MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA. Päivi Saukko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA. Päivi Saukko"

Transkriptio

1 MUSIIKKI ILONA JA LAPSEN KUNTOUTUMISEN TUKENA Päivi Saukko Musiikki ihmisen elämässä Jokaiselle lapselle tulisi tarjota mahdollisuus löytää omakohtainen suhde musiikkiin, jotta laulaminen, soittaminen tai musiikin kuuntelu voisivat auttaa lasta ilmaisemaan ajatuksiaan, säätelemään tunteitaan ja löytämään yhteisen sävelen toisten ihmisten kanssa. Näin vastasin, kun minua pyydettiin kiteyttämään yhteen lauseeseen ajatukseni lapsista ja musiikista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kasvun kumppanit -seminaaria varten. Musiikki - mahdollisimman laajasti määriteltynä ja ymmärrettynä - on ollut osa ihmisten elämää kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina. Sen vuoksi meillä kaikilla on jonkinlainen suhde musiikkiin, vaikka emme sitä niin tietoisesti ja omakohtaisesti ajattelisikaan. Joku voi kokea olevansa epämusikaalinen, laulutaidoton tai vailla rytmitajua. Tällaiset määrittelyt voivat estää huomaamasta, mitä mahdollisuuksia aivan jokaisella on nauttia musiikista sekä saada siitä iloa ja hyötyä elämään. Musiikin ammattilaisetkin joutuvat harjoittelemaan ahkerasti kehittääkseen taitonsa huipputasolle. Musiikki kuuluu siis meille kaikille, lapsille ja aikuisille, tavallisille ihmisille yhtä hyvin kuin ammattimuusikoille. Miksi musiikki on meille niin tärkeää? Monet eri alojen tutkijat ovat olleet kiinnostuneita musiikin merkityksistä ja vaikutuksista. Varhaisen vuorovaikutuksen tutkijoiden Stewen Mallochin ja Colwyn Trevarthenin mukaan ihminen on vastasyntyneestä lähtien musiikillinen olento. Tästä synnynnäisestä musikaalisuudesta he käyttävät termiä commusicality, joka on yhdistelmä sanoista communication ja musicality. Kun vauvan ja häntä hoivaavan aikuisen vuorovaikutusta on tutkittu videoanalyysin avulla, on todettu sen sisältävän samoja piirteitä kuin musiikki. Dialogista löytyy rytmisiä elementtejä, erilaisia äänen ja liikkeen sävyjä sekä pieniä ajallisia kokonaisuuksia, ikään kuin vuorovaikutuskumppaneiden yhdessä luomia ei-sanallisia tarinoita. Myös aikuiset luontaisesti käyttävät hoivatilanteissa tietynlaista tapaa puhua ja laulaa lapselle. Tällainen äidillinen musiikki (maternal music) on tietylle lapselle, tietyllä hetkellä kohