Ulkoasu: Dynamo. Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2012 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkoasu: Dynamo. Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2012 ISBN 952-5504-20-4"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 28 Tuomas Koskela Kehittämishankkeiden arvioinnin tila Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä

2 Ulkoasu: Dynamo Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2012 ISBN

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 28 Tuomas Koskela Kehittämishankkeiden arvioinnin tila Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä Raha-automaattiyhdistys 2012

4 Sisällys Esipuhe Johdanto Tutkimuksen toteutus Tavoitteet ja kohdentuminen Keskeiset käsitteet Kyselyaineisto ja sen analyysi Kehittämishankkeet ja niiden arviointi yleisesti Kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit Toteutus ja kohdentuminen Motiivit ja lähtökohdat Ulkoisten arviointien koettu hyöty ja hyödyntäminen Yleisesti Arviointitiedon hyödyntäminen Arviointiprosessin hyödyntäminen Kehittämishankkeiden itsearviointi Järjestöjen muu arviointitoiminta ja koulutustarpeet Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Lähteet LIITTEET

5 Esipuhe Seuranta ja arviointi ovat parin kuluneen vuosikymmenen aikana tulleet kehittämistoimintaan liittyvän projektimaailman lisäksi myös osaksi yhä useampia jatkuvaluonteisia toimintoja. Julkisella rahoituksella toteutettavissa toiminnoissa ja hankkeissa arvioinnin toteuttamisen velvoite perustuu yhä useammin säädöksiin, ja siitä on tullut osa rahoituksen ehtoja. Näin on myös RAY:n avustustoiminnassa: avustetun toiminnan tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi on avustusvalmistelun, myönnettyjen avustusten maksatuksen ja avustusten käytön valvonnan ohella Raha-automaattiyhdistyksen lakisääteinen tehtävä. Avustusta saavien järjestöjen näkökulmasta tuloksia ja vaikutuksia koskevan tiedon välittäminen RAY:lle on yksi osa avustuslakiin kirjatuista avustusehdoista 1. Huomion kiinnittäminen toiminnan tuloksiin ja vaikutuksiin nostaa esiin koko joukon kysymyksiä: mitä ovat tulokset ja vaikutukset erilaisissa toiminnoissa, miten ne suhtautuvat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin, miten niitä voitaisiin saada näkyviin, mitä on tulosten ja vaikutusten kannalta relevantti tieto, mitkä ovat järkeviä tapoja sellaisen tiedon hankkimiseksi jne. Tulosten ja vaikutusten analyysiin tarvitaan aina jonkintasoista arviointia. Asiantuntijoiden kuulee usein sanovan, ettei arvioinnista ole mitään yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää; arviointia on monenlaista, se voi kohdentua melkeinpä mihin tahansa, ja arvioinnin käsitteistöjä ja viitekehyksiä on lukuisia, samoin työtapoja ja -välineistöjä. Tämä tekee arvioinnista melko vaikeasti lähestyttävän, ja niille, jotka eivät ole asiaan vihkiytyneitä, se näyttää helposti pelottavalta sotkulta. Oman toiminnan aikaansaannoksia koskevien havaintojen tekeminen ei kuitenkaan ole elämää suurempi asia. Arviointia koskevan tiedon lisääminen on yksi tapa hälventää turhaa epäluuloa, ja tieto on viime vuosien aikana merkittävästi lisääntynytkin julkishallinnon, yksityisten arvioinnin asiantuntijoiden ja järjestöjen oman kehittämis- ja koulutustoiminnan myötä. RAY:n seurantajärjestelmän kehittämisen yhtenä osana koettiin tarpeelliseksi toteuttaa tutkimus järjestöjen arviointitoiminnan nykytilasta. Tuomas Koskelan tutkimus, jonka tuloksia tässä raportoidaan, on ensimmäinen RAY:n avustusjärjestelmän piirissä toteutettu koko kentän kattava peruskartoitus. Tutkimuksella haluttiin saada tietoa, missä määrin arviointia on erityyppisissä ja kokoisissa järjestöissä toteutettu, mihin sitä erityisesti on kohdennettu, millä tavoin sitä on toteutettu, minkälaisia kokemuksia siitä on saatu jne. Tutkimus kohdennettiin vuonna 2010 RAY:n toiminta- ja projektiavustuksia saaneisiin järjestöihin. Avustuksia myönnettiin tuolloin 268 miljoonaa euroa kaikkiaan 781 järjestölle. Pelkästään investointiavustusta saaneet järjestöt jätettiin tutkimuksesta pois. Myös kaikkein pienimmät alle euron avustuksia saaneet 1 Laki raha-automaattiavustuksista /1056 4

6 järjestöt rajattiin pois, kun valmisteluvaiheen muutamassa keskustelussa todettiin, ettei pelkästään vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä ole mahdollisuuksia vastata tämänkokoiseen kyselyyn. Kysely kohdistui lopulta noin 550 järjestöön. Vaikka RAY:n avustuslaissa tuloksellisuus- ja vaikutusseuranta koskee määräaikaisten projektien lisäksi myös jatkuvaluonteista toimintaa, kysely rakennettiin pääosin projektien ehdoilla, jotta se saatiin pidettyä kohtuullisen kokoisena. Muutamalla ylimääräisellä kysymyksellä tiedusteltiin toiminta-avustuksilla toteutetun toiminnan arviointiin liittyviä asioita. Projektien maailmassa arviointi on 90-luvulta lähtien jokapäiväistynyt, kun aluksi EU:n ja sittemmin myös kansallisen rahoituksen järjestelmissä kehittämishankkeisiin vakiintui aikaansaatujen tulosten raportointivelvoite. Projektimaailman ulkopuolella kehitys on edennyt merkittävästi hitaammin. Näyttääkin siltä, että ajatus arvioinnin kuulumisesta projekteihin on edistänyt kehitystä hankemaailmassa mutta hidastanut sitä jatkuvaluonteisen toiminnan puolella. Määräaikaisen projektin päättyminen koetaan luontevaksi vaiheeksi tehdä tilinpäätöstä myös aikaansaaduista tuloksista, mutta jatkuvan toiminnan kohdalla asia pitäisi hahmottaa toisin. Tutkimus kertoo selkeästi siitä, että kehittämistyötä järjestötoiminnan tulosten ja vaikutusten näkyviin saamisessa on vielä paljon. Arvioinnin omaksuminen toiminnan ohjauksen ja kehittämisen yhdeksi näkökulmaksi edellyttää muutosta toimintatavoissa ja toimintakulttuurissa. Resurssien käytön näkökulmastakin arvioinnin toteuttamiseksi on monia vaihtoehtoisia tapoja; se voidaan ostaa ulkopuolisilta asiantuntijoilta, se voidaan suorittaa omana työnä tai se voidaan toteuttaa lukuisina ostettujen asiantuntijapanosten ja oman työn yhdistelminä. RAY-avustusten ehdot eivät edellytä ulkopuolisen arvioinnin ostamista, vaikka eivät sitä periaatteessa kielläkään. Itsearviointiin perehtymistä RAY suosittelee kaikille. Useimmissa tapauksissa avustusehtojen velvoitteet voidaan toteuttaa itsearviointina, vieläpä tavalla, joka antaa siitä merkittävän hyödyn oman toiminnan ja osaamisen kehittämiselle ja toteutuu kohtuullisin kustannuksin. Itsearviointiin perehtyminen on myös hyvä keino vahvistaa sellaista osaamista, joka on arvokasta harkittaessa ja suunnitellessa ulkopuolisten asiantuntijapanosten hankkimista. Pekka Mykrä, kehittämispäällikkö, RAY 5

7 1 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöt arvioivat omia kehittämishankkeitaan ja miten koottua arviointitietoa hyödynnetään järjestöjen päätöksenteossa. Aineisto on kerätty keväällä 2011 sähköisen kyselyn avulla. Kysely osoitettiin RAY:ltä projektiavustusta vuosina 2009 ja 2010 saaneille järjestöille. Hankkeen vastuullisena toteuttajana on toiminut Tuomas Koskela, joka työskentelee arviointipäällikkönä Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikössä. Koskela hyödyntää hankkeen aikana kerättyä aineistoa omissa jatkoopinnoissaan Helsingin yliopistolla. Kysymyksiin siitä, mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys, ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. Yhteisesti hyväksyttyä arvioinnin määritelmää ei näyttäisi olevan olemassakaan, eikä sellaista välttämättä edes tarvita 2. Arvioinnin eri määritelmiä on niin runsaasti, ettei kirjanpito järkevällä tavalla ole mitenkään mahdollista 3. Useissa arviointikäsitteen määritelmissä kuitenkin viitataan arvottamiseen (osoitetaan jonkin asian tai toiminnan arvo, ansio tai merkitys) tai korostetaan arvioinnin yhteiskuntatieteellisiä lähtökohtia. Arvioinnin määritelmillä viitataan myös usein ns. ulkoiseen arviointiin, mikä on varsin suppea lähestymistapa. Tänä päivänä myös itsearviointi kuuluu oleellisena osana useimpien julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin organisaatioiden toimintaan, eikä sitä tämän vuoksi tule sivuuttaa. Voidaan kuitenkin ajatella, että arviointi on hyvin arkista toimintaa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Esimerkiksi tehdessään ostopäätöksiä kuluttajat arvioivat tuotteita hinnan ja laadun perusteella. Kouluissa ja oppilaitoksissa opettajat arvioivat oppilaiden tenttivastausten ansioita ja puutteita ja asettavat vastaukset etukäteen laadittujen kriteerien pohjalta paremmuusjärjestykseen. Rahoittaja voi puolestaan antaa jollekin myönteisen rahoituspäätöksen ja vastaavasti kielteisen päätöksen toiselle esimerkiksi toiminnan yhteiskunnalliseen arvoon tai ansioon perustuen. 4 Useissa eri yhteyksissä on tuotu esille, että arviointitoiminta on lisääntynyt määrällisesti räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien. Syitä arvioinnin yleistymiseen on monia. Perimmäisenä voitaneen kuitenkin pitää tiedon halua tai halua kehittää omaa toimintaa. Arviointia on tänä päivänä joka puolella: politiikan tekijät arvioivat, julkinen hallinto ja sen yksittäiset työntekijät arvioivat, myös kolmannen sektorin toimijat arvioivat tai arvioituttavat toimintaansa. On alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta, jossa korostuvat tuloksilla ohjaaminen, vaikuttavuustavoitteet, tilivelvollisuus sekä näyttöön perustuva toiminta ja sen suunnittelu. Arvioinnista onkin tullut muotisana viimeisen kymmenen vuoden aikana. 5 Erityisesti vaikuttavuuden osoittaminen on tullut eri toimijoille entistä tärkeämmäksi viime vuosien 2 Ks. esim. Ahonen (1998) 3 Rajavaara (2007) 4 Piirainen ym. (2010) 5 Virtanen (2007) 6

8 aikana. Taustalla on ajatus, että rajallisilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi toiminnan kohteille. 6 Kolmannen sektorin järjestöjen voidaan ajatella olevan tilivelvollisia järjestön ja sen toiminnan luonteen mukaan erityisesti jäsenistölleen, rahoittajilleen sekä muille sidosryhmille 7. Kehittämishankkeiden arvioinnin tilaa, motiiveja ja arviointitiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen keskuudessa ei ole selvitetty vastaavalla tavalla aikaisemmin. Järjestöarviointia ja ennen kaikkea sen tilaa on tarkasteltu oikeastaan vain muutamissa yksittäisissä hankkeissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) toteuttivat yhteistyönä vuosina järjestöjen arviointitoiminnan tukemiseksi tarkoitetun JÄRVI-kehittämishankkeen. Hankkeen päämääränä oli kehittää arvioinnin työkaluja sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvioinnin tueksi. Pilottitoimijat jaettiin kuuteen eri temaattiseen ryhmään: projektien arviointi, asiakasnäkökulma arvioinnissa, verkostotoiminnan arviointi, kansalaisjärjestöjen arviointi paikallistasolla, viestinnän arviointi ja koko toiminnan arviointi. Pilottitoiminnassa oli mukana runsaat 40 järjestöä. JÄRVI-hankkeen suunnittelun tueksi toteutettiin kartoitus sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvioinnin tilasta ja tarpeista 8. Kartoitus osoitti mm., että järjestöt suhtautuvat arviointiin ja sen kehittämiseen myönteisesti. Tulosten perusteella systemaattisimmin arviointi on otettu käyttöön järjestöjen projekteissa ja harvinaisempaa se on järjestöjen vakiintuneessa toiminnassa, kuten vaikuttamistoiminnassa. Käytettyjen arviointimenetelmien osalta kartoituksessa ei löydetty eroja projektien ja vaikuttamistoiminnan osalla. Järjestöjen johdolla todettiin olevan merkittävä rooli arvioinnin kehittämisessä. Hankkeiden käytännön arvioiksi mainittiin järjestön tai projektin johtaja, johto- tai ohjausryhmä. Vaikuttamistoiminnan osalta edellä mainittujen lisäksi arvioitsijoina toimii järjestöjen luottamusjohto. Kartoituksen mukaan merkittävimpinä esteinä arvioinnin kehittämiselle järjestöjen keskuudessa pidettiin puutteellista arviointiosaamista sekä resurssien ja käytännönläheisten arviointityövälineiden puutetta. Kartoituksen aineisto kerättiin vuosina Vuonna 2011 valmistui JÄRVI-hankkeen jälkikartoitus sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvioinnin nykytilanteesta ja arviointiin kohdistuvista tuen tarpeista 9. Kartoituksen perusteella arvioinnin tila on kohentunut merkittävästi viiden vuoden aikana. Monissa järjestöissä arviointi kytkeytyy aikaisempaa vahvemmin osaksi perustyötä, ja se tukee toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Kartoituksessa nostettiin kuitenkin esille, että mukaan mahtuu myös runsaasti järjestöjä, joissa arviointiasioilla ei ole merkittävää roolia. Suurimpana arviointityön puutteena nostet- 6 Mäkitalo & Turunen (2008); Piirainen ym. (2010) 7 Piirainen ym. (2010) 8 Paija & Saikkonen (2007) 9 Perälahti (2011) 7

9 tiin esille vähäiseksi koettu aika. Järjestöillä on halukkuutta kehittää omaa arviointitoimintaansa ja -osaamistaan, ja siihen koetaan myös tarvittavan tukea. Molemmissa edellä mainituissa kartoituksissa hyödynnetyt aineistot olivat verraten suppeita, eikä niiden pohjalta voitu tehdä kovin kattavia johtopäätöksiä, jotka olisivat yleistettävissä koskemaan koko sosiaali- ja terveysalan järjestökenttää. Esimerkiksi JÄRVI-hankkeen jälkikartoitus koostui 60 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL ry) ja Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry ry) jäsenjärjestön toiminnanjohtajan vastauksista sekä 30 JÄRVI-hankkeen pilottitoimintaan osallistuneen henkilön vastauksista. Tässä raportissa esitetään tiiviisti keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset keväällä 2011 toteutetun RAY:n kyselyn pohjalta. Kyselyn tuloksia on raportoitu ja esitelty RAY:n edustajille kaksi kertaa vuoden 2011 aikana. RAY hyödyntää tuloksia mm. osana oman seurantajärjestelmän kehittämistä ja siihen liittyvää koulutusta. Raportti jakaantuu seitsemään päälukuun. Raportin toisessa luvussa kuvataan tiiviisti tutkimuksen toteutus (tavoitteet ja kohdentuminen, keskeiset käsitteet sekä kyselyaineisto). Luvuissa 3 6 tuodaan esille kyselyaineiston keskeisimmät tulokset ja sen pohjalta tehdyt havainnot. Luvussa seitsemän esitetään yhteen vetäen johtopäätökset tulosten pohjalta. 8

10 2 Tutkimuksen toteutus 2.1 Tavoitteet ja kohdentuminen Raportissa on keskitytty otsikon mukaisesti selvittämään kehittämishankkeiden arvioinnin tilaa, motiiveja ja arviointitiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä. Tutkimuskysymykset on esitetty seuraavassa. I Arvioinnin tila: 1. Miten järjestöt arvioivat omia kehittämishankkeitaan sekä laajemmin muuta toimintaansa? Toteuttavatko järjestöt itsearviointeja vai toteutetaanko arvioinnit ulkopuolisina toimeksiantoina? Ketkä tekevät ulkopuolisia arviointeja? 2. Mihin kehittämishankkeiden arvioinnit (ja muut arvioinnit) ovat kohdistuneet? 3. Milloin / missä yhteydessä järjestöt arvioivat kehittämishankkeitaan (ja muuta toimintaansa)? Kuinka usein arviointeja toteutetaan? 4. Millainen on järjestöjen toiminnanjohtajien / arvioinnista vastaavien henkilöiden asennoituminen arviointitoimintaa kohtaan? II Arvioinnin motiivit: 5. Miksi järjestöt toteuttavat kehittämishankkeiden arviointeja? Mitkä ovat arvioinnin motiivit? III Arviointitiedon hyödyntäminen: 6. Miten tuotettua arviointitietoa hyödynnetään järjestöjen toiminnassa? 7. Mitkä ovat arviointitiedon hyödyntämisen esteet? 8. Miten arviointitietoa voisi hyödyntää entistä tehokkaammin? 9. Mitä konkreettista hyötyä arvioinneista on ollut ja kenelle? Miten se näkyy käytännössä? Kysely koski ensisijaisesti järjestöissä vuosina toteutettujen (alkaneiden, käynnissä olevien ja päättyneiden) kehittämishankkeiden arviointeja. Tämän lisäksi kyselyssä selvitettiin muutamien yksittäisten kysymysten avulla seuraavia asioita: Ovatko järjestöt tilanneet tai toteuttaneet vuosien aikana RAY:n yleisavustuksella tai kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitetun toiminnan arvioinnin? Millä muilla tavoin (arviointien lisäksi) järjestöt tuottavat tietoa (esim. omasta, sidosryhmien, asiakkaiden tai kohderyhmien toiminnasta ja tarpeista)? Miten arviointiasioihin liittyvän osaamisen taso on koettu? Minkälaista koulutusta RAY:lta toivotaan arvioinnin suhteen jatkossa? 9

11 Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä tutkimuksen toteuttajan ja RAY:n edustajien kesken. Lomakkeen sisältämät kysymykset sisälsivät elementtejä useista eri arviointikoulukunnista tai -teorioista, joista tässä yhteydessä ei käsitellä kuin yhtä ja sitäkin vain hyvin pintapuoleisesti. Tutkimuksen taustalla oleva viitekehys pohjautuu pitkälti Pattonin 10 hyödynnettävyyskeskeisen arviointimallin pohjalle. Patton itse erottaa kolme eri tapaa hyödyntää arvioinnin tuloksia: 1. Arvioinnin tulokset voivat palvella johtopäätösten tekemistä arvioitavan kohteen arvosta ja ansioista, jolloin kyseessä on tilivelvollisuuteen liittyvä arviointi (judgment-oriented evaluation). 2. Arviointi voi tukea toiminnan kehittämistä, jolloin kyseessä on kehittävä arviointi (improvement-oriented evaluation). 3. Arviointi voi tuottaa tietoa, jolloin kyseessä on tietoa yleisesti lisäävä arviointi (knowledge-oriented evaluation). Edellä mainitut kaikki kolme arvioinnin hyödyntämisen tapaa voivat Pattonin mukaan tukea päätöksentekoa. Tilivelvollisuusarviointiin ja kehittävään arviointiin sisältyy arvioinnin tulosten instrumentaalinen käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset tai toimenpiteet ovat suoraan seurausta arvioinnista. Harvoin arvioinnin tulokset ovat kuitenkaan ainoa syy kehittämistoimenpiteille tai päätöksille. Patton korostaa, että arviointitulokset kartuttavat tietämystä vähitellen, vaikka tulokset eivät johtaisikaan suoraan päätöksiin tai kehittämistoimenpiteisiin. Tällöin voidaan puhua arviointitulosten käsitteellisestä käytöstä (conceptual use of findings) tai tietoisuutta lisäävästä käytöstä (enlightment use). Arviointitulosten käsitteellinen käyttö voi tarkoittaa yleisemmin myös syvempää ymmärrystä toiminnasta tai yhteisen ymmärryksen luomista. 11 Arvioinnin suunniteltua käyttöä voidaan tarkastella edellä esitetyn mukaisesti arviointitulosten hyödyntämisen näkökulmasta mutta myös varsinaisen arviointiprosessin hyödyntämisen kannalta. Arviointiprosessin hyödyntämisellä viitataan arvioinnin aikana oppimisen seurauksena tapahtuviin yksilötason muutoksiin ajattelussa sekä käyttäytymisessä ja organisaatiotasolla tapahtuviin toimintatapojen tai -kulttuurien muutoksiin. Esimerkiksi arviointiprosessin käynnistämällä ajatteluprosessilla on koettu olleen enemmän vaikutusta arviointeihin osallistuneiden henkilöiden keskuudessa kuin varsinaisilla arvioinnin tuloksilla. Organisaatiotasolla arviointiprosessia voidaan hyödyntää mm. jaetun näkemyksen luomisessa, esimerkiksi luotaessa henkilöstön yhteistä näkemystä siitä, millaisia lopputuloksia tavoitellaan, sekä kirkastaessa johdon ja henkilöstön yhteistä näkemystä Patton (1997); Patton (2008) 11 Patton (1997); Kantola ym. (2009) 12 Kantola ym. (2009) 10

12 2.2 Keskeiset käsitteet Tutkimuksessa on ollut neljä keskeistä käsitettä, jotka määriteltiin kyselylomakkeessa seuraavasti: Kehittämishankkeella tarkoitetaan hanketta, joka tähtää joko uuden tai olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Kehittämishankkeelle on myös asetettu omat tavoitteet, aikataulu ja resurssit. Esimerkkejä kehittämishankkeista ovat mm. RAY:n rahoittamat projektit ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat projektit. Arvioinnilla tarkoitetaan mm. tiedon tuottamista toiminnasta (esim. kehittämishankkeesta), siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikutuksista, hyödyllisyydestä ja vaikuttavuudesta. Yksiselitteistä arvioinnin määritelmää ei ole olemassa. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. arviointiyritys, tutkimuslaitos, opiskelija, toinen järjestö). Itsearvioinnilla tarkoitetaan järjestön itse, omana toimintana, toteuttamaa arviointia. 2.3 Kyselyaineisto ja sen analyysi Tutkimusaineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2011 toteutetun sähköisen kyselyn avulla. Ennen varsinaista kyselyä toteutettiin ns. esikysely, jonka avulla järjestöjen edustajia pyydettiin täsmentämään, kenelle kysely tulisi osoittaa heidän järjestössään. RAY toimitti yhteystiedot esikyselyä varten. Varsinainen kysely osoitettiin vuosina 2009 ja 2010 RAY:ltä projektiavustusta saaneille järjestöille (n=545). Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin järjestöt, jotka olivat saaneet RAY:ltä pelkästään investointiavustusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 420 järjestöä vastausprosentin ollessa noin 77 %. Vastaajien asema järjestössä Kyselyyn vastanneista henkilöistä hieman yli puolet (53,5 %) oli järjestöjen toiminnan-/toimitusjohtajia tai pääsihteereitä. Muita järjestötyöntekijöitä vastaajista oli 42,6 % ja hallituksen puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia 3,8 %. Järjestöjen pääasiallinen toiminta-alue Suurin osa kyselyyn vastanneista (38,8 %) ilmoitti, että heidän edustamansa järjestö toimii valtakunnallisesti. Noin neljännes (24,6 %) vastaajista ilmoitti järjestönsä pääasialliseksi toiminta-alueeksi Etelä-Suomen ja noin viidennes (19,8 %) Länsi-Suomen. Pääasiallisesti Itä-Suomessa (8,4 %) ja Pohjois-Suomessa (8,6 %) toimivien järjestöjen edustajia kyselyyn vastasi selvästi vähemmän. 11

13 Järjestöjen henkilöstömäärä Suurin osa kyselyyn vastanneista (38,8 %) edustaa pieniä, 1 5 työntekijän järjestöjä. Muilta osin kyselyyn vastanneet edustavat hyvin tasaisesti henkilöstömäärällä mitattuna erikokoisia järjestöjä: 6 10 henkilöä (14 %), henkilöä (15,7 %), henkilöä (17,4 %) ja yli 50 henkilöä (14 %). Kyselylomake Kyselylomake toimitettiin järjestöjen edustajille etukäteen (viikkoa ennen varsinaista kyselyä) vastausten valmistelua varten. Vastaanottajia ohjeistettiin valmistelemaan vastaukset yhdessä muiden työntekijöiden kanssa heidän edustamassaan järjestössä. Etukäteen lähetettävä kyselylomake toimitettiin suomen- ja pyydettäessä myös ruotsinkielisenä. Varsinainen kysely toteutettiin suomenkielisenä. Kyselomake koostui seitsemästä eri osiosta, jotka pitivät sisällään väittämä-, valinta- ja avokysymyksiä: 1. Tausta-/yhteystiedot Osion 1 sisältämät kysymykset kysyttiin kaikilta vastaajilta. 2. Arvioitujen kehittämishankkeiden lukumäärä Osion 2 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja tai toteuttaneen itsearviointeja omissa kehittämishankkeissaan. 3. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutus ja kohdentuminen Osion 3 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja. 4. Kehittämishankkeiden ulkopuolisten arviointien motiivit ja lähtökohdat Osion 4 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja. 5. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien hyöty ja hyödyntäminen Osion 5 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja. 6. Kehittämishankkeiden itsearviointi Osion 6 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön toteuttaneen itsearviointeja omissa kehittämishankkeissaan. 7. Lopuksi Osion 7 sisältämät kysymykset kysyttiin kaikilta vastaajilta. 12

14 Aineiston analyysi Kyselyn tuottama määrällinen aineisto on analysoitu suoria jakaumia, ristiintaulukointia 13 sekä aritmeettisia keskiarvoja 14 hyödyntäen. Aineiston analyysissä taustamuuttujina on hyödynnetty järjestön maantieteellistä toiminta-aluetta sekä järjestön henkilöstömäärää. Laadullinen aineisto (avovastaukset) on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Joidenkin avokysymysten aineisto on luokiteltu ja koodattu määrälliseen muotoon tilastollista analyysiä varten. 13 Ristiintaulukoinnin tilastollista merkitsevyyttä on testattu -testin avulla. P:n arvon ollessa alle 0,05 erot ovat tilastollisesti merkitseviä. 14 Varianssianalyysin avulla tutkittiin, ovatko selitettävän muuttujan keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi erisuuruisia selittävän muuttujan eri luokissa. P:n arvon ollessa alle 0,05 erot ovat tilastollisesti merkitseviä. 13

15 3 Kehittämishankkeet ja niiden arviointi yleisesti Kyselylomakkeessa kehittämishanke määriteltiin seuraavasti: Kehittämishankkeella tarkoitetaan hanketta, joka tähtää joko uuden tai olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Kehittämishankkeelle on myös asetettu omat tavoitteet, aikataulu sekä resurssit. Esimerkkejä kehittämishankkeista ovat mm. RAY:n rahoittamat projektit sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat projektit. Kyselyn ensimmäisessä osiossa vastaajilta tiedusteltiin, kuinka monta kehittämishanketta heidän järjestönsä on toteuttanut vuosien aikana (mukaan lukien alkaneet, käynnissä olevat ja päättyneet hankkeet). Kuviosta 1 voidaan havaita, että noin neljäsosalla järjestöistä ei ole ollut lainkaan RAYavusteisia kehittämishankkeita ja noin 40 %:lla on ollut yksi RAY-avusteinen hanke. Hieman alle puolella järjestöistä ei ole ollut lainkaan muita kehittämishankkeita. Valtakunnallisissa ja henkilöstömäärältään suuremmissa järjestöissä on ollut suhteessa alueellisia ja pienempiä järjestöjä enemmän sekä RAY-avusteisia että muita kehittämishankkeita vuosina (ks. liitetaulukot). Kuvio 1. Kehittämishankkeiden lukumäärät. Kehittämishankkeita (sekä RAY-avusteisia että muita) on ollut vastausten perusteella keskimäärin noin 1,6 kpl/järjestö vuosina Kehittämishank- 14

16 keiden keskimääräinen lukumäärä työntekijän järjestöissä oli muita järjestöjä selvästi suurempi. Kuvio 2. Kehittämishankkeiden keskimääräinen lukumäärä järjestöjen henkilöstömäärän mukaan 15. Kyselyssä selvitettiin, kuinka monessa kehittämishankkeessa (erikseen RAYavusteiset ja muut) järjestöt olivat toteuttaneet itsearvioinnin tai tilanneet ulkoisen arvioinnin. Jakamalla arvioitujen kehittämishankkeiden lukumäärän toteutettujen hankkeiden lukumäärällä on laskettu %-osuudet arvioiduista kehittämishankkeista: Vastausten perusteella sekä itsearviointi että ulkoinen arviointi on tehty hieman yli viidenneksessä (21,9 %) RAY-avusteisia kehittämishankkeita. Muissa kehittämishankkeissa vastaava osuus on selvästi vähäisempi (9,4 %). Pelkkä itsearviointi on tehty yli puolessa kehittämishankkeista (RAYavusteisista 62,4 %:sa; muista 61,4 %:ssa). Pelkkä ulkoinen arviointi on tehty 13 %:ssa RAY-avusteisista kehittämishankkeista ja 7,8 %:ssa muista kehittämishankkeista. Edellä esitettyihin tuloksiin arvioitujen kehittämishankkeiden %-osuuksista tulee suhtautua tietyin varauksin, sillä ne perustuvat yksittäisten henkilöiden vastauksiin hankkeiden ja niiden arviointien lukumääristä. Hyvin samansuuntaiset tulokset nousivat kuitenkin esille, kun vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiiksi annetuista vaihtoehdoista, mitä tai millaisia arviointeja heidän edustamansa järjestö on 15 Keskiarvot; RAY-avusteiset kehittämishankkeet p=0,000, muut kehittämishankkeet p=0,000 15

17 tilannut tai toteuttanut itse omissa kehittämishankkeissaan vuosien aikana. Taulukosta 1 voidaan havaita, että noin kolmasosa järjestöistä ei ole toteuttanut tai tilannut omia kehittämishankkeitaan koskevia arviointeja lainkaan. Noin neljännes järjestöistä on vastaavasti toteuttanut itsearvioinnin omassa kehittämishankkeessaan sekä tilannut kehittämishanketta koskevan ulkoisen arvioinnin. Hieman alle puolet järjestöistä on toteuttanut pelkän itsearvioinnin omassa kehittämishankkeessaan, ja vain erittäin pieni osa on tilannut pelkän ulkoisen arvioinnin omasta kehittämishankkeestaan. Pohjois- ja Länsi-Suomessa on suhteessa muuhun Suomeen vähemmän järjestöjä, jotka eivät ole toteuttaneet itsearviointia omassa kehittämishankkeessaan tai tilanneet kehittämishankkeen ulkoista arviointia. Taulukko 1. Omien kehittämishankkeiden arviointi vuosina järjestön pääasiallisen toiminta-alueen mukaan 16. Järjestön pääasiallinen toiminta-alue Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Valtakunnallinen järjestö Yhteensä Mitä alla listatuista arvioinneista järjestönne on tilannut tai toteuttanut itse vuosien aikana? Oman kehittämishankkeen ulkoinen arviointi 2,9 % N=3 5,7 % N=2 2,4 % N=2 11,1 % N=4 3,1 % N=5 3,8 % N=16 Itsearviointi omassa kehittämishankkeessa 44,7 % N=46 45,7 % N=16 48,8 % N=40 44,4 % N=16 34,0 % N=55 41,4 % N=173 Molemmat edellä mainitut 17,5 % N=18 11,4 % N=4 28,0 % N=23 22,2 % N=8 27,8 % N=45 23,4 % N=98 Ei tilannut tai toteuttanut arviointeja 35,0 % N=36 37,1 % N=13 20,7 % N=17 22,2 % N=8 35,2 % N=57 31,1 % N=131 Vain neljäsosalla järjestöistä (27,4 %) on erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla omaa toimintaa ja kehittämishankkeita koskeva arviointitoiminta on. Näistä vastuuhenkilöistä noin kolmannes (34,9 %) on järjestöjen ylintä johtoa (toimitus- /toiminnanjohtajia tai pääsihteereitä) ja 59,6 % muita järjestötyöntekijöitä. Vain muutamissa yksittäisissä järjestöissä arvioinnista vastaa erillinen työryhmä tai hallituksen edustaja. 16 p=0,048 16

18 4 Kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit Kyselylomakkeessa ulkoinen arviointi määriteltiin seuraavasti: Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. opiskelija, tutkimuslaitos, yritys, järjestö). Luvun 4 tuloksia tulkittaessa on oleellista tiedostaa, että ne koskevat vain niitä järjestöjä, jotka ovat tilanneet kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja vuosien välisenä aikana. 4.1 Toteutus ja kohdentuminen Kyselylomake sisälsi kolme valintakysymystä, jotka koskivat kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutusta. Kysymysten avulla selvitettiin: 1) Ketkä tai mitkä tahot ovat tehneet kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja? 2) Miten järjestöt ovat hankkineet kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja? 3) Missä vaiheessa kehittämishankkeiden elinkaarta niiden ulkoinen arviointi on tehty? Eniten kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja ovat tehneet opiskelijat, tai arviointi on tehty opinnäytetyönä. Toiseksi eniten arviointeja ovat tehneet yksityiset yritykset. Kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit on tehty joko loppuarviointina, jatkuvana arviointina tai väliarviointina. Etukäteisarviointina toteutettujen arviointien osuus on selvästi vähäisempi. Suurin osa kehittämishankkeiden ulkoisista arvioinneista on hankittu suorahankintana palvelun tarjoajalta ja vain pieni osa avoimen tarjouskilpailun kautta. Taulukko 2. Kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja toteuttaneet tahot. Arvioinnin toteuttanut taho Lukumäärä (N) Prosenttia (%) Opiskelija/arviointi on tehty opinnäytetyönä 53 24,1 % Yksityinen yritys 39 21,5 % Kolmannen sektorin toimija 29 16,0 % Yliopisto tai muu tutkimuslaitos 27 14,9 % Jokin muu 33 18,2 % Yhteensä % Taulukko 3. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutus. Missä vaiheessa kehittämishankkeen elinkaarta ulkoinen arviointi on tehty? Lukumäärä (N) Prosenttia (%) Loppuarviointina, hankkeen päättyessä tai loppuvaiheessa 65 32,8 % Jatkuvana arviointina, arviointia on toteutettu koko kehittämishankkeen ajan 65 32,8 % Väliarviointina, noin kehittämishankkeen puolessa välissä 56 28,3 % Etukäteisarviointina, ennen suunnittelua ja/tai suunnitteluvaiheessa 12 6,1 % Yhteensä % 17

19 Taulukko 4. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien hankinta. Miten ulkoinen arviointi on hankittu? Lukumäärä (N) Prosenttia (%) Suorahankintana palvelun tarjoajalta 55 39,3 % Supistetun tai rajatun tarjouskilpailun kautta 33 23,6 % Avoimen tarjouskilpailun kautta 9 6,4 % Jotenkin muuten 43 30,7 % Yhteensä % Vastaajille esitettiin yhdeksän väittämäkysymystä koskien kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutusta. Vastaajilla on hyvin positiivinen kuva kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutuksesta ja lopputuloksesta. Vuorovaikutuksen ulkoisen arvioitsijan kanssa koetaan olleen tiivistä koko arviointihankkeen ajan ja ulkoisia arvioijia pidetään vastausten perusteella hyvin asiantuntevina ja ammattitaitoisina. Arviointien hyödynnettävyyden ja toiminnan kehittämisen kannalta on oleellista, että arvioinneissa esille nousseet havainnot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset koetaan pääsääntöisesti tulleen esitellyksi jäsennellyssä ja selkeässä muodossa, arviointien aikana on tuotettu konkreettisia ehdotuksia ja ideoita toiminnan kehittämiseksi ja että arviointitietoa tuotettiin oikea-aikaisesti kehittämishankkeen kannalta. Ulkoisten arviointien toteuttamisen ei myöskään koeta sitoneen turhan paljon järjestön omaa työpanosta. Kehittämiskohteena järjestöissä näyttäytyy ulkoisten arviointien suunnittelu. Alueellisesti toimivien järjestöjen edustajat suhtautuivat selvästi valtakunnallisten järjestöjen edustajia neutraalimmin väittämään järjestössänne käytettiin riittävästi aikaa ulkoisen arvioinnin suunnitteluun 17. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien kohdentumista selvitettiin kysymällä, mihin asioihin/osa-alueisiin kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit kohdistuivat. Valmiiksi määriteltyjä vastausvaihtoehtoja oli 16 kpl (15 + jokin muu, mikä ), joista vastaajat saivat valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Vastausten perusteella ulkoiset arvioinnit ovat kohdistuneet useimmiten hankkeen tuloksiin ja välittömiin vaikutuksiin, kehittämistarpeisiin sekä tulosten juurruttamisen edellytyksiin ja/tai mahdollisuuksiin. Myös hankkeiden tavoitteet, yhteistyö sidosryhmien kanssa, kohderyhmien tarpeiden huomioiminen sekä hankkeen hyvät käytännöt ovat olleet usein arviointien keskiössä. Sen sijaan hankkeen toimintaympäristö, pidemmän aikajänteen vaikutukset ja vaikuttavuus, kohderyhmän valinta ja ennen kaikkea toiminnan riskit ovat harvemmin ulkoisten arviointien kohteena. 17 Alueellisesti toimivat järjestöt (ka 3,56, n=62); Valtakunnalliset järjestöt (ka 4,00, n=49); p=0,008 18

20 Kuvio 3. Vastaajien suhtautuminen kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutusta koskeviin väittämiin Keskiarvo asteikolla 1 5; 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Siltä väliltä, 4 = Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä 19

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi

1. Valmistelut ulkoisen arvioinnin tilaamiseksi ULKOISEN ARVIOINNIN TILAAMISEN TARKASTUSLISTA Tarkistuslistan avulla tilaaja voi seurata ja jäsentää ulkoisen arvioinnin tilaamisen prosessin etenemistä. Taulukkomuotoon kirjatun tarkistuslistan kohdat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015

Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Selvitys avustusten käytöstä vuodelta 2015 Pyydämme arvioimaan yhdistyksenne perustoiminta-avustuksen, sen lisäosan ja mahdollisen kehittämisavustuksen käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikutuksia vuodelta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE

YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE OHJE 1 (7) YLEISAVUSTUKSEN TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN (RAY3706) TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Tiedot hakijasta ja haettavasta avustuksesta... 1 2 Haettava avustus... 2 3 Avustusstrategia... 2 4 Toiminnan tarkoitus,

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely FCG Efeko Oy Sisällys sivu Johdanto Kyselyyn vastanneet

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi

Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa ikä avustusohjelma Rifin vuosikokous 18.4.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola reija.heinola@vtkl.fi Eloisa Ikä - Livfullt Liv - Active Age Raha-automaattiyhdistyksen avustusohjelma 2012-2017, joka

Lisätiedot

Seurannan sisältö ja kehittäminen

Seurannan sisältö ja kehittäminen Seurannan sisältö ja kehittäminen Janne Jalava seurantapäällikkö RAY/avustusosasto Avustusosasto, Janne Jalava, 10.2.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot