KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPANEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 Ulkoministeriö PERUSMUISTIO UM ALI-20 Virtanen Pirjo(UM) JULKINEN Asia KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPANEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Tiedonanto uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista: investointeja ja työpaikkoja koskeva yhteistyö uudelle tasolle Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Eduskunnalle tiedottaminen uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista; investointeja ja työpaikkoja koskevan yhteistyön nostaminen uudelle tasolle Komission tiedonanto Kyt-UAN 14.9., COAFR 20.9, EU:n kehitysosastopäälliköiden kokous, Wien , Eurooppa-neuvosto 18.10, Itävallan järjestämä EU-Afrikka foorumi Suomen kanta Valtioneuvosto pitää komission tiedonantoa tärkeänä lisänä EU:n laajapohjaisen ja strategisen yhteistyön agendaa Afrikka-suhteissa. Pelkällä julkisella rahoituksella ei tulevaisuudessa pystytä vastaamaan niihin valtaviin kehityshaasteisiin, joita mm väestönkasvu ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan. Allianssi-aloitteen puitteissa kumppanit sitoutuvat toimeenpanemaan kestävän kehityksen tavoitteita yhteistyössä. Kaiken yhteistyön tulee pohjautua EU:n globaalistrategian ja eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen mukaisiin EU:n arvoihin ja tavoitteisiin. Suomi pitää tärkeinä tiedonannossa muuttoliikettä koskevia kirjauksia sekä välillisiä viittauksia ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Jatkotyöskentelyssä viimeksimainittuihin tulee kiinnittää lisää huomiota. Julkisen kehitysrahoituksen avulla käynnistetyillä investointiohjelmilla on pyrittävä tukemaan talouden kestävää kehitystä ja uusien työpaikkojen luomista kohdemaihin. Valtioneuvosto korostaa nuorten ja naisten työllisyyttä sekä yksityisen sektorin vahvistamista. Kumppanimailla on oltava omistajuus hankkeiden suunnittelusta ja hankeehdotusten arvioinnista. Kumppanimaiden on sitouduttava liiketoimintaympäristöjen parantamiseen (esim. hyvä hallinto, korruption kitkentä), jotta investoinneille olisi hyvä

2 maaperä. Toisaalta myös näiden instrumenttien osalta on säilytettävä EU:n kyky poliittiseen ohjaukseen. 2(8) Maantieteellisesti toiminnan tulee keskittyä ensisijaisesti LDC-maihin; vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin, jotka eivät muuten kykene houkuttelemaan investointeja. Tässä edellytetään myös riskinottovalmiutta. EIP:llä ja EBRD:llä on vahvat näytöt kehitysrahoituksessa ja ne ovat onnistuneet katalysoimaan hankkeisiin merkittävässä määrin myös yksityistä rahoitusta; pankkien asemaa tässä tehtävässä tulee kuitenkin edelleen selkiyttää, vahvistaa ja kehittää. EU:n rahoitusarkkitehtuuria koskevissa valmisteluissa tulee korostaa EIP:n roolin asianmukaista huomioimista. EIP:n osaamista tulee hyödyntää maksimaalisesti samalla, kun mukaan otetaan myös muita toimijoita (erityisesti EBRD ja NPBIt). (Erillinen e-kirje on tekeillä rahoitusarkkitehtuurista). Tiedonannossa korostettujen Afrikan laittomien rahavirtojen torjunta ja Afrikan maiden tukeminen mm. veronkannossa on keskeistä pitkän aikavälin kehityksen kannalta. Afrikan maiden hallinnoille annettava tuen ohella EU:n tulisi varmistaa, että EU:ssa tehtävät päätökset esim. veronkierron torjumista koskien palvelevat myös Afrikan maita. Pitkän aikavälin keinot, kuten rakennemuutoksen aikaansaamisen tärkeys ja työpaikkoja luovan teknologian saaminen Afrikan käyttöön jäävät tiedonannossa vähäiselle käsittelylle. Hieman epäselväksi jää myös olemassa olevien toimien (NIPs, RIPs) suhde uusiin toimiin. Pääasiallinen sisältö 1. Miksi Afrikka on tärkeä EU:lle Afrikan strateginen, poliittinen ja taloudellinen globaali merkitys on kasvanut viime vuosien aikana. Eurooppa ja Afrikka voivat hyötyä suuresti poliittisten ja taloudellisten siteiden vahvistumisesta mutta myös hävitä paljon, jos yhteistyö ei toteudu. Afrikan talouskasvu ja ulkoisten toimijoiden (mm. Kiina, Intia, Turkki, Persianlahden maat) lisääntynyt mielenkiinto ja läsnäolo Afrikassa edellyttävät EU:lta lisääntyvää kilpailukykyä. EU:n Afrikka-suhteiden tulee uudistua; aiemmasta kehitysapuun painottuvasta suhteesta halutaan siirtyä tasa-arvoisemman ja aidomman poliittisen ja talouskumppanuuden suuntaan. Puolet maailman nopeimmin kasvavista talouksista sijaitsee Afrikassa. Afrikka on miljardin kuluttajan markkina. Afrikan kasvavassa nuorisossa piilee valtava potentiaali ja Afrikan valtioilla on kasvava halu yhdistää voimansa ja antaa Afrikalle oma ääni. Afrikan alueellisen kaupan osuus maanosan kokonaiskaupasta on yhä alle viidennes. Afrikan unionin (AU) 55:stä jäsenmaasta 49 on allekirjoittanut AfCFTA:n (African Continental Free Trade Area) perustamissopimuksen. Tavoitteena on koko maanosan kattavien yhteismarkkinoiden luominen Afrikkaan. Allekirjoitettua sopimusta ei voi vielä pitää varsinaisen vapaakauppa-alueen muodostavana sopimuksena vaan lähinnä askeleena siihen suuntaan ja poliittisena sitoumuksena. Sopimus tulee voimaan, kun 22 maata on ratifioinut sen. Tällä hetkellä ratifiointeja on kuusi, ja se on valmisteilla useissa maissa, mm. Etelä-Afrikassa.

3 3(8) Sopimus avaa mahdollisia ovia myös muille panafrikkalaisille pyrkimyksille, kuten vaikkapa Afrikan rahaliitolle tai Tulliunionille. EU ja sen jäsenmaat ovat nykyään vielä Afrikan tärkein kumppani kaupassa, investoinneissa, siirtolaisten rahalähetyksissä, kehitysyhteistyössä, turvallisuudessa ja poliittisessa vuoropuhelussa. EU on Afrikan tuotteille suurin markkina-alue ja samalla maailman avoimin markkina. Afrikka on myös yhä keskeisemmässä asemassa turvallisuuspoliittisessa mielessä; ääriliikkeiden torjunta ja muuttoliikkeiden hallinta edellyttävät entistä tiiviimpää yhteistyötä Euroopan ja Afrikan välillä. 2. Nykyiset yhteistyömuodot pähkinänkuoressa EU:n Afrikka-suhteet perustuvat useisiin yhteistyömuotoihin, joista keskeisimmät ovat Cotonoun sopimus, joka nykymuodossaan kattaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan sekä naapuruusväline, joka kattaa Pohjois-Afrikan. Molemmat kattavat poliittisen, taloudellisen ja kehitysyhteistyön. Lisäksi EU:n ja AU:n yhteistyötä raamittaa Afrikka-EU -yhteisstrategia (JAES). Erityisesti vuoden 2015 jälkeen on syntynyt useita muuttoliikkeen hallintaan tähtääviä yhteistyömuotoja (Vallettan toimenpideohjelma, kumppanuuskehys, Afrikka hätärahasto). Uusimpina aloitteina ovat taloudelliseen yhteistyöhön ja investointeihin keskittyvät aloitteet, Ulkoinen investointiohjelma, siihen liittyvä Euroopan kestävän kehityksen rahasto sekä nyt esitetty Allianssi. 3. Taloudelliset kumppanuussuhteet Pelkällä julkisella rahoituksella ei tulevaisuudessa pystytä vastaamaan niihin valtaviin kehityshaasteisiin, joita mm väestönkasvu ja ilmastonmuutos tuovat mukanaan. EU:lla on jo useita työkaluja suhteiden monipuolistamiseen mutta ulkopolitiikassa EU:n ns. talousdiplomatia hakee vielä paikkaansa. Tavoitteena on lisätä EU:n näkyvyyttä investoijana ja kauppakumppanina Euroopan ulkoinen investointiohjelma Vuonna 2017 lanseerattu Euroopan ulkoinen investointiohjelma tukee osallistavampaa ja kestävämpää kehitystä Afrikassa ja Euroopan naapuruusmaissa. Sillä lisätään julkisia ja yksityisiä investointeja. Näin poistetaan kasvun esteitä kumppanimaissa. Euroopan kestävän kehityksen rahasto (EKKR) on ulkoisen investointiohjelman keskeinen osa. Investointiohjelman puitteissa Afrikassa odotetaan saatavan liikkeelle yli 44 miljardin euron investoinnit julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. EKKR:n ensimmäinen hanke allekirjoitetaan todennäköisesti vuoden 2018 lopulla Tiedonanto uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista: investointeja ja työpaikkoja koskeva yhteistyö uudelle tasolle

4 Tiedonannossa esitetty uusi Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssi edustaa uudenlaista ajattelua EU:n Afrikka-politiikassa, sillä pyritään löytämään alueellisia kasvun vetureita ja hyviä esimerkkejä. Samalla siihen selkeästi sisältyy myös ehdollisuutta, vastineeksi saamastaan tuesta Afrikan maat sitoutuvat tiettyihin uudistuksiin ja esim. hyvän hallinnon edistämiseen. Samaa ajattelua edustavat Saksan G20 Afrikka-kompaktit sekä Saksan kahdenväliset Afrikka-kompaktit. Aloite on jatkumoa marraskuussa 2017 järjestetylle AU-EU huippukokoukselle sekä kesäkuun 2018 Eurooppa-neuvostolle, joka sitoi EU:n ja Afrikan välisen yhteistyön vahvasti muuttoliikkeen hallintaan todeten, että tarvitaan uudenlaista kumppanuutta Afrikan kanssa pyrittäessä Afrikan mantereen merkittävään sosioekonomiseen muutokseen. Lokakuun Eurooppa-neuvoston päätelmissä viitataan Allianssiin seuraavasti: Eurooppaneuvosto pitää EU:n ja Afrikan suhteita ensisijaisen tärkeinä nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä. Yhteistyömme olisi nostettava uudelle tasolle, ja sitä olisi tuettava tarvittavilla resursseilla muun muassa Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta ja EU:n Afrikka-hätärahastosta. Eurooppa-neuvosto panee tyytyväisenä merkille komission aloitteen uudesta Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista ja kehottaa jatkamaan toimia ja muun muassa esittämään konkreettisia ehdotuksia jäsenvaltioiden osallistumisesta. Tiedonannon perusajatuksena on, että muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä Eurooppa ja Afrikka voivat molemmat hyötyä huomattavasti taloudellisten ja poliittisten siteiden vahvistamisesta. Allianssin keskeisiä periaatteita ovat kumppanuus, vuoropuhelu ja sitoutuminen. Allianssi ei ole erillinen aloite, vaan se on osa laajempia EU:n ja Afrikan välisiä suhteita. Eurooppaa ja Afrikkaa yhdistävät monet strategiset puitteet kuten YK:n agenda 2030, Cotonoun sopimus, Afrikka-EU -yhteisstrategia (JAES), Vallettan toimintasuunnitelma, AU:n agenda 2063 sekä EUn globaalistrategia ja kehityspolitiikkaa koskeva konsensus. Allianssialoitteen avulla pyritään rakentamaan Cotonoun jälkeisen kehyksen vahvaa afrikkalaista pilaria ja kehittämään kumppanuuksia