CASE: UPM Wood Oy, Suomi

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "CASE: UPM Wood Oy, Suomi"

Tuula Virtanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 CASE: UPM Wood Oy, Suomi Tuotannon OEE tehokkuudenseurantajärjestelmä yhdelletoista vaneritehtaalle. Asiakas UPM Wood Oy valmistaa vaneria Suomessa yhdellätoista tehtaalla. Yhtiö on Suomen ja Euroopan suurin vanerin valmistaja. Hankkeen tavoitteet Yhtiössä käynnistyi keväällä 2004 projekti, jonka tavoitteena oli toteuttaa tuotannon kokonaistehokkuuden OEE (KNL) seuranta ja tuotantohäiriöiden analysointi kaikille vanerivalmistuksen päälinjoille jokaiselle 11 tehtaalle Suomeen. Tuotantolinjojen käytettävyyteen vaikuttavien tuotantohäiriöiden analysoinnilla selvitetään toistuvat laiteviat ja niiden aiheuttamat todelliset tuotantotappiot. Luotettavan tiedon pohjalta tehdään keskeisimpiin ongelmiin suunnattuja kunnossapito- tai prosessinkehitysinvestointeja. Tuotantonopeuteen vaikuttavien, erilaisten tuotannollisten häiriöiden ja pysähdyksien analysoinnilla selvitetään käyttövirheitä, asetteen- ja lajinvaihtoaikoja, tuotannonsuunnittelun onnistumista, ruuhkatilanteita linjoilla jne. Näihin asioihin kehitetään parannuksia esimerkiksi henkilöstön koulutuksen avulla. Kaikkien vaneritehtaiden päälinjat haluttiin lisäksi vertailukelpoisiksi tehdaskohtaisten erojen selvittämiseksi.

Hankkeen tavoitteet Yhtiössä käynnistyi keväällä 2004 projekti, jonka tavoitteena oli toteuttaa tuotannon kokonaistehokkuuden OEE (KNL) seuranta ja tuotantohäiriöiden analysointi kaikille

2 Toimitus UPM puutuoteteollisuuden tietohallinto sai tehtäväkseen toteuttaa projektin, ja projektin vetäjänä toimi kehityspäällikkö Jari Taavitsainen, joka on vastannut tuotannon tietojärjestelmien kehittämisestä ja hankinnoista. Pellos 2- tehtaan tuotantopäällikkö Mika Kekki vastasi järjestelmän toimintojen ja vaatimusten koordinoinnista vaneriteollisuuden tarpeisiin. Profimill Oy on toteuttanut aikaisemmin UPM puutuoteteollisuudelle useita erilaisia tuotannon raportointiin liittyviä sovelluksia ja valittiin toimittamaan KNL- laskennan Pilotprojekti Pellos 2 -tehtaalle. Projekti aloitettiin tekemällä perusteellinen vaatimusmäärittely, joka toteutettiin yhteistyössä Pilot- tehtaan käyttäjien, UPM:n tietohallinnon ja Profimillin suunnittelijoiden kanssa. Järjestelmän tärkeimmiksi vaatimuksiksi määritettiin monipuoliset häiriöanalyysit, joilla todelliset ongelmat saadaan selkeästi sekä KNL- laskennan käyttäminen kokonaistehokkuuden mittarina vaneriteollisuuden tarpeisiin sovellettuna. Järjestelmä toteutettiin käyttämällä Profimillin kehittämää Mill-Efficiency- ohjelmistoa tehokkuusanalyyseihin ja raportteihin. Ohjelmisto liitettiin UPM:n omaan tehdastietojärjestelmään. Pilot-projektin jälkeen Profimill toimitti myös lopuille kymmenelle tehtaalle vastaavat järjestelmät. Samassa yhteydessä järjestelmään lisättiin analyysejä kuten eri tehtaiden tuotantolinjojen vertailu (benchmarking), linjan sisäisten tuotantokoneiden häiriöanalyysi sekä useiden käyttäjien hallintaan Windows Active Director -toiminnot. Järjestelmä valvoo tuotannon kokonaistehokkuutta nyt 11 tehtaalla yli 120 tuotantolinjalta. Järjestelmän käyttäjämäärä on noin sata. Toimituksen Pilot-vaihe kesti noin seitsemän kuukautta ja sen jälkeen toimitus muille tehtaille toteutettiin noin kahdessa kuukaudessa.

Profimill Oy on toteuttanut aikaisemmin UPM puutuoteteollisuudelle useita erilaisia tuotannon raportointiin liittyviä sovelluksia ja valittiin toimittamaan KNL- laskennan Pilotprojekti Pellos 2

3 Käyttäjäkommentti Tuotantopäällikkö Mika Kekki Pelloksen tehtailta: "Meille KNL- seuranta oli tuttu käsite jo ennen tämän järjestelmän käyttöönottoa ja teimme seurantaa ns. käsin laskennalla. Automaattisen seurannan otimme käyttöön keväällä 2005 tehtaillamme Pelloksessa. Reaaliaikaisuus auttaa päätöksenteossa Uusi järjestelmä tuottaa nyt häiriöanalyysit ja KNL mittarit reaaliajassa ja olemme voineet nopeasti reagoida ongelmatilanteisiin ja korjaustoimenpiteitä on saatu nopeasti liikkeelle. Erityisen tärkeäksi olemme kokeneet järjestelmän monipuoliset analysointi- ja raportointitoiminnot, jotka ovat auttaneet erottamaan tuotantoon ja kunnossapitoon liittyvät häiriöt ja sen millä asioilla on todellista merkitystä ja mihin kannattaa panostaa. Aikaisemmin oli epäselvyyttä kenen vastuualueelle kulloinkin jokin ongelma kuului. Järjestelmä on auttanut meitä erottelemaan laitteistojen käytettävyyteen ja sitä kautta selkeästi kunnossapidolle suunnatut ongelmat. Tämän ansiosta olemme voineet suunnitella kunnossapitostrategiaa uudelta pohjalta, ja pohdinnassa on korjaavan kunnossapidon ja ennakkohuollon optimoiminen eri laitteistoille juuri sopivaksi. Järjestelmän tuottaessa tietoa suunniteltujen ja suunnittelemattomien seisokkien ajoista linja- ja konekohtaisesti, päästään pidemmän aikavälin tarkastelussa hyvin selville ennakkohuollon tarpeellisuudesta. Pidemmän aikavälin kehitystä seuraamalla voidaan toistuvien laitehäiriöiden aiheuttamat tuotantotappiot luotettavasti laskea ja tehdä oikein kohdennettuja ja perusteltuja investointeja. Olemme myös löytäneet järjestelmän avulla jo selkeitä kehityskohteita ja ensimmäiset parannusinvestoinnitkin on tehty. Mielenkiintoinen ja hyödyllinen asia oli, että pystyimme esittämään erään tuotantolinjan uusintaa tekevälle konetoimittajalle, että vanhalla linjastolla käytettävyys oli parempi kuin uudella linjalla. Tämä johti laitteistojen tarkempaan viritykseen ja asennusten parannuksiin, joiden jälkeen linja saatiin korkeammille teholukemille. Uskon, että voimme jatkossa hyödyntää järjestelmän tuottamaa tietoa sekä investointien valmistelussa että laitetoimittajille suorituskykyvaatimusten toimittamisessa.

Reaaliaikaisuus auttaa päätöksenteossa Uusi järjestelmä tuottaa nyt häiriöanalyysit ja KNL mittarit reaaliajassa ja olemme voineet nopeasti reagoida ongelmatilanteisiin ja korjaustoimenpiteitä on

4 Järjestelmän käytöstä Järjestelmää käyttää tällä hetkellä tehtaan käyttöjohto sekä tuotannon vuoromestarit. Välitämme valmiiksi analysoidut häiriötiedot tuotannon toimesta kunnossapitopalveluja tuottavalle tehdaspalveluyksikölle. Olemme ottaneet KNL- ja häiriöanalyysit mukaan palaverirutiineihimme. Vastuuhenkilöt tuovat palavereihin järjestelmän tuottamat raportit, joiden pohjalta tilannetta analysoidaan ja parannustoimenpiteitä suunnitellaan. Viikkopalavereissa kunnossapito ja tuotanto seuraavat lyhyemmän aikavälin tapahtumia ja pyrimme reagoimaan nopeasti akuutteihin korjaustoimenpiteitä vaativiin asioihin. Tuotannon ja kunnossapidon kehitysryhmät kokoontuvat neljännesvuosittain katsomaan asioiden kehittymistä pidemmällä aikavälillä. Olemme ottaneet KNL -seurannan tuottamat mittarit käyttöön näihin palavereihin. Jatkokehitys Uuden järjestelmän myötä olemme voineet asettaa tuotannolle ja kunnossapidolle tavoitteet ja toimintaa seuraavat mittarit tuotantolinjoittain. Pystymme nyt seuraamaan reaaliajassa mikä on linjakohtainen tehokkuus ja miten se on suhteessa tavoitteisiimme. Yhä tarkempaa parannusta tullaan vielä hakemaan tuotantovuorokohtaisista eroista, jolloin häiriöseurantaa aletaan tarkemmin katsoa työvuoroittain ja etsimään ratkaisuja vuorojen välillä oleviin suuriinkin eroihin. Benchmarking -toiminto niin tehtaiden, linjojen kuin työvuorojenkin välillä tarjoaa apua tähän selvittämiseen. Meillä on nyt paljon tietoa tuotannon häiriöistä tarkassa ja jalostetussa muodossa. Korostan kuitenkin, että on osattava hyvin omat prosessit, opittava lukemaan raportteja oikein ja erottamaan oleelliset asiat, jotta pystyy tekemään oikeita ratkaisuja toimintaa kehitettäessä. Olemme saaneet tehokkuudenseurantaan reaaliajassa toimivan työkalun, jonka avulla jatkuvan parantamisen periaatetta voidaan käytännössä toteuttaa."työajanseurannan avulla pyritään siirtämään rutiininomaisia ja työaikaa vieviä paperikirjaamisen työvaiheita sähköiseksi kirjaamiseksi. Tehdyt työtunnit saadaan kohdennettua työpisteille ja sitä kautta valmistuneille tuotteille. Samalla toteutettiin myös työaikatietojen siirtäminen sähköisesti suoraan palkanlaskentaan.

Vastuuhenkilöt tuovat palavereihin järjestelmän tuottamat raportit, joiden pohjalta tilannetta analysoidaan ja parannustoimenpiteitä suunnitellaan.

5 Toimittajan kommentti Mikko Maja, toimitusjohtaja, Profimill Oy "Yhteistyö UPM puutuoteteollisuuden kanssa ja erityisesti tämä projekti on ollut meille erittäin tärkeää. Projekti tarjosi meille mahdollisuuden kehittää ohjelmistoa pitkäaikaisen asiakkaamme kanssa hyvässä vuorovaikutuksessa ja ohjelmistoon kehitetyt toiminnat tulivat perusteltuja tarpeita varten. Kun hanke laajeni Pilot vaiheen jälkeen useammalle tehtaalle, jouduttiin miettimään myös suuren käyttäjämäärän hallintaa eri toimipisteissä ja ratkaisuksi nousi Windows Active Directory -toimintojen kehittäminen ohjelmistoomme. Tämä projekti osoitti taas kerran, että panostamalla suunnitteluun saadaan vaatimukset käytyä kunnolla läpi ja projektin kustannukset pysyvät suunnitellulla tasolla. Työn etenemistä on myös helpompi seurata selkeiden vaatimusten pohjalta."

Kun hanke laajeni Pilot vaiheen jälkeen useammalle tehtaalle, jouduttiin miettimään myös suuren käyttäjämäärän hallintaa eri toimipisteissä ja ratkaisuksi nousi Windows Active Directory -toimintojen

Samankaltaiset tiedostot

OEE Coach valmennus tuotantotehokkuuden kehittämiseen

OEE Coach valmennus tuotantotehokkuuden kehittämiseen Tausta Parhaiten menestyvät tuotantoyritykset ovat varmistaneet tehdyille tuotantoinvestoinneille korkean käyttöasteen ja toiminta on hiottu mahdollisimman tehokkaaksi. Tämä edellyttää uskottavaa tietoa