Yhtymähallitus Talousarvioesitys vuodelle Yhtymähallitus 82

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Talousarvioesitys vuodelle 2017 Yhtymähallitus 82 Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suun ni telmal li suut ta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on ta lous arvios sa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyt tö suun ni telmis sa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskeva ta voit teet. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto päättää kunnan ja kunta kon ser nin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konser ni oh jauk sen periaatteista. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kun ta yh tymän talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi (Kuntalaki mom.). Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suun nitte lu kau si), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Kuntayhtymän ta lous ar vion tulee sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä inves toin ti- ja rahoitusosa (Kuntalaki momentti). Kuntayhtymä Kaksineuvoisen perussopimuksen 6 mukaan jä senkun tien kunnanvaltuustot hyväksyvät kuntakohtaiset ra hoi tus so pimuk set ja kuntayhtymän talousarvion tulosalueittain ja ta lous suun nitel man, jotka ovat kussakin jäsenkunnassa osa kuntalain 110 :n mu kais ta suunnittelumenettelyä. Taloussuunnitelmat vahvistetaan jäsen kun nis sa keskenään yhtäpitävin päätöksin (Perussopimus 14 ). Myös talousarvioon talousarviovuoden aikana tehtävät muu tok set hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun yh teydes sä kuntayhtymän tulee käydä jäsenkuntien kanssa neuvottelut pe rus tur van järjestämisestä ja rahoitussopimuksista. Yh ty mä hal li tuksen on tehtävä ehdotus jäsenkuntien rahoitussopimuksista ja ta lousar vios ta mennessä ja toimitettava ne jäsenkuntien val tuus tojen hyväksyttäväksi mennessä. Kuntayhtymän suoritehinnoittelun perustana on omakustannushinta, jo ka sisältää suoritteen tuottamisesta aiheutuneet välittömät kus tannuk set, hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset. Jä senkun tia laskutetaan todellisiin kustannuksiin perustuen yh den mu kai sin hinnoin (Perussopimus 15 ). Suunnitteluperusteet Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat kuntaneuvottelussa kesäkuussa 2016 asettaneet tilikauden 2017 talousarvion raamiksi korkeintaan

2 vuo den 2016 talousarvion. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen talousarvioita valmisteltaessa on saman ai kai ses ti käynnissä Etelä- Pohjanmaan sote- ja maa kun ta uu distuk sen toiminnallinen, hallinnollinen ja rakenteellinen suunnittelu. Val mis te le vat virkamiehet työskentelevät suunnittelun tasolla jo maakun nal li sis sa rakenteissa, ja samanaikaisesti huolehtivat pe rus tur van palvelutuotannon johtamisesta ja sen rakenteen ke hit tä mi ses tä kohti maakunnassa sovittuja linjauksia. Jos sote- ja maa kun ta uu dis tuk sen lait hyväksytään eduskunnassa keväällä 2017, alkaa kun ta yh ty mä Kaksineuvoisen purkamiseen liittyvä suunnittelu työ jo vuo den 2017 syksyn aikana. Kuntien taloudellinen ja sen myötä toiminnallinen raami vuodelle 2017 on haasteellinen ja vaatii palveluverkoston muuttamista sekä pal ve lui den uudelleen organisointia sekä innovatiivista työskentelyä asiak kai den eli kuntalaisten parhaaksi. Palveluiden laadun ko ros tami sen myötä, toivotaan kuitenkin, että palveluiden kehittäminen ja muut ta mi nen ei heikennä palveluiden laatua vaan ennemminkin varmis taa ja vahvistaa laatunäkökulmaa. Taloudellisuus ja palveluiden laa tu eivät poissulje toisiaan vaan ennemminkin vahvistavat toisiaan tiet tyyn pisteeseen asti, koska taloudellisuus pakottaa arvioimaan toi min taa uusin silmin ja etsimään uusia ratkaisuja ja pal ve lu muo to ja. Terveyspalvelujen tulosalueella toimintaa määrittelevät ta lous ar viovuon na terveysasemaverkoston uudelleenarviointi ja toiminnan laadul li sen sisällön kehittäminen. Palvelurakenteen muutoksen joh dos ta vuodeosastojen kuormitus on laskenut edelleen ja sai raan si ja määrää voidaan edelleen vähentää. Haasteellisen lääkäritilanteen vuok si lääkäripalvelun ostopalveluja joudutaan lisäämään ja toi min taa keskittämään. Ikäihmisten palveluissa jatketaan palvelurakenteen kehittämistä koto na annettavien palvelujen suuntaan kuntoutuksen, en nal ta eh käisyn ja toimintakykyä ylläpitävien palvelujen avulla asiakaslähtöisesti. Pit kä ai kai nen tehostetun palveluasumisen ostopalvelusopimus Lappa jär vel lä päättyy ja palvelurakennetta korvataan kotiin an net ta vil la palveluilla sekä tehostetun palveluasumisen pal ve lusetelil lä. Sosiaalipalveluissa vammaispalvelujen koordinointia ja toiminnan arvioin tia vahvistetaan määräaikaisen palvelupäällikön toimella. Ta voittee na on asiakkuuksien kautta arvioida palvelutoimintaa ja sen ke hittä mis tä. Vammaispalveluissa erityisesti asumispalvelujen kus tan nukset ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi yksilöllisen asu mi sen velvoitteiden ja asiakasmäärän kasvun vuoksi. Lasten ja per hei den palvelutarpeisiin vastataan yhä useammin uuden so si aa li huol to lain mukaisin varhaiseen tukeen perustuvin palveluin.

