Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat EU-Afrikka suhteet, Kongon demokraattinen tasavalta ja muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus. Lisäksi Syyrian konfliktin ajankohtainen tilanne on keskusteluaiheena epävirallisella lounaalla. Kokouksessa Suomea edustaa ulkoministeri Timo Soini. EU-Afrikka suhteet Tulevassa komission tiedonannossa tulee tarkastella keinoja, joilla EU:n ja Afrikan välisiä suhteita voidaan vahvistaa.eu:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategia antaa hyvän viitekehyksen yhteistyön kokonaisvaltaiseen tehostamiseen. On tärkeää lisätä synergioita kauppa-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikan välillä. Suomi painottaa tarvetta jatkaa tiivistä EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden, ml. konfliktineston, alalla sekä tukea kriisinsietokyvyn (resilienssin) vahvistamista niin EU:n naapurialueilla kuin laajemminkin Afrikassa. EU:n rahoittaessa nykyään merkittävissä määrin afrikkalaisia kriisinhallintaoperaatioita on varmistettava, että jatkossa rahoitus järjestetään niin EU:n kuin AU:n kannalta tarkoituksenmukaiselta pohjalta. Kestävän kehityksen edistäminen Afrikassa on ratkaiseva keino puuttua esimerkiksi epäsäännöllisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja ääriliikkeiden leviämiseen. Muuttoliikekysymykset tulee huomioida kokonaisvaltaisesti EU:n suhteissa keskeisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin Afrikassa. Työtä maakohtaisten kumppanuussopimusten laatimiseksi ja toimeenpanemiseksi tulee jatkaa. Suomi pitää tärkeänä, että EU-Afrikka huippukokouksen lopputulema olisi mahdollisimman tuloksellinen ja konkreettinen. Kongon demokraattinen tasavalta KDT:n käsillä olevassa sisäpoliittisessa kriisissä Suomi pitää tärkeänä lisätä painetta KDT:n hallituksen suuntaan poliittisen ratkaisun löytymiseksi ja kriisin eskaloituminen ehkäisemiseksi. KDT:n romahdus saattaa heijastua koko Suurten Järvien alueen vakauteen, minkä vuoksi EU:n ja kv.yhteisön on aktiivisesti toimittava kriisin eskaloitumisen estämiseksi. Muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus EU:n viestien ja toimien kumppaneiden suuntaan tulisi olla yhteneväiset. Muuttoliikettä koskevia prosesseja on meneillään useita ja siksi niiden tavoitteet tulisi pyrkiä pitämään selkeinä niin EU:lle kuin kolmansille maille. Muuttoliikekompaktien tulee osaltaan edesauttaa sääntöjen vastaisen muuttoliikkeen vähentämistä ja palautusten tehostamista. Kumppanimaiden omistajuus on edellytys muuttoliikekompaktien onnistumiselle. Kompaktien tuloksellisuus riippuu myös siitä, kuinka ne osaltaan myötävaikuttavat lähtö- ja kauttakulkumaiden

2 kokonaistilanteeseen ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin (ml. ihmisoikeuksien toteutuminen, turvallisuus, ympäristö sekä työ- ja elinkeinomahdollisuudet). 2(16) Muuttoliikekompaktiverkostoa tulisi kehittää tasapainoisella tavalla ottaen huomioon kaikki keskeiset lähtö- ja kauttakulkumaat. Suomi pitää tärkeänä kompaktien laatimista myös Afganistanin, Somalian ja Irakin kanssa osana EU:n ponnisteluja nykyistä pysyvämmän kokonaisvaltaisen ratkaisun (ml. rahoituskysymykset) löytämiseksi.eu:n ei tulisi keskittyä muuttoliiketoimissaan vain tämänhetkisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin, vaan toimia pitkäjänteisesti myös siellä, missä sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen ennakoidaan mahdollisesti ajankohtaistuvan esim. konfliktialttiudesta, ilmastonmuutoksesta tai väestönkasvusta johtuen. Maantieteellinen tasapaino tulee huomioida myös muuttoliikettä koskevassa rahoituksessa. Euroopan kestävän kehityksen rahaston tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen ja hyvin hallinnoitu muuttoliikepolitiikka keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kehityksen edistämisen kautta. Erityisesti tulee tukea työllisyyttä ja yksityisen sektorin osallistumista. EU:n tulee osaltaan tukea globaaleja ja YK-vetoisia prosesseja pakolaistilanteiden ja muuttoliikkeiden hallinnan kehittämiseksi pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että muuttoliikettä koskevassa vuoropuhelussa etsitään myönteistä otetta. Vallettaprosessin tuloksia ja kehittämistarpeita tulee käsitellä rinta rinnan muiden EU-raiteen toimien kanssa. EU Turkki-yhteistyö on tuottanut tuloksia. Turkin odotetaan pitävän kiinni tekemistään sitoumuksista. Myös EU-maiden tulee jatkaa julkilausuman toimeenpanoa, jotta muuttoliikevirtojen hallinnassa saavutetaan kestäviä tuloksia.

