Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) JULKINEN Viite Asia EU:n epävirallinen kehitysministereiden ulkoasiainneuvosto Ulkoasiainneuvosto kokoontuu kehitysministerien kokoonpanossa epäviralliseen kokoukseen Luxemburgissa Asialistalla ovat EU:n kehityspolitiikan uudistaminen ja muuttoliike. EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Syyskuussa hyväksyttiin uusi kestävän kehityksen agenda Agenda 2030 tuo yhteen YK:n vuosituhattavoitteiden kehitysagendan, Rion ympäristökokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen agendan sekä kehitysrahoituksen ja muut toimeenpanon keinot. Odotukset sille, että EU ja sen jäsenmaat ryhtyvät aktiivisiin toimiin Agenda 2030:n toimeenpanemiseksi ovat korkealla ja näihin odotuksiin pitää kyetä vastaamaan. Myös kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän ja kansalaisten sitouttamiseen tulee paneutua kaikkialla Euroopassa. Komission tulisi aloittaa vuonna 2016 laajempi keskustelu EU:n kehityspolitiikasta huomioiden uusi globaali kestävän kehityksen agenda. Vielä on epäselvää, miten EU:n kehityspolitiikan uudistaminen tulee tapahtumaan eli tullaanko vain päivittämään olemassa olevia linjauksia vai laaditaanko esim. tiedonanto. Muuttoliike Muuttoliike on kasvava ja monitahoinen globaali ilmiö, jota ei ole mahdollista estää, mutta jota tulee hallinnoida rakentavasti. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat väkivaltaiset konfliktit, elintasoon, väestönkasvuun ja -rakenteeseen ja työllisyyteen liittyvät kysymykset. Muuttoliikkeiden taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnallinen epätasa-arvo, ihmisoikeuksien toteutumattomuus, epävakaus ja ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat. YK:n jäsenvaltioiden hyväksymässä globaalissa kestävän kehityksen toimintaohjelmassa tunnustetaan hyvin hallittujen muuttoliikkeiden myönteiset vaikutukset niin lähtö-, kauttakulku kuin kohdemaidenkin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen. EU:n yhteisissä toimissa on korostettu johdonmukaisuutta eri politiikka-alojen välillä, erityisesti sisä- ja ulkopolitiikan osalta. EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen (Global Approach on Migration and Mobility, GAMM) painotuksia ovat laillisen maahanmuuton parempi organisointi ja hallitun liikkuvuuden edistäminen, laittoman maahanmuuton torjunta ja ihmiskaupan estäminen, kansainvälisen suojelun edistäminen sekä muuttoliikkeen kehitysvaikutusten vahvistaminen.

2 Asialista: - EU:n kehityspolitiikan uudistaminen s.3 - Muuttoliike s.6 2(10)

3 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 3(10) KEO-10 Malinen Anna Koikkalainen Outi Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous/tapaaminen Epävirallinen ulkoasiainneuvosto (kehitysministerit) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Syyskuussa hyväksyttiin uusi kestävän kehityksen agenda Agenda 2030 tuo yhteen YK:n vuosituhattavoitteiden kehitysagendan, Rion ympäristökokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen agendan sekä kehitysrahoituksen ja muut toimeenpanon keinot. EU:n olemassa olevat kehityspolitiikan linjaukset nojaavat vahvasti vuosituhattavoitteisiin. Komission tulisi aloittaa vuonna 2016 laajempi keskustelu EU:n kehityspolitiikasta huomioiden uusi globaali kestävän kehityksen agenda SUOMEN TAVOITE Suomi painottaa EU:n kokonaisvaltaisen ja strategisen otteen sekä konkreettisten muutosten tärkeyttä kaikilla politiikka-alueilla kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpanossa. Kehityspolitiikka on osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa, joten ajoitus EU:n kehityspolitiikan kokonaisvaltaiselle arvioinnille nyt on paras mahdollinen. Suomen näkemyksen mukaan pelkkä olemassa olevien kehityspolitiikkaa ohjaavien linjausten päivittäminen ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista tarkastelua, jonka pohjalta laaditaan uusi EU:n kehityspolitiikkaa ohjaava linjaus. Samalla on pidettävä huolta siitä, että EU:n kehityspolitiikan tärkeät perusperiaatteet, kuten ihmisoikeusperustaisuus, tuloksellisuus, kestävän kasvun tukeminen ja sukupuolten välinen tasa-arvo, säilyvät myös jatkossa. Suomi pitää tärkeänä sitä, että myös tulevalla EU:n kehityspolitiikalla edistetään kehitysmaiden talouselämän kykyä lisätä työpaikkoja ja hyvinvointia sekä kestävää kasvua. EU:n kehityspolitiikassa tulisi huomioida EU-maiden ja kehitysmaiden yhteisten liikekumppanuuksien edistäminen varsinkin niissä maissa, joissa lahja-apu poistuu asteittain. Kestävän kehityksen agendan toimeenpano edellyttää pitkälle menevää politiikkajohdonmukaisuutta. EU:n kehityspolitiikan kokonaisvaltainen uudelleenarvio edistäisi tätä ja sitouttaisi samalla uudet toimijat Agenda 2030:n toimeenpanoon. Politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseksi EU:n kehityspolitiikan uudistaminen pitää linkittää muihin käynnissä oleviin prosesseihin, kuten unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian uudistamiseen ja uuden tasaarvotoimintasuunnitelman toimeenpanoon.

4 4(10) Suomi on esittänyt, että komissio tekisi kattavan arvion muutosagendan toimeenpanosta. Tämä arvio palvelisi EU:n kehityspolitiikan uudistamisprosessia. Kokonaisvaltaisessa tarkastelussa tulisi pyrkiä osoittamaan, miten EU:n kehitysyhteistyö on enemmän kuin pelkkä osiensa summa ja merkittävässä roolissa EU:n ulkosuhteiden kokonaisuudessa, miten muutosagendan eri osat (ml. ihmisoikeusja tulosperustaisuus, alueellinen integraatio, hauraiden valtioiden tukeminen, politiikkajohdonmukaisuus) liittyvät toisiinsa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Kyseessä on ensimmäinen keskustelu aiheesta. Vielä on epäselvää, miten EU:n kehityspolitiikan uudistaminen tulee tapahtumaan eli tullaanko vain päivittämään olemassa olevia linjauksia vai laaditaanko esim. tiedonanto. On ollut puhetta myös laajan konsultaatioprosessin järjestämisestä, kuten edellisen uudistuksen (muutosagenda) yhteydessä. 4. TAUSTA YK:n jäsenmaat hyväksyivät 25. syyskuuta uudet kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelman. Ne ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti kaikkialla maailmassa myös Suomessa ja EU:ssa. Tavoitteet ja toimenpideohjelma Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development ovat jatkoa tänä vuonna päättyville YK:n vuosituhattavoitteille sekä ympäristö- ja kehityskysymyksiä käsittelevälle Rion agendalle. Uusi ohjelma on entistä kunnianhimoisempi ja laajempi: se sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta. Tavoitteena on köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristön kannalta. Tavoitteita ovat muun muassa nälän poistaminen, laadukkaan koulutuksen ja terveellisen elämän tarjoaminen kaikille, sukupuolten tasa-arvo, rauhanomaiset yhteiskunnat ja toimiva hallinto, kestävien kulutus- ja tuotantotapojen saavuttaminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen. Odotukset sille, että EU ja sen jäsenmaat ryhtyvät aktiivisiin toimiin Agenda 2030:n toimeenpanemiseksi ovat korkealla ja näihin odotuksiin pitää kyetä vastaamaan. Myös kansalaisyhteiskunnan, liike-elämän ja kansalaisten sitouttamiseen tulee paneutua kaikkialla Euroopassa. EU:n sisäisen politiikan reivaaminen Agenda 2030 kuosiin tapahtunee Eurooppa 2020 strategian päivittämisen kautta. EU:lla on myös tärkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia, jonka päivitys on käynnissä. Näiden lisäksi on identifioitava sellaiset politiikkaalueet, joita nykyiset EU-ohjelmat ja strategiat eivät kata. Politiikkajohdonmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että uusi globaali kestävän kehityksen agenda 2030 huomioitaisiin näissä päivityksissä ja uudistuksissa. EU:n kehityspolitiikka ja -yhteistyö nojaavat Eurooppalaiseen konsensukseen vuodelta 2005 (European Consensus on Development). Konsensuksen ovat allekirjoittaneet kaikki kolme instituutiota, neuvosto, komissio ja Euroopan parlamentti, yhdessä. Siinä vahvistettiin ensimmäistä kertaa yhteiset periaatteet, joita noudattaen EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat kukin kehitysyhteistyöpolitiikkaansa toinen toistaan täydentäen. Konsensuksen ensimmäisessä osassa määritellään ne tavoitteet ja periaatteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden ja unionin kehityspolitiikkaa. Toisessa osassa linjataan unionin kehityspolitiikan täytäntöönpanosta.

