Ulkoasu: Dynamo. Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2012 ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulkoasu: Dynamo. Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2012 ISBN 952-5504-20-4"

Transkriptio

1 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 28 Tuomas Koskela Kehittämishankkeiden arvioinnin tila Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä

2 Ulkoasu: Dynamo Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopio 2012 ISBN

3 AVUSTUSTOIMINNAN RAPORTTEJA 28 Tuomas Koskela Kehittämishankkeiden arvioinnin tila Motiivit ja arviointitiedon hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä Raha-automaattiyhdistys 2012

4 Sisällys Esipuhe Johdanto Tutkimuksen toteutus Tavoitteet ja kohdentuminen Keskeiset käsitteet Kyselyaineisto ja sen analyysi Kehittämishankkeet ja niiden arviointi yleisesti Kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit Toteutus ja kohdentuminen Motiivit ja lähtökohdat Ulkoisten arviointien koettu hyöty ja hyödyntäminen Yleisesti Arviointitiedon hyödyntäminen Arviointiprosessin hyödyntäminen Kehittämishankkeiden itsearviointi Järjestöjen muu arviointitoiminta ja koulutustarpeet Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä Lähteet LIITTEET

5 Esipuhe Seuranta ja arviointi ovat parin kuluneen vuosikymmenen aikana tulleet kehittämistoimintaan liittyvän projektimaailman lisäksi myös osaksi yhä useampia jatkuvaluonteisia toimintoja. Julkisella rahoituksella toteutettavissa toiminnoissa ja hankkeissa arvioinnin toteuttamisen velvoite perustuu yhä useammin säädöksiin, ja siitä on tullut osa rahoituksen ehtoja. Näin on myös RAY:n avustustoiminnassa: avustetun toiminnan tuloksellisuuden ja vaikutusten arviointi on avustusvalmistelun, myönnettyjen avustusten maksatuksen ja avustusten käytön valvonnan ohella Raha-automaattiyhdistyksen lakisääteinen tehtävä. Avustusta saavien järjestöjen näkökulmasta tuloksia ja vaikutuksia koskevan tiedon välittäminen RAY:lle on yksi osa avustuslakiin kirjatuista avustusehdoista 1. Huomion kiinnittäminen toiminnan tuloksiin ja vaikutuksiin nostaa esiin koko joukon kysymyksiä: mitä ovat tulokset ja vaikutukset erilaisissa toiminnoissa, miten ne suhtautuvat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin, miten niitä voitaisiin saada näkyviin, mitä on tulosten ja vaikutusten kannalta relevantti tieto, mitkä ovat järkeviä tapoja sellaisen tiedon hankkimiseksi jne. Tulosten ja vaikutusten analyysiin tarvitaan aina jonkintasoista arviointia. Asiantuntijoiden kuulee usein sanovan, ettei arvioinnista ole mitään yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää; arviointia on monenlaista, se voi kohdentua melkeinpä mihin tahansa, ja arvioinnin käsitteistöjä ja viitekehyksiä on lukuisia, samoin työtapoja ja -välineistöjä. Tämä tekee arvioinnista melko vaikeasti lähestyttävän, ja niille, jotka eivät ole asiaan vihkiytyneitä, se näyttää helposti pelottavalta sotkulta. Oman toiminnan aikaansaannoksia koskevien havaintojen tekeminen ei kuitenkaan ole elämää suurempi asia. Arviointia koskevan tiedon lisääminen on yksi tapa hälventää turhaa epäluuloa, ja tieto on viime vuosien aikana merkittävästi lisääntynytkin julkishallinnon, yksityisten arvioinnin asiantuntijoiden ja järjestöjen oman kehittämis- ja koulutustoiminnan myötä. RAY:n seurantajärjestelmän kehittämisen yhtenä osana koettiin tarpeelliseksi toteuttaa tutkimus järjestöjen arviointitoiminnan nykytilasta. Tuomas Koskelan tutkimus, jonka tuloksia tässä raportoidaan, on ensimmäinen RAY:n avustusjärjestelmän piirissä toteutettu koko kentän kattava peruskartoitus. Tutkimuksella haluttiin saada tietoa, missä määrin arviointia on erityyppisissä ja kokoisissa järjestöissä toteutettu, mihin sitä erityisesti on kohdennettu, millä tavoin sitä on toteutettu, minkälaisia kokemuksia siitä on saatu jne. Tutkimus kohdennettiin vuonna 2010 RAY:n toiminta- ja projektiavustuksia saaneisiin järjestöihin. Avustuksia myönnettiin tuolloin 268 miljoonaa euroa kaikkiaan 781 järjestölle. Pelkästään investointiavustusta saaneet järjestöt jätettiin tutkimuksesta pois. Myös kaikkein pienimmät alle euron avustuksia saaneet 1 Laki raha-automaattiavustuksista /1056 4

6 järjestöt rajattiin pois, kun valmisteluvaiheen muutamassa keskustelussa todettiin, ettei pelkästään vapaaehtoisvoimin toimivilla järjestöillä ole mahdollisuuksia vastata tämänkokoiseen kyselyyn. Kysely kohdistui lopulta noin 550 järjestöön. Vaikka RAY:n avustuslaissa tuloksellisuus- ja vaikutusseuranta koskee määräaikaisten projektien lisäksi myös jatkuvaluonteista toimintaa, kysely rakennettiin pääosin projektien ehdoilla, jotta se saatiin pidettyä kohtuullisen kokoisena. Muutamalla ylimääräisellä kysymyksellä tiedusteltiin toiminta-avustuksilla toteutetun toiminnan arviointiin liittyviä asioita. Projektien maailmassa arviointi on 90-luvulta lähtien jokapäiväistynyt, kun aluksi EU:n ja sittemmin myös kansallisen rahoituksen järjestelmissä kehittämishankkeisiin vakiintui aikaansaatujen tulosten raportointivelvoite. Projektimaailman ulkopuolella kehitys on edennyt merkittävästi hitaammin. Näyttääkin siltä, että ajatus arvioinnin kuulumisesta projekteihin on edistänyt kehitystä hankemaailmassa mutta hidastanut sitä jatkuvaluonteisen toiminnan puolella. Määräaikaisen projektin päättyminen koetaan luontevaksi vaiheeksi tehdä tilinpäätöstä myös aikaansaaduista tuloksista, mutta jatkuvan toiminnan kohdalla asia pitäisi hahmottaa toisin. Tutkimus kertoo selkeästi siitä, että kehittämistyötä järjestötoiminnan tulosten ja vaikutusten näkyviin saamisessa on vielä paljon. Arvioinnin omaksuminen toiminnan ohjauksen ja kehittämisen yhdeksi näkökulmaksi edellyttää muutosta toimintatavoissa ja toimintakulttuurissa. Resurssien käytön näkökulmastakin arvioinnin toteuttamiseksi on monia vaihtoehtoisia tapoja; se voidaan ostaa ulkopuolisilta asiantuntijoilta, se voidaan suorittaa omana työnä tai se voidaan toteuttaa lukuisina ostettujen asiantuntijapanosten ja oman työn yhdistelminä. RAY-avustusten ehdot eivät edellytä ulkopuolisen arvioinnin ostamista, vaikka eivät sitä periaatteessa kielläkään. Itsearviointiin perehtymistä RAY suosittelee kaikille. Useimmissa tapauksissa avustusehtojen velvoitteet voidaan toteuttaa itsearviointina, vieläpä tavalla, joka antaa siitä merkittävän hyödyn oman toiminnan ja osaamisen kehittämiselle ja toteutuu kohtuullisin kustannuksin. Itsearviointiin perehtyminen on myös hyvä keino vahvistaa sellaista osaamista, joka on arvokasta harkittaessa ja suunnitellessa ulkopuolisten asiantuntijapanosten hankkimista. Pekka Mykrä, kehittämispäällikkö, RAY 5

7 1 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöt arvioivat omia kehittämishankkeitaan ja miten koottua arviointitietoa hyödynnetään järjestöjen päätöksenteossa. Aineisto on kerätty keväällä 2011 sähköisen kyselyn avulla. Kysely osoitettiin RAY:ltä projektiavustusta vuosina 2009 ja 2010 saaneille järjestöille. Hankkeen vastuullisena toteuttajana on toiminut Tuomas Koskela, joka työskentelee arviointipäällikkönä Kuntoutussäätiön arviointi- ja koulutusyksikössä. Koskela hyödyntää hankkeen aikana kerättyä aineistoa omissa jatkoopinnoissaan Helsingin yliopistolla. Kysymyksiin siitä, mitä on arviointi tai mistä arvioinnissa on kysymys, ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. Yhteisesti hyväksyttyä arvioinnin määritelmää ei näyttäisi olevan olemassakaan, eikä sellaista välttämättä edes tarvita 2. Arvioinnin eri määritelmiä on niin runsaasti, ettei kirjanpito järkevällä tavalla ole mitenkään mahdollista 3. Useissa arviointikäsitteen määritelmissä kuitenkin viitataan arvottamiseen (osoitetaan jonkin asian tai toiminnan arvo, ansio tai merkitys) tai korostetaan arvioinnin yhteiskuntatieteellisiä lähtökohtia. Arvioinnin määritelmillä viitataan myös usein ns. ulkoiseen arviointiin, mikä on varsin suppea lähestymistapa. Tänä päivänä myös itsearviointi kuuluu oleellisena osana useimpien julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin organisaatioiden toimintaan, eikä sitä tämän vuoksi tule sivuuttaa. Voidaan kuitenkin ajatella, että arviointi on hyvin arkista toimintaa, jota ihmiset tekevät päivittäin. Esimerkiksi tehdessään ostopäätöksiä kuluttajat arvioivat tuotteita hinnan ja laadun perusteella. Kouluissa ja oppilaitoksissa opettajat arvioivat oppilaiden tenttivastausten ansioita ja puutteita ja asettavat vastaukset etukäteen laadittujen kriteerien pohjalta paremmuusjärjestykseen. Rahoittaja voi puolestaan antaa jollekin myönteisen rahoituspäätöksen ja vastaavasti kielteisen päätöksen toiselle esimerkiksi toiminnan yhteiskunnalliseen arvoon tai ansioon perustuen. 4 Useissa eri yhteyksissä on tuotu esille, että arviointitoiminta on lisääntynyt määrällisesti räjähdysmäisesti 1990-luvulta lähtien. Syitä arvioinnin yleistymiseen on monia. Perimmäisenä voitaneen kuitenkin pitää tiedon halua tai halua kehittää omaa toimintaa. Arviointia on tänä päivänä joka puolella: politiikan tekijät arvioivat, julkinen hallinto ja sen yksittäiset työntekijät arvioivat, myös kolmannen sektorin toimijat arvioivat tai arvioituttavat toimintaansa. On alettu puhua arvioinnin yhteiskunnasta, jossa korostuvat tuloksilla ohjaaminen, vaikuttavuustavoitteet, tilivelvollisuus sekä näyttöön perustuva toiminta ja sen suunnittelu. Arvioinnista onkin tullut muotisana viimeisen kymmenen vuoden aikana. 5 Erityisesti vaikuttavuuden osoittaminen on tullut eri toimijoille entistä tärkeämmäksi viime vuosien 2 Ks. esim. Ahonen (1998) 3 Rajavaara (2007) 4 Piirainen ym. (2010) 5 Virtanen (2007) 6

8 aikana. Taustalla on ajatus, että rajallisilla resursseilla saadaan mahdollisimman paljon hyvää aikaiseksi toiminnan kohteille. 6 Kolmannen sektorin järjestöjen voidaan ajatella olevan tilivelvollisia järjestön ja sen toiminnan luonteen mukaan erityisesti jäsenistölleen, rahoittajilleen sekä muille sidosryhmille 7. Kehittämishankkeiden arvioinnin tilaa, motiiveja ja arviointitiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen keskuudessa ei ole selvitetty vastaavalla tavalla aikaisemmin. Järjestöarviointia ja ennen kaikkea sen tilaa on tarkasteltu oikeastaan vain muutamissa yksittäisissä hankkeissa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto (STKL) sekä Terveyden edistämisen keskus (Tekry) toteuttivat yhteistyönä vuosina järjestöjen arviointitoiminnan tukemiseksi tarkoitetun JÄRVI-kehittämishankkeen. Hankkeen päämääränä oli kehittää arvioinnin työkaluja sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvioinnin tueksi. Pilottitoimijat jaettiin kuuteen eri temaattiseen ryhmään: projektien arviointi, asiakasnäkökulma arvioinnissa, verkostotoiminnan arviointi, kansalaisjärjestöjen arviointi paikallistasolla, viestinnän arviointi ja koko toiminnan arviointi. Pilottitoiminnassa oli mukana runsaat 40 järjestöä. JÄRVI-hankkeen suunnittelun tueksi toteutettiin kartoitus sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvioinnin tilasta ja tarpeista 8. Kartoitus osoitti mm., että järjestöt suhtautuvat arviointiin ja sen kehittämiseen myönteisesti. Tulosten perusteella systemaattisimmin arviointi on otettu käyttöön järjestöjen projekteissa ja harvinaisempaa se on järjestöjen vakiintuneessa toiminnassa, kuten vaikuttamistoiminnassa. Käytettyjen arviointimenetelmien osalta kartoituksessa ei löydetty eroja projektien ja vaikuttamistoiminnan osalla. Järjestöjen johdolla todettiin olevan merkittävä rooli arvioinnin kehittämisessä. Hankkeiden käytännön arvioiksi mainittiin järjestön tai projektin johtaja, johto- tai ohjausryhmä. Vaikuttamistoiminnan osalta edellä mainittujen lisäksi arvioitsijoina toimii järjestöjen luottamusjohto. Kartoituksen mukaan merkittävimpinä esteinä arvioinnin kehittämiselle järjestöjen keskuudessa pidettiin puutteellista arviointiosaamista sekä resurssien ja käytännönläheisten arviointityövälineiden puutetta. Kartoituksen aineisto kerättiin vuosina Vuonna 2011 valmistui JÄRVI-hankkeen jälkikartoitus sosiaali- ja terveysjärjestöjen arvioinnin nykytilanteesta ja arviointiin kohdistuvista tuen tarpeista 9. Kartoituksen perusteella arvioinnin tila on kohentunut merkittävästi viiden vuoden aikana. Monissa järjestöissä arviointi kytkeytyy aikaisempaa vahvemmin osaksi perustyötä, ja se tukee toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Kartoituksessa nostettiin kuitenkin esille, että mukaan mahtuu myös runsaasti järjestöjä, joissa arviointiasioilla ei ole merkittävää roolia. Suurimpana arviointityön puutteena nostet- 6 Mäkitalo & Turunen (2008); Piirainen ym. (2010) 7 Piirainen ym. (2010) 8 Paija & Saikkonen (2007) 9 Perälahti (2011) 7

9 tiin esille vähäiseksi koettu aika. Järjestöillä on halukkuutta kehittää omaa arviointitoimintaansa ja -osaamistaan, ja siihen koetaan myös tarvittavan tukea. Molemmissa edellä mainituissa kartoituksissa hyödynnetyt aineistot olivat verraten suppeita, eikä niiden pohjalta voitu tehdä kovin kattavia johtopäätöksiä, jotka olisivat yleistettävissä koskemaan koko sosiaali- ja terveysalan järjestökenttää. Esimerkiksi JÄRVI-hankkeen jälkikartoitus koostui 60 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL ry) ja Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry ry) jäsenjärjestön toiminnanjohtajan vastauksista sekä 30 JÄRVI-hankkeen pilottitoimintaan osallistuneen henkilön vastauksista. Tässä raportissa esitetään tiiviisti keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset keväällä 2011 toteutetun RAY:n kyselyn pohjalta. Kyselyn tuloksia on raportoitu ja esitelty RAY:n edustajille kaksi kertaa vuoden 2011 aikana. RAY hyödyntää tuloksia mm. osana oman seurantajärjestelmän kehittämistä ja siihen liittyvää koulutusta. Raportti jakaantuu seitsemään päälukuun. Raportin toisessa luvussa kuvataan tiiviisti tutkimuksen toteutus (tavoitteet ja kohdentuminen, keskeiset käsitteet sekä kyselyaineisto). Luvuissa 3 6 tuodaan esille kyselyaineiston keskeisimmät tulokset ja sen pohjalta tehdyt havainnot. Luvussa seitsemän esitetään yhteen vetäen johtopäätökset tulosten pohjalta. 8

10 2 Tutkimuksen toteutus 2.1 Tavoitteet ja kohdentuminen Raportissa on keskitytty otsikon mukaisesti selvittämään kehittämishankkeiden arvioinnin tilaa, motiiveja ja arviointitiedon hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalojen järjestöissä. Tutkimuskysymykset on esitetty seuraavassa. I Arvioinnin tila: 1. Miten järjestöt arvioivat omia kehittämishankkeitaan sekä laajemmin muuta toimintaansa? Toteuttavatko järjestöt itsearviointeja vai toteutetaanko arvioinnit ulkopuolisina toimeksiantoina? Ketkä tekevät ulkopuolisia arviointeja? 2. Mihin kehittämishankkeiden arvioinnit (ja muut arvioinnit) ovat kohdistuneet? 3. Milloin / missä yhteydessä järjestöt arvioivat kehittämishankkeitaan (ja muuta toimintaansa)? Kuinka usein arviointeja toteutetaan? 4. Millainen on järjestöjen toiminnanjohtajien / arvioinnista vastaavien henkilöiden asennoituminen arviointitoimintaa kohtaan? II Arvioinnin motiivit: 5. Miksi järjestöt toteuttavat kehittämishankkeiden arviointeja? Mitkä ovat arvioinnin motiivit? III Arviointitiedon hyödyntäminen: 6. Miten tuotettua arviointitietoa hyödynnetään järjestöjen toiminnassa? 7. Mitkä ovat arviointitiedon hyödyntämisen esteet? 8. Miten arviointitietoa voisi hyödyntää entistä tehokkaammin? 9. Mitä konkreettista hyötyä arvioinneista on ollut ja kenelle? Miten se näkyy käytännössä? Kysely koski ensisijaisesti järjestöissä vuosina toteutettujen (alkaneiden, käynnissä olevien ja päättyneiden) kehittämishankkeiden arviointeja. Tämän lisäksi kyselyssä selvitettiin muutamien yksittäisten kysymysten avulla seuraavia asioita: Ovatko järjestöt tilanneet tai toteuttaneet vuosien aikana RAY:n yleisavustuksella tai kohdennetulla toiminta-avustuksella rahoitetun toiminnan arvioinnin? Millä muilla tavoin (arviointien lisäksi) järjestöt tuottavat tietoa (esim. omasta, sidosryhmien, asiakkaiden tai kohderyhmien toiminnasta ja tarpeista)? Miten arviointiasioihin liittyvän osaamisen taso on koettu? Minkälaista koulutusta RAY:lta toivotaan arvioinnin suhteen jatkossa? 9

11 Kyselylomake suunniteltiin yhteistyössä tutkimuksen toteuttajan ja RAY:n edustajien kesken. Lomakkeen sisältämät kysymykset sisälsivät elementtejä useista eri arviointikoulukunnista tai -teorioista, joista tässä yhteydessä ei käsitellä kuin yhtä ja sitäkin vain hyvin pintapuoleisesti. Tutkimuksen taustalla oleva viitekehys pohjautuu pitkälti Pattonin 10 hyödynnettävyyskeskeisen arviointimallin pohjalle. Patton itse erottaa kolme eri tapaa hyödyntää arvioinnin tuloksia: 1. Arvioinnin tulokset voivat palvella johtopäätösten tekemistä arvioitavan kohteen arvosta ja ansioista, jolloin kyseessä on tilivelvollisuuteen liittyvä arviointi (judgment-oriented evaluation). 2. Arviointi voi tukea toiminnan kehittämistä, jolloin kyseessä on kehittävä arviointi (improvement-oriented evaluation). 3. Arviointi voi tuottaa tietoa, jolloin kyseessä on tietoa yleisesti lisäävä arviointi (knowledge-oriented evaluation). Edellä mainitut kaikki kolme arvioinnin hyödyntämisen tapaa voivat Pattonin mukaan tukea päätöksentekoa. Tilivelvollisuusarviointiin ja kehittävään arviointiin sisältyy arvioinnin tulosten instrumentaalinen käyttö. Tämä tarkoittaa sitä, että päätökset tai toimenpiteet ovat suoraan seurausta arvioinnista. Harvoin arvioinnin tulokset ovat kuitenkaan ainoa syy kehittämistoimenpiteille tai päätöksille. Patton korostaa, että arviointitulokset kartuttavat tietämystä vähitellen, vaikka tulokset eivät johtaisikaan suoraan päätöksiin tai kehittämistoimenpiteisiin. Tällöin voidaan puhua arviointitulosten käsitteellisestä käytöstä (conceptual use of findings) tai tietoisuutta lisäävästä käytöstä (enlightment use). Arviointitulosten käsitteellinen käyttö voi tarkoittaa yleisemmin myös syvempää ymmärrystä toiminnasta tai yhteisen ymmärryksen luomista. 11 Arvioinnin suunniteltua käyttöä voidaan tarkastella edellä esitetyn mukaisesti arviointitulosten hyödyntämisen näkökulmasta mutta myös varsinaisen arviointiprosessin hyödyntämisen kannalta. Arviointiprosessin hyödyntämisellä viitataan arvioinnin aikana oppimisen seurauksena tapahtuviin yksilötason muutoksiin ajattelussa sekä käyttäytymisessä ja organisaatiotasolla tapahtuviin toimintatapojen tai -kulttuurien muutoksiin. Esimerkiksi arviointiprosessin käynnistämällä ajatteluprosessilla on koettu olleen enemmän vaikutusta arviointeihin osallistuneiden henkilöiden keskuudessa kuin varsinaisilla arvioinnin tuloksilla. Organisaatiotasolla arviointiprosessia voidaan hyödyntää mm. jaetun näkemyksen luomisessa, esimerkiksi luotaessa henkilöstön yhteistä näkemystä siitä, millaisia lopputuloksia tavoitellaan, sekä kirkastaessa johdon ja henkilöstön yhteistä näkemystä Patton (1997); Patton (2008) 11 Patton (1997); Kantola ym. (2009) 12 Kantola ym. (2009) 10

12 2.2 Keskeiset käsitteet Tutkimuksessa on ollut neljä keskeistä käsitettä, jotka määriteltiin kyselylomakkeessa seuraavasti: Kehittämishankkeella tarkoitetaan hanketta, joka tähtää joko uuden tai olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Kehittämishankkeelle on myös asetettu omat tavoitteet, aikataulu ja resurssit. Esimerkkejä kehittämishankkeista ovat mm. RAY:n rahoittamat projektit ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat projektit. Arvioinnilla tarkoitetaan mm. tiedon tuottamista toiminnasta (esim. kehittämishankkeesta), siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikutuksista, hyödyllisyydestä ja vaikuttavuudesta. Yksiselitteistä arvioinnin määritelmää ei ole olemassa. Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. arviointiyritys, tutkimuslaitos, opiskelija, toinen järjestö). Itsearvioinnilla tarkoitetaan järjestön itse, omana toimintana, toteuttamaa arviointia. 2.3 Kyselyaineisto ja sen analyysi Tutkimusaineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2011 toteutetun sähköisen kyselyn avulla. Ennen varsinaista kyselyä toteutettiin ns. esikysely, jonka avulla järjestöjen edustajia pyydettiin täsmentämään, kenelle kysely tulisi osoittaa heidän järjestössään. RAY toimitti yhteystiedot esikyselyä varten. Varsinainen kysely osoitettiin vuosina 2009 ja 2010 RAY:ltä projektiavustusta saaneille järjestöille (n=545). Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin järjestöt, jotka olivat saaneet RAY:ltä pelkästään investointiavustusta. Kyselyyn vastasi yhteensä 420 järjestöä vastausprosentin ollessa noin 77 %. Vastaajien asema järjestössä Kyselyyn vastanneista henkilöistä hieman yli puolet (53,5 %) oli järjestöjen toiminnan-/toimitusjohtajia tai pääsihteereitä. Muita järjestötyöntekijöitä vastaajista oli 42,6 % ja hallituksen puheenjohtajia tai varapuheenjohtajia 3,8 %. Järjestöjen pääasiallinen toiminta-alue Suurin osa kyselyyn vastanneista (38,8 %) ilmoitti, että heidän edustamansa järjestö toimii valtakunnallisesti. Noin neljännes (24,6 %) vastaajista ilmoitti järjestönsä pääasialliseksi toiminta-alueeksi Etelä-Suomen ja noin viidennes (19,8 %) Länsi-Suomen. Pääasiallisesti Itä-Suomessa (8,4 %) ja Pohjois-Suomessa (8,6 %) toimivien järjestöjen edustajia kyselyyn vastasi selvästi vähemmän. 11

13 Järjestöjen henkilöstömäärä Suurin osa kyselyyn vastanneista (38,8 %) edustaa pieniä, 1 5 työntekijän järjestöjä. Muilta osin kyselyyn vastanneet edustavat hyvin tasaisesti henkilöstömäärällä mitattuna erikokoisia järjestöjä: 6 10 henkilöä (14 %), henkilöä (15,7 %), henkilöä (17,4 %) ja yli 50 henkilöä (14 %). Kyselylomake Kyselylomake toimitettiin järjestöjen edustajille etukäteen (viikkoa ennen varsinaista kyselyä) vastausten valmistelua varten. Vastaanottajia ohjeistettiin valmistelemaan vastaukset yhdessä muiden työntekijöiden kanssa heidän edustamassaan järjestössä. Etukäteen lähetettävä kyselylomake toimitettiin suomen- ja pyydettäessä myös ruotsinkielisenä. Varsinainen kysely toteutettiin suomenkielisenä. Kyselomake koostui seitsemästä eri osiosta, jotka pitivät sisällään väittämä-, valinta- ja avokysymyksiä: 1. Tausta-/yhteystiedot Osion 1 sisältämät kysymykset kysyttiin kaikilta vastaajilta. 2. Arvioitujen kehittämishankkeiden lukumäärä Osion 2 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja tai toteuttaneen itsearviointeja omissa kehittämishankkeissaan. 3. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutus ja kohdentuminen Osion 3 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja. 4. Kehittämishankkeiden ulkopuolisten arviointien motiivit ja lähtökohdat Osion 4 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja. 5. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien hyöty ja hyödyntäminen Osion 5 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön tilanneen vuosien aikana omien kehittämishankkeidensa ulkoisia arviointeja. 6. Kehittämishankkeiden itsearviointi Osion 6 sisältämät kysymykset esitettiin vastaajille, mikäli he vastasivat edustamansa järjestön toteuttaneen itsearviointeja omissa kehittämishankkeissaan. 7. Lopuksi Osion 7 sisältämät kysymykset kysyttiin kaikilta vastaajilta. 12

14 Aineiston analyysi Kyselyn tuottama määrällinen aineisto on analysoitu suoria jakaumia, ristiintaulukointia 13 sekä aritmeettisia keskiarvoja 14 hyödyntäen. Aineiston analyysissä taustamuuttujina on hyödynnetty järjestön maantieteellistä toiminta-aluetta sekä järjestön henkilöstömäärää. Laadullinen aineisto (avovastaukset) on analysoitu sisällönanalyysiä hyödyntäen. Joidenkin avokysymysten aineisto on luokiteltu ja koodattu määrälliseen muotoon tilastollista analyysiä varten. 13 Ristiintaulukoinnin tilastollista merkitsevyyttä on testattu -testin avulla. P:n arvon ollessa alle 0,05 erot ovat tilastollisesti merkitseviä. 14 Varianssianalyysin avulla tutkittiin, ovatko selitettävän muuttujan keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi erisuuruisia selittävän muuttujan eri luokissa. P:n arvon ollessa alle 0,05 erot ovat tilastollisesti merkitseviä. 13

15 3 Kehittämishankkeet ja niiden arviointi yleisesti Kyselylomakkeessa kehittämishanke määriteltiin seuraavasti: Kehittämishankkeella tarkoitetaan hanketta, joka tähtää joko uuden tai olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Kehittämishankkeelle on myös asetettu omat tavoitteet, aikataulu sekä resurssit. Esimerkkejä kehittämishankkeista ovat mm. RAY:n rahoittamat projektit sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamat projektit. Kyselyn ensimmäisessä osiossa vastaajilta tiedusteltiin, kuinka monta kehittämishanketta heidän järjestönsä on toteuttanut vuosien aikana (mukaan lukien alkaneet, käynnissä olevat ja päättyneet hankkeet). Kuviosta 1 voidaan havaita, että noin neljäsosalla järjestöistä ei ole ollut lainkaan RAYavusteisia kehittämishankkeita ja noin 40 %:lla on ollut yksi RAY-avusteinen hanke. Hieman alle puolella järjestöistä ei ole ollut lainkaan muita kehittämishankkeita. Valtakunnallisissa ja henkilöstömäärältään suuremmissa järjestöissä on ollut suhteessa alueellisia ja pienempiä järjestöjä enemmän sekä RAY-avusteisia että muita kehittämishankkeita vuosina (ks. liitetaulukot). Kuvio 1. Kehittämishankkeiden lukumäärät. Kehittämishankkeita (sekä RAY-avusteisia että muita) on ollut vastausten perusteella keskimäärin noin 1,6 kpl/järjestö vuosina Kehittämishank- 14

16 keiden keskimääräinen lukumäärä työntekijän järjestöissä oli muita järjestöjä selvästi suurempi. Kuvio 2. Kehittämishankkeiden keskimääräinen lukumäärä järjestöjen henkilöstömäärän mukaan 15. Kyselyssä selvitettiin, kuinka monessa kehittämishankkeessa (erikseen RAYavusteiset ja muut) järjestöt olivat toteuttaneet itsearvioinnin tai tilanneet ulkoisen arvioinnin. Jakamalla arvioitujen kehittämishankkeiden lukumäärän toteutettujen hankkeiden lukumäärällä on laskettu %-osuudet arvioiduista kehittämishankkeista: Vastausten perusteella sekä itsearviointi että ulkoinen arviointi on tehty hieman yli viidenneksessä (21,9 %) RAY-avusteisia kehittämishankkeita. Muissa kehittämishankkeissa vastaava osuus on selvästi vähäisempi (9,4 %). Pelkkä itsearviointi on tehty yli puolessa kehittämishankkeista (RAYavusteisista 62,4 %:sa; muista 61,4 %:ssa). Pelkkä ulkoinen arviointi on tehty 13 %:ssa RAY-avusteisista kehittämishankkeista ja 7,8 %:ssa muista kehittämishankkeista. Edellä esitettyihin tuloksiin arvioitujen kehittämishankkeiden %-osuuksista tulee suhtautua tietyin varauksin, sillä ne perustuvat yksittäisten henkilöiden vastauksiin hankkeiden ja niiden arviointien lukumääristä. Hyvin samansuuntaiset tulokset nousivat kuitenkin esille, kun vastaajia pyydettiin valitsemaan valmiiksi annetuista vaihtoehdoista, mitä tai millaisia arviointeja heidän edustamansa järjestö on 15 Keskiarvot; RAY-avusteiset kehittämishankkeet p=0,000, muut kehittämishankkeet p=0,000 15

17 tilannut tai toteuttanut itse omissa kehittämishankkeissaan vuosien aikana. Taulukosta 1 voidaan havaita, että noin kolmasosa järjestöistä ei ole toteuttanut tai tilannut omia kehittämishankkeitaan koskevia arviointeja lainkaan. Noin neljännes järjestöistä on vastaavasti toteuttanut itsearvioinnin omassa kehittämishankkeessaan sekä tilannut kehittämishanketta koskevan ulkoisen arvioinnin. Hieman alle puolet järjestöistä on toteuttanut pelkän itsearvioinnin omassa kehittämishankkeessaan, ja vain erittäin pieni osa on tilannut pelkän ulkoisen arvioinnin omasta kehittämishankkeestaan. Pohjois- ja Länsi-Suomessa on suhteessa muuhun Suomeen vähemmän järjestöjä, jotka eivät ole toteuttaneet itsearviointia omassa kehittämishankkeessaan tai tilanneet kehittämishankkeen ulkoista arviointia. Taulukko 1. Omien kehittämishankkeiden arviointi vuosina järjestön pääasiallisen toiminta-alueen mukaan 16. Järjestön pääasiallinen toiminta-alue Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Valtakunnallinen järjestö Yhteensä Mitä alla listatuista arvioinneista järjestönne on tilannut tai toteuttanut itse vuosien aikana? Oman kehittämishankkeen ulkoinen arviointi 2,9 % N=3 5,7 % N=2 2,4 % N=2 11,1 % N=4 3,1 % N=5 3,8 % N=16 Itsearviointi omassa kehittämishankkeessa 44,7 % N=46 45,7 % N=16 48,8 % N=40 44,4 % N=16 34,0 % N=55 41,4 % N=173 Molemmat edellä mainitut 17,5 % N=18 11,4 % N=4 28,0 % N=23 22,2 % N=8 27,8 % N=45 23,4 % N=98 Ei tilannut tai toteuttanut arviointeja 35,0 % N=36 37,1 % N=13 20,7 % N=17 22,2 % N=8 35,2 % N=57 31,1 % N=131 Vain neljäsosalla järjestöistä (27,4 %) on erikseen nimetty henkilö, jonka vastuulla omaa toimintaa ja kehittämishankkeita koskeva arviointitoiminta on. Näistä vastuuhenkilöistä noin kolmannes (34,9 %) on järjestöjen ylintä johtoa (toimitus- /toiminnanjohtajia tai pääsihteereitä) ja 59,6 % muita järjestötyöntekijöitä. Vain muutamissa yksittäisissä järjestöissä arvioinnista vastaa erillinen työryhmä tai hallituksen edustaja. 16 p=0,048 16

18 4 Kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit Kyselylomakkeessa ulkoinen arviointi määriteltiin seuraavasti: Ulkoisella arvioinnilla tarkoitetaan arviointia, jonka on toteuttanut järjestön ulkopuolinen taho (esim. opiskelija, tutkimuslaitos, yritys, järjestö). Luvun 4 tuloksia tulkittaessa on oleellista tiedostaa, että ne koskevat vain niitä järjestöjä, jotka ovat tilanneet kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja vuosien välisenä aikana. 4.1 Toteutus ja kohdentuminen Kyselylomake sisälsi kolme valintakysymystä, jotka koskivat kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutusta. Kysymysten avulla selvitettiin: 1) Ketkä tai mitkä tahot ovat tehneet kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja? 2) Miten järjestöt ovat hankkineet kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja? 3) Missä vaiheessa kehittämishankkeiden elinkaarta niiden ulkoinen arviointi on tehty? Eniten kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja ovat tehneet opiskelijat, tai arviointi on tehty opinnäytetyönä. Toiseksi eniten arviointeja ovat tehneet yksityiset yritykset. Kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit on tehty joko loppuarviointina, jatkuvana arviointina tai väliarviointina. Etukäteisarviointina toteutettujen arviointien osuus on selvästi vähäisempi. Suurin osa kehittämishankkeiden ulkoisista arvioinneista on hankittu suorahankintana palvelun tarjoajalta ja vain pieni osa avoimen tarjouskilpailun kautta. Taulukko 2. Kehittämishankkeiden ulkoisia arviointeja toteuttaneet tahot. Arvioinnin toteuttanut taho Lukumäärä (N) Prosenttia (%) Opiskelija/arviointi on tehty opinnäytetyönä 53 24,1 % Yksityinen yritys 39 21,5 % Kolmannen sektorin toimija 29 16,0 % Yliopisto tai muu tutkimuslaitos 27 14,9 % Jokin muu 33 18,2 % Yhteensä % Taulukko 3. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutus. Missä vaiheessa kehittämishankkeen elinkaarta ulkoinen arviointi on tehty? Lukumäärä (N) Prosenttia (%) Loppuarviointina, hankkeen päättyessä tai loppuvaiheessa 65 32,8 % Jatkuvana arviointina, arviointia on toteutettu koko kehittämishankkeen ajan 65 32,8 % Väliarviointina, noin kehittämishankkeen puolessa välissä 56 28,3 % Etukäteisarviointina, ennen suunnittelua ja/tai suunnitteluvaiheessa 12 6,1 % Yhteensä % 17

19 Taulukko 4. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien hankinta. Miten ulkoinen arviointi on hankittu? Lukumäärä (N) Prosenttia (%) Suorahankintana palvelun tarjoajalta 55 39,3 % Supistetun tai rajatun tarjouskilpailun kautta 33 23,6 % Avoimen tarjouskilpailun kautta 9 6,4 % Jotenkin muuten 43 30,7 % Yhteensä % Vastaajille esitettiin yhdeksän väittämäkysymystä koskien kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutusta. Vastaajilla on hyvin positiivinen kuva kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutuksesta ja lopputuloksesta. Vuorovaikutuksen ulkoisen arvioitsijan kanssa koetaan olleen tiivistä koko arviointihankkeen ajan ja ulkoisia arvioijia pidetään vastausten perusteella hyvin asiantuntevina ja ammattitaitoisina. Arviointien hyödynnettävyyden ja toiminnan kehittämisen kannalta on oleellista, että arvioinneissa esille nousseet havainnot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset koetaan pääsääntöisesti tulleen esitellyksi jäsennellyssä ja selkeässä muodossa, arviointien aikana on tuotettu konkreettisia ehdotuksia ja ideoita toiminnan kehittämiseksi ja että arviointitietoa tuotettiin oikea-aikaisesti kehittämishankkeen kannalta. Ulkoisten arviointien toteuttamisen ei myöskään koeta sitoneen turhan paljon järjestön omaa työpanosta. Kehittämiskohteena järjestöissä näyttäytyy ulkoisten arviointien suunnittelu. Alueellisesti toimivien järjestöjen edustajat suhtautuivat selvästi valtakunnallisten järjestöjen edustajia neutraalimmin väittämään järjestössänne käytettiin riittävästi aikaa ulkoisen arvioinnin suunnitteluun 17. Kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien kohdentumista selvitettiin kysymällä, mihin asioihin/osa-alueisiin kehittämishankkeiden ulkoiset arvioinnit kohdistuivat. Valmiiksi määriteltyjä vastausvaihtoehtoja oli 16 kpl (15 + jokin muu, mikä ), joista vastaajat saivat valita yhden tai useamman vaihtoehdon. Vastausten perusteella ulkoiset arvioinnit ovat kohdistuneet useimmiten hankkeen tuloksiin ja välittömiin vaikutuksiin, kehittämistarpeisiin sekä tulosten juurruttamisen edellytyksiin ja/tai mahdollisuuksiin. Myös hankkeiden tavoitteet, yhteistyö sidosryhmien kanssa, kohderyhmien tarpeiden huomioiminen sekä hankkeen hyvät käytännöt ovat olleet usein arviointien keskiössä. Sen sijaan hankkeen toimintaympäristö, pidemmän aikajänteen vaikutukset ja vaikuttavuus, kohderyhmän valinta ja ennen kaikkea toiminnan riskit ovat harvemmin ulkoisten arviointien kohteena. 17 Alueellisesti toimivat järjestöt (ka 3,56, n=62); Valtakunnalliset järjestöt (ka 4,00, n=49); p=0,008 18

20 Kuvio 3. Vastaajien suhtautuminen kehittämishankkeiden ulkoisten arviointien toteutusta koskeviin väittämiin Keskiarvo asteikolla 1 5; 1 = Täysin eri mieltä, 2 = Jokseenkin eri mieltä, 3 = Siltä väliltä, 4 = Jokseenkin samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä 19

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Hankkeiden toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi TURVALLINEN HUOMINEN RAKENNETAAN TÄNÄÄN Rikoksentorjuntaseminaari turvallisesta kaupunkiympäristöstä ja syrjäytymisen ehkäisemisestä Avustusosasto, Tuomas

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Arvioinnin ja seurannan tiekartta

Arvioinnin ja seurannan tiekartta Arvioinnin ja seurannan tiekartta Henna Harju 1 Toiminnan kehittäminen 2 RAY:n seurantajärjestelmä 3 Seurannan ja arvioinnin eroavaisuuksia SEURANTA Seurannassa on päähuomio siinä, miten tavoitteiden mukaisissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE

TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE TOIMINNAN TULOSTEN JA VAIKUTUSTEN SEURANNAN MERKITYS JA MAHDOLLISUUDET JÄRJESTÖILLE 2016 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 2 SEURANTA SAMULI KOISO-KANTTILA 3 SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke

Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Järjestöjen arviointikyselyn yhteenveto 18.9.2014 Taija Nöjd Laatua nuorisotyöhön -hanke Laatua nuorisotyöhön hankkeessa toteutettiin elo-syyskuun 2014 vaihteessa arviointia ja laatutyötä järjestöissä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OSANA YHDISTYMISPROSESSIA. Jukka Ahonen

KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OSANA YHDISTYMISPROSESSIA. Jukka Ahonen KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OSANA YHDISTYMISPROSESSIA Jukka Ahonen KESKEISET PERIAATTEET AKTIVOINTI * Arvioitavien osallistaminen * Sidosryhmien sisällyttäminen METODI * Monimenetelmäisyys * Vuorovaikutteisuus

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo

KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KANSALAISJÄRJESTÖJEN TALOUDELLISTEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN NYKYTILA 2016 VaLa, KANE, Kepa, SOSTE ja Valo KESKEISET TULOKSET 1(2) Varainhankinta kuuluu nyt aiempaa useammin (73 %! 84 %) osana jonkun toimenkuvaan.

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen

Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Esteettömyyskartoittajatapaaminen 21.10.2016 Tampere Esteettömyyskartoitus tarjouksesta toteutukseen Niina Kilpelä esteettömyysasiantuntija, arkkitehti (SAFA) Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE p.

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere NÄKÖKULMIA VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.-10.11. 2016 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Pekka Itkonen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA

YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA YKSITYISTEN TIEISÄNNÖINTIPALVEUJEN TARVE PUUMALAN JA RISTIINAN TIEKUNTIEN KESKUUDESSA Yhteenveto Lähes kaikki vastanneet tiekunnat eivät ole käyttäneet aikaisemmin yksityisiä tieisännöintipalveluja. Vastaajat

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Lappi www.yrittajat.fi/lappi YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Lapin Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2010 Lapin Yrittäjät Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi (016) 4200 630

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, Yhteistyökumppan Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0, 00 Yhteistyökumppanuus Setlementti Louhela ry Päätavoite. SETLEMENTTI LOUHELA ON ARVOSTETTU JA LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI jakautuu osatavoitteeseen 0.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.8 Sähköinen liiketoiminta Yrittäjän ammattitutkinto 3.8 Sähköinen liiketoiminta Dnro 53/011/2012 1 A. Sähköinen liiketoiminta... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen arviointi... 3 2.0 Tutkinnon

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot