonin ajattelun on nähty soveltuvan vain hänelle itselleen, niin toisaalta sen on nähty olevan "erillään muista" myös sikäli, että se ei tunnu liittyvän mihinkään elokuva-ajattelun traditioon. Notes sur le cinématographen aforistinen ilmaisutapa antaa vaikutelman hajanaisuudesta ja epäargumentatiivisuudesta, eikä se tunnu noudattavan mitään vakiintunutta elokuvakritiikin tai -teorian muotoa. Esimerkiksi Keith Reader toteaa, että erityisesti Euroopassa on kyllä ollut tavallista, että elokuvantekijät ovat myös kirjoittaneet elokuvasta, mutta kirjoittamisen muotona ovat kuitenkin yleensä olleet joko "journalistiset artikkelit" (kuten Truffautilla ja Godardilla ja muilla Cahiers du cinéman 1950-luvun kirjoittajilla) tai sitten "yritykset rakentaa elokuvateoriaa" (kuten Eisensteinillä ja Pasolinilla). 22 Sen sijaan Bressonin Notes sur le cinématographe ei Readerin mukaan kuitenkaan sovi kumpaankaan näistä kategorioista vaan on "samalla tavoin sui generis ["omaa lajiaan"] kuin tekijänsä elokuvat" 23. Samalla tavoin ongelmalliseksi Bressonin ajattelun suhteen elokuvateoreettisen kirjoittamisen traditioon näkevät Elisabeth Weis ja John Belton. Weis ja Belton ovat ottaneet ääntä elokuvassa käsittelevän antologiansa Film Sound Theory and Practice ("Elokuvaääni teoria ja käytäntö", 1985) yhdeksi tekstiksi Bressonin Notes sur le cinématographessa julkaisemat elokuvaääntä koskevat merkinnät, jotka on sijoitettu yhdeksi luvuksi osioon nimeltä "Modern Sound Theory" ("Moderni ääniteoria"). Weis ja Belton siis tunnistavat Bressonin ääntä koskevissa merkinnöissä ainakin jonkinlaisen "teoreettisen" lähestymistavan. Heidän mukaansa Bressonin tekee elokuva- 20 Braad Thomsen 1990, Mt. 22 Reader 2000, Mt. "[...] as much sui generis as its author's films [...]."
12 11 äänen teorian kannalta merkittäväksi se, että hän korostaa muistiinpanoissaan äänen itsenäisyyttä suhteessa kuvaan; Bressonin ääntä koskevat merkinnät muodostavan näin eräänlaisen modernin "elokuvan ääniraidan itsenäisyysjulistuksen". 24 Viime kädessä Bressonin "ääniteoria" on kuitenkin Weisille ja Beltonille liian henkilökohtaista ja arvoituksellista käydäkseen varsinaisesta teoriasta: Bressonin lausumat äänestä jäävät jossain määrin arvoituksellisiksi. Tässä julkaistut otteet hänen Notes sur le cinématographestaan on kirjoitettu työmuistiinpanoiksi hänelle itselleen, eivätkä ne sen tähden pyri Eisensteinin tai edes Vertovin kirjoitusten kaltaiseen teoreettiseen argumentointiin. 25 Weisin ja Beltonin arvio tuo näkyviin tietyn ristiriidan tai jännitteen, joka liittyy kysymykseen Bressonin teoksen teoreettisesta statuksesta. Yhtäältä teoksessa tuntuu olevan jotain teoreettisesti kiinnostavaa (se korostaa äänen itsenäisyyttä) mutta toisaalta siltä puuttuu selkeä, Eisensteinin tai Vertovin teksteihin verrannollinen "teoreettinen" tai argumentatiivinen intressi mikä näyttäisi edellyttävän (vaikka Weis ja Belton eivät sitä suoraan sanokaan) jonkilaista selvää, argumentaatiolle soveltuvaa muotoa. Argumentatiivisen intressin puutetta korostaa merkintöjen tulkitseminen henkilökohtaisiksi "itselle tarkoitetuiksi työmuistiinpanoiksi". 26 Toisin sanoen Bresson tuntuu yhtäältä esittävän väitteitä, joissa näyttäisi olevan ainakin jonkinlainen "teoreettinen" ulottuvuus, mutta samalla hänen tapansa ilmaista asiat näyttäisi viittaavan siihen, että hänen ajatuksensa on tarkoitettu ensi sijassa hänelle itselleen, ei muille osoitetuiksi yleisiksi argumenteiksi. Kyseessä ovat "muistiinpanot" henkilökohtaiset, päiväkirjanomaiset merkinnät jotka juuri tämän muistiinpanoluonteensa (ja -muotonsa) takia eivät voi olla "argumentteja". Olipa Bressonin merkintöjen tosiasiallinen tausta tai intressi mikä tahansa, niin hänen käyttämästään ilmaisutavasta näyttäisi tekevän "epäteoreettista" nimenomaan sen fragmentaarisuus. Notes sur le cinématographen "aforistinen" muoto tekee teoksesta hajanaisen, siitä on vaikea hahmottaa yhtenäistä linjaa tai "kokonaisargumenttia". Vaikka teoksen yksittäiset muistiinpanot (fragmentit) saattavat olla ("teoreettisesti" tai muuten) kiinnostavia, ovat ne kuitenkin kokonaisuutena "heterogeenisiä" (Joyard) ja usein "arvoituksellisia" (Weis & Belton) tai "dogmaattisia" 24 Weis & Belton 1985, Mt., 145. "Bresson's statements on sound remain somewhat enigmatic. The excerpts reprinted here from his Notes on Cinematography were written as working memos to himself and, for that reason, are not concerned with theoretical argumentation of the sort found in Eisenstein's, or even Vertov's written work." 26 Weis ja Belton päätyvätkin siihen, että Bressonin (ääntä koskevien) merkintöjen arvo kun niitä luetaan yhteydessä hänen elokuviinsa: tällöin ne voivat muodostaa "koherentin ohjelman luovalle elokuvaäänen käytännölle" ("[...] a coherent program for creative sound practice"; Weis & Belton 1985, 146). Se teoreettinen mielenkiinto, mikä Bressonin merkinnöillä mahdollisesti on, näyttäisi siis jälleen olevan sidoksissa hänen elokuviinsa: muistiinpanojen merkitys olisi siinä, että ne voisivat toimia ensi sijassa apuvälineenä Bressonin elokuvanteon ymmärtämiselle.
13 12 (Braad Thomsen). Kyseessä näyttäisi toisin sanoen olevan sekalainen joukko irrallisia ajatuksia, jotka eivät muodosta yhtenäistä ja systemaattista kokonaisuutta. Bressonin haastattelulausunnot puolestaan ovat hajanaisia (myös) toisella tavoin: jakaantuneena monien, usein vaikeasti saatavilla olevien lehtien sivuille. Nähdäkseni edellä kuvattujen lähestymistapojen keskeinen ongelma on se, että Bressonin ajattelu pyritään liian nopeasti ymmärtämään, määrittelemään tai luokittelemaan. Syy tähän voi olla siinä, että kirjoittajat ovat ensi sijassa kiinnostuneita jostain muusta (toisin sanoen Bressonin elokuvista), tai kenties siinä, että he luottavat Bressonin kirjoituksista saamaansa ensivaikutelmaan eivätkä siksi edes pyri pohtimaan niitä pidemmälle (joitain yksittäisiä muistiinpanoja kenties lukuunottamatta). Voi olla, että Bressonin muistiinpanot ovat "arvoituksellisia", "dogmaattisia" tai "epäteoreettisia", mutta tällaisten arvioiden esittäminen liian aikaisin ei ole itse tekstien ymmärtämisen kannalta hedelmällistä. Kuitenkin myös toisenlaisia näkemyksiä on esitetty. Joël Magny esittää vuonna 1983 julkaistussa artikkelissaan vaatimuksen ei vain Bressonin elokuvien, vaan myös Bressonin lausuntojen ja kirjoitusten tutkimisesta: Kuten yleensä elokuvantekijöiden puheita [discours] käytännön työstään, elokuvanäkemyksestään ja filosofiastaan, myöskään Bressonin lausuntoja ja hänen vuonna 1975 Notes sur le cinématographeen kokoamiansa aforismeja ei tulisi käyttää valaisemaan hänen [elokuva]tuotantoaan, vaan niitä itseään tulisi tutkia, analysoida ja tulkita. 27 Magnyn ohella voidaan mainita myös joitain muita kirjoittajia, jotka ovat kiinnittäneet huomiota Bressonin näkemysten teoreettiseen ulottuvuuteen. Tietyn teoreettisen suuntautumisen Bressonin ajattelusta löytää esimerkiksi Marie Claire Ropars-Wuilleumier, joka vuonna 1970 (siis jo ennen Notes sur le cinématographen julkaisua) Bressonin haastattelulausuntojen pohjalta rinnastaa tämän nimenomaan elokuvateoreettisena ajattelijana "kamerakynän" (caméra-stylo) teoreetikoiksi kutsumiinsa Alexandre Astruciin, André Baziniin, Roger Leenhardtiin ja Jean Cocteauhon. 28 Samoin Jane Sloan puhuu Bresson-bibliografiansa Robert Bresson: a guide to references and resources (1983) johdantoon sisällyttämässään "kriittisessä katsauksessa" Bressonin "pitkäaikaisesta teoreettisesta mielenkiinnosta" ("long-standing theoretical concern") 27 Magny 1983, 19. "Comme tous les discours des cinéastes sur leur pratique, leur conception du cinéma ou leur philosophie, les déclarations de Bresson comme les aphorismes recueillis en 1975 dans Notes sur le cinématographe ne sauraient éclairer son oeuvre qu'à être elles-mêmes interrogées, analysées, interprétées." Tosin Magny itse artikkelissaan lähtee kuitenkin tarkastelemaan Bressonin ajattelua pitkälti hänen elokuviensa kautta. 28 Ks. Ropars 1970, 105 ja passim.
14 13 välineeseensä ja pyrkii tarkastelemaan Bressonin näkemyksiä mm. suhteessa Eisensteiniin. 29 Notes sur le cinématographen asemaa teoreettisena tekstinä tarkastelee myös Françoise Puaux vuonna 1991 CinémAction -lehden elokuvateorian historiaa käsittelevässä teemanumerossa julkaistussa artikkelissa "Robert Bresson et la théorie du 'cinématographe'" ("Robert Bresson ja 'kinematografin' teoria"). 30 Varsin laajasti Bressonin teoriaa käsittelee myös Jacques Aumont teoksessaan Les théories des cinéastes ("Elokuvantekijöiden teoriat, 2002). Teoksensa nimen mukaisesti Aumont keskittyy tarkastelemaan elokuvantekijöiden kirjoituksia elokuvasta ja arvioimaan niiden teoreettisia ulottuvuuksia, ja tässä tarkastelussa yksi keskeisimpiä nimiä on juuri Bresson. 31 Oman työni lähtökohta on juuri Magnyn peräänkuuluttama Notes sur le cinématographen merkintöjen "tutkiminen, analysoiminen ja tulkitseminen". Ensinnäkin tarkasteluni kohteena ovat ennen muuta Bressonin kirjoitukset ja haastattelulausunnot, toisin sanoen hänen elokuvaajattelunsa, eivät hänen elokuvansa. On totta, että Bressonin tapauksessa elokuva-ajattelun ja elokuvanteon välillä on tiivis yhteys ja monessa tapauksessa Bressonin elokuvien tunteminen on hyödyllistä tai jopa välttämätöntä hänen ajattelunsa ymmärtämiselle. Tätä yhteyttä Bressonin elokuvanteon käytännön ja hänen ajattelunsa välillä ei olekaan mitään syytä kiistää. Kysymys on yksinkertaisesti näkökulman vaihdoksesta: keskityn ensi sijassa Bressonin ajatteluun, en hänen elokuviinsa. Tällöin Bressonin elokuvat toimivat apuna hänen ajattelunsa ymmärtämiselle, eikä kuten yleensä, ajattelu elokuvien ymmärtämiselle. Tarkastelen siis Bressonin ajattelua sinällään, enkä vain sitä kautta, miten se mahdollisesti "valaisee" hänen elokuviaan. Toisekseen pyrin ottamaan vakavasti sen, mitä Bresson sanoo. En etsi vastausta siihen, onko Bresson "oikeassa" vai "väärässä", vaan pyrin ainoastaan selvittämään mitä hän sanoo samalla olettaen, että hän todella pyrkii esittämään joitain vakavasti otettavia väitteitä. Kysymystä Bressonin ajattelun "dogmaattisuudesta" tai "epäteoreettisuudesta" voidaan toki pohtia, mutta vasta jälkikäteen, kun ensin on analysoitu hänen ajattelunsa sisältöä ja rakennetta. Ja vaikka Bresson olisikin "väärässä", tämä ei tarkoita sitä, etteikö hänen ajattelunsa voisi olla hedelmällistä tai kiinnostavaa. Vasta tämän jälkeen voidaan pohtia kysymystä siitä, onko Bressonin ajattelu "teoriaa", ja jos on, niin missä mielessä. Voiko Bressonin hajanaiselta vaikuttava teksti toimia koherenttina, argumentatiivisena teoriana? Onko hänen ajattelunsa täysin idiosynkraattista ja henkilökohtaista, vai voidaanko siitä löytää yhtymäkohtia myös muualle, erityisesti muuhun elokuvateoriaan? Pyrin lähestymään näitä kysymyksiä pääasiassa kahdella tavalla: yhtäältä analysoimalla Bressonin käyttämiä käsitteitä, toisaalta suhteuttamalla hänen ajatteluaan erilaisiin konteksteihin. 29 Ks. Sloan 1983, 5 ja eteenpäin. 30 Puaux Ks. Aumont 2002/2004, 10-12, ja passim.
15 14 Teoksessaan Transcendental Style in Film ("Transsendentaalinen tyyli elokuvassa", 1972) Paul Schader toteaa, että Bresson "tuntuu tarkalleen tietävän mitä tekee, ja miksi. Bressonin lukuisat haastatteluissa ja keskusteluissa tekemät huomautukset muodostaisivat, oikein järjestettyinä, tarkan analyysin hänen elokuvistaan". 32 Vaikka Schraderia(kin) Bressonin ajatukset kiinnostavat ensi sijassa apuvälineenä tämän elokuvien ymmärtämiselle, avaa hänen huomautuksensa kiinnostavan mahdollisuuden: "oikein järjestettyinä" Bressonin lausumista voitaisiin löytää selkeä, johdonmukainen elokuvanäkemys. Schrader näkee toisin sanoen Bressonin ajatteluun sisältyvän jonkinlaista piilevää systemaattisuutta, joka vain olisi nostettava esiin. Juuri tämäntyyppisestä systematisoinnista, pyrkimyksestä rakentaa Bressonin lausumista "oikein järjestetty" kokonaisuus, tässä työssä on kyse. Koska Bressonin elokuva-ajattelu ei muodosta perinteisessä mielessä (argumentatiivista, hierarkkista) systemaattista rakennelmaa, edellyttää käyttetty tarkastelutapa tiettyä tulkintaa: uusien yhteyksien rakentamista eri tekstinkohtien välille ja tietyn ulkoisen "systematiikan" tuomista Bressonin fragmentaariseen (tai sellaiselta vaikuttavaan) tekstiin. Tulkinta ei kuitenkaan ole mielivaltaista. Pyrin perustelemaan ratkaisuni Bressonin tekstin tarkalla luennalla ja etsimään sellaista systemaattisuutta, joka suoraan tai epäsuorasti on läsnä jo hänen omassa tekstissään. Vaikka Bressonin teksti ei ehkä olekaan "systemaattista" samassa mielessä kuin tavanomaisen argumentatiivinen teoria, se ei kuitenkaan tarkoita etteikö sillä olisi omanlaistaan systematiikkaa. Bressonin ajattelun systemaattisuutta korostaa elokuvantekijöiden teorioita käsittelevässä teoksessaan myös Jacques Aumont, joka toteaa, että Bressonin teoria "elliptisessä ytimekkyydessään kattaa elokuvateorian keskeiset alueet: kuvan luomisen; siihen käytettävissä olevat keinot; kuvan olennaiset tavoitteet" 33 ja päätyy siihen, että Bressonilla "toden totta on, kuten Leonardolla, systeemi ja metodi" 34. Bressonin ajattelun "systemaattisuutta" Aumont tarkastelee teoksensa luvussa, joka on otsikoitu "La théorie des théoriciens", "teoreetikkojen teoria". Otsikollaan Aumont viittaa siihen, että hän pyrkii kyseisessä luvussa tarkastelemaan tekijäteoreetikkojen tekstejä suhteessa sellaisiin piirteisiin, jotka ovat tunnusomaisia "varsinaiselle" teorialle. Tällaisia piirteitä Aumont nostaa esiin 32 Schrader 1972, 59 (1972/1989, 34). "[Bresson] apparently knows exactly what he does and why he does it. The many statements Bresson has made in interviews and discussions, properly arranged, would constitute an accurate analysis of his films [...]." Schraderin näkemyksen kiinnostavuutta lisää se, että hän on esittänyt ajatuksensa ennen Notes sur le cinématographen ilmestymistä: Schraderin mukaan siis jo Bressonin vuoteen 1972 mennessä julkaistuista haastattelulausunnoista sinänäsä on löydettävissä yhtenäinen ja johdonmukainen elokuvanäkemys. 33 Aumont 2002/2004, 39. "[...] dans sa concisision elliptique, couvre les domaines principaux de la théorie du cinéma: la création du image; les moyens disponibles pour cela; la visée essentielle de cette image [...]." 34 Mt., 42. "[...] il y a bien, comme chez Léonard, système et méthode." Vrt. myös René Prédalin toteamus Bressonin "teoreettisten lausuntojen" systemaattisuudesta yllä s. 8.
16 15 kolme: käsitteiden luomisen, ongelmien esiintuomisen ja systeemien rakentamisen. 35 Elokuvantekijöiden tekstit lähestyvät siis "teoreetikkojen teoriaa" silloin kun ne pyrkivät uudella tavalla käsitteellistämään elokuvaa (kuten esimerkiksi Vertov tekee "intervallin" ja Pasolini "reemin" käsitteen avulla ), nostaman esiin uudenlaisia, elokuvan tarkastelun kannalta kiinostavia (teoreettisia, filosofisia) ongelmia tai kysymyksiä (kuten esimerkiksi Tarkovski ja Epstein tekevät ajan ongelman suhteen) tai rakentamaan (esteettisiä tai muita) systeemejä, joiden avulla elokuvia pyritään jäsentämään (kuten esimerkiksi Eisenstein tekee). Huomionarvoista on, että Aumont käsittelee kahdessa näistä kolmesta kategoriasta keskeisenä esimerkkinä juuri Bressonia: paitsi että Bresson pyrkii Aumontin mukaan rakentamaan systeemiä, hän myös luo uusia käsitteitä. Erityisesti Aumont nostaa esiin Bressonin Notes sur le cinématographessa esiintyvän "kohtaamisen" (rencontre) käsitteen: vaikka käsite esiintyy teoksessa vain kerran, ja vaikka sitä "ei varsinaisesti ole kehitelty käsitteenä", on se Aumontin mukaan kuitenkin "[Bressonin] teorian sydän". 36 Aumontin tulkintoihin Bressonin "kohtaamisen" käsitteestä palaan tarkemmin myöhemmin. Tässä yhteydessä oleellista on kuitenkin hänen käyttämänsä lähestymistapa Bressonin tekstiin: Aumont pyrkii nostamaan Bressonin käyttämästä käsitteestä esiin siinä piilevät implisiittiset ulottuvuudet, joita tämä itse ei suoraan lausu julki. 37 Tätä lähestymistapaa sovellan myös omassa tarkastelussani. Keskityn ensisijaisesti Bressonin käyttämiin käsitteisiin ja pyrin niitä analysoimalla määrittämään niitä tapoja, joilla Bresson niitä käyttää ja niitä julkilausuttuja tai implisiittisiä merkityksiä, joita Bresson käsitteille antaa. Käsitteiden analyysillä on merkitystä myös muiden Aumontin määrittämien "teoreetikkojen teorian" kategorioiden kannalta. Myös Bressonin ajatteluun sisältyvää systemaattisuutta voidaan lähteä tarkastelemaan käsitteiden kautta: analysoimalla sitä tapaa, jolla hänen käyttämänsä käsitteet suhteutuvat toisiinsa. Käsitteiden luominen ei myöskään ole irrallaan uusien ongelmien ja kysymysten tuomisesta elokuvien tarkasteluun. Tämän toteaa myös Aumont juuri Bressoniin viitaten: "kohtaamisen" käsite on yksi vastaus elokuvan ja todellisuuden välisen suhteen (tai "todellisen", réel) ongelmaan. 38 Vaikka Bressonin yksittäiset lausumat saattavat näyttää irrallisisilta ja hajanaisilta (ja tässä mielessä "epäsystemaattisilta"), on niistä kuitenkin löydettävissä tiettyä käsitteellistä yhtenäisyyttä. Niin Notes sur le cinématographen merkinnöissä kuin Bressonin haastattelulausunnoissakin 35 Aumont 2002/2004, luku 1 "La théorie des théoriciens", s Alaotsikot "inventer des concepts" (9), "importer des problèmes" (23) ja "promouvoir des systèmes" (33). 36 Mt., 12. "[...] n'est pas réellement travaillé comme concept [...]"; "[...] est bien le cœur de sa théorie [...]". Bresson kirjoittaa kohtaamisesta seuraavasti: "Kuvausvaihe on kuin menoa sovittuun kohtaukseen. Ei mitään odottamatonta, mitä et olisi salaa odottanut." ("Tourner c'est aller à une rencontre. Rien dans l'inattedu qui ne soit attendu secrètement par toi.") Ks. NOTES, 108 (168). 37 Kuten Aumont itse toteaa: "[...] määritelmä jonka ["kohtaamisen" käsitteelle] olen antanut on johdettu [Notes sur le cinématographesta], se ei esiinny siellä". ("[...] la définition que j'en ai donnée est déduite de ce livre, elle n'y figure pas.") Ks. mt. 38 Mt., 23.
17 16 toistuvat tietyt avainkäsitteet, joita Bresson käyttää johdonmukaisesti ja omintakeisesti, ja jotka sitovat yksittäisiä lausumia yhteen. Näistä näkyvimpiä ovat cinématographe ("kinematografi"), CINÉMA ("ELOKUVA"), modèle ("malli") ja écriture ("kirjoitus"). Usein Bresson käyttää käsitteitä merkityksessä, joka poikkeaa niiden tavanomaisesta käytöstä: esimerkiksi elokuvan tavanomaista nimeä cinéma Bresson käyttää Notes sur le cinématographessa nimenä tietylle elokuvan tyypille, "valokuvatulle teatterille" ja osoittaa poikkeavan tapansa käyttää termiä kirjoittamalla sen johdonmukaisesti isoilla kirjaimilla (CINÉMA). Alustavasti voidaankin todeta, että Bressonin fragmentaariselta näyttävä ajattelu saa yhtenäisyyttä (sekä myös johdonmukaisuutta ja argumentatiivisuutta) tietyn käsitteellisen koherenssin kautta. Mutta jos Bressonin ajattelu ehkä onkin johdonmukaista, se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla irrallista ja idiosynkraattista, vailla yhteyksiä laajempaan teoreettiseen tai muuhun keskusteluun. Jotta Bressonin ajattelusta voitasiin puhua "teoriana", se tulisi voida asettaa vuoropuheluun muun teorian kanssa, toisin sanoen sijoittaa johonkin relevanttiin elokuvateoreettiseen kontekstiin. Mikä tämä konteksti voisi olla? Mitään ensi silmäyksellä ilmeistä vastausta tähän kysymykseen ei voida antaa. Kontekstin etsinnälle voidaan kuitenkin asettaa ainakin kaksi kriteeriä: historiallinen ja sisällöllinen. Etsittäessä Bressonin ajattelulle historiallista kontekstia voidaan kysyä esimerkiksi mitkä teoriat Bressoniin mahdollisesti ovat vaikuttaneet tai minkälaisen teoreettisen keskustelun vaikutuspiirissä hänen ajatuksensa ovat syntyneet. Sisällöllisillä kriteereillä puolestaan voidaan pyrkiä etsimään teorioita, jotka muistuttavat Bressonin näkemyksiä tai ovat kiinnostuneita samantapaisista kysymyksistä, joita Bresson käsittelee. Vaikka nämä kriteerit ehkä rajaavatkin tarkastelua, sellaisinaan ne ovat kuitenkin vasta suuntaa antavia. Esimerkiksi on hyvin vaikea osoittaa mitään selkeitä elokuvallisia vaikutteita Bressonin ajattelun taustalta elokuvateoreettisista puhumattakaan. Se, että elokuvantekijänä Bressonia pidetään eristyneenä ja yksinäisenä hahmona, johtuu paitsi hänen valtavirrasta poikkeavasta tavastaan tehdä elokuvia, myös siitä, että hän ei ole juurikaan kertonut julkisuuteen näkemyksiään muiden tekemistä elokuvista tai siitä, mitkä elokuvat vastaavat hänen omia mieltymyksiään. Bressonin maininnat näkemistään elokuvista ovat hajanaisia ja ristiriitaisia, ja monessa yhteydessä hän on jopa voimakkaasti korostanut sitä, ettei lainkaan käy elokuvissa. 39 Toimittamansa Bresson-antologian esipuheessa James Quandt näkeekin tämän Bressonin vaikenemisen elokuvamieltymyksistään yhdeksi syyksi sille, että vain harvat kirjoittajat ovat pyrkineet suhteuttamaan Bressonin 39 Tosin tämä ei ole mitenkään yksiselitteisen selvää. Yves Kovacsin haastattelussa vuonna 1963 Bresson esimerkiksi toteaa, ettei hän hyljeksi mitään elokuvia, vaan pitää kaikenlaisista elokuvista. Samassa haastattelussa hän myös puhuu arvostavasti sellaisista ohjaajista kuin Mizoguchista, Godardista, Truffaut'sta ja Cocteausta. (Ks. Bresson (h) 1963a, 8-9.) François Weyergansin haastatteluelokuvassa Robert Bresson, ni vu ni connu ("Tuntematon Robert Bresson") vuodelta 1965 Bresson puolestaan puhuu ylistävästi James Bond -elokuvasta Goldfinger (Kultasormi, 1964): Bresson kehuu elokuvan kohtausta, jossa Bond näkee takaapäin lähestyvän hyökkääjän heijastuksena syleilemänsä naisen silmässä. Ks. Bresson (h) 1965b.
18 17 elokuvia muiden elokuvaohjaajien tuotantoon tai selvittämään mitkä elokuvat Bressoniin mahdollisesti ovat vaikuttaneet. 40 Jos Bressonin voidaan elokuvantekijänä sanoa jäävän kaikkien suuntausten ulkopuolelle, niin vielä selvemmin tämä tuntuu pätevän hänen asemaansa teoreetikkona; jos Bresson puhuu muista elokuvantekijöistä vähän, niin muista teoreetikoista hän ei puhu käytännössä lainkaan. Tästä näkökulmasta Bressonin sijoittaminen johonkin elokuvateoreettiseen kontekstiin näyttää todellakin varsin vaikealta. Bressonin elokuvakäsitykset vaikuttavat samalla tavoin erillisiltä ja kaikista teoreettisista koulukunnista ja virtauksista riippumattomilta kuin hänen elokuvansakin. Kontekstin etsiminen Bressonin ajattelulle näyttäisi siis edellyttävän enemmän tai vähemmän mielivaltaista valintaa: yhtäältä selkeän historiallisen vaikutuksen määrittely on vaikeaa tai jopa mahdotonta, koska riittävää tietoa ei ole saatavilla; toisaalta sisällöllisen kriteerin perusteella vertailua voisi tehdä vain lähtökohtaa hieman muuttamalla hyvinkin monentyyppisiin teorioihin ja suuntauksiin. Olen kuitenkin osin sisällöllisin ja osin historiallisin kriteerein nostanut tarkasteltavaksi kolme kontekstia, jotka mielestäni selventävät Bressonin ajattelua liittämällä sen osaksi laajempaa teoreettista keskustelua: ranskalaisen luvun keskustelun, ranskalaisen luvun keskustelun ja neuvostolittolaisen 1920-luvun montaasiteorian. Kuten jatkossa pyrin osoittamaan, nämä kolme ja mykkäkauden näkemykset vielä enemmän kuin myöhempi keskustelu avaavat Bressonin ajattelua relevantilla ja kiinnostavalla tavalla. Miksi juuri nämä? Yksi syy rajaukseen on se, että liian monien kontekstien etsiminen hajauttaisi työtä liikaa. Rajaus ei kuitenkaan ole täysin mielivaltainen, mutta sen perustelu seisoo tai kaatuu viime kädessä sen varassa, miten näitä suuntauksia käsitellään Bressonin ajattelun yhteydessä myöhemmissä luvuissa. Joitain perusteluja voidaan esittää kuitenkin jo tässä. Ensinnäkin, vaikka Notes sur le cinématographe ilmestyi vasta 1975, voidaan sen edustama ajattelu teoreettisesti sijoittaa pikemminkin ns. klassisen kuin uuden elokuvateorian piiriin. Bressonin elokuvaajattelu sellaisena kuin hän sen esittää paitsi Notes sur le cinématographessa, myös sitä edeltäneissä ja sen jälkeisissä haastattelulausunnoissaan ja muutamissa lyhyemmissä teksteissään, täyttää keskeiset klassisen elokuvateorian tunnusmerkit. 41 Kyse on ensisijaisesti elokuvaesteettisestä näkemyksestä, jossa keskeisellä sijalla ovat kysymykset elokuvan mahdollisuudesta olla taidetta ja elokuvan erityisluonteesta. Bressonin näkemys on myös yhtäältä preskriptiivinen, ohjeellinen (hän pyrkii määrittämään mitä elokuvan tulisi olla, eikä "vain" kuvailemaan sitä) ja toisaalta "essentialistinen" (hän pyrkii etsimään elokuvan olemusta, juuri sille ominaista ilmaisutapaa). 40 Quandt 1998b, Klassisen teorian piirteistä ks. esim. Hietala 1994 ja Carroll 1998.
19 18 Essentialistista näkemystä on uudemmassa keskustelussa usein kritisoitu; esimerkiksi David Bordwell toteaa, että "koko olemuksen ajatus [...] on todennäköisesti kestämätön, jos sitä sovelletaan niinkin kirjavaan mediaan kuin elokuvaan". 42 Samoin preskriptiivisyyden asemesta on haluttu pyrkiä deskriptiivisyyteen, kuvailevuuteen, ilman ohjeellista näkemystä siitä millainen elokuva on hyvää, millainen huonoa. Jo ilmestymisvuotensa kontekstissa, 1970-luvun puolivälissä Notes sur le cinématographe vaikuttaa siis anakronistiselta, toiseen aikakauteen kuuluvalta. Kuitenkin juuri tämä Bressonin näkemysten "anakronistisuus" tarjoaa yhden avaimen niiden tarkasteluun rajaamalla ne tiettyyn kontekstiin. Jos sen sijaan että Bressonin näkemykset hylättäisiin suoralta kädeltä niiden uuden teorian näkökulmasta "kohtuuttoman" preskriptiivisyyden (tai "dogmaattisuuden") takia, ne hyväksytään sellaisina kuin ne ovat ja niitä tarkastellaan klassisen elokuvakeskustelun kontekstissa, voidaan nähdä mikä niissä mahdollisesti on merkityksellistä ja kiinnostavaa vielä nykyäänkin. Jos Bressonin teoria sisällöllisesti voidaan rajata klassisen elokuvateorian piiriin, niin ainakin väljässä "historiallisessa" mielessä puolestaan luontevinta lienee etsiä hänen ajattelulleen yhteyksiä siitä ajallisesta ja paikallisesta kontekstista, jossa se on syntynyt. Tässä mielessä ainakin ensi silmäyksellä luontevimmalta kontekstilta näyttää Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen virinnyt uusi elokuvakerholiike ja siihen liittynyt elokuvakeskustelu, josta David Bordwell käyttää nimitystä la nouvelle critique, uusi kritiikki. 43 Suuntauksen näkyvin edustaja oli André Bazin, ja ajan muita tärkeitä keskustelijoita olivat mm. kriitikot Roger Leenhardt ja Alexandre Astruc, sekä elokuvahistorioitsija Georges Sadoul. Keskustelua käytiin mm. Ranskan vastarintaliikkeen elokuvalehden L'Écran françaisin, Revue du cinéman ja hieman myöhemmin Cahiers du cinéman (per. 1951) ja Positifin (per. 1952) palstoilla. Bressonin ajattelun liittämiselle tähän aikakauteen on useitakin perusteluja luvun elokuvillaan hän oli saavuttanut aseman Ranskan elokuvapiireissä, ja viimeistään niiden myötä tutustunut myös moniin ajan keskeisiin elokuvavaikuttajiin; ainakin Sadouliin ja Jean Cocteauhun Bresson oli tutustunut viimeistään tässä vaiheessa. 44 Bresson oli myös mukana sodanjälkeisen ajan kenties tunnetuimman elokuvakerhon Objectif 49:n toiminnassa. Kerhossa vaikuttivat myös Cocteau, Bazin, Leenhardt ja Astruc eli samat "kamerakynän" teoreetikot, joiden ryhmään 42 Bordwell 1997, "[...] the very idea of essence [...] is probably insupportable when applied to as variegated a medium as cinema." Vrt. myös Carrol 1988, ja passim. 43 Ks. Bordwell 1997, s. 47 alkaen. 44 Sadoul kertoo vuonna 1963 julkaistussa, Bressonista tekemässään haastattelussa tunteneensa tämän "kaksikymmentä vuotta", eli siis noin 1940-luvun puolivälistä lähtien (ks. Bresson (h) 1963b, 9). Cocteauhun Bresson oli tutustunut viimeistään ennen vuoden 1945 Naisen kostoa, jonka dialogit Cocteau viimeisteli ystävänpalveluksena Bressonille; ks. alla s. 27.
PÖNNI, ANTTI: Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkimus, 216 s. Mediatutkimus Huhtikuu 2005
TURUN YLIOPISTO Taiteiden tutkimuksen laitos / Humanistinen tiedekunta PÖNNI, ANTTI: Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona Lisensiaatintutkimus, 216 s. Mediatutkimus Huhtikuu 2005 Tutkielman
LisätiedotMontaasista Jean-Luc Godardin silmin Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne
Montaasista Jean-Luc Godardin silmin 16.3.2017 Juha Oravala Aalto-yliopisto, kuvataidekasvatus, Miia Rinne Jean-Luc Godard (1930-) - Ranskalainen uusi aalto, tekijänpolitiikka - elokuvakriitikko/elokuvantekijä
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedot2. Notes sur le cinématographe ja Bressonin elokuvateorian lähtökohdat
2. Notes sur le cinématographe ja Bressonin elokuvateorian lähtökohdat 2.1. Notes sur le cinématographe: huomiota teoksen taustasta Robert Bressonin Notes sur le cinématographe ilmestyi Gallimard-kustannusyhtiön
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSeija Pylkkö Valkealan lukio
ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko
Lisätiedot4. Kinematografi ja kirjoitus
4. Kinematografi ja kirjoitus 4.1. Bresson ja elokuvallisen kirjoituksen (écriture) ajatus "KINEMATOGRAFI ON KIRJOITUSTA LIIKKUVILLA KUVILLA JA ÄÄNILLÄ" kirjoittaa Bresson Notes sur 1 le cinématographessa.
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKandidaatintutkielman arviointikriteerit
Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotCover letter and responses to reviewers
Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotKonsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa
Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotTransnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin
Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotAinejärjestölehtien vertailu
Artikkeli on julkaistu alunperin Turun Yliopiston Kemistien ainejärjestön, TYK ry:n lehdessä Tykissä 2/2009. Ainejärjestölehtien vertailu Jorma Kim Lähes kaikkia asioita voidaan vertailla toisiinsa: tietokoneita,
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKurssilla on käytössä Canon 60D-kamerat. Kurssityön leikkaaminen tapahtuu Valokuvataiteen tiloissa kurssin aikana.
Kurssin nimi: Elokuvan ja valokuvan yhteydet Opettaja: Katri Lassila (TaM, tohtorikoulutettava) Ajankohta: 17. 21.10. 2016 2.5 4op Viikon mittainen työpajamuoto ja mahdollinen lisätehtävä Opetuskieli suomi
Lisätiedot3. "Kinematografi" ja elokuvan taide
3. "Kinematografi" ja elokuvan taide 3.1. "Kinematografin" (cinématographe) käsite Notes sur le cinématographen vuoden 1988 laitokseen liitetyssä esipuheessa kirjailija J.M.G. Le Clézio toteaa, että "tuolle
Lisätiedot3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng
3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotTIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO
TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotUSKONTO. Oppiaineen tehtävä
1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
Lisätiedot6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotYHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi
YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotÄi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka
Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotTentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että
LisätiedotPro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä
Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa
TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:
LisätiedotEssee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma
Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin
LisätiedotJEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO
JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen
LisätiedotInternet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi
Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,
LisätiedotJohdatus L A TEXiin. 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta. Matemaattisten tieteiden laitos
Johdatus L A TEXiin 10. Matemaattisen tekstin kirjoittamisesta Matemaattisten tieteiden laitos Matemaattisesta tekstistä I Matemaattisella tekstillä tarkoitetaan tavallista (suomenkielisistä virkkeistä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotAkateemiset fraasit Tekstiosa
- Väitteen hyväksyminen Broadly speaking, I agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta One is very much inclined to agree with because Samaa mieltä jostakin näkökulmasta Yleisesti ottaen olen
LisätiedotSonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen
Sonja Kniivilä, Sari Lindblom-Ylänne & Anne Mäntynen Copyright 2017 Tekijät & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi: Emmi Kyytsönen Kolmas, uudistettu painos. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotKuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia
Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotNimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)
Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
Lisätiedotmuistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja
18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
Lisätiedot