Pohjois-Afrikassa Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa. Aloite on keskeinen lisä pantaessa täytäntöön sitoumuksia, jotka esitettiin AU:n ja EU:n yhteisessä Abidjanin huippukokouksen julistuksessa marraskuussa Tuolloin pidetyn huippukokouksen pääteemana oli nuoriso- ja nuorten työllisyys. Huippukokous toteutti EU:n strategisia tavoitteita keskinäisen sitoutumisen vahvistamisesta ja yhteistyön lisäämisestä, turvallisuudesta ja Afrikan talouskehityksestä. Allianssin pyrkimyksenä on keskittyä Afrikan taloudelliseen potentiaaliin sekä yksityisen sektorin mobilisointiin. Investointeja tulee houkutella aloille, joilla on potentiaalia luoda työpaikkoja. Tämän ohella tulee panostaa koulutustasoon ja kaupankäynnin edellytyksiin, niin mantereen sisällä kuin mantereiden välillä. Allianssissa otetaan huomioon Afrikan väestörakenne ja sen kehitys keskittymällä erityisesti nuorisotyöllisyyteen. Tiedonannon toimenpiteet tähtäävät kymmenen miljoonan työpaikan luomiseen Afrikkaan seuraavan viiden vuoden aikana. Investoinneilla tähdättäisiin työpaikkojen luomiseksi erityisesti naisille ja nuorisolle. Fokuksena ovat hauraat kontekstit, joissa on erityisen vaikeaa houkutella ulkoisia investointeja. Korostetaan erityisesti teknisen ja ammatillisen koulutuksen merkitystä, varsinkin naisille ja tytöille. Investointeja koulutukseen tarvitaan EU:lta, jäsenmailta ja afrikkalaisilta kumppaneilta. Tiedonannossa painotetaan, että investoinnit ja työpaikat ovat olennaisia muuttoliikkeen haasteisiin vastaamiseksi. Jotta tiedonannossa esitetyt toimenpiteet olisivat mahdollisia, on seuraavissa rahoituskehyksissä kiinnitettävä huomiota siihen, että instrumentit ovat kohdallaan näiden asioiden ajamiseksi. Investointien lisääminen vaatii rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, sekä 4(8)

5 5(8) suotuisaa liiketoimintaympäristöä. Kansallisten resurssien mobilisointiin ja laittomiin pääomavirtoihin puuttumiseen tulee panostaa. Tiedonanto mainitsee, että näihin kysymyksiin panostetaan budjettituki- ja poliittisissa dialogeissa, sekä ulkoisen investointiohjelman myötä, ja tuen tulisi lisääntyä entisestään seuraavassa rahoituskehyksessä. Rahoituskehyksiin on ehdotettu 60 miljardin euron investointikehikkoa, joka kattaa nykyisen ulkoisten toimien takuurahaston sekä EKKR:n ja jonka hallinnointi edellyttää poliittista tahtotilaa ja vahvaa kumppanuutta. Afrikan taloudellinen integraatio nähdään hyvin tärkeänä. Pitkän aikavälin tavoitteena olisi vapaakauppasopimus EU:n ja Afrikan välillä. EPA-sopimukset toimisivat Afrikan vapaakauppa-alueen rakennuspalikoina. Rakenteellisesti Allianssi-aloite nojaa pitkälti ulkoisten investointien suunnitelmaan (ml. Euroopan kestävän kehityksen rahasto EKKR), jonka jatkosta päätetään osana rahoituskehysneuvotteluja. Myös EIB:n ja EBRD:n keskinäinen rooli EU:n ulkosuhderahoituksessa edellyttää merkittäviä lisäselvittelyjä. EIB:n ja EBRD:n keskinäistä roolia EU:n ulkosuhderahoituksessa pohtimaan on perusteilla viisasten ryhmä. Ryhmän toimenkuvaan saattaa liittyä myös laajempia pohdintoja. Tiedonannossa ehdotetaan vuoropuhelun vahvistamista investointiympäristöstä ja tarvittaessa investointisuojasta, sekä tuen lisäämistä uudistuksille, jotka parantavat liiketoimintaympäristöä, valtion varainhallintaa, läpinäkyvyyttä ja tukevat korruption vastaisia toimia. Tukimuotoina mainitaan