3 Asialista: 3(16) EU-Afrikka suhteet s.4 Kongon demokraattinen tasavalta s.9 Muuttoliikkeen ulkosuhdeulottuvuus s.12

4 4(16) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-30Mustajärvi Emilia Asia EU-Afrikka suhteet Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Ulkoasiainneuvosto käy keskustelun EU:n ja Afrikan välisistä suhteista ja niihin liittyvistä EU:n strategisista tavoitteista. Tavoitteena on käynnistää valmisteluprosessi koskien marraskuussa 2017 järjestettävää EU-Afrikka -huippukokousta ja siihen liittyvää huhtikuussa 2017 julkistettavaa komission ja ulkosuhdehallinnon yhteistä tiedonantoa, jossa määritellään suuntaviivat huippukokouksen valmistelulle ja EU:n odotuksille. Valmistautuminen EU:n ja Afrikan väliseen huippukokoukseen (2017) on hyvä mahdollisuus myönteiseen vuorovaikutukseen ja dialogiin sekä molemminpuolisen poliittisen tahtotilan vahvistamiseen. Tulevassa komission tiedonannossa tulee tarkastella keinoja, joilla EU:n ja Afrikan välisiä suhteita voidaan vahvistaa. EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategia antaa hyvän viitekehyksen yhteistyön kokonaisvaltaiseen tehostamiseen. On tärkeää lisätä synergioita kauppa-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikan välillä. Suomi painottaa tarvetta jatkaa tiivistä EU:n ja Afrikan välistä yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden, ml. konfliktineston, alalla sekä tukea kriisinsietokyvyn (resilienssin) vahvistamista niin EU:n naapurialueilla kuin laajemminkin Afrikassa. EU:n rahoittaessa nykyään merkittävissä määrin afrikkalaisia kriisinhallintaoperaatioita on varmistettava, että jatkossa rahoitus järjestetään niin EU:n kuin AU:n kannalta tarkoituksenmukaiselta pohjalta. Lisäksi Suomi tukee EU:n ja Afrikan läheistä yhteistyötä hyvän hallinnon, oikeusvaltiokehityksen ja ihmisoikeuksien edistämisen sekä ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja sopeutumisen alalla. Tärkeä yhteistyöala on myös yksityisen sektorin ja työpaikkojen synnyn tukeminen. Kestävän kehityksen edistäminen Afrikassa on ratkaiseva keino puuttua esimerkiksi epäsäännöllisen muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja ääriliikkeiden leviämiseen. Muuttoliikekysymykset tulee huomioida kokonaisvaltaisesti EU:n suhteissa keskeisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin Afrikassa. Työtä maakohtaisten kumppanuussopimusten laatimiseksi ja toimeenpanemiseksi tulee jatkaa. Globaalitasolla kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda ja Afrikan unionin (AU) hyväksymä Agenda 2063 strategiat luovat selkeät raamit yhteistyölle. Samoin EU:n ja Afrikan yhteistyön kehittämisessä tulee varmistaa yhtymäkohdat EU:n kehityspoliittisen konsensuksen uudistamiseen ja EU-AKT suhteiden järjestämineen Cotonou-sopimuksen jälkeen.

5 5(16) Suomi pitää tärkeänä, että EU-Afrikka huippukokouksen lopputulema olisi mahdollisimman tuloksellinen ja konkreettinen. Huippukokous tulee valmistella tiiviissä yhteistyössä Afrikan maiden ja AU:n kanssa. AU:n roolia huippukokouksessa on täsmennettävä. Samalla EU:n tulee kiinnittää lisääntyvää huomiota strategisten kumppanuuksien valintaan (Afrikan unioni, alueelliset yhteistyöjärjestöt, maataso) ja tukea mantereensisäistä yhteistyötä. Huippukokouksen kattoteema nuoret on hyvä valinta ja tarjoaa mahdollisuuden etsiä ratkaisuja ajankohtaisiin yhteisiin kysymyksiin EU:n ja Afrikan välillä liittyen mm. talouskasvuun, turvallisuuteen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisyyn, nuorisotyöttömyyteen, koulutukseen ja liikkuvuuteen. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ja Afrikan välillä on käyty kriittistä keskustelua viime aikoina useista merkittävistä kysymyksistä: EU:n toimista muuttoliikkeen hallinnassa, suhtautumisesta Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (International Criminal Court, ICC), perustuslain vastaisiin vallansiirtoihin ja yleisemmin kysymyksestä presidenttien kolmansista kausista sekä EU:n Afrikan unionin (AU) rauhanturvaoperaatioihin kohdistamista rahoitusleikkauksista. UAN:ssa on mahdollisuus aloittaa keskustelu EU:n ja Afrikan välisestä huippukokouksesta, joka järjestetään marraskuussa 2017 Norsunluurannikolla. Säännölliset huippukokoukset ovat osa EU:n ja Afrikan strategista suhdetta. Huippukokoukseen on kutsuttu perinteisesti kaikki Afrikan maat (myös Marokko, joka ei ole AU:n jäsen). Huippukokouksessa on tarkoitus hyväksyä poliittisen julkilausuman (Declaration) ohella uusi tiekartta (Road Map) vuosille EU:n ja Afrikan yhteisstrategian (Joint Africa EU Strategy, JAES) toimeenpanon tueksi. Yhteisstrategian osalta Suomi on korostanut tarvetta JAES:n yhteiseen arviointiin EU:n ja Afrikan kesken. Arvioinnin tulee toimia pohjana huippukokouksessa käytäville keskusteluille koskien JAES:ia ja uutta tiekarttaa. EU:n on käynnistänyt oman JAESarviointiprosessinsa, jonka tuloksia on tarkoitus käsitellä työryhmätasolla helmikuussa EU Afrikka-yhteisstrategian toimeenpanoa sovittiin edellisen huippukokouksen jälkeen valvomaan Joint Annual Forum (JAF), jota ei kuitenkaan ole vielä kertaakaan järjestetty. Kiistakysymyksenä on kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. On epätodennäköistä, että valmisteluprosessissa edetään ennen uuden AU-komission nimittämistä, jonka jälkeen uudelleenarvoidaan edellytykset JAF:n järjestämiselle. EU:n sisäisten valmisteluiden osalta edettäneen samalla tavoin kuin vuoden 2014 valmisteluissa, eli EU:n kannat valmistellaan neuvostossa työryhmätasolla ja EUH neuvottelee EU:n puolesta afrikkalaisten kumppanien kanssa. Kehitys-UAN:ssa keskusteltiin EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) suhteita määrittävän Cotonoun sopimuksen jälkeisistä järjestelyistä. Jäsenmailla oli erilaisia näkemyksiä siitä, miten suhteet AKT-maiden kanssa tulisi tulevaisuudessa järjestää. Suurin osa kannatti sitä, että luodaan kevyt sateenvarjosopimus ja sen alle alueelliset strategiat. Puheenvuoroista korostui, että Afrikka on tulevissa järjestelyissä prioriteetti ja että EU:lla tulisi olla yhtenäinen suhde koko Afrikan (ml. Pohjois-Afrikka) kanssa.

