6. Osuuskunnan perustaminen (perustamiskokous ja asiakirjat) leirin jälkeen.

Transkriptio

1 Tiimioppiminen tiimiyrittäjänä - osuuskunta oppimisen ympäristönä ammatillisessa erityisopetuksessa Tiivistelmä Kiipulan ammattiopistoon on luotu työelämälähtöistä oppimista toteuttavaa tiimioppimisen mallia. Pedagogisen osuuskunnan kehittäminen käynnistyi keväällä Toimintatapaa kehitettiin ja levitettiin sisäisesti. Osa henkilöstöstä valmentautui uusien menetelmien käyttöönottoon. Kiipulan tiimioppimisen mallissa sovelletaan Tiimiakatemian menetelmiä ammatillisen toisen asteen erityisopetukseen. Oppiminen pedagogisessa osuuskunnassa on asiakaslähtöistä, yhteisöllistä ja toiminnallista. Oikeat asiakastyöt sekä oikea opiskelijoiden yrittäjyys toteutuvat tiimeissä toimien. Oppimisen lähtökohtana ovat tiimioppijoiden yksilölliset tavoitteet. Opettaja toimii oppimisen valmentajana. Yhteisöllisyys kasvaa yhdessä töitä tehden. Tiimioppimisen keskeisiä työkaluja ovat henkilökohtainen jatkuvasti päivittyvä oppimissopimus, yhteiset treenit (viikkopalaverit), aidot asiakasprojektit, oma yritys ja sen kehittäminen (osuuskunta), henkilökohtainen luku/tiedonhankintaohjelma, vertaisoppiminen ja -johtajuus. Oppimisen edellytys on dialogi, jossa jaetaan kokemuksia ja tietoa, tehdään suunnitelmia ja arvioidaan oppimista. Menetelmän kuvaus Pedagogisen osuuskunnan synnyttäminen oppimisen ympäristöksi vaiheittain 1. Henkilöstön valmistautuminen: Osuuskuntainfo, benchamarkkaukset, opetreenit (yhteisen pedagogisen käsityksen rakentaminen, prosessin suunnittelu) 2. Henkilöstön kipinäpäivä. Tavoitteena pohtia: Mitä yrittäjyyskasvatus on toisella asteella? Miten opettaja voi olla yrittäjyyskasvattaja? Miten yrittäjyys ja ammatillinen kasvu voivat integroitua tekemällä oppiessa? 3. Opiskelijoiden yrittäjyysosaaminen: ennen tiimioppimisen käynnistymistä ja osuuskunnan perustamista opiskelijoille tarjottiin yrittäjyysopintoja, joiden aikana heillä oli mahdollisuus tutustua osuuskuntaan yritysmuotona. 4. Opiskelijoiden ja henkilöstön yhteinen Kipinäpäivä: Tiimiakatemian tiimiýrittäjien toteuttama päivä, jonka tavoitteena oli opiskelijoiden ja opettajien innostaminen ja sisäänajo käytännön osuuskuntatoimintaan. Opiskelijat työstivät erilaisia asiakasprojektiaihioita. Opettajat pohtivat valmentavaa opettajuutta ja muuttuvaa rooliaan uudessa toimintaympäristössä.

2 5. Osuuskuntaleiri Kipinä Camp (2 pv): Pedagogisen osuuskunnan perustamista valmisteleva leiri opiskelijoille ja henkilöstölle. Valmentajina Tiimiakatemian tiimiyrittäjät. Toteutus tiimioppimisen menetelmin. 6. Osuuskunnan perustaminen (perustamiskokous ja asiakirjat) leirin jälkeen. Tiimioppimisen käynnistyminen ja opettajuuden muutos Tiimioppiminen käynnistettiin heti leirin jälkeen. Erilaisia tapoja ja menetelmiä otettiin käyttöön vaiheittain. Uudenlaisen oppimisen tärkein elementti oli dialogin synnyttäminen fiililisrinkinä konkreettisesti ringissä istuen. Ensimmäisen asiakasprojektit käynnistyivät myös heti. Opetushenkilöstölle käynnistyminen tarkoiti aktiiviseen ja tavoitteelliseen muutokseen sitoutumista ja valmentaja-nimikkeen käyttöönottoa. Opettajat hakeutuivat Tiimimestarivalmennukseen. Noin 13 opiskelijan tiimillä oli kaksi valmentajaa. Pedagoginen osuuskunta ja tiimioppiminen otettin käyttöön mahdolisimman laajasti eri tutkinnon osiin. Osa yhteisistä aineista (silloin ATTO) kytkeytyivät erilaisiin asiakas- ja yrityksen kehittämisprojekteihin. Roolit Opiskelija: Osa tiimiä tiimiyrittäjänä (=osuuskunnan jäsen). Voi toimia osana tiimiä myös olematta tiimiyrittäjä ns. tutustumisvaiheessa. Osallistuu yhteisölliseen oppimiseen omien vahvuuksien ja oppimisen tavoitteittensa puitteissa. Tiimi:Tiimiyrityksen jäsenten muodostama tiimi. Tiimi tekee useita projekteja ja jakautuu projektitiimeiksi. Asiakas: Oppijat suorassa yhteydessä projekteissaan. Oppijat vastuussa asiakkuudesta Opettaja: Opettajuus on asiantuntijuutta. Opettajuutta tarvitaan projekti- ja oppijalähtöisesti tiedonhankinnan ja tekemällä oppimisen tueksi. Opettajalla voi olla myös valmentajan / valmentava rooli. Opettajuudessa toimitaan tiimioppiminen lähtökohtana. Valmentaja: Tiimivalmentaja tukee ja sparraa tiimiä / projektitiimejä sekä oppijoita. Valmentaja vastaa myös hlökohtaisesta oppimisen ohjauksesta. Yrittäjyysvalmentajana toimii joku opetushenkilöstöstä siihen valittu opettaja. Valmentajat muodostavat valmentajatiimin. Pedagoginen osuuskunta: Oppimisen ympäristö. Voi toimia työssäoppimispaikkana. Oppilaitos: Tukee suunnitelmallisesti osuuskunnan toimintaa pedagogisesti sekä mahdollistamalla toiminnan mahdollisimman esteettömät puitteet. Tukee opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittymistä. Kehittää opetuksen rakenteita ja verkostoja tukemaan toimintamallia.

3 MENETELMÄN SOVELTAMINEN Käyttötarkoitus Osaamisperusteisen ja työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen toteuttaminen. Hyödyllinen opiskelijayrityksiä hyödyntävän pedagogisen toiminnan käynnistämisessä. Soveltuu hyvin nonstop koulutukseen. Soveltuu yksilöllisten polkujen tehokkaaseen toteuttamiseen yhteisöllistä oppimista ja asiakasprojekteja hyödyntäen. Soveltamiseen tarvittavat resurssit Ei ylimääräistä taloudellista resurssitarvetta (lukuunottamatta henkilöstön osaamisen kehittäminen). Reunaehdot /henkiset resurssit: 1. Yrittäjyyden oppimisympäristö. Opiskelija liittyy osuuskuntaan. 2. Luottamus erityistä tukea tarvitseviin oppijoihin ja oppimisprosessiin sekä yhteisön oppimisen prosessiin. Luottamus valmentavaan opettajuuteen ja ohjaajuuteen. Prosessin käynnistämiseen ja luottamuksen syntymiseen varataan aikaa. Valmentajalla on ymmärrys tiimioppimisen prosessista ja halu kehittyä valmentajana. 3. Vapaaehtoiset opiskelijat. Opiskelijat osallistuvat vapaaehtoisesti toimintaan ja valmennuksiin. Motivaation syntymiselle annetaan aikaa. 4. Aidot asiakkaat. Oppijoille asiakkaan kohtaaminen on oppimisen peruslähtö-kohtia. Kohtaamisessa on tärkeää rohkaista oppijaa askel askeleelta kilvoittelemaan itsensä kanssa oma persoona, vahvuudet ja erityisyys huomioiden. Asiakkuudet ovat oppijoiden vastuulla. Menetelmän soveltamisessa on otettava huomioon Malli soveltuu kaikille opiskelijoille. Erityistä tukea tarvitsevat voivat toimia integroiduissa ryhmissä. Osuuskunta on oikea yritys. Perustamisessa on syytä käyttää asiantuntija-apua. Kiipulan ammattiopiston mallissa osuuskunta ei ole millään tavoin oppilaitoksen omistama. Kokemuksia menetelmästä Kiipulan mallissa näkyvinä piirteinä muuttuneessa oppimisessa olivat dialogin syntymisen ja oppimisen tavoitteleminen treenien ja erilaisten oppimistuokioiden avulla, ensimmäisten projektien nopea käynnistäminen opiskelijalähtöisesti, osuuskunnan toiminnan kehittäminen, opettajien valmentajamaisen otteen käyttöönotto ja opiskelijoiden rohkea osallistuminen uudenlaiseen oppimiseen. Rohkea osallistuminen näkyi mm. treeneissä dialogiin asettumisena, sitoutumisena aloitetun toiminnan ja osuuskunnan kehittämiseen sekä vastuunottamisena

4 yhteisöstä. Osuuskunnan roolitus vaikutti opiskelijoiden toimintaan erilaisten vastuiden kautta. Alkuvaiheen projektit tarjosivat kaikille vastuita omien kiinnostuksen aiheiden ja oppimisen tavoitteiden mukaisesti. Alkuvaiheessa osa oppijoista otti enemmän vastuuta ja osa lähti mukaan hitaammin. Tämä yksilöllinen käynnistyminen oli kuitenkin yhteisössä selvästi hyväksyttyä. Toiminnassa havaittiin myös heti alusta asti vertaisoppimisen voima. Nopeammat omaksujat houkuttelivat hitaampia mukaan ja tämä myös tuotti tulosta. Uudenlaisen oppimisen alkutaipaleen vaiheista ja esiinnousseista asioista sekä vaikutuksista keskusteltiin säännöllisesti sekä opiskelijoiden treeneissä että opetushenkilöstön omissa treeneissä. Kiipulan tiimioppimisen mallin kehittämistyössä lähdettiin alusta asti dokumentoimaan oppimista projektien avulla. Dokumentointi tapahtui Google Drivessa. Dokumentoinnin vastuu on oppijoilla. Heitä ohjattiin tiimioppimisen alkuvaiheessa dokumentointiin viestinnän opintojen sisällä. Projektien lisäksi jokaisesta treenistä (viikkopalaverista) tehtiin muistiot. Uudenlaisen toimintatavan kehittämisessä opiskelijoiden ja valmentajien palaute oli merkittävää. Jatkuvan palautteen (treeneissä ja henkilökohtaisissa ohjaustuokioissa) lisäksi kerättiin hankkeen aikana palautetta kevään 2014 ja syksyn 2014 osalta. Palautetyökaluna käytettiin Motorola-palautetta. Oppimissopimus on systemaattinen työkalu oman oppimisen tarkasteluun. Kiipulan tiimioppimisen kehittämistyössä oppimissopimusta on kokeiltu jonkin verran. Sen avulla on mahdollista osallistaa opiskelija HOPS työhön aiempaa enemmän. Työkalun kokeilussa on havaittu opiskelijoiden vaihteleva ohjauksen ja tuen tarve. Reflektointi on havaittu vaikeaksi monelle opiskelijalle. Myös tekstin tuottaminen on ollut joillekin erittäin haasteellista. Jatkossa on tarkoitus kokeilla oppimissopimusta videoversiona. Oppimissopimuksen käyttöä pyritään jatkossa vahvistamaan ja systematisoimaan. Tavoiteltavaksi päivitysmääräksi kaavailtiin 4-6- kertaa vuodessa. Oppimissopimusten luovilla toteutustavoilla mahdollistuisi työkalun paras mahdollinen hyödyntäminen myös erilaisille oppijoille. Oppimispäiväkirjan tekemisen havaittiin alkuvaiheessa vaativat ohjausta. Päiväkirja auttaa opiskelijoita hahmottamaan oppimaansa ja näkemään työnsä tuloksia. Käytännössä opiskelijat päivittävät perjantaisin blogiaan, jossa he käsittelevät oppimistaan. Osa blogeista on erittäin suppeita mutta toisaalta jokainen on kuitenkin tuottanut jotain ja saanut kokemusta siitä. Jatkossa päiväkirjan tekemisen monipuolisiin ja luoviin tapoihin on syytä tarkoitus hyödyntäen kunkin oppijan vahvuuksia ja luontaista ilmaisutapaa.

5 Oppimisen tavoitteet saavutetaan tekemällä projekteja. Projekteissa kukin opiskelija toimii omien vahvuuksiensa ja oppimisen tavoitteittensa kautta erilaisissa rooleissa. Projektit syntyvät opiskelijalähtöisesti. Asiakasprojekteissa osuuskunnan ja asiakkaan välillä oli suora yhteydenpito ilman opettajaa / valmentajaa. Jokaisen projektin jälkeen opiskelijat arvioivat toimintaansa ja onnistumistaan sekä asettavat kehittämistavoitteita seuraaville projekteille (motorolapalautteet). Koska projektitoiminta oli oppijoille uutta, huomattiin, että erilaisten projektityötaitojen oppimiseen tarvitaan aikaa ja panostusta. Projektien avulla opiskelijalle alkaa jo opintojen aikana syntyä verkostoja ja kontakteja työelämään. Projekteissa työskentely näyttäisi motivoivan opiskelijaa opettajalähtöisiä ns. koulutehtäviä paremmin. Projektit näyttäisivät myös tarjoavan ns. hiljaisen tiedon ja taidon osaajille näkyvyyttä ja onnistumisen kokemuksia osana yhteisöä. Projektit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden saada palautetta suoraan oikeilta asiakkailta. Uuden toimintamallin myötä opiskelijat ovat mm. (opiskelijoiden oma palaute ja valmentajapalaute): rohkaistuneet vuorovaikutustilanteissa merkittävästi oppineet kontaktoimaan asiakkaita oppineet toimimaan tiiminä oppineet jakamaan vastuita ja tarkkailemaan jaksamistaan oppineet epäonnistumisista oppineet arvioimaan työekentelyään, omaa toimintaa, toisiaan kehittäneet toimivan tiiminjohtamismallin kehittäneet vertaisoppimisen mallin rohkaistuneet huomattavasti työssäoppimiseen ja saaneet paikkoja onnistuneet työssäoppimisessa paremmin tiimioppimisessa saatujen hyvien ja rohkaisevien kokemusten sekä vahvistuneen itsetunnon myötä saaneet luotua kanta-asiakkuuksia LISÄTIEDOT Menetelmän toteuttaja Kiipulan ammattiopisto Kumppanitahot Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus Ahlmanin ammattiopisto Yhteyshenkilö Päivi Korhonen Kiipulan ammmattiopisto

6 LUOKITTELUT Kohderyhmät Ammattikoulutus Ammatillisen koulutuksen parhaat käytännöt -kilpailu Teemat Asiakaslähtöiset ja joustavat osaamisen kehittämispolut Asiasanat työelämälähtöisyys ammatillinen koulutus työssäoppiminen yrittäjyyskasvatus yrittäjyys tiimit pedagogiikka Julkaisupäivä Tunniste 2100 Linkit Osuuskunta Kiip-IT HOPE-verkosto Opetushallitus 2017