MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA. Päivi Saukko
|
|
- Riitta Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA Päivi Saukko Musiikki ihmisen elämässä Jokaiselle lapselle tulisi tarjota mahdollisuus löytää omakohtainen suhde musiikkiin, jotta laulaminen, soittaminen tai musiikin kuuntelu voisivat auttaa lasta ilmaisemaan ajatuksiaan, säätelemään tunteitaan ja löytämään yhteisen sävelen toisten ihmisten kanssa. Näin vastasin, kun minua pyydettiin kiteyttämään yhteen lauseeseen ajatukseni lapsista ja musiikista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kasvun kumppanit -seminaaria varten. Musiikki - mahdollisimman laajasti määriteltynä ja ymmärrettynä - on ollut osa ihmisten elämää kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina. Sen vuoksi meillä kaikilla on jonkinlainen suhde musiikkiin, vaikka emme sitä niin tietoisesti ja omakohtaisesti ajattelisikaan. Joku voi kokea olevansa epämusikaalinen, laulutaidoton tai vailla rytmitajua. Tällaiset määrittelyt voivat estää huomaamasta, mitä mahdollisuuksia aivan jokaisella on nauttia musiikista sekä saada siitä iloa ja hyötyä elämään. Musiikin ammattilaisetkin joutuvat harjoittelemaan ahkerasti kehittääkseen taitonsa huipputasolle. Musiikki kuuluu siis meille kaikille, lapsille ja aikuisille, tavallisille ihmisille yhtä hyvin kuin ammattimuusikoille. Miksi musiikki on meille niin tärkeää? Monet eri alojen tutkijat ovat olleet kiinnostuneita musiikin merkityksistä ja vaikutuksista. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkijoiden Stewen Mallochin ja Colwyn Trevarthenin mukaan ihminen on vastasyntyneestä lähtien musiikillinen olento. Tästä synnynnäisestä musikaalisuudesta he käyttävät termiä commusicality, joka on yhdistelmä sanoista communication ja musicality. Kun vauvan ja häntä hoivaavan aikuisen vuorovaikutusta on tutkittu videoanalyysin avulla, on todettu sen sisältävän samoja piirteitä kuin musiikki. Dialogista löytyy rytmisiä elementtejä, erilaisia äänen ja liikkeen sävyjä sekä pieniä ajallisia kokonaisuuksia, ikään kuin vuorovaikutuskumppaneiden yhdessä luomia ei-sanallisia tarinoita. Myös aikuiset luontaisesti käyttävät hoivatilanteissa tietynlaista tapaa puhua ja laulaa lapselle. Tällainen äidillinen musiikki (maternal music) on tietylle lapselle, tietyllä hetkellä kohdistettua ja
2 hänen tarpeisiinsa sovitettua laulamista, joka sisältää usein kehtolauluja ja lastenlauluja. Siinä laulajan äänen korkeus nousee, tempo hidastuu ja ääni sisältää tavallista enemmän tunnesävyjä. Äidin laulu säätelee vauvan mielialaa ja vireystilaa tehokkaammin kuin puhe. Laulu vahvistaa myös tunnesidettä äidin ja vauvan välillä. Se lisää sekä vauvan että äidin hyvinvointia. Musiikilla on todettu olevan erityinen voima houkutella ihmiset mukaan yhteiseen musiikilliseen toimintaan. Kuullessaan rytmikästä musiikkia ihminen luonnostaan liittyy sen sykkeeseen ja mukauttaa siihen liikkeensä (esimerkiksi askeleensa tai käsien taputtamisen). Toisilleen vieraatkin ihmiset voivat näin ollen helposti löytää yhteisen sävelen ja liikkua samassa tahdissa. Oman kulttuurin tai yhteisön musiikki on voimakas yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä tekijä, mutta jaettu musiikkikokemus voi myös luoda sillan ihmisten ja ihmisryhmien välille. Musiikilla on siis sosiaalisia ja kulttuurisia, ihmisten välistä vuorovaikutusta edistäviä merkityksiä. Lisäksi käytämme musiikkia, joko tietoisesti tai sen kummemmin ajattelematta, hyvinvointimme ja mielenterveytemme edistämiseen. Musiikin tutkija Suvi Saarikallio on tehnyt väitöstutkimuksen nuorten musiikin käytöstä tunteiden säätelyn välineenä. Pääsääntöisesti kyse oli musiikin kuuntelusta, mutta myös aktiivisesta musisoinnista. Tutkimus osoitti, kuinka monipuolisesti, laajasti ja taitavasti nuoret käyttävät päivittäisessä arkielämässään musiikkia tunteiden säätelyyn. Samansuuntaisia havaintoja tein itse omassa väitöskirjassani erityislapsista ja -nuorista. Musiikki voi luoda turvaa, rentouttaa, auttaa unohtamaan huolet, kohentaa mielialaa sekä toimia keinona purkaa ja käsitellä omia tunteita. Norjalainen musiikkiterapian professori Even Ruud on tutkinut musiikkia osana ihmisen elämäntarinan ja identiteetin muodostumista. Tietty musiikki yhdistyy muistoissamme johonkin ikäkauteen tai elämänvaiheeseen, tietty kappale tuo mieleen jonkin sykähdyttävän kokemuksen. Musiikkimuistojen lisäksi mielimusiikki on tärkeä osa omaa persoonaa. Musiikkiharrastus tai muusikkous voi olla hyvinkin keskeinen osa identiteettiä. Osalle meistä omakohtainen suhde musiikkiin liittyy myös elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Musiikki lapsen arjessa Kysely- ja haastattelututkimusten mukaan monissa lapsiperheissä kuunnellaan paljon musiikkia. Musiikilla viihdytetään lapsia pitkillä automatkoilla ja rauhoitellaan heitä nukkumaan mennessä.
3 Menevä taustamusiikki saa ehkä kotityöt luistamaan paremmin. Yleisesti ottaen mielimusiikin kuuntelu tekee hyvää niin lapsille kuin aikuisille. Kyseessä voi olla tietty artisti, yksi tai useampia lempikappaleita tai senhetkiseen oloon sopiva musiikin tyylilaji. Musiikista voi vain keskittyä nauttimaan tai laulaa, leikkiä tai tanssia mukana. Kun mukana on kuulovammainen lapsi, kannattaa muistaa, että musiikki on paljon muutakin kuin kuuloaistimuksia. Musiikki on värähtelyä, rytmiä ja liikettä - musiikin voi siis myös nähdä ja tuntea. Perussykettä voi taputtaa lapsen keholle, voidaan marssia, keinua tai pomppia musiikin tahdissa. Musiikin kuuntelun lisäksi perheissä lauletaan. Omalle lapselleen kannattaakin laulaa, kukin omalla äänellään ja persoonallisella tyylillään. Lapselle laulaminen lujittaa keskinäistä tunnesidettä. Katsekontakti ja kosketus vahvistavat myönteistä kokemusta. Rakkaimmat lastenlaulut periytyvät sukupolvelta toiselle. Monia omasta lapsuudesta tuttuja lauluja ja laululeikkejä löytyy myös uusimmista lastenlaulukirjoista. Tuttuun melodiaan voi vapaasti keksiä myös omia sanoituksia. Uudelleensanoitukset ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun tarkoituksena on laulamisen avulla ohjata lapsen toimintaa siten, että arki sujuisi paremmin. Tietty laulu liitettynä tiettyyn tilanteeseen kertoo lapselle, mitä päivän mittaan tapahtuu. Perheillä on käytössä pukemislauluja, pesemislauluja ja nukkumaanmenolauluja. Siirtyminen puuhasta tai paikasta toiseen voi sujua laulun avulla helpommin kuin pelkästään sanallisesti kehottaen. Sisäkorvaistutetta käyttävälle lapselle kannattaa laulaa myös siksi, että sen on todettu edistävän hänen valmiuksiaan hahmottaa kuulemaansa (Torppa, 2010). Lapsen oma laulaminen on aina aluksi suurpiirteistä, mutta rohkaisun ja toistojen myötä laulujen rytmi, sanat ja melodialinja alkavat vähitellen löytyä yhä täsmällisemmin. Monet lapset keksivät myös lauluja omasta päästään. Kun tähän luovaan keksintään osallistuu lapsen kanssa tuttu aikuinen, ilo on molemminpuolista. Yhdessä soittaminen ei ole lapsiperheissä niin tavallista kuin musiikin kuuntelu ja laulaminen. Kynnys voisi tähänkin olla matalampi. Erityisiä soittotaitoja ei tarvita erilaisten soittimien äänien kokeilemiseen ja kuulostelemiseen pienen lapsen kanssa tai yhteisen rytmin etsimiseen rummulla tai pienillä rytmisoittimilla. Soittelun yhteydessä voidaan laulaa tai lorutella siitä, mitä tehdään: Rumpu sanoo pum-pum-pum! tai Päivi tässä soittaa marakassia!. Lelukaupastakin voi löytää kelpo soittimia lapselle, mutta niiden sointi ja kestävyys eivät välttämättä ole samantasoisia kuin musiikkiliikkeestä ostettujen.
4 Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilemalla selviää, millä tavalla musiikki voisi tuottaa iloa niin lapsille kuin vanhemmillekin ja edistää arjen sujumista omassa perheessä. Niin suositeltavaa kuin aktiivinen musiikin kuuntelu ja yhdessä musisointi ovatkin, kannattaa huolehtia myös siitä, ettei musiikki soi jatkuvasti ja monesta eri laitteesta samanaikaisesti. Hiljaisuus - tauko - on olennainen osa musiikkia. Vanhempien ja pienen lapsen yhteisiin musiikkihetkiin löytyy vinkkejä esimerkiksi kirjasta Hoivaa ja leiki (Tuomi & Salo, 2010). Musiikkioppilaitokset ja muut tahot tarjoavat eri puolilla Suomea musiikin varhaiskasvatusta musiikkileikkikoulun (muskarin) muodossa sekä soittotunteja isommille lapsille yksilö- tai ryhmäopetuksena. Yhä enemmän tiedostetaan ja pyritään huomioimaan se, että osalla lapsista on erilaisia erityistarpeita. Mikäli erityislapsi näyttää osallistuvan musiikkiharrastukseen mielellään, siitä on hänelle varmasti iloa ja hyötyä, vaikka hänen musiikilliset taitonsa eivät karttuisi aivan samalla tavalla tai yhtä nopeasti kuin toisilla lapsilla. Musiikkiharrastuksen tarkoitus on paitsi opettaa musiikkia, myös tarjota onnistumisen kokemuksia ja yhdessä musisoinnin iloa. Tilanteessa, jossa ryhmässä toimiminen on lapselle eri syistä liian haastavaa tai vaatimustaso on hänelle turhauttavan korkea, kannattaa miettiä yksilöllisemmin suunniteltuja tapoja tuoda musiikin iloa ja hyötyä lapsen elämään. Musiikki kehityksen ja oppimisen tukena Työssään musiikkia käyttävät eri alojen ammattilaiset tietävät kokemuksesta, että musiikki edistää monin tavoin erilaisten asioiden oppimista ja harjoittelemista. Tutkimustietoa on viime vuosina kerätty myös aivotutkijoiden käyttämin menetelmin. Musiikin on todettu synnyttävän aktivaatiota kaikkialla aivoissa. Tutkimalla esimerkiksi muusikoita tai erilaiseen musiikkitoimintaan osallistuneita lasten tai aikuisten koeryhmiä on voitu todistaa, että musiikki todella vaikuttaa ihmisiin, se saa aikaan sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia aivoissa. Näitä tutkimuksia on tehnyt ja tekee koko ajan lisää muun muassa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen Brain and music -tutkimusryhmä. Myönteinen ja rento ilmapiiri edistää kaikenlaista oppimista ja harjoittelemista, ja musiikki on yksi oivallinen keino tällaisen suotuisan ilmapiirin luomiseen. Joissain tilanteissa on tarpeen etsiä
5 musiikkia, joka aktivoi ja piristää oppijaa/oppijoita, toisinaan taas tarvitaan musiikin tukea rauhoittumiseen ja huomion keskittämiseen käsillä olevaan tehtävään. Musiikin käyttö muistin tukena on monelle tuttua: laulujen sanat auttavat oppimaan ja muistamaan vaikkapa aakkoset tai viikonpäivien ja kuukausien nimet. Musiikki motivoi ja rytmittää myös liikesuoritusten harjoittelua. Lauluja voidaan käyttää monipuolisesti puheen ja kielen kehityksen tukemiseen. Lindforsin säätiö on julkaissut tähän soveltuvaa erittäin käyttökelpoista materiaalia, joka on syntynyt puhe- ja musiikkiterapeuttien yhteistyönä. Musiikki on hyvä väline myös kuulonvaraisen hahmottamisen harjoitteluun. Systemaattisessa harjoittelussa voidaan erottaa neljä vaihetta tai tasoa: auditiivinen havaitseminen (ääni hiljaisuus), erottelu (samanlainen erilainen ääni), tunnistaminen (mikä ääni) ja ymmärtäminen (mihin ääni liittyy), ks. esim. Gfeller (2011). Tutkimukset osoittavat, että ohjatun musiikkiharjoittelun seurauksena lasten kyky tarkkaavuuden kohdistamiseen ja ylläpitämiseen paranee myös muissa yhteyksissä. Musiikkiharjoittelun ja kognitiivisten taitojen kehittymisen välillä on myös todettu olevan yhteyksiä. Kognitiivisten taitojen lisäksi sosiaalisten ja tunnetaitojen harjaantuminen on oppimisvalmiuksien kannalta kuitenkin yhtä tärkeää. Kun musisoidaan yhdessä, opitaan säätelemään omaa toimintaa, huomioimaan toisia, jakamaan ja vuorottelemaan. Näitä kaikkia taitoja tarvitaan kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Yhdessä musisoinnin ilo ja onnistumisen kokemukset tekevät harjoittelusta hauskaa. Miksi musiikki on niin hyvä ja monipuolinen väline? Musiikkiin liittyvää toimintaa löytyy niin monenlaista ja monentasoista, että soveltaminen ja mukauttaminen tietyn lapsen tai ryhmän tarpeisiin on helppoa. Musiikissa on paljon toistoa, joka luo turvallisuutta, mutta samalla se sisältää mahdollisuuden jatkuvaan pieneen muunteluun. Sopiva määrä vaihtelua, yllätyksiä ja haastamista auttaa lasta kehittymään. Musiikki motivoi lasta vuorovaikutukseen ja toimintaan. Sisäkorvaistutteen teknisten ominaisuuksien vuoksi sen kautta välittyvät musiikkihavainnot ovat erilaisia kuin normaalin kuulojärjestelmän tai akustisen kuulokojeen kautta aistittavat. Näitä eroja sekä niiden merkitystä käytännön musiikkitoimintaan selostetaan seikkaperäisesti mm. Ritva Torpan (2010) ja Kate Gfellerin (2011) artikkeleissa. Molemmissa on myös laaja lähdeluettelo,
6 joiden avulla voi etsiä lisätietoa, aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja käytännön sovelluksia. Usein tietyn äänen (puheen, laulun tai tietyn soittimen äänen) erottaminen taustaäänistä (hälystä tai taustamusiikista) on SI-lapselle haastavaa, samoin kuin äänen korkeuksien havaitseminen. Lasten välillä on kuitenkin tässä, niin kuin muissakin valmiuksissa, yksilöllisiä eroja. Sen vuoksi musiikkia ohjaavan aikuisen kannattaa lähteä liikkeelle joustavalla asenteella, valmiina kokeiluihin ja luovaan soveltamiseen. Toimintavinkkejä löytyy suomenkielisen materiaalin lisäksi esimerkiksi musiikkiterapeutti Christine Bartonin (2006) artikkelista Bringing music to their bionic ears: nurturing music development in children with cochlear implants. Musiikki terapiassa Musiikkiterapia on hoito- ja kuntoutusmuoto, jossa musiikkia käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Terapeutilla tulee olla asianmukainen musiikkiterapeutin koulutus (ks. esim. Kelan vaikeavammaisten avokuntoutuksen standardi tai Musiikkiterapeutit työskentelevät hyvin monenlaisten kohderyhmien ja kaiken ikäisten ihmisten kanssa, keskosvauvoista vanhuksiin. Terapiassa käytetään erilaisia laulamiseen, soittamiseen, musiikin tuottamiseen (säveltämiseen ja sanoittamiseen) sekä musiikin kuunteluun perustuvia menetelmiä. Musiikkiin voidaan yhdistää myös esimerkiksi liikkumista, piirtämistä, leikkiä ja/tai keskustelua. Terapeutti valitsee käyttämänsä menetelmät asiakkaan tarpeiden mukaan. Osa musiikkiterapeuteista on hankkinut lisäkoulutusta jonkin erityismenetelmän käyttämiseen tai perehtynyt muita enemmän johonkin tiettyyn kohderyhmään. Musiikkiterapiaan ohjataan ja siihen hakeutuu varsin monenlaisia asiakkaita - musiikkiin liittyviä taitoja tai taipumuksia ei edellytetä. Väitöskirjassani (Saukko, 2008) tutkin lasten musiikkiterapiaa ja sen tavoitteita kuntoutuksen kontekstissa. Siinä kiteytin lasten musiikkiterapiakuntoutuksen tarkoituksen siten, että tavoitteena on tukea lapsen valmiuksia ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus ymmärrettiin tässä yhteydessä laaja-alaisena yläkäsitteenä. Musiikkiterapian todettiin tukevan muiden kuntoutusmuotojen tavoin lapsen toimintakykyä, osallistumista, arjen sujumista sekä lapsen ja perheen hyvinvointia. Tutkimuksessa mukana olleiden, hyvin erilaisten lasten yksilölliset tavoitteet voitiin jakaa yhteensä kahteentoista tavoitealueeseen. Näistä tavoitealueista muodostui toistensa varaan rakentuva ja toisiaan tukeva kokonaisuus, jonka kuvaamiseen syntyi oheinen talokuvio.
7 Lapsen musiikkiterapian tavoitealueet. Teoksessa Saukko, Päivi (2008). Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Jyväskylä Studies in Humanities 112, s. 96. LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINTI ARJEN SUJUMINEN SUORIUTUMINEN SELVIYTYMINEN OSALLISTUMINEN MINÄKUVA IDENTITEETTI TAITOJEN HARJOITTELU TUNTEIDEN SÄÄTELY JA KÄSITTELY LEIKKI ILMAISU- MAHDOLLI- SUUKSIEN LÖYTÄMINEN VASTAVUOROINEN TOIMINTA KUUNTELE- MINEN TOIMINTAKOKONAISUUKSIEN HALLINTA RYTMITTÄ- MINEN JA SÄÄTELY TOIMINTA- MAHDOLLI- SUUKSIEN LÖYTÄMINEN HALLINNAN JA PYSTY- VYYDEN TUNNE TÄSSÄ JA NYT KOHTAAMINEN Väitöskirja on luettavissa myös elektronisena julkaisuna Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilla, ja siitä löytyvät tavoitealueiden tarkat kuvaukset sekä muut tutkimustulokset. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten musiikkiterapiaprosesseissa asetetut tavoitteet liittyivät harvoin vain yhteen tavoitealueeseen. Usein lapsen kehitystä haluttiin jo lähtökohtaisesti tukea usealla osa-alueella samanaikaisesti. Lisäksi oli tarpeen lähes aina lähteä aluksi liikkeelle vuorovaikutuksen perustasta, talokuvion pohjakerroksista. Valmiuksien kasvaessa myös tavoitetasoa voitiin nostaa. Talokuviossa kehityksen tukipylväinä kuvatut tavoitealueet eli tunteiden säätely sekä hallinnan ja pystyvyyden tunne olivat jollain tavalla mukana kaikkien näiden lasten musiikkiterapiaprosesseissa. Merkittävä havainto oli, että vuorovaikutusvalmiuksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisen lisäksi musiikki itsessään siirtyi musiikkiterapiaa saaneiden lasten arkeen. Lapset käyttivät oma-aloitteisesti musiikkia mielialansa säätelyyn ja tunteiden ilmaisuun. Siitä tuli yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteinen tekeminen perheenjäsenten tai ikätovereiden kanssa, elämänsisältöä antava vapaaajanviettomuoto tai iloa tuottava harrastus. Musiikkiterapiasta on nykyisin saatavilla jo paljon tutkimustietoa. Tutkimusresursseja suunnataan nykyisin yhä enemmän vaikuttavuustutkimukseen sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Suomessa
8 on julkaistu toistakymmentä alan väitöskirjaa sekä tehty muutamia kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneitä innovaatioita. Musiikkiterapeuttien kehittämiä ovat kuvionuotit (Kaarlo Uusitalo ja Markku Kaikkonen), joiden avulla kuka tahansa voi oppia soittamaan, sekä tarinasäveltäminen (Hanna Hakomäki), jota voi käyttää niin terapiassa kuin monissa muissakin yhteyksissä. Musiikkiterapeuttien asiantuntemusta hyödynnetään paljon myös erityismusiikkikasvatuksessa sekä projekteissa, joissa musiikkia halutaan viedä laitoksiin tai lisätään ylipäätään musiikin käyttöä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuulovammaisten lasten parissa työskennelleiden musiikkiterapeuttien kokemuksia on koottu kirjaksi (Salmon, 2008). Tanskalainen musiikkiterapeutti Claus Bang esittelee elämäntyötään myös nettisivullaan. Englantilainen Christine Rocca työskentelee Mary Hare -koulussa ja sen yhteydessä olevassa Nordoff Robbins -musiikkiterapiayksikössä. Roccalta on hiljattain ilmestynyt SI-lapsia ja musiikkia monipuolisesti käsittelevä artikkeli Seminars in Hearing -julkaisussa. Dikla Kerem on tehnyt pienten SI-lasten musiikkiterapiasta väitöstutkimuksen Aalborgin yliopistoon vuonna 2009, ja siitä löytyy viitteitä myös aikaisempiin tutkimuksiin. Musiikin hyödyntäminen terapiassa ei toki rajoitu pelkästään musiikkiterapeuttien työhön. Monet kuntoutuksen ammattilaiset käyttävät musiikkia apuna pyrkiessään omalle työlleen asetettuihin tavoitteisiin. Moniammatillisessa yhteistyössä ja kahden eri terapeutin yhdessä toteuttamissa yksilö- tai ryhmäterapioissa yhdistetty ammatillinen erityisosaaminen tuottaa kuntoutujalle parhaan mahdollisen hyödyn. KIRJALLISUUTTA Gfeller, K., Driscoll, V., Kenworthy, M., & Van Voorst, T. (2011). Music therapy for preschool cochlear implant recipients. Music Therapy Perspectives, 29, Salmon, S. (toim.) (2008). Hearing - feeling - playing: Music and movement with hard-of-hearing and deaf children. Wiesbaden: Reichert Verlag.
9 Salo, S., & Tuomi, K. (2008). Hoivaa ja leiki. Helsinki: Psykologien Kustannus. Saukko, P. (2008). Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Humanities, 112. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavilla osoitteessa: Torppa, R., & Huotilainen, M. (2010). Musiikin merkitys kuulovikaisen lapsen kuntoutuksessa. Puhe ja kieli, 30(3),
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3
LisätiedotVALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6
VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan
LisätiedotPerusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma
Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotPienten lasten kerho Tiukuset
Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotHuittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1
Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen
LisätiedotKallion musiikkikoulu 2014-2015
Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotMusiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.
Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMusiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet
Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).
Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan
LisätiedotMUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen
MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotTaiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio
Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset
LisätiedotTerapeuttinen musiikki- kasvatus
Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotLeikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS
Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS
AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2017 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN
LisätiedotA1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet
A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotMUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:
MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä
LisätiedotAVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ
AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotSISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?
Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotTaiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu
Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotAhvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotLASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA
LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotMUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä
1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotKALASTUS TYÖVÄLINEENÄ
FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo
LisätiedotFamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde
on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Lisää jaksamista vanhempana
LisätiedotTampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma
Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotSML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi
SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten
LisätiedotS E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta
S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotKASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ
KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotMusiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa
Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Mainingin koulun musiikkipainotuksen opetussuunnitelman pohjana on musiikin yleisopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotElämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö
Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua
Lisätiedot