Lausunto 1 (6) Heidi Husari Eduskunnan sivistysvaliokunta siv@eduskunta.fi. Lausuntopyyntö ; HE 310/2014 vp

Transkriptio

1 Heidi Husari Lausunto 1 (6) Eduskunnan sivistysvaliokunta siv@eduskunta.fi Lausuntopyyntö ; HE 310/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta ja laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 :n ja opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 7 ja 9 :n muuttamisesta Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto otsikkoasiassa. RATEKO on toiminut yli 50 vuotta suomalaisen rakennusalan kehittäjänä ja kouluttajana. Rakennettu ympäristö on suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Sen osuus kansallisvarallisuudestamme on yli 70 prosenttia. Rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tarjoavat töitä joka viidennelle Suomen työllisistä. Lausunnossa keskitytään rakennusalan ja aikuisten menestymisen edellytysten analyysiin hallituksen esityksen valossa. Lausunnon keskeinen sisältö 1. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoituksesta eikä statuksesta pidä luopua - säästötavoitteet eivät ole realistisia eivätkä tasapuolisia suhteessa kokonaisvaikutuksiin. RA- TEKO tuottaa alan tarpeisiin tiettyjä viranomaismääräyksiin perustuvia koulutuksia ainoana Suomessa. 2. Esityksen valmisteluun otettava lisäaikaa kokonaisvaikutukset ennakoitava tarkoin 3. Aikuisten lisä- ja täydennyskoulutukseen myös tutkintoon johtamattomaan lyhytkestoiseen pätevöitymis- ja henkilösertifiointikoulutukseen - on ohjattava jatkossakin valtionosuusrahoitusta. 4. Rahoitusmallin lähtökohdaksi työelämän tarpeet, koulutuksen vaikuttavuus ja alalla tarvittavan erikoistuneen osaamisen tuottamiseen kannustaminen 5. Mallin vaikutukset rahoituksen ennakoitavuuteen ja kouluttajien toiminnan vakauteen selvitettävä 6. Ammatillinen lisäkoulutus myös jatkossa pätevyyksiin ja henkilösertifiointeihin valmentavaa koulutusta 7. Koska ehdotetut muutokset ovat suuria ja esitys keskeneräinen, tulisi valmistelua jatkaa. Ennen toimeenpanoa tulevia vaikutuksia on ennakoitava perusteellisella vaikuttavuusarvioinnilla. Koulutusten järjestäjiä on rahoitusuudistuksessa kohdeltava tasavertaisesti ja toimeenpanolle annettava riittävästi lisäaikaa. Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rateko.fi PL 381, Unioninkatu Helsinki

2 2 (6) 1. Ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoituksesta ei pidä luopua - säästötavoitteet eivät ole realistisia suhteessa kokonaisvaikutuksiin Ammatillisten, elinkeinoelämää lähellä olevien erikoisoppilaitosten valtionosuus on n. 9 M, josta summasta osa kohdistuu tutkintoihin myös vuoden 2017 jälkeen. Nettosäästöjen voidaan nähdä siten olevan minimaaliset. Todennäköistä on, että työantajan tarjoama koulutus vähenee ainakin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, kun valtionosuusrahoitus kannustimena poistuu. Työssä käyvien henkilöiden ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen mahdollisuudet todennäköisesti heikkenevät ja lakisääteisten tai alalla vaadittavien pätevyyksien tarjonta vähenee ja kallistuu. Tästä voi seurata, että alalle tärkeä erikoistunut osaaminen katoaa. Esitys ei kohtele toimialoja eikä erikoisoppilaitoksia tasapuolisesti: vain Suomen Ilmailuopisto saa esityksen mukaan rahoitusta ja jatkaa erikoisoppilaitoksena muut 30 toimivaa oppilaitosta eivät. Sekä rakennusalan että muidenkin toimialojen kehittymisen kannalta erikoistunut osaaminen ja sen tuottaminen on hyvin tärkeää. Ammatillisilla erikoisoppilaitoksilla on jo nyt luonnostaan sisäistetty alan syvällinen kehittämistehtävä. Virallisesta erikoisoppilaitoksen statuksesta luopuminen heikentää myös mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön, osaamisen vientiin ym. Käynnissä olevat kansainväliset hankkeet joutuvat etsimään uusia kumppaneita ja mahdollisuudet kansainvälisen kehittämisrahoituksen kanavoimiseksi Suomen elinkeinoelämän kehittämiseksi heikkenevät suuresti. Ainoastaan RATEKO ammatillisena erikoisoppilaitoksena toteuttaa Suomessa tiettyjä koulutuksia, joita viranomaiset tai asetukset edellyttävät. Esimerkiksi Liikennevirasto edellyttää kaikilta siltojen ja muiden liikennöityjen alueiden vedeneristäjiltä sertifikaattia ( alkaen), johon valmentavaa koulutusta RATEKO ainoana Suomessa järjestää. Toinen hyvä esimerkki on Kosteus- ja hometalkoiden työn pohjalta on syntyneet mittavat uudistukset myös lainsäädäntöön: tuore TSL:n asumisterveysasetus määrittelee rakennusterveysasiantuntijana toimimisen edellytykset ja pätevyydet. RATEKO tarjoaa koulutusta ainoana Suomessa. Tähän liittyen RATEKO synkronoi ja ohjaa rakennusterveys- ja kosteusvaurioasiantuntijoiden koulutusta valtakunnallisesti ja huolehtii lisäksi rakennusalan kouluttajien täydennyskoulutuksesta koko maassa. Maankäyttö- ja rakennuslain viimeistelyä vailla olevat asetukset, Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa julkaistavat henkilöiden pätevyyksiä määrittelevät määräykset ja ohjeet valmistunevat kesään mennessä. Tämä tuo jälleen uusia haasteita henkilöiden työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiselle pätevyyksien ja lisä- ja täydennyskouluttautumisen kautta. Valmistelun aikana on tullut selkeästi esiin, että ainakaan ammatillisten erikoisoppilaitosten lakkauttaminen ja oletetut kustannussäästöt tätä kautta eivät ole ratkaisu tarvittaviin säätöihin. Riski, että erikoisoppilaitokset lakkauttavat toimintansa on kustannuksena yhteiskunnalle liian suuri. Pitkäjänteisen alakohtaisen kehittämistoiminnan saama arvostus ja tulokset mitätöityvät. RATEKO ehdottaakin, että tältä osin esitys palautetaan valmisteltavaksi ja etsitään muita ratkaisuvaihtoehtoja.

3 3 (6) 2. Esityksen valmisteluun otettava lisäaikaa kokonaisvaikutukset ennakoitava tarkoin Vaikka koulutuksen tuottavuuden tarkastelu on paikallaan, puututaan esityksellä erittäin strategiseen kysymykseen koko Suomen menestymisen edellytyksistä aikuisten työssäkäyvien henkilöiden osaamisen kehittämisen edellytyksiin sekä yrityksissä että yksilötasolla ja tätä kautta myös alan kehittymiseen, kansantalouden kestävyyteen ja työllisyyteen. Esitys on kaikilta osin hyvin monimutkainen nykytilaan verrattuna. Useat yksityiskohdat, kuten eri toimialojen osaamistarpeisiin vastaaminen ja yksilölliset koulutuspolut ovat auki. Mikä huolestuttavinta, ammatillisen koulutuksen sääntely- ja ohjausjärjestelmän malli eli käynnissä olevien uudistusten kokonaisuus - on vielä ratkaisematta. Rahoitusmallin ohjausvaikutusten, monimutkaisen rakenteen ja vaikuttavuusrahoituksen suurten periaatteellisten ongelmien vuoksi esityksen hyväksyminen tässä muodossa olisi suuri riski. Esityksen vaikutuksia ei ole riittävästi ennakoitu rahoitusmallin uudistaminen yhdessä rakenneuudistuksen (koulutuksen järjestäjäverkkouudistus) ja niiden yhteisvaikutukset ammatillisen koulutuksen kenttään ovat esitysten valossa ennakoimattomia, arvaamattomia ja ohjausvaikutus säästöjen syntymiseksi kyseenalainen. Sekä ammatillinen lisäkoulutus, että kiinteistö- ja rakennusala ovat rakennemuutoksen kourissa. Tarpeita henkilöstön kouluttamiselle ammatillisen lisäkoulutuksen keinoin on: jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksista ja lainsäädännön kehittymisestä henkilöiden pätevöittämiseen, rakentamisen ja kiinteistönpidon laadun parantamisesta sisäilman terveellisyyteen ja lopulta valtiontalouden kestävyyteen. Rahoitusuudistuksen monimutkaisuus ja ainoastaan tutkintojen rahoittaminen alalla välttämättömien, täydennyskoulutusta vaativien (osin lakisääteisten) pätevyyksien ja henkilösertifikaattien osalta vähentää varmuudella koulutushalukkuutta ja vaikuttaa alan kehittymiseen. Esitys ei anna eväitä ammatillisen koulutuksen uudistumiskyvylle eikä kohtele eri toimijoita tasapuolisesti. Oikeansuuntaisten ohjausvaikutusten aikaansaamiseksi koulutukseen vaikuttavia kaikkia ajankohtaisia lakimuutosehdotuksia on tarkasteltava tässä talouden taantumassa kokonaisuutena, suhteessa toisiinsa, reaalimaailman tilanteeseen ja toivottuihin säästötavoitteisiin. 3. Aikuisten henkilösertifiointi- ja -pätevöitymiskoulutusta valtionosuusrahoituksella jatkossakin Suunnitteilla olevat säästötoimenpiteet ja rakenneuudistus uhkaavat heikentää ennen kaikkea aikuisten osaamisen uudistamista rakennusalalla. Luopuminen alan erikoisoppilaitoksen rahoituksesta nykymuodossaan vaarantaa osaltaan alan kehittymisen ja työvoiman osaamisen uudistamisen. Hallituksen esityksen mukaiset ehdotukset rahoituksen kohdentamiseksi jatkossa vain tutkintoihin tai tutkinnon osiin jättävät huomioitta työelämän tarpeet lyhytkestoisesta, nopeasta osaamisen päivittämisestä. Aikuisten lisä- ja täydennyskoulutukseen myös

4 4 (6) tutkintoon johtamattomaan lyhytkestoiseen lisä- ja täydennyskoulutukseen - on ohjattava jatkossakin valtionosuusrahoitusta. Valtionosuusrahoitus on toiminut pienenä kannustimena koulutukseen hakeutumiselle ja tämän kannustimen poistuminen tutkintoon johtamattomasta koulutuksesta asettaa todellisia haasteita varsinkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yritykset työllistävät suurimman osan suomalaisista. Ne kamppailevat rakennusalalla jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön muutoksiin vastatakseen haasteellisessa suhdannetilanteessa, joka ei osoita elpymisen merkkejä. On ristiriitaista, että tässä kansantaloudellisessa tilanteessa, säädösten edellyttämät ja ammatin harjoittamiseksi välttämättömät, tutkinnon osia lyhyemmät henkilösertifiointija pätevöitymiskoulutusten kustannukset sälytetään jatkossa yksinomaan yritysten tai yksilöiden kannettaviksi. Viime vuosina on ennen kaikkea aikuiskoulutuksen rahoitukseen kohdistunut leikkauksia, mikä suomalaisessa koulutuspolitiikassa on jäänyt muiden toimien varjoon. Kuitenkin elinkeinoelämän nopea rakennemuutos korostaa elinikäisen oppimisen tärkeyttä. Esitys ei myöskään tue miltään osin hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. 4. Rahoitusmallin lähtökohdaksi työelämän tarpeet, koulutuksen vaikuttavuus ja alalla tarvittavan erikoistuneen osaamisen tuottamiseen kannustaminen Rahoitusmalli perustuu yksipuolisesti vain virallisten OPH:n tutkintojen - lisäkoulutuksessa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tai tutkinnon osien - suoritusmääriin. Ammatilliset tutkinnot muodostavat toki tärkeän selkärangan aikuisten osaamisen kehittämisessä, mutta niin tutkintojen tarjonta kuin osuus kokonaisuudesta vaihtelee toimialoittain. Ehdotuksen vaarana on määrän korostuminen tarpeen ja laadun kustannuksella. Malli saattaa johtaa eri alojen koulutustarpeiden täyttämisessä epäsuhtaan ja ohjata sellaisten koulutusalojen suosimiseen, joissa yksikkökustannukset ovat pienet. Ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen säätelyn keskiössä olisi oltava ensisijaisesti toimialojen osaamistarpeisiin vastaaminen ja vasta toissijaisesti kohderyhmälähtöinen rahoitusohjaus. Esityksestä ilmenee myös halu ohjata lisäkoulutuksen rahoitusta erillisohjelmilla (nuorten aikuisten osaamisohjelma ja vailla ammatillista tutkintoa olevien aikuisten kouluttamisen kannustimet määrärahapainotukset vielä auki). Se, kuinka suuri tai moninkertainen täsmäohjatun rahoituksen osuus on, ei käy ilmi esityksestä. Luonnoksessa jää epäselväksi, miten se kannustaa eri toimialojen tarpeisiin vastaamiseen. Vaikuttavuuden painoarvon kasvattaminen ei yksinomaan tue työelämälähtöisyyttä, kun rahoitus perustuu suoritteisiin. Toisaalta oppisopimuksessa ja lisäkoulutuksessa on korostettava peruskoulutusta enemmän osaamisen uudistamista ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämistä.

5 5 (6) Rahoitusmallin painotuksissa on huomioitava selkeästi alakohtaiset koulutustarpeet, alan työllistävyys sekä ammatillisen lisäkoulutuksen vaikuttavuus työnantajapalautteen muodossa. Nyt esitetyssä mallissa opiskelija- ja työelämäpalaute on muutettu opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalautteeksi. Tämä ei vastaa alkuperäistä ajatusta, eikä tuo oikealla tavalla esille aikuiskoulutuksen merkitystä työurien jatkuvuudelle ja pidentämiselle. Työelämästä tuleva palaute on mittari, josta on konkreettista hyötyä. Koulutuksen työelämävastaavuutta voidaan tukea mittaamalla oikeita asioita. 5. Mallin vaikutukset rahoituksen ennakoitavuuteen ja kouluttajien toiminnan vakauteen selvitettävä RATEKO esittää tutkittavaksi vaihtoehtoa, että rahoituksessa huomioidaan lisäkoulutuksen osalta myös muut kuin ammatti- tai erikoisammattitutkintoa opiskelevat. Nämä tutkintoja tai tutkinnon osia lyhytkestoisemmat koulutukset tähtäävät ammatissa toimimisen edellytyksenä olevien pätevyyksien tai henkilösertifikaattien päivittämiseen tai hankkimiseen ja ne tulisi ottaa mukaan koulutuksen järjestäjän saamaan valtionosuusrahoitukseen. Tämä edistäisi toimialojen ja opiskelijoiden tasavertaisuutta suhteessa osaamisen kehittämisen hankkimismahdollisuuksiin. Rahoitusmalli on selvästi vielä kesken ja siinä on nähtävissä vain muutoksen suuntaviivoja. Auki ovat vielä osatutkintojen tai oppisopimuskoulutuksen hinnoittelu, samoin alakohtaiset kertoimet ovat määrittelemättä. On huomattava, että myös tutkinnon osien toteutuskustannukset voivat olla toisistaan poikkeavia. Tämä keskeneräisyys vaikuttaa merkittävästi kokonaisnäkemyksen muodostamiseen ja siihen, kuinka hyvin ja oikeudenmukaisesti koulutusalojen kustannuserot tunnistetaan ja miten niitä rahoituksessa painotetaan. Tutkintojen rahoituksen määrittelyssä on oleellista, että tutkintoja, tutkinnon osia ja niihin liittyvää valmistavaa koulutusta voidaan tuottaa tehokkaasti ja kannattavasti myös koulutuksen järjestäjien verkostona. Tästä esityksestä ei vielä käy ilmi, miten rahoitusmalli toimisi erityyppisten toimijoiden verkostoyhteistyössä. Tällaisenaan ehdotus on vielä hyvin keskeneräinen ja on epäselvää mikä on rahoitusmallin ennakoitavuus ja vakaus koulutuksen järjestäjän kannalta. Koska muutos on suuri, tulisi tulevia vaikutuksia ennakoida perusteellisella vaikuttavuusarvioinnilla. Vaikuttavuusarviointi on erityisen tärkeää myös siksi, että samalla tulisi arvioida myös meneillään olevien muiden ammatilliseen koulutukseen kohdistuvien uudistusten yhteisvaikutukset. 6. Ammatillinen lisäkoulutus myös jatkossa pätevyyksiin ja henkilösertifiointeihin valmentavaa koulutusta Vireillä olevissa lakiehdotuksissa rahoitusta ohjattaisiin ainoastaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Jotta toimialat ja opiskelijat olisivat tasavertaisessa asemassa suhteessa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiinsa, pitää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen lisäksi muut ammatissa toimimisen edellytyksenä olevat, pätevyyksiin ja henkilösertifiointeihin valmentavat koulutukset, ottaa mukaan koulutuksen järjestäjän julkiseen rahoitukseen.

6 6 (6) Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tarjonta on varsin epätasaista eri toimialoilla ja erityisesti varsin säännellyllä rakennusalalla, jossa työllistymisen ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisen mahdollisuudet perustuvat usein ammatissa edellytettäviin pätevyyksiin tai henkilösertifikaatteihin, jotka ovat tutkintoja ja tutkinnon osia lyhyempiä koulutuskokonaisuuksia. Tarvittavassa vaikuttavuusarvioinnissa on huomioitava myös, miten malli vaikuttaa toimialojen ja ammatissa toimivien opiskelijoiden tasavertaisuuteen mahdollisuuksissa osaamisen kehittämiseksi. 7. Vaikutuksia on ennakoitava perusteellisella vaikuttavuusarvioinnilla. Koulutusten järjestäjiä on rahoitusuudistuksessa kohdeltava tasavertaisesti ja toimeenpanolle annettava riittävästi lisäaikaa. Suunniteltu malli on vielä varsin keskeneräinen ja luonnos kohtelee järjestäjiä varsin eri tavalla kuin aiemmin. Siirtymäsäännöin tulisi varmistaa vaikutusten lievittäminen niin, että vältytään kohtuuttomilta äkillisiltä muutoksilta. Koska malli vaatii vielä tarkentamista, tulisi mahdollinen lisäaika huomioida uuden mallin käyttöönottoaikataulussa. Tällaisenaan toteutuessaan malli heikentää oleellisesti koulutuksen järjestäjien toiminnan ennakoitavuutta ja vakautta, koska rahoitusmallin toiminta ja ohjausvaikutukset ovat vielä epäselvät. Rahoitusmalli lisää aikuiskoulutuksen järjestämisen epävakautta ja voi ohjata turvaamaan rahoitusta, eikä kannusta vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien mahdollisuudet vastata joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän tarpeisiin siis heikentyvät oleellisesti ja keskusjohtoisuus lisääntyy jolloin paikallisten olosuhteiden huomioiminen käy vaikeammaksi. Varmuudella uudistus keskeneräisenä toteutuessaan vaikeuttaa pienten erikoistuneiden koulutuksenjärjestäjien mahdollisuuksia toimia joustavasti käyttäen useampia rahoituslähteitä/järjestämislupia. Nykyistä ammatillisen koulutusjärjestelmän tarjontalähtöisyyttä vahvistetaan kysyntälähtöisyyden kustannuksella, mikä ei palvele paikallisesti työelämän tarpeita. Loppusyksystä annettuja lausuntojen ratkaisuehdotuksia rahoitusmallin ongelmien ratkaisemiseksi ei ole riittävästi tai lainkaan huomioitu sisällön kehittämisessä. Malli on eduskuntakäsittelyssä varsin keskeneräisenä ja se pitää palauttaa valmisteltavaksi. Heidi Husari, rehtori Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO gsm , sähköposti