Liikkumisen ohjauksen seuranta ja vaikutusten arviointi (LOSEVA) esiselvitys

Transkriptio

1 Liikkumisen ohjauksen seuranta ja vaikutusten arviointi (LOSEVA) esiselvitys LIVE-tilaisuus Leena Gruzdaitis Trafix Oy

2 Esityksen sisältö 1. Työn tausta ja tavoitteet 2. Liikkumisen ohjaus seurannan ja vaikutusten arvioinnin kannalta 3. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet 4. Esimerkkejä seurannasta ja vaikutusten arvioinnista 5. Käytettyjä mittareita ja menetelmiä 6. Johtopäätökset 7. Suositukset ja jatkotoimenpiteet

3 Työn tausta ja tavoitteet Liikkumisen ohjaus on Suomessa vielä varsin uutta eikä seurantatiedon keräämiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi ole käytössä systemaattisia menetelmiä tai vakiintuneita käytäntöjä. Siten jo toteutetuista hankkeista ei ole vielä juurikaan saatavilla systemaattista seuranta- ja vaikutustietoa. Kotimaista seuranta- ja vaikutustietoa kaivataan työn tuloksellisuuden osoittamiseksi, rahoituksen perustelemiseksi ja työn jatkuvuuden takaamiseksi. Esiselvityksessä tavoitteena oli Muodostaa käytäntöjä liikkumisen ohjauksen seurannan ja vaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi Suomessa. Löytää mittareita ja menetelmiä sekä liikkumisen ohjauksen koordinointityön että liikkumisen ohjauksen hankkeiden seurantaan ja vaikutusten arviointiin.

4 Liikkumisen ohjaus seurannan ja vaikutusten arvioinnin kannalta 1/2 Liikkumisen ohjaus on kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja järkevä autoilu) edistämistä kannustavin keinoin. Liikkumisen ohjauksella tavoitellaan kestävien kulkutapojen suurempaa kulkutapaosuutta. Liikkumisen ohjauksella pyritään vaikuttamaan liikkujien asenteisiin ja käyttäytymiseen. Käyttäytymismuutokset vaativat aikaa eivätkä tapahdu hetkessä. Liikkumisen ohjauksen toimenpiteillä voi olla vaikutusta, vaikka varsinainen käyttäytymismuutos jäisi tietyllä ajanhetkellä saavuttamatta. Liikkumisen ohjauksella lisätään liikkujien tietoisuutta ja osaamista kestävään liikkumiseen liittyen sekä vaikutetaan asenteisiin. Tietoisuus Osaaminen Asenteet Toiminta

5 Liikkumisen ohjaus seurannan ja vaikutusten arvioinnin kannalta 2/2 Kestävän liikkumisen edistämisen taustalla tavoitteet vähentää liikenteen ja liikkumisen haitallisia ympäristövaikutuksia, päästöjä, ruuhkautumista ja energian kulutusta sekä edistää lihasvoimaisen liikkumisen positiivisia terveysvaikutuksia. Kotimaan liikenne tuotti vuonna 2010 noin 13,25 milj. tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, noin 20 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteelle on asetettu tiukkoja päästövähennystavoitteita ja mm. LVM:n hallinnonalan Ilmastopoliittisessa ohjelmassa (ILPO) liikkumisen ohjaus ja kulkumuotojakaumaan vaikuttaminen on esitetty keinoina tavoitteiden saavuttamisessa. Koko väestöstä vain noin joka kymmenes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, erityisesti arki-/hyötyliikunta on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Liian vähäisen liikunnan arvioidaan aiheuttavan Suomessa noin milj. euron vuotuiset kustannukset, joista noin puolet aiheutuvat sairaspoissaoloista ja työn tuottavuuden heikkenemisestä ja loput ovat terveydenhuolto- ja sosiaalimenoja.

6 Liikkumisen ohjauksen toimenpiteet Liikkumisen ohjauksen toimenpidevalikoima on hyvin laaja ja sisältää hyvin erilaisia toimenpiteitä. Esimerkki liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden luokittelusta (EPOMM, MAX-tutkimushanke) Informaatiotoimenpiteet Markkinointitoimenpiteet Liikkumispalveluiden organisointi- ja koordinointitoimenpiteet Koulutustoimenpiteet Paikkasidonnaiset toimenpiteet Etätyöskentely ja joustavaan työaikaan liittyvät toimenpiteet Liikkumisen ohjausta tukevat toimenpiteet Lisäksi liikkumisen ohjausta tehdään useiden eri toimijoiden toimesta ja eri tasoilla (mm. kansallisesti, seudullisesti, hankekohtaisesti).

7 Kotimaisia esimerkkejä seurannasta ja vaikutusten arvioinnista Kevyen liikenteen reittiopas (HSL) Palvelun käyttäjämäärien ja kyselyllä selvitetyn pyöräilyn lisääntymisen perusteella laskettu, paljonko palvelu lisää pyöräilyä vuodessa pääkaupunkiseudulla Työsuhdematkalippu HSL seuraa omien työsuhdematkalipputuotteiden (työsuhdelippu ja työmatkasetelit) asiakasmääriä, lisäksi selvitetty asiakkaiden tyytyväisyyttä työsuhdematkalipputuotteisiin Autoton päivä (Helsinki) Helsingin KSV on seurannut vaikutuksia liikennemääriin ja pysäköintiin sekä joukkoliikenteen matkustajamääriin Taloudellinen ajotapa Mukana Suomen toisessa kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEAP-2), jossa vaikutusten arvioimiseksi kansallisella tasolla esitetty laskentamenetelmä

8 Ulkomaisia esimerkkejä seurannasta ja vaikutusten arvioinnista Pyöräilyn ja kävelyn lisääntymisen vaikutukset -tutkimus Laskelmissa huomioitu terveyshyödyt (WHO:n HEATlaskentamenetelmä), päästöt, onnettomuudet, melu ja päästöt, vaikutukset muutettu euromääräisiksi Esimerkkinä laskettu vaikutukset Pariisin kaupunkipyöräjärjestelmälle Traffic snake -peli, koululaisten liikkumistietoisuuskampanja Kestävillä kulkutavoilla tehdyt koulumatkat (ennen, aikana, jälkeen) Car Free Diet -kampanjasivusto Laskurit laskevat kustannussäästöä, hiilidioksidipäästövähenemää, vähentyneitä ajokilometrejä ja kaloreiden kulutusta käyttäjien ilmoittamien tietojen perusteella

9 Energiatehokkuusesimerkkejä seurannasta ja vaikutusten arvioinnista Esimerkkejä: Energiatehokkuusneuvontakeskus, kuluttajien energianeuvonta, maatilojen energiaohjelma, Haaste maapallolle -kampanja, Ilmastomuutoksen viestintäohjelma , kotitalouksien energiatehokkuusindeksi, energiatarkastus Energiatehokkuuden esimerkeissä esitetyt vaikutusten arviointitavat eivät ole suoraan hyödynnettävissä liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa, koska liikkumisen ohjauksen vaikutusten laskeminen ei ole yhtä yksiselitteistä eikä vaikutustietoa ole vielä riittävästi laskelmien pohjaksi.

10 Liikkumisen kehitystrendien seuranta Suomessa liikkumisen kehitystrendejä seurataan valtakunnallisella henkilöliikennetutkimuksella kuuden vuoden välein sekä seudullisilla laajoilla henkilöliikennetutkimuksilla. Liikennevirasto selvitti viime vuonna kansalaisten tyytyväisyyttä liikennejärjestelmään ja matkaketjuihin. Lisäksi mm. asukasbarometri, suomalaisten matkailu -tutkimus ja työvoimatutkimus sivuavat liikkumista. Nykyiset liikkumisen kehitystrendejä seuraavat tutkimukset ovat varsin raskaita toteuttaa ja niiden toistoväli on pitkä. Tarve kevyemmille kyselyille/barometreille Myös liikkumisen asennemuutosten seuranta

11 Liikkumisen ohjauksen seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa käytettyjä mittareita ja menetelmiä Esiselvityksessä tarkastellut menetelmät ja mittarit: MaxSumo, MaxEva ja MaxSem (EPOMM, MAX-tutkimushanke) SUMO ja SARA (Ruotsi) Lisäksi yhdysvaltalainen lähestymistapa ja muutamissa kotimaisissa hankkeissa esitetyt mittarit Ulkomaisille menetelmille oli yhteistä tiedonkeruun suunnittelu ja sen systemaattinen toteuttaminen hankkeissa. Hanketasolla systemaattisesta seurannasta ja vaikutusten arvioinnista saatu hyviä kokemuksia mm. Ruotsissa. MaxSumo-tyyppisen menetelmän arvioitiin soveltuvan hankekohtaiseen seurantaan ja vaikutusten arviointiin myös Suomessa. MaxSumoa testattiin työn aikana ja MaxSumoa jalostettiin paremmin suomalaisiin olosuhteisiin sopivaksi.

12 Johtopäätökset Liikkumisen ohjauksen toimenpiteillä tavoitellaan kulkutapamuutosta kohti kestävämpiä kulkutapoja. Siten kulkutapajakauma ja kulkutapamuutokset ovat keskeisimmät seurattavat mittarit, joiden avulla voidaan määrällisesti arvioida vaikutuksia esim. päästöihin, energiankulutukseen sekä terveyteen ja turvallisuuteen. Kestävän liikkumisen kehitystrendien ja yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten seuranta erillään: Kansainvälisellä, kansallisella ja seudullisella tasolla seurataan kehitystrendejä Toimenpiteiden vaikutuksia tarkastellaan puolestaan ohjelma- ja hanketasoilla Seuranta- ja vaikutustiedon keruu ei itsetarkoitus.

13 Suositukset ja jatkotoimenpiteet 1/3 1. Hankekohtainen seuranta ja arviointi: Seurantaa ja arviointia suositellaan kaikkiin liikkumisen ohjauksen hankkeisiin. Liikkumisen ohjauksen ohjelman sekä valtionapua saavissa liikkumisen ohjauksen hankkeissa suositellaan kokeiltavan MaxSumosta jalostetulla menetelmällä. Hankekohtaisessa seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa voi lähteä liikkeelle esim. seuraavista kohdista: Asetta toimenpiteille tavoite ja määritä kohderyhmä Kirjaa toimenpiteen määrälliset tiedot sekä toteutuneet kustannukset toimenpiteittäin Seuraa kustannustehokkuutta, kirjata tehokkuusluvut ja arvioidut vaikutukset Kokoa palautetta systemaattisesti Vuorovaikuta, hae kumppaneita, seuraa yhteistyötä kontaktien määrällä ja yhteydenotoilla, tiedota vaikutuksista

14 Suositukset ja jatkotoimenpiteet 2/3 2. Ohjelmatason seuranta ja arviointi: Suositellaan kokeiltavaksi MaxSumosta jalostettua menetelmää ohjelmatasolla sekä kansallisesti että seudullisesti. 3. Hanke- ja ohjelmatason arvioinnin kokemusten kerääminen ja menetelmien kehittäminen: Arviointimenetelmiä kehitetään kokemusten perusteella. Samalla voidaan kehittää menetelmiä etukäteen tehtävää arviointia varten, jos toimenpiteiden tyypillisistä vaikutuksista muodostuu käsitys. 4. Kestävän liikkumisen määrän kehitystrendien seuranta: Kehitetään kevyt kysely/barometri, joka voidaan toistaa vuosittain tai joka toinen vuosi.

15 Suositukset ja jatkotoimenpiteet 3/3 5. Kestävän liikkumisen asenteiden kehitystrendien seuranta: Kansallisten ja seudullisten henkilöliikennetutkimusten laajennetaan asenteita koskevilla kysymyksillä. 6. Hankekohtaisen arviointitiedon sähköinen tietokanta: Tutkitaan, onko sähköisen tietokannan muodostaminen tarpeellista (vrt. MaxEva, Sara)

16 Kiitos! Kysymyksiä?