3 Henkilöstökulut on budjetoitu vakituisen henkilöstön va kans si ra kenteen mukaisesti. Palveluverkko- ja rakennemuutokset on hen ki lös töku luis sa huomioitu henkilöstön tehtävä- ja toimipaikkamuutoksina se kä sijaisten käytössä. Lappajärven ikäihmisten palvelurakenteen muu tos ten vuoksi kotihoitoon esitetään lisävakansseja. Ta lous arvios sa on huomioitu kilpailukykysopimuksen mukainen mää rä ai kainen lomarahojen leikkaus. Eläkevakuutusmaksu on laskettu 17 prosen tin, sotu-maksu 2,02 prosentin ja muut palkkaperusteiset maksut 4 prosentin suuruisena. Palkkaperusteiset sosiaalivakuutusmaksut ovat yhteensä 23,02 prosenttia palkkakustannuksista. Ulkopuolelta ostettavien hoitopalvelujen hintojen arvioidaan nou sevan noin 1 % vuoden 2016 hintaan verrattuna. Erikoissairaanhoidon os tot sairaanhoitopiiriltä on talousarviossa 2017 arvioitu vuoden 2016 talousarvion tasolle. Aiemmista vuosista poiketen myös Evi järven erikoissairaanhoidon ja erityispalvelujen kustannukset sisältyvät kun ta yh ty män talousarvioon. Inflaation arvioidaan nostavan hintoja noin 1 %. Kunnille maksettavat vuokrat on budjetoitu vuoden 2016 hin ta ta son mukaisesti mahdolliset tilamuutokset ja peruskorjaukset (pää oma vuok rat/pois tot) huomioiden. Vuokra on alkaen ollut 3,40 eur/neliömetri/kk, jonka lisäksi kuntayhtymä maksaa vuokraa mien sa tilojen osalta poistosuunnitelman mukaisen vuosipoiston. Työhyvinvointiin ja sairauspoissaolojen hallintaan kiinnitetään eri tyistä huomiota myös vuonna Työhyvinvointipalveluihin on varattu euron määräraha työhyvinvoinnin parantamiseen sekä pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kou lu tuk sen ja työnohjauksen sekä tyhy-toiminnan määrärahat ovat edel lis vuo sien toteutuman tasolla. Suoritekäyttö on talousarviossa arvioitu aiempien vuosien käytön sekä tiedossa olevien toiminnallisten muutosten perusteella. Asia kasmak suis sa lainsäädännön tarjoamat mahdollisuuden tarkistuksiin käy te tään täysimääräisesti hyväksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asia kas mak sut tarkistetaan joka toinen vuosi ja edellinen maksujen tar kis tus on tullut voimaan vuoden 2016 alusta. Maksujen tar kas tukset on sidottu tasamaksujen osalta kansaneläkeindeksiin ja tu lo sidon nais ten maksujen osalta työeläkeindeksiin. Vuodelle 2017 ei ole tu los sa indeksikorotuksia. Talousarvioesitys 2017 Tulosyksiköt ovat valmistelleet talousarvioesityksen vuodelle 2017 se kä taloussuunnitelman vuosille 2018 ja 2019 jäsenkuntien an taman raamin ja johtoryhmän ohjauksen mukaisesti. Talousarvion mukaiset toimintakulut ovat yhteensä eu-

4 roa, korko- ja muut rahoitustuotot euroa ja muut ra hoi tus ku lut euroa. Poistot ovat yhteensä euroa. Kulujen kattamiseksi toimintatuottoja kerätään euroa ja euroa katetaan jäsenkunnilta perittävillä pal ve lu mak suilla. Talousarvion mukainen vuosikate on euroa ja tilikauden tu los osoittaa euron ylijäämää. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat vuoden 2016 talousarvion tasolla il man perustoimeentulotuen ja Evijärven erityispalvelujen ja eri koissai raan hoi don osuuksia. Sosiaalipalvelujen maksuosuudet ilman perus toi meen tu lo tu kea kasvavat 4,8 % lähinnä lastensuojelun kus tannus ten kasvusta ja vyörytysten kohdistusmuutoksista johtuen. Ikä ihmi sen palvelujen maksuosuudet laskevat vuoden 2016 ta lous ar viossa arvioidusta -1,0 % ja perusterveydenhuollon maksuosuudet -3,5 % palvelurakenteen muutosten vuoksi. Erikoissairaanhoidon mak suosuuk sien ennakoidaan olevan edellisvuoden tasolla. Pal ve lu lii kenteen kuntaosuudet laskevat edellisvuodesta -35,2 %. Investointiesitykset vuodelle 2016 ovat yhteensä eur. Käyttötalous tulosalueittain

5

6 Talous- ja rahoitussuunnitelma on laadittu kuntalain 110 mukaan kol mel le seuraavalle toimintavuodelle. Mikäli sote- ja maa kun ta uudis tuk sen lait hyväksytään eduskunnassa keväällä 2017, päättyy kun ta yh ty män toiminta

7

8 Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväk sy vät kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman tu losalueit tain sekä jäsenkuntien rahoitusosuudet ja investoinnit hank keittain eriteltynä. Vuoden 2017 talousarvioesitys ja toiminnalliset tavoitteet sekä talous suun ni tel ma vuosille on esityslistan liitteenä 8. Lisätietoja asiassa antaa talousjohtaja Seija Peitso puh , etu ni Kuntayhtymän johtajan päätösesitys: Yhtymähallitus hyväksyy vuo den 2017 talousarvion, toiminnalliset tavoitteet ja in ves toin ti esityk set sekä vuosien taloussuunnitelman liitteenä olevan ta lous ar vio kir jan mukaisessa muodossa ja esittää ne jäsenkuntien val tuus to jen vahvistettavaksi. Päätös: Keskustelun kuluessa Heikki Korkealaakso esitti tiedossa olevan kuluerän lisäämistä vaikeavammaisten henkilökohtaiseen apuun. Kulut yhteensä noin euroa. Esitys raukesi kannattamattomana. Yhtymähallitus hyväksyi kuntayhtymän johtajan päätösesityksen.