OSK - HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 1. Hankkeen tavoitteet Hope OSK -hankkeen tavoitteena on kehittää oppilaitosten yhteydessä toimivia yrittäjyyden ja ammatillisen oppimisen yhdistäviä osuuskuntia pedagogisiksi oppimisympäristöiksi. Osuuskunnat ovat työkaluja ammatillisille opettajille ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä oppijoille. Tavoitteena on integroida osuuskuntatoiminta opetukseen siten, että siitä kertyy opintoviikkoja. Kaikki kumppanit toteuttavat osuuskuntamuotoisessa oppimisympäristössä yhteensä 440 opintoviikkoa 45 opettajan voimin. Hankkeen toimet koskevat satoja opiskelijoita. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa ammatilliset opinnot ja ammattitaitoa täydentävät opinnot mahdollisimman joustavasti osuuskunnan oppimisympäristössä. Hankkeessa käytetään avoimia, sähköisiä ja jaettuja oppimisympäristöjä tukemaan ammatin ja yrittäjyyden oppimista samanaikaisesti. Monet kumppanit toteuttavat hankkeessa jaettua tiimiopettajuutta. Osuuskunnat haastavat oppilaitosten rakenteet irrottamalla oppimisen lukujärjestyksistä vastaamaan aidosti oppimistarpeita. Oppimisen tahdin määrittelevät aidot työelämäprojektit ja niiden aikataulut. Osuuskunta toimii ammatillisen osaamisen kehittämisen muotona mahdollistaen sekä tiimioppimisen että yksilölliset opinpolut. Tällä hetkellä monien oppilaitosten osuuskuntatoiminnan ongelmat on tiedostettu. Näin sanoo Samiedun Riikka Ruotsalainen omassa hankehakemuksessaan: "Osuuskuntatoimintaa ei usein nähdä oppimisen välineenä, eikä sitä ole oppimisen näkökulmasta jäsennetty. Mukana olevat opettajat tekevät työtä omasta kiinnostuksesta lähes ilman resursointia. Toimintaan ei ole oppimisen näkökulmasta toimintasuunnitelmaa, jäsennystä eikä aikataulutusta. Osuuskuntalaiset tekevät, mitä parhaaksi näkevät ja toiminta ei kerrytä opintoviikkoja. Mukana olevia ammattilaisia (oppilaitoksesta valmistuneita) ei hyödynnetä riittävästi opiskelijoiden mentoreina, motivaation lisääjinä eikä arvioijina." Tämä tilanne kuvaa hyvin monen muunkin oppilaitoksen tilannetta. Tarve toiminnan kehittämiselle on huutava ja mahdollisuudet suuret. Hankkeen keskeiset kysymykset ovat: 1. Miten osuuskunta toimii tiimioppimisen ympäristönä osana oppilaitoksen rakenteita ja prosesseja? 2. Miten opettaja valmentaa osuuskunnassa toimivia tiimioppijoita joustavasti ja työelämälähtöisesti? 3. Miten yritys eli osuuskunta käytännössä toimii oppilaitosympäristössä? Hankkeen toteuttaa yhdessä 16 kumppania (liite). Tällä hetkellä osuuskuntia on kymmenessä (10) kumppanikoulutuskuntayhtymässä. Kuudella (6) kumppaneista ei ole vielä oppilaitoksen yhteydessä toimivaa osuuskuntaa. Kaikki ovat kuitenkin käynnistäneet osuuskuntien perustamisen valmistelun - tahto ja tila ja lupa toimintaan on. Osa kumppaneista synnyttää osuuskunnan kevään 2013 aikana. Syksyllä 2013 toteutetaan tuettu osk:n perustamisprosessi niille, joilla osuuskuntaa ei vielä ole. Perustamisprosessi ei kuulu hankkeen toimiin, vaan jokainen osallistuja kustantaa sen itse. Perustamisprosessi toteutetaan yhteistyössä Tampereen Seudun Osuustoimintakeskuksen kanssa, joka on valtakunnallinen osuustoiminnan neuvontaorganisaatio. Myös yhteydet Pellervo -seuraan on luotu. Pellervo on osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö, joka edistää osuustoimintaa yrittämismallina ja osuuskuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona.

2 2. Taustaa LPKKY on kokenut valtakunnallisten verkostohankkeiden hallinnoija. Hanketta hakeva verkosto on osoittanut luottamusta LPKKY:ä kohtaan ja toivonut sen hallinnoivan ja koordinoivan hankkeen. Verkoston toimia voidaan koordinoida, kun toimijoiden välillä on luottamussuhde toimet ja tavoitteet ovat selkeitä jokainen kumppani määrittelee itse osallistujat ja kantaa vastuunsa ohjausryhmä seuraa ja sparraa toimintaa haaste on sopiva ja tekemisessä iloa. Hankkeen koordinoijiksi LPKKY esittää Maria Käkelää (80 % työaika) ja Minna Erkkoa (20 % työaika). Molemmat ovat toimineet HOPE-hankkeen projektipäällikköinä ja valmentajina sekä useiden muiden alueellisten ja valtakunnallisten hankkeiden johdossa. Molemmat ovat myös olleet perustamssa useita osuuskuntia sekä toimineet niiden hallituksissa ja valmentajina. LPKKY:ssä on aktiivista osuuskuntatoimintaa. Kuntayhtymä on mukana neljän osuuskunnan toiminnassa: Taidosto osk Taidosto osk on käsi- ja taideteollisuusalan oppimisympäristö, joka on perustettu Sillä on jäseniä yli 300, joista noin 50 on aktiivisia. Liikevaihtoa osuuskunta tekee vuositasolla noin , josta palkkoja jäsenille maksetaan noin Kulttuuricampus osk Ikaalisssa toimivassa luovien alojen yrittäjien yhteisössä Kulttuuricampus osk:ssa on 20 yrittäjäjäsentä. Kulttuuricampuksella on yhteiset fyysiset toimitilat, joissa myös LPKKY:n opiskelijat voivat toimia aidossa yritysympäristössä. Kulttuuricampus toimii LPKKY:n yrittäjyyden kokeilukenttänä, jossa toteutetaan luovasti erilaisia pilotteja. Musiikkiosuuskunta Kaiku Artistien yritystoiminnan kehittämiseksi kuntayhtymään on viime keväänä perustettu Musiikkiosuuskunta Kaiku. Sen jäsenet toteuttavat musiikkikeikkoja osana oppimistaan. Tiimiakatemia Learning Network osk LPKKY on mukana Tiimiakatemia Learning Network (TALN) osk:n kansainvälisessä verkostossa. TALN on tiimioppimisesta ja tiimiyrittäjyydestä innostuneiden valmentajien yhteinen verkosto ja yhteistyöalusta. Se on perustettu 2012 tukemaan tiimivalmentajien oppimista ja yrittäjyyttä. Verkoston sitoutuminen ja kokemus Hope OSK -hanketta on suunniteltu yhteisellä Leirillä Espoossa joulukuussa Leirille osallistui tuolloin 18 opettajaa 10:stä eri organisaatiosta. Siihen perustuu vahvasti hankkeen sisällöllinen idea ja tapa toteuttaa hanke vertaisoppimisen keinoin. Hope OSK -hankeen suunnitelma perustuu myös kahden valtakunnallisen verkoston kehittämishankkeiden tuloksiin - HOPE ja TOY. Yrittäjyyskasvatushanke HOPE ( ) on vaikuttanut vahvasti osuuskuntien synnyttämiseen toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän takia myös tämän valtionavustushankkeen nimessä hyödynnetään tätä brändiä, sen tunnettuutta ja työkaluja sekä mm. nettisivuja. HOPEn aikana kehitetty TOY- työssäoppiminen yrittäjänä - malli on levittänyt myös osaltaan osuuskuntatoimintaa. Hanke nojaa vahvasti näiden kehittämistoimien tuloksiin ja perustuu innostavaan Tiimiakatemiassa kehitettyyn tiimioppimisen pedagogiikkaan. HOPE on antanut

3 3. Toimet opettajille pedagogisia valmiuksia yrittäjyyskasvatukseen. TOY-malli ja osuuskuntamalli ovat opettajien työkaluja, joiden avulla he voivat hyödyntää oppimaansa tiimioppimista ja yrittäjyyspedagogiikkaa omassa ympäristössään. Monet hankkeen kumppaneista ovat olleet mukana myös näissä kehittämistoimissa, mutta verkostossa on mukana myös yhdeksän uutta koulua! Hope OSK -hanke on looginen jatko tiimioppimista kehittäville hankkeille. Hankkeen uutuusarvo on suuri. Se syntyy suoraan toimijoiden tarpeista, opettajien ja oppijoiden toiveista. Ensimmäiset osuuskunnat perustettiin ammatillisen toisen asteen oppilaitosten yhteyteen noin 10 vuotta sitten. Niiden täysmittainen hyödyntäminen oppimisprosessissa on kuitenkin vasta nyt oivallettu. Juuri nyt on oikea aika kehittää osuuskuntatoimintaa. Se on luonnollisesti motivoiva ja aktivoiva oppimisympäristö. Hankkeessa mukana olevaa verkostoa yhdistää samansuuntainen oppimiskäsitys. Jaamme innostuksen yrittäjyyden ja ammatillisen oppimisen yhdistämiseen sekä tiimioppimisen pedagogiikkaan. Kumppanit ovat innokkaasti sitoutuneita hankkeen yhteisiin ja oppilaitoskohtaisiin tavoitteisiin. Se näkyy mm. kukin oppilaitoksen hankesuunnitelmista. Toimettoteuttavat myös kumppaneiden strategioita. Verkoston toimijat ovat olleet mukana mm. seuraavissa kehittämishankkeissa: HOPE, TOYverkosto, YES-keskus, NY Nuori Yrittäjyys, YEP - Yrittäjyyden ehjä polku, PYRI2, Ruutulippu, Kädet007, YVI. Hope OSK -hankkeessa näitä ESR-hankkeella ja valtionavustushankkeilla kehitettyjä malleja hyödynnetään, kun kehitetään osuuskuntaa oppilaitosten aitoina tiimioppimisympäristönä. Osuuskunnat ovat aitoja yrityksiä, joissa oppijat työskentelevät oman alansa ammattilaisina. Osuuskunnassa toimiminen harjoittaa opiskelijoita suoraan työelämän pelisääntöihin, lainalaisuuksiin ja käytänteisiin. Oppimisympäristössä kohdataan aidot asiakkaat, oikeat projektit ja tiimityön haasteet. Yrittäjyyden ja johtamisen professorilta Saras Sarasvathyltä (Virginian yliopisto) kysyttiin luennolla Seinäjoella 2011 oppijoiden motivaatiosta: Miten motivoitte opiskelijoita yrittäjyyteen? Hän vastasi suunnilleen näin: Jos oppijasi rakastaa piirtämistä, hän tekee siitä bisneksen. Jos hän rakastaa autojen rassaamista, hän tekee siitä bisneksen. Missä on motivaatio-ongelma? Millä tahansa alalla voi toimia yrittäjänä. Siksi kyky nähdä yrittäjyyden mahdollisuudet laajasti avaa osuuskunnassa toimimiselle uudenlaisen draivin. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat: 1. Osuuskunnat kehittyvät oppimisympäristöinä - 16 kpl. 2. Opettajat toteuttavat pedagogisen toteutuksen suunnitelmia osuuskunnassa - 20 kpl. 3. Opettajat valmentavat osuuskuntapilotteja ammatillisissa tutkinnon osissa opintoviikkoa. 4. Innostuneita osuuskuntavalmentajia on sivusto kertoo avoimesti tarinoita osuuskuntaoppimisesta teemoilla Onnistumiset ja Juhla-Mokat Oppilaitoskohtaisessa kehittämistyössä opettajat keskittyvät seuraaviin toimiin: Osuuskunnan toimintaprosessi arvioidaan ja puretaan osaamisperusteisiksi opinnoiksi (ECVET).

4 Osuuskuntatoiminta kirjoitetaan osaksi opetussuunnitelmaa. Osuuskuntatoiminta nousee opintojen suorittamisen aidoksi vaihtoehdoksi - tietoisuuden lisääminen opiskelijoille, opettajille, vanhemmille, opinto-ohjaajille ja esimiehille. Oppimisessa käytetään luovasti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. Osuuskunnassa toimivia, jo valmistuneita ammattilaisia hyödynnetään oppijoiden mentoreina ja arvioijina. OSK-Leirit Hankkeeseen osallistuvien opettajien vertaisoppimisen menetelmänä toimivat OSK-Leirit. Leirien avulla valmennetaan opettajia kehittämistyön onnistumiseen. Tällöin innostetaan myös tieto- ja viestintätekniikan käyttöön sekä sovitaan yhteisistä toimintatavoista. Kaikilla Leireillä keskiössä on tiimioppimisen pedagogiikka ja tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oppimisessa. Leirejä järjestetään kuusi (6) hankkeen aikana. Kaikki Leirit perustuvat vertaisoppimiseen ja jokaiseen Leiriin osallistuu opettajia useista kumppanioppilaitoksista. Kullekin Leirille osallistuu noin 20 opettajaa. Jokainen opettaja osallistuu kolmelle (3) eri teemaleirille. Ennen Leiriä opettajat valmistautuvat ennakkotehtävin. Leirien välissä opettajat valmentavat oppijoita käytännössä osuuskunnissa. Leirin tulokset ovat kaikkien opettajien käytössä. Ne jaetaan verkoston kesken yhteisellä sähköisellä alustalla. Kukin Leiri kestää kaksi päivää. Leirien teemat on alustavasti suunniteltu seuraavasti (suunnitelmat tarkentuvat hankkeen kumppaneiden toiveiden ja tarpeen mukaan): 1. OPS-työleiri Tällä Leirillä tehdään valmennussuunnitelma valituille opintokokonaisuuksille ja ratkaistaan, miten oppiminen osuuskunnassa tapahtuu. Opettajat laativat suunnitelman, jonka toteuttavat yhdessä oppijoiden ja esim. atto-aineiden opettajien kanssa. 2. Osuuskunnan käytännöt -Leiri Tällä Leirillä keskitytään ratkomaan osuuskuntien käytännön toimintaan liittyviä asioita. Näitä ovat mm. työllistyminen osuuskuntaan, osuuskunnan talouskäytänteet, osuuskuntien hallitustyöskentelyn järjestäminen sekä jäseneksi ottaminen. Myös oppilaitosten ja osuuskuntien välisten sopimuksien sekä toiminnan periaatteiden ratkomiseen käytetään aikaa. Leirillä määritellään rooleja ja vastuita organisaatiotasolla ja henkilötasolla, muotoillaan sopimuksia yhteistyöstä osuuskunnan ja oppilaitoksen välillä sekä osuuskunnan ja yksittäisten jäsenten välillä. Tavoitteena on myös selventää pedagogisen toiminnan ja liiketoiminnan välistä suhdetta osuuskunnassa. 3. Osuuskuntien Johtavat ajatukset - visio, missio ja arvot Johtavat ajatukset -Leirillä keskitytään luomaan osuuskunnalle toimintaa ohjaavat arvot. Tälle Leirille voi osallistua osuuskukunnan hallitus, jossa voi olla myös opiskelijajäseniä. Avainasia on oppijoiden ja opettajien motivaatio. Motivaatio syntyy omasta halusta, tavoitteista ja visiosta - tarvitaan intohimoa. Opettajan tekemä kehittämistyö ja mentorointi Kehittämistyössä opettaja suunnittelee uudella tavalla toteutettavan, osuuskunnassa tapahtuvan tutkinnon osan oppimisen prosessin, perehtyy ja kehittää osuuskunnan käytänteitä. Opettajat keräävät tietoa, toimivat yhteistyössä sekä oman että muiden oppilaitosten osk-valmentajien kanssa. He toimivat aktiivisesti myös oman alueen sidosryhmien kanssa. Hankkeen valmentajat toteuttavat oppilaitoskohtaista mentorointia säännöllisesti ja tarpeen mukaan. Leirien kautta opettajat oppivat tuntemaan toisensa ja voivat käyttää verkostoa vertaismentoreina ja sparraajina.