6 4. TAUSTA 6(16) Lähivuodet tulevat olemaan tärkeitä EU:n ja Afrikan välisten suhteiden ja yhteistyön kehittämisen kannalta. Samaan aikaan kun Eurooppa on kärsinyt talouskriisistä, monet Afrikan maista ovat voimakkaan talouskasvun ansiosta nousseet alemman keskitulotason maiksi. Monet tekijät, kuten luonnonvarat, keskiluokkaistuminen, kaupungistuminen ja infrastruktuurin paraneminen, vahvistavat ajatusta mantereesta seuraavana mahdollisena maailmantalouden veturina. Myös nuori väestö voi toimia talouskasvun vauhdittajana. Tämän seurauksena Afrikan maista on tullut EU:lle aiempaa kiinnostavampia kauppakumppaneita. Hyvinvoinnin ja kehityksen nopeasta kasvusta huolimatta moni Afrikan maa tarvitsee edelleen kehitysyhteistyötä. Perinteiset avunantaja-avunsaaja roolit ovat murroksessa, kun toimintakenttä laajenee ja uudet toimijat aktivoituvat. EU:n taloudellisesta ja poliittisesta vaikuttamisesta Afrikassa kilpailevat mm. Kiina ja Persianlahden maat. Myös Turkki ja Venäjä investoivat yhä enemmän Afrikkaan, minkä johdosta Afrikalla on Euroopan lisäksi monia yhteistyömahdollisuuksia. Nopeat viimeaikaiset muutokset kuten konfliktit ja kasvanut muuttoliike Eurooppaan ovat osoittaneet mantereiden välisen keskinäisriippuvaisen suhteen, jossa alueelliset vaikutukset ulottuvat globaalitasolle. Afrikan ja Euroopan sisäiset kehitykset vaikuttavat toisiinsa ja monet haasteista ovat yhteisiä alkaen ilmastonmuutoksesta, nuorisotyöttömyydestä ja terrorismista. Vaikeimpina tämänhetkisinä EU-Afrikka -suhteita koskettavina kysymyksinä on mainittu mm. EU:n toimet muuttoliikkeen hallinnassa, suhtautuminen Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC), perustuslain vastaiset vallansiirrot ja yleisesti presidenttien kolmansiin kausiin liittyvät keskustelut, EU:n ja AU:n rauhanturvaoperaatioihin kohdistamat rahoitusleikkaukset ja alueelliset talouskumppanuussopimusneuvottelut (Economic Partnership Agreements, EPA). Myönteisen dialogin vahvistaminen ja molemminpuolinen vuorovaikutus ovat tästä syystä entistä tärkeämmässä asemassa. Kiistakysymysten sijaan on tärkeää korostaa positiivista ja laajempaa kehitystä, ja esimerkiksi Kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevassa kysymyksessä puhua yleisemmin rankaisemattomuuden poistamisesta kaikkein vakavimmista kansainvälisistä rikoksista, oikeusvaltioperiaatteen edistämisestä maailmanlaajuisesti sekä yleisesti sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen vahvistamisesta. EU:n ja Afrikan suhteita sääntelevät toistensa kanssa osittain päällekkäiset toimintakehykset. Tärkeimmät niistä ovat Cotonoun sopimus ja yhteinen EU Afrikka-strategia (JAES). Niissä molemmissa on poliittinen, taloudellinen ja kehityspoliittinen ulottuvuus. EU toimii aktiivisesti rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi Afrikassa ja käy AU:n kanssa vuoropuhelua eri politiikanaloilla ja demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä. EU:n kehitysyhteistyötä Afrikan kanssa kanavoidaan eri rahoitusvälineiden kautta, joista Euroopan kehitysrahasto (EKR) on merkittävin. Yhteisstrategia JAES on pitkän aikavälin kehys, jonka sisällä toteutetaan kolmevuotisia toimintasuunnitelmia. Strategia ohjaa kokonaisvaltaisesti EU:n politiikkaa suhteessa kaikkiin 54:ään Afrikan valtioon. Strategian tavoitteena on vahvistaa poliittista kumppanuutta ja yhteistyötä kaikilla tasoilla sekä käsitellä molempien osapuolten kannalta merkittäviä kysymyksiä liittyen mm. muuttoliikkeeseen, ilmastonmuutokseen, rauhaan ja turvallisuuteen. Suomi on korostanut kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorin roolin merkitystä osana JAES:n toimeenpanoa, ja panostanut AU:n rauhanvälitys- ja kriisinhallintakapasiteetin kehittämiseen. Suhtaudumme myönteisesti rauhan ja turvallisuuden alan yhteistyön kehittämiseen edelleen. Säännölliset huippukokoukset ovat osa EU:n ja Afrikan strategista suhdetta. Marraskuussa 2017 Norsunluurannikolla järjestettävä huippukokous on järjestyksessään viides. Aiemmat huippukokoukset järjestettiin Brysselissä 2014, Tripolissa vuonna 2010, Lissabonissa vuonna 2007 ja Kairossa vuonna

7 7(16) Huippukokoukseen on kutsuttu perinteisesti kaikki Afrikan maat (myös Marokko, joka ei ole AU:n jäsen). Huippukokouksessa on tarkoitus hyväksyä poliittisen julkilausuman (Declaration) ohella uusi tiekartta (Road Map) vuosille JAES:n toimeenpanon tueksi. Viimeisimmässä toimintasuunnitelmassa ( ) linjatut viisi keskeisintä yhteistyön prioriteettia säilyvät relevantteina: 1) rauha ja turvallisuus, 2) demokratia, hyvä hallinto ja ihmisoikeudet, 3) inhimillinen kehitys, 4) kestävä ja inklusiivinen kehitys ja kasvu sekä mantereenlaajuinen integraatio, ja 5) globaalit ja nousevat kysymykset. Huippukokouksen teema "Harnessing demographic dividend through investments in youth" on onnistunut ja antaa hyvän lähtökohdan huippukokouksen valmisteluille. Teema mahdollistaa kaikkien yhteisstrategian sektorikysymysten käsittelyn. Nuoret ovat sekä EU:n että Afrikan yhteinen nimittäjä monissa ratkaisevissa kysymyksissä liittyen mm. talouskasvuun, turvallisuuteen, nuorisotyöttömyyteen, koulutukseen ja liikkuvuuteen. Nuoret ja rauha teema on esillä myös YK:ssa, jossa turvallisuusneuvosto hyväksyi historiallisen päätöslauselman Nuoret, rauha ja turvallisuus. Kyseessä on ensimmäinen turvallisuusneuvoston päätöslauselma, joka käsittelee yksinomaan nuorten roolia rauhanrakentamisessa ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vastustamisessa. Suomi on korostanut, että huippukokouksen asialistan tulee olla fokusoitu ja keskittyä tärkeimpiin Afrikan haasteisiin. Suomi on esittänyt EU:ssa huippukokouksen asialistalle seuraavia asioita: Afrikan rauhan ja turvallisuuden (African Peace and Security Architecture, APSA) toiminta ja rahoitus jatkossa, hyvän hallinnon ja kriisien välinen yhteys (African Governance Architecture, AGA) eli AGA:n APSA:n välinen linkki, ilmastonmuutos ja nuoret. Huippukokousta koskevan valmisteluprosessin, sisällöntuotannon ja osallistumistason tulee olla inklusiivista ja varmistaa sekä kansalaisyhteiskunnan että yksityissektorin osallistuminen. Rauhan ja turvallisuuden kysymysten painotus on luontevaa, koska Suomi on pitkään tukenut EU:n ja Afrikan yhteistyötä rauhan ja turvallisuuden alalla rahoittamalla myös suoraan AU:n rauhanvälityskapasiteetin kehittämistä ja Itä- Afrikan valmiusjoukon (Eastern Africa Standby Force) kouluttamista APSA:n (African Peace and Security Architecture, APSA) kautta sekä osallistumalla EU:n kriisinhallintaoperaatioihin Afrikassa. EU rahoittaa APSA:a, erityisesti AU:n kriisinhallintaoperaatioita Afrikan rauhanrahaston (APF) kautta. APF:n kautta kanavoitu rahoitus AU:n operaatioihin on vuosina noin 941 MEUR, josta Somalian AMISOM-operaation osuus vuonna 2016 on noin 238 MEUR. EU:n ja AU:n yhteinen tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 25 % APSA:n rauhan ja turvallisuuden rahoituksesta tulisi AU:lta. Suomi on tukenut APF:n rahoituspohjan laajentamista ja sitä kautta Afrikan maiden omistajuuden lisäämistä. Suomi on myös pyrkinyt tuomaan esiin APSA:n muiden osa-alueiden rahoittamisen tärkeyttä, liittyen esimerkiksi varhaisen varoituksen mekanismien kehittämiseen sekä AU:n ja Afrikan alueellisten järjestöjen institutionaalisen kapasiteetin rakentamiseen. EU-tasolla on samanaikaisesti käynnissä useita eri prosesseja, joissa tarkastellaan EU:n ja Afrikan maiden välisiä suhteita. Päällekkäisiä prosesseja tulee seurata ja niiden synergioita vahvistaa. Keskeisimpiä ovat seuraavat: Keskusteluja EU:n kehityspolitiikan uudistamisesta käydään jäsenmaiden, Euroopan parlamentin, komission ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi EU:n kehityspoliittinen konsensus. Konsensusta koskevassa tiedonannossa korostetaan mm. kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta, muuttoliikettä, sukupuolten tasa-arvoa, nuorisoa, yksityissektorin roolia, rauhaa ja kumppanuutta. EU:n kehitysyhteistyön keskiössä ovat köyhimmät ja hauraimmat maat.

8 Keskusteluissa on korostettu kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta, jossa yhdistyvät muuttoliike, humanitaarinen apu, sukupuolten tasa-arvo, nuoriso, yksityissektori, rauha ja kumppanuus. EU:n kehitysyhteistyön keskiössä ovat köyhimmät ja hauraimmat maat. 8(16) EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT) suhteiden perustana toimiva, vuonna 2000 solmittu Cotonoun sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2020 ja pohdinnat sen jatkosta on aloitettu. Tulevan yhteistyön tulee edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja järjestelyjen on perustuttava alueelliselle lähestymistavalle sekä vastattava räätälöidysti erilaisten maiden tarpeisiin. Järjestelyjen tulee myös tukea EU:n strategisia tavoitteita Afrikassa parhaalla mahdollisella tavalla. Alustavissa keskusteluissa on korostettu sitä, että tulevassa yhteistyössä tulee huomioida Afrikan omat aloitteet, kuten Agenda 2063, AU ja Continental Free Trade Area. JAES on keskeinen yhteistyötä ohjaava strategia. Marraskuussa 2015 Vallettassa (Malta) pidetyssä EU:n ja Afrikan maiden kokouksessa keskityttiin muuttoliikkeeseen. Kokouksen tuloksena hyväksyttiin Vallettan toimintasuunnitelma ja perustettiin EU:n Afrikka-hätärahasto ((EU Emergency Trust Fund for Africa, EUTF), jonka avulla on tarkoitus puuttua siirtolaisuuden ja maiden sisäisen pakolaisuuden perimmäisiin syihin Afrikassa. EU on hyväksynyt myös kumppanuuskehyksen muuttoliikkeen paremmaksi hallinnoimiseksi (Partnership Framework) kolmansien maiden kanssa. Kumppanuuskehys sisältää maakohtaisesti laadittuja kumppanuussopimuksia eli ns. kompakteja, jotka muodostuvat yhdistelmästä eri politiikan välineitä, kannustimia ja ehdollisuutta. Tällä hetkellä kompakteja työstetään viittä afrikkalaista prioriteettimaata koskien (Etiopia, Nigeria, Niger, Senegal ja Mali).

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(16) ALI-20 Jutila Vuokko Asia Kongon demokraattinen tasavalta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Käsittelyn tarkoituksena on keskustella Kongon demokraattisen tasavallan (KDT) sisäpoliittisesta tilanteesta ja EU:n toimista sen osalta (ml. itsenäiset pakotteet YK:n turvallisuusneuvoston olemassa olevien pakotteiden lisäksi). Asiasta annetaan mahdollisesti päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi pitää tärkeänä tukea KDT:n ja koko Suurten Järvien alueen vakauden ja rauhanomaisen kehityksen edistämistä voimassa olevan Suurten Järvien alueellisen rauhan ja turvallisuuden puitesopimuksen ja EU:n aluetta koskevan strategisen viitekehyksen mukaisesti. KDT:n käsillä olevassa sisäpoliittisessa kriisissä Suomi pitää tärkeänä lisätä painetta KDT:n hallituksen suuntaan poliittisen ratkaisun löytymiseksi ja kriisin eskaloituminen ehkäisemiseksi. Tätä tarkoitusta varten Suomi tukee EU:n itsenäisten KDT:n vastaisten pakotteiden asettamista YK:n turvallisuusneuvoston olemassa olevien pakotteiden lisäksi. KDT:n romahdus saattaa heijastua koko Suurten Järvien alueen vakauteen, minkä vuoksi EU:n ja kv.yhteisön on aktiivisesti toimittava kriisin eskaloitumisen estämiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvosto on antanut päätelmät KDT:n sisäpoliittisesta kriisistä. Päätelmissä pyydettiin osapuolia käynnistämään uudelleen inklusiivinen ja läpinäkyvä dialogi ja sopivan uudesta aikataulusta presidentin vaalien pitämisestä vuoden 2017 aikana. Päätelmissä todettiin mahdollisuus asettaa EU:n itsenäisiä pakotteita muun muassa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja väkivaltaan syyllistyviä ja poliittisen ratkaisun löytymistä estäviä henkilöitä vastaan. Koska EU:n päätelmissä edellytettyä osapuolten välistä luotettavaa ja inklusiivista dialogia ei ole saatu aikaiseksi eivätkä EU:n päätelmien edellytykset ole täyttyneet ja riski väkivaltaisuuksien uudelleen syntymiseen on merkittävä presidentin vaalien perustuslaillisen takarajan umpeutuessa , EU on päättänyt edetä pakotteiden asettamisessa. 4. TAUSTA

10 10(16) Suurten Järvien ja erityisesti KDT:n vuosikymmeniä jatkuneen kriisin ratkaisemiseksi kansainvälinen yhteisö on sitoutunut tukemaan v YK:n puitteissa solmitun Suurten Järvien alueellisen rauhan ja turvallisuuden puitesopimuksen (Peace, Security and Cooperation Framework Agreement, PSC) toimeenpanoa. EU on laatinut sen pohjalta oman Suurten Järvien strategisen viitekehyksen, jonka painopisteitä ovat alueen vakauden ja turvallisuuden lisääminen, hallinnon ja turvallisuussektorin kehittäminen, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltiokehityksen edistäminen, maiden taloudellisen kehityksen tukeminen, alueellisen kehityksen, naapuruussuhteiden sekä kansainvälisen yhteistyön koordinaation parantaminen. PSC:n toimeenpano on ponnisteluista huolimatta edennyt hitaasti. KDT:n sisäpoliittinen kriisi on osoittanut merkkejä pahenemisesta maan presidentin pyrkiessä pitkittämään perustuslain vastaisesti valtakauttaan. KDT:ssa tulisi järjestää presidentin vaalit mennessä, jolloin vallassa olevan presidentti Kabilan toinen ja viimeinen perustuslaillinen valtakausi päättyy. Kabila ja hänen viranomaiskoneistonsa ovat lykänneet vaaleja eri perustein. Tätä pyrkimystä tukee KDT:n perustuslakituomioistuin, joka on tehnyt perustuslain tulkintaa koskevan päätöksen, mikä oikeuttaa presidentin olemaan vallassa siihen asti kunnes uusi presidentti on valittu. Oppositio on reagoinut voimakkaasti presidentti Kabilan pyrkimyksiin toimikautensa keinotekoisesta jatkamisesta. Uusien vaalien järjestämistä koskeva aikataulu olisi tullut ilmoittaa mennessä. Koska ilmoitusta ei annettu, oppositio järjesti mielenosoituksen, joka tukahdutettiin hallituksen toimesta voimakeinoin. Väkivaltaisuuksissa kuoli yli 50 ihmistä ja satoja haavoittui. Turvallisuusjoukot ovat jatkuvasti syyllistyneet väkivaltaan ja ihmisoikeusloukkauksiin oppositiota kohtaan. Kansainvälinen yhteisö AU:n johdolla on pyrkinyt toimimaan välittäjänä hallituksen ja opposition välillä tilanteen ratkaisemisessa ja vaalikalenterin aikaansaamisessa siinä kuitenkaan onnistumatta. KDT:n hallitus on yhdessä joidenkin opposition edustajien kanssa käynyt dialogia, jossa on sovittu presidentin vaalien järjestämisestä huhtikuussa 2018 ja transitiohallituksen perustamisesta. Dialogiprosessia ei kuitenkaan voida pitää kattavana, koska siihen osallistui vain pieni joukko opposition edustajia suurimman osan oppositiosta jäätyä pois. Sovintoa ei myöskään voi pitää perustuslaillisena, koska se ei anna mitään takeita presidentti Kabilan väistymisestä toisen kautensa jälkeen. Oppositio näkee sopimuksen vain verukkeena presidentti Kabilan pysyttämiseen vallassa. ja riski väkivaltaisuuksien alkamisesta uudelleen on merkittävä. KDT:n tilanne on räjähdysherkkä. Mikäli poliittista ratkaisua tilanteessa ei löydy ja vaalien perustuslaillinen takaraja umpeutuu (19.12.), on vaarana että mielenosoitukset puhkeavat uudestaan. Valtion turvallisuuskoneiston voimakeinoja käyttävä toimintatapa mielenosoituksissa voi johtaa täysimääräisen konfliktin syttymiseen maassa. YK:n rauhanturvaoperaation MONUSCOn mahdollisuudet tukea järjestyksen ylläpitämistä ovat rajalliset. KDT:n romahdus voisi vaikuttaa negatiivisesti koko Suurten Järvien alueen tilanteeseen, minkä vuoksi kv. yhteisö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, ettei kriisi eskaloidu. Ulkoasiainneuvosto on antanut päätelmät KDT:n tilanteesta. Päätelmissä ilmaistaan huoli tilanteen kriisiytymisestä, syyskuun väkivaltaisuuksista ja annetaan tuki YK:n turvallisuusneuvoston vaalien perustuslaillisuutta vahvistavalle päätöslauselmalle 2277 ja vaaditaan presidentinvaalien järjestämistä mahdollisimman pian v aikana. Päätelmissä korostetaan kriisin ratkeamista vain substantiaalisen, inklusiivisen, puolueettoman ja läpinäkyvän poliittisen dialogin kautta. Kaikkien keskeisten poliittisten toimijoiden tulee voida osallistua dialogiin, jossa osapuolten toivotaan etsivän kompromissia konsensuksen löytymiseksi. Hallitukselta vaaditaan selkeää sitoutumista myös ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiseen, poliittisten vankien vapauttamista ja poliittisesti motivoituneiden oikeusprosessien keskeyttämistä, sekä kansalaisyhteiskunnan ja median toimintavapauden varmistamista rauhallisen ja demokraattisen transition toteutumiseksi. Kaikkia osapuolia kehotetaan välttämään väkivallan käyttöä.

11 11(16) Päätelmissä todettiin mahdollisuus asettaa EU:n itsenäisiä pakotteita muun muassa niitä henkilöitä vastaan, jotka syyllistyvät vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, väkivallan lietsontaan sekä niitä vastaan, jotka pyrkivät estämään rauhanomaisen ratkaisun. EUn tuki poliisi- ja oikeussektoreille on myös jäädytetty. Koska EU:n päätelmissä edellytettyä osapuolten välistä luotettavaa ja inklusiivista dialogia ei ole saatu aikaiseksi eivätkä EU:n päätelmien edellytykset ole täyttyneet ja riski väkivaltaisuuksien puhkeamisesta uudelleen on merkittävä, EU:n on päättänyt lisätä painetta KDT:n hallituksen suuntaan etenemällä pakotteiden asettamisessa.

12 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 12(16) EUR-20 Lammi Johanna Muuttoliikkeet Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET KE Mogherinin on määrä kertoa kumppanuuskehyksen (ml. muuttoliikekompaktit) toimeenpanosta silmällä pitäen Eurooppa-neuvostossa käytävää muuttoliikekeskustelua. Keskustelussa sivuttaneen mahdollisesti myös yhteistyötä Turkin kanssa sekä Valletta-prosessin etenemistä. Asiakohdasta ei ole suunnitteilla päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n viestien ja toimien kumppaneiden suuntaan tulisi olla yhteneväiset. Muuttoliikettä koskevia prosesseja on meneillään useita ja siksi niiden tavoitteet tulisi pyrkiä pitämään selkeinä niin EU:lle kuin kolmansille maille. Muuttoliikekompaktien tulee osaltaan edesauttaa sääntöjen vastaisen muuttoliikkeen vähentämistä ja palautusten tehostamista. Kumppanimaiden omistajuus on edellytys muuttoliikekompaktien onnistumiselle. Kompaktien tuloksellisuus riippuu myös siitä, kuinka ne osaltaan myötävaikuttavat lähtö- ja kauttakulkumaiden kokonaistilanteeseen ja muuttoliikkeen perimmäisiin syihin (ml. ihmisoikeuksien toteutuminen, turvallisuus, ympäristö sekä työ- ja elinkeinomahdollisuudet). Muuttoliikekompaktiverkostoa tulisi kehittää tasapainoisella tavalla ottaen huomioon kaikki keskeiset lähtö- ja kauttakulkumaat. Suomi pitää tärkeänä kompaktien laatimista myös Afganistanin, Somalian ja Irakin kanssa osana EU:n ponnisteluja nykyistä pysyvämmän kokonaisvaltaisen ratkaisun (ml. rahoituskysymykset) löytämiseksi. EU:n ei tulisi keskittyä muuttoliiketoimissaan vain tämänhetkisiin lähtö- ja kauttakulkumaihin, vaan toimia pitkäjänteisesti myös siellä, missä sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen ennakoidaan mahdollisesti ajankohtaistuvan esim. konfliktialttiudesta, ilmastonmuutoksesta tai väestönkasvusta johtuen. Maantieteellinen tasapaino tulee huomioida myös muuttoliikettä koskevassa rahoituksessa. Euroopan kestävän kehityksen rahaston tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen ja hyvin hallinnoitu muuttoliikepolitiikka keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kehityksen edistämisen kautta. Erityisesti tulee tukea työllisyyttä ja yksityisen sektorin osallistumista. EU:n tulee osaltaan tukea globaaleja ja YK-vetoisia prosesseja pakolaistilanteiden ja muuttoliikkeiden hallinnan kehittämiseksi pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että muuttoliikettä koskevassa vuoropuhelussa etsitään myönteistä otetta. Valletta-prosessin tuloksia ja kehittämistarpeita tulee käsitellä rinta rinnan muiden EU-raiteen toimien kanssa.

13 13(16) EU Turkki-yhteistyö on tuottanut tuloksia. Turkin odotetaan pitävän kiinni tekemistään sitoumuksista. Myös EU-maiden tulee jatkaa julkilausuman toimeenpanoa, jotta muuttoliikevirtojen hallinnassa saavutetaan kestäviä tuloksia. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi tiedonannon uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa. Eurooppa-neuvosto hyväksyi kumppanuuskehyksen , minkä pohjalta maakohtaisten muuttoliikekumppanuuksien eli kompaktien sekä ulkoisen investointiohjelman työstäminen on alkanut. Neuvoston tavoitteena on yhteisymmärrys kuluvan vuoden aikana asetuksesta, jolla kestävän kehityksen rahasto luotaisiin. Kumppanuuskehyksen toimeenpanoa ja kompaktien etenemistä arvioidaan pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Komission on määrä antaa arviointiraportti kompakteista EU ja 35 Afrikan maan johtajat sopivat muuttoliikeyhteistyön tehostamisesta Vallettassa pidetyssä huippukokouksessa. Vallettaprosessin etenemistä on määrä arvioida seuraavan kerran järjestettävässä seurantakokouksessa. 4. TAUSTA Kesäkuun 2016 Eurooppa-neuvosto vahvisti EU:lle ja sen jäsenmaille uuden kokonaisvaltaisen lähestymistavan (Partnership Framework) muuttoliikkeiden paremmaksi hallinnoimiseksi kolmansien maiden kanssa. Kumppanuuden ideana on yhdistää EU-instituutioiden, EU-jäsenmaiden ja kumppanimaiden resurssit niin, että muuttoliikekysymyksiä pystyttäisiin hoitamaan mahdollisimman tuloksia tuottavalla tavalla. Kompaktit muodostuvat yhdistelmästä eri politiikkoja, välineitä sekä kannustimia ja ehdollisuutta. Kehys konkretisoituu mm. maakohtaisesti laadittujen kumppanuussopimusten eli ns. kompaktien muodossa (comprehensive partnerships, compacts; kyse ei ole perustuslain 8 luvun mukaisesta valtiosopimuksesta). Tällä hetkellä kompakteja työstetään viittä afrikkalaista prioriteettimaata koskien (Etiopia, Nigeria, Niger, Senegal ja Mali). Libanonia ja Jordaniaa koskien kompaktit ovat jo valmiina. Nyt valitut prioriteettimaat ovat perusteltuja Eurooppaan suuntautuvien muuttoliikevirtojen kokonaisuuden kannalta. Useat EU-maat, ml. Suomi, on pitänyt kuitenkin tärkeänä kompaktien maantieteellisen kattavuuden laajentamista. Suomen tavoitteena on, että kompaktit laadittaisiin myös Irakia, Afganistania ja Somaliaa koskien. Suomeen vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista 85 % saapui näistä kolmesta maasta. Uusiin prioriteettimaihin palattaneen joulukuun 2016 Eurooppaneuvostossa. Afganistanilaiset ovat Frontexin tammi-syyskuuta 2016 koskevien tilastojen mukaan toiseksi suurin kansallisuusryhmä syyrialaisten jälkeen Itäisen Välimeren reitillä. EU on solminut Afganistanin kanssa Joint Way Forward (JWF) asiakirjan palautusten tehostamiseksi. JWF ei kuitenkaan kohdistu muuttoliikkeen perimmäisten syihin vaikuttamiseksi samoin kuin kokonaisvaltaisuuteen perustuva kompakti kohdistuisi. JWF ei myöskään sisällä rahoitusratkaisua kompaktin tavoin. Somalia on useiden EU-maiden kannalta keskeinen lähtömaa. EU-maissa asuva yli henkilön somali-diaspora myös jatkaa kasvuaan. Somalia on ottanut ensiaskelia maahanmuuttohallintonsa luomisessa. Tilanne avaisikin nyt EU:lle otollisen mahdollisuuden muodostaa järjestelmällisen muuttoliikedialogin Somalian kanssa ja tuen tarjoamisen kompaktin muodossa.

14 14(16) Irakista on tullut runsaasti turvapaikanhakijoita useisiin EU-maihin. Irakissa on myös noin Syyriasta tullutta pakolaista. EU:n ja Irakin välisellä kompaktilla olisi mahdollista tukea Irakia huolehtimaan näistä pakolaisista Jordanian ja Libanonin kanssa tehtyjen kompaktien mallin mukaisesti. Kompaktien juuret ovat viime syksyn Vallettan muuttoliikehuippukokouksessa, jossa EU ja 35 Afrikan maata sopivat yhteistyön tehostamisesta muuttoliikekysymyksiin liittyen. Kompakteilla onkin yhteys paitsi Valletta-prosessiin myös sen seurantamekanismeihin. Kompaktit linkittyvät lisäksi laajempiin viitekehyksiin kuten post Cotonou prosessiin sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin. Kompaktien jatkotyöstö tapahtuu myös huomioiden YK-raide ja ennen kaikkea viime yleiskokouksen yhteydessä hyväksytyn New Yorkin deklaraation (New York Declaration for Refugees and Migrants) toimeenpano sekä alkamassa olevat neuvotteluprosessit kahdesta globaalikompaktista pakolaisia ja siirtolaisia koskien. Myös näissä prosesseissa korostuu se, että tiivis yhteistyö eri maiden, alueellisten toimijoiden, kansainvälisten järjestöjen, yksityissektorin, kehitysrahoituslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kesken on ratkaisevan tärkeää kestävien ratkaisujen löytämiseksi muuttoliikekysymyksiä koskien. Suomi on eri yhteyksissä korostanut, että muuttoliikkeeseen liittyvien eri prosessien tulisi toteutua koordinoidusti. On tärkeää, että EU:n viestit ja toimet yhteistyökumppaneiden suuntaan ovat koherentteja ja sisältävät pitkäjännitteisen vision tavoiteltavasta kehityssuunnasta. EU:n tulee käydä vuoropuhelua kaikkien keskeisten lähtö- ja kauttakulkumaiden, eikä vain kompaktimaiden kanssa. EU:n tulisi toimia pitkäjänteisesti myös maissa, joissa muuttoliikekysymysten ennakoidaan ajankohtaistuvan pitkällä tähtäimellä esimerkiksi ilmastomuutoksesta, konfliktialttiudesta tai väestönkasvun seurauksista johtuen. Eurooppa-neuvoston on määrä arvioida pidettävässä kokouksessa sitä, missä määrin kompaktit ovat edesauttaneet palautusten tehostamista ja vähentäneet sääntöjen vastaista muuttoliikettä. Komission edistymisraportin on määrä valmistua Komission ja ulkosuhdehallinnon alustavien arvioiden mukaan kompaktit ovat tuottaneet tulosta etenkin ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi sekä lisänneet kauttakulkumaiden kiinnostusta muuttoliikeyhteistyöhön EU:n kanssa. Kompaktien tuloksia tuleekin seurata paitsi selkein mittarein myös maakohtaiset erityispiirteet huomioiden. Saatujen tulosten tulee lisäksi ohjata osaltaan kompaktien jatkokehitystyötä ja etenkin keinoja palautusten tehostamiseksi tulee etsiä päättäväisesti. Myös kumppanimaiden näkemyksiä kompaktien toimivuudesta olisi hyvä selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa molemminpuolisen omistajuuden ja sitoutumisen vahvistamiseksi. Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan mm. konfliktinehkäisyn, kriisinhallinnan, kehityspolitiikan, kaupallis-taloudellisen yhteistyön, hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen tukemisen kautta. Kompaktien osalta komissio ja ulkosuhdehallinto peräänkuuluttavat erityisesti yhteistyötoimia viisumien, kaupan, laillisten maahantuloväylien, koulutuksen ja nuorisopolitiikan osalta, sillä ne ovat alueita, joissa kumppanimaat ovat halukkaimpia syventämään yhteistyötä EU:n kanssa. Kompaktien näkökulmasta win win-tilanteiden luominen näiden teemojen osalta olisikin myönteistä. Afrikan maiden/afrikan Unionin ja EU:n välejä hiertää tällä hetkellä joukko kysymyksiä: suhtautuminen kansainväliseen rikostuomioistuimeen, perustuslain vastaisiin vallansiirtoihin sekä muuttoliikkeisiin. Vuoden 2017 marraskuussa pidettävää EU-Afrikka -huippukokousta ajatellen olisi tärkeää, että muuttoliikettäkin koskevassa vuoropuhelussa etsittäisiin myönteistä otetta. Muuttoliikekompaktien toimivuus ja tuloksellisuus riippuvat pitkälti siitä, kuinka selkeästi yhteiset tavoitteet on pystytty määrittelemään ja kuinka vahvasti niihin on sitouduttu. Tuloksellisuuteen vaikuttaa lisäksi se, miten kompakteilla pystytään osaltaan vaikuttamaan lähtö- ja kauttakulkumaiden ihmisoikeustilanteeseen, turvallisuuteen, kykyyn hallinnoida muuttoliikkeisiin liittyviä kysymyksiä tai elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksiin. Myönteinen kehitys voisi osaltaan vähentää painetta sääntöjenvastaiselle muuttoliik-

15 15(16) keelle ja luoda pohjaa otollisemmalle dialogille kolmansien maiden kanssa myös palautuksiin ja takaisinottoon liittyen. Afrikan maiden osalta Vallettan toimintaohjelma luo laajan viitekehyksen muuttoliikekysymyksille. Se täydentää osaltaan jo olemassa olevia yhteistyömuotoja kuten EU-Afrikka-strategiaa, GAMMia sekä Rabat n ja Khartoumin prosesseja. Vallettassa yhteistyötä sovittiin tiivistettävän mm. muuttoliikkeen perimmäisiä syitä, palautuksia, ihmissalakuljetusta, kansainvälistä suojelua ja laillista maahanmuuttoa koskien. Saavutettua edistystä on määrä arvioida Maltalla helmikuussa 2017 järjestettävässä seurantakokouksessa. Kokouksessa tulee huomioida paitsi Afrikan maiden myös Afrikan Unionin näkemykset Vallettan toimintaohjelman toteutumisesta ja EU:n Afrikka-hätärahaston (Trust Fund) toiminnasta. Afrikan Unioni jäi pois syksyn 2015 Vallettan huippukokouksen valmisteluista, mikä ei afrikkalaisen omistajuuden kannalta ole osoittautunut hyväksi asiaksi. Seurantakokouksessa on määrä olla esillä myös Rabat n ja Khartoumin prosessien eteneminen, kahdenväliset Vallettan huippukokousta tukevat toimet sekä kolmansien maiden panostus. Vallettan toimintapilareihin olisi hyödyllistä hakea uusia painotuksia ja etsiä synergiaa kompaktien kautta tehtävälle yhteistyölle. Esimerkiksi ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa ovat yhteistyön keskiössä niin Vallettassa kuin kompakteissakin. Tässä yhteydessä Suomella on mahdollisuus korostaa naisten ja lasten aseman turvaamisen tärkeyttä. Vallettan seurantakokous avaa myös mahdollisuuden dialogille palauttamisjärjestelyjen tehostamiseksi EU:n ja 35 Afrikan maan eikä vain kompaktimaiden välillä. Vallettassa perustettu EU:n Afrikka-hätärahasto on tällä hetkellä keskeisimpiä muuttoliikettä koskevia EU:n rahoitusjärjestelyjä. Rahasto on tällä hetkeltään suuruudeltaan noin 2 mrd. euroa (komission alkuperäinen rahoitus 1,8 mrd., jäsenmaiden 81,8 MEUR ja Etelä-Sudanin rahastosta siirretty 100 MEUR). Lisäksi EKR:n reserveistä on tarkoitus siirtää 500 MEUR Afrikan maiden kanssa solmittavien kompaktien toteuttamista varten. Suomi on rahaston viidenneksi suurin rahoittaja (5 MEUR). Rahasto koostuu kolmesta eri rahoitusikkunasta: Sahelin ja Tšad-järven alueet, Afrikan sarvi ja Pohjois-Afrikka. Tällä hetkellä arviolta 993,5 MEUR rahastosta on sidottu 63 hankkeeseen. Komission mukaan varojen sitomisaste tulee olemaan yli 90 % vuoden loppuun mennessä. Komissio on esittänyt osana kumppanuuskehystä Ulkoisen investointiohjelman, joka on keskeinen väline maastamuuton perimmäisiin syihin vaikuttamisessa. Ulkoinen investointiohjelma muodostuu kolmesta pilarista: 1) Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR), jonka tarkoituksena on tarjota integroitu paketti investointien edistämiselle Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa luomalla kasvua, työllisyyttä ja houkuttelemalla yksityisen sektorin rahoitusta; 2) tekninen apu mm. markkinointitaitojen ja liiketoiminnan kehittämiseen; 3) temaattisia, kansallisia ja alueellisia EU:n kehitysyhteistyön ohjelmia. EKKR:n kokonaisrahoitus olisi yhteensä 3,35 mrd. euroa, joka koottaisiin EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta. Tarkoituksena olisi mobilisoida sekarahoitukseen (ns. blending) liittyvien aktiviteettien kanssa vähintään 44 mrd. euroa vuoteen 2020 mennessä. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja muita kumppaneita osoittamaan järjestelyyn lisärahoitusta EU:n kokonaisrahoituksen verran, jotta investointien kokonaismäärä saataisiin 88 mrd. euroon. EKKR:n osaksi suunnitellaan perustettavaksi takuurahasto, jolle kohdennettaisiin 750 milj. euroa EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta. Nykyisellään valtioneuvosto ei näe perusteita osallistua EU:n budjettirahoitusta täydentävällä, suoralla kansallisella rahoitusosuudella Euroopan kestävän kehityksen rahaston perustamiseen. Neuvoston on määrä pyrkiä tämän vuoden loppuun mennessä yhteisymmärrykseen asetuksesta, jolla EKKR luotaisiin. Epäsäännönmukainen liikkuminen yli Turkista EU-alueelle on pysynyt vähäisenä EU Turkki-julkilausuman toimeenpanon myötä. Turkissa on 3,1 miljoonaa pakolaista, joista suurin osa on Syyriasta ja Irakista. Aleppon ja Mosulin tilanteella ei ole vielä nähty mitään merkittävää välitöntä heijastusta Turkin pakolaistilanteeseen. EU-Turkki julkilausuman toimeenpanon haasteena ovat olleet hitaat palautukset Kreikasta Turkkiin: palautettuja on tähän mennessä 1135 henkilöä. Tämä on osaltaan lisännyt painetta Kreikan saarien vastaanottokeskuksissa. EU-jäsenmaat, ml. Suomi, ovat osallistuneet Frontex-

16 16(16) in ja turvapaikka-asioiden tukivirasto EASO:n tukitoimintaan Kreikassa yli 900 asiantuntijalla. Kreikassa on kuitenkin edelleen pulaa asiantuntijoista. Turkista EU-maihin on mennessä uudelleensijoitettu 2343 syyrialaista 1:1 mekanismin kautta, joista Suomi on vastaanottanut 136. Suomi on vastaanottanut Kreikasta 540 turvapaikanhakijaa sisäisin siirroin, joista 50 on yksin tulleita alaikäisiä. Suomi on myös antanut asiantuntija- ja materiaaliapua Kreikalle. Turkin pakolaisavun koordinointivälineen, 3 mrd. vuosille , toimeenpano on edennyt nopeasti. Tästä on tähän mennessä kohdennettu 2,2 mrd. sopimukset on tehty 1,2 mrd. ja maksettu 677 mio. euroa. Koordinointivälineellä tuetaan pakolaisten elinolojen parantamista Turkissa. Tähän mennessä maksetuista varoista suurin osa on ollut humanitaarista apua, joka on kanavoitu kv. järjestöjen ja kv. kansalaisjärjestöjen kautta Turkkiin. Tukea on annettu myös syyrialaispakolaisten koulunkäyntiin sekä Turkin maahanmuuttoviranomaisen tukemiseen maahanmuuttajien avustamisessa ja Turkin rajavartioston meripelastuskykyjen kehittämiseen. Suomen osuus koordinointivälineestä on 28,4 mio. euroa vuosina Kuluvan vuoden osuus 8,4 mio euroa on jo maksettu. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afrikka YUTP, Kongon demokraattinen tasavalta, UAN Ulkoasiainneuvosto, YUTP, muuttoliike UM EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM