Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä"

Transkriptio

1 A. PALKANMAKSU A1 PALKANMAKSUN AJANKOHDAT Palkanmaksuaika Palkanmaksukausi tarkoittaa aikaa, jolta palkka maksetaan. Pääsääntöisesti palkanmaksukausi saa olla enintään kuukauden pituinen. Jos työntekijän palkka lasketaan viikkoa lyhyemmältä ajalta, kuten esim. päivältä tai tunnilta, palkka tulee maksaa ainakin kaksi kertaa kuukaudessa. Ellei toisin ole sovittu, palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Myös palkanlaskentakauden (= aika, joka varataan työnantajalle palkan laskemista varten) pituudesta voidaan sopia. Sovittua palkanlaskentakautta voidaan käyttää sekä työsuhteen aikana että myös lopputilin laskennassa. Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä myös palkanmaksukausi päättyy ja pääsääntöisesti kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat tulee maksaa viimeistään työsuhteen viimeisenä päivänä siten, että ne tällöin ovat työntekijän käytettävissä. Jos palkanlaskentakaudeksi on sovittu esim. viikko, on työnantajalla tämä aika käytettävissään lopputilin laskemista ja suorittamista varten. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen kestäessä, voi työntekijä vaatia viivästyskorkoa. Jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä, syntyy työntekijälle lisäksi oikeus ns. odotusajan palkkaan (ks. A9 Viivästysseuraamukset). Palkanmaksupaikka ja -tapa Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys, jonka työnantaja on velvollinen liittämään kirjanpitoonsa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla. Erääntyminen pyhäpäivänä Jos palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, pidetään edellistä arkipäivää erääntymispäivänä. Samoin jos palkka erääntyy maksettavaksi arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin tekemän päätöksen vuoksi käytössä, pidetään lähinnä edellistä arkipäivää erääntymispäivänä. Suomen Pankin ilmoitus tällaisista arkipäivistä julkaistaan säädöskokoelmassa. A2 OSAKUUKAUDEN PALKKA Päiväpalkan laskeminen kuukausipalkasta Päiväpalkan laskemista kuukausipalkasta tarvitaan esim. silloin, kun työntekijä tulee palvelukseen tai lähtee palveluksesta kesken kuukauden. Tällöin kuukausipalkka jaetaan kuukauden todellisilla työpäivillä ja kerrotaan näin saatu päiväpalkka tehdyillä työpäivillä. Todellisilla työpäivillä tarkoitetaan tässä niitä päiviä, jolloin työntekijä olisi työsopimuksensa mukaan tehnyt työtä, jos työsuhde olisi jatkunut koko kuukauden. Näin menetellään jos alalla ei ole yleissitovaa tai muuta työnantajaa velvoittavaa työehtosopimusta, jossa laskentatavasta on sovittu toisin. Yleisin työehtosopimuksissa oleva jakaja lienee mm. kaupan alalle sovittu 21. Sen mukaan osakuukauden palkka lasketaan eri tavoin riippuen tehtyjen työpäivien lukumäärästä. Jos palkkaan oikeuttavien päivien lukumäärä on 12 tai sitä vähemmän, kuukausipalkka jaetaan 21:llä ja kerrotaan tehtyjen työpäivien lukumäärällä. Esimerkki: Jos työntekijä on työskennellyt työhön tullessaan ensimmäisenä kuukautena esim. 8 päivää ja hänen kuukausipalkkansa on euroa, ensimmäisen kuukauden palkka on : 21 x 8 = 457,14 euroa. Mikäli palkkaan oikeuttavien päivien lukumäärä sitä vastoin on enemmän kuin 12, vähennetään täydestä kuukausipalkasta poissaoltujen työpäivien palkkaa vastaava määrä. Vuosilomapalkka ja -korvaus Vuosilomalain mukaan vuosilomapalkka lasketaan lähtökohtaisesti käyttämällä osa-ajan palkanlaskentamallia. Tällöin päiväpalkan laskennassa jakajana käytetään kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärää (kts. taulukko alla). Kaudelle osuvan lomajakson palkka lasketaan kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä. Kuukausi v v v v. 2016

2 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu* *sisältää itsenäisyyspäivän Vuosilomalain esitöiden mukaan vuosilomapalkka voidaan laskea myös käyttämällä vakiojakajaa 25. Tämä tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun lasketaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Myös työehtosopimuksissa saatetaan edellyttää vakiojakajan käyttämistä. Tuntipalkan laskeminen kuukausipalkasta Kuukausipalkkaisen työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka ko. henkilön kuukauden aikana säännölliseen työhön käyttämällä työajalla. Yhtenäisyyden vuoksi on useissa työehtosopimuksissa sovittu jakajista, joita voidaan käyttää tuntipalkan laskemiseksi kuukausipalkasta. Jakajat vaihtelevat eri aloilla. Esim. kaupan alalla 7,5 tunnin työpäivää tekevän kuukausipalkka jaetaan 160:llä tuntipalkan laskemiseksi. Teollisuuden toimihenkilöiden osalta vastaava jakaja on tunnin työajan erilaiset lyhennykset eri aloilla vaikuttavat myös tuntipalkan jakajan määräytymiseen. Yleisimmät jakajat lienevät kaupan alalla ja teollisuuden toimihenkilöillä 160. A3 VUOSILOMAPALKKA, -KORVAUS SEKÄ LOMARAHA Lomapalkan laskentasäännöt Lomapalkan laskentasäännön valinta riippuu siitä, mitä palkkaustapaa ja ansaintasääntöä työntekijän osalta on noudatettu lomanmääräytymisvuoden lopussa eli 31. päivänä maaliskuuta. Vuosilomapalkka lasketaan kolmella eri laskentasäännöllä: 1. Kuukausipalkkaan perustuva laskentasääntö Kuukausipalkkaan perustuvaa laskentasääntöä sovelletaan 14 päivän säännön piirissä oleviin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin ja sellaisiin 35 tunnin säännön piirissä oleviin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka voivat ansaita lomaa jokaiselta kalenterikuukaudelta. 2. Keskipäiväpalkkaan perustuva laskentasääntö Tunti- ja suorituspalkalla työtä tekevän työntekijän, joka työskentelee 14 päivän ansaintasäännön piirissä, vuosilomapalkka lasketaan hänen keskipäiväpalkkaansa perustuvasta ansiosta. 3. Prosenttiperusteinen laskentasääntö 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvan tunti- tai suorituspalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansioista. Myös 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvan osa-aikaisen kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttisäännöllä, jos hän työskentelee yhtenä tai useampana kuukautena alle 35 tuntia.

3 alkaen kuukausipalkkaisen lomapalkka, ansaintasäännöstä riippumatta, lasketaan prosentuaalisesti silloin, kun työntekijän työaika ja vastaavasti palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Kuukausipalkkaisen vuosilomapalkan laskeminen Kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkan perusteena on säännölliseltä työajalta maksettava ansio, toisin sanoen lomallelähtöhetken kuukausipalkka. Katso tarkemmin Lomapalkka muutostilanteissa -otsikon alta. Osa-ajan palkanlaskentamallilla laskettu vuosilomapalkka Vuosilomalain mukaan kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka voidaan laskea käyttämällä osa-ajan palkanlaskentamallia. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausipalkka kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärää. Lomapalkka saadaan kertomalla saatu päiväpalkka lomajaksoon sisältyvillä työpäivien lukumäärällä. Esimerkki: Osa-ajan laskentamalli Työntekijällä on 24 arkipäivän mittainen kesäloma Perjantaina 1.7. on työntekijän työpäivä. Heinäkuussa on 21 työpäivää. Työntekijän kuukausipalkka euroa. Vuosilomapalkka lasketaan käytettäessä osa-ajanpalkanlaskentamallia seuraavasti: x 20 : 21 = 1 904,76 euroa Vuosilomapalkka (1904,76 euroa) maksetaan ennen loman alkamista. Heinäkuun normaalina palkanmaksupäivänä maksetaan yhden päivän palkka, joka saadaan: x 1 : 21 = 95,24 euroa. Heinäkuun palkat yhteensä euroa. Vakiojakajalla laskettu lomapalkka Vanhan vuosilomalain mukaan lomapäivän palkka laskettiin jakamalla kuukausipalkka 25:llä. Lomapalkka laskettiin puolestaan kertomalla lomapäivän palkka lomajaksoon sisältyvien lomapäivien lukumäärällä. Loma-ajan palkka voidaan edelleenkin laskea tällä tavalla. Koska lomapalkka ei kuitenkaan täsmällisesti vastaa työntekijälle muutoin maksettavaa palkkaa näin laskettaessa, mainittua laskusääntöä käyttäen laskettu lomapalkka on tasattava seuraavan palkanmaksun yhteydessä, koska lopputuloksen on vastattava työntekijälle muutoin vastaavalta ajalta maksettavaa palkkaa. Esimerkki: Lomapalkan laskeminen vakiojakajaa käyttäen Työntekijällä on 24 arkipäivän mittainen kesäloma Perjantaina 1.7. on työntekijän työpäivä. Työntekijän kuukausipalkka euroa. Vuosilomapalkka lasketaan käytettäessä vakiojakajaa seuraavasti: x 24 : 25 = euroa Työssäoloajan palkka x 1 : 21 = 95,24 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 015,24 euroa. Heinäkuun lomapalkka on tasattava elokuun palkanmaksun yhteydessä. Elokuun palkka ( ,24) =1 984,76 euroa. Vakiojakajaa käytetään silloin, kun lasketaan lomakorvausta työsuhteen päättymisen yhteydessä. Myös työehtosopimukset joskus edellyttävät, että lomarahat maksetaan kuukausipalkkaiselle työntekijälle vakiojakajaa käyttäen. Kuten esimerkeistä on havaittavissa, aivan samaan lopputulokseen ei eri laskutavoilla päästä. Lomapalkan suuruus vaikuttaa suoraan lomarahan suuruuteen, joten työnantajan on tasapuolisen kohtelun nimissä syytä noudattaa kaikkiin työntekijöihin samaa laskentamallia. Kuukausipalkan lisäksi maksettavat palkkaerät Työntekijälle saatetaan maksaa kuukausipalkan lisäksi myös muita säännöllisesti toistuvia palkkaeriä, kuten esimerkiksi erilaisia lisiä, tuotanto- tai tulospalkkioita, provisioita tai bonuksia. Jotta kuukausipalkan lisäksi maksettavat lisäpalkat otetaan huomioon lomapalkassa, niiden on oltava osa sovittua palkkaa ja lisäksi edellytetään, että lisäpalkkaa maksetaan työstä, jota työntekijä tekee jatkuvasti ja säännöllisesti. Maksukertojen lukumäärä yksinään ei ole ratkaisevaa arvioitaessa sitä, vaikuttaako lisäpalkka lomapalkan suuruuteen. Näin ollen yhdenkin kerran vuodessa maksettava tulospalkkio otetaan huomioon lomapalkassa, jos sitä kertyy työstä, jota sopimuksen mukaan tehdään säännöllisesti. Tulospalkkio (provisio, tuotantopalkkio, tulospalkkio, bonus) on luonteeltaan säännöllisen työajan palkkaa ja se pääsääntöisesti otetaan huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Jos tulospalkkiota kuitenkin kertyy myös loman aikana, ja se pysyy tänä aikana

4 tavanomaisissa puitteissa, työntekijän katsotaan tällä tavoin saaneen vuosilomapalkan tulospalkkion osalta, eikä sitä enää erikseen oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Satunnaisesti maksettavaa ja tilapäisiin olosuhteisiin perustuvaa tulospalkkiota ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa. Lomapalkan laskeminen lisäpalkoista Lisäpalkkojen osalta lomapalkka lasketaan soveltaen keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskusääntöä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lomanmääräytymisvuoden aikana maksetut lisäpalkat jaetaan työpäivien lukumäärällä ja saatu päiväpalkka kerrotaan 11 :n taulukosta ilmenevällä, loman pituuden mukaan määräytyvällä, kertoimella. Työpäivien lukumääränä käytetään tavallisesti kaikkia lomanmääräytymisvuoden säännöllisiä työpäiviä, myös silloin, kun lisäpalkka on kertynyt vain osalta lomanmääräytymisvuotta. Lomapalkka = keskipäiväpalkka x kerroin Keskipäiväpalkka = lisäpalkkojen yhteismäärä : työpäivien lukumäärä Esimerkki: Kuukausipalkkaisen lisäpalkat Työntekijän kuukausipalkka on euroa. Tämän lisäksi hänelle on lomanmääräytymisvuoden aikana maksettu kuukausittain vaihtelevaa provisiota yhteensä euroa. Työpäiviä on ollut 210 ja työntekijällä on 30 päivän lomaoikeus. Lomapalkka lasketaan kaksiosaisesti. Kuukausipalkan osalta kuukausipalkkasäännön mukaan ja provisioiden osalta seuraavasti: Keskipäiväpalkka = : 210 = 14,29 euroa Lomapalkka provisioista = 14,29 x 27,8 = 397,26 euroa Kesälomapalkan osuus 397,26 x 24 : 30 = 317,81 euroa Talviloman osuus 397,26 x 6 : 30 = 79,45 euroa Kuukausipalkkaiset työntekijät, joilla osa kuukausista jää alle lomanansaintakynnyksen Jos työntekijän sopimuksen mukainen työaika on niin vähäinen, että tästä syystä vain osa kalenterikuukausista on täysiä lomanmääräytymiskuukausia, hänen lomapalkkansa lasketaan 12 :n prosenttisäännön mukaan. Edellä mainittu tilanne voi muodostua työntekijän siirtyessä osa-aikaeläkkeelle. Esimerkki: Osa-aikaeläkkeellä vuorokuukausin Työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle. Hänen työaikansa lyhenee 50 % 37,5 tunnista niin, että jatkossa hän työskentelee vuorokuukausin. Työntekijän palkka on ollut kokoaikaisena euroa kuukaudessa. Jatkossa hänelle maksetaan sekä työ- että eläkekuukaudelta euroa kuukaudessa. Työntekijän vuosilomapalkka lasketaan käyttämällä laissa olevaa prosenttiperusteista vuosilomapalkan laskentasääntöä. Lomapalkka on 9 % tai 11,5 % lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkasta. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkan laskeminen Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka Tunti- ja suorituspalkalla työtä tekevälle työntekijälle, joka työskentelee 14 päivän ansaintasäännön piirissä, vuosilomapalkka lasketaan hänen keskipäiväpalkkaansa perustuvasta ansiosta. Säännöksen soveltamispiiriin kuuluvat 14 päivän ansaintasäännön piiriin kuuluvat: yksinomaan tuntipalkalla työtä tekevät, tuntipalkan ja suorituspalkan yhdistelmällä työskentelevät ja yksinomaan suorituspalkalla, kuten provisiopalkalla työskentelevät työntekijät. Jatkossa tuntipalkkaisella työntekijällä tarkoitetaan kaikkia näitä edellä mainittuja. Näissä tapauksissa lomapalkan laskenta edellyttää työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansioiden perusteella laskettavan keskipäiväpalkan määrittämistä ja tämän kertomista pykälässä säädetyn taulukon mukaisella loman pituuden mukaan määräytyvällä kertoimella. Keskipäiväpalkka Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien lukumäärällä.

5 Jakajaan otetaan niiden päivien lukumäärä, jona työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut työssä. Työpäivän pituudella ei ole merkitystä, ei myöskään sillä, onko työ tehty säännöllisenä työaikana vai ylityönä. Työpäivien lukumäärään lisätään laissa säädettyjen vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa. Palkka kohdistetaan sille lomanmääräytymisvuodelle, jonka aikana palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi. Sillä ei ole merkitystä, miltä ajalta palkka on ansaittu. Työssäoloajan palkasta vähennetään hätätyöstä ja ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavat korotukset. Työssäoloajan palkkaan otetaan mukaan: tunti-, urakka- ja palkkiopalkat sunnuntaityön peruspalkka sunnuntaityökorotus viikkolepokorvaus lisätyön peruspalkka hätä- ja ylityöstä maksettu peruspalkka työehtosopimuksen mukaiset lisät, jotka maksetaan työssäoloajalta Koska keskipäiväpalkkaan perustuva lomapalkan laskenta perustuu työssäoloajan palkalle, palkkapohjaan ei lueta työstä poissaolon ajalta maksettuja palkkoja. Näitä eriä ovat muun muassa: vuosilomapalkka, lomakorvaus, lomaraha sairausajan palkka perhevapaan ajalta maksettu palkka varallaolokorvaus arkipyhäkorvaus, itsenäisyyspäivän palkka työllistymisvapaan ajalta maksettu palkka reservin harjoitusajalta maksettu korvaus Kustannusten korvauksia kuten päivärahoja ja kilometrikorvauksia ei oteta huomioon, koska ne eivät ole palkkaa. KKO:1993:94 Yhtiön ja myyntimiehen välisen palvelusopimuksen mukaan myyntimies sai koko palkkansa provisiona. Osaa provision määrästä oli sopimuksen mukaan pidettävä korvauksena myyntimiehelle työtehtävien suorittamisesta aiheutuneista kustannuksista. Tämä korvaus ei ollut vuosilomalain 7 :n 3 momentin tarkoittamaa palkkaa eikä sitä ollut otettava huomioon myyntimiehen vuosilomapalkkaa maksettaessa. Matkustamisen ajalta maksettua korvausta ei myöskään oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa, koska tätä aikaa ei lueta työajaksi. Jos matkustaminen poikkeuksellisesti luetaan työajaksi, on tältä ajalta maksetut palkat huomioitava lomapalkkaa laskettaessa ja nämä päivät on huomioitava jakajassa. Työaikalain mukaan tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, kun työntekijä joutuu kuljettamaan esimerkiksi nostolava-auton työn tekemispaikalle. Keskimääräisen päiväpalkan suuruus lasketaan seuraavalla tavalla: Keskipäiväpalkka = palkkojen yhteismäärä : työpäivien lukumäärä Lomapalkka = keskipäiväpalkka x kerroin Esimerkki: Keskipäiväpalkan laskeminen Työntekijän lomanmääräytymisvuoden palkkasumma on euroa. Se sisältää sairausajan palkkaa 700 euroa, lomapalkkaa euroa ja lomarahaa euroa. Työntekijä on tehnyt vuorokautisia ylitöitä 24 tuntia, joista peruspalkkana on maksettu 375 euroa ja ylityökorvauksena 187 euroa. Työpäiviä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut yhteensä 210. Lomaoikeus 30 arkipäivää. Työssäoloajan palkaksi = ( ) = euroa. Työssäoloajan palkkaan lisätään ylitöiden perusosa = euroa. Vuorokautisten ylitöiden kahdeksasosa lisätään jakajana oleviin työpäiviin 24 : 8 = 3 päivää Keskipäiväpalkka = : ( ) = 146,36 euroa Koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka 146,36 x 27,8 = 4 068,80 euroa Kesälomapalkka = 4 068,80 x 24 : 30 = 3 255,05 euroa Talvilomapalkka = 4 068,80 x 6 : 30 = 813,76 euroa Lomapalkkakertoimet Keskipäiväpalkka kerrotaan lomaoikeutta vastaavalla kertoimella. Kerroin valitaan siten, että se vastaa kyseisen lomavuoden aikana kertynyttä lomaoikeutta. Lomapäivien määrä Kerroin Lomapäivien määrä Kerroin 2 1, ,5 3 2, ,4 4 3, ,4

6 5 4, ,3 6 5, ,3 7 6, ,3 8 7, ,3 9 8, ,2 10 9, ,2 11 9, , , , , , , , , , ,5 Yli 30 27,8+0,9 x lomapäivä Esimerkkejä: Lomaoikeutta vastaava kerroin Työntekijälle on kertynyt lomaa täydet 30 lomapäivää. Lomapalkkakerroin on 27,8. Työntekijän työsuhde on alkanut ja hän on ansainnut lomaa 11 kuukaudelta yhteensä 22 arkipäivää. Lomapalkkakerroin on 20,3. Jos työntekijällä sopimuksen mukaan on oikeus yli 30 arkipäivän lomaan, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden. Esimerkki: Kertoimen korottaminen Työntekijä on säästänyt vuosien varrella säästövapaata yhteensä 12 arkipäivää ja aikoo pitää ne tulevana kesänä. Lomaoikeus kyseiselle vuodelle on 30, yhteensä siis 42 lomapäivää. Kerroin on 27,8 + (0,9 x 12) = 38,6. Työntekijän keskipäiväpalkaksi on muodostunut 120 euroa, lomapalkka on 120 x 38,6 = euroa. Sinä vuonna, kun lomaa säästetään, kerroin valitaan taulukosta pidettävien lomapäivien lukumäärän perusteella. Esimerkki: Kerroin lomaa säästettäessä Työntekijän lomaoikeus on 30 arkipäivää. Työntekijä haluaa säästää 6 arkipäivää, joten säästämisvuonna käytetään 24 lomapäivää ja lomapalkkakerroin on näin ollen 22,2. Jos lomaa pidetään useassa osassa, lomapalkka lasketaan käyttämällä koko lomaoikeutta vastaavaa kerrointa. Ensin lasketaan koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka ja sitten lomapalkka jaetaan pidettävien lomapäivien ja koko lomaoikeuden suhteessa. Esimerkki Työntekijä on ansainnut lomaa 30 lomapäivää, josta hän käyttää 24 lomapäivää kesällä ja 6 talvella. Keskipäiväpalkka on 115 euroa. Lomapalkkakerroin on 27,8. Koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka = 115 x 27,8 = euroa Kesäloman osuus = x 24 : 30 = 2 557,60 euroa Talviloman osuus = x 6 : 30 = 639,40 euroa Tiivistettyä ja lavennettua viikkoa tekevät työntekijät Keskipäiväpalkkaan perustuvan järjestelmän taustalla on viisipäiväinen työviikko. Keskipäiväpalkkaan perustuva laskentatapa ei anna oikeansuhteista lomapalkkaa niissä tapauksissa, joissa työntekijä tekee niin sanottua tiivistettyä työviikkoa eli esimerkiksi säännöllisesti neljänä päivänä viikossa. Tällöin hänen keskipäiväpalkkansa on korkeampi kuin, jos työt jakautuisivat viidelle työpäivälle viikossa. Vastaavasti, jos 40-tuntinen työviikko tehdään jaettuna kuudelle päivälle viikossa, työntekijän keskipäiväpalkka on alempi ja siten myös hänen lomapalkkansa on alempi kuin vastaavat tunnit viiden päivän aikana tehtäessä. Jotta tiivistettyä tai lavennettua työviikkoa tekevät työntekijät olisivat suhteellisesti samassa asemassa viisipäiväistä viikkoa työtä tekevien kanssa, laskettu keskipäiväpalkka tulee heidän osalta kertoa viikoittaisten työpäivien määrällä ja jakaa viidellä. Säännöstä sovelletaan 14 päivän ansaintasäännön piirissä oleviin työaikajärjestelyihin, joissa työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on sovittu joko neljäksi tai kuudeksi. Esimerkki: Kuusipäiväinen työviikko

7 Työntekijä tekee säännöllisesti kuusipäiväistä työviikkoa. Työssäoloajan palkka on euroa ja työpäivien lukumäärä 285. Keskipäiväpalkaksi tulee 140,35 x 6 : 5 = 168,42 euroa. Säännöstä ei voida soveltaa niihin 14 päivän ansaintasäännön piirissä oleviin työntekijöihin, joiden viikottaisten työpäivien määrä vaihtelee tai jos käytössä on keskimääräinen viikkotyöaikajärjestelmä. Heidän osaltaan sovelletaan normaalia laskentasääntöä. Mikäli työntekijän sovittu työaika muuttuu kesken lomanmääräytymisvuoden, keskipäiväpalkka oikaistaan vain osalta lomanmääräytymisvuotta. Esimerkki: Keskipäiväpalkan oikaiseminen Työntekijä siirtyy osittaiselle hoitovapaalle syyskuun alusta lukien. Osittaisen hoitovapaan aikana työntekijä työskentelee 4 päivänä viikossa 8 tuntia päivässä. Keskipäiväpalkka on 110 euroa. 5 kuukautta 5-päiväinen työviikko 7 kuukautta 4-päiväinen työviikko keskimääräinen viikkotyöaika (5 x x 4) : 12 = 4,42 työpäivää keskipäiväpalkkaa oikaistaan 5-päiväistä työviikkoa vastaavaksi = 110 x 4,42 : 5 = 97,24 euroa. Lomapalkan laskennassa käytettävä keskipäiväpalkka on 97,24 euroa. Lomapalkan laskeminen, kun loma pidetään ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä pitää lomansa jo ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, tammikuun alusta lukien. Kun loma pidetään ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, keskipäiväpalkka ei ole vielä selvillä. Työntekijälle on kuitenkin maksettava normaali palkka tai arvioitu lomapalkka ennakkona. Lomapalkka oikaistaan sen jälkeen, kun täysi lomapalkka on tiedossa. Ennakko voidaan laskea esimerkiksi ennen loman alkamista kertyneillä palkka- ja työaikatiedoilla. Esimerkki: Lomapalkkaennakon oikaiseminen Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijä pitää kesälomansa jo helmikuussa. Työntekijän keskipäiväpalkaksi muodostuu 100 euroa ennen loman alkua kertyneillä palkka- ja työaikatiedoilla laskettuna. Lomapalkka oikaistaan myöhemmin. Toteutuneeksi keskipäiväpalkaksi loman määräytymisvuodelta muodostuu 110 euroa. Lomapalkka korjataan seuraavasti: Koko lomaoikeutta vastaava lomapalkka on 100 x 27,8 = euroa Lomapalkka kesäloman osalta x 24 : 30 = euroa lomanmääräytymisvuodelta kertynyt lomapalkka 110 x 27,8 = euroa 24 lomapäivää vastaava lomapalkka x 24 : 30 = 2 446,40 euroa ennakkona maksetun lomapalkan oikaisu 2 446, = 222,40 euroa Työntekijälle maksetaan lisää lomapalkkaa 222,40 euroa. Oikaisu voidaan tehdä myös näin: = 834 euroa Maksetaan työntekijälle lopuista 6 lomapäivästä. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka 35 tunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvan, tunti- tai suorituspalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansioista. Tuntipalkkaisten ohella prosenttiperusteista lomapalkan laskentatapaa sovelletaan sellaisiin kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka eivät kaikkina kuukausina työskentele vähintään 35 tuntia. Vuosilomapalkan suuruus on lomanmääräytymisvuoden aikana työssäoloajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta 9 % silloin, kun työsuhde on jatkunut alle vuoden 11,5 % silloin, kun työsuhde on kestänyt vähintään yhden vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä.

8 Palkkapohjaan luetaan työssäoloajan palkan lisäksi lain tai työehtosopimuksen mukaan poissaoloajalta maksettu palkka erikseen mainittujen poissaolojen ajalta sekä niin sanottu laskennallinen palkka poissaoloajalta saamatta jääneestä palkasta tiettyjen poissaolojen ajalta. Katso alla. Lähtökohtana työssäolon ajalta maksettu palkka Vuosilomapalkkaa laskettaessa lähtökohtana on lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Työssäolon ajalta maksetuksi palkaksi katsotaan muun muassa: tunti-, urakka- ja palkkiopalkat lisätyön peruspalkka yli- ja hätätyön ajalta maksettu peruspalkka sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaityökorvaus viikkolepokorvaus työehtosopimuksen mukaiset lisät, jotka maksetaan työssäoloajalta Laskennan pohjana olevaan palkkasummaan ei lueta hätätyöstä eikä ylityöstä maksettavaa korotusosaa. Sen sijaan yli- ja hätätöistä maksettavat peruspalkat lasketaan mukaan. Työssäoloajalta maksettua palkkaa eivät myöskään ole: vuosilomapalkka, vuosilomakorvaus ja lomaraha arkipyhäkorvaus, itsenäisyyspäivän palkka työllistymisvapaan ajalta maksettu palkka varallaolokorvaus työntekijälle annetut lahjat kustannusten korvaukset Lomapalkka työssäolon veroiselta poissaoloajalta Työntekijällä on työssäoloajan palkan lisäksi oikeus vuosilomaan tietyiltä työssäolon veroisilta poissaoloajoilta. Tämän vuoksi vuosilomapalkan pohjana olevaan palkkasummaan on laskennallisesti lisättävä palkka sellaiselta palkattomalta poissaoloajalta, jonka perusteena on: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa tilapäinen hoitovapaa (maksimissaan 4 työpäivän ajalta kutakin lapsen yksittäistä sairautta kohti) pakottava perhesyy sairaus ja lääkinnällinen kuntoutus enintään sellaisilta 105 kalenteripäivän jaksoon sisältyviltä päiviltä ja -tunneilta, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä ja -tunteja sairauden leviämisen estämiseksi annettu viranomaisen määräys koko karanteenin ajalta lomautuspäivien tai -tuntien palkka 42 kalenteripäivän jaksolta Palkattomat poissaoloajat ja laskennallinen lomapalkka Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa Perhevapaiden ajalta lomapalkkaa kertyy ajalta, jolta työntekijällä on oikeus vanhempainpäivärahaan. Jos työnantaja on työehtosopimuksen velvoittamana maksanut työntekijälle palkkaa äitiys- tai isyysvapaan ajalta, se lisätään sellaisenaan lomapalkan laskentaperusteeseen. Vain siltä ajalta, jolta työnantaja ei ole maksanut työntekijälle palkkaa, laskentaperusteeseen lisätään niin sanottu laskennallinen palkka. Erityisäitiys, ja vanhempainvapaan ajalta työnantajalla ei työehtosopimustenkaan mukaan ole palkanmaksuvelvollisuutta, joten näiden vapaiden ajalta lomapalkkaperusteeseen on lisättävä saamatta jäänyt palkka. Esimerkki: Laskennallinen palkka Työntekijä työskentelee tuntipalkalla maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin 8 tuntia päivässä. Hän jää vanhempainvapaalle maaliskuun alusta alkaen. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Vanhempainvapaan ajalta palkkaan on lisättävä laskennallisesti saamatta jäänyt palkka neljältä viikolta. Viikkotunteja olisi ilman vanhempainvapaata ollut 24. Tekemättä jääneet tunnit = 4 x 24 = 96 tuntia Saamatta jäänyt palkka = 96 x 10 = 960 euroa Lomapalkkaperuste = = euroa Lomapalkka = x 11,5 % = 1 018,90 euroa Kesäloman osuus = 1 018,90 x 24 : 30 = 815,12 euroa Talviloman osuus = 1 018,90 x 6 : 30 = 203,78 euroa Tilapäinen hoitovapaa

9 Tilapäinen hoitovapaa on lain mukaan palkatonta aikaa. Useimpien työehtosopimusten mukaan tältä ajalta maksetaan kuitenkin 1-4 työpäivän palkka. Jos työnantaja on maksanut työntekijän lapsen sairausajalta 3 päivän palkan neljän päivän poissaolosta, on yhden päivän saamatta jäänyt laskennallinen palkka lisättävä lomapalkkaperusteeseen. Esimerkki: Laskennallinen palkka tilapäisen hoitovapaan ajalta Työntekijä työskentelee maanantaista keskiviikkoon 8 tuntia päivässä. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Työntekijän alle 10-vuotias lapsi on sairastellut ja työntekijä on ollut tilapäisellä hoitovapaalla lomanmääräytymisvuoden aikana yhteensä 14 työpäivää. Työnantajalla ei ole työehtosopimukseen perustuvaa palkanmaksuvelvollisuutta, joten palkkaa ei näiltä päiviltä ole maksettu. Tekemättä jääneet tunnit = 14 x 8 = 112 tuntia Saamatta jäänyt palkka = 112 x 10 = euroa Lomapalkkaperuste = = euroa Lomapalkka = x 11,5 % = 1 037,30 euroa Josta kesäloman osuus on 24/30 ja talviloman osuus 6/30. Sairaus Työntekijän sairausajalta lomaa kertyy enintään 105 kalenteripäivän ajalta. Työnantajan maksama sairausajan palkka voidaan sellaisenaan lisätä lomapalkkaperusteeseen, mutta laskennallinen lisäys on tehtävä, jos työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ei kata koko sairausaikaa tai työnantajan sairausajan palkka ei vastaa täyttä sairausajan palkkaa. Jälkimmäinen tilanne syntyy esimerkiksi silloin, kun työnantaja maksaa sairausajalta vain niin sanotun erotuspalkan, Kelan maksaessa työntekijälle sairauspäivärahan. Esimerkki: Laskennallinen palkka sairausloman ajalta Työntekijä työskentelee maanantaista keskiviikkoon 8 tuntia päivässä, viikkotyöaika 24 tuntia. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Työntekijä on ollut sairaana toukokuun alusta elokuun loppuun, yhteensä 119 kalenteripäivän ajan. Tältä ajalta hänelle on maksettu sairausajan palkkaa kahdelta viikolta yhteensä 480 euroa. Laskennallinen palkka lasketaan 105 kalenteripäivän ajalta. 105 kalenteripäivää on 15 viikkoa. Sairausajan palkka maksettu kahdelta viikolta, joten vain 13 viikolta on palkka jäänyt saamatta. Laskennallinen palkka sairausajalta = 13 x (3 x 8) x 10 = euroa Maksettu sairausajan palkka 480 euroa Lomapalkkaperuste = = euroa Lomapalkka = x 11,5 % = 862,50 euroa Lomautusaika Lomapalkkaperusteeseen on lisättävä myös lomautusajalta saamatta jäänyt palkka enintään 42 kalenteripäivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Lisäys koskee vain kokoaikaisia lomautustilanteita. Jos lomautus on toteutettu työaikaa lyhentämällä, laskennallista lisäystä ei tehdä. Esimerkki: Laskennallinen palkka lomautusajalta Työntekijä työskentelee maanantaista keskiviikkoon 8 tuntia päivässä, viikkotyöaika 24 tuntia. Työntekijän lomanmääräytymisvuodelta kertynyt työssäoloajan palkka on euroa ja keskituntiansio 10 euroa. Hän on ollut lomautettuna toukokuun alusta elokuun loppuun. Lomautusajalta saamatta jäänyt palkka 42 kalenteripäivältä (6 viikkoa) = 6 x 24 x 10 = euroa Lomapalkkaperuste = = euroa Lomapalkka = x 11,5 % = 614,10 euroa Karanteeni Myös karanteenin ajalta saamatta jäänyt palkka lisätään lomapalkkaperusteeseen. Lomapalkkaa ei kerry Vaikka poissaoloaika olisi työssäolon veroista aikaa ja näin ollen kerryttäisi lomaa, sitä ei kuitenkaan aina laskennallisesti lisätä lomapalkan perusteeseen. Laskennallista palkkaa ei lisätä palkkaperusteeseen seuraavilta poissaoloajoilta: osa-aikainen lomautus opintovapaa koulutukseen osallistuminen työnantajan suostumuksella reservin kertausharjoitukset luottamustoimi ja todistajana kuuleminen Laskennallisen palkan laskeminen

10 Työntekijän vuosilomapalkka muodostuu sekä työssäolon ajalta maksetusta palkasta että laskennallisesta palkasta yllämainitun listan mukaisten poissaolojen osalta. Laskennallisten palkkaerien lisäämisellä pyritään siihen, että poissaolojen ajalta kertymättä jäänyt vuosilomapalkka tulee huomioitua jaksolta, jolta lomaakin kertyy. Jos työntekijällä on oikeus palkkaan edellä mainittujen poissaolojen ajalta joko lain tai työehtosopimusten mukaan, laskennallisen palkan määrittäminen näiden osalta ei ole tarpeen. Nämä poissaoloajan palkat lisätään suoraan työssäoloajalta maksettuun palkkasummaan. Laskennallisen palkan laskemisesta voidaan sopia joko työehtosopimuksin tai työnantajan ja työntekijän välisin sopimuksin. Jollei muusta ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan ja sovitun keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos tuntipalkkaisen työntekijän keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu tai se vaihtelee, laskennallinen palkka on määrättävä poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Laskennallisen palkan määrittely edellyttää toteutumatta jääneiden työpäivien ja työtuntien selvittämistä. Jollei poissaoloajan palkan laskemisesta muuta ole sovittu, pohjana käytetään: Ensisijaisesti työvuoroluettelon mukaisia tunteja. Jos työvuoroluettelo ei ulotu koko poissaolon ajalle, käytetään työsopimuksen mukaisia työtunteja. Ja mikäli työsopimuksen mukaiset tunnit vaihtelevat, käytetään keskimääräisiä viikkotyötunteja 12 edeltävältä viikolta. Laskennalliset korjaukset tehdään niiltä päiviltä ja tunneilta, jotka ilman poissaoloa olisivat olleet työntekijän työpäiviä ja työtunteja. Laskennallisen palkan perusteena olevat työtunnit selvitetään samalla tavoin kuin sairausajan palkkaa maksettaessa. Laskennallisen palkan suuruus määräytyy poissaolon alkamishetken tuntipalkan mukaan. Pitkäaikaisissa poissaoloissa laskennallisessa palkassa on otettava huomioon myös ne henkilöstölle suunnatut yleiset palkankorotukset, jotka työntekijä olisi työssä ollessaan saanut. Esimerkki: Laskennallinen palkka perhevapaan ajalta Työntekijä on ollut äitiys- ja vanhempainvapaalla ajan Työntekijän työsopimuksen mukainen viikkotyöaika on ollut 24 tuntia kolmena päivänä viikossa keskiviikosta perjantaihin. Tuntipalkka on ollut 12 euroa. Lomapalkkaperusteeseen lisätään työehtosopimuksen mukaan maksettu äitiysajan palkka 12 viikolta = 12 viikkoa x 24 tuntia x 12 euroa = euroa Lomapalkkaperusteeseen lisätään saamatta jäänyttä palkkaa laskennallisena palkkana äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta: 33 viikkoa x 24 tuntia x 12 euroa = euroa Työssäoloajan palkkaan lisätään: äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta maksettu palkka = euroa perhevapailta saamatta jäänyt palkka = euroa Perhevapailta kertyy lomapalkkaa = euroa x 11,5 % = 1 490,40 euroa Keskimääräisten viikkotuntien laskeminen Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. Jos poissaolo alkaa kesken palkkakauden, voidaan keskimääräiset viikkotunnit laskea poissaoloa edeltäviltä täysiltä palkkakausilta. Esimerkki Palkkakausi on kahden viikon mittainen. Sairaus alkaa kesken palkkakauden. Keskimääräiset viikkotunnit voidaan laskea poissaoloa edeltävältä kuudelta täydeltä palkkakaudelta. Osa-aikaisen kuukausipalkkaisen lomapalkka Osa-aikaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti, mikäli kuukausipalkkainen työntekijä työskentelee yhtenä tai useampana kuukautena alle 35 tuntia, eikä täyttä lomaoikeutta kerry. Laskentasääntöä sovelletaan silloin, kun työntekijän työsopimuksessa sovittu työaika jää jonakin kuukautena alle 35 tunnin. Lisäksi edellytetään, että työntekijä kuuluu 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Esimerkki: osa-aikaisen kuukausipalkkaisen vuosiloma Kuukausipalkkainen työntekijä on osa-aikaeläkkeellä ja työskentelee joka toinen kuukausi. Työntekijä kuuluu 35 tunnin säännön piiriin eikä voi ansaita lomaa kaikilta kuukausilta. Hänen lomapalkkansa lasketaan prosenttiperusteisesti. Työssäoloajan palkka euroa, lomapalkka x 11,5 % = euroa. Lomapalkka muutostilanteissa Lomapalkan laskentatavan määräytyminen

11 Lomanmääräytymisvuoden päättyessä työntekijään sovellettava palkkaustapa ja loman ansaintasääntö määräävät vuosilomapalkan laskentasäännön. Työehtosopimuksella voidaan tästä pääsäännöstä poiketa. Säännöksellä määrätään siis siitä, mitä lomapalkan laskentatapaa käyttäen lomapalkan suuruus lasketaan eli lasketaanko lomapalkka kuukausipalkkasääntöä, keskipäiväpalkkaa koskevaa sääntöä vai prosenttiperusteista lomapalkkasääntöä käyttäen. Lomapalkan laskentasäännön määrittämisessä lähtökohtana on maaliskuun lopussa työntekijään sovellettava palkkaustapa eli tunti-, viikko-, kuukausi-, suorituspalkkainen tai näiden yhdistelmä. Lomapalkan suuruus puolestaan määräytyy edellä selostettujen, 10, 11 tai 12 :ssä säädettävien, lomapalkan laskentasääntöjen mukaan. Lomapalkan laskentasäännöllä tarkoitetaan siis sitä, mitä lakipykälää lomapalkan laskennassa sovelletaan. Lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tapahtuneilla palkkaustavan muutoksilla ei ole vaikutusta lomapalkan laskentatapaan. Myöskään lomanmääräytymisvuoden aikaisilla palkkaustavan muutoksilla ei ole vaikutusta lomapalkan laskentatavan valinnassa. Sen sijaan, jos juuri ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä toteutetut palkkaustapaa tai työaikaa koskevat muutokset ovat aivan tilapäisiä, niillä ei ole vaikutusta lomapalkan määräytymiseen. TN Työneuvosto on lausunnossaan katsonut, että lyhytaikaisilla ja tilapäisiksi tiedetyillä palkkaustavan muutoksilla ei ole merkitystä vuosilomapalkan määräytymiseen. Kyseisessä tapauksessa kuukausipalkkainen työntekijä teki tilapäisesti töitä urakkapalkalla ja hänelle voitiin maksaa vuosilomapalkka työntekijän normaalin kuukausipalkan mukaisesti. Kuukausipalkkainen työntekijä kuukausipalkka muuttuu ennen loman alkamista työajan pysyessä ennallaan Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä kuukausipalkkainen, hänen lomapalkkansa lasketaan kuukausipalkkasäännön mukaan. Koska kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta sama kuukausipalkka, jonka hän olisi saanut työssä ollessaan, lomapalkka lasketaan siten lomallelähtötilanteen kuukausipalkan mukaan. Näin ollen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen tulleet palkankorotukset tulevat huomioon otetuiksi lomapalkassa. Esimerkki Työntekijä on kuukausipalkkainen ja hänen palkkansa oli euroa kuukaudessa. Hän saa 200 euron palkankorotuksen kesäkuussa. Hän pitää kesälomansa elokuussa. Lomapalkka lasketaan eurosta. Työnantajan yksipuolinen muutos lomauttamalla Jos työntekijän kuukausipalkka lomalle lähtiessä poikkeaa työnantajan yksipuolisesti suorittamien työaikamuutosten vuoksi hänen normaalista palkastaan ja muutos on tilapäinen, lomapalkka määrätään työntekijän tavanomaisen palkan mukaan. Näin ollen tilapäisesti lomautetulla tai lyhennettyä työaikaa tekevällä kuukausipalkkaisella työntekijällä on siten oikeus saada loman ajalta normaali palkkansa. Esimerkki: Osalomautetun työntekijän lomapalkka Työntekijä on lomautettu siten, että hän työskentelee joka toinen viikko. Hänen palkkansa ennen lomautusta oli euroa kuukaudessa ja lomautusaikana euroa kuukaudessa. Työntekijä jää lomalle lomautusaikana. Lomapalkka lasketaan euron kuukausipalkasta. Kokoaikaisesta kuukausipalkkaisesta osa-aikainen kuukausipalkkainen (voimassa mennessä kertyneiden lomien osalta) Jos työntekijä on ollut koko lomanmääräytymisvuoden kuukausipalkkaisessa kokoaikatyössä ja vasta lomakaudella siirtynyt kuukausipalkkaiseen osa-aikatyöhön, hänen lomapalkkansa määräytyy osa-aikatyön palkan perusteella. Sääntö toimii myös päinvastaisessa tilanteessa. Tästä pääsäännöstä voidaan poiketa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella. Esimerkki: Kokoaikaisesta osa-aikaeläkeläinen Työntekijä siirtyi osa-aikaeläkkeelle kesäkuussa. Osa-aikaeläkkeellä hänen kuukausipalkkansa ja työaikansa on 60 % kokoaikatyön palkasta ja työajasta. Hänen lomapalkkansa lasketaan osa-aikatyön palkan perusteella, eikä sillä ole merkitystä, että työntekijä on ansainnut lomansa kokoaikatyössä ollessaan. Keskimääräinen kuukausipalkka lomapalkan perusteena (käytettävissä ainoastaan mennessä kertyneitä lomia pidettäessä) Silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat työntekijän työajan ja palkan muutoksesta, heillä on oikeus sopia lomapalkan laskemisesta siten, että se vastaa lomanmääräytymisvuoden keskimääräistä palkkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lomapalkka maksetaan kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta kertyneiden lomapäivien osalta sovitun keskimääräisen kuukausipalkan suuruisena. Lomapalkan laskemisesta keskimääräisen palkan perusteella on sovittava samassa yhteydessä kuin työnantaja ja työntekijä sopivat työajan ja palkan muutoksesta. Suositeltavaa on, että tässä yhteydessä sovitaan myös siitä, miten keskimääräinen lomapalkka lasketaan. Sopimus on liitettävä vuosilomakirjanpitoon.

12 Keskimääräisen palkan laskeminen (käytettävissä ainoastaan mennessä kertyneitä lomia pidettäessä) Keskimääräinen lomapalkka lasketaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansiot lomanmääräytymisvuoteen sijoittuvien työsuhdekuukausien määrällä. Esimerkki: Lomapalkan laskeminen keskimääräisen kuukausipalkan perusteella Työntekijä siirtyi osa-aikaeläkkeelle elokuun alussa. Hän on sopinut työnantajansa kanssa, että lomanmääräytymisvuodelta kertyneiden lomapäivien lomapalkka lasketaan keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Keskimääräiseksi kuukausipalkaksi sovittiin euroa. Työntekijän palkka osa-aikatyöstä on euroa. Työntekijä pitää kesälomaa kaksi viikkoa heinäkuussa. Osa-ajan laskentamallilla Työpäiviä heinäkuussa olisi ollut 13, joista hän työskentelee 7 ja loman ajalle jää 6. Lomapalkka = 6 x : 13 = 1 384,62 euroa Työssäoloajan palkka = 7 x : 13 = 807,70 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 192,30 euroa Vakiojakajalla Lomapäiviä loman aikana kuluu 12. Lomapalkka lasketaan vakiojakajalla. Lomapalkka = 12 x : 25 = euroa Työssäoloajan palkka = 7 x : 13 = 807,70 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 247,70 euroa Esimerkki Työntekijä aloittaa osittaisen hoitovapaan alkaen. Osittaisen hoitovapaan aikana hän työskentelee neljänä päivänä viikossa siten, että perjantait ovat vapaita. Hän on sopinut työnantajansa kanssa, että lomapalkka lasketaan keskimääräisen kuukausipalkan mukaan. Työntekijä pitää kaksi viikkoa lomaa heinäkuussa. Työpäiviä olisi ollut 17, joista loman ajalle jää 9. Kuukausipalkka osa-aikatyössä euroa Kuukausipalkka kokoaikatyössä euroa Sovittu keskimääräinen lomapalkka euroa Lomapalkka = x 10 : 22 = 1 295,45 euroa Työssäoloajan palkka = x 9 : 17 = 1 270,60 euroa Heinäkuun palkat yhteensä 2 566,05 euroa Sopimukseen perustuva muutos kuukausipalkkaisen työajassa ja palkassa alkaen Jos työnantaja ja työntekijä sopivat palkan ja työajan muuttamisesta esimerkiksi siitä syystä, että työntekijä haluaisi siirtyä osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle, lomapalkka lasketaan eri tavalla riippuen siitä, mihin ajankohtaan muutos osuu alkaen lomanmääräytymisvuoden aikana kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön siirtyneen työntekijän palkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioiden perusteella prosentuaalisesti 12 :n mukaan. Sama koskee osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön siirtyneitä. Jos sen sijaan työaika ja palkka muuttuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päätyttyä mutta ennen loman alkamista, lomapalkka lasketaan kuukausipalkkasäännöllä lomanmääräytymisvuoden työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan perusteella. Näin ollen vastaisuudessa kokoaikaisessa työssä ansaitun loman lomapalkka lasketaan kokoaikaisen työajan mukaan ja osaaikaisena ansaitun loman lomapalkka osa-aikaisen työajan mukaan. Muutos lomanmääräytymisvuoden aikana Tilanteissa, joissa työntekijän työaika ja palkka muuttuu lomanmääräytymisvuoden aikana, lomapalkka lasketaan prosenttiperusteista lomapalkan laskentasääntöä (12 ) käyttäen. Säännöstä sovelletaan niissä tilanteissa, joissa työajan muutoksesta ja siten myös kuukausipalkan määrästä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Tällaiset työaikamuutokset voivat liittyä muun muassa osaaikaeläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaiselle sairauslomalle tai osittaiselle hoitovapaalle siirtymiseen. Toisaalta

13 säännöstä sovelletaan myös silloin, kun työntekijä osa-aikaistetaan työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Sen sijaan työajan lyhennyksenä toteutettuun lomautukseen säännöstä ei sovelleta. Esimerkki: Kokoaikaisesta osa-aikainen lomanmääräytymisvuoden aikana Työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle alkaen. Työntekijän kuukausipalkka on euroa ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä ja euroa eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Vastaavasti työaika puoliintuu. Työntekijälle on maksettu kuukausipalkan lisäksi erilaisia lisiä euroa ja provisioita euroa. Lomanmääräytymisvuoden ansiot = (7 x x ) = euroa Prosenttiperusteinen lomapalkka = x 11,5 % = 4 887,50 euroa Palkkatapahtumat heinäkuussa 2014, kun työntekijä pitää lomaa kolme viikkoa ( ). Työpäiviä heinäkuulle jää 8. Kaikkiaan työpäiviä heinäkuussa on 23. Lomapalkka heinäkuussa = 4 887,50 x 18/30 = 2 932,50 euroa Työajan palkka heinäkuussa = x 8/23 = 695,65 euroa Muutos lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, ennen lomaa Jos muutokset tapahtuvat vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen mutta ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan perusteella määräytyvän kuukausipalkan mukaan. Käytännössä lomapalkka lasketaan siis ennen muutosta maksetusta kuukausipalkasta, mitä on maksettu koko lomanmääräytymisvuoden ajan. Esimerkki: Muutos lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen lomaa Työntekijä on ollut alkaen osittaisella hoitovapaalla. Osittaisen alkaessa hänen palkkansa aleni :sta :oon. Vastaavasti työaikaa lyhennettiin 20 %. Työntekijä palaa täyteen työaikaan Loma alkaa Säännöllisiä työpäiviä heinäkuussa on 23, loman ajalle jää 20, heinäkuussa 3 työpäivää. Lomapalkka lasketaan kk-palkkasäännöllä :n palkasta: Vakiojakajalla : 25 x 24 = tai osa-ajan laskentamallilla : 23 x 20 = 2 782,60 Työssäoloajan palkka :23 x 3 =521,73 Esimerkki: Muutos lomanmääräytymisvuoden jälkeen ennen lomaa Työntekijä aloittaa osa-aikaeläkkeen Työaika alenee 50 %, palkka :sta :oon. Loma alkaa Lomapalkka lasketaan :sta kuukausipalkkasäännöllä. Kuukausipalkka ja työaika vaihtelee lomapalkan laskeminen alkaen Työaika ja kuukausipalkka voidaan etukäteen sopia eri kuukausina erisuuruisiksi. Työaika saattaa siis pysyvästi olla esimerkiksi kesäkuukausina lyhyempi kuin talvikuukausina. Tällöin lomapalkka lasketaan prosentuaalisesti. Esimerkki: Kuukausipalkka sovittu erisuuruiseksi alkaen Työntekijän työaika ja palkka ovat eri suuruisia kesällä ja talvella. Kesäkuusta syyskuuhun työntekijän palkka on euroa kuukaudessa ja lokakuusta toukokuuhun palkka on euroa kuukaudessa. Työntekijän lomapalkka lasketaan 12 :n mukaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden työssäoloajan palkasta. Palkat yhteensä Lomapalkka x 11,5 % = 2 300, josta kesäloman osuus ja talviloman osuus 460. Kuukausipalkkainen siirtyy tuntipalkkaiseksi ennen loman alkamista Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden lopussa ollut kuukausipalkkainen mutta siirtynyt sen jälkeen ennen loman alkamista tuntipalkkaiseksi, vuosilomapalkka lasketaan kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevan 10 :n sääntöä soveltaen. Tällöin lähtökohtana on, että lomapalkka vastaa loman ajankohdan normaalia palkkaa. Yleisesti on katsottu, että tällöin lomapalkka määräytyy työntekijän viimeisen, ennen loman alkamista maksetun kuukausipalkan mukaan. Viimeksi maksettu kuukausipalkka tulee muuntaa vastaamaan osa-aikatyöntekijän lyhyempää työaikaa, koska lomapalkan tulee myös tällaisessa tilanteessa vastata loman ajankohdan normaalia palkkaa. Esimerkki: Kuukausipalkkainen siirtyy tuntipalkkaiseksi ennen loman alkamista

14 Kokoaikainen kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy pysyvästi tuntipalkkaiseen osa-aikatyöhön kesäkuun alusta lukien. Osa-aikatyön aikana työntekijän työaika on 50 % kokoaikatyöstä (4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa). Kuukausipalkka on ollut euroa ja tuntipalkaksi on sovittu 20 euroa. Työntekijä pitää neljä viikkoa lomaa heinäkuussa. Heinäkuussa on 22 säännöllistä työpäivää, josta loman ajalle jää 20. Lomapalkka voidaan laskea seuraavasti: Kuukausipalkasta lasketaan tuntipalkka = : (22 x 8) = 17,05 euroa Loman ajalle osuu 80 työtuntia (20 x 4) Lomapalkka 80 x 17,05 = euroa Tai näin: Osa-aikatyötä vastaava kuukausipalkka = x 0,5 = euroa Lomapalkka = x 20 : 22 = 1 363,64 euroa Mikäli tuntipalkka kuitenkin on sovittu erisuuruiseksi, kuin miksi se muodostuisi kuukausipalkasta suoraan laskettuna, yllämainitulla laskutavalla laskettu lomapalkka ei välttämättä vastaa loman alkamisajankohdan normaalia palkkaa, mikä on lähtökohta 10 :ää sovellettaessa. Näin ollen voisi olla perusteltua laskea lomapalkka muuntamalla sovittu tuntipalkka kuukausipalkaksi. Esimerkki: Kokoaikainen kuukausipalkkainen työntekijä siirtyy pysyvästi tuntipalkkaiseen osa-aikatyöhön kesäkuun alusta lukien. Osa-aikatyön aikana työntekijän työaika on 50 % kokoaikatyöstä (4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa). Kuukausipalkka on ollut euroa ja tuntipalkaksi on sovittu 20 euroa. Työntekijä pitää neljä viikkoa lomaa heinäkuussa. Heinäkuussa on 22 säännöllistä työpäivää, josta loman ajalle jää 20. Lomapalkka voidaan laskea seuraavasti: Tuntipalkasta laskettu kuukausipalkka = 20 euroa x 4 tuntia x 22 päivää = euroa Lomapalkka = euroa x 20 : 22 = euroa. Tuntipalkkainen siirtyy kuukausipalkkaiseksi ennen loman alkamista Lomanmääräytymisvuoden lopussa tuntipalkkaisena työskennelleen työntekijän lomapalkka lasketaan sovellettavasta ansaintasäännöstä riippuen joko keskipäiväpalkan perusteella tai prosenttiperusteisesti. Lomanmääräytymisvuoden päättyessä määritellään työntekijän lomapalkka ja kunkin lomanosan yhteydessä maksetaan tätä lomanosaa vastaava lomapalkka. Jos työntekijä on lomalle jäädessään kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijän lomapalkka lasketaan normaalin kuukausipalkan mukaan. Tällöin työntekijä saa lomansa ajalta sen palkan, jota hänelle työssä ollessa maksettaisiin. Säännös tulee sovellettavaksi tilanteissa, joissa työntekijä on lomanmääräytymisvuoden päättyessä ollut tuntipalkkainen ja sen jälkeen ennen loman alkua siirtynyt kuukausipalkkaiseksi. Pääsäännössä tarkoitetun lomapalkan laskennan määräytymissäännön ohittaminen edellyttää työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti, jotta vuosilomapalkan oikeellisuus voidaan jälkeenpäin muun muassa valvonnan yhteydessä todeta. Sopimus on liitettävä vuosilomakirjanpitoa koskeviin asiakirjoihin. Sopimismahdollisuuden käyttäminen yksinkertaistaa lomapalkan laskentaa niissä tapauksissa, joissa palkkaustapa on lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen muuttunut kuukausipalkkaiseksi. Lomapalkka lasketaan lomallelähtöhetken kuukausipalkasta osa-ajan laskentaa käyttäen. Kuukausipalkan lisäksi maksettavia muuttuvia lisäpalkkoja ei tässä tilanteessa oteta kuukausipalkassa huomioon. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Työsuhteen päättyessä ansaittu vuosiloma korvataan lomakorvauksella, joka lasketaan samalla tavalla kuin työntekijän vuosilomapalkka olisi työsuhteen jatkuessa laskettu. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia loman pitämisestä työsuhteen aikana kuten esimerkiksi irtisanomisaikana. Tällöin työntekijälle maksetaan lomapalkka pidetyn loman osalta. Työnantaja ja työntekijä voivat niin ikään sopia, että kertyneet lomaetuudet siirretään seuraavaan työsuhteeseen. Edellytyksenä kuitenkin on, että uudesta työsopimuksesta on sovittu ennen työsuhteen päättymistä ja lomakorvauksen maksamista. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä lain 9 12 :ssä säädetään vuosilomapalkan laskemisesta. Kuukausipalkkaisen lomakorvaus Kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan, kuten lomapalkka työsuhteen aikana olisi laskettu. Lomakorvaus lasketaan vakiojakajaa 25 käyttäen, kuitenkin edellyttäen, että työehtosopimuksessa ei ole sovittu lomakorvauksen laskentatapaa.

15 Jos loman pituutta laskettaessa lomapäivien lukumääräksi ei tule kokonaisluku, päivän osa pyöristetään ylöspäin täydeksi lomapäiväksi. Pyöristys tehdään siis myös laskettaessa lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Jos työsuhteen päättyessä lomaa on kertynyt kahdelta eri lomanmääräytymisvuodelta, lomapäivät pyöristetään kummankin lomanmääräytymisvuoden osalta erikseen. Lomapäivän palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25 (viikkopalkka luvulla kuusi) ja lomakorvaus kertomalla päiväpalkka lomapäivien lukumäärällä. Esimerkki: Lomakorvaus vakiojakajalla laskettuna Työntekijällä on pitämättömiä vuosilomia työsuhteen päättyessä yhteensä 34 lomapäivää. Edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta jäi pitämättä 12 lomapäivää ja kesken jääneeltä lomanmääräytymisvuodelta on kertynyt 22 lomapäivää. Työntekijän kuukausipalkka työsuhteen päättyessä on euroa. Lomapäivän palkka = : 25 = 100 euroa Lomakorvaus päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta = 12 x 100 = euroa Lomakorvaus kesken jääneeltä lomanmääräytymisvuodelta = 22 x 100 = euroa Lomakorvaus yhteensä euroa. Muuttuvat palkanosat kuukausipalkkaisen lomakorvauksessa Jos työntekijä saa kuukausipalkkansa lisäksi muuttuvia lisäpalkkoja kuten esimerkiksi provisiopalkkaa, lasketaan lomakorvaus muuttuvien palkkojen osalta keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaisen kertoimen avulla. Lomakorvaus = keskipäiväpalkka x kerroin Keskipäiväpalkka = lisäpalkkojen yhteismäärä : työpäivien lukumäärä Lomakorvaus lisäpalkoista on laskettava erikseen päättyneeltä ja kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta. Esimerkki: Lomakorvaus lisäpalkoista Kokoaikaiselle kuukausipalkkaiselle työntekijälle on kertynyt myyntiprovisiota päättyneen lomanmääräytymisvuoden osalta euroa (työpäiviä 208) ja kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta euroa (työpäiviä 81). Työntekijällä on lomia pitämättä työsuhteen päättyessä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta yhteensä 30 ja 10 lomapäivää kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta. Lomakorvaus lasketaan seuraavasti: Päättynyt lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = : 208 = 20,67 euroa kerroin 27,8 lomakorvaus = 20,67 x 27,8 = 574,63 euroa Kuluva lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = : 81 = 18,52 euroa kerroin 9,0 lomakorvaus = 18,52 x 9,0 = 166,68 euroa Lomakorvaus lisäpalkoista yhteensä 741,31 euroa. Tuntipalkkaisen lomakorvaus Keskipäiväpalkkaan perustuva lomakorvaus Tunti- tai suorituspalkkaisen 14 päivän säännön piirissä olevan työntekijän lomakorvaus lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskipäiväpalkan ja loman pituuden mukaan määräytyvän kertoimen mukaan. Silloin, kun tällaiselle tunti- tai urakkapalkkaiselle työntekijälle joudutaan maksamaan lomakorvausta kahdelle lomanmääräytymisvuodelle sijoittuvilta lomanmääräytymiskuukausilta, lasketaan lomakorvaus kummankin lomanmääräytymisvuoden osalta erikseen. Tällöin ei siis kahden lomanmääräytymisvuoden ansioita yhdistetä ja käytetä näin määräytyvää kerrointa, vaan kummankin lomanmääräytymisvuoden osalta lomakorvauksen suuruus lasketaan alusta loppuun erikseen ja näin saadut korvaukset lasketaan yhteen. Lomapäivät myös pyöristetään erikseen, jos lomapäivistä ei tule kokonaislukua. Esimerkki

16 Kokoaikaiselle tunti- ja provisiopalkkaiselle työntekijälle on kertynyt tunti- ja suorituspalkkoja päättyneen lomanmääräytymisvuoden osalta euroa (työpäiviä 208) ja kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta euroa (työpäiviä 81). Työntekijällä on lomia pitämättä työsuhteen päättyessä edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta yhteensä 30 ja 10 lomapäivää kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta. Lomakorvaus lasketaan seuraavasti: Päättynyt lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = : 208 = 213 euroa kerroin 27,8 lomakorvaus = 213 x 27,8 = 5 921,40 euroa Kuluva lomanmääräytymisvuosi: keskipäiväpalkka = : 81 = 142 euroa kerroin 9,0 lomakorvaus = 142 x 9,0 = euroa Lomakorvaus yhteensä 7 199,40 euroa. Prosenttiperusteinen lomakorvaus Tuntipalkkaisen 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan työntekijän lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden ansioista. Myös 35 tunnin säännön piiriin kuuluvan kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti, jos hän ei sovitun työaikansa mukaan saa täyttä lomaoikeutta. Lomakorvaus on 9 % lomanmääräytymisvuoden ansiosta, jos työsuhde on päättyessään kestänyt alle vuoden. Vähintään vuoden kestäneessä työsuhteessa lomakorvaus on 11,5 % kuluvan lomanmääräytymisvuoden ansiosta. Lomakorvauksen laskentapohja sisältää samat palkkaerät kuin lomapalkkaa laskettaessa ja siihen lisätään laskennallisesti tiettyjen poissaolojen ajalta saamatta jääneet palkat. Myös prosenttiperusteinen lomakorvaus lasketaan lähtökohtaisesti erikseen kuluvalta ja päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta. Esimerkki: Prosenttiperusteinen lomakorvaus Tuntipalkkaisen osa-aikaisen työntekijän työsuhde alkoi ja päättyi Työntekijän työaika oli 8 tuntia päivässä keskiviikosta perjantaihin. Työntekijä on ollut vanhempainvapaalla 3 kuukautta ajalla Päättynyt lomanmääräytymisvuosi: työssäoloajan palkkoja = euroa saamatta jäänyt palkka vanhempainvapaalta = euroa lomakorvaus = ( ) x 9 % = 950,40 euroa Kesken jäänyt lomanmääräytymisvuosi: työssäoloajan palkkoja = euroa lomakorvaus = x 11,5 % = 662,40 euroa Lomakorvaus työsuhteen päättyessä yhteensä 1 612,80 euroa. Lomakorvaus kahdelta eri lomanmääräytymisvuodelta Usein lomakorvaus voidaan joutua laskemaan kahdelta lomanmääräytymisvuodelta, päättyneeltä ja kuluvalta, ansaitusta lomasta. Pääsääntöisesti lomakorvaus lasketaan lomanmääräytymisvuosikohtaisesti erikseen päättyneeltä ja erikseen kuluvalta. Jos työntekijän työaika tai palkkaustapa on muuttunut kuluvan lomanmääräytymisvuoden aikana, lomakorvaus voidaan joutua laskemaan eri laskentasäännöillä eri lomanmääräytymisvuosilta. Lomakorvaus päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta lasketaan sillä laskentasäännöllä, jota sovellettiin työntekijään maaliskuun viimeisenä päivänä. Kuluvalta lomanmääräytymisvuodelta sen sijaan lomakorvaus määräytyy työsuhteen päättyessä sovellettavan laskentasäännön perusteella. Luontoisedut lomakorvauksen yhteydessä

17 Työntekijällä on oikeus saada palkkaansa kuuluvat luontoisedut myös vuosiloman aikana. Tällaisia ovat muun muassa asunto-, autoja puhelinedut. Näille luontoiseduille on luonteenomaista se, että ne ovat säännöllisiä ja jatkuvia. Jos luontoisetu ei ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, se on korvattava rahana. Käytännössä vain ravintoetu on korvattu loman ajalta rahana. Se korvataan samalla tavalla menetetyiltä työpäiviltä kuin lomapalkkaa laskettaessa. Mikäli työntekijä maksaa ravintoedustaan vähintään verotusarvon suuruisen korvauksen, ei ravintoetua oteta huomioon lomakorvausta laskettaessa. Muita luontoisetuja ei ole korvattu rahana työsuhteen päättyessä maksettavan lomakorvauksen yhteydessä. Näin ollen asunto-, autoja puhelinetua ei huomioida lomakorvausta laskettaessa. Työneuvosto on kuitenkin lausunnossaan katsonut, että kaikki työntekijän luontoisedut on otettava huomioon lomakorvausta laskettaessa. Työneuvoston lausunto ei kuitenkaan ole sitova, joten asiaa ei ole vielä juridisesti lopullisesti ratkaistu. Esimerkki: Ravintoetu loman ajalta Työntekijällä on neljän viikon kesäloma elokuussa. Ravintoetu korvataan loman ajalle sattuneilta työpäiviltä seuraavasti: Lomaan sisältyviä työpäiviä on 20 (= 24 4) Ravintoedun verotusarvo 5,40 euroa Rahakorvaus 20 x 5,40 euroa = 108 euroa Lomakorvauksen maksuajankohta Työsuhteen päättyessä myös palkanmaksukausi päättyy. Pääsääntöisesti kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat tulee maksaa viimeistään työsuhteen päättyessä siten, että ne ovat työntekijän käytettävissä, ellei muuta ole sovittu. Työntekijän kanssa voidaan siis sopia laskenta-ajasta, jonka kuluessa lopputili maksetaan. Työsopimukseen voidaan ottaa maininta lopputilin maksamisesta esimerkiksi työsuhteen päättymistä seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä. Myös työehtosopimuksessa on voitu sopia lopputilin maksamisajankohdasta. Jos lopputilin maksaminen viivästyy, työntekijällä on oikeus saada viivästyskoron lisäksi odotusajan palkkaa kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä. Odotuspäivien laskenta alkaa työsuhteen tai sovitun laskenta-ajan päättymisestä. Odotuspäivän palkka tarkoittaa työntekijän normaalia päiväpalkkaa. Esimerkki: Odotusajan palkka Työntekijän työsuhde päättyi koeaikapurkuun. Työsopimuksessa ei ollut mainintaa lopputilin maksamisajankohdasta, joten se erääntyi maksettavaksi heti. Työnantaja ei kuitenkaan ehtinyt maksaa lopputiliä saman päivän aikana. Seuraavana päivänä pankit olivat kiinni pääsiäisen vuoksi ja työntekijä sai palkkansa vasta Palkka oli myöhässä 5 kalenteripäivää, joten työntekijä on oikeutettu odotusajan palkkaan viideltä päivältä sekä viivästyskorkoon. Esimerkki Työntekijän lopputilistä on jäänyt maksamatta 50 euroa siitä syystä, että työnantaja ei ole huomannut pyöristää puolikasta lomapäivää. Puuttuva osuus on maksettu vasta kahden viikon kuluttua työsuhteen päättymisestä. Työntekijän päiväpalkka on 120 euroa. Työntekijällä on pääoman suuruudesta riippumatta oikeus odotusajan palkkaan kuudelta päivältä (6 x 120 =) 720 euroa sekä viivästyskorkoon. Työsuhde päättyessään vähintään vuoden pituinen Jos työntekijän työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, työntekijällä on kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta lukien oikeus saada lomakorvausta kaksi ja puoli päivää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Esimerkki Työntekijän työsuhde on alkanut 1.6. ja päättyy seuraavana vuonna Työsuhteen kaikki kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Työntekijä on ansainnut lomaa yhteensä 32,5 päivää (pyöristetään 33 päivään). Ajalta on ansaittu 2 päivää kuukaudessa ja ajalta ,5 päivää kuukaudessa. Esimerkki Työntekijän työsuhde on alkanut ja päättynyt Helmi- ja maaliskuulta työntekijä on ansainnut lomaa 2 arkipäivää kuukaudessa siis yhteensä 4 arkipäivää ja huhti - tammikuu 2,5 arkipäivää kuukaudessa siis (10 x 2,5=) 25 arkipäivää. Alkamis- ja päättymiskuukaudet lasketaan yhteen Täysiä lomanmääräytymiskuukausia laskettaessa työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukaudet lasketaan yhteen, jos työntekijä ei ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta. Säännöstä sovelletaan, jos sekä työsuhteen alkamis- että päättymiskuukausi ovat vajaita lomanmääräytymiskuukausia, ja jos työntekijä ei ole työsuhteensa aikana saanut vuosilomaa. Esimerkki Työsuhde on alkanut ja päättynyt Työpäiviä on ollut kesäkuussa 7, heinäkuussa 23 ja elokuussa 10. Kesä- ja elokuun päivät lasketaan yhteen, joten lomakorvaus maksetaan neljältä lomapäivältä.

18 Lomakorvaus lyhyissä työsuhteissa Vaikka työntekijä ei ole työsuhteen päättyessä ansainnut vuosilomaa, hänellä on kuitenkin oikeus lomakorvaukseen. Säännöstä sovelletaan ensinnäkin niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka sopimuksen mukaan kuuluvat jommankumman ansaintasäännön piiriin, mutta joiden työsuhde päättyy ennen kuin he ovat ansainneet lomaa miltään kuukaudelta. Lomakorvaus lasketaan prosenttiperusteisesti siten, että työsuhteen päättyessä lomakorvaus on 9 % palkkasummasta. Esimerkki Työntekijän kanssa on solmittu työsuhde, jonka perusteella työntekijän on tarkoitus työskennellä 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa euron kuukausipalkalla. Työsuhde alkoi ja purettiin koeaikana päättymään Työpäiviä yhteensä 10, joista maksetaan palkkaa 952,40 euroa. Työntekijällä on oikeus 9 % suuruiseen lomakorvaukseen, vaikkei hän ole ehtinyt ansaita yhtään lomapäivää. Lomakorvauksen suuruus 952,40 x 9 % = 85,70 euroa. Esimerkki Työntekijän kanssa tehtiin työsopimus, jonka mukaan työsuhde kestää kolme päivää. Työtä tehdään yhteensä 24 tuntia 10 euron tuntipalkalla. Lomakorvaus on 9 % työntekijälle maksetusta palkasta. 240 euro x 9 % = 21,60 euroa. Lomaraha Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Työnantaja on velvollinen maksamaan lomarahaa, jos se on sidottu normaalisitovaan tai yleissitovaan työehtosopimukseen. Toisin sanoen työnantajaliittoon kuuluva työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle lomarahan työehtosopimuksen mukaisesti. Vastaavasti myös järjestäytymättömän työnantajan on lomaraha maksettava, mikäli yrityksen toimialalla on solmittu yleissitova työehtosopimus. Yleissitovuuden vahvistaa yleissitovuuslautakunta ja kaikki yleissitovat työehtosopimukset löytyvät osoitteesta: Esimerkki: Yleissitova työehtosopimus Työnantaja toimii kaupan alalla harjoittaen kukkakauppatoimintaa. Työnantaja ei ole liittynyt työnantajaliittoon. Työnantaja on kuitenkin velvollinen noudattamaan työsuhteissa Kaupan työehtosopimusta ja sen lomarahamääräyksiä, koska se on yleissitova ja näin ollen velvoittaa myös järjestäytymättömiä työnantajia. Esimerkki: Normaalisitova työehtosopimus Tilitoimisto, joka on jäsenenä Erityispalvelujen Työnantajaliitossa, on velvollinen noudattamaan tilitoimistoja koskevaa työehtosopimusta (joka tällä hetkellä ei ole yleissitova) ja sen lomarahamääräystä. Ja puolestaan tilitoimistotyönantaja, joka ei ole järjestäytynyt, ei ole velvollinen sitä noudattamaan. Esimerkki: Ei työehtosopimusta Työnantaja harjoittaa asianajotoimintaa. Alalla ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, joten tällaisella työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa lomarahaa työntekijöilleen. Sopimalla tai työpaikan käytännön perusteella Työpaikalla on saatettu noudattaa lomarahan maksamisen suhteen tiettyä vakiintunutta käytäntöä. Jos käytäntöä on noudatettu pitkähkön aikaa, siitä on tullut työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa. Samoin, jos lomarahan maksamisesta on sovittu työsopimuksessa tai muutoin työsuhteen aikana, on työnantaja sopimukseen sidottu. Lomarahan suuruus Lomarahan suuruus on yleensä 50 % lain mukaan tai työehtosopimuksen mukaan lasketusta vuosilomapalkasta. Jos vuosiloma pidetään useassa eri jaksossa, suoritetaan lomaraha yleensä kultakin loman osalta erikseen. Joskus lomarahasta puolet maksetaan loman alkaessa ja puolet sen päätyttyä. Esimerkki: Lomarahan maksaminen Työntekijä on töissä yrityksessä, jossa sovelletaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. Työehtosopimuksessa on sovittu lomarahan maksamisesta. Lomarahan suuruus on 50 % lomapalkasta ja se maksetaan lomapalkan maksamisen yhteydessä. Jos työntekijän lomapalkan suuruus on euroa, lomaraha on euroa (50 % x 2000 euroa). Työntekijälle maksetaan siis hänen jäädessään vuosilomalle yhteensä euroa. Joidenkin työehtosopimusten perusteella, lomaraha tulee maksettavaksi myös lomakorvauksesta. Tällöin yleensä edellytetään, että työsuhde päättyy joko taloudellisista tai tuotannollisista syistä lomakaudella tai työntekijä siirtyy eläkkeelle taikka suorittamaan asevelvollisuuttaan. Selvyyden vuoksi mainittakoon, että rakennusalalla lomarahan käsite on muihin aloihin nähden poikkeuksellinen. Rakennusalalla vuosiloman ajalta maksettava lomaraha koostuu lomapalkan, lomakorvauksen ja niin sanotun lomaltapaluurahan muodostamasta

19 kokonaisuudesta. Lomarahan suuruus on 18,5 % (14 % kesäosuus, 4,5 % talviosuus) lomanmääräytymisvuoden aikana työntekijälle työssäolon ajalta maksetusta taikka maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettu korotus mukaan lukien. Lomarahan maksamisedellytykset vaihtelevat aloittain, joten määräykset on aina tarkistettava sovellettavasta työehtosopimuksesta. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on tietyin edellytyksin mahdollista. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi vaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi on sovittava työnantajan kanssa. Lisäksi on huomattava, että kaikissa työehtosopimuksissa ei ole annettu mahdollisuutta edes sopimalla vaihtaa lomarahaa vapaaksi. Tällöin lomarahaa ei voida lainkaan vaihtaa vapaaksi. Työehtosopimuksissa ei aina ole määräyksiä siitä, lasketaanko lauantait lomarahavapaapäiviksi, kun lomaraha muutetaan vapaaksi. Suositeltavaa onkin, että kun lomaraha sovitaan vaihdettavaksi vapaaksi, samalla sovitaan vapaiden määrästä ja pitämisajankohdasta sekä siitä pidetäänkö lomarahavapaita työhön rinnastettavina päivinä. TT: : Lomaraha Teknologiateollisuuden työehtosopimukseen osallisten yhteisen kannan mukaisesti lausunnossa on katsottu, että työntekijällä on oikeus lomarahaan silloinkin, kun työnantaja on laiminlyönyt vuosiloman antamisen työntekijälle lomakautena ja työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä lomakauden ulkopuolella. A5 LOMAUTUSAJAN PALKKA Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautus käsittää palkanmaksun ja työnteon keskeyttämisen määräajaksi tai toistaiseksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työntekijällä on oikeus lomautusaikana ottaa muuta työtä tai päättää työsopimus ilman irtisanomisaikaa milloin tahansa lomautusaikana paitsi viimeisen viikon aikana ennen lomautuksen päättymistä, jos työntekijä on jo tietoinen lomautuksen päättymisajankohdasta. Jos lomautettu työntekijä on tehnyt lomautuksen aikana työsopimuksen toisen työnantajan kanssa, on työntekijällä oikeus päättää lomautuksen aikana tehty uusi työsopimus viiden päivän irtisanomisajalla. Työntekijällä on sama oikeus irtisanoa myös määräaikainen työsopimus. Sairausajan palkka Mikäli työntekijä sairastuu ennen lomautusilmoituksen antamista, työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa lomauttamisen aikana samoin perustein kuin normaalisti työssäoloaikana. Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen jälkeen mutta ennen lomautuksen alkamista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa lomautukseen saakka. Jos työntekijä on sairaana vielä lomautuksen päätyttyä eikä sairausajan palkkaan oikeuttava jakso ole ehtinyt täyttyä ennen lomautuksen alkamista, maksaa työnantaja sairausajan palkkaa, kunnes jakso on täysi. Asuntoetu Milloin työntekijällä on palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella käytössään asunto, säilyy hänen oikeutensa asunnon käyttämiseen myös lomautuksen aikana. Tärkeän syyn vaatiessa työnantaja voi kuitenkin antaa työntekijälle muun soveliaan asunnon käytettäväksi lomautuksen ajaksi, jolloin tästä aiheutuvat muuttokustannukset maksaa työnantaja. Työsopimuslain 13 luvun 5 :ssä säädetään työnantajan oikeudesta periä korvausta asuntoedusta silloin, kun työnantajalla ei työsuhteen jatkuessa muuten ole palkanmaksuvelvollisuutta. Lain mukaan työnantaja saa periä vastiketta aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen täyden kalenterikuukauden alusta. Lisäksi vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvollisuuden alkamista. Jos siis työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy 4.6., saadaan vastiketta periä aikaisintaan 1.8. alkaen. Lisäedellytyksenä on, että työnantaja on ilmoittanut vastikkeen perimisestä työntekijälle kuukautta aikaisemmin. Vastikkeena voidaan periä enintään se määrä, joka on asumistukilain nojalla vahvistettu paikkakunnalla kohtuullisiksi asumismenoiksi neliömetriä kohden. Jos kalenterikuukaudelta ei makseta rahapalkkaa, ei ennakonpidätystä luontoisedustakaan suoriteta. Luontoiseduista aiheutuvat sotu-maksut on tilitettävä myös lomautusajalta. Vuosiloma Vuosilomalain mukaan työssäolopäivien veroisia päiviä ovat työpäivät, joina työntekijä on ollut lomautettuna, kuitenkin enintään 30 päivää lomautuskertaa kohden. Lomautus ja vuosiloma voivat kulua samanaikaisesti. Vuosilomat on annettava lain määrääminä ajankohtina lomautuksesta huolimatta. Lomautus väistyy vuosiloman ajaksi ja jatkuu loman päätyttyä ilman erillistä lomautusilmoitusta. Jos työntekijä lomautetaan toistaiseksi, työntekijällä on oikeus saada säästövapaansa lomakorvauksena lomautuksen alkaessa. A6 PALKAN ULOSMITTAAMINEN JA KUITTAAMINEN Maksukielto Maksukielto on sitova määräys palkanmaksajalle siitä, kuinka paljon velallisen palkasta tulee tilittää ulosottoon. Maksukiellosta ilmenee myös velallisen suojaosuus. Jos palkka on alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.

20 Maksukielto sisältää ohjeet ulosottopidätyksen laskutavasta. Palkka on ulosotossa määritelty samalla tavalla kuin veron ennakonpidätyksessä. Esimerkiksi luontoisedun arvoa pidetään palkkana. Ulosottopidätys lasketaan velallisen nettopalkasta. Määräajoin maksettava palkka Määräajoin maksettavan palkan ulosmittauksessa velalliselle on jätettävä suojaosuus. Suojaosuus on velallisen osalta (v. 2016) 22,60 euroa päivässä ja kunkin huollettavan osalta (v. 2016) 8,11 euroa päivässä. Maksukieltoon suojaosuus on merkitty yhteissummana ja se lasketaan kuukaudessa 30 päivältä (kahden viikon välein maksettavasta palkasta 14 päivältä). Jos velallisen palkka on enintään kaksi kertaa hänelle lasketun suojaosuuden suuruinen, palkasta ulosmitataan 2/3 suojaosuuden ylittävästä määrästä (tulorajaulosmittaus). Jos velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuuden määrä, palkasta ulosmitataan 1/3. Maksukiellossa ulosottopidätys on voitu määrätä myös kiinteämääräiseksi. Muu kuin määräajoin maksettava palkka Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta ulosmitataan 1/3. Suojaosuutta ei oteta huomioon. Maksukiellon voimassaolo ja noudattamisvelvoite Maksukielto on voimassa toistaiseksi tai määräajan. Myöhempi maksukielto kumoaa aikaisemman. Palkanmaksun tilapäisistä keskeytyksistä on hyvä ilmoittaa maksukiellossa mainitulle kihlakunnanulosottomiehelle. Jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Pidätettyjen varojen tilitys Palkan maksajan on tilitettävä velallisen palkasta pidättämänsä erät ulosottomiehen tilille. Tilinumero on merkitty maksukieltoon. Tilillepanosta pankille suoritettu maksu saadaan vähentää tilille maksettavasta määrästä. Palkan maksajan on tilitettävä heti velallisen palkasta pidättämänsä määrä palkanmaksun yhteydessä. Jos palkanmaksaja laiminlyö pidätys- tai tilitysvelvollisuutensa, voidaan pidättämättä tai tilittämättä jätetty määrä välittömästi ulosmitata työnantajalta. Palkan ulosmittaus Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (vuonna ,00 euroa/kk), heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä. Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan avustavaan ulosottomieheen. Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu kunnes velka on maksettu. Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen. Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty. Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2016 alusta 22,60 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 8,11 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta. Velallisen suojaosuuteen (22,60 euroa päivässä) lisätään 8,11 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas 2015 Sisällys Yksityisen sosiaalipalvelu-alan vuosilomaopas 2015... 1 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Sisällys. 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4. 2 Vuosiloman ansainta... 5. 3 Vuosilomapalkka... 10. 4 Lomakorvaus... 14

Sisällys. 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4. 2 Vuosiloman ansainta... 5. 3 Vuosilomapalkka... 10. 4 Lomakorvaus... 14 Vuosilomalaki Sisällys 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4 2 Vuosiloman ansainta... 5 Vuosiloman pituus ja ansaintasäännöt... 5 Täysi lomanmääräytymiskuukausi... 6 Vuosilomaa vastaava vapaa... 8 3

Lisätiedot

Vuosilomalaki 18.3.2005/162. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Vuosiloman pituus

Vuosilomalaki 18.3.2005/162. 1 luku Yleiset säännökset. 2 luku Vuosiloman pituus Vuosilomalaki 18.3.2005/162 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20050162. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen mukaisesti.

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä vuosilomalaiksi ja eräiksi

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

VUOSILOMALAKI Tarja Kröger Pekka Orasmaa TALENTUM Helsinki 2015

VUOSILOMALAKI Tarja Kröger Pekka Orasmaa TALENTUM Helsinki 2015 VUOSILOMALAKI VUOSILOMALAKI Tarja Kröger Pekka Orasmaa TALENTUM Helsinki 2015 Toinen, uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA, 7.11.2013, päiv. 31.3.2015 (uusi 20 :n 4 mom.)

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA, 7.11.2013, päiv. 31.3.2015 (uusi 20 :n 4 mom.) 1(14) VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS VUOSILOMISTA, 7.11.2013, päiv. 31.3.2015 (uusi 20 :n 4 mom.) 1 Soveltamisala Näitä määräyksiä sovelletaan valtion virastojen sekä koko- että osa-aikaisten virkamiesten

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 26.11.2015 Mika Mänttäri VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MU- KAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISESTÄ 1. Yleistä 1.1 Asetuksenantovaltuus

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan annettavaksi uusi vuosilomalaki. Lisäksi lähetetyistä työntekijöistä

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä Harri Hietala Keijo Kaivanto Vuosilomalaki käytännössä TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2102-2

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELIJAA KOSKEVAT TYÖEHDOT 1.1.2009 ALKAEN

PUUTARHAHARJOITTELIJAA KOSKEVAT TYÖEHDOT 1.1.2009 ALKAEN MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO OPPILAITOKSET Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI PUUTARHA-ALA 1/2009 Puhelin (09) 725 04 500, faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimusasiantuntija 2 VUOSILOMA KIINTEISTÖPALVELUALALLA Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin.

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN

AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN 1 (7) AUTOALAN KAUPAN JA KORJAAMOTOIMINNAN TYÖEHTO- SOPIMUKSEEN TEHDYT TEKSTIMUUTOKSET 1.10.2011 ALKAEN SOVELTAMINEN JA YLEISET MÄÄRÄYKSET Lisätään uusi Ryhmähenkivakuutus Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan

Lisätiedot

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). OSIO F LIITE 11 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU I PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin palkka 1 mom. Rehtorin tehtäväkohtainen palkka määrätään paikallisesti palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Em. palkka-asteikon

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri 2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi)

Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Raamisopimuksen mukaiset neuvottelutulokset (jäävät voimaan, mikäli raami todetaan kattavaksi) Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus... 1 Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskeva työehtosopimus...

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet:

Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: Harkinnanvaraista virka- ja työvapaata myönnettäessä noudatettavat ohjeet: 1. Harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan määritelmä ja myöntämisen yleiset edellytykset Harkinnanvaraisella virka- ja työvapaalla

Lisätiedot

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS 2009 1 Sisällysluettelo 1. Vuosiloman käsitteitä 3 Lomanmääräytymisvuosi (lmrv) 3 Lomanmääräytymiskuukausi 3 Lomakaudet 3 Täysi lomanmääräytymiskuukausi/14-päivän

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014

MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014 MaRa 1.2.2012 1 MATKAILU-, RAVINTOLA- JA VAPAA-AJAN PALVELUITA KOSKEVAT TYÖEHTOSOPIMUKSET 1.4.2012 30.4.2014 1. Yleistä Työehtosopimuskausi on 1.4.2012 30.4.2014. Sopimus sisältää 1.4.2012 voimaan tulevan

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000

AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 1 (7) AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 1 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen 1.10.2011 Henkilökohtaisia aika-, kuukausi

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu 2015 Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkaisten tiedusteluun ilmoitetaan: Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) piiriin kuuluvat työntekijät, joilla

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

Tuntipalkkaisten ohjeet

Tuntipalkkaisten ohjeet Kuntasektorin palkkatiedustelu Tuntipalkkaisten ohjeet Tuntipalkkatilastoissa selvitetään sekä tehdyn työajan että ei-tehdyn työajan ansioita. Tehdyn työajan ansioista muodostetaan kaksi tilastokäsitettä:

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite).

Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka määrätään palkkaasteikon puitteissa (ks. palkkaliite). Osio F Liite 13 Kansanopisto Palkka ja työaika OSIO F LIITE 13 KANSANOPISTO I VIRAN/TOIMENHALTIJOIDEN PALKKA JA TYÖAIKA 1 Rehtorin tehtäväkohtainen palkka Rehtorin (4 07 01 01 1) tehtäväkohtainen palkka

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- PALVELUALAN

KIINTEISTÖ- PALVELUALAN KIINTEISTÖ- PALVELUALAN työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.12.2013 31.1.2017 KIINTEISTÖPALVELUALAN työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1.12.2013 31.1.2017 Sisältö I YLEISET MÄÄRÄYKSET... 7 1 Soveltamisala...7

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

Anu Huttunen, Riikka Jäntti. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas

Anu Huttunen, Riikka Jäntti. Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas Anu Huttunen, Riikka Jäntti Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työsuhde- ja palkanlaskentaopas Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2012 3. päivitetty painos Suomen Rakennusmedia Oy www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

LOMAOPAS 1.4.2016 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LOMAOPAS 1.4.2016 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry LOMAOPAS 1.4.2016 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sisällysluettelo 1. Loman ansaitseminen 4 1.1 Yleistä 4 1.2 Lomanmääräytymisvuosi 4 1.3 Lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön mukaan

Lisätiedot

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016)

OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN MUKAISEN VUOSITYÖANSION MÄÄRITTÄMISEEN (25.1.2016) Tapaturma-asiain korvauslautakunnan yleisohje 25.1.2016 19.4.2016 korjattu laskentataulukon esimerkkitapauksen työttömyyspäivät ja luontoisetujen summakohdan laskentakaava OHJEITA TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAIN

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014

Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014 Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014 2 Sisällys Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas2014... 1 Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman käsitteitä... 3

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT JÄSENKIRJE 5/T/2008 puh. (09) 684 4380 19.03.2008 Jakelu: Jäsentyönantajat 1(2) METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN MUUTOKSET 1.5.2008 ALKAEN Metsäalan työehtosopimukseen tulee

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI

NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Tiedote (1/2) 31.10.2013 NEUVOTTELUTULOS YLIOPISTOJEN YLEISEKSI TYÖEHTOSOPIMUKSEKSI Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat henkilöstöjärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 25.10.2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan työntekijöitä koskeva työehtosopimus. 1 Työehtosopimuksen soveltamisala

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan työntekijöitä koskeva työehtosopimus. 1 Työehtosopimuksen soveltamisala 1 Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1 Työehtosopimuksen soveltamisala Tässä sopimuksessa määrätään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan (jäljempänä TELK)

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2014

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2014 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas 2014 Sisällys Yksityisen sosiaalipalvelu-alan vuosilomaopas 2014... 1 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman

Lisätiedot

1.1. Opiskelija/koululainen loukkaantuu opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa eikä käy töissä opiskeluaikana eli ns. opiskelutapaturmat

1.1. Opiskelija/koululainen loukkaantuu opiskeluun liittyvässä työharjoittelussa eikä käy töissä opiskeluaikana eli ns. opiskelutapaturmat TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2006 Bulevardi 28 PL 275 00121 Helsinki 24.4.2006 Puh. (09) 680 401 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(6) OPISKELIJAN TYÖKYVYN ALENTUMAN MÄÄRITTÄMINEN Tapaturma-asiain

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015

MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 1 Päivitetty ohje MYNÄMÄEN KUNTA Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kh 7.12. 2015 POISSAOLOJEN ILMOITUSKÄYTÄNTÖ JA PALKATTOMIEN VIRKAVAPAUKSIEN / TYÖLOMIEN MYÖNTÄMISESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MAATALOUSLOMITUS Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI TIEDOTE 1/2011 Puhelin (09) 725 04 500, Faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 15/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 26 ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 5. 1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 10 1 Soveltamisala 10

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 5. 1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 10 1 Soveltamisala 10 SISÄLLYS AAKKOSELLINEN HAKEMISTO 5 1. SOPIMUKSEN SOVELTAMINEN 10 1 Soveltamisala 10 2. TYÖSUHDE 10 2 Työnjohto 10 3 Työsopimus ja koeaika 11 4 Työsuhteen päättyminen ja lomautus 11 Irtisanomisaika 11 Määräaikainen

Lisätiedot

Yliopistojen uusi työehtosopimus

Yliopistojen uusi työehtosopimus Yliopistojen uusi työehtosopimus Yleiset 19.5.2010 1 Työehtosopimuksen yleiset Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen piirissä koko yliopiston henkilöstö lukuun ottamatta henkilöitä, jotka yliopisto on nimennyt

Lisätiedot

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry LOMAOPAS 2010 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Sisällysluettelo 1. Loman ansaitseminen 1 1.1 Yleistä 1 1.2 Lomanmääräytymisvuosi 1 1.3 Lomanmääräytymiskuukausi 14 päivän säännön mukaan 1 1.4

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Työsopimusmalli ohjeineen

Työsopimusmalli ohjeineen Järjestöalan Työsopimusmalli ohjeineen Työnantaja Työntekijä Nimi Osoite ja liikepaikka Nimi Henkilötunnus Osoite Työtehtävät ja työntekopaikka Tehtävänimike Työntekopaikka (toimipaikka tai -paikat) Työtehtävät

Lisätiedot

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius

Vuosilomat-koulutus 3.3.2011. Heidi Lassila Eija Mallenius Vuosilomat-koulutus 3.3.2011 Heidi Lassila Eija Mallenius 3.3.2011 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen työehtosopimus voimaan 1.3.2010 Rakenne muuttunut merkittävästi: vuosilomalaista

Lisätiedot

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Palkkatodistuksen täyttöohje S. 1 (4) Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Lähetä palkkatodistukset suoraan työntekijän omaan työttömyyskassaan. Yhteisjärjestöön lähetetyt palkkatodistukset palautetaan

Lisätiedot

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen

Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen Sivistyslautakunta 64 21.10.2015 Inarin kunnan päivähoitomaksujen perimättä jättämisen perusteet 1.1.2016 alkaen 524/12.07.00/2013 SIVLK 64 Päivähoidon johtaja Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973)

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti:

VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010. Sopimuskaudella 1.10.2007-31.1.2010 palkkoja tarkistetaan seuraavasti: KIRJE 1.11.2007 Tiedekunnille, erillisille laitoksille ja hallintovirastolle VALTION VIRKA- JA TYÖEHDOT SOPIMUSKAUDELLA 2007-2010 Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt saavuttivat 13.10.2007

Lisätiedot

Sisällys. 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25

Sisällys. 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25 Vuosilomalaki Sisällys 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4 Yleissitovan työehtosopimuksen

Lisätiedot

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen T YÖEHTOSOPIMUS 1. 11. 2011 3 0. 1 1.

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:n välinen T YÖEHTOSOPIMUS 1. 11. 2011 3 0. 1 1. SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1 2 YLEISET SOPIMUKSET... 1 3 TYÖNANTAJAN JA TOIMIHENKILÖN YLEISET VELVOLLISUUDET... 1 4 JÄRJESTÄYTYMISOIKEUS... 2 5 TYÖSUHDE... 2 6 IRTISANOMISAIKA... 2 7 PALKKAUS...

Lisätiedot

Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n suositus eläinlääkäreille pieneläinklinikoiden hoitohenkilökunnan työehdoiksi

Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n suositus eläinlääkäreille pieneläinklinikoiden hoitohenkilökunnan työehdoiksi Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n suositus eläinlääkäreille pieneläinklinikoiden hoitohenkilökunnan työehdoiksi I YLEISTÄ 1 Suosituksen soveltamisala Tässä suosituksessa mainittuja ehtoja sovelletaan yksityisessä

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Piekkala 26.10.2005 1 (16)

Piekkala 26.10.2005 1 (16) JÄSENKIRJE T2/2005 Liite 2 Piekkala 26.10.2005 1 (16) SOVELTAMISOHJEET PTYOTES 2005 2007 VUOSIEN 2005 JA 2006 TUPON MUKAISTEN LIITTO- JA TASA-ARVOERIEN SEKÄ KEHITTÄMISERIEN KÄYTTÄMISESTÄ YLEINEN OSA Yleisen

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta

2.3.1 Ammattitutkintoraha, 15a, 104 euroa tutkinnolta MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUTARHA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika: 23.1.2012 Paikka: Puu- ja erityisalojen liiton toimisto,

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13

SISÄLLYS. 1. Työsopimuksen tekeminen 13 SISÄLLYS 1. Työsopimuksen tekeminen 13 1.1 Työntekijän palkkaaminen... 13 1.1.1 Työn tarjoamisvelvollisuus... 13 1.1.2 Syrjintäkielto... 14 1.1.3 Työhönotossa kerättävät tiedot... 16 1.2 Työsopimuksen

Lisätiedot

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien)

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) Juhani Salonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät...1 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen...4

Lisätiedot