Liikkumisen ohjauksen työn arviointi loppupäätelmiä ja pohdintoja

Transkriptio

1 Liikkumisen ohjauksen työn arviointi loppupäätelmiä ja pohdintoja Gaia: Tuomas Raivio, Anu Vaahtera, Laura Descombes WSP: Jani Päivänen, Annukka Engström, Suvi Järvinen

2 Sisältö Arvioinnin kohde ja tehtävä Viitekehyksiä Toteutus Tuloksia Ajatuksia & nostoja Kolme risteilevää polkua 2

3 Arvioinnin kohde ja tehtävä Arviointitehtävänä oli vertailla liikkumisen ohjauksen organisoinnin nykytilaa vuonna 2008 julkaistuun selvitykseen sekä arvioida, miltä osin tuolloin hahmotetut tavoitteet on saavutettu ja ovatko ne yhä ajanmukaisia 3

4 Viitekehyksiä Tarve Tavoitteet Miksi liikkumista pyritään ohjaamaan mitä tavoitellaan? Onko tarve edelleen olemassa? Miten se on muuttunut? Millaisin konkreettisin tavoittein tarvetta pyritään ratkaisemaan? Miten relevantteja tavoitteet ovat tarpeeseen nähden? Miten liikkumisen ohjaaminen on organisoitu? Millaisin resurssein toimitaan? Miten organisoituminen kytkeytyy muihin toimintoihin? Miten koherenttia toiminta on? Mitkä ovat yhteistyön muodot? Tavoiteltu lopputulos - Tiedon lisääntyminen - Osaamisen lisääntyminen - Asennemuutos - Toiminnan muutos Keinot Mitä on tehty tavoitteiden saavuttamiseksi? Millaista toimintaa keinoilla on tavoiteltu ja miten tässä on onnistuttu? Keinojen ja toimintatapojen läpivienti ja tarkoituksenmukaisuus Vaikutusten pysyvyys Tulokset Koordinointi Vaikutukset Mitä tuotoksia ja tuloksia projekteissa on saavutettu? Miten T&K-ohjelmat ja tukirahoituskierrokset ovat onnistuneet? Onko ohjelmallisuuden lisäarvopotentiaalia hyödynnetty? Miten hankkeista, ohjelmista ja rahoituksesta on viestitty? Millaisia vaikutuksia on saavutettu? Miten ne suhtautuvat alkuperäisiin tavoitteisiin (vaikuttavuus)? Mikä vaikutusten merkitys on kokonaisuuden kannalta? Kohdentuminen - Yksittäiset liikkujat/ryhmät - Järjestöt - Liikkumista tuottavat tahot - Liikkumista organisoivat tahot - Liikkumistarpeita synnyttävät tahot 4

5 Toteutus Aineistoanalyysi Kysely hankkeille Haastattelut 15 kpl Benchmarking: Ruotsi & Hollanti Tulevaisuustyöpaja Sparraava ohjausryhmätyöskentely 5

6 Tuloksia:nykytila 1. Liikkumisen ohjaus määrittyy hyvin vaihtelevasti eikä liikkumisen ohjauksen käsite ole vakiintunut 2. Liikkumisen ohjauksen keinovalikoiman juurtumista ja siihen sitoutumista tehostavat yhteisesti tunnistetut ajurit 3. Toimiva liikkumisen ohjaus edellyttää kilpailukykyisiä vaihtoehtoja autoilulle 4. Liikkumisen ohjaus on vakiintunut käytännön toiminnaksi vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla on tunnistettuja ongelmia ja vaihtoehtoja 5. Liikkumisen ohjaus on integroitunut osaksi liikennejärjestelmätyötä vain muutamilla paikkakunnilla 6

7 Tuloksia: maavertailu, Ruotsi Ruotsissa liikkumisen ohjaus on onnistuttu integroimaan suunnitteluprosesseihin Monilla seuduilla ja useissa kaupungeissa liikkumisen ohjauksesta on vähitellen tullut jokapäiväistä toimintaa osana olemassa olevia prosesseja Hanketoiminnassa ilmeisesti selkeämpi fokus autoiluun kuin Suomessa Kansallisen koordinaation väheneminen saattaa kuitenkin lisätä päällekkäisyyksiä Integroitumisen taustalla on kaupungin houkuttelevuuden lisääminen kestäviä kulkutapoja edistämällä Ruotsin valtionapuhankkeissa on edellytetty vaikutusten seurantaa, mikä on johtanut tuloksellisuuden tavoitteluun Yksityisen sektorin rooli on ollut alusta asti merkittävämpi kuin Suomessa Myös Ruotsissa on edelleen edellytysten esteitä esim. lainsäädännössä LO käsitteenä on liudentunut yhdeksi keinoksi muiden joukossa 7

8 Tuloksia: maavertailu, Alankomaat Alankomaissa liikkumista ohjataan voimakkain taloudellisin kannustimin ja tiiviillä yritysyhteistyöllä ruuhkat ja liikenteen sujuvoittaminen sekä liikenteestä aiheutuvien päästöjen hillintä ovat liikkumisen ohjauksen merkittäviä motivaattoreita keskiössä on yhteistyö työnantajien kanssa ja uusien työn tekemisen muotojen edistäminen, kuten etätyöt ja joustava työaika yksityisautoilulle on tarjolla selkeitä vaihtoehtoja kuten kattava julkinen liikenne, jonka käyttöä edesauttavat liityntäpysäköintimahdollisuudet Työnantajat voivat tukea kestävää (ja työsuhdeautoa halvempaa) työmatkailua monipuolisesti ilman veroseuraamuksia Liikkumisen ohjaus on muuttunut julkisen sektorin suosittamista toimenpiteistä kohti markkinaehtoista toimintaa 8

9 Hankehavaintoja 1. Sekä T&K- että valtionapuhankkeet kohdentuivat pääasiassa suuremmille kaupunkiseuduille koko Suomessa. Hankkeiden kattavuus on ollut varsin monipuolinen 2. Osa hankkeista on ollut hyvin pieniä, mikä ei ole vaikuttavuuden kannalta välttämättä tarkoituksenmukaista 3. Hankkeiden pääasiallisiksi kohdekulkumuodoiksi on ilmoitettu pyöräily ja kävely mikä on suhde autoiluun, muutetaanko tällöin kulkumuotojakaumaa? 4. Hankkeiden tavoitteista tärkeimpiä olivat useimmin muutokset liikkujien toiminnassa, muutokset tietoisuudessa eri kulkumuodoista ja niiden vaikutuksista sekä muutokset asenteissa. Keskeinen vaikutuskeino on ollut markkinointiviestintä, mutta sen vaikutukset jäävät epäselviksi 5. Hankkeilla on ollut suurin vaikutus hankkeita vetäneiden asiantuntijoiden omaan osaamiseen ja verkottumiseen. Suurin osa hankkeista on vaikuttanut kymmeniin-satoihin henkilöihin. 6. Muutoksia asenteissa ja tietoisuudessa ei pystytä toteamaan. Myös suorat vaikutukset kulkumuotojakaumaan jäävät osoittamatta 7. Hankkeiden tulosten pysyvyys näyttäisi riippuvan uusien toimintatapojen juurruttamisesta arkeen Ohjelmamuotoisuuden leveämmällä hyödyntämisellä olisi ehkä saavutettu enemmän näkyvyyttä ja lisätty hankekilpailua 9

10 Hankkeiden maantieteellinen jakauma 10

11 Ajatuksia & nostoja Onko alkuperäinen liikkumisen ohjauksen tarve 7 vuodessa ehtinyt muuttua huomattavasti alkuperäisiä ajatuksia laajemmaksi kokonaisuudeksi? Puhutaan kestävästä liikkumisesta, palvelumuotoilusta, liikkumisesta palveluna.. Onko liikkumisen ohjaus keinotekoisesti (ja turhaan) irti tästä? Tarvitaanko liikkumisen ohjausta kaikkialla? Onko riittävästi ongelmia ja vaihtoehtoja autoilulle? Liikkumisen ohjaus on eri asia kuin pyöräilyn ja kävelyn tukeminen Ydinkysymys on, miten auton palvelulupausta vastaan kilpaillaan Tarvitaan todennäköisesti laajapohjaisia ministeriötasonkin toimia: lainsäädäntö, taloudelliset kannustimet, fiskaaliset linjaukset, paikattoman työn esteet, Onko LO vaarassa marginalisoitua? Vrt. kestävä kehitys koulutuksessa 11

12 Kolme risteilevää polkua 1. Liudennetaan liikkumisen ohjaus Arviointinäkökulmasta liikkumisen ohjauksen keskeinen ongelma on sen lisäarvon hahmottaminen suhteessa muihin liikennepolitiikan välineisiin Voitaisiin harkita liikkumisen ohjaus -käsitteen liudentamista ja sen painoarvon vähentämistä hallinnollisena välineenä Tukihenkilötyyppinen tuki LIVE-verkoston kautta, vrt. ekotukihenkilöt 2. Business as usual Hankevaikuttavuuden parantaminen: kohdentaminen, hankekoko, valmistelu, sisällön tasapainotus, raportointi, vaikutusarviointi, myös yksityisille rahaa, 3. Liikkumisen ohjaus 2.0 Uusien Livin linjausten sisäänajaminen ja täydentäminen Vuorovaikutteisuus ja kohderyhmäajattelu Kulkumuodot ja liikkumispalvelut Seuranta ja vaikutusarviointi Näiden lisäksi mahdollistaminen 12

13 KIITOS!