Twinning-hankkeet, tekninen tuki ja tietojenvaihto. Tämän ohella painotetaan tarvetta tukea Afrikan maiden kykyä kerätä omia tuloja ja taistelua pääomapakoa vastaan (Afrikka menettää laittomien rahavirtojen vuoksi arviolta 50 miljardia USD vuodessa, mikä on enemmän kuin sen saama kehitysapu). Asia aiotaan nostaa keskusteluihin kumppaneiden kanssa niin poliittisessa vuoropuhelussa, kehitysyhteistyössä kuin yksityissektorin ohjelmissa. Tiedonannossa ei mainita, miten asia tullaan huomioimaan EU:n sisäisessä veronkierron torjumista koskevassa työssä (esim. yritysten veroraportointivelvoitteet), jolla on suoria vaikutuksia Afrikan maihin. On tärkeää, että Afrikan maat pystyvät hyötymään täysimääräisesti kansainvälisen veroyhteistyön edistysaskelista, ml. lisääntyneestä tiedonvaihdosta. Allianssi-tiedonannossa kirjauksia ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta kestävän investointitoiminnan edellytyksinä avataan ainoastaan välillisesti: "Investointien lisääminen vaatii rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, sekä suotuisaa liiketoimintaympäristöä" sekä "Tiedonannossa ehdotetaan vuoropuhelun vahvistamista investointiympäristöstä ja tarvittaessa investointisuojasta, sekä tuen lisäämistä uudistuksille, jotka parantavat liiketoimintaympäristöä, valtion varainhallintaa, läpinäkyvyyttä ja tukevat korruption vastaisia toimia." Mainitaan myös.hallintoon liittyvät kysymykset, joita ovat esimerkiksi valtion instituutioiden vahvuus, oikeusvaltioperiaate, avoimuus ja vastuuvelvollisuus sekä korruptio ja laittomat rahavirrat. Allianssin jatkotyöskentelyssä on tärkeää huomioida nämä seikat vahvemmin EU:n kokonaisrahoitusarkkitehtuuri Erillinen e-kirje on tekeillä rahoitusarkkitehtuurista. EU:n kokonaisrahoitusarkkitehtuuri kaipaa selkeyttämistä ja tarvitaan kokonaisvaltaisempi strategia. Allianssi-tiedonannossa viitataan komission finanssiarkkitehtuuria koskevaan tiedonantoon ja nähdään komission esittämä uusi EU:n rahoitusarkkitehtuuri välineenä EU- Afrikka allianssin operationalisoimiseksi. Komissio ehdottaa itselleen aiempaa merkittävästi suurempaa roolia sekä päätöksenteossa että itse hankkeiden rahoituksessa. Mainittu uusi EU:n

6 rahoitusarkkitehtuuri, siinä muodossa kuin komissio sitä nyt esittää, ei riittävästi huomioi Euroopan Investointipankin keskeistä roolia EU:n ulkosuhderahoituksessa. 6(8) Keskeinen asiakokonaisuus tässä suhteessa on EU:n tulevaa yhtenäistä ulkosuhderahoitusvälinettä koskevat asetusneuvottelut osana yleisiä, monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskevia neuvotteluja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Ulkosuhdejaoston kirjallinen käsittely Eduskuntakäsittely Ulkoasiainvaliokunta, Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Vuoden 2020 jälkeisestä EU:n ulkosuhderahoituksesta päätetään EU:n tulevia rahoituskehyksiä koskevissa neuvotteluissa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2018) 643 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pirjo Virtanen/UM/ALI Mika Vehnämäki/UM/TUO Maria Kurikkala/UM/KEO Johanna Rasimus/UM/KEO Simo-Pekka Parviainen/UM/KEO Mika Kukkonen/UM/EUR Johanna Lammi/UM/EUR Eero Koskenniemi/SM Anne af Ursin/VM Yamina Guerfi/EUE Jukka Pajarinen/ADD

7 EUTORI-tunnus EU/2018/1534 Liitteet Viite COM(2018) 643 final

8 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi