Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Transkriptio

1 Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa Johtaja Riikka Heikinheimo

2 Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan

3 Esimerkkejä digimurroksesta Perinteinen media keskittyy alustoille Perinteiset pankit uhkaavat kadota Miljardia maksutapahtumaa Kaupan asiakkuudet siirtyvät verkkoon Teollisuus siirtyy internetiin Lähde: Professori Matti Pohjola, Aalto-yliopisto 3 Wolfgang Wahlster, Industry 4.0, dfki.de

4 HEI Digi esiselvitys: digitalouden osaamis- ja koulutustarpeet

5 Erilaiset muutosvoimat mullistavat osaamistarpeet Teknologiat Arvonluonnin uusi logiikka Sisäisen motivaation merkitys työn tekemisessä Lähteet: Etla, Tekes, Martela&Jarenko Riikka Heikinheimo

6 Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö korostuu Modulaarinen, ajasta ja paikasta riippumaton opetustarjonta perinteisen rinnalla Koulutus ei voi olla ylemmillä tasoilla vuosiksi eteenpäin valmiiksi mietitty putki Osaaminen kehkeytyy verkostoissa tekemällä oppimisen, yhteisten projektien, kokeilujen ja pilotointien kautta Riikka Heikinheimo

7 Kauppalehti Riikka Heikinheimo

8 EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu (2016)

9 Lähes joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia 50 % On solmittu aiemmin oppisopimuksia, ei % % Riikka Heikinheimo

10 Ammattitutkinnon suorittaminen oppisopimuksella yleisintä Ammatillinen perustutkinto 44 % Ammattitutkinto 47 % Erikoisammattitutkinto 25 % % Riikka Heikinheimo

11 Tärkeimmät oppisopimuksen käytön syyt 10 % 14 % 49 % 27 % n = 389 yritystä Riikka Heikinheimo

12 Yritysten näkemyksiä oppisopimuksen kehittämistarpeista Työnantajan hallinnollisen taakan keventäminen Oppisopimuksen hallinnollisia käytäntöjä tulee yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa Asiointiprosessit tulee digitalisoida yhden luukun palveluperiaatteella Työnantajan taloudellisen taakan keventäminen Oppisopimusta tulee joko tukea yhteiskunnan taholta taloudellisesti voimakkaammin tai oppisopimusopiskelijalle tulee voida maksaa osaamiseen perustuvaa palkkaa Koskee erityisesti vailla perusasteen tutkintoa olevia nuoria, joilla ei alan työkokemusta Ohjausresurssien vahvistaminen Opettajat jalkautuvat yrityksiin ja toimivat oppisopimusopiskelijan ohjaamisessa työpaikkakouluttajien tukena Digitaalisia välineitä hyödynnetään yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyössä sekä opiskelijan ohjauksessa Oppisopimuskoulutuksen monipuolisen käytön edistäminen Mahdollisuus suorittaa tutkinnon osa oppisopimuksella (lyhyt kesto) Mahdollisuus siirtyä joustavasti ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimukseen (ns.2+1-malli) Riikka Heikinheimo

13 EK:n 3+6 oppisopimusmalli = työssäoppiminen tai työkokeilu + tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus

14 Miksi 3+6 oppisopimusmalli? Tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen Madaltaa yritysten kynnystä tarjota ja solmia oppisopimuksia nuorten kanssa Kannustaa EK:n jäsenyrityksiä tarjoamaan 3+6 oppisopimusmallin mukaisia oppisopimuspaikkoja 3+6 malli ei korvaa muita oppisopimusmalleja, vaan jatkossakin tärkeää - lisätä joustavia siirtymiä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimukseen - huolehtia ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen tarjonnasta 14

15 EK:n 3+6 oppisopimusmalli 3 kk 6 kk jatko Eityösopimussuhteinen ennakkojakso: työssäoppiminen tai työkokeilu Tutustumisjakson aikana ratkaistaan solmitaanko oppisopimus Tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus Oppisopimuksen kesto 6 kk Oppisopimuksen jatkaminen tavoitteena tutkinnon suorittaminen TAI Työsopimus TAI Opiskelijan siirtyminen muuhun tutkinnon suorittamismuotoon 15

16 Hallituksen kärkihanke ammatillisen koulutuksen reformi ja EK:n viestit

17 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä Mirja Hannula

18 Hallituksen kärkihankkeen tavoite Uudistetaan ammatillinen koulutus osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostetaan sitä. Lisätään työpaikalla tapahtuu oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Puretaan sääntelyä ja päällekkäisyyksiä. Tavoitellaan 190 miljoonan säästöjä vuodesta 2017 lukien Mirja Hannula

19 Elinkeinoelämän näkökulmasta kolme keskeistä kysymystä 1. Miten ammatillinen koulutus palvelee asiakaslähtöisesti sekä opiskelijan että yrityksen tarpeita? 2. Millaisia edellytyksiä eri toimialoilla ja yrityksissä on laajentaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista? 3. Millainen järjestäjäverkko vastaa eri toimialojen tarpeisiin? Mirja Hannula

20 EK:n ehdotuksia reformin valmisteluun (1/2) Koulutuksen järjestämisen lähtökohdat Elinkeinoelämän edustuksen lisäämiseksi koulutuksen järjestäjien hallituksissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoksi osakeyhtiö tai muu yksityisoikeudellinen muoto. Järjestäjäverkkotarkastelu Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkotarkastelu eri toimialojen tarpeiden lähtökohdista. Koulutuksen järjestäjien, myös monialaisten järjestäjien, profiloituminen työelämän tarpeiden lähtökohdista tai koulutustehtävän mukaisesti. Jokaiselle elinkeinoelämän strategisesti merkittävälle alalle määritellään koulutuksen kehittämisestä vastaava/t koulutuksen järjestäjä/t, joilla on valtakunnallinen alan koulutuksen kehittämisen koordinaatiovastuu Mirja Hannula

21 EK:n ehdotuksia reformin valmisteluun (2/2) Rahoitusmalli Järjestämis- ja rahoitusmallin tulee tukea koulutustarjonnan joustavaa kohdentamista yritysten tarpeista, esim. tutkinnon osaan tähtäävä oppisopimus Rahoitusmallin tulee tukea tutkinnon suorittamista osissa ja joustavia siirtymiä oppisopimukseen, ns. 2+1 tai x+ y mallit) Rahoitusmallin tunnistettava eri toimialojen tarpeisiin vastaaminen (ns. kalliit alat) Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallissa työllistymisen painoarvoksi vähintään 10 %. Oppisopimus ja koulutussopimus Rakennetaan oppisopimukseen yhden luukun periaatteella toimiva digitaalinen sähköisen asioinnin palvelu Pk-yrityksille skillsbroker - uudet toimijat ja toimintamallit & uudistetaan koulutuksen järjestäjien toimintamallit asiakaslähtöisiksi Oppisopimuksen lisäksi tarvitaan ei-työsopimussuhteinen koulutussopimus - EK:lla oma ehdotus koulutussopimusmalliksi

22