Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kehitysministerikokoonpanossa kokoontuu Brysselissä Suomea edustaa kokouksessa valtiosihteeri Risto Artjoki. Kehitysministerit keskittyvät yhteisessä keskustelussaan ulkoministerien kanssa AU-EU-huippukokouksen tuloksiin. Lopuksi kehitysministerit vaihtavat ajatuksia kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä EU:n päivitetyn strategian pohjalta. Muissa asioissa nostetaan esille humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumo, Euroopan investointipankin aloite uuden eurooppalaisen kehityspankin perustamisesta sekä kehitysyhteistyö Kambodzassa. EU-Afrikka suhteet (huippukokouksen seuranta) Korostetaan huippukokouksen konkreettisten linjausten toimeenpanoa koskien mm. nuorisoa, tasa-arvoa ja inklusiivista talouskehitystä. Kokouksen pääteeman mukaisesti nuorten, samoin kuin kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorinkin äänen on kuuluttava myös huippukokouksen linjausten toimeenpanossa ja seurannassa. Huippukokouksen seurantamekanismi tulee luoda tältä pohjalta. Suomi jatkaa huippukokoukselle asettamiensa tavoitteiden eteenpäin viemistä (demokratia ja hyvä hallinto, koulutus, naisten ja tyttöjen oikeudet ml. seksuaalija lisääntymisterveys, rauha ja turvallisuus, inklusiivinen talouskasvu). Suomen tavoitteisiin kuuluu jatkossakin maatalouden, maaseutukehityksen ja uusiutuvien luonnonvarojen hoidon ja käytön edistäminen. Erityisesti Suomi korostaa EU:n ja AU:n välisen yhteistyön tiivistämistä rauhan ja turvallisuuden alalla, ml. konfliktinesto, rauhanvälitys, sekä kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Muuttoliikeyhteistyön tasapainoiseen ja tavoitteelliseen eteenpäin viemiseen on panostettava riittävällä tavalla samalla kun huolehditaan huippukokouksessa sovittujen yhdistävien teemojen tasapainoisesta edistämisestä. Yhteisiä ratkaisuja tulee löytää ilmastopakolaisuuden, ihmissalakuljetuksen ja -kaupan, siirtolaisten/pakolaisten suojelun ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi. Huippukokouksen tulosten tulee heijastua täysimääräisesti EU:n ja AKT-maiden tulevia suhteita koskevissa Post Cotonou-keskusteluissa. EU:n kehitysyhteistyön tulee keskittyä vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin, ja Afrikan tulee olla tulevan, Cotonoun sopimuksen jälkeisen yhteistyön prioriteettina. Afrikka EUyhteisstrategia (JAES) tarjoaa pohjan yhteiselle tavoitteenasettelulle. On myös tuettava Afrikan omia aloitteita ja omistajuuden vahvistamista. EU:n ulkoisten investointien ohjelman toimeenpanossa on edettävä ripeästi. Sen tuloksellisuutta on tarkasteltava sekä EU:n että hyödynsaajamaiden ja -tahojen näkökulmasta. EKKR:n kautta on pyrittävä tukemaan etenkin nuorten ja naisten työllisyyttä sekä yksityisen sektorin vahvistamista.

2 Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö 2(12) Kehitysministerit keskustelevat kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä komission julkistetun tiedonannon pohjalta. Tiedonanto päivittää vuoden 2007 yhteistä EU:n kauppaa tukevan kehitysyhteistyön strategiaa. Tiedonannon pohjalta neuvotellaan Codev-työryhmässä neuvoston päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä ulkoasiainneuvostossa. Suomi pitää komission tiedonannon asettamia tavoitteita oikeansuuntaisina. Vähintään neljäsosa EU:n kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä tulisi kohdistua vähiten kehittyneille maille komission tiedonannon esityksen mukaisesti. Osa EU:n kauppaa tukevaa kehitysyhteistyöstä tulisi selkeämmin kytkeä EU:n alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten kehitysvaikutusten edistämiseen. Lisäksi sitä tulisi suunnata kaupan menettelyjen helpottamiseen, sen tulisi edistää tasa-arvon toteutumista sekä ilmastonmuutoksen ehkäisemistä ja siihen sopeutumista, ja sen tulisi luoda lisäresursseja kestävän kehityksen saavuttamiseksi kumppanimaissa.

3 Asialista: 3(12) EU-Afrikka suhteet (huippukokouksen seuranta) s. 4 Kauppa tukeva kehitysyhteistyö s. 7

4 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 4(12) ALI-20/KEO Asia EU-AU -huippukokouksen seuranta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Pirjo Virtanen, ALI-20 Olivia Packalén-Peltola, ALI-20 Laura Hassinen, KEO-10 Johanna Lammi, EUR ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulko- ja kehitysministerit keskustelevat yhteiskokoonpanossa marraskuun lopussa Norsuluuluurannikolla järjestetyn AU-EU -huippukokouksen tuloksista ja seurannasta. EU:n komissio on julkaisemassa esityksensä Post-Cotonou - neuvottelumandaatiksi On todennäköistä, että myös se nousee keskustelussa esille. 2. SUOMEN TAVOITE Korostetaan huippukokouksen konkreettisten linjausten toimeenpanoa koskien mm. nuorisoa, tasa-arvoa ja inklusiivista talouskehitystä. Kokouksen pääteeman mukaisesti nuorten, samoin kuin kansalaisyhteiskunnan ja yksityissektorinkin äänen on kuuluttava myös huippukokouksen linjausten toimeenpanossa ja seurannassa. Huippukokouksen seurantamekanismi tulee luoda tältä pohjalta. Suomi jatkaa huippukokoukselle asettamiensa tavoitteiden eteenpäin viemistä (demokratia ja hyvä hallinto, koulutus, naisten ja tyttöjen oikeudet ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys, rauha ja turvallisuus, inklusiivinen talouskasvu). Suomen tavoitteisiin kuuluu jatkossakin maatalouden, maaseutukehityksen ja uusiutuvien luonnonvarojen hoidon ja käytön edistäminen. Erityisesti Suomi korostaa EU:n ja AU:n välisen yhteistyön tiivistämistä rauhan ja turvallisuuden alalla, ml. konfliktinesto, rauhanvälitys, sekä kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Muuttoliikeyhteistyön tasapainoiseen ja tavoitteelliseen eteenpäin viemiseen on panostettava riittävällä tavalla samalla kun huolehditaan huippukokouksessa sovittujen yhdistävien teemojen tasapainoisesta edistämisestä. Yhteisiä ratkaisuja tulee löytää ilmastopakolaisuuden, ihmissalakuljetuksen ja -kaupan, siirtolaisten/pakolaisten suojelun ja humanitaarisen tilanteen parantamiseksi.

5 5(12) Huippukokouksen tulosten tulee heijastua täysimääräisesti EU:n ja AKTmaiden tulevia suhteita koskevissa Post Cotonou-keskusteluissa. EU:n kehitysyhteistyön tulee keskittyä vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin valtioihin, ja Afrikan tulee olla tulevan, Cotonoun sopimuksen jälkeisen yhteistyön prioriteettina. Afrikka EU-yhteisstrategia (JAES) tarjoaa pohjan yhteiselle tavoitteenasettelulle. On myös tuettava Afrikan omia aloitteita ja omistajuuden vahvistamista. EU:n ulkoisten investointien ohjelman toimeenpanossa on edettävä ripeästi. Sen tuloksellisuutta on tarkasteltava sekä EU:n että hyödynsaajamaiden ja - tahojen näkökulmasta. EKKR:n kautta on pyrittävä tukemaan etenkin nuorten ja naisten työllisyyttä sekä yksityisen sektorin vahvistamista. 3. NEUVOTTELUTILANNE Viides AU-EU -huippukokous saatiin pidettyä haasteellisen valmisteluvaiheen jälkeen Norsunluurannikolla Huippukokouksen odotetaan vahvistavan EU:n ja AU:n välisiä suhteita ja nostavan ne strategisemmalle tasolle. Huippukokouksen päätösasiakirjaluonnoksen (23.11.) mukaan EU:n ja AU:n komissioille annetaan tehtäväksi seurantamekanismin kehittäminen. Mekanismiin saattaa sisältyä esitys vuosittaisten ministerikokousten järjestämisestä. Nyt pidetty huippukokous on jatkoa edelliselle, v järjestetylle huippukokoukselle, jossa niin ikään käsiteltiin suhteiden tulevaisuutta ja vahvistettiin EU:n ja Afrikan välisiä yhteyksiä. 4. TAUSTA EU:n ja Afrikan Unionin huippukokous pidettiin Abidjanissa Norsunluurannikolla Suomen delegaatiota johti PMI Juha Sipilä. Huippukokouksen teemana oli "Investing in Youth for a Sustainable Future". Huippukokouksella tavoiteltiin edellytysten luomista tulevalle, aiempaa tuloksellisemmalla sekä molempia osapuolia hyödyttävälle yhteistyölle Huippukokous nostatti esiin myös vaikeita aiheita, kuten esimerkiksi joidenkin Afrikan maiden esille nostama siirtolaisten kohtelu Libyassa sekä kysymys sidosryhmien osallistumisesta toimeenpanossa ja seurannassa. Lisäksi sidosryhmien osallistumista itse huippukokoukseen on haluttu rajoittaa. Nuorisonäkökulman tärkeyden korostamiseksi Suomen huippukokousdelegaatiossa oli myös nuorisoedustaja. Suomen kanta on, että nuoriso tulee huippukokouksen jälkeenkin huomioida (YK:n nuoriso-, rauha- ja turvallisuuspäätöslauselman mukaisesti) myös oikeudenhaltijoina, ei ainoastaan toiminnan kohteina. Vaikka nuoriso on myös AU:n kuluvan vuoden pääteema, oli osa Afrikan maista halukkaita rajaamaan myös nuorten osallistumista ja horisontaalinen nuorisoteema poistettiin huippukokouksen sessioista. Tästä johtuen EU:n tulee jatkossakin vahvasti ajaa nuorten osallisuutta ja YK:n 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus päätöslauselman toimeenpanoa AU-EU -suhteissa. Huippukokous vahvisti sen, että Afrikan strateginen merkitys Euroopalle on kasvava. Afrikan kehitys heijastuu yhä enemmän myös Suomeen yhtäältä kasvavina liiketoimintamahdollisuuksina, toisaalta lisääntyneinä muuttoliikkeinä ja epävakauden leviämisenä. Kilpajuoksun kiihtyessä Afrikkaan EU:n on jatkossa

6 6(12) kyettävä muodostamaan paitsi itseään hyödyttävä yhteistyöagenda, myös agenda, joka on riittävän houkutteleva Afrikan maille niiden sitoutumisen varmistamiseksi. Jo tällä hetkellä EU jäsenmaineen on Afrikalle tärkeä ulkomainen investoija, pääasiallinen kauppakumppani, keskeinen turvallisuuden tuottaja sekä tärkein Afrikan diasporan rahalähetysten lähde. Lisäksi EU on rahassa mitattuna suurin kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun antaja Afrikalle. Suomi on myös korostanut Afrikan omaa omistajuutta ja vastuuta kehitykseen ja vakauteen liittyvissä kysymyksissä. EU myös toimii aktiivisesti rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi Afrikassa, ml. kriisinhallintaoperaatioiden muodossa, sekä käy vuoropuhelua AU:n ja Afrikan maiden kanssa eri politiikanaloilla. Rauhan ja turvallisuuden yhteisymmärryspöytäkirjaa ei allekirjoitettu huippukokouksessa. Suomi on pitänyt esillä tiiviin EU:n ja AU:n välisen yhteistyön jatkumista rauhan ja turvallisuuden alalla, ml. konfliktinesto ja rauhanvälitys, sekä korostanut kriisinsietokyvyn vahvistamista niin EU:n naapurialueilla kuin laajemminkin Afrikassa. YTPP-operaatiot tulevat jatkossakin olemaan keskeinen EU:n ulkopoliittinen instrumentti Afrikassa. Pitkällä aikavälillä mantereiden välinen ei-toivottu muuttoliike voidaan saada hallintaan ainoastaan, mikäli Afrikka saadaan kestävän kehityksen tielle. Yksi kestävän kehityksen avaimista on tyttöjen ja naisten oikeuksien ja tasavertaisen aseman turvaaminen niin koulutuksessa kuin terveyssektorilla ml. seksuaali- ja lisääntymisterveys. Maataloudella tulee myös olemaan merkittävä rooli nuorten työllistymisessä maaseudulla ja sitä kautta muuttoliikkeen rajoittamisessa. AU on huippukokousvalmistelujen aikana ehdottanut uuden muuttoliikedialogin (Continental Platform) perustamista. Sen osalta on varmistuttava siitä, että se ei vaaranna jo meneillään olevia, fokusoituja prosesseja eikä aiheuta Afrikan maiden keskinäistä köydenvetoa. Nykyisten prosessien ja dialogien (Valletta, Rabat, Khartoum) haittana on, että niissä eivät ole kaikki Afrikan maat mukana, joten uutta muuttoliikedialogia voidaan muuttoliikekeskustelujen maakattavuuden laajenemisen perustella kannattaa. Samalla tulee ottaa huomioon AKT-maiden kanssa käytävä post-cotonou -keskustelu, jossa takaisinotolla tulee olemaan oma vielä määrittelemätön roolinsa. On varmistuttava siitä, ettei uuden muuttoliikedialogin puitteissa käytävä keskustelu vaikeuta uuden/tulevan "Cotonoun" lopputuloksen saavuttamisessa On arvioitu, että Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan pitäisi luoda vuoteen 2035 mennessä 18 miljoonaa työpaikkaa vuosittain, jotta kasvava nuorisomäärä työllistyisi. EU:n ulkoisella investointiohjelmalla on tarkoitus luoda työpaikkoja, elinkeinoja ja kestävää kehitystä Afrikassa ja EU:n naapurimaissa. Ulkoisen investointiohjelman tuloksellisuutta on jatkossa tarkasteltava sekä EU:n että hyödynsaajamaiden ja -tahojen näkökulmasta ja huippukokouksessa käytyjen keskustelujen valossa. EKKR:n kautta on pyrittävä tukemaan etenkin nuorten ja naisten työllisyyttä sekä yksityisen sektorin vahvistamista.

7 7(12) EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) suhteet nojautuvat Cotonoun sopimukseen, joka umpeutuu vuonna EU:n neuvottelumandaattiluonnos julkistetaan , ja jäsenmaiden tulisi päästä siitä yhteisymmärrykseen, ennen kuin neuvottelut AKT-osapuolen kanssa alkavat syksyllä Afrikan yhteinen kanta on tarkoitus muodostaa Afrikan unionin huippukokouksessa tammikuussa Uudessa kumppanuudessa tullaan keskittymään entistä enemmän yhteistyön alueelliseen ulottuvuuteen, jolloin Afrikkaakin tulee katsoa kokonaisuutena. EU-Afrikka yhteisstrategia (JAES) tullee muodostamaan pohjan EU:n ja Afrikan kumppanuudelle myös Post Cotonou-viitekehyksessä. Suomi katsoo, että Afrikan tulisi olla tulevan yhteistyön prioriteetti.

8 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 8(12) KEO-10 Hassinen Laura KEO-20 Vehnämäki Mika TUO-10 Kent Wilska Asia Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö (aid for trade) Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kehitysministerit) Asiakirjat Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions: Achieving Prosperity through Trade and Investment Updating the 2007 Joint EU Strategy on Aid for Trade, COM(2017) 667 final ja tiedonannon pohjalta laadittavat neuvoston päätelmät. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Laura Hassinen, KEO-10, p Mika Vehnämäki, KEO-20, p Kent Wilska, TUO-10, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kehitysministerit keskustelevat kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä komission laaditun tiedonannon pohjalta. Tiedonanto päivittää vuoden 2007 yhteistä EU:n kauppaa tukevan kehitysyhteistyön strategiaa. Tiedonannon pohjalta neuvotellaan Codev-työryhmässä neuvoston päätelmät, jotka on tarkoitus hyväksyä ulkoasiainneuvostossa. 2. SUOMEN TAVOITE - Suomi pitää komission tiedonannon asettamia tavoitteita oikeansuuntaisina. Vähintään neljäsosa EU:n kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä tulisi kohdistua vähiten kehittyneille maille komission tiedonannon esityksen mukaisesti. - Osa EU:n kauppaa tukevaa kehitysyhteistyöstä tulisi selkeämmin kytkeä EU:n alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten kehitysvaikutusten edistämiseen. - Kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä tulee suunnata kaupan menettelyjen helpottamiseen. Sen tulee vahvistaa naisten taloudellista ja sosiaalista voimaantumista sekä tasa-arvon toteutumista. - Kauppaa tukevan kehitysyhteisyön tulee luoda lisäresursseja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Sen tulee edistää ilmastonmuutoksen ehkäisemistä ja siihen sopeutumista. 3. NEUVOTTELUTILANNE

9 9(12) Komission tiedonanto aiheesta julkistettiin Jäsenmaat toivottivat tiedonannon ja sen suuntaviivat tervetulleiksi. Päätelmistä neuvotellaan Codevtyöryhmässä, aikomuksena saattaa ne ministerien hyväksyttäväksi ulkoasiainneuvostossa. 4. TAUSTA Kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä tuetaan kumppanimaiden pyrkimyksiä kehittää talouksiaan ja kaupankäyntikapasiteettiaan kasvun edistämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Maailman kauppajärjestö WTO loi aloitteen vuonna 2005, mistä lähtien kauppaa tukeva kehitysyhteistyö on ollut vakiintuneena osana kehitysyhteistyötä. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö kattaa lukuisia yhteistyön aloja, kuten kauppapolitiikan suunnittelun, kauppaan liittyvät sääntelyt ja standardit, taloudellisen infrastruktuurin (esim. energia, liikenne, teleyhteydet) sekä tuottavuuskapasiteetin vahvistamisen vientivetoisilla sektoreilla kuten maatalous, kalastus ja teollisuus. EU käynnisti kauppaa tukevan kehitysyhteistyön strategiansa vuonna 2007, tarkoituksena tukea erityisesti vähiten kehittyneitä maita integroitumaan globaaliin kauppajärjestelmään ja käyttämään kauppaa tehokkaammin edistääkseen kasvua ja vähentääkseen köyhyyttä. Kymmenen vuotta myöhemmin poliittinen konteksti on kuitenkin muuttunut merkittävästi niin globaalisti kuin EU:n tasolla: muun muassa Agenda 2030, EU:n globaalistrategia, EU:n kehityspoliittinen konsensus sekä Kaikkien kauppa -aloite tulisi ottaa päivityksessä paremmin huomioon. Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö kattaa noin kolmasosan EU:n virallisesta kehitysavusta (vuonna ,6 miljardia euroa). Komission tiedonanto esittelee tuloslähtöisen ja integroidun lähestymistavan kauppaa tukevaan kehitysyhteistyöhön ja investointeihin hyödyntäen kaikkia EU:n työkaluja. Komissio keskittyy erityisesti työpaikkojen luomiseen eniten apua tarvitsevissa, varsinkin vähiten kehittyneissä maissa. Tiedonannossa esitetään mm. seuraavia toimenpiteitä: - Vahvistetaan linkkejä EU:n eri kehitysyhteistyöinstrumenttien välillä; - Sisällytetään EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanosuunnitelmiin toimenpiteitä, jotka auttavat kehitysmaita hyödyntämään EU:n kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia paremmin; - Kehitetään yksityissektorin kanssa käytävää aitoa dialogia ja vahvistetaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten kanssa; - Toteutetaan systeemaattiset gender-analyysit kauppaa tukevan kehitysyhteistyön projekteissa; - Linkitetään EU:n tuki, yhteiskunnalliset ja ympäristötavoitteet ja kaupan ja kestävän kehityksen sopimusmääräykset EUn vapaakauppasopimuksissa; - Edistetään reilua ja eettistä kauppaa; - Nostetaan vähiten kehittyneiden maiden osuus EU:n kauppaa tukevan kehitysyhteistyön tuesta 25 prosenttiin. Suomen Kehityspoliittinen selonteko korostaa talouden kestävää kehitystä, yksityisen sektorin, kansainvälisen kaupan ja vastuullisen yritystoiminnan roolia.

10 10(12) Yksi Suomen kehityspolitiikan neljästä painopisteestä on "kehitysmaiden talouksien kehittyminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi". Kauppaa tukevan kehitysyhteistyön osuus Suomen sektoreittain kohdennettavasta tuesta oli viime vuonna viidennes. Osuus kaikesta kehitysavusta on huomattavasti pienempi. On huomattava, että tuki kattaa monia tuotannollisia sektoreita (maatalous, metsätalous, kalastus), taloudellista infrastruktuuria (ICT, energia, infrastruktuuri), kauppapolitiikan kehittämistä ja kehitysmaiden kapasiteetin vahvistamista ulkomaankaupasta hyötymiseksi. Suomen kauppaa tukeva kehitysyhteistyö on supistunut muun kehitysavun pienentyessä viime vuosina. Vastapainoksi Suomi on panostanut vahvasti yksityisen sektorin saamiseksi mukaan kestävään kehitykseen. UM on kehittänyt uusia ja olemassa olevia, yksityisen sektorin tukimuotoja sekä lahjamuotoisena apuna että uutena investointi- ja lainamuotoisena apuna. Erittäin merkittäviä avauksia ovat finanssisijoitukset (530 miljoonaa euroa vuosina ) ja julkisen sektorin investointituki-instrumentti (PIF). Vuoden 2016 finanssisijoitusmäärärahalla päätettiin tukea Latinalaisen Amerikan kehityspankin yksityissektorin rahoituksesta vastaavaa rahoitusyhtiö IIC:ta (10Meur) ja Finnfundia (130Meur). Vuoden 2017 määrärahasta suurin osa (114Meur) allokoitiin Maailmanpankin alaisuudessa toimivan rahoitusyhtiö IFC:n kanssa perustettavaan ilmastorahastoon. Vuoden 2017 jäljellä olevalla finanssisijoitusmäärärahalla (16Meur) on suunniteltu, että tuetaan kehitysmaiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Rahoitus finanssisijoituksille jatkuu kehyspäätöksen mukaisesti samansuuruisena myös vuosina Kauppaa tukevassa kehitysyhteistyössä Suomi korostaa yksityisen sektorin toimintaedellytysten kehittämistä säällisten työpaikkojen luomiseksi, naisten ja tyttöjen oikeuksia ja asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista, sekä köyhimpien kehitysmaiden mahdollisuuksia hyötyä kansainvälisen kaupan mahdollisuuksista. Rahoituksellisesti Suomi pitää muiden, lisäisten resurssien saamista kestävään kehitykseen tärkeänä kehitysyhteistyörahoituksella vivuttamalla. Suomi toteuttaa kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä ihmisoikeusperustaisesti ja tulosperustaisesti. WTO:n ja OECD:n mukaan kauppaa tukevaa kehitysyhteistyötä on annettu kymmenen vuoden aikana 300 miljardia US dollaria 146 maahan. Vuonna 2015 tukea myönnettiin 39.8 miljardin USD. Yli 300 miljardin kokonaissummasta 27 prosenttia on myönnetty LDC-maihin. EU jäsenmaineen on yhdessä suurin avunantaja kattaen noin kolmanneksen kaikista globaaleista Aid for Trade - myönnöistä. LDC-maiden osuus EUn Aid for Trade -tuesta on säilynyt stabiilina noin 18 prosentissa vuodesta 2010, saavuttaen lähes 2,4 miljardin tason vuonna EUn kauppaa tukeva kehitysyhteistyö yhteenlaskettuna oli 13 miljardia euroa vuonna Suomen kauppaa tukeva kehitysyhteistyö on kokonaisuudessaan ollut keskimäärin noin 100 miljoonaa euroa vuodessa vuosina Suomen maksatuksista noin 28 prosenttia suuntautui LDC-maihin vuonna 2015.

11 11(12)

12 12(12) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kauppa ja kehitys, Afrikka UM, VNK EUE, OKM, TEM, VM, YM