Mitä hyötyä on juosta, jos emme ole oikealla tiellä?

Transkriptio

1 Mitä hyötyä on juosta, jos emme ole oikealla tiellä? Tulevaisuus ei tule vaan se tehdään. OPED-EXO päätösseminaari Hämeenlinna Anita Rubin

2 Eritap ahtu m ien ja niiden seurausten yhteisvaikutukset m u u ttavat kehityskulkua ennakoim attomaan suuntaan: verkostoitu m inen m aapalloistum inen tiedon m äärän eksponentiaalinen kasvu ym päristövaikutukset tiedonkulun kiihtym inen uudet innovaatiot

3 Tulevaisuudenkuva Luonne Tulevaisuuden tilaa koskeva näkem ys Mielen rakennelm a M uodostuu nykyhetkeä ja m ennyttä koskevasta tiedosta ja ymmärryksestä; havainnoista ja tulkinnoista; uskom uksista,tavo ista ja arvoista; odotuksista,to iveista ja peloista

4 Tulevaisuudenkuvan m erkitys Jos käsitys tu levaisuudesta on pelo ttava,ahdistava, epäm ääräinen taihahm oton,valintojen tekem isen motivaatio vähenee ja päätöksenteko vaikeutuu. Tulevaisuudenkuvatovat kiinteästi yhteydessä m otivaatioon 1. vaikuttam alla välittöm ästinykyhetkessä teh täviin päätöksiin ja valintoihin; 2. vaikuttam alla välillisestitoteutuvan tu levaisuuden luonteeseen

5 Tulevaisuudenkuvien ristiriidat yksilön /to imijan om ien tu levaisuudenkuvien välisetsisäiset epäjohdonm ukaisuudet; yksilön ja organisaation /ryhm än / yhteisön /yhteiskunnan tulevaisuudenkuvien väliset ristiriidat; erito imijaryhm ien tu levaisuudenkuvien välisetristiriidat

6 Tulevaisuudenkuvien haasteet Mikä tu levaisuudenkuva vaiku ttaa kulloinkin tehtävän päätöksen taustalla? Minkä viiteryh m än tu levaisuudenkuva on yhteiskunnassa hallitseva? K enen arvot ohjaavat päätöksentekoa? Minkä viiteryh m än arvot pitäisivalita om iksi?

7 M aam m e lukioiden tulevaisuus... Heikkenee selvästi 20 % Erittäin valoisana 6 % Selviämme jotenkin 10 % Valoisa 25 % Ennallaan 39 %

8 Oman lukionitulevaisuus... Heikkenee selvästi 6% Erittäin valoisa 3% Selviäm m e jotenkin 24% Valoisa 26% Ennallaan 41%

9 Tulevaisuudessa pärjääm inen V astau kset kuvastavat enem m än konservatiivisuutta kuin uudistushenkeä, useammin m uuttum attom uutta kuin m uutosta. Vastauksista heijastuu ym m ärrys siitä,millaisia om inaisuuksia ajassam m e eim uuten korosteta, m u tta jotka ovat tärkeitä: Opiskelua tällähetkellä rajoittaa nuorten kyvyttöm yys pitkäjänteiseen, tavo itteelliseen työskentelyyn. Toisaalta sellaista perinteisestisuom alaisuuteen liitettyä o m inaisu u tta kuin esim.sisu eijuuripid etty tärkeänä. Sitoutum ista ja harkintaa arvostaneissa vastauksissa korostuihuolioppijoiden tu levaisuudesta

10 O ppijan om inaisuudet tu levaisuudessa pärjääm iseksi OMINAISUUDET kyky sitoutua pääm ääriin harkintakyky joustavuus kriittisyys M uutoksensietokyky kyky nopeisiin ratkaisuihin sopeutum iskyky itsestä ku m p u ava kunnianhim o elisisu terve itsetunto ja raikas arvom aailm a eivast. Yhteensä Valittu Valittu Valittu

11 Oman lukion erityishaasteet % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1.O m an lukioni to imintaedellytykset paranevat :Toim ii nykyisessä m uodossaan Lukionion lakkautettu Tehtävät yhdistetty täysin erim ieltä vähän erim ieltä eos vähän sam aa m ieltä täysin sam aa m ieltä

12 Ykkösstrategiat M uut 16% Erikoistum inen 10% Sopeutum inen väheneviin resursseihin Sopeutum inen 10% resursseihin 10% Tietoteknologian hyödyntäm inen 8% - Verkostoitu - minen 10% Verkko-opetus 36% Yhteistyö muiden Yhteistyö oppilaito muiden sten oppilaito sten kanssa 10% kanssa 10%

13 R eaaliaikainen tieto Tapahtum isen hahm ottam ista ja haltuunottoa m onim utkaistaa uuden, reaaliaikaisen tiedon tu o m ien rinnakkaisten m aailm ankuvien,arvojen,arvostusten ja käsitysten jatkuva sisäänvyöry. Syyn ja seurauksen loogisen suhteen merkitys vähenee ja syvyyssuuntainen aikakäsitys hapertuu sam anaikaisesti,kun eläm yksellisyyden ja hetkellisyyden m erkitys kasvaa

14 Arvoähky O lem assaolon perustarpeetovatjäsentym inen, liittym inen ja tekem inen.näiden toteutum ista vaikeuttavatarvojen tulvassa m m. vaikutusm ahdollisuuksien puute liian suora to iminta ja erilaiset ääriliikkeet,rasism i, suvaitsem attom uus,uususkonnot,narsism i, eläm ysaddiktoitum inen; uskon katoam inen edustuksellisen dem okratian vaikutuskanaviin; globaalit ongelm at vs.paikallinen/alueellinen tekem inen; vastuutietoisuuden uudet ulo ttu vu u d et alueellisestija ajassa eteenpäin; etniset vähemmistöt,naiset,vammaiset,vanhukset ym

15 Arvoähkyn seurauksia Ero todellisen jaillusorisen välillämenettää to imivuutensa: uudetfiktiivisettodellisuuskuvatm uodostuvat reaalito d ellisuuden tilalle; viihteellisen,epäolennaisen jaeläm yksiä painottavan tiedon m erkitys kasvaa päätöksenteon perustana edutainm ent, infotainm ent; valintojajaratkaisujatehdäänyhäuseammin em otionaalisin perustein. H aasteena yksilölliseen vastuuseen kasvattam inen

16 Em otionaalinen universaalius Median välityksellä m obilisoidaan ja jaetaan kollektiivisia tunteita. Yksilöllisestikoetut inhim illiset tunteet ja mielenliikutuksettulevat hyväksytyiksija halutuiksi sen perusteella,että tuhannet ja kymmenet tuhannet m uut ihm iset kokevat juurisam oja tunteita juuri sam ana hetkenä. Yhteisestikoetut kokem ukset eivät perustu enää mihinkään yhteiseen arvopohjaan taihistoriaan,vaan niiden voima on juurisiinä,että ne ovat niin universaaleja

17 Eläm ysyhteiskunta Reaaliaikaisessa,tunnepohjaisessa eläm ysyhteiskunnassa päätökset pitää teh d ä nopeasti,teh o kkaastija lyhytjännitteisesti. K okonaisuuksien logiikka häm ärtyy, tu levan ennakoim inen vaikeutuu, paisuva ja pullistuva nykyhetkivaltaa alaa m enneeltä jatulevalta. Tulevaisuutta eivielä ole ja m enneisyys on jo merkityksetöntä historiaa.ainoaksim ahdollisuudeksi jää pyrkim ys elää jatkuvassa nyt-hetkessä

18 Opetuksensisällöstä tulee yhä enem m än viihteellistä 50 47, ,3 37, ,6 16,6 14,3 9,8 15,7 4,8 3,9 0 täysin eri mieltä vähän eri mieltä EO S vähän sam aa mieltä täysin sam aa mieltä Yliopistonopettajat Rehtorit (aikajänne vuoteen 2010)

19 Julkinen intiim i Tunteet eletään julkisuuden kau tta Kulttuurin em otionaalistum inen Vaarana tunteiden puuduttum inen ja m uuttum inen kauppatavaraksi. M ahdollisuutena uudenlainen vastuullisuus ja yhteisöllisyys

20 Rehtoritkokivatopetustehtävän Välitilana 6 % K utsum uksena 18 % - Velvollisuutena 24 % Professiona, kutsum uksena ja välitilana 2% Professiona 48 % EO S 2 %

21 Identiteetin tu o tteistam inen Vuorovaiku tu ksesta sinänsä tu lee yhä enem m än itseisarvo sam alla,kun yhteiskunnallisesta solidaarisuudesta on m uodostumassa uudenlaista uskollisuutta ja yhteenkuuluvuutta kulloistakin mikroryhm ää kohtaan aina tilanteen m ukaan: Uskollisuus om ia eläm äntapa-ja tyylivalintoja kohtaan; Pyrkim ys käyttää yhteisöä hyväksiom an itsetoteutuksen näyttäm önä; Eäm äntyylilläviestitetään yhteisölleomaa henkilökohtaista kilpailukykyä; Identiteetin tuotteistam inen ja eläm än brändääm inen

22 Individualism in haasteet Tärkein merkityksen lähde nyky-yhteiskunnassa. Sam alla kuitenkin individualism in yksilön harteille nostam a vastuu on vähitellen m uodostum assa aikam oiseksitaakaksi: K un yksilöllisyyden vaatimusviedään äärim milleen,se johtaa itsekkyyteen ja hedonism iin,m utta m yös yksinäisyyden, väsym isen ja turvattom uuden lisääntym iseen. /

23 /... Epäonnistum inen eienää ole oppim isen kokem us taiuudelleen yrittäm isen m otivaatto rivaan to taalinen jaläpipääsem ätön syrjäytym isen ja epätoivon tila. Mikään eitue ajassam m e kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, sisukkuutta, jatkuvaa ponnistelua tavoitteen saavuttam iseksi. Sen sijaan tavoitellaan jatkuvaa yhteyttä, välitöntä palautetta ja tyydytystä, eläm yksiä. edutainm ent,infotainm ent,

24 Uusiyhteisöllisyys vs.individualism i Uusliberalism in,euroopan talouden sääntelyn purkam isen jaglobalisaation takialiian vahvaksinoussutegoistinen individualism ion saam assa vastavoim akseen yhtä lailla eurooppalaiseen perintööm m e pohjautuvan yhteisöllisyyden jayhteisvastuun ihanteen. Yhteisöllisyys kasvaa yksilöllisen vastuun rajojen laajentum isena

25 Postm oderninidentiteetin paradoksit Jatkuvastikorostuva individualistinen logiikka perustuu uskoon yksilöllisen identiteetin erillisyydestä ja om avaraisuudesta. Kuiten kin ihm inen henkilönä voi to teu ttaa to d ellista itseään vain suhteissaan to isiin niiden erojen ja erilaisuuksien kau tta,joita hän näissä suhteissa näkee. Ihm isellä on voimakas tarve kuulua johonkin. Siltim oraalija sosiaalisuus ovat yhä enem m än riippuvaisia yksilön om ista valinnoista

26 Koulutuksen tarko itu s Jokin m uu 14 % Väline parem paan eläm äään 33 % Sivistyksellinen pääm äärä sinänsä 51 % Itsestäänselvyys 2 %

27 Koulun tu levaisuus kuvina V astau kset kertovat reaktiivisesta (vaikeuksiin ja uusiin tilanteisiin sopeutum ista ko rostavasta) perusasenteesta. Osalle vastaajista tuottivaikeuksia asettua tu levaisuuteen ja nähdä eroja nykyhetken,sen mekaanisen jatkum on,m uutosm ahdollisuuden ja aidon m uutoksen välillä. Tulevaisuuden m ielikuvissa koulu sopeutuu ja säilyy. Yleisen kehityksen suhteen ollaan optim istisia. Pienet lukiot ovat valmiita verko ttu m aan ja kytkeytym ään siten to imintaym päristöönsä. Verkostoitu m inen sinänsä on itseisarvo

28 .../... Diskurssion oppim iskeskeisen sijasta vielä opetuskeskeinen. Yhteisöllisen koulun kuvaam istavat puuttuvat lähes tyystin. R esurssit,m arkkinat ja logistiikka m uodostavat kapenevia pullonkauloja. Kilpailu kovenee. Tuotannossa pyritään sam uuden tasalaatuun ja m arkkinoinnissa erilaisuuden m ielikuvalaatuun

29 Kiitoksia mielenkiinnosta! Lisää tulevaisuustietoa verkossa: