Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet

Transkriptio

1 Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet Kuntasektori Aineiston vastaanottaja! Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, jonne pääsee osoitteesta Aineiston palauttamiseen tarvittava yrityskohtainen käyttäjätunnus ja salasana ovat lähetekirjeessä.

2 OHJEEN SISÄLTÖ: 2 VASTAUSOHJEET...1 OHJEEN SISÄLTÖ:...2 TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS KETÄ TIEDUSTELU KOSKEE?...3 YHTEYSHENKILÖT...3 SÄHKÖISEN TIEDONKERUUN YLEISOHJEET...3 KUSTANNUSTEN MÄÄRITYS...4 TOIMIALA...4 KYSYMYSKOHTAISET OHJEET...5 A. Henkilökuntamäärä, työtunnit (tuntia) ja palkkasumma (euroa) vuonna A1. Palkkaa saaneiden määrä (henkilötyövuodet)*...5 A2. Osa-aikaisten määrä kokoaikaisiksi muutettuna...6 A3-A6. Palkalliset työ- ja poissaolotunnit ja tehdyt työtunnit*...6 A7. Ennakonpidätyksenalainen rahapalkka (euroa)*...7 A8. Luontoisetukustannukset...7 A9 ja A10. Opetusvelvollisuusopettajat...7 A11. Koko vuoden palkattomalla vapaalla olevat...8 A12. Alle vuoden palkattomat poissaolot...8 B. Palkalliset poissaolot (tuntia) ja poissaoloajan palkat (euroa)...8 B1-B2. Vuosiloma*...8 B3-B5. Sairauspoissaolo*...9 B6-B8. Perhevapaa (lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot)...9 B9. Varallaoloajan vapaa...9 B11. Muu poissaolo...9 C. Kertaluonteiset kustannuserät (euroa)...9 C1. Tulospalkkiot...9 C2. Lomaraha...9 C3. Lomakorvaus...10 C4. Arkipyhäkorvaukset...10 C5. Palvelussuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset...10 C6. Varallaolo- ja hälytyskorvaukset...10 D. Työnantajan saamat tuet...10 E. Sosiaalikustannuksia...10 F. Muut työvoimakustannukset...10 F1. Henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut oman henkilöstön palkat...10 F2. Koulutukseen käytetty määräraha...11 F3. Suojapuvut, työvaatteet...11 F4. Virkistys- ja sosiaalitoiminnan kustannukset...11 F5. Henkilöstöhankinnan kustannukset...11 F6. Varhaiskuntoutus, tykytoiminta ja muut työvoimakustannukset...11 HUOMAUTUKSIA...11

3 3 Työvoimakustannustutkimus 2008 Ketä tiedustelu koskee? Yhteyshenkilöt Tutkimukseen kuuluvat kaikki kuntaan tai kuntayhtymään vuonna 2008 palvelussuhteessa olleet henkilöt jäljempänä mainituin poikkeuksin. Henkilökuntamäärä (henkilötyövuodet) lasketaan summaamalla tiedot kussakin kunnassa sen oman henkilöstöluettelon tai -rekisterin pohjalta. Laskentamallit esitetään jäljempänä kohdassa A1. Henkilöstöstä tiedot kerätään erikseen koko- ja osa-aikaisilta kuukausipalkkaisilta sekä tuntipalkkaisilta. Tiedot koskevat henkilöstön määrää (henkilötyövuosia), palkattuja työtunteja, palkattomia poissaoloja, palkattuja poissaolotunteja ja niiltä maksettuja palkkoja, tehtyjä työtunteja sekä osaa työnantajan sosiaalikustannusmaksuista ja eräitä muita työvoimakustannuksia. Valtaosa sosiaalikustannuksista saadaan hallinnollisista rekistereistä. Työvoimakustannuksiksi ei lasketa työtiloja, vuokria, puhelin- tai energiakuluja, toimistotarvikkeita ymv. Toivomme teidän toimittavan tiedot sähköisellä web-lomakkella jonka kuntakohtainen käyttäjätunnus- ja salasanapari on lähetekirjeessä. Kunta voi myös tarvittaessa pyytää Tilastokeskukselta vastaamista varten erillisen excel- tai paperilomakkeen. Työvoimakustannustiedustelun tietosisältöä sekä sähköistä tiedonkeruuta koskeviin tiedusteluihin ja lomaketilauksiin vastaavat Tilastokeskuksessa: Pentti Jonninen puh. (09) Tomi Martikainen puh. (09) Hanna Rättö puh. (09) s-posti: Tiedustelun ohjeet ovat nähtävissä osoitteessa: Sähköisen tiedonkeruun yleisohjeet Palveluun kirjautuminen Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, jonne pääsee osoitteesta Palveluun kirjaudutaan sisään Tilastokeskuksen lähetekirjeessä toimittamalla kuntakohtaisella käyttäjätunnus-salasanaparilla. Sisäänkirjautumissivulla voidaan valita palvelun kieli, suomi tai ruotsi. Kirjoitetaan käyttäjätunnus ja salasana näille varattuihin kenttiin ja painetaan Jatka. Yhteystietojen antaminen Täytetään kunnan yhteyshenkilön tiedot (nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Tähän henkilöön otamme yhteyttä, jos annetuissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä. Huomaa, että tiedot ovat pakollisia.

4 Tietojen tallentaminen 4 Kustannusten määritys Tiedot tallennetaan painamalla Tallenna -painiketta. Mikäli jotain olennaista puuttuu tai jotkin annetut tiedot ovat suhteessa toisiinsa epäloogisia, tulee tästä tallennettaessa huomautus lomakkeen alalaitaan. Huomautus ei kuitenkaan estä tietojen tallentamista. Järjestelmä antaa ilmoituksen tallennuksen onnistumisesta tai mahdollisesta epäonnistumisesta. Tämän jälkeen voidaan palata esimerkiksi edelliselle sivulle korjaamaan tietoja tai poistua palvelusta, eivätkä jo tallennetut tiedot katoa. Tietojen tallentaminen ei onnistu, mikäli numeeriseen kenttään on tallennettu tekstitietoja! On lisäksi huomattava, että lomakkeen täyttäjän tulee painaa tallenna painiketta noin 60 minuutin välein, jotta istunto/yhteys ei yllättäen katkea. Toimiala Tutkimuksessa seurataan kassavirtaperiaatetta eli siinä selvitetään todelliset, vuonna 2008 tapahtuneet rahavirrat, vaikka osa kustannuksista (tai palautuksista) liittyisi tosiasiallisesti vuoteen Kustannukset esitetään nettona eli niistä on vähennetty kunnan mahdollisesti saamat maksunpalautukset, hyvitykset yms. erät. Poikkeuksena edelliseen sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien vapaiden palkka ilmoitetaan bruttomääräisinä ennen Kansaneläkelaitokselta tai tapaturmavakuutuksesta saatavaa maksun palautusta. Kuntayhtymä vastaa vain yhdellä lomakkeella sen mukaan, millä toimialalla toiminta pääasiassa tapahtuu. Kunnissa vastataan niin monella lomakkeella kuin kunnassa on eriteltyjä toimialoja sekä lisäksi erikseen opetusvelvollisuustyöajassa olevista opettajista. Kukin henkilö tai yksikkö sijoitetaan omalle toimialalleen. Kultakin 2-numerotoimialalta täytetään mahdollisuuksien mukaan oma lomakkeensa. Jos atk-järjestelmästä on mahdollista saada kustannukset henkilöittäin, nämä tiedot summataan toimialoittain. Muuten kustannukset annetaan toimialoittain laskemalla kuhunkin toimialaan kuuluvien yksiköiden vastaavat tunnit, kustannukset jne. yhteen. Jos hallinnollisissa yksiköissä on toiseen toimialaan kuuluvia henkilöitä, joita on vaikea eritellä yksiköstään, voidaan tiedot antaa alkuperäisen yksikön mukana. Esimerkiksi julkisen hallinnon toimialalle kuuluu terveyskeskusten hallintoa, mutta ne voidaan esittää vastauksissa terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimialalla. Aivan pienet, noin kymmenen henkilön tai sitä pienemmät yksiköt voidaan yhdistää toiminnallisesti sopivalle muullekin toimialalle, jos ko. yksikkö olisi ainoa omalla toimialallaan. Koulutuksen toimiala jaetaan kahtia (myös kuntayhtymissä) siten, että yksi lomake koskee opetusvelvollisuustyöajassa olevia ja toinen lomake muuta koulutuksen alan henkilöstöä. Mm. rehtorit kuuluvat pääosin jälkimmäiseen ryhmään. Jos henkilö on vuoden 2008 aikana ollut useamman yksikön (toimialan) palveluksessa ja hänen tietojaan ei ole mahdollista jakaa, ilmoitetaan hänen tietonsa sille toimialalle, jolla hän on toiminut suurimman osan vuotta. Jos jostain kustannuserästä on vain koko kuntaa koskeva tieto, se voidaan jakaa toimialoille ja edelleen henkilöstöryhmille niiden palkkasummien suhteessa.

5 Kysymyskohtaiset ohjeet Tässä ohjeessa tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. A. Henkilökuntamäärä, työtunnit (tuntia) ja palkkasumma (euroa) vuonna 2008 A1. Palkkaa saaneiden määrä (henkilötyövuodet)* 5 Henkilöstömäärätiedot ja useimmat muutkin tiedot kerätään erikseen tuntipalkkaisilta sekä koko- ja osa-aikaisilta kuukausipalkkaisilta. Osa-aikainen on henkilö, jolla on osa-aikaisuusprosentti tai jonka työaika muuten on lyhyempi kuin virkatai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Jos muuten kokoaikaisena toimiva henkilö on ollut osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaisella opintovapaalla, osa-aikaeläkkeellä, osa-aikalisällä tai vastaavalla, hänet lasketaan ko. kuukausien ajalta osa-aikaiseksi. Jos henkilökuntamäärää ei voida laskea kuukausittain, luetaan henkilö koko- tai osa-aikaiseksi sen mukaan, kumpaan ryhmään hän on kuulunut suurimman osan kalenterivuodesta Henkilöstömääriin ja muihin tietoihin ei oteta mukaan henkilöitä, joille on maksettu vain palkkioita (esim. luennoitsijat, konsultit, ulkopuoliset kouluttajat, omaishoitajat tai perhehoitajat, vapaapalokuntalaiset), sivutoimisia tuntiopettajia (mm. kansalaisopistoissa) eikä sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet koko kalenterivuoden palkattomalla vapaalla (A11). Mukana eivät ole myöskään tunti- tai kuukausipalkkaiset maatalouslomittajat. Samoin kalenterivuoden alusta koko vuodeksi vuorotteluvapaalle jääneet eivät ole mukana. Nämä ryhmät ja niiden työtunnit sekä palkat ja sosiaalikustannukset jäävät pois kyselystä. Sen sijaan määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat (kuten esim. sijaiset ja työllistetyt) ovat mukana henkilöstömäärissä. Olennaista on, että tutkimuksessa henkilöt, työtunnit ja palkkasummat sekä muut kustannukset vastaavat toisiaan. Siten esimerkiksi sijaisen ja sijaistetun henkilön (sijaisuus vähemmän kuin kalenterivuosi) työtunnit lasketaan mukaan säännölliseen vuosityöaikaan, mutta sijaistetun osalta merkitään vastaavat palkattomat (tai palkalliset) poissaolotunnit. Henkilöstömäärä (henkilötyövuodet) lasketaan seuraavasti: (Palvelussuhteessa olleiden päivät (kalenteripäiviä) miinus palkattomien poissaolojen päivät)/366 = lomakkeen kohta A1 Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä (henkilötyövuodet) saadaan, kun vuoden aikana palvelussuhteessa olleiden henkilöiden (koko vuoden palkattomalla vapaalla olleita lukuun ottamatta) kaikista palkallisista päivistä (kalenteripäivät) vähennetään ensin kaikki palkattomat vapaat kalenteripäivät (myös lomautus- ja lakkopäivät) ja loppu jaetaan 366:lla. Jos kunnan/kuntayhtymän yksikössä/toimialalla on erilaisia työaikoja, kannattaa henkilömäärä kohdan A3 työtuntimäärien laskemisen helpottamiseksi laskea ensin kullekin ryhmälle erikseen ja sitten yhdistää ne. Mikäli kunnan/kuntayhtymän palvelussuhteessa olevia henkilöitä ei voida seurata henkilötasolla automaattisesti, saadaan koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä (henkilötyövuodet) laskemalla yhteen kunkin kuukauden lopun palvelussuhteessa olevien henkilöstömäärät ja jakamalla summa 12:lla. Palkattomalla vapaalla olleita ei sen kuukauden lopun luvuissa oteta laskussa huomioon.

6 6 A2. Osa-aikaisten määrä kokoaikaisiksi muutettuna Osa-aikaisten määrät (osa-aikaisten henkilötyövuodet) muutetaan kokoaikaisiksi henkilötyövuosiksi osa-aikaisuusprosentin tai muun osa-aikaisuusasteen avulla kohdan A1 luvusta. Jos esimerkiksi yksi osa-aikainen on tehnyt noin 2/3 kokoaikaisen työajasta, kolme osa-aikaista vastaa kahta kokoaikaista työntekijää. A3-A6. Palkalliset työ- ja poissaolotunnit ja tehdyt työtunnit* Tilastossa tarvitaan työvoimakustannusten tunnuslukujen laskemista varten niin palkallisten työ- ja poissaolotuntien kuin tehtyjen työtuntien määrät. Palkalliset työja poissaolotunnit sisältävät henkilökunnan yhteisen säännöllisen vuosityöajan sekä lisä- ja ylityötunnit. Vuonna 2008 on 254 työpäivää, kun 366 kalenteripäivästä vähennetään viikonloput (2 x 52) ja 8 arkipyhää. Kuukausipalkkaisilla toimistotyössä olevilla viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja päivätyöaika 7,25 tuntia. Henkilökunnan säännöllinen vuosityöaika vuodelta 2008 saadaan kertomalla työpäivien määrä työtuntien määrällä (7,25 x 254) eli 1842 tuntia. Jaksotyössä olevilla viikkotyöaika on 38,25 tuntia vähennettynä siihen lähes kaikilla sisältyvällä ruokailulla eli työtuntimääräksi päivää kohden jää 7,32 tuntia. Säännöllinen vuosityöaika saadaan kertolaskulla 254 x 7,32 = 1859 tuntia. Yleistyöaikaa tekevillä ruokatunti ei sisälly työaikaan ja viikkotyöaika on 38,25 tuntia, joten tuntimäärä on päivässä 7,65. Säännöllinen vuosityöaika saadaan kertomalla 7,65 x 254 = 1943 tuntia. Lopuksi kerrotaan tämä yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika kokoaikaisten osalta kohdan A1 kokoaikaisten henkilötyövuosilla ja osa-aikaisten osalta kohdan A2 osa-aikaisten määrällä kokoaikaisiksi muutettuna. Edellisiin säännöllisen työajan tunteihin lisätään vielä ylityötunnit (erikseen kohdassa A4), jotta saadaan kaikki palkalliset työ- ja poissaolotunnit. Tuntipalkkaisilla säännöllinen vuosityöaika on lähes kaikilla yleistyöajan mukainen eli keskimäärin 1943 tuntia vuodessa. Kunnan atk-järjestelmästä riippuen säännöllinen vuosityöaika ja palkalliset työtunnit voidaan mahdollisesti saada toimialoittain suoraan ilman em. laskutoimituksia. Muiden kuin opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien tunnit merkitään muun henkilöstön mukana koulutustoimialan omakkeeseen. Esim. rehtorit ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opettajien työtunnit lasketaan toimistotyöajan mukaan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajien yleistyöajan mukaan. Ammattikorkeakoulujen kokonaisvuosityöajassa olevilla vuosityöaika on yleensä 1600 tuntia. Lisä- ja ylityötunteja (kohta A4) ovat ne, joista on maksettu rahakorvaus, ml. lääkärien päivystystunnit, jotka on korvattu rahana ja joita ei ole pidetty vapaana. Varallaolotunteja, lääkärien aktiivivapaita tai opettajien vuosiviikkoylitunteja ei lasketa mukaan lisä- ja ylityötunteihin. Lisä- ja ylityötuntien määrä samoin kuin poissaolot tarvitaan vastauksissa aina tunteina. Lääkäreiden ja vastaavassa työtehtävässä olevien aktiivipäivystyksen tunnit (päivystys hoidettu ko. työpaikalla) merkitään ylityötunneiksi, jos niistä on maksettu sopimuksen mukainen korvaus. Jos aktiivipäivystystunneista on annettu säännöllisenä työaikana pidettäviä vapaatunteja, ne sisältyvät säännölliseen työaikaan. Palkat ja korvaukset sisältyvät varsinaiseen palkkasummaan. Muun kuin aktiivipäivystyksen aktiivitunnit merkitään ylityötunneiksi ja niistä saadut korvaukset sisältyvät varsinaiseen palkkasummaan. Muut korvaukset sisältyvät varallaolokor-

7 7 vauksiin (D6). Jos varallaolotunteja muutetaan vapaatunneiksi, ne merkitään kohtaan B 17. Palkalliset poissaolotunnit (A5) sisältävät sekä erikseen kysytyt (B1, B3-B4, B6- B7) että muut (B9, B11) palkalliset poissaolotunnit. Tehtyjen työtuntien (A6) tulisi syntyä edellisten kohtien A3 ja A5 erotuksena. A7. Ennakonpidätyksenalainen rahapalkka (euroa)* A8. Luontoisetukustannukset Kunnan vuoden aikana maksama rahapalkka yhteensä sekä tehdyltä että ei-tehdyltä työajalta. Palkkoihin ei tule lukea mukaan niiden henkilöiden palkkoja, jotka eivät kuulu henkilöstömäärään (henkilötyövuosiin) esim. palkkionsaajina. Ilmoitetun palkansaajien määrän ja palkkasumman tulee vastata toisiaan! Luontoisetuja sekä kustannusten korvausta ei lueta rahapalkkaan. Siksi myös vesiliikenteessä maksettava vapaa-ajan asumiskorvaus vähennetään rahapalkasta. Luontoisetukustannuksilla tarkoitetaan työnantajalle luontoisetujen myöntämisestä koituvia todellisia kustannuksia nettomääräisinä. Jos niitä ei ole saatavissa, ilmoitetaan verotusarvon mukaiset kustannukset. Työpaikkaruokailun (=ateriaedun) kustannuksiin sisältyvät mahdollisen oman työpaikkaruokalan tai kahvion kustannukset sekä lounassetelien tms. hankintakustannukset (ilman henkilökunnan palkkoja, koska ne sisältyvät henkilökunnan kokonaispalkkoihin) vähennettynä työntekijöiden mahdollisesti itse maksamalla osuudella. Vastaavasti lounassetelin hinnasta vähennetään työntekijän maksama osuus ja erotus jää ateriaedun kustannuksiksi. Autoedun kustannuksiin luetaan erilaisista auton käyttöön liittyvistä eduista kunnalle/kuntayhtymälle koituvat nettokustannukset eli - polttoaine-, vakuutus-, huolto-, korjaus- ja pysäköintikustannukset, - autotallietu, autopaikka. Kunnan/kuntayhtymän omistaman, henkilökunnan omassa käytössä olevan ajoneuvon kustannukset voidaan arvioida myös vastaavan autoedun leasingkustannuksilla käyttäen arviointiperusteena sopimuksen mukaisia leasinghintoja. Kustannuksiin ei lueta välittömästi työhön liittyvän käytön osuutta, eikä ajoneuvon hankintakustannuksia tai jälleenmyynnistä saatuja tuloja. Asumisen tukemisen kustannuksiin luetaan henkilökunnan asumisen tukemisesta aiheutuneet nettomääräiset käyttö- ja ylläpitokustannukset, eli - kunnan/kuntayhtymän omien asuntojen ja asuinalueiden ylläpito (mm. huoltoyhtiön kustannukset, vakuutusmaksut, kiinteistövero), - vuokra-asumisen tukemisen kustannukset, - muutto- ja korjausavustukset sekä - palkansaajan omistusasunnon ostoon liittyvät korkoedut. Muita luontoisetuja ovat esim. puhelinetu, josta työnantajalle koituvat nettokustannukset ilmoitetaan tässä. A9 ja A10. Opetusvelvollisuusopettajat Opetusvelvollisuustyöajassa olevilta opettajilta täytetään erillinen lomakkeensa ja siinä kysytään palkanmaksun perusteena olevia koulutyöajan tunteja (A9) (= tehdyt luokkaopetustunnit + ylituntipalkkioperusteisesti maksetut oppitunnit tai

8 8 muut tehtävät). Kohdan A10 yhteissuunnitteluajan ja veso-päivien tunneissa edellinen tarkoittaa sopimuksen mukaisia viikkotunteja (esim. peruskoulussa 3 tuntia) ja jälkimmäinen koulutus- ja suunnittelupäiviä. A11. Koko vuoden palkattomalla vapaalla olevat Koko vuoden palkattomalla vapaalla olleet ovat palvelussuhteessa olevia, jotka ovat koko vuoden olleet palkattomalla vapaalla. He eivät ole mukana myöskään kohdan A1 palkkaa saaneiden määrissä (henkilötyövuosissa). A12. Alle vuoden palkattomat poissaolot Kaikki alle vuoden palkattomat poissaolot merkitään tunteina. Tällaisia poissaoloja ovat esimerkiksi opintovapaa, vuorotteluvapaa, hoitovapaa, sapattivapaa tai muu palkaton poissaolo. Nämä palkattomat poissaolot on kohdassa A1 henkilötyövuosia laskettaessa vähennetty. B. Palkalliset poissaolot (tuntia) ja poissaoloajan palkat (euroa) B1-B2. Vuosiloma* Poissaolot ja niitä vastaavat kustannukset ilmoitetaan henkilöiltä, jotka ovat mukana henkilöstömäärissä. Poissaolotuntien määrät voidaan laskea seuraavasti: Työpäivän tuntimäärä saadaan jakamalla viikon säännöllinen työtuntimäärä 5:llä, arkipäiviltä jakaja on 6 ja jos poissaolot on ilmoitettu kalenteripäivinä, jakajana on 7. Jos poissaolojen määrä tiedetään esimerkiksi kalenteripäivinä, saadaan poissaolotuntien määrä seuraavasti: Viikon säännöllinen työtuntimäärä/7 x poissaolopäivät (kalenteripäivät) = poissaolot tunteina. Kuukausi- ja tuntipalkkaisilla poissaolokustannukset voidaan laskea kertomalla poissaolotunnit tuntipalkalla. Mikäli henkilöllä on vaihteleva työaika, riittää arvio poissaolotunneista ja niiden kustannuksista. Poissaolotunneilta maksetut palkat ilmoitetaan bruttona, myös sairauspoissaolojen sekä perhevapaaseen (lapsen syntymään ja hoitoon) liittyvien poissaolojen osalta. Opetusvelvollisuustyöajassa oleville on käytännössä erittäin vaikea määritellä työaikoja tai poissaoloja tunteina. Tästä syystä tähän ryhmään kuuluvien poissaolot ilmoitetaan työpäivinä. Vuosilomiin sisältyvät vuonna 2008 pidetyt vuosilomapäivät, vahvistetut lomarahojen vaihtovapaat ja pidetyt vuosiloman säästövapaat muutettuna tunneiksi ja niitä vastaavat lomapalkat. Koulutus-toimialan opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien vastaukseen liittyy koulutyön keskeytys -käsite, jolla tarkoitetaan koulun päättymisen ja alkamisen välillä olevaa aikaa. Samaan käsitteeseen sisältyvät tässä koulujen syyslomat ja muut vapaat, myös laskennalliset opettajien vuosilomat.

9 B3-B5. Sairauspoissaolo* 9 Tässä ilmoitetaan sairauspoissaolon palkalliset lyhyet ja pitkät (työnantajalle Kelakorvatut) poissaolotunnit. Sairausajan palkka/ansionmenetyksen korvaus ilmoitetaan bruttomääräisenä, vähentämättä työnantajan sairaus- ja tapaturmavakuutuslain nojalla saamaa maksun palautusta. Kunnan Kelalta vuoden 2008 aikana saadut sairaus- ja perhevapaapäivärahojen palautukset ja tapaturmapäivärahat Tilastokeskus saa Kelan rekistereistä. B6-B8. Perhevapaa (lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot) B9. Varallaoloajan vapaa B11. Muu poissaolo Äitiys-, isyys- ja vanhempainloman ajan palkalliset poissaolotunnit ja niiltä maksetut bruttopalkat ilmoitetaan tässä. Jos palkatonta äitiyslomaa ja siihen liittyvää kotihoidon vapaata on ollut kalenterivuonna 2008, ko. henkilöä ei lasketa siltä osin mukaan kunnan/kuntayhtymän henkilökuntamääriin eikä hänen poissaolotuntejaan poissaoloihin. Jos vuoden 2008 puolella on palkallista äitiyslomaa, lomalla ollut lasketaan niiltä kuukausilta mukaan henkilökuntamääriin ja vastaavalta ajalta merkitään poissaolotunnit. Mahdollinen sijainen lasketaan normaalisti henkilökuntamäärään, samoin kuin hänen tekemänsä työtunnit ja saamansa palkka niiden summiin. Varallaoloajan vapaita ovat esim. lääkäreille, huoltomiehille ymv. muun kuin aktiivipäivystyksen vuoksi annetut palkalliset vapaat. Tämä varallaolosta mahdollisesti korvauksen sijaan otetun palkallisen vapaan palkka merkitään tähän ja varallaoloajan korvaus (ilman vapaata) on kohdassa C6. Muihin poissaoloihin luetaan erilaisilla henkilökohtaisilla ja yhteiskunnallisilla perusteilla annettujen vapaapäivien (esim. merkkipäivät, luottamustoimet, reservin kertausharjoitukset, opintovapaa) ajalta maksetut palkat. Aikaisemmista tutkimuskerroista poiketen yhteistoimintaa, kuten luottamusmiestoiminta, ay-koulutusta, työsuojelutyötä jne. ei enää lueta ei-tehtyyn työaikaan, vaan ne sisältyvät tehtyyn työaikaan. Tähän kohtaan ei siis tule em. syiden palkkakustannuksia. C. Kertaluonteiset kustannuserät (euroa) C1. Tulospalkkiot C2. Lomaraha Kustannuksiin luetaan ne aika- ja suorituspalkkojen lisäksi maksettavat suoritukset, jotka perustuvat talouden ja tuottavuuden kehitykseen sekä muihin asetettuihin tulosmittareihin. Lomarahat koskevat pääasiassa kuukausipalkkaista henkilöstöä. Ne sisältävät myös palvelussuhteen päättymisen yhteydessä rahana lomakorvauksen saaneiden lomarahan.

10 C3. Lomakorvaus 10 C4. Arkipyhäkorvaukset Lomakorvauksia maksetaan pitämättä jääneestä lomasta ja niihin kuuluvat myös opettajien lomapäiväkorvaukset. Erillistä korvausta arki- ja juhlapyhien ajan ei-tehdystä työstä maksetaan yleensä vain tuntipalkka-aloilla. Kuukausipalkkaisille ja vuorotyössä oleville ei erillistä arkipyhäkorvausta yleensä makseta. Tähän ei siis kuulu sunnuntailisiä tai vastaavia. C5. Palvelussuhteen päättymisestä johtuvat korvaukset C6. Varallaolo- ja hälytyskorvaukset D. Työnantajan saamat tuet E. Sosiaalikustannuksia F. Muut työvoimakustannukset Työsuhteen päättymisestä johtuva korvaus siltä osin, kuin maksettua palkkaa tai korvausta ei vastaa työssäolo. Kohdassa ilmoitetaan myös työsuhteen päättyessä maksettava kertaluonteinen korvaus. Tähän ei kuulu lomakorvausta, joka on kohdassa C3. Tähän kohtaan merkittävät varallaolo- ja hälytyskorvaukset eivät ole varsinaista palkkaa, vaan ylimääräinen sopimuksiin perustuva lisä. Kustannuserään kuuluvat myös luottamusmieskorvaukset, aloitepalkkiot, opetus- ja kirjoituspalkkiot, kustannusten korvausten veronalainen osa jne. Tähän kohtaan sisältyvät vain vuonna 2008 valtion kuntatyönantajalle myöntämät työllistämistukien yhteydessä maksetut koulutuskorvaukset ja oppilaitosten koulutustuet. Varsinaiset työllistämistuet saadaan rekistereistä. Valtaosa sosiaalikustannuksista (mm. KuEL-maksut) saadaan hallinnollisista rekistereistä, joten niitä ei tarvitse ilmoittaa tässä. Sosiaalikustannukset ilmoitetaan niiltä henkilöiltä, jotka olivat mukana henkilöstömäärissä ja palkkakustannuksissa. Lisäksi opettajalomakkeelle (kohta E5) merkitään valtiokonttorille opettajien eläkkeistä maksetut VEL-maksut. Vapaaehtoiset sosiaalikustannukset sisältävät mm. vapaaehtoiset eläkevakuutukset, vastuuvakuutukset jne. F1. Henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut oman henkilöstön palkat Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan työnantajan järjestämää tai hankkimaa koulutusta omalle henkilöstölle. Henkilöstökoulutukseen lasketaan ammatillinen täydennyskoulutus sekä muu ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi järjestetty koulutus, myös työsuojelukoulutus ja väestönsuojelukoulutus. Tästä koulutuksesta merkitään koulutuksessaoloajalta maksettu palkka. Jos kouluttajat kuuluvat kunnan/kuntayhtymän omaan henkilöstöön, heidän palkkojaan ei merkitä tähän kohtaan. Henkilöstökoulutus lasketaan kuuluvaksi tehtyyn työaikaan ja siksi sen tunteja ei lueta poissaoloajaksi.

11 11 F2. Koulutukseen käytetty määräraha F3. Suojapuvut, työvaatteet Kustannuksiin luetaan - työpaikkakoulutuksessa käytettävien välineiden/ laitteiden hankintaan ja huol toon sekä kiinteistön kulumiseen liittyvät nettokustannukset, - kunnan/kuntayhtymän ulkopuolisille maksetut koulutuspalkkiot ja muut koulutustilaisuuksiin liittyvät kustannukset, - kunnan/kuntayhtymän ulkopuolella järjestettäviin koulutustilaisuuksiin liitty vät kustannukset (kurssimaksut, matka- ja yöpymiskustannukset). Suojapukuihin ja työvaatteisiin sisältyvät niiden hankinnasta ja pesusta tai vuokrauksesta työnantajalle aiheutuvat nettokustannukset sekä pukurahat ja hankintakorvaukset työntekijöille. F4. Virkistys- ja sosiaalitoiminnan kustannukset Lastenhoitojärjestelyistä, henkilöstön kerho-, loma- ja virkistystoiminnasta, lomakylistä, kulttuuritoiminnasta yms. aiheutuneet nettokustannukset. F5. Henkilöstöhankinnan kustannukset Kustannuksiin luetaan henkilökunnan palkkaamiseen liittyvät kustannukset ilman oman henkilökunnan työpanoksen arvoa eli - lehti-ilmoitusten kustannukset, - työvoiman testausta ja hankintaa harjoittaville palveluyrityksille makse tut korvaukset, - työnhakijalle maksettu matkakustannusten korvaus. F6. Varhaiskuntoutus, tykytoiminta ja muut työvoimakustannukset Huomautuksia Varhaiskuntoutukseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät työnantajan maksamat kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina. Muut työvoimakustannukset sisältää mm. mahdollisia henkilöstöetuuksia ja alennuksia, kuten vapaat työmatkat, työnantajan järjestämän lastenhoidon kustannukset jne. Tässä kohdassa ilmoitetaan vapaamuotoisena tekstinä, jos tietojen antamisessa on noudatettu jotain ohjeista poikkeavaa menettelytapaa tai annetaan palautetta tietojen sisällön tai lomakkeen osalta. Mikäli tallennuksessa tulee ongelmia, ottakaa yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöihin: Pentti Jonninen puh. (09) Tomi Martikainen puh. (09) Hanna Rättö puh. (09) s-posti: tvk@tilastokeskus.fi Muistakaa tallentaa tiedot ja poistua uloskirjautumisen kautta.