Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi

2 Tänään Vapaaehtoistoiminta 2014 Y-sukupolvi ja osallistumisen paradigmanmuutos Vapaaehtoistoiminta 2025: Potentiaali ja haasteet

3 Vapaaehtoistoiminta 2014 Yli 1/3 suomalaisista osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan Sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus, urheilu ja liikunta Naiset ja miehet yhtä paljon (mutta osin eri kentillä) Motiivit samanlaisia: keskeistä kaikissa tutkimuksissa itsen ylittäminen, toisiin ihmisiin ja yhteisiin asioihin orientoituminen, muiden hyvä Kansainvälisestikin erityisen altruistinen orientaatio Noin 2/3 toimintavalmiudessa Ei ole aikaa, Ei ole syytä osallistua, Kukaan ei ole koskaan pyytänyt Vapaaehtoistoiminnan suomalaisessa yhteiskunnassa näkymätön ja hyödyntämätön, ei koulutusta, kasvatusta, poliittista huolenpitoa Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi

4 Y-sukupolvi / milleniaalit syntyneet 2025: vuotiaita Minä-sukupolvi : individualismi, itsen toteuttaminen, itseohjautuvuus, myös hedonismi Multitasking ja teknologia sukupolvi: nopeus, monen asian tekeminen samaan aikaan, teknologia tuttua ja luonnollista Auktoriteettien kyseenalaistus Työn merkitys: työ itsessään vähäisempi arvo kuin aiemmin, työn vaihto helpompaa, yrittäjähenkisyys, työn ja muun elämän yhdistäminen Merkityksellisyyden sukupolvi: esim. työn merkityksellisyys tärkeämpää kuin palkka, työnantajan arvot tärkeitä Haastaa sekä toiminnan sisältöjä että erityisesti muotoja

5 Vapaaehtoistoiminnan muutos 1. Perinteisempi, yhteisöllinen vapaaehtoistoiminta Sitoutuminen Yhteisö Velvollisuudentunne Uskonnollisuus /muu ideologia usein taustalla Vapaaehtoisuus tuo jatkuvuutta identiteettiin ja elämäntarinaan 2. Uusi, yksilöllinen vapaaehtoistoiminta Itsenäisyys Sitoutumattomuus, hetkellisyys Minälähtöiset syyt sekoittuvat auttamishaluun Vapaaehtoisuutta käytetään minäkuvan pohdinnassa ja muokkauksessa, esim. kriiseissä

6 Osallistumisen muutos Suomalaista kansalaistoimintaa ovat perinteisesti leimanneet läheinen kytkentä valtioon yhdistysmuotoisuus hallinnon hierarkkisuus Uudelle kansalaistoiminnalle sen sijaan on tyypillistä, että keskiössä on yksittäinen ihminen toiminta perustuu yksilöiden kykyyn ja haluun toimia ja politisoida uusia kysymyksiä netti mahdollistaa toiminnan milloin tahansa, kenen toimesta tahansa aika- ja paikkarajoitteet katoavat kollektiivisen vaikuttamisen rinnalle nousee arkielämän politiikka (elämäntapojen valitseminen, lähipiiriin vaikuttaminen) puoluepolitiikkaa ei useinkaan nähdä itselle realistisena tai luotettavana vaikuttamisen kanavana

7 Vapaaehtoistoiminta 2025 Yksilöstä lähtevä, yksilöä kuuleva toiminta ja toiminnan tavat Myös hauskuus, kiinnostavuus Nopeus, teknologia, älypuhelinsovellukset, pelit Vapaaehtoistoiminnan linkittyminen työhön ja perhe-elämään, rajojen höltyminen ja sumeneminen Merkityksellisyyden ja arvojen areena, erityisesti jos yhteiskunnallinen kehitys jatkuu nykyiseen suuntaan (kilpailukyky korvaa kulttuuriset arvot) Toisaalta myös positiivinen arvovuoto: uusi arvonluonti yritysmaailmassa Ajan ja paikan ylittävät sisällöt ja toimintatavat Myös vastatrendit: perinteisyys, yhteisöllisyys, suuret tarinat, sitoutuminen Vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen tarve ja merkitys uudella tasolla (mm. suuret ikäluokat vanhuusiässä), tukee potentiaalin saamista toimintaan Monikulttuurisuus

8 Turvallisuus ja vapaaehtoistoiminta Haasteita Toimintapotentiaalin valjastaminen uuden toimintakulttuurin keinoin Yksilön minä-lähtöisyyden, merkityksellisyyden kaipuun, aikatauluttomuuden yhdistäminen organisoijan tarpeisiin Uusi osallistuminen ja netin mahdollisuudet linkittyvät myös turvallisuutta uhkaavaan toimintaan, globaalisti ja lokaalisti Mahdollisuuksia aito tarve -> motivaatio merkityksellisyys moninaiset toiminnan ja valmiuden tilat jotka voidaan nivoa arvo- ja minäprosesseihin teknologia mahdollisuutena individualismi ja sitoutumisen muutos eivät tarkoita itsekkyyttä tai kyvyttömyyttä sitoutua

9 Kiitos! Henrietta Grönlund Teologinen tiedekunta / Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi