Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet

Transkriptio

1 Työvoimakustannustutkimus 2008 Vastausohjeet Yksityinen sektori Aineiston vastaanottaja! Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, jonne pääsee osoitteesta Aineiston palauttamiseen tarvittava yrityskohtainen käyttäjätunnus ja salasana ovat lähetekirjeessä.

2 OHJEEN SISÄLTÖ: 2 VASTAUSOHJEET...1 OHJEEN SISÄLTÖ:...2 TYÖVOIMAKUSTANNUSTUTKIMUS KETÄ TIEDUSTELU KOSKEE?...3 YHTEYSHENKILÖT...4 SÄHKÖISEN TIEDONKERUUN YLEISOHJEET...4 KUSTANNUSTEN MÄÄRITYS...5 ESITÄYTTÖTIEDOT...5 KYSYMYSKOHTAISET OHJEET...5 A. Henkilökuntamäärä, työtunnit (tuntia) ja palkkasumma (euroa) vuonna A1. Palkkaa saaneiden määrä (henkilötyövuodet)*...5 A2. Osa-aikaisten määrä kokoaikaisiksi muutettuna...6 A3. Palkalliset työ- ja poissaolotunnit (tuntia)*...6 A4. Ylityötunnit...7 A5. Palkalliset poissaolotunnit, yhteensä (tuntia)*...7 A6. Tehdyt työtunnit*...8 A7. Ennakonpidätyksenalainen rahapalkka (euroa)*...8 A8. Luontoisetukustannukset...8 A9 ja A10. Opetusvelvollisuusopettajat (kts. kohta A3)...9 A13-A18. Oppisopimusoppilaat...9 B. Palkalliset poissaolot (tuntia)ja poissaoloajan palkat (euroa)...9 B2. Vuosiloma*...9 B3-B5. Sairauspoissaolo*...10 B6-B8. Perhevapaa (lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot)...10 B9-B10. Työajan lyhentämisvapaa (pekkaspäivät, jp-päivät) ja vuorovapaat...10 B11. Muu poissaolo...10 C. Kertaluonteiset kustannuserät (euroa)...11 C1. Tulospalkkiot...11 C2. Lomaraha...11 C3. Lomakorvaus...11 C4. Arkipyhäkorvaukset...11 C5. Työsuhteen päättymisestä johtuva korvaus...11 C6. Varallaolo- ja luottamusmieskorvaukset...11 C7. Palvelusvuosikorvaukset...11 D. Työnantajan saamat tuet...11 E. Työnantajan maksamat vapaaehtoiset sosiaalikustannukset...12 E1. Maksut eläkeyhtiöille...12 E2. Maksut eläkekassalle ja -säätiölle...12 E3. Yrityksen suoraan maksamat eläkkeet...12 E4. Muut vakuutusmaksut...12 F. Muut työvoimakustannukset...12 F1. Henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut oman henkilöstön palkat...12 F2. Muut henkilöstön koulutuskustannukset...12 F3. Suojapuvut, työvaatteet...13 F4. Virkistys- ja sosiaalitoiminnan kustannukset...13 F5. Henkilöstöhankinnan kustannukset...13 F6. Varhaiskuntoutus...13 F7. Yritysetuudet...13 F8. Työnantajan optioetuuksista maksamat sosiaalikustannukset...13 HUOMAUTUKSIA...13

3 3 Työvoimakustannustutkimus 2008 Yksityinen sektori Ketä tiedustelu koskee? Tiedustelun kohteena on yritys tai muu yhteisö juridisena yksikkönä. Konserneissa jokainen tytäryhtiö vastaa erikseen. Otos on poimittu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä. Tiedustelu kattaa kaikki yrityksen toiminnot lukuun ottamatta maa-, metsä- ja kalataloutta. Työnantajaa pyydetään ilmoittamaan koko yritystä koskevat tiedot palkatun henkilökunnan määrästä, tehtyjen ja/tai palkattujen työtuntien määrästä sekä palkkakustannuksista ja muista lomakkeella nimetyistä työvoimakustannuksista. Työnantajan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei ilmoiteta, vaan Tilastokeskus kerää ne hallinnollisista rekistereistä. Tiedot koskevat koko vuotta Myös monialayritykset vastaavat vain yhdellä, toimialaltaan esitäytetyllä lomakkeella. Fuusioituneiden tai vastaavien yritysten tietoja ei tarvitse eritellä toisistaan. Kustannusten, henkilöiden ja työtuntien määrän tulee vastata toisiaan. Mikäli joidenkin erityisryhmien (esim. yrityksen ylin johto, provisiopalkkaiset) osalta ei ole mahdollista ilmoittaa työtuntien määrää (palkatut/tehdyt), tulee vastauksen ulkopuolelle rajata myös näiden ryhmien kustannukset. Tiedustelu koskee yritykseen työsuhteessa olevan henkilökunnan käytöstä aiheutuneita työvoimakustannuksia vuonna Vastauksen tulee kattaa myös - yrityksen ylin palkattu johto - osa-aikaiset ja määräaikaiset - oppilaat, harjoittelijat sekä työllistämisvaroin palkatut - työvoimaa vuokraavien yritysten osalta koko henkilökunta (siis myös vuokratut henkilöt, jotka eivät sisälly ns. käyttäjäyritysten henkilömääriin). Tiedustelu ei koske henkilöstöä, joka ei ole työsuhteessa yritykseen - yrittäjiä ja omistajajohtajia (jotka eivät ota palkkaa yrityksestä tai maksavat vain YEL-maksun), - freelancereita ja vuokrattua henkilökuntaa, - palkkionsaajia konsultti- ym. tehtävistä, - sivutoimisia tuntiopettajia (esim. kansalaisopistoissa) ja - ulkomailla tai ulkomaille rekisteröidyissä yrityksissä työskenteleviä (esim. ns. komennustyöt eivät kuulu tutkimukseen, mikäli tuloista ei veroteta Suomessa ns. 6 kuukauden perusteella). Tiedustelu ei koske myöskään niitä palkansaajia, jotka ovat olleet koko kalenterivuoden palkattomalla vapaalla (tai vuorotteluvapaa on alkanut vuoden 2008 alusta). Jalostuksen toimialoilla kaikki tiedot kerätään erikseen työntekijöiltä ja toimihenkilöiltä, työpanostiedot myös edellisiin lukuihin sisältyviltä osa-aikaisilta. Palvelualoilla tiedot kerätään koko- ja osa-aikaisilta.

4 Yhteyshenkilöt 4 Toivomme teidän toimittavan tiedot sähköisellä web-lomakkeella, jonka yrityskohtainen käyttäjätunnus- ja salasanapari on lähetekirjeessä. Yritys voi myös tarvittaessa pyytää Tilastokeskukselta vastaamista varten erillisen excel- tai paperilomakkeen. Työvoimakustannustiedustelun tietosisältöä sekä sähköistä tiedonkeruuta koskeviin tiedusteluihin ja lomaketilauksiin vastaavat Tilastokeskuksessa: Pentti Jonninen puh. (09) Tomi Martikainen puh. (09) Hanna Rättö puh. (09) s-posti: tvk@tilastokeskus.fi Tiedustelun ohjeet ovat nähtävissä osoitteessa: Sähköisen tiedonkeruun yleisohjeet Palveluun kirjautuminen Tilastoaineisto palautetaan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän kautta, jonne pääsee osoitteesta Palveluun kirjaudutaan sisään Tilastokeskuksen lähetekirjeessä toimittamalla yrityskohtaisella käyttäjätunnus-salasanaparilla. Sisäänkirjautumissivulla voidaan valita palvelun kieli, suomi tai ruotsi. Kirjoitetaan käyttäjätunnus ja salasana näille varattuihin kenttiin ja painetaan Jatka. Yhteystietojen antaminen Täytetään yrityksen yhteyshenkilön tiedot (nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite). Tähän henkilöön otamme yhteyttä jos annetuissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä. Huomaa, että tiedot ovat pakollisia. Yrityksen tietojen antaminen Tarkistetaan esitäytetyt yrityksen tiedot ja korjataan muuttuneet tai virheelliset tiedot. Yrityksen yhteyshenkilökenttään täytetään henkilön nimi, joka toimii yhteyshenkilönä yrityksessä. Jos yritystunnus muuttuu, esim. yrityksen juridinen toiminta päättyy, mutta toiminta jatkuu uudessa yrityksessä, voidaan uusi tunnus ilmoittaa Uusi y-tunnus kentässä. Painetaan lopuksi Tallennus. Tietojen tallentaminen Tiedot tallennetaan painamalla Tallenna -painiketta. Mikäli jotain olennaista puuttuu tai jotkin annetut tiedot ovat suhteessa toisiinsa epäloogisia, tulee tästä tallennettaessa huomautus lomakkeen alalaitaan. Huomautus ei kuitenkaan estä tietojen tallentamista. Järjestelmä antaa ilmoituksen tallennuksen onnistumisesta tai mahdollisesta epäonnistumisesta. Tämän jälkeen voidaan palata esimerkiksi edelliselle sivulle korjaamaan tietoja tai poistua palvelusta, eivätkä jo tallennetut tiedot katoa.

5 Kustannusten määritys Esitäyttötiedot 5 Tietojen tallentaminen ei onnistu, mikäli numeeriseen kenttään on tallennettu tekstitietoja! On lisäksi huomattava, että lomakkeen täyttäjän tulee painaa tallenna painiketta noin 60 minuutin välein, jotta istunto/yhteys ei yllättäen katkea. Tutkimuksessa seurataan kassavirtaperiaatetta eli siinä selvitetään todelliset, vuonna 2008 tapahtuneet rahavirrat, vaikka osa kustannuksista (tai palautuksista) liittyisi tosiasiallisesti vuoteen Kustannukset esitetään nettona eli niistä on vähennetty yrityksen mahdollisesti saamat maksunpalautukset, hyvitykset yms. erät. Poikkeuksena edelliseen sairausajan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyvien vapaiden palkka ilmoitetaan bruttomääräisinä ennen Kansaneläkelaitokselta tai tapaturmavakuutuksesta saatavaa maksun palautusta. Suurin osa otoksen yrityksistä on mukana myös työvoimakustannusindeksin neljännesvuositilaston kyselyssä. Mikäli olemme saaneet vastauksen jokaiselta neljännekseltä, lomakkeella on esitäytettynä näiden tietojen summana palkkaa saaneiden lukumäärä ja palkkasumma sekä ilmoitetut palkalliset tai tehdyt työtunnit. Palkalliset työtunnit ovat neljännesvuositilastossa hieman suuremmat kuin vuositilastossa, koska niihin sisältyvät tuolloin myös arkipyhien tunnit. Tehtyjen työtuntien määrä on sen sijaan molempien tilastojen käsitteistössä sama. Täyttäkää nämäkin kohdat lomakkeella joko hyväksymällä ja kopioimalla esitäytetyt luvut tai ilmoittamalla uudet luvut. Kysymyskohtaiset ohjeet Tässä ohjeessa tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. A. Henkilökuntamäärä, työtunnit (tuntia) ja palkkasumma (euroa) vuonna 2008 A1. Palkkaa saaneiden määrä (henkilötyövuodet)* Henkilöstömäärä (henkilötyövuodet) lasketaan seuraavasti: (Palvelussuhteessa olleiden päivät (kalenteripäiviä) miinus palkattomien poissaolojen päivät)/366 = lomakkeen kohta A1 Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä (henkilötyövuodet) saadaan, kun vuoden aikana palvelussuhteessa olleiden henkilöiden (koko vuoden palkattomalla vapaalla olleita lukuun ottamatta) kaikista palkallisista päivistä (kalenteripäivät) vähennetään ensin kaikki palkattomat vapaat päivät (myös lomautus- ja lakkopäivät) ja loppu jaetaan 366:lla. Jos yrityksessä on erilaisia työaikoja, kannattaa henkilömäärä laskea ensin kullekin ryhmälle erikseen ja sitten yhdistää ne (vrt. kohta A3). Mikäli yrityksen palvelussuhteessa olevia henkilöitä ei voida seurata henkilötasolla automaattisesti, saadaan koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä (henkilötyövuodet) laskemalla yhteen kunkin kuukauden lopun palvelussuhteessa olevien henkilöstömäärät ja jakamalla summa 12:lla. Palkattomalla vapaalla olleita ei sen kuukauden lopun luvuissa oteta laskussa huomioon.

6 6 A2. Osa-aikaisten määrä kokoaikaisiksi muutettuna Osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin työehtosopimuksen mukainen tai yrityksessä/yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika. Jos muuten kokoaikaisena toimiva henkilö on ollut osittaisella hoitovapaalla, osa-aikaisella opintovapaalla, osa-aikaeläkkeellä, osa-aikalisällä tai muuten osa-aikatyössä, hänet lasketaan ko. kuukausien ajalta osa-aikaiseksi. Jos henkilökuntamäärää ei voida laskea kuukausittain, luetaan henkilö koko- tai osa-aikaiseksi sen mukaan, kumpaan ryhmään hän on kuulunut suurimman osan kalenterivuodesta Osa-aikaisten määrät (osa-aikaisten henkilötyövuodet) muutetaan kokoaikaisiksi henkilötyövuosiksi osa-aikaisuusprosentin tai muun osa-aikaisuusasteen avulla kohdan A1 luvusta. Jos esimerkiksi yksi osa-aikainen on tehnyt noin 2/3 kokoaikaisen työajasta, kolme osa-aikaista vastaa kahta kokoaikaista työntekijää. A3. Palkalliset työ- ja poissaolotunnit (tuntia)* Palkalliset työ- ja poissaolotunnit sisältävät henkilökunnan yhteisen säännöllisen vuosityöajan sekä lisä- ja ylityötunnit. Palkallisten tuntien tulee siten sisältää sekä palkalliset tehdyt työtunnit että lisäksi palkallisen vapaan tunnit (ns. ei-tehdyn työajan tunnit). Ne ilmoitetaan täysinä tunteina. Palkallisen vapaan tunteihin luetaan mm. - palkallinen vuosiloma, - palkallinen sairaus- ja tapaturma-aika, - palkallinen lapsen syntymä- ja hoitovapaa, - palkallinen henkilökohtaisen syyn perusteella myönnetty vapaa sekä - työajan lyhentämiseksi myönnetyt vapaapäivät riippumatta siitä, maksetaanko palkka osana tehdyn työajan vai ei-tehdyn työajan palkkaa. Vuonna 2008 on 254 työpäivää, kun 366 kalenteripäivästä vähennetään viikonloput (2 x 52) ja 8 arkipyhää. Kuukausipalkkaisilla toimistotyössä olevilla viikkotyöaika on yleensä 36,25 tuntia ja päivätyöaika 7,25 tuntia. Henkilökunnan säännöllinen vuosityöaika vuodelta 2008 saadaan kertomalla työpäivien määrä työtuntien määrällä, esim. 7,25 x 254 eli 1842 tuntia. Lopuksi kerrotaan tämä yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika kokoaikaisten (sekä työntekijöiden ja toimihenkilöiden) osalta kohdan A1 henkilötyövuosilla ja osa-aikaisten osalta kohdan A2 osa-aikaisten määrällä kokoaikaisiksi muutettuna. Edellisiin säännöllisen työajan tunteihin lisätään vielä ylityötunnit (erikseen kohdassa A4), jotta saadaan kaikki palkalliset työ- ja poissaolotunnit. Jos viikkotyötuntimäärä vaihtelee henkilöstön sisällä, lasketaan palkalliset työtunnit kullekin ryhmälle erikseen ja lopuksi kaikki yhteen. Viikko- ja vuosityöaika vaihtelee ammateittain ja henkilöstöryhmittäin. Jos esimerkiksi viikkotyöaika on 40 tuntia, tulee vuosityöajaksi 2032 tuntia. Ns. pekkaspäivät lyhentävät työaikaa, ja jos niistä on maksettu erillinen korvaus, se merkitään kohtaan B10. Jos työajan lyhentäminen on korvattu tehdyn työajan ansiota korottamalla, viikkotyöajaksi merkitään 37,9 (tai vastaava) ja korvauksia ei merkitä erikseen minnekään. Urakka- ja sopimuspalkkojen työajat ilmoitetaan tehtyjen työtuntien tai laskennallisen sopimuksen työajan (esim. lääkärit, seurakuntatyöntekijät, liikenteen työntekijät jne.) mukaan. Opetusvelvollisuustyöajassa olevien säännöllistä vuosityöaikaa ei lasketa. Sen sijaan koulutusalan yrityksille ja yhteisöille on opettajia koskien oma lomake, jossa työaika lasketaan opetusvelvollisuuden ja poissaolot päivien mukaan. Kohdassa A9

7 7 kysytään palkanmaksun perusteena olevia koulutyöajan tunteja (= tehdyt luokkaopetustunnit + ylituntipalkkioperusteisesti maksetut oppitunnit/muut tehtävät). Kohdan A10 yhteissuunnitteluajan ja veso-päivien tunneissa edellinen tarkoittaa sopimuksen mukaisia viikkotunteja (esim. peruskoulussa 2 tuntia) ja jälkimmäinen koulutus- ja suunnittelupäiviä. Muiden kuin opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien tunnit merkitään muun henkilöstön joukossa koulutustoimialan lomakkeeseen. Esim. rehtorit ja sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opettajien säännöllinen vuosityöaika merkitään toimistotyöajan mukaan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat yleistyöajan mukaan. Ammattikorkeakoulujen vuosityöajassa olevilla käytetään säännöllistä viikkotyöaikaa, joka saadaan jakamalla vuosityöaika ( tuntia) koulutyöviikkojen määrällä (esim. 1600/40 = 40 tuntia/vko). Lääkäreiden ja vastaavassa työtehtävässä olevien aktiivipäivystyksen tunnit (päivystys hoidettu ko. työpaikalla) merkitään ylityötunneiksi, jos niistä on maksettu sopimuksen mukainen korvaus. Jos aktiivipäivystystunneista on annettu säännöllisenä työaikana pidettäviä vapaatunteja, ne sisältyvät säännölliseen työaikaan. Palkat ja korvaukset sisältyvät varsinaiseen palkkasummaan. Muun kuin aktiivipäivystyksen aktiivitunnit merkitään ylityötunneiksi ja niistä saadut korvaukset sisältyvät varsinaiseen palkkasummaan. Muut korvaukset sisältyvät varallaolokorvauksiin (C6). Jos varallaolotunteja muutetaan vapaatunneiksi, niistä maksettu palkka merkitään kohtaan B9. Jos työaikaa ei ole määritelty lainkaan (esim. järjestöt, hengellinen työ) ilmoitetaan työaika ja poissaolot työpäivinä. Tällöin tulee huomautuksia -kohdassa antaa lisätietoja Tilastokeskuksessa tehtävän laskemisen auttamiseksi. Mikäli yrityksessä on palkattua, vakinaista henkilökuntaa, joka ei kuulu työaikalain piiriin, lasketaan heidän vuosityöaikansa kyseisen toimialan toimihenkilöiden yleisen käytännön mukaan. Tuntipalkkaisilla säännöllinen vuosityöaika on lähes kaikilla yleistyöajan mukainen eli keskimäärin 1943 tuntia vuodessa. A4. Ylityötunnit Ylityötunteja ovat ne, joista on maksettu rahakorvaus ja joita ei ole pidetty vapaana. Jos säännöllisen työajan ulkopuolella tehdään myöhemmin saman suuruisena vapaana saatavia tunteja tai päiviä, ei 'sisääntekoa' lueta ylityöksi. Varallaolotunteja ei lasketa mukaan ylityötunteihin. Vesiliikenteen takuupalkkajärjestelmässä mukana olevien kohdalla ylityöksi merkitään sovitun työn ylittävä osuus, josta maksetaan ylityökorvausta. A5. Palkalliset poissaolotunnit, yhteensä (tuntia)* Poissaolotuntien määrät voidaan laskea säännöllistä työtä tekevillä kuukausipalkkaisilla seuraavasti. Työpäivän tuntimäärä saadaan jakamalla viikon säännöllinen työtuntimäärä 5:llä, arkipäiviltä jakaja on 6 ja jos poissaolot on ilmoitettu kalenteripäivinä, jakajana on 7. Jos poissaolojen määrä tiedetään esimerkiksi kalenteripäivinä, saadaan poissaolotuntien määrä seuraavasti: Viikon säännöllinen työtuntimäärä /7 x poissaolopäivät kalenteripäivinä = poissaolot tunteina. Mikäli henkilöllä on vaihteleva työaika, hyväksytään arvio poissaolotunneista.

8 A6. Tehdyt työtunnit* 8 Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin henkilöstö on tehnyt varsinaisia työtehtäviään ja jota varten hänet on yritykseen palkattu. Tehtyyn työaikaan luetaan myös henkilöstökoulutuksessa oloaika. Tuntipalkkaisilla tehtyjen työtuntien (ml. henkilöstökoulutus) määrä voidaan määrittää suoraan palkkakirjanpidon tiedoista. Tehtyjen työtuntien määrään on kuitenkin lisättävä henkilöstökoulutukseen käytetty aika. Mikäli urakkapalkkaisilla käytettävissä ei ole tietoa urakan hinnoitteluperusteena käytetyistä tunneista, tehtyjen työtuntien määrä tulee arvioida teoreettisen työajan perusteella. Kuukausipalkkaisilla tehdyt työtunnit voidaan määrittää vähentämällä teoreettisesta työajasta palkalliset ja palkattomat poissaolot sekä lisäämällä siihen ylityöt eli teoreettinen työaika (palkansaajien määrä*työpäivien määrä*työpäivän pituus) + lisä- ja ylityöt - palkattomat poissaolot = palkatut tunnit (kohta A3) - palkalliset poissaolot(a5) = tehdyt työtunnit(a6) Työpäiviin eivät tässä sisälly työpäiville osuvat yleiset vapaapäivät (ks. kpl palkalliset työ- ja poissaolotunnit). Työpäivän työtuntien määrä voidaan laskea jakamalla säännöllinen viikkotyöaika viikon työpäivien määrällä. A7. Ennakonpidätyksenalainen rahapalkka (euroa)* A8. Luontoisetukustannukset Yrityksen vuoden aikana maksama rahapalkka yhteensä sekä tehdyltä että ei-tehdyltä työajalta. Palkkoihin ei tule lukea mukaan niiden henkilöiden palkkoja, jotka eivät kuulu henkilöstömäärään (henkilötyövuosiin) esim. palkkionsaajina. Ilmoitetun palkansaajien määrän ja palkkasumman tulee vastata toisiaan! Luontoisetuja sekä kustannusten korvausta ei lueta rahapalkkaan. Siksi myös vesiliikenteessä maksettava vapaa-ajan asumiskorvaus vähennetään rahapalkasta. Luontoisetukustannuksilla tarkoitetaan työnantajalle luontoisetujen myöntämisestä koituvia todellisia kustannuksia nettomääräisinä. Jos niitä ei ole saatavissa, ilmoitetaan verotusarvon mukaiset kustannukset. Työpaikkaruokailun (=ateriaedun) kustannuksiin sisältyvät mahdollisen oman työpaikkaruokalan tai kahvion kustannukset sekä lounassetelien tms. hankintakustannukset (ilman henkilökunnan palkkoja, koska ne sisältyvät henkilökunnan kokonaispalkkoihin) vähennettynä työntekijöiden mahdollisesti itse maksamalla osuudella. Vastaavasti lounassetelin hinnasta vähennetään työntekijän maksama osuus ja erotus jää ateriaedun kustannuksiksi. Autoedun kustannuksiin luetaan erilaisista auton käyttöön liittyvistä eduista yritykselle koituvat nettokustannukset eli - polttoaine-, vakuutus-, huolto-, korjaus- ja pysäköintikustannukset, - autotallietu, autopaikka.

9 9 Yrityksen omistaman, henkilökunnan omassa käytössä olevan ajoneuvon kustannukset voidaan arvioida myös vastaavan autoedun leasingkustannuksilla käyttäen arviointiperusteena sopimuksen mukaisia leasinghintoja. Kustannuksiin ei lueta välittömästi työhön liittyvän käytön osuutta, eikä ajoneuvon hankintakustannuksia tai jälleenmyynnistä saatuja tuloja. Asumisen tukemisen kustannuksiin luetaan henkilökunnan asumisen tukemisesta aiheutuneet nettomääräiset käyttö- ja ylläpitokustannukset, eli - yrityksen omien asuntojen ja asuinalueiden ylläpito (mm. huoltoyhtiön kustannukset, vakuutusmaksut, kiinteistövero), - vuokra-asumisen tukemisen kustannukset, - muutto- ja korjausavustukset sekä - palkansaajan omistusasunnon ostoon liittyvä korkoedut. Vesiliikenteessä maksettava vapaa-ajan asumiskorvaus (vähennettynä rahapalkasta) ilmoitetaan tässä. Muita luontoisetuja ovat esim. puhelinetu, joista työnantajalle koituvat nettokustannukset ilmoitetaan tässä. A9 ja A10. Opetusvelvollisuusopettajat (kts. kohta A3) A13-A18. Oppisopimusoppilaat Tiedot oppisopimusoppilaiden määristä, palkoista sekä palkatuista ja tehdyistä työtunneista. Kaikki nämä tiedot sisältyvät edellä oleviin, yrityksen koko henkilökuntaa koskeviin lukuihin. B. Palkalliset poissaolot (tuntia)ja poissaoloajan palkat (euroa) B2. Vuosiloma* Kuukausi- ja tuntipalkkaisilla poissaolokustannuksia ovat poissaolotunneilta maksetut palkat. Kuukausipalkkaisilla poissaolokustannukset voidaan laskea kertomalla poissaolopäivien lukumäärä henkilön keskimääräisellä päiväpalkalla, jos poissaolot ovat tiedossa työpäivinä. Työpäiväpalkka saadaan jakamalla kuukauden ansio 20,9:lla. Mikäli henkilöllä on vaihteleva työaika, hyväksytään arvio poissaolotunneista ja niiden kustannuksista. Opetusvelvollisuustyöajassa oleville on käytännössä erittäin vaikea määritellä työaikoja tai poissaoloja tunteina. Tästä syystä tähän ryhmään kuuluvien poissaolot ilmoitetaan työpäivinä. Vuosilomalain, työehtosopimuksen tai yrityskohtaisen sopimuksen perusteella annettu vuosiloma ja sen ajalta maksettu palkka. Koulutus-toimialan opetusvelvollisuustyöajassa olevien opettajien vastaukseen liittyy koulutyön keskeytys -käsite, jolla tarkoitetaan koulun päättymisen ja alkamisen välillä olevaa aikaa. Samaan käsitteeseen sisältyvät tässä koulujen syyslomat ja muut vapaat, myös laskennalliset opettajien vuosilomat.

10 B3-B5. Sairauspoissaolo* 10 Tässä ilmoitetaan sairauspoissaolon palkalliset lyhyet ja pitkät (työnantajalle Kelakorvatut) poissaolotunnit. Sairausajan palkka/ansionmenetyksen korvaus ilmoitetaan bruttomääräisenä, vähentämättä työnantajan sairaus- ja tapaturmavakuutuslain nojalla saamaa maksun palautusta. B6-B8. Perhevapaa (lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot) Äitiys-, isyys- ja vanhempainloman ajan palkalliset poissaolotunnit ja niiltä maksetut palkat ilmoitetaan tässä. Jos palkatonta äitiyslomaa ja siihen liittyvää kotihoidon vapaata on ollut kalenterivuonna 2008, ko. henkilöä ei lasketa siltä osin mukaan yrityksen henkilökuntamääriin eikä hänen poissaolotuntejaan poissaoloihin. Jos vuoden 2008 puolella on palkallista äitiyslomaa, lomalla ollut lasketaan niiltä kuukausilta mukaan henkilökuntamääriin ja vastaavalta ajalta merkitään poissaolotunnit. Mahdollinen sijainen lasketaan normaalisti henkilökuntamäärään, samoin kuin hänen tekemänsä työtunnit ja saamansa palkka niiden summiin. B9-B10. Työajan lyhentämisvapaa (pekkaspäivät, jp-päivät) ja vuorovapaat B11. Muu poissaolo Työajan lyhentämisen johdosta maksettavan palkan sijoittamisessa oikeaan kohtaan voi olla ongelmia. Tässä tutkimuksessa työajan lyhentämisen johdosta maksettava palkka luokitellaan alakohtaisen TES -käytännön mukaisesti: - Niillä tuntipalkka-aloilla, missä työajan lyhentäminen on kompensoitu erillisellä tehdyn työajan palkan yhteydessä maksettavalla lisällä (mm. metalliteollisuus ja mekaaninen metsäteollisuus), ao. kompensaatio luetaan tehdyn työajan rahapalkkaan. Tunteja tai kustannuksia ei tarvitse eritellä. - Niillä aloilla, missä työajan lyhentäminen on korvattu joko kokonaan tai osittain palkallisten vapaapäivien määrää lisäämällä tai vastaavan suuruisella kertakorvauksella, ao. poissaoloajan kustannukset ilmoitetaan kohdassa B10 (mm. pekkasvapaiden palkka, majoitus- ja ravitsemisalan jp -päivien palkka). Vuorovapaakorvaukset ja kolmivuorotyön lyhennyslisät ilmoitetaan kohdassa B9. Varallaoloajan vapaita ovat esim. lääkäreille, huoltomiehille ymv. muun kuin aktiivipäivystyksen vuoksi annetut palkalliset vapaat. Tämä varallaolosta mahdollisesti korvauksen sijaan otetun palkallisen vapaan palkka merkitään tähän ja varallaoloajan korvaus (ilman vapaata) on kohdassa C6. Muihin poissaoloihin luetaan erilaisilla henkilökohtaisilla ja yhteiskunnallisilla perusteilla annettujen vapaapäivien (esim. merkkipäivät, luottamustoimet, reservin kertausharjoitukset) ajalta maksetut palkat.

11 11 C. Kertaluonteiset kustannuserät (euroa) C1. Tulospalkkiot C2. Lomaraha C3. Lomakorvaus C4. Arkipyhäkorvaukset Kustannuksiin luetaan ne aika- ja suorituspalkkojen lisäksi maksettavat suoritukset, jotka perustuvat talouden ja tuottavuuden kehitykseen sekä muihin yrityksessä asetettuihin tulosmittareihin. Kohdassa ilmoitetaan myös tantiemit ja royaltit sekä käteiset voittopalkkiot ja voitonjako. Tilastokeskus poimii henkilöstörahastoihin talletettavat voittopalkkiot muista lähteistä, joten niitä ei ilmoiteta. Lomapalkan lisäksi maksettava erillinen korvaus. Vuosilomalain, työehtosopimuksen tai yrityskohtaisen sopimuksen perusteella annettavan vuosiloman pitämättä jäämisestä maksettu korvaus. Erillistä korvausta arki- ja juhlapyhien ajan ei-tehdystä työstä maksetaan yleensä vain tuntipalkka-aloilla. Kuukausipalkkaisille ja vuorotyössä oleville ei erillistä arkipyhäkorvausta yleensä makseta. Tähän ei siis kuulu sunnuntailisiä tai vastaavia. C5. Työsuhteen päättymisestä johtuva korvaus Työsuhteen päättymisestä johtuva korvaus siltä osin, kuin maksettua palkkaa tai korvausta ei vastaa työssäolo. Kohdassa ilmoitetaan myös työsuhteen päättyessä maksettava kertaluonteinen korvaus. Tähän ei kuulu lomakorvausta, joka on kohdassa C3. C6. Varallaolo- ja luottamusmieskorvaukset C7. Palvelusvuosikorvaukset D. Työnantajan saamat tuet Tähän kohtaan merkittävät varallaolo- ja hälytyskorvaukset eivät ole varsinaista palkkaa, vaan ylimääräinen sopimuksiin perustuva lisä. Kustannuserään kuuluvat myös luottamusmieskorvaukset, aloitepalkkiot, opetus- ja kirjoituspalkkiot, kustannusten korvausten veronalainen osa jne. Palvelusvuosikorvaus/-palkkio on palvelusajan perusteella maksettu erillinen kertaluonteinen korvaus tai lisä. Palkkojen yhteyteen kuuluvia lisiä ei tarvitse eritellä. Kohdassa ilmoitetaan oppisopimuksen yhteydessä maksettava koulutuskorvaus. Työllistämistuet saadaan rekisteristä. Tukiin ei lueta rinnakkaisrekisterissä olevien alusten saamaa valtion tukea.

12 12 E. Työnantajan maksamat vapaaehtoiset sosiaalikustan nukset E1. Maksut eläkeyhtiöille Lakisääteistä työeläkemaksua ei ilmoiteta. Lisäeläketurva voi olla joko rekisteröityä tai rekisteröimätöntä. Maksut eläkeyhtiöille kattaa sekä TyEL lisäeläkevakuutuksella että vapaamuotoisella työeläkevakuutuksella järjestetyn lisäeläketurvan. E2. Maksut eläkekassalle ja -säätiölle Kohdassa ilmoitetaan sekä lisäeläketurvan rahoittamiseksi maksetut normaalit vakuutusmaksut että lisäeläketurvaan kohdistuvat todelliset kannatusmaksut. Näitä voivat olla esim. vastuuvajauksen kattamiseksi perityt lisämaksut. Huom! Mikäli vastuuvajaus koskee sekä lakisääteistä eläkevakuutusta että lisäeläkevakuutusta, ilmoitetaan ainoastaan lisäeläketurvaan kohdistuva osuus! Tässä kohdassa ilmoitetaan myös mahdolliset puretuista (lisä)eläkekassoista johtuvat vastuiden jaot yrityksille. E3. Yrityksen suoraan maksamat eläkkeet E4. Muut vakuutusmaksut F. Muut työvoimakustannukset Tähän kuuluvat mm. yrityksen omaan eläkesääntöön perustuvat eläkkeet. Muihin vakuutusmaksuihin luetaan kustannukset muusta vapaaehtoisesta vakuutusturvasta, kuten vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, henkivakuutuksesta, vastuuvakuutuksesta, työttömyysvakuutuksesta ym. Kohdassa ilmoitetaan myös maksut työpaikkakassalle siltä osin kuin ne kohdistuvat lakisääteistä tai työehtosopimuksiin perustuvaa sosiaaliturvaa täydentävän lisäturvan rahoitukseen. Lakisääteisen sairausvakuutuksen osalta maksut työpaikkakassalle poimitaan hallinnollisesta aineistosta! Niitä ei ilmoiteta! F1. Henkilöstökoulutuksen ajalta maksetut oman henkilöstön palkat Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan työnantajan järjestämää tai hankkimaa koulutusta omalle henkilöstölle. Henkilöstökoulutukseen lasketaan ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä muu ammattitaidon ylläpitämiseksi tai kehittämiseksi järjestetty koulutus. Tästä koulutuksesta merkitään koulutuksessa oloajalta maksettu palkka. F2. Muut henkilöstön koulutuskustannukset Kustannuksiin luetaan - työpaikkakoulutuksessa käytettävien välineiden/ laitteiden hankintaan ja huoltoon sekä kiinteistön kulumiseen liittyvät nettokustannukset, - yrityksen ulkopuolisille maksetut koulutuspalkkiot, - yrityksen ulkopuolella järjestettäviin koulutustilaisuuksiin liittyvät kustannukset (kurssimaksut, matka- ja yöpymiskustannukset) - yrityksen oman ammattikoulun tai opiston nettokustannukset.

13 F3. Suojapuvut, työvaatteet 13 Työnantajan hankkimien suojapukujen, sadepukujen, työjalkineiden ja muiden työvaatteiden kustannukset. F4. Virkistys- ja sosiaalitoiminnan kustannukset Lastenhoitojärjestelyistä, henkilöstön kerho-, loma- ja virkistystoiminnasta, lomakylistä, kulttuuritoiminnasta yms. aiheutuneet nettokustannukset. F5. Henkilöstöhankinnan kustannukset F6. Varhaiskuntoutus Kustannuksiin luetaan henkilökunnan palkkaamiseen liittyvät kustannukset ilman oman henkilökunnan työpanoksen arvoa eli - lehti-ilmoitusten kustannukset, - työvoiman testausta ja hankintaa harjoittaville palveluyrityksille maksetut korvaukset, - työnhakijalle maksettu matkakustannusten korvaus. F7. Yritysetuudet Varhaiskuntoutukseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät työnantajan maksamat kustannukset ilmoitetaan nettokustannuksina. Työnantajan tuotteiden ja palvelusten käyttöön liittyvät henkilöstöalennukset. F8. Työnantajan optioetuuksista maksamat sosiaalikustannukset Huomautuksia Optioetuuksista ei tarvitse maksaa muita työnantajamaksuja kuin sosiaaliturvamaksut. Tässä ilmoitetaan vuoden 2008 aikana optioetuuksista maksetut sosiaaliturvamaksut. Tässä kohdassa ilmoitetaan vapaamuotoisena tekstinä, jos tietojen antamisessa on noudatettu jotain ohjeista poikkeavaa menettelytapaa tai annetaan palautetta tietojen sisällön tai lomakkeen osalta. Mikäli tallennuksessa tulee ongelmia, ottakaa yhteyttä tutkimuksen yhteyshenkilöihin : Pentti Jonninen puh. (09) Tomi Martikainen puh. (09) Hanna Rättö puh. (09) s-posti: tvk@tilastokeskus.fi Muistakaa tallentaa tiedot ja poistua uloskirjautumisen kautta.