KUNTASTRATEGIA KUNNAN TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 RANUAN KUNTA LUONNOS KUNTASTRATEGIA KUNNAN TALOUSARVIO 04 JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO I RANUAN KUNTASTRATEGIA Visio Toiminta-ajatus Arvot Päämäärät ja tavoitteet Kehittämisohjelmat Elinkeinojen kehittämisohjelma Talous- ja tuottavuusohjelma Henkilöstöohjelma Hankintaohjelma Viestintäohjelma Palveluohjelmat. 0 II RANUAN KUNNAN VUODEN 04 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. 3. Kuntalain säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta 3. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät 3.3 Väestö ja työpaikat Talousarvion rakenne ja talousarvion sitovuus 8.5 Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain. 9 KÄYTTÖTALOUSOSA 3 TULOSLASKELMAOSA. 7 4 INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA 75 6 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 76 7 KUNTAKONSERNIIN KUULUVILLE TYTÄRYHTEISÖILLE ASETET- TAVAT TAVOITTEET TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN LIITTEET 8

3 I RANUAN KUNTASTRATEGIA Visio 00 Luontoon, yrittäjyyteen ja hyvinvointiin panostava elinvoimainen kunta Toiminta-ajatus 3 Arvot Kuntalaisille tarjotaan laadukkaat lähipalvelut sekä monipuoliset mahdollisuudet yrittämiseen. Kunnan arvoja ovat kestävä kehitys, palvelualttius, yhteisöllisyys ja oikeudenmukaisuus. 4 Päämäärät ja tavoitteet Elinvoimainen kunta. Matkailun kehittäminen ja markkinointi. Työllistymisen ja yrittäjyyden edistäminen 3. Monipuolinen palvelutarjonta 4. Voimavarojen yhdistäminen ja yhteistyö 5. Kylien kehittäminen Puhtaan luonnon keskellä. Luonnonvarojen kestävän käytön hyödyntäminen, turvaaminen ja jatkojalostaminen. Ympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä huolehtiminen 3. Luontoaktiviteettien lisääminen 4. Hillabrändin rakentaminen ja kehittäminen Hyvinvoiva kuntalainen. Peruspalveluiden saatavuus. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Ehkäisevän ja varhaisen puuttumisen toimintamallien hyödyntäminen 4. Yhteisöllisyyden edistäminen 5. Avoin tiedottaminen Laadukkaat lähipalvelut -> Kuntatalouden tasapaino -> Osaava ja sitoutunut henkilöstö -> Ennakoiva päätöksenteko -> Tavoitteellinen omistajaohjaus -> Itsenäinen kunta 3

4 5 Kehittämisohjelmat 5. Elinkeinojen kehittämisohjelma Visio ja menestystekijät Kehittyvä yritystoiminta. Matkailukohteena kehittyminen eläinpuiston kehittäminen käyntikohteesta matkailukohteeksi luonto- ja elämysmatkailun edistäminen ja tuotteistaminen; Simojoki, Simojärvi, Siuruanjoki, Litokaira, hillamatkailu. Monipuolisen pienyrittäjyyden kehittäminen ja edistäminen uusien yritysten synnyttäminen ja olemassa olevien yritysten kasvun tukeminen palvelualoilla, matkailussa, maataloudessa ja teollisuudessa toimialojen monipuolistaminen 3. Maaseutuelinkeinon monipuolistaminen maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen ja liitännäiselinkeinojen edistäminen luonnontuotteiden (hilla/marjat, kala, poro, sienet, yrtit) jatkojalostaminen lähi- ja luomuruoan sekä luonnontuotteiden tuotantoedellytysten edistäminen bioenergiavarojen (energiapuu, turve) hyödyntäminen ja jatkojalostaminen 4. Kaivostoiminnan alihankintateollisuuden ja -palveluiden kehittäminen alihankintateollisuus- ja palveluyritysten kehittämismallin laatiminen osaamisen ja koulutuspaikkojen kartoittaminen ja varmistaminen 4

5 Toimivat palvelut ja infrastruktuuri. Monipuoliset palvelut riittävien palveluiden saatavuuden turvaaminen kunnan oma tuotanto sekä hankinta palveluntarjoajilta riittävien ja laadukkaiden yritysneuvontapalveluiden varmistaminen. Myönteinen yrittäjyysilmapiiri keskustelu- ja tiedotustilaisuudet aktiivinen elinkeinoryhmä 3. Yritysten toimintaedellytykset tavoitteellinen yhteistyö Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa tietoliikenneyhteydet ja tiestön ylläpito yritysten tarpeiden huomiointi kaavoitus- ja investointipäätöksissä Yhteistyö - tapa toimia. Yhteistyö lähialueiden kanssa yhteistyö kunnan ja yritysten sekä sidosryhmien välillä seutuyhteistyö aktiivinen elinkeinopolitiikka. Paikallisuus ja yhteisöllisyys voimavarana paikallisuuden, paikalliskulttuurin ja omien kilpailukykytekijöiden hyödyntäminen yhteistyö ja yhdessä tekemisen meininki kuntaimagon vahvistaminen eläinpuiston, luonnon ja hillan ympärille Vetovoimainen - Laadukkaat kuntapalvelut Tulo- ja kiinteistöveroprosentit maan keskitasolla Puhdas luonto Turvallinen asuinpaikka Asumisen edullisuus Yritysmyönteinen ilmapiiri Hyvät harrastusmahdollisuudet 5

6 Valtuuston vahvistamat periaatteet kunnan ja yritysten välisissä suhteissa - Elinkeinopoliittiset kehittämistoimet kohdistuvat koko yrityskenttään - Kunta ja Rovaniemen Kehitys Oy tarjoavat yrityksille maksutonta neuvontaa - Kunta tarjoaa aktiivisesti edullisia rakennuskelpoisia tontteja - Kunta myöntää lainoja vain kunnan määräämisvallassa oleville yrityksille - Kunta takaa lainoja vain kunnan määräämisvallassa oleville yrityksille sekä tarveharkintaisesti myös yleishyödyllisille yhteisöille - Kunta myöntää kesätyöpaikkatukea ja oppisopimustukea pk-yrityksille vahvistettujen periaatteiden ja määrärahojen mukaisesti - Aloittaville ja toimintaansa laajentaville yrityksille myönnetään harkinnanvaraista markkinointitukea ja yrityskonsultointiavustusta vahvistettujen periaatteiden ja vuosittain vahvistettavien määrärahojen mukaisesti - Kunta on mukana yhteismarkkinoinnissa vahvistettujen määrärahojen mukaisesti - Kunta osallistuu erillispäätöksin elinkeinopolitiikkaa koskevien kehittämishankkeiden omarahoitusosuuksiin - Kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon yritysvaikutukset - Kunta edistää ja koordinoi pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja välityömarkkinoiden kehittymistä - Kunta mahdollistaa soveltuvien lähipalveluiden tuottamisessa palvelusetelin käytön - Kunta kannustaa yrityksiä työkykyä ylläpitävään toimintaan. 6

7 5. Talous- ja tuottavuusohjelma. Talouden tavoitteet ja painopistealueet Suunnitelmallinen ja ennakoiva talous mahdollistaa kunnan ja kuntakonsernin palveluiden tasaisen, vakaan, häiriöttömän ja oikea-aikaisen tarjonnan sekä palveluiden kehittämisen lainsäädännön ja ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Investoinnit toteutetaan ja rahoitetaan siten, etteivät ne johda keskimääräistä korkeampaan velkaantumiseen. Maksuvalmiudesta huolehditaan jatkuvasti.. Tulorahoituksen riittävyys juoksevien menojen kattamiseen siten, että vuosikatetta kertyy suunnitelmakaudella vähintään euroa/asukas/vuosi. Rahoitusmuodoista käytetään kulloinkin edullisinta vaihtoehtoa (lainaraha/omien varojen sitominen) 3. Kunnan tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien pitäminen lähellä valtakunnallisia keskiarvoja 4. Maksu- ja taksapolitiikan rakenteiden tarkastelu vuosittain ja kustannustason nousua vastaavien korotusten tekeminen 5. Investointien suuntaaminen peruspalveluiden kehittämiseen, vapaa-ajan palveluihin ja peruskorjauksiin sekä infrastruktuurin kehittämiseen 6. Kuntakonsernin tytäryhteisöjen omistajapoliittiset linjaukset vahvistetaan vuosittain talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.. Tuottavuuden tavoitteet ja painopistealueet Tuottavuuden lisäämisellä etsitään uusia, entistä parempia toimintatapoja, joilla palvelutaso voidaan turvata taloudellisesti edullisimmin. Tuottavuuden parantaminen ei merkitse välttämättä palvelujen karsimista. Tuottavuutta voidaan edistää erilaisin toimenpitein. Olennaista on toiminnan suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoutuminen sekä seuranta.. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. Palveluprosessien uudistaminen, sähköisten palvelujen kehittäminen ja uusien innovaatioiden käyttöönotto palvelutuotannon edullisuus ja tuottavuusnäkökulmasta 3. Palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen 4. Organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmien kehittäminen 5. Hankintojen tehostaminen. 7

8 5.3 Henkilöstöohjelma. Osaamisen ja ammattitaidon kehittämien henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen, henkilökunnan vahvuuksien hyödyntäminen ja uudistumiskyvyn edistäminen uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen henkilöstön kannustaminen ja tukeminen uralla etenemisessä, työnkierrossa, sisäisessä liikuteltavuudessa ja omatoimisessa kehittämisessä säännölliset kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Työhyvinvoinnin edistäminen luottamuksellisen ja arvostavan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen terveellisen ja turvallisen työympäristön takaaminen henkilöstön työkykyä, hyvää ilmapiiriä sekä työyhteisön yhteistoimintaa tukevan toiminta työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintamallin noudattaminen työajan käytön tehokkuus ja työjärjestelyjen joustavuus tehokkaan työterveyshuollon ja työsuojelutoiminnan ylläpitäminen 3. Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen me-hengen luominen ja yhdessä tekemisen edistäminen osaava, tehokas sekä osallistuva johtaminen henkilöstön oikea sijoittelu ja resursointi palvelutarpeen ja talouden realiteettien mukaan henkilöstön oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toimintaympäristön kehittämisessä, rekrytoinnissa sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa 4. Palkkauksen ja palkitsemisen tasapuolisuus yhdenmukainen ja läpinäkyvä palkkausjärjestelmä vaativuuden arviointiin perustuvat tehtäväkohtaiset palkat ja ajan tasalla olevat tehtäväkuvaukset osaavan työvoiman saatavuuden ja paikkakunnalle sitouttamisen varmistaminen 5. Yhteistoiminta lakiin perustuva henkilöstön ja työnantajan välinen vuorovaikutteinen yhteistoimintamenettely henkilöstön mahdollisuus osallistua työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun avoin ja ajantasainen henkilöstöviestintä johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. 8

9 5.4 Hankintaohjelma. Strategisten tavoitteiden tukeminen tuottavuuden ja palvelun laadun lisääminen työllisyyden edistäminen ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Tuottavuuden parantaminen hankintojen vaikuttavuuden painottaminen ja perusteltavuus palvelun kehittämistä edistävät hankinnat, jotka lisäävät palveluiden käytettävyyttä ja vastaavuutta asiakastarpeisiin alueellisen yhteistyön ja hankintarenkaiden hyödyntäminen 3. Elinkeinopolitiikan edistäminen hankintojen suunnittelu ennakoivasti ja pitkäjänteisesti yritysvaikutusarvioinnin toteuttaminen riittävä vuoropuhelu yrittäjien ja kunnan kesken 4. Ympäristö- ja energiatavoitteiden edistäminen hankintojen elinkaariajattelun lisääminen (kustannukset/vaikutukset) vakiintuneiden ympäristökriteerien käyttäminen kestävän kehityksen edistäminen 5. Hankintaosaamisen parantaminen kokonaistaloudellisten hankintavaikutusten (työllisyys, verotulot) huomioon ottaminen hankintakokonaisuuden/osatarjousten huomioiminen hankintatoiminnassa lähituotannon huomioiminen hankintatoimen teknisen osaamisen lisääminen. 5.5 Viestintäohjelma Kunnan viestintä on - luotettavaa, avointa, myönteistä ja totuudenmukaista - selkeää, ajankohtaista ja ennakoivaa - vuorovaikutteista, tasapuolista ja visuaalisesti miellyttävää. Viestinnän tavoitteena on - tukea strategiassa vahvistettujen päämäärien saavuttamista - tukea suunnittelua, johtamista, palvelutuotantoa, markkinointia ja tuloksellisuutta - tehdä Ranua myönteisesti tunnetuksi - edistää kuntalaisten tiedonsaanti- ja vaikutusmahdollisuuksia - edistää henkilöstön motivoitumista - antaa oikea kuva koko kunnan ja kuntakonsernin toiminnasta ja kehittymisestä. 9

10 5.6 Palveluohjelmat Perusturvapalvelut: Toiminta-ajatus: Järjestetään arkielämän sujumisen turvaavia ja hyvinvointia edistäviä asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Visio: Arvot: Sosiaali- ja terveyspalvelut edistävät kuntalaisten turvallisuutta, hyvinvointia ja itsenäistä elämää sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Lähtökohtana palveluiden järjestämisessä on kuntalaisten tarpeet ja voimavarat, toimiva palvelujärjestelmä ja tavoiteltavien muutosten aikaansaaminen. Asiakaslähtöisyys, yhteisöllisyys, oikeudenmukaisuus, luotettavuus, ammattitaito ja luovuus Menestystekijät: - Paikallisen kulttuurin tuntemus - Yhteisöllisyys - Yhteisen osaamisen vahvistaminen ja jakaminen kunnan sisällä ja yhteistyö - Kyky vastata joustavasti ja viiveettömästi toimintaympäristön muutoksiin Painopistealueet ja tavoitteet: - Palveluja järjestetään voimassa olevaa lainsäädäntöä, sovellus- ja toimintaohjeita sekä laatusuosituksia noudattaen - Perhekotien, tukiperheiden ja henkilökohtaisten avustajien rekrytointi tapahtuu ensisijaisesti kotikunnasta - Laitospaikkoja sekä tehostetun palveluasumisen paikkoja ei lisätä tällä valtuustokaudella - Vanhuspalvelujen kehittämistyötä jatketaan ottamalla käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi. - Vahvistetaan johtamista uudistamalla palvelurakennetta ja asiakaslähtöisiä toimintatapoja, edistämällä henkilöstön osallisuutta ja hyvinvointia sekä kehittämällä tehtäväkuvia ja -rakenteita - Hankitaan kotikunnasta kehitysvammaisten palveluasumista, siivouspalveluja ja kodinhoidollista apua täydentämään/korvaamaan kunnallista palvelutuotantoa - Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja, osaamista sekä kotiin vietäviä lasten ja lapsiperheiden palveluja - Madalletaan kynnystä neuvonnan, tuen ja ohjauksen hakemiselle eriyttämällä selkeästi ehkäisevät palvelut omaksi toiminnaksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. - Lisätään työllistymistä, koulutusta ja osallisuutta Monet- hankkeen ja kunnallisen työllisyyspalvelujen sekä niiden koordinoinnin avulla sekä mm. matalankynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen palveluja kehittämällä. 0

11 Sivistyspalvelut: Toiminta-ajatus: Laadukkaat esi- ja perusopetuksen, lukion sekä vapaa-ajan palvelut asiakaslähtöisesti yhteistyöllä. Tuetaan osallisuutta ja paikallisen identiteetin kehittymistä ja korostetaan yrittäjähenkisyyttä ja etsitään aktiivisesti kontakteja niin kansallisiin kuin kansainvälisiin toimijoihin. Visio: Arvot: Korkeatasoisen koulutuksen ja vapaa-ajan palveluiden Ranua Elinikäinen kasvu ja oppiminen, ihmisen ja ympäristön hyvinvointi, yhteisöllisyys. Menestystekijät: - Paikallinen kulttuuriperintö - Aktiivisen osallistumisen tukeminen ja hyödyntäminen - Laaja verkostoituminen - Ammatillinen ja kehittymishakuinen henkilöstö Painopistealueet ja tavoitteet: - Laatu- ja arviointijärjestelmän luominen ja käyttöönotto - Palveluiden saatavuuden turvaaminen määrällisesti ja laadullisesti - Resurssien riittävyyden turvaaminen - Toiminnan kehittäminen ja henkilöstön sitoutuminen kehittämistyöhön Tekniset palvelut: Toiminta-ajatus: Teknisten peruspalveluiden ylläpitäminen ja kehittäminen luotettavalla, tehokkaalla ja taloudellisella tavalla siten, että tuloksena on tyytyväinen asiakas. Visio: Arvot: Toimiva, viihtyisä, terveellinen ja turvallinen kunta kauniissa luonnossa Turvallisuus, taloudellisuus, luotettavuus, avoimuus, asiakaslähtöisyys Painopistealueet ja tavoitteet: - Tehokas ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - Paikallisten voimavarojen käyttö - Yritysvaikutusten huomioiminen kaikissa toiminnoissa - Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen - Yhteistyö ja vuorovaikutus - Turvallinen ympäristö - Palvelujen tuottaminen omana tuotantona yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa - Kunnan kiinteistöjen tehokas ylläpito ja asuinrakennusten käyttöasteen parantaminen - Moottorikelkkareittiverkoston ja safaritoiminnan alueiden rakentaminen - Vapaa-ajan alueiden korkealaatuinen ylläpito - Palvelujen tuottaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

12

13 II RANUAN KUNNAN VUODEN 04 TA- LOUSARVIO SEKÄ VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA YLEISPERUSTELUT. Kuntalain säädökset talousarviosta ja -suunnitelmasta Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseessa ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.. Edellisen vuoden talousarvion toteutuminen ja taloussuunnitelman laadintaan vaikuttavat yleiset kehitysnäkymät Valtuuston..0 vahvistamassa vuoden 03 talousarviossa ennakoitiin, että vuosikatetta kertyisi 3 83 euroa ja tilikauden ylijäämä olisi 3 83 euroa. Kunnan kokonaistalous on kehittynyt vuonna 03 suunnitelman mukaan ja valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet tullaan pääosin saavuttamaan. Investointisuunnitelmaa on tarkasteltu uudelleen talouden ja toiminnan näkökulmasta. Viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten johdosta kokonaismenojen kasvu on pystytty hillitsemään ja samanaikaisesti on kyetty turvaamaan tarkoituksenmukainen palvelurakenne ja palveluiden laatu. Kunnalla ei ole kattamattomia alijäämiä. 3

14 Kunnan maksuvalmius on ollut kohtalainen ja maksuvalmiutta on tukenut kuntakonsernissa käytössä oleva konsernitili. Vuoden 03 talousarvion merkitty euron laina on nostettu ja sitä on osittain käytetty käyttömenojen rahoittamiseen. Isojen investointien siirtymisen vuoksi investointien rahoitustarve on ollut vähäistä. Tämänhetkisten (lokakuu 03) arvioiden mukaan kunta tulee tekemään ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 03. Ylijäämästä tehdään investointivaraus, jonka kohteena on Kirkonkylän koulu. Valtion vuoden 04 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen talouden ilmapiirissä ja huoli Suomen luokituksesta reittaajien silmissä toi oman värinsä esitykseen. Budjettiesitys on olennaisilta osiltaan kevään kehyksen mukainen. Erityisenä lisänä on budjettiesityksen yhteyteen laadittu ns. Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Osa näistä ohjelman ratkaisuista on pidemmällä aikavälillä toteutettavia ja osa lyhyemmällä. Sama piirre kuitenkin näissä ratkaisuissa tai keinoissa on vahvasti läsnä kunnat. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 04 n. 57 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 36 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 0 alkaen on kokonaisuudessaan, mrd. euroa vuonna 04. Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n.,5 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 04 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen 03. Kuntatalous kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa vuoden 03 kuntien kokonaistuloksesta, on näkymä ollut n. -30 milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna mutta vuodesta 04 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 04 on, mrd euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat vielä vaikuttamaan mm. maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen kustannusneutraali siirto valtiolle. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 05 alusta. Suomen kansantalous pysyi viime vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen talouteemme. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä tuli ehkä hieman yllättäen rajojemme sisältä, sillä investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotantomme joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni viime vuonna huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten viime vuonna hyvin kaksijakoista. 4

15 Kuluttajahintojen nousu tulee hidastumaan kuluvana vuonna. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin,6 prosenttia ja ensi vuonna noin, prosenttia. Välillisten verojen kiristysten arvioidaan nostavan inflaatiota molempina vuosina noin 0,6 prosenttiyksikköä. Inflaatio-odotukset ovat maltilliset Suomen ohella myös muissa parhaan luottoluokituksen maissa. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna, %. Ansioiden nousu hidastuu viime vuodesta, sillä työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 0 neuvotteleman raamisopimuksen toinen korotus on ensimmäistä korotusta pienempi. Mikäli työmarkkinajärjestöjen neuvottelema palkkaratkaisu sopeutuu vuosien osalta, ansioiden nousu hidastuu yhä ensi vuonna ja jää,5 prosentin tuntumaan. Hallitus on tehnyt syksyn 03 budjettiriihessä, kevään 03 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 04. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 04 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 04 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän vuonna 04 hieman kuluvaa vuotta nopeammin eli noin,6 prosenttia. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 8,0 miljardia euroa. Kuluvalle vuodelle ajoittuvien kertaluonteisten erien vuoksi tilitykset kasvavat ensi vuonna vain noin prosentin. Vuosien kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan yhä 5 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverokanta laski vuonna 0 puolellatoista prosenttiyksiköllä 4,5 prosenttiin. Tuoreimmassa kehysriihessä hallitus päätti yhteisöveron laskusta edelleen 0 prosenttiin vuoden 04 alusta. Kevennykset on kompensoitu kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Ranuan kunnan talous kiristyy suunnitelmakaudella merkittävästi valtionosuusleikkauksista, yleisestä taloustilanteesta sekä kunnassa tapahtuvasta väestökehityksestä ja työllisyystilanteesta johtuen. Talousarvio- ja suunnitelmakaudelle sisältyy Ranualla merkittäviä perusopetukseen ja vammais- ja tukipalveluihin tehtäviä investointeja. Kunnan omia prosesseja joudutaan väestön vähenemisestä ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta johtuen edelleen tehostamaan ja järjestelemään uudelleen siten, että resursseja suunnataan perusturvan hoivapalveluihin erityisesti koti- ja palveluasumisen tukemiseen laitoshoidon sijaan. Talousarviovuonna kunnan tuloveroprosentti säilyy nykyisellään 9,5 prosentissa. Myös kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan: vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,40 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti,00 %. Talousarviovuonna 04 verotuloja odotetaan kertyvän yhteensä euroa ja valtionosuuksia euroa. 5

16 .3 Väestö ja työpaikat Ranuan väkiluku on muuttunut vuodesta 970 lukien alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on esitetty myös Tilastokeskuksen uusin väestöennuste (päivitetty 8.9.0) vuosille 05, 05 ja 035. Vuosi Väkiluku Muutos-% Kehitys: , , , , , ,6 Tilastokeskuksen ennuste: , , ,8 Vuoden 03 syyskuun lopussa kunnan väkiluku oli 4.65 asukasta. Vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna väestö on vähentynyt 6 asukkaalla ts. -,4 prosentilla, kun vastaava vähennys vuonna 0 oli asukasta ts. -0,5 %. Kunnan tavoitteena oleva asukasluvun vakiinnuttaminen 4.00 asukkaaseen edellyttää Suhangon kaivoshankkeen toteutumista tai muun merkittävän työpaikkakokonaisuuden perustamista paikkakunnalle. Päätös kaivoksen mahdollisesta avaamisesta tehtäneen suunnitelmakaudella edellyttäen, että kaivosyhtiö löytää kumppanin tai saa järjestettyä rahoituksen. Ranuan kunnan väestön ikä- ja sukupuolirakenne 3..0 oli alla olevan taulukon mukainen (suluissa 3 vuotta aiemmin ollut tilanne/3..999). Taulukossa on vertailu myös Lapin kuntiin. Ranua Lappi Asukasluku, 47 (504) 8844 (9435) joista 0-4 v. 9,8 % (5,8) 5,4 % (8,8) 5-64 v. 59,5 % (60,0) 64, % (66,7) yli 65 v. 0,7 % (4,) 0,4 % (4,5) Naisia 47,6 % (48,0) 49,8 % (49,7) Viimeisimmän vuodelta 00 saatavissa olevan tilaston mukaan Ranualla oli työvoimaa 675, joista työllisiä 407 ja työttömiä 68. Työvoiman ulkopuolella oli 66, joista alle 4-vuotiaita 88, opiskelijoita 337, eläkeläisiä 75, varus-/siviilipalvelumiehiä 3 ja muita 55. Huoltosuhde (ts. elatussuhde = kuinka monta työhön osallistumatonta on yhtä työllistä kohti) oli vuonna 0,05 (v. 000,34). Väestöllinen huoltosuhde (ts. demografinen = kuvaa alle 5-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrää sataa vuotiasta 6

17 kohden) oli vuonna 0 68,4 (v ,). Vanhuushuoltosuhde, mikä kuvaa yli 65-vuotiaiden määrää sataa vuotiasta kohden oli Ranualla vuonna 0 34,9 (v ,5). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työttömyysasteet (keskimäärin kuukaudessa) vuosina 990, 000, 00 ja 0. Vertailussa on myös Lapin kuntiin Ranua 7,8 3,8 4,5 5, Lappi 7,8,0 3,7 5,7 Vuoden 03 syyskuun tiedon mukaan Ranualla oli työttömiä työnhakijoita 64 (edellisen vuoden vastaava luku 0) ja työttömyysaste oli 6,9 % (3, %). Lapissa vastaavat luvut olivat 8 (0 4) ja 4,8 % (, %). Alla olevassa taulukossa on esitettynä työpaikat työnantajasektorin mukaan Ranualla Vertailussa myös Lappi. Ranua % Lappi % Työlliset 86 00, ,0 Palkansaajat , ,4 Valtio 4, ,3 Kunta , ,5 Valtioenemm.Oy 3, ,0 Yksityissektori , ,7 Tuntematon 0, 39 0,5 Yrittäjät 36 5,3 855,6 Alla olevassa kuviossa on esitettynä työpaikat toimialan mukaan Ranualla

18 .4 Talousarvion rakenne ja sitovuus Valtuusto hyväksyy tässä talousarviossa toimintamenot, toimintatulot ja toimintakatteen kunnanhallitusta ja hallintokuntia sitoviksi tulos/vastuualuetasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat vahvistavat sitovat käyttösuunnitelmat tulosyksikkö I- tasolla. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille ja määritellä samassa yhteydessä käyttösuunnitelman sitovuustason. Investointiosassa määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia taseryhmittäin (pitkävaikutteiset menot, maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto sekä käyttöomaisuusarvopaperit). Kunnanhallitus ja tekninen lautakunta hyväksyvät investointiosan yksityiskohtaisemmat hankekohtaiset käyttösuunnitelmat. Tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa määrärahojen ja tuloerien luonteiset erät ovat sitovia valtuuston nähden. Poistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. 8

19 .5 Taloussuunnitelman yhteenvetotaulukot hallintokunnittain Hallintokunta TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS 06 Keskusvaalilautakunta Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Tarkastuslautakunta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kunnanhallitus Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Perusturvaltk Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Sivistyslautakunta Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Tekninen lautakunta Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Koko kunta yhteensä Toimintatuotot , Toimintakulut , Toimintakate , Alla olevassa kuviossa on esitetty toimintakate toimielimittäin talousarviovuonna 04. Seuraavalla sivulla on esitettynä kokonaistulojen ja menojen jakauma. Keskusvaaliltk 0% Tekninen ltk 4% Sivistysltk 3% Tarkastusltk 0% Kunnanhallitus 5% Perusturvaltk 59% 9

20 Rahoitustuotot 0% TULOT 04 Myyntituotot 9% Maksutuotot 5% Tuet ja avustukset % Vuokratuotot 7% Valtionosuudet 55% Muut toimintatulot 0% Verotulot 3% MENOT 04 Muut toimintakulut 5% Avustukset 5% Rahoituskulut % Poistot 3% Henkilöstökulut 45% Aineet/tarvikkeet 7% Palvelujen ostot 34% 0

21 TULOSLASKELMA TP 0 TA 03 TAES 04 TS 05 TS 06 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk.poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 96 4 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ RAHOITUSOSA TP 0 TA 03 TAES 04 TS 05 TS 06 Tulorahoitus Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/ Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys.vas.hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakanta Investointien tulorahoitus, % 09, 7,35 6,66 3,47 83,36 Kassavarat

22 KÄYTTÖTALOUSOSA Valtuusto asettaa käyttötalousosassa kunnan toiminnalle tavoitteet sekä vahvistaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määrärahat ja tuloarviot on esitettynä bruttoperiaatteella. Toimielin: Tehtävä/tulosalue: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit Talous TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset , Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Vyörytyserät Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Europarlamenttivaalit toimitetaan 6/04, eduskuntavaalit 4/05 ja kunnallisvaalit 0/06.

23 Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta asetetaan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tilintarkastajan toimikausi on valtuustokausi eli neljä vuotta. Talous TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Vyörytyserät Toimielin: Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: KUNNANHALLITUS Yleishallinto Kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Tehtäväalueeseen kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, kunnanjohtaja, ystävyyskuntatoiminta, edustus/suhdetoiminta ja toimikunnat, jäsenmaksut, verotuskustannukset, velkaneuvonta ja löytöeläinten säilytys. Tavoitteen kohteen määrittely Tasapainoinen ja kestävä talous Mittari Tuloveroprosentti Kiinteistöveroprosentit: vakinainen asuminen yleinen muut asuinrakennukset TP0 TA03 TAE04 TS05 TS06 9,5 0,40 0,90,00 9,5 0,40 0,90,00 9,5 0,40 0,90,00 9,5 0,45,00,0 9,5 0,45,00,0 3

24 Tulorahoituksen riittävyys kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuvat kulut Vuosikate /asukas Lainanotto pitkävaikutteisten investointien rahoittamiseen Lainamäärä /asukas Hyvinvoiva henkilöstö Sairauspoissaolot pv/hlö Kehityskeskustelut käyty % Työhyvinvointikysely 3,7 00 Tehty <5 00 <3 00 Tehdään <3 00 <3 00 Tehdään Perustiedot: TP0 TA03 TAE04 TS05 TS06 Henkilöstö Kunnanjohtaja Talous TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS Toimintatuotot Myyntituotot 8 Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Vyörytyserät , Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talousarviovuoden ja suunnitelmavuosien elo-syyskuussa pidetään valtuuston talousarvioseminaari. * Talousarviovuonna perustetaan kaksi työryhmää: ) Taloustyöryhmä selvittämään talouden tuottavuutta sekä palvelurakenteiden sopeuttamista tiukkeneviin talouden raameihin ja ) Ohjelmisto-, laite- ja kalustotyöryhmä selvittämään hankinta- ja ylläpitojärjestelmää. Työryhmien tulee jättää loppuraporttinsa kunnanhallitukselle mennessä. Vuonna 05 perustetaan kiinteistöstrategiatyöryhmä, jonka tavoitteena on kehittää kiinteistöjen ylläpitoa, rakentamista ja kiinteistötaloutta. Kiinteistöstrategian tarkoituksena on järjestää tarkoituksenmukaiset, turvalliset ja terveelliset tilat. * Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmien toteutumista seurataan ja toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Koko kuntaa koskeva työhyvinvointikysely tehdään seuraavan kerran vuonna 04 ja samassa yhteydessä päivitetään työyksikkökohtaiset työhyvinvointia koskevat kehittämissuunnitelmat. * Valmistuskeittiöratkaisussa pidättäydytään kahden keittiön mallissa. 4

25 * Kunnan toiminnoissa ja palveluissa varaudutaan Suhangon kaivoksen mahdolliseen avautumiseen. * Eläinpuistoa kehitetään yhteistoiminnassa Ranuan Seudun Matkailu Oy:n johdon ja hallituksen kanssa. * Talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella seurataan aktiivisesti sote- ja kuntauudistushanketta ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. * Suunnitelmakaudella varaudutaan valtionosuusjärjestelmän rakenteellisiin muutoksiin ja valtionosuuksien leikkauksiin siten, että kunnan omat palvelurakenteet sopeutetaan ennakoivasti tiedossa oleviin talouden raameihin. * Talousarviovuonna varaudutaan uusien lakien mukanaan tuomiin velvoitteisiin; mm. vanhuspalvelulaki, lastensuojelulaki, nuorten yhteiskuntatakuu sekä opetus- ja kulttuuritoimen järjestämisvelvoitteita lisäävät muutokset. * Omakoti-, järjestö- ym. avustuksiin varataan euroa. Määrärahassa on varattuna kullekin kylätoimikunnalle 350 euron toiminta-avustus sekä kylätalojen tarveharkintaiseen tukeen 500 euroa/vuosi edellyttäen ettei alueella ole käytettävissä kunnan tiloja ja toiminnan laajuus edellyttää tuen myöntämistä. Jäljelle jäävää määrärahaa voidaan käyttää eri hakemuksesta myönnettäviin hankeavustuksiin. * Talousarviovuonna kunnanhallituksessa siirrytään sähköiseen kokouskäytäntöön. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Toimisto- ja sisäiset palvelut Hallintojohtaja sekä ruoka- ja pesulapalveluiden osalta ruokapalvelupäällikkö ja ICT-palveluiden osalta ICTpäällikkö Tulosyksikkö tuottaa tehokkaasti, joustavasti ja kustannuksiltaan edullisesti toimisto-, henkilöstö- ja ICT-palveluita sekä ruokahuoltoja pesulapalveluita. Tehtäväalueeseen kuuluvat toimistopalvelut, ICT-palvelut, henkilöstöpalvelut, työsuojelu, henkilöstön työterveyshuolto, ammattiyhdistystoiminta sekä koko kunnan ruokahuolto- ja pesulapalvelut. Tavoitteen kohteen määrittely Mittari TP0 TA03 TAE04 TS05 TS06 Ravitsemispalvelut: Perusturvatoimi: Ateriasuoritteet /suorite 748 3,6 40 3, , , ,53 Koulut: Ateriasuoritteet /suorite 5004, , , , ,6 Lukio: Ateriapalvelun laatukysely Arviointiasteikko (-5): Ruoan riittävyys Ruoan maku Ulkonäkö Lämpötila Ruokailutilanteen sujuvuus Henkilökunnan palvelualttius >4 >3 >3 >4 >3 >3 Pesulapalvelut: Suoritteet (kg) /suorite 8006, ,99 847,00 847,00 847,00 5

26 Perustiedot: TP0 TA03 TAE04 TS05 TS06 Henkilöstö Toimistopalvelut: Hallintojohtaja Hallintosihteeri Laskentasihteeri Elinkeinosihteeri Palkkasihteeri Toimistosihteeri ICT-palvelut: ICT-päällikkö IT-asiantuntija Ruokapalvelut: Ruokapalvelupäällikkö Ruokapalveluesimies Ruokapalvelutyöntekijä 3½ 3½ 3½ 3 3 Pesula: Pesulatyöntekijä Talous TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot Tuet ja avustukset , Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Vyörytyserät , Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Talous- ja henkilöstöhallinnon toimintojen ja tehtävien hoitoa jatketaan omana toimintana. Toimistohenkilöstön tehtäviä ja osaamisalueita sekä sisäistä liikuteltavuutta kehitetään edelleen. Henkilöstöä perehdytetään uusiin tehtäviin mahdollistamaan toimenkuvien laajentamista. Myös vaihtoehtoisia palveluntuottamismalleja selvitetään. * Talousarviovuonna selvitellään tehtäväjärjestelyitä ja resursseja koulutoimen ja ICT-palveluiden välillä. 6

27 * Talousarviovuonna hyväksytään koko kuntaa koskeva henkilöstön perehdyttämissuunnitelma/perehdyttämisohjeet sekä taloontulo-opas. * Ohjeistukset laaditaan toimitilojen tietoturva- ja projektitoiminnan käytäntöjen selkiyttämiseksi. * Valmistuskeittiöt säilyvät terveyskeskuksessa ja kirkonkylän koululla. Keittiöihin tehdään tarvittavat muutos- ja perusparannustyöt suunnitelmakaudella. * Kuntaan varataan nuorten viikon/6 h/pv kesätyöpaikkoja edelleen 30. Nuorisovaltuuston aloitteen mukaisesti kesätyöpaikkojen myöntämisperiaatteena on siten, että kesätyöpaikan voi saada nuori, joka täyttää työllistämisvuonna 5 vuotta. Lisäksi edellytetään, että nuori osallistuu työllistämisvuoden keväällä järjestettyyn nuorten kesätyöntekijöiden tietopaketti infoon (info toteutetaan ensimmäistä kertaa keväällä 04). * Vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksia tuetaan kunnan tukipalveluyksiköissä. * Työpisteissä ja palkkatukiohjelmassa varaudutaan nuorten yhteiskuntatakuun mukanaan tuomiin velvoitteisiin, joiden mukaan jokaiselle alle 5-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. * Palkkatukityöllistämiseen varataan euroa tavoitteena työmarkkinatuen kuntaosuuskorvauksen olennainen pienentäminen. Palkkatukityöllistämisen prosessi hoidetaan sosiaalitoimiston kautta. * Laajakaistarakentaminen käynnistetään talousarviovuonna Ranuan Kuituverkot Oy:n toimesta. Talousarviovuoden investointiosaan on varattu määrärahat kunnan avustusosuusvaraukseen euroa sekä SVOP -sijoitukseen euroa. Suunnitelmavuosien avustusosuuteen merkittyä määrärahas voidaan muuttaa SVOP sijoitukseksi. Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Maankäytön suunnittelu Kunnanjohtaja Yleiskaava, asemakaava ja muu maankäytön suunnittelu. Perustiedot: TP0 TA03 TAE04 TS05 TS06 Henkilöstö Tekninen johtaja /3 /3 /3 /3 /3 Talous TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos , Vyörytyserät ,

28 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: * Varaudutaan aloittamaan maankäytön suunnittelu Portimojärven lähialueella, jos Suhangon kaivoksen avaamiseen tähtäävästä lopullisesta kannattavuusselvityksestä tehdään kaivosyhtiössä päätös. * Talousarviovuonna jatketaan Kolomaan alueen yleisilmeen parantamistoimenpiteitä ja hyväksytään Kolomaan asemakaavan päivittäminen. * Suunnitelmakaudella käynnistetään Teeritien asemakaavan päivittämistyö ja samassa yhteydessä siistitään alueen yleisilmettä. * Talousarvio- ja suunnitelmavuosina varaudutaan pieniin kaavamuutoksiin. * Suunnitelmakaudella varaudutaan mahdollisen tuulivoimapuiston rakentamisen edellytysten luomiseen (yleiskaava). Tehtävä/tulosalue: Tilivelvollinen: Toiminnan lyhyt kuvaus/ palveluajatus: Elinkeinoelämän kehittäminen Kunnanjohtaja Elinkeinoelämän ja matkailun kehittämisessä on tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja yritysten toimintaedellytysten turvaaminen. Tehtäväalueeseen kuuluvat hallinto, kehittäminen/neuvonta, avustukset, matkailu, markkinointi, messut, matkailuinfo ja uudet kehittämishankkeet. Tavoitteen kohteen määrittely Uusien työpaikkojen luominen Asukasmäärän vakiinnuttaminen Mittari Uudet yritykset/vuosi Uudet työpaikat Asukasmäärä TP0 TA03 TAE04 TS05 TS >5 >5 400 >5 >5 400 Työttömyyden vähentäminen Työttömyysaste (%) Työttömien määrä (lkm) 5, 54 3,0 5 4,0 5 4,0 5 3,0 0 Toiminnan kysyntä ja laajuustiedot TP0 TA03 TAE04 TS05 TS06 Toimivia yrityksiä Talous TP 0 TA 03 TAES 04 Muutos-% TS 05 TS Toimintatuotot 83 Vuokratuotot 83 Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Vuokrat , Muut toimintakulut , Toimintakate , Poistot ja arvonalentumiset , Tilikauden tulos , Vyörytyserät ,

29 Sanalliset tavoitteet ja perustelut: Elinkeinotoimi: Kunta toteuttaa elinkeinopolitiikkaa vahvistetun kuntastrategian ja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Painopistealueina kehittämistyössä ovat kehittyvä yritystoiminta, toimivat palvelut ja infrastruktuuri sekä yhteistyö tapa toimia. Elinkeinotoimen toimenpideohjelmassa on esitettynä myös maaseutua ja Kylien kehittämistä koskevat tavoitteet. Maaseututoimen toiminta ja talous on esitetty sivuilla Tavoitteena on yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla lisätä yksityisen sektorin työpaikkoja sekä tukea ja säilyttää olemassa olevia työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on uusien yritysten syntyminen, työvoiman saatavuuden parantaminen ja työttömyyden vähentäminen sekä elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmapiirin kehittäminen. Kunnan elinkeinotoimen strateginen vastuu ja kehittämisvastuu on kunnanhallituksella ja kehittämistyötä johtaa kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen asettaman elinkeinoryhmän tehtävänä on koordinoida yritysilmapiirin kehittymistä, laatia elinkeino-ohjelmaan perustuvia yrittäjyysilmapiirin kehittämisen toimenpideehdotuksia, seurata ja tukea yritysvaikutusarvioinnin toteutusta ja kehittämistä sekä toteuttaa kunnan ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistämisen toimenpiteitä yhdessä kunnan elinkeinopalveluiden kanssa. Kunta hankkii yritysneuvontapalvelut Rovaniemen Kehitys Oy:ltä. Yhtiön hallitukseen kuuluu ranualainen yrittäjä ja lisäksi kunnanjohtajalla on läsnäolo-oikeus kokouksissa. Kunnanhallituksen nimeämä edustaja on mukana Rovaniemen kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa. Rovaniemen Kehitys Oy:ltä ostettavien neuvontapalveluiden ja kehittämishankkeiden määrärahavaraus on , josta on alustavasti varattu yrityspalveluihin , eri kehittämishankkeisiin Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:ltä hankittaviin matkailun asiakaspalveluun ja alueorganisaatiotoimintaan sekä matkailumarkkinointiin on alustavasti varattu määräraha. Toimenpideohjelma 04-06: - Toimivan elinkeinoryhmän työskentelyn käynnistäminen 04 - Yhteistyön lisääminen kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa Säännölliset keskustelu- ja tiedotustilaisuudet (Rovaniemen Kehitys Oy, Rovaniemen Matkailu- ja Markkinointi Oy, Ranuan Yrittäjät ry, MTK Ranua, Pro Agria, Peräpohjolan Kehitys ry, Ranuan kylien neuvosto, kylätoimikunnat, yhdistykset ja järjestöt, kuntalaiset ja kunnassa toimivat yritykset) - Yritysneuvontapalveluiden tavoitteellisuuden, saavutettavuuden ja laadun parantaminen sekä positiivisen hengen luominen Yritysaktivaattoritoiminnan käynnistäminen hankkeen kautta Neuvontapalveluiden markkinoinnin tehostaminen Haja-asutusalueiden mahdollisuuksien ja kylien elinvoiman kasvattaminen Yritysilmapiirin kehittäminen - Yhteistyö kuntakonserniin kuuluvan Ranuan Seudun Matkailu Oy:n kanssa eläinpuistostrategian laadinnassa; eläinpuisto Ranuan matkailun veturina - Hillaimagon vahvistaminen ja kehittäminen Hillan tuotantokokeilun käynnistäminen; koeviljelmät, mehiläispesät Hillan ja luonnonmarjojen jalostusarvon nostaminen Terveysvaikutteisuuden korostaminen (hillan luu, lehdet, marjat) Tehokas markkinointi; Hillauutisten julkaiseminen sekä Hillakuumeseminaarin järjestäminen yhteistyössä Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Hillatorilla kesä/iltatoritoimintaa jatketaan eri järjestäjien toimesta viikoittain. Elonkorjuutori-tapahtuma järjestetään syyskuun alussa yhdessä eri toimijoiden mm. Ranuan Marttojen ja 4H-yhdistyksen kanssa. Hillatorin kioskitoiminta hoidetaan leirintäalueen alaisuudessa

30 - - Elintarviketuotannon jatkojalostusmahdollisuuksien kehittäminen yhteistyössä Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa Lähiruoka (liha, kala, marjat, yrtit, sienet) Neuvonta ja koulutus Kunnan alueella olevan energiapuun käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen kuntakonsernin omassa lämmöntuotannossa Yhteistyö Ranuan Lämpö Oy:n ja paikallisten metsänomistajien kanssa Palvelusetelin käyttöönottomahdollisuuksien kehittäminen Yhteistyö perusturvalautakunnan kanssa - Yritysvaikutusarvioinnin käyttöönotto koko kuntakonsernin päätösten valmistelussa sekä hankintatoimen, kaavoituksen ja investointien toteuttamisessa Sähköisten palveluiden ja etätyömahdollisuuksien hyödyntäminen Kuituverkon rakentaminen koko kunnan alueelle PK-yritystoimintaa avustetaan suunnitelmakaudella seuraavilla tukitoimilla (avustukset ovat määrärahasidonnaisia): - Kesätyöpaikkatuki (määräraha ): Tuen tarkoituksena on ohjata nuoria työnantajan koulutuksella työtehtäviin sekä tukea nuorten elämänuran valintaa. Tavoitteena on työllistää 95 ranualaista 4-vuotta täyttänyttä opiskelijaa -4 viikon ajaksi. Tukea myönnetään yrityksille viikon jaksolta 80 ja 4 viikon jaksolta Oppisopimustuki (määräraha ): Tuen tarkoituksena on työntekijöiden ammattitaidon lisääminen ja uusien työntekijöiden etsiminen käytännönläheisen koulutuksen kautta. Tavoitteena on tukea kahdeksaa voimassa olevaa ja viittä uutta oppisopimustyösuhdetta. Tukea myönnetään pkyrityksille valtuuston vahvistaman määrärahan puitteissa 80 /sopimus/kk. - Markkinointituki (määräraha ): Tukea myönnetään aloittaville pk-yrityksille 50 % toteutuneista markkinointikustannuksista, kuitenkin enintään /yritys. Tavoitteena on tukea kymmentä jo päätöksen saanutta ja kuutta uutta alkavaa tai laajentavaa yritystä. - Yrityskonsultointi (määräraha ): Tukea myönnetään aloittaville ja toimintaa laajentaville pkyrityksille enintään 80 % toteutuneista kustannuksista. Tavoitteena on tukea yhtä yritystä. Tukea voidaan myöntää enintään 0 konsultointipäivää á 500 sisältäen palkkion lisäksi todelliset matkakustannukset. Tuen suuruus on enintään /yritys. Matkailu: Matkailua kehitetään elinkeino-ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on kehittää Ranuan eläinpuistoa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna ympärivuotisena Lapin perhematkailukeskuksena ja panostaa kokous- ja ryhmämatkailuun Ranualla sekä tavoitella lomakylän myötä pidempiä asiakasviipymiä alueella. Matkailumarkkinointiin kunta osallistuu Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy:n ja Ranuan Matkailuyhdistys ry:n kanssa. Eläinpuiston ohella muita kärkituotteita ovat Litokaira, Simojoki, Simojärvi ja Siuruanjoki. Tapahtumia, kuten Hillamarkkinat, Karpalomarkkinat ja Piparimarkkinat kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden ja Rovaniemen Matkailu- ja Markkinointi Oy:n sekä Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Matkailuneuvonta hoidetaan ostopalveluna Ranuan Seudun Matkailu Oy:ltä. Kehittämishankkeet elinkeinotoimessa: Uusiin kehittämishankkeisiin on varattu talousarviovuonna Määrärahasta on jo sidottuina seuraavat hankkeet: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 000 (03-04) ja Lapin imagomarkkinointi (Lapland - The North of Finland) 97 (04-5). Ranuan kunta osallistuu lisäksi Rovaniemen Kehitys Oy:n kautta eri kehittämishankkeisiin, josta kunnanhallitus tai kunnanjohtaja päättävät erikseen. 30