Työvoimakustannusten neljännesvuositilasto Vastausohjeet

Transkriptio

1 Työvoimakustannusten neljännesvuositilasto Vastausohjeet Seurakunnat Arvoisa vastaanottaja! Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, jonne pääsee osoitteesta Aineiston palauttamiseen tarvittava vastaajakohtainen käyttäjätunnus ja salasana ovat lähetekirjeessä.

2 Ohjeen sisältö: TYÖVOIMAKUSTANNUSTEN NELJÄNNESVUOSITILASTO...3 Tiedustelun tausta... 3 Tietosisältö... 3 Ketä tiedustelu koskee?... 3 Yhteyshenkilöt... 4 Sähköisen tiedonkeruun yleisohjeet... 4 Palveluun kirjautuminen... 4 Yhteystiedot ja työnantajaa koskevat tiedot... 4 Työpanosta ja työvoimakustannuksia koskevat tiedot... 5 Kysymyskohtaiset ohjeet... 6 Palkansaajaryhmien erittely... 6 Tilastointijakso Palkkaa saaneiden määrä tilastointijakson lopussa Työaika a. Palkattu palvelussuhdeaika yhteensä, tuntia b. Palkallinen lisä- ja ylityö, tuntia c. Palkalliset (ml. osapalkkaiset) poissaolot, tuntia d. Palkalliset sairauspoissaolot ja perhevapaat, tuntia e. Tehdyt työtunnit Palkkakustannukset (euroina) a. Ennakonpidätyksen alainen palkka yhteensä b. Maksettu varsinainen palkka c. Lisä- ja ylityöltä maksettu palkka d. Tulospalkkiot e. Muu satunnainen tai kertaluonteinen palkka (mm. lomaraha) Sosiaalivakuutusmaksujen prosenttiosuus (= tariffi) palkkasummasta Lisätietojen antaminen Usein kysyttyä LIITE 1 Tiedonkeruulomake... 14

3 3 T y ö v o imakustannusten neljännesvuositilasto Tiedustelun tausta Tietosisältö Ketä tiedustelu koskee? Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (N:o 450/2003) velvoittaa jäsenmaat laatimaan tilastoa tehdyn työtunnin työvoimakustannusten lyhyen aikavälin muutoksista. Asetuksen ulottamisesta myös pääosin julkiselle sektorille sijoittuville toimialoille säädettiin Euroopan unionin Komission asetuksella N:o 224/2007. Säädös tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Sen taustalla oli Euroopan unionin ja Euroopan Keskuspankin tarve seurata työmarkkinoiden inflaatiopaineita myös julkisella sektorilla. Euroopan unionin tilastovirasto ja Tilastokeskus julkaisevat toimialakohtaisen työvoimakustannusindeksin neljännesvuosittain. Suomen kansallinen indeksi kattaa toistaiseksi vain yksityisen sektorin. Työnantajaa pyydetään ilmoittamaan tiedot palkatun henkilökunnan määrästä, palkatun palvelussuhdeajan pituudesta sekä palkkakustannusten määrästä ja sosiaalikustannusten tariffista. Henkilökunnan määrää koskevat tiedot pyydetään neljänneksen viimeiseltä palkanmaksujaksolta. Työvoimakustannuksia sekä työtuntien määrää koskevat tiedot tulee ilmoittaa kaikilta neljänneksen aikana päättyviltä palkanmaksujaksoilta. Tiedustelu koskee seurakunnan, seurakuntayhtymän tai muun kirkon sopimusalan työnantajan koko henkilöstöä. Seurakuntayhtymien osalta tiedot pyydetään ilmoittamaan summatietoina koskien seurakuntayhtymää ja kaikkia sen seurakuntia. Tiedot ilmoitetaan erikseen työaikalain alaisesta ja työaikalain ulkopuolelle jäävästä henkilökunnasta, lähinnä hengellisen työn tekijöistä. Työaikalain ulkopuolelle jäävän henkilökunnan osalta palkattua työaikaa (työtuntien, ylityötuntien, poissaolotuntien sekä tehtyjen työtuntien määrää) koskevien tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Tiedustelu koskee seurakunnan tms. koko palkattua henkilöstöä. Vastauksen tulisi siten kattaa mm. hengellisen työn tekijät, hallinto- ja toimistotyöntekijät, kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijät, hautausmaatyöntekijät, työsopimussuhteiset hengellisen työn tekijät, palkkaa saavat oppilaat ja harjoittelijat sekä vajaakuntoiset ja työllisyysvaroin palkatut. Tiedustelu ei koske henkilöstöä, joka ei ole palvelussuhteessa seurakuntaan, esimerkiksi vuokrattu henkilökunta ja freelancerit, palkkionsaajat.

4 Yhteyshenkilöt 4 Toivomme teidän toimittavan tiedot sähköisellä web-lomakkeella. Tiedustelun tietosisältöä sekä sähköistä tiedonkeruuta koskeviin tiedusteluihin ja lomaketilauksiin vastaavat Tilastokeskuksessa: Hanna Jokimäki puh Marianne Nickels puh tvkindeksi@tilastokeskus.fi Sähköisen tiedonkeruun yleisoh jeet Palveluun kirjautuminen Yhteystiedot ja työnantajaa koskevat tiedot Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, Jokaiselle vastaajalle toimitetaan vastaajakohtainen käyttäjätunnus ja salasana sähköpostitse. Tunnukset voi myös pyytää tilaston yhteyshenkilöiltä. Tiedonantaja voi tarvittaessa pyytää Tilastokeskukselta vastaamista varten erillisen Excel- tai paperilomakkeen. Sisäänkirjautumissivulla voidaan valita palvelun kieleksi suomi tai ruotsi. Käyttäjätunnus ja salasana kirjoitetaan näille varattuihin kenttiin ja painetaan Jatka. Lomakkeella tulee ilmoittaa tiedustelun täyttäjän tiedot (nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Tähän henkilöön otamme yhteyttä, jos annetuissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä. Huomaa, että yhteystietojen antaminen on pakollista. Vastaajan esitäytetyt tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Vastaajan yhteyshenkilö -kenttään täytetään sen henkilön nimi, joka toimii tiedonantajan yhteyshenkilönä. Jos yritystunnus muuttuu, voidaan uusi tunnus ilmoittaa Uusi y-tunnus - kentässä. Lopuksi painetaan Tallennus.

5 5 Työpanosta ja työvoimakustannuksia koskevat tiedot Yhteystietojen tallennuksen jälkeen painetaan näppäintä Siirtyminen perustiedotsivulle, josta voidaan siirtyä edelleen itse kyselylomakkeille. Seurakuntien tiedot ilmoitetaan kaksiosaisella lomakkeella erikseen työaikalain alaisesta ja muusta kuin työaikalain alaisesta henkilökunnasta. Tiedustelun tietosisältö on sama molemmissa henkilöstöryhmissä. Muun kuin työaikalain alaisen henkilökunnan osalta on työaikaa koskevien tietojen ilmoittaminen kuitenkin vapaaehtoista. Tallennetut tiedot siirretään Tilastokeskuksen järjestelmään painamalla Tallenna - painiketta. Mikäli jotain olennaista tietoa puuttuu, tulee tästä tallennettaessa huomautus lomakkeen alalaitaan. Huomautus ei kuitenkaan estä tietojen tallentamista. Järjestelmä antaa ilmoituksen tallennuksen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Tallennuksen jälkeen voidaan palata Yhteystiedot sivulle tai poistua palvelusta. Tietojen tallentaminen ei onnistu, mikäli numeeriseen kenttään on tallennettu tekstitietoja. Lomakkeen täyttäjän tulee painaa Tallennus -painiketta noin 60 minuutin välein, jotta istunto/yhteys ei katkea.