5 4. Tulokset Vaikuttavin tulos saadaan, kun hankkeen keskeisiin kysymyksiin löydetään yhdessä vastaukset: 1. Miten osuuskunta toimii tiimioppimisen ympäristönä osana oppilaitoksen rakenteita ja prosesseja? Uudenlainen oppiminen haastaa oppilaitosorganisaation vanhat toimintatavat ja -ympäristön. Tulokset näkyvät opetussuunnitelmissa ja tutkinnon osien toteuttamissuunnitelmissa sekä käytännöissä. Pilottiryhmien opiskelijat saavat toiminnastaan opintoviikkoja, heidän ryhmätyötaitonsa kasvavat, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja liiketoiminnan osaamisensa kasvavat. 2. Miten opettaja valmentaa osuuskunnassa toimivia tiimioppijoita joustavasti ja työelämälähtöisesti? Osuuskunnassa valmentava opettaja suhtautuu oppijoiden ja työelämän tarpeisiin joustavasti. Asiakkaat kohtaavat oppijat aidosti yrittäjinä osuuskuntaympäristössä. Mukana olevien opettajien yrittäjyys- ja ryhmädynamiikkataidot kasvavat ja he oppivat näkemään osaamisperusteista jäsennystä toiminnoissa. Oppimisen ohjauksessa käytetään uusia, luovia menetelmiä tieto- ja viestintätekniikan avulla. 3. Miten yritys eli osuuskunta käytännössä toimii oppilaitosympäristössä? Oppilaitoksen ja osuuskunnan välinen yhteistyö on saumatonta, sopimukset ja toimintamallit selkeitä. Oppilaitos tukee oppijan kasvua ammatillisuuteen ja yrittäjyyteen kaikin tavoin. Osuuskuntatoiminta on tehty näkyväksi kirjoittamalla se osaamisperusteisiksi tutkinnon osan osiksi ja liitetty osaksi opetussuunnitelmaa. Pilottiryhmien toiminnan avulla osuuskuntatoimintaa jäsennetään selkeämmäksi ja markkinoidaan opiskelijoille. Hankkeen tuloksena oppilaitosten rakenteita murretaan ja uudistetaan vastaamaan yhä paremmin oppijoiden ja työelämän sekä asiakkaiden tarpeita. Uusia oppimisen tapoja kokeillaan rohkeasti ja opettajien valmennusosaaminen lisääntyy uusien toimintatapojen testaamisen kautta. Osuuskunnan toiminta on selkeää opintojen näkökulmasta, opiskelija tietää mitä valitsee ja opettaja pystyy tukemaan opiskelijan opintoja. Hankkeen aikana saadaan toimimaan yhteensä 16 oppilaitosten yhteydessä toimivaa osuuskuntaa. Niissä tehdään paljon opintoja ov. Tulevaisuudessa piloteista on tavoitteena syntyä pysyviä toimintamalleja, jotka uudistavat aidosti ammatillista oppimista. Koulu ja työelämä kohtaavat. Verkostotyöskentelyn osaaminen ja yhteistyö verkostossa kehittyvät. Hankkeen tuloksien ja rohkeiden kokeilujen kautta verkostolle syntyy näkemys osuuskuntaoiminnan ja ammatillisen oppimisen yhdistämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Myös visio tulevaisuuden oppimisen kehittämistarpeista kirkastuu.