5 5(10) EU:n kehityspolitiikan uudistamisprosessi aloitettiin 2011, jolloin julkistettiin tiedonanto EU:n kehityspolitiikan vaikuttavuuden lisäämisestä. Tässä nk. muutosagendassa (Agenda for Change) pyrittiin vastaamaan kehityspolitiikan kansainvälisen toimintaympäristön muutokseen huomioiden uudet kehitystoimijat (esim. BRICS), kehitysrahoituksen monimuotoistumisen paineet (esim. blending) sekä arabikevään opetukset. Toukokuussa 2012 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä EU:n uudistetusta kehityspolitiikasta (Muutosagenda) korostui ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon edistäminen sekä osallistavan kestävän kasvun tukeminen kasvavassa määrin EU:n kehitysyhteistyön kautta. Ihmisoikeusperustaisuus ja kestävän kasvun tukeminen nähdään toisiaan täydentävinä. Sosiaalisektoreille (inhimillinen kehitys) päätettiin kohdentaa vähintään 20 % tuesta, kuten myös ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviin toimiin. Muutosagenda toi poliittiseksi ohjenuoraksi myös paikallisen omistajuuden ja molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden periaatteet pyrittäessä kohti vaikuttavampaa ja tuloksellisempaa apua. Muutosagendan mukaan EU:n kehitysapu kohdennetaan vähiten kehittyneille maille ja rajalliselle määrälle (3) sektoreita kussakin yhteistyömaassa. Erityishuomiota annetaan hauraille tilanteille ja köyhyyden vähentäminen pysyy kattavan tavoitteena, erityispainopisteinä Saharan eteläpuoleinen Afrikka, naapurusto ja vähiten kehittyneet maat muualla. EU:n kehitysyhteistyövarat kohdennetaan kumppanimaiden tarpeiden, kapasiteetin, sitoumuksen/suoriutumisen ja potentiaalisen vaikuttavuuden mukaan. Tavoitteena on mukauttaa EU:n apukeinot ja avun taso mm. kumppanimaan ihmisoikeussitoumuksissa edistymisen, rakenteellisissa uudistuksissa onnistumisen ja väestön tarpeiden pohjalta. Eriyttämisperiaatteen (differentaatio) mukaan edistyneempien maiden kanssa tehdään uudenlaista yhteistyötä perinteisen kahdenvälisen lahja-avun poistuessa asteittain. Toimintatapojen suhteen muutosagendassa korostuu EU:n sitoumus liikkua kohti tiiviimpää koordinaatiota ja tiedonjakoa, työnjakoa sekä yhteistä suunnittelua (yhteisohjelmointi). Muutosagenda painottaa yhteistä tulosperustaista lähestymistapaa ja parempien riskienhallintamekanismien kehittämistä erityisesti hauraissa tilanteissa. Lisäksi muutosagendassa peräänkuulutetaan entistä kunnianhimoisempaa lähestymistapaa kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden (PCD) edistämiseen. Myös siirtolaisuuden ja kehityksen tärkeää yhteyttä tuodaan esille.

6 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO KEO-10 Männistö Esko (10) Asia Muuttoliike Kokous/tapaaminen Epävirallinen kehitysministerien neuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Muuttoliike; ajankohtainen tilanne. Suomi katsoo, että Euroopan pakolais- ja muuttoliiketilanteen hallintaan saamiseksi tarvitaan kansainvälistä ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Pitkällä aikavälillä tärkeintä on vaikuttaa strategisesti ja kokonaisvaltaisesti pakotetun muuttoliikkeen taustasyihin. EU:n käytössä olevia keinoja taustasyihin vaikuttamiseksi ovat mm. konfliktinehkäisy, rauhanvälitys, kriisinhallinta, kehityspolitiikka, kaupallis-taloudellinen yhteistyö sekä hyvän hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen tukeminen. Kehitysyhteistyön avulla voidaan tukea kehitysmaiden olosuhteiden parantamista siten, että ihmiset löytävät toimeentulon kotiseudultaan tai lähialueilta. Suomi pitää tärkeänä, että kehitysyhteistyötä toimeenpannaan kansainvälisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti, tavoitteena vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä edistää taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä. EU:n tulisi kyetä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin olemassa olevia rakenteita ja välineitä yhteistyön tiivistämiseksi eteläisen naapuruston sekä Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa. Suomi antaa vahvan tuen Vallettan konferenssissa sovitun ohjelman toimeenpanolle. Suomi katsoo, että EU:n uusi hätärahasto Afrikan vakauden tukemiseksi ja pakkomuuton taustalla oleviin syihin vaikuttamiseksi on tärkeä väline huippukokouksen toimintasuunnitelman toimeenpanossa. Suomi korostaa ihmisoikeusperusteista lähestymistapaa kehitysyhteistyöhön ja muuttoliikkeeseen liittyviin politiikkoihin. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Asiakohdassa ei valmistella päätelmiä. Muuttoliike on kasvava ja monitahoinen globaali ilmiö, jota ei ole mahdollista estää, mutta jota tulee hallinnoida rakentavasti. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat väkivaltaiset konfliktit, elintasoon, väestönkasvuun ja -rakenteeseen ja työllisyyteen liittyvät kysymykset. Muuttoliikkeiden taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnallinen epätasa-arvo, ihmisoikeuksien toteutumattomuus, epävakaus ja ilmastonmuutos ja ympäristöongelmat.

7 YK:n jäsenvaltioiden hyväksymässä globaalissa kestävän kehityksen toimintaohjelmassa tunnustetaan hyvin hallittujen muuttoliikkeiden myönteiset vaikutukset niin lähtö-, kauttakulku kuin kohdemaidenkin taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen. Toimintaohjelman tavoitteissa nostetaan esille mm. muuttajien eri resurssien kuten rahalähetysten ja inhimillisen pääoman hyödyntäminen lähtömaiden tukemiseksi sekä siirtolaisten ja pakolaisten oikeuksien turvaaminen. Eurooppaan tällä hetkellä suuntautuvassa muuttoliikkeessä on kyse sekoittuneista muuttovirroista eli liikkeellä on erilaisia ihmisryhmiä erilaisin syin. YK:n pakolaisvaltuutetun toimiston UNHCR:n mukaan suurin osa meriteitse EU:n alueelle saapuvista on kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia. Välimerellä painopiste on siirtynyt keskiseltä Välimereltä (Libya-Italia) itäiselle Välimerelle (Turkki-Kreikka). Kulkureittien vaarallisuus ja ihmissalakuljetus ovat vakavia ongelmia. Tänä vuonna yli ihmistä on kuollut tai kadonnut Välimerellä. Samanaikaisesti vaaralliset, ihmissalakuljettajien hallitsemat reitit sekä status paperittomina siirtolaisina kauttakulkumaissa altistavat etenkin naiset ja tytöt seksuaaliselle hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. EASO (European Asylum Support Office) arvioi, että miljoonan tänä vuonna EU:n, Norjan ja Sveitsin alueella rekisteröidyn turvapaikkahakemuksen raja ylittyi lokakuussa. Lokakuun aikana jätettiin ennätykselliset yli turvapaikkahakemusta. Eniten turvapaikkahakemuksia EU:n alueella jättivät syyskuussa syyrialaiset (yli hakemusta). Irakilaisten osuus kasvoi syyskuun aikana yli kaksinkertaiseksi aikaisempiin kuukausiin verrattuna: EU-alueella rekisteröitiin kuukauden aikana yli irakilaisten turvapaikkahakemusta. Myös afganistanilaisten osuus jatkui merkittävänä yli hakemuksella. EU:n yhteisissä toimissa on korostettu johdonmukaisuutta eri politiikka-alojen välillä, erityisesti sisä- ja ulkopolitiikan osalta. EU:n kokonaisvaltaisen lähestymistavan maahanmuuttoon ja liikkuvuuteen (Global Approach on Migration and Mobility, GAMM) painotuksia ovat laillisen maahanmuuton parempi organisointi ja hallitun liikkuvuuden edistäminen, laittoman maahanmuuton torjunta ja ihmiskaupan estäminen, kansainvälisen suojelun edistäminen sekä muuttoliikkeen kehitysvaikutusten vahvistaminen. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on perustana useille EU:n ja Afrikan maiden yhteistyöprosesseille eri tasoilla: maanosien välillä alueellisesti sekä kahdenvälisesti ns. liikkuvuuskumppanuuksien ja muiden välineiden kautta. Maltan Vallettassa järjestettiin muuttoliikeaiheinen päämiestason huippukokous Kokoukseen osallistuivat EU-maiden lisäksi Khartumin ja Rabat'n prosessien jäsenvaltioiden pää-miehet, Afrikan unionin ja ECOWAS:n komissiot, YK:n pääsihteeri sekä keskeisiä YK- ja kansain-välisiä järjestöjä. Huippukokouksessa sovittiin yhteisistä välittömän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä, joilla voidaan vastata nykyiseen tilanteeseen. Kokouksessa julkaistun yhteinen toimintasuunnitelman osa-alueita ovat: 1) muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin vaikuttaminen; 2) laillisen liikkuvuuden lisääminen; 3) pakolaisten suojelu ja turvapaikkakysymykset; 4) taistelu salakuljetusta ja ihmiskauppaa vastaan ja 5) palautukset ja takaisinotot. Lisäksi perustettiin EU:n hätärahasto Afrikan vakauden tukemiseksi ja pakkomuuton taustalla oleviin syihin vaikuttamiseksi. Suomi osallistuu rahastoon 5 M :lla. Syyrian ja sen naapurimaiden tukemiseksi perustettiin EU:n alueellinen erityisrahasto Syyrian kriisin johdosta (Madad Fund) joulukuussa Siitä annettava apu kohdennetaan ensisijaisesti pakolaisia vastaanottaneiden naapurimaiden tukemiseen, 7(10)

8 mutta tulevaisuudessa myös mahdollisesti vakauttamis- ja jälleenrakennustoimiin Syyriassa. Suomi osallistuu rahastoon 3 M :lla. 8(10) Suomen kehitysyhteistyötuki pakkomuuton lähtö- ja kauttakulkumaille Pohjois- Afrikassa, Afrikan Sarvessa ja Lähi-idässä oli vuosina yli 200 miljoonaa euroa. Suomen tuki syyrialaispakolaisille ja heitä majoittaville naapurimaille on tähän mennessä vuonna 2015 yhteensä 25 MEUR. Suomi on vuonna 2015 myöntänyt humanitaarista apua Pohjois-, Itä- ja Länsi-Afrikkaan sekä Lähi-itään nyt yli 40 miljoonaa euroa. Syyrian kriisiin tästä on kanavoitu neljännes. Vuodesta 2011 alkaen apu on nyt yhteensä 235 miljoonaa euroa. Suomen rahoitus kohdennetaan voimassa olevien kehysten puitteissa.

9 9(10)

10 10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Agenda 2030 kehitys, muuttoliike, kehitysyhteistyö SM, UM EUE, MMM, OKM, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM