USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Transkriptio

1 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen, tutustuttaa uskonto- ja katsomusperinteisiin Suomessa sekä uskontoihin ja katsomuksiin muualla maailmassa. Oppiaine edistää uskonnon ja kulttuurin välisen suhteen ymmärtämistä sekä monilukutaitoa. Opetus antaa oikeaa ja monipuolista tietoa uskonnosta sekä auttaa ymmärtämään siitä käytävää keskustelua. Oppilasta ohjataan tarkastelemaan uskontoja eri näkökulmista. Oppilasta ohjataan kriittiseen ajatteluun. Opetuksessa pohditaan uskon ja tiedon suhdetta sekä uskonnoille ominaista kieltä, symboliikkaa ja käsitteistöä. Uskonnon opetus antaa valmiuksia dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Opetus kannustaa oppilasta kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää. Opetuksessa tutustutaan opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen sekä katsomusten eettiseen ajatteluun ja rohkaistaan oppilaita pohtimaan omakohtaisesti eettisiä kysymyksiä. Opetus tukee oppilaan itsetuntemusta, itsensä arvostamista ja elämänhallintataitojen kehittymistä koko perusopetuksen ajan. Opetus antaa aineksia oppilaan oman identiteetin, elämänkatsomuksen ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Uskonnon opetus tukee oppilaan kasvua yhteisön ja yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ja maailmankansalaiseksi. USKONTO VUOSILUOKILLA 7-9 Perusopetuksen luokkien uskonnon opetuksessa perehdytään uskontoon kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Opetuksessa syvennetään ja rikastetaan tietoa opiskeltavan uskonnon juurista, lähteistä, opista ja opetuksista sekä vaikutuksista maailmassa. Opetuksessa tutustutaan sekä maailman suuriin uskontoperinteisiin että uskonnottomuuteen. Opetuksessa tarkastellaan uskontojen yhteiskunnallista ja poliittista vaikutusta sekä opetellaan tunnistamaan ja analysoimaan uskonnollisia teemoja tieteessä, mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Opitaan eettisen ajattelun keskeiset käsitteet sekä opiskeltavan uskonnon eettiset periaatteet. Opetuksessa perehdytään Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen sekä eri eettisiin näkemyksiin. Opetuksessa pohditaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä ongelmia. Uskonnon opetus tarjoaa nuorelle voimavaroja hänen etsiessään omaa tietään kohti aikuisuutta. Uskonnon opetus 7-9-luokilla syventää luokkien 1-6 katsomuskasvatuksen tavoitteita. Uskonnon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Tavoitteen numero Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy Opetuksen tavoitteena on

2 2 T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin monimuotoinen vuorovaikutus sekä opiskeltavaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus T2 auttaa oppilasta syventymään opiskeltavan uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin ja opetuksiin sekä levinneisyyteen ja vaikutukseen eri puolilla maailmaa S1 S1 L1 L2 T3 ohjata oppilas perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa ja Suomessa siten, että oppilas ymmärtää uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutussuhteen, tuntee maailman suurten uskontoperinteiden erityispiirteitä ja yhdistäviä tekijöitä sekä tutustuu uskonnottomuuteen S2 L2, L3, L6 T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia teemoja mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa T5 auttaa oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja hahmottamaan uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja S1, S2, S3 L2, L4, L6 S1, S3 L1, L2, L4, L5, L7 T6 perehdyttää oppilas eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin ja eri uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin S3 L2, L7 T7 auttaa oppilasta arvioimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina T8 rohkaisee oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin T9 auttaa oppilasta rakentamaan omaa elämänkatsomustaan ja vahvistaa hänen elämäntaitojaan T10 innostaa pohtimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan T11 rohkaista oppilaita kohtaamaan myönteisen vuorovaikutuksen hengessä erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla S1, S3 L5, L6 S2, S3, S4 L7 S1, S3 L1, L2 S2, S3, S4 L1, L2 S2, S3 L6

3 3 Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9 S1 Suhde omaan uskontoon: Opetuksen sisällöiksi valitaan opiskeltavan uskonnon syntyyn, sen monimuotoisuuteen ja suhteeseen muihin uskontoihin liittyviä teemoja kuten opiskeltavan uskonnon juuret, lähteet, opit ja opetukset sekä symbolit levinneisyys ja vaikutus eri puolilla maailmaa ja Suomessa. Tärkeitä teemoja ovat opiskeltavan uskonnon kulttuurivaikutukseen liittyvät aiheet. S2 Uskontojen maailma: Opetuksessa käsiteltäviä teemoja ovat uskonnot ja uskonnottomuus maailmassa ja Suomessa, uskontojen tunteminen osana kulttuurista yleissivistystä sekä uskonnot tieteellisen tarkastelun kohteena. Keskeisinä aiheina ovat uskontokritiikki, uskonnot yksilön ja yhteiskunnan voimavarana sekä uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus eri puolilla maailmaa, uskontojen vaikutukset yhteiskuntiin ja kulttuuriin sekä näkyvyys populaarikulttuurissa. Valittavien sisältöjen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään uskontojen käsittelyä mediassa ja sen kriittistä arviointia ja uskontojen välistä vuorovaikutusta ja dialogia. S3 Hyvä elämä: Valittavien teemojen tulee avata elämänkysymyksiä ja ikäkauteen sekä minäkuvaan liittyviä pohdintoja. Valintojen tulee olla sellaisia, että ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset eettiset kysymykset, ekososiaalinen sivistys, osallistuminen ja vaikuttaminen yhteisöissä ja yhteiskunnassa sekä uskonnot rakentamassa yhteiskuntarauhaa. Sisällöissä tulee korostua opiskeltavan uskonnon etiikka ja muiden uskontojen ja katsomusten etiikka se Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus normina, ihmisoikeuksien loukkaaminen, holokausti. Sisältöjen valinnassa pitää nousta esiin uskonnon ja katsomuksellisten kysymysten merkitys ihmisenä kasvamisessa. Oppiaineen oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9 Tavoitteena on ilmentää koulussa edustettujen moninaisuutta kunnioittavasti ja arvostavasti. Asioita tarkastellaan kokemuksellisuuden, toiminnallisuuden ja yhteisöllisen oppimisen kautta. Keskeistä on opittavien asioiden syventävä käsitteellistäminen. Tavoitteena on saavuttaa dialogitaidot, mediataidot ja uskonnon keskeisiin toimintoihin liittyviä tietotekniset taidot. Opetuksessa kiireettömyyttä, pysähtymistä ja keskustelua korostetaan vierailuiden ja vierailijoiden kautta. Opetuksessa toteutetaan erilaisia yhteisiä tai omia projekteja. Ohjaus ja tuki oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Uskonnon eri oppimäärien opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset taustat ja edellytykset sekä tarpeet. Oppimäärien toteutuksessa tehdään toimintaan ja opetukseen liittyvät ratkaisut huomioiden oppilaiden erilaiset uskonnolliset ja katsomukselliset taustat ja käytettävät työtavat sovitetaan ikäkauden huomioivaan oppimiseen. Opetuksessa luodaan oppimista ja osallisuutta edistäviä yhteisiä tilanteita sekä ohjataan ja vahvistetaan oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta. Oppilaan oppimisen arviointi oppiaineessa vuosiluokilla 7-9 Arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä,

4 4 ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena. Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso oppiaineen uskonto valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Paikallisen opetussuunnitelman ratkaisut tavoitteiden ja sisältöalueiden sijoittamisesta eri vuosiluokille vaikuttavat päättöarvioinnin kriteerien käyttöön. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon myös ne valtakunnallisista uskonnon tavoitteista johdetut tavoitteet, jotka ovat sijoittuneet 7. tai 8. vuosiluokalle eivätkä esiinny enää paikallisen opetussuunnitelman 9. vuosiluokan tavoitteissa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joillakin osaamisen alueilla voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joillakin muilla osa-alueilla.

5 5 Oppiaineen päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä ja niitä täydentävät kuvaukset Opetuksen tavoite Sisältöal ueet Arvioinnin kohteet oppiaineessa Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen Päättöarvioinnin kriteeri arvosanalle kahdeksan Arvosanan kahdeksan ylittävä osaaminen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin monimuotoinen vuorovaikutus sekä opiskeltavaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus S1 Uskontojen merkityksen ymmärtäminen kulttuurissa ja yhteiskunnassa Oppilas saa nimetä ja luokitella uskonnollisia elementtejä kulttuuriilmiöissä. Oppilas osaa nimetä ja luokitella ja analysoida uskonnollisia elementtejä kulttuuri-ilmiöissä. Oppilas osaa suhteuttaa ja arvioida uskonnollisia elementtejä kulttuuri-ilmiöissä ja ottaa niihin perustellen kantaa. T2 Auttaa oppilasta syventymään opiskeltavan uskonnon juuriin, lähteisiin, oppiin ja opetuksiin sekä levinneisyyteen ja vaikutukseen eri puolilla maailmaa S1 Uskontoa koskevan tiedon hallitseminen Oppilas osoittaa tuntevansa opiskelemansa uskonnon syntyhistorian pääpiirteissään. Hän tuntee joitakin uskonnon perusopetuksia sekä osaa mainita joitakin lähteitä. Hän osaa kertoa uskonnon maailmanlaajuisesta merkityksestä. Oppilas osoittaa tuntevansa opiskelemansa uskonnon syntyhistorian. Hän tuntee uskonnon perusopetukset sekä osaa luetella lähteet. Hän tuntee uskonnon maailmanlaajuisen merkityksen. Oppilas osoittaa tuntevansa opiskelemansa uskonnon syntyhistorian laajemmassa globaalissa yhteydessä. Hän tuntee uskonnon perusopetukset ja niiden lähteet sekä osaa arvioida niitä kriittisesti. Hän osaa arvioida uskonnon maailmanlaajuista merkitystä. T3 ohjata oppilas perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa ja Suomessa siten, että S2 Maailmanuskont ojen ja erilaisten katsomusten ymmärtäminen Oppilas osoittaa tunnistavansa maailmanuskontoja ja erilaisia Oppilas osoittaa hallitsevansa perustiedot maailmanuskonnoista ja erilaisista katsomusperinteistä. Hän Oppilas osoittaa tuntevansa maailmanuskonnot ja erilaisia katsomusperinteitä sekä tunnistaa niiden yhteneviä ja eroavia piirteitä. Hän

6 6 oppilas ymmärtää uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutussuhteen, tuntee maailman suurten uskontoperinteiden erityispiirteitä ja yhdistäviä tekijöitä sekä tutustuu uskonnottomuuteen katsomusperinteitä. Hän tunnistaa opiskelemansa uskonnon moninaisuuden. tunnistaa uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta. tunnistaa uskonnoissa ja katsomuksissa vallitsevaa moninaisuutta ja pystyy tarkastelemaan niitä useasta näkökulmasta. T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia teemoja mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa S1-S3 Uskonnon ja kulttuurin lukutaito Oppilas tunnistaa joitakin uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän tunnistaa uskonnollisia teemoja mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Oppilas tietää eri uskontoperinteiden tapoja ja symboleja. Hän osaa erotella ja luokitella uskonnollisia teemoja mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. Oppilas tuntee ja osaa soveltaa tietoa eri uskontoperinteiden tavoista ja symboleista. Hän analysoi ja arvioi uskonnon käsittelyä mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. T5 auttaa oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja ja hahmottamaan uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja S1, S3 Ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot Oppilas esittää mielipiteitä ja osallistuu keskusteluun. Hän osaa tunnistaa erilaisia argumentteja keskustelussa. Oppilas osaa esittää perusteltuja mielipiteitä ja osallistuu keskusteluun. Hän osaa tunnistaa ja erotella erilaisia argumentaation tapoja ja argumentteja keskustelussa. Oppilas osaa esittää erilaisia perusteltuja mielipiteitä ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Hän osaa arvioida erilaisia argumentaation tapoja ja argumentteja keskustelussa. T6 perehdyttää oppilas eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, S3 Eettinen ajattelu ja ihmisoikeusetiikk Oppilas tunnistaa eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä. Hän tietää Oppilas tietää eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä. Hän tietää tärkeimmät Oppilas osaa käyttää ja soveltaa eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä. Hän tietää

7 7 ihmisoikeuksiin ja eri uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin a tärkeimmät ihmisoikeussopimukset. Oppilas nimeää eri eettisiä periaatteita. ihmisoikeussopimukset ja niiden keskeistä sisältöä. Oppilas tuntee eri eettisiä periaatteita. tärkeimmät ihmisoikeussopimukset ja niiden keskeisen sisällön. Oppilas tuntee ja osaa analysoida eri uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita T7 auttaa oppilasta arvioimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuisen merkityksen ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina S1, S3 Uskontojen ja katsomusten merkityksen ymmärtäminen globaalisti Oppilas tunnistaa maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. Oppilas osaa arvioida maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. Oppilas osaa arvioida ja osallistua keskusteluun maailmanlaajuisesta merkityksestä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina. T8 rohkaisee oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin S2, S3 Kehittyminen eettisessä ajattelussa Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä joitakin ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä. Oppilas tunnistaa joitain omia arvojaan. Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja osallistuu keskusteluun niistä. Oppilas tunnistaa omia arvojaan. Oppilas pohtii ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja osallistuu mielipiteensä perustellen keskusteluun niistä. Hän osaa analysoida omia arvojaan. T9 auttaa oppilasta rakentamaan omaa elämänkatsomustaan ja vahvistaa hänen elämäntaitojaan S1, S3 Elämäntaitojen hallitseminen - Ei vaikuta arvosanan muodostamisessa -

8 8 T10 innostaa pohtimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan S2, S3 Elämäntaidot ja kehittyminen eettisessä ajattelussa Oppilas tunnistaa omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa että valintoihin liittyy arvoja ja seurauksia. Oppilas pohtii omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksen omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. Oppilas analysoi omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja osaa kertoa niiden vaikutuksen omaan ja toisten ihmisten hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen. Oppilas osaa selittää miten yksilö voi vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen. T11 rohkaista oppilaita kohtaamaan myönteisen vuorovaikutuksen hengessä erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaaajalla S1-S6 Elämäntaidot ja kehittyminen eettisessä ajattelussa -- Ei vaikuta arvosanan muodostamisessa -