6 Kysymyskohtaiset ohjeet 6 Palkansaajaryhmien erittely Tilastointijakso Työaikalain alaista henkilökuntaa ja muuta kuin työaikalain alaista henkilökuntaa koskevat tiedot ilmoitetaan kahdella erillisellä, mutta rakenteeltaan samanlaisella lomakkeella. Tilaston perustiedot kerätään erikseen kokoaikaisesta kuukausipalkkaisesta, osaaikaisesta kuukausipalkkaisesta sekä tuntipalkkaisesta henkilöstöstä. Osa-aikaisiksi luetaan ne palkansaajat, jotka eivät tee täyttä työ- ja virkaehtosopimuksen mukaista työaikaa. Tilapäiset palkattomat vapaat eivät vaikuta koko- ja osa-aikaisuutta koskevaan luokitteluun. Tuntipalkkaisiksi luetaan ne palkansaajat, jotka noudattavat tuntipalkkaisten työehtosopimusta. Myös ne osa-aikaiset, joille ei ole määritetty säännöllistä työaikaa, tulisi sisällyttää tuntipalkkaisiin. Tiedustelu koskee neljänneksen aikana maksettuja palkka- ja sosiaalikustannuksia sekä tehtyä työaikaa. Tiedot tulisi ilmoittaa kaikilta vuosineljänneksen aikana päättyviltä palkanmaksujaksoilta. Mikäli koko neljännestä koskevia tietoja ei ole käytettävissä, tiedot voidaan ilmoittaa myös tätä lyhyemmältä ajanjaksolta. Jos tuntipalkkaisten tilastointijakso poikkeaa muusta henkilökunnasta, tulisi tuntipalkkaisten tilastointijakso tarkentaa kohdassa Lisätietoja. Tilastointijakso voi alkaa myös edellisen neljänneksen aikana. Ilmoituksen kattama tilastointijakso ilmoitetaan lomakkeella, esimerkiksi alkupäivämäärä ilmoitetaan muodossa ja loppupäivämäärä muodossa Palkkaa saaneiden määrä tilastointijakson lopussa Ilmoitetaan kunkin eriteltävän palkansaajaryhmän osalta tilastointijakson lopussa palvelussuhteessa olevien ja ko. palkanmaksujakson aikana palkkaa saaneiden henkilöiden määrä. Yli kahden viikon mittaisella palkattomalla vapaalla tai lomautusjaksolla olevia ei oteta huomioon. Huom! Kohdassa 1 ilmoitetaan vain tilastointijakson lopussa palvelussuhteessa olevien henkilöiden lukumäärä, mutta kohdissa 2-4 ilmoitetaan kaikki neljänneksen aikana tehdyt tunnit ja kustannukset - myös niiden henkilöiden, jotka eivät enää tilastointijakson lopulla ole palvelussuhteessa.

7 2. Työaika 7 2a. Palkattu palvelussuhdeaika yhteensä, tuntia 2b. Palkallinen lisä- ja ylityö, tuntia 2c. Palkalliset (ml. osapalkkaiset) poissaolot, tuntia Kohdassa ilmoitetaan palvelussuhteiden palkatun työajan pituus tunteina. Palkattu palvelussuhdeaika sisältää kaikki ne tunnit, joiden pääasiallinen korvaus on maksettu ko. neljänneksen aikana sekä tehdyt työtunnit että palkallisen vapaan tunnit. Palkattu palvelussuhdeaika määritetään henkilön palkatun työajan mukaisesti. Palkattu palvelussuhdeaika sisältää työpäiville ajoittuvat arkipyhät ja palkatut lisä- ja ylityöt mutta ei palkattomia poissaoloja eikä varallaoloa työpaikan ulkopuolella. Kustannusten ja työtuntien tulee vastata toisiaan. Tuntipalkkaisten palkattua palvelussuhdeaikaa ei ilmoiteta. Muun kuin työaikalainalaisen henkilökunnan osalta palkattua palvelussuhdeaikaa koskevan tiedon ilmoittaminen on vapaaehtoista. Yli- ja lisätyötunnit ovat tunteja, joista on maksettu rahakorvaus ja joita ei ole pidetty vapaana. Varallaolotunnit lasketaan mukaan ylityötunteihin vain, mikäli varallaolo edellyttää oleskelua työpaikalla. Kohdassa ilmoitetaan ainoastaan rahana korvattu lisä- ja ylityö. Mikäli lisä- ja ylityö korvataan vastaavan pituisella vapaalla, sitä ei ilmoiteta. Mikäli tehty työ (esim. pyhätyö) korvataan tehtyä työaikaa pidemmällä vapaalla, ilmoitetaan vapaa-ajan pidennysosa kohdassa 2c. Palkalliset poissaolot. Palkallisen vapaan tunteihin luetaan mm: - pidetty vuosiloma, säästö- ja lomarahavapaa, - sairaudesta ja tapaturmasta johtuva poissaolo sekä palkallinen äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaa (ml. KELA:n työnantajalle kompensoima osuus), - palkallinen tilapäinen lapsen hoitovapaa, - henkilökohtaisen syyn takia myönnetty palkallinen vapaa, - pyhätyön korvauksena annettu palkallisen vapaan pidennys (ei siis koko vapaata), - työpäiville ajoittuvat arkipyhät sekä muut yleiset vapaapäivät, joita ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2.pääsiäispäivä, Vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja Tapaninpäivä. Palkallisen vapaan tunnit määritetään alan normaalilta työajalta, päivätyötä tekeviltä yleensä arkipäiviltä. Mikäli henkilön säännöllinen viikkotyöaika on 36 tuntia 15 minuuttia, määritetään palkallisen poissaoloviikon pituudeksi 36,25 tuntia ja poissaolopäivän pituudeksi 7,25 tuntia. 2d. Palkalliset sairauspoissaolot ja perhevapaat, tuntia Kohtaan merkitään sairaudesta, tapaturmasta, vanhempainlomasta tai sairaan lapsen lyhytaikaisesta hoitovapaasta aiheutunut palkallinen poissaolo tunteina. Mukaan luetaan myös työtunnit, joilta palkkaa ei ole maksettu täysimääräisenä. Palkattomien virkavapaiden tunteja ei ilmoiteta.

8 2e. Tehdyt työtunnit 8 Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin henkilöstö on tehnyt työtehtäviään. Tehtyyn työaikaan luetaan myös henkilöstökoulutukseen sekä ay -toimintaan käytetty palkattu työaika. Kuukausipalkkaisten tehtyjen työtuntien määrä voidaan laskea vähentämällä palkatun palvelussuhdeajan tunneista (2a) palkattujen poissaolotuntien (2c) määrä. Tuntipalkkaisilla tehtyjen työtuntien määrä määritetään suoraan palkanlaskentajärjestelmästä.

9 3. Palkkakustannukset (euroina) 9 3a. Ennakonpidätyksen alainen palkka yhteensä 3b. Maksettu varsinainen palkka 3c. Lisä- ja ylityöltä maksettu palkka 3d. Tulospalkkiot Palkkakustannukset ilmoitetaan kokonaisina euroina. Tilaston mitatessa palkka- ja työvoimakustannusten muutosta tehtyä työtuntia kohti laskien, tulee kustannusten määrän vastata ilmoitettua työtuntien määrää. Palkka- ja sosiaalikustannuksia koskevien tietojen tulee kattaa ainoastaan ne palvelussuhteet, jotka sisältyvät työtuntien määrää koskeviin tietoihin. Ilmoitetaan jakson aikana ennakonperintälain (13 ) mukaisesti maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot ml. luontoisedut. Ilmoitettavaan palkkaan sisältyy ko. jakson työpanoksesta maksettavaa palkkaa, takautuvasti muulta kuin edellä ilmoitetusta työpanoksesta maksettavaa palkkaa sekä kertaluontoisesti tai määräajoin maksettavaa palkkaa. Tiedot ilmoitetaan kaikkien ko. vuosineljänneksen aikana päättyvien palkanmaksujaksojen osalta. Kohdassa ilmoitetaan maksettu varsinainen palkka. Työvoimakustannusindeksi mittaa kustannuksia maksuperusteisesti, joten tässä tulee ilmoittaa ainoastaan tilastointijaksolla tosiasiallisesti maksettu varsinainen palkka. Varsinaisella palkalla tarkoitetaan peruspalkkaa, kokemuslisää, määrävuosilisää sekä säännöllisesti toistuvana vakioeränä kuukausittain maksettavaa muuta lisäpalkkaa tai palkanlisää. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. vuosiloman sekä sairausloman ja äitiysvapaan ajalta. Kohdassa ilmoitetaan työnantajan maksama, ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan sisältyvä lisä- ja ylityöajan palkka. Se on palkansaajan säännöllisen työajan ulkopuolella tekemästä työstä saama palkka, joka määräytyy tehtyjen työtuntien perusteella. Palkkaan luetaan maksuperusteesta riippumatta kaikki lisä- ja ylityön ajalta maksetut palkanerät, myös työhön liittyvä vuoro-, sunnuntai- tai pyhätyön perusteella maksettava palkka. Seurakuntien palveluksessa oleville ei voi Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan maksaa tulospalkkioita.

10 10 3e. Muu satunnainen tai kertaluonteinen palkka (mm. lomaraha) Kohdassa ilmoitetaan ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan sisältyvä satunnaisesti tai kertaluonteisesti maksettu palkka, jota ei ole ilmoitettu kohdassa 3d. Nämä palkkaerät eivät tyypillisesti sisälly palkansaajan jatkuvaan joka palkanmaksujaksolta suoritettavaan palkkaukseen. Kohdassa ilmoitetaan mm. lomaraha, lomakorvaus, hälytysraha, irtisanomiskorvaus, sopimuskorotuksena maksettu kertaluonteinen erä, aloitepalkkio, sekä edeltäviltä neljänneksiltä takautuvasti maksettu palkankorotus, edeltäviltä neljänneksiltä takautuvasti maksettavat palkanosat ja -lisät, mikäli mahdollista. 4. Sosiaalivakuutusmaksujen prosentti osuus (= tariffi) palkkasummasta Kohdassa 4 ilmoitetaan työnantajan maksamien sosiaalivakuutusmaksujen osuus (= tariffi) palkkasummasta ko. neljänneksen aikana. Tavoitteena on kuvata seurakunnan nykyisen henkilöstön sosiaaliturvasta aiheutuvia kustannuksia. Vakuutusmaksujen suoritusajankohdan ei tulisi vaikuttaa mitattuun kustannuskehitykseen. Koska sosiaalivakuutusmaksujen tariffit vaihtelevat henkilöryhmittäin, tulee tariffit painottaa eri henkilöstöryhmien tariffien palkkasummapainoilla. Kalenterivuodelle arvioitua tariffia voidaan yleensä käyttää kaikkien vuosineljännesten osalta. Mikäli kustannusten maksuperusteissa (esim. henkilöstörakenteessa) tai tariffissa tapahtuu vuoden aikana muutoksia, ne tulee ottaa huomioon neljänneksen tariffia määritettäessä. Ilmoitetun tariffin tulee kattaa sekä lakisääteiset että vapaaehtoiset sosiaalivakuutusmaksut eli - lakisääteiset ja vapaaehtoiset työeläkemaksut, - työnantajan sosiaaliturvamaksu, - lakisääteiset ja vapaaehtoiset tapaturmavakuutusmaksut, - työttömyysvakuutusmaksun, - ryhmähenkivakuutusmaksun sekä - muiden työpanoksen käyttöön liittyvien vapaaehtoisten vakuutusten kustannukset. Tariffi tulisi arvioida niin tarkasti kuin se käytettävissä olevilla tiedoilla on mahdollista. Sosiaalivakuutusmaksujen tariffi ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella. Työeläkemaksut Kirkon eläkevakuutus (KIEL) Kirkolliskokous on vahvistanut kirkon, seurakuntien ja kirkollisten yhdistysten eläkemaksun tasoksi vuonna ,0 prosenttia palkkasummasta. Sosiaaliturvamaksu Kirkon työnantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2014 on 2,14 prosenttia palkkasummasta. Sosiaaliturvamaksua maksetaan vain vuotiaista palkansaajista.

11 11 Työttömyysvakuutusmaksu Vuonna 2014 työnantajan maksamaan euroon kohdistuva maksu on 0,75 prosenttia. Sen ylittävältä osalta maksu on 2,95 prosenttia palkkasummasta. Tapaturmavakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu määräytyy osuutena palkkasummasta ja maksu vaihtelee työn vaarallisuuden eli riskin perusteella. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat laskuperusteensa, joten tapaturmavakuutusmaksut vaihtelevat myös vakuutusyhtiöittäin. Ryhmähenkivakuutus Kirkon työnantajan ryhmähenkivakuutusmaksu vaihtelee vakuutusyhtiöstä riippuen. Esimerkki Oheisena esimerkki sosiaalivakuutusmaksujen muodostumisesta seurakuntayhtymässä, jonka palkkasummaksi oletetaan 10 miljoonaa euroa, tapaturmavakuutusmaksuksu 1,00% ja ryhmähenkivakuutusmaksuksi 0,061%. Näin ollen sosiaalivakuutusmaksujen tariffi on vuoden 2014 maksuperusteiden mukaan 33,71 prosenttia. Sosiaalivakuutusmaksu Tariffi, % Maksettu määrä, KIEL-maksu 28, Sosiaaliturvamaksu 2, Työttömyysvakuutusmaksu 2, ,80% * ,20% * ( ) Tapaturmavakuutusmaksu 1, Ryhmähenkivakuusmaksu 0, Yhteensä 33,

12 Lisätietojen antaminen 12 Tässä kohdassa ilmoitetaan vapaamuotoisena tekstinä, jos tietojen antamisessa on noudatettu jotain ohjeista poikkeavaa menettelytapaa tai annetaan palautetta tietojen sisällön tai lomakkeen osalta. Kohdassa ilmoitetaan myös, mikäli työnantajan työtuntien määrä on esimerkiksi lomautuksista johtuen merkittävästi aiempaa pienempi. Mikäli tallennuksessa tulee ongelmia, yhteyttä voi ottaa sivun 4 yhteyshenkilöihin tai sähköpostitse: tvkindeksi@tilastokeskus.fi

13 Usein kysyttyä Miten tilastoon vastataan tehdyt tunnit ja palkat, kun tunnit on tehty tiedusteluneljänneksen aikana, mutta niitä koskevat palkat maksetaan myöhemmin? Tehdyt työtunnit ilmoitetaan samana ajankohtana, jolloin sitä koskeva ansio maksetaan. Mikäli neljänneksen aikana on maksettu pääosa edellisen neljänneksen aikana tehtyjen työtuntien korvauksista, tulee myös korvausta vastaavat työtunnit ilmoittaa. 2. Missä kohdassa ilmoitetaan takautuvat palkankorotukset ja muut takautuvasti maksettavat palkanerät? Edeltävien tilastoneljännesten takautuvat palkankorotukset ja muut takautuvasti maksettavat palkkaerät eritellään kohdassa 3e. Muu satunnainen tai kertaluontoinen palkka (mm. lomaraha). 3. Pitääkö sosiaalivakuutusmaksujen summassa huomioida esim. alle 18- vuotiaat ja yli 68-vuotiaat? Eläke-, työttömyys- sekä tapaturmavakuutusmaksuja ei peritä alle 18-vuotiailta eikä yli 68-vuotiailta palkansaajilta, joten sosiaalivakuutusmaksujen prosenttiosuutta laskettaessa tulee huomioida tämä tariffia alentavana tekijänä. 4. Miten tilastossa kuvautuu se, että työntekijän työskentely sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä korvataan seuraavalla viikolla kahden päivän mittaisella palkallisella vapaalla? Esimerkkitapauksessa palkallinen vapaa on sunnuntaityökorvauksesta johtuen kasvanut. Palkallisten poissaolotuntien määrään tulee lisätä yhden päivän mittainen palkallinen vapaa ylityön/pyhätyön kompensoimisesta johtuen kohtaan 2c.

14 LIITE 1 Tiedonkeruulomake 14 TYÖVOIMAKUSTANNUSTEN NELJÄNNESVUOSITILASTO SEURAKUNTIEN PERUSLOMAKE Seurakunta/seurakuntayhtymä Puhelinnumero Sähköposti Neljänneksen aikana päättyvät palkanmaksujaksot Tilastointijakso (ppkkvvvv) alkupvm loppupvm Kokoaikaiset Osa-aikaiset Tuntipalkkaiset kk-palkkaiset kk-palkkaiset 1. Palkattuja palvelussuhteita tilastointijakson lopussa 2. Työaika (tunteina) 2a. Palkattu palvelussuhdeaika yhteensä, tuntia - josta 2b. palkallinen yli- ja lisätyö, tuntia 2c palkalliset poissaolot, tuntia 2d. siitä palkalliset sairauspoissaolot ja perhevapaat, tuntia 2e. Tehdyt työtunnit 3. Palkkakustannukset (euroina) 3a. Ennakonpidätyksen alainen palkka yhteensä, josta 3b. Maksettu varsinainen palkka 3c. Lisä- ja ylityöltä maksettu palkka 3d. Tulospalkkiot 3e. Muu satunnainen tai kertaluontoinen palkka (mm. lomaraha) 4. Sosiaalivakuutusmaksujen tariffi palkkasummasta, % (muodossa 00,00) Seuraavaan kenttään voitte halutessanne ilmoittaa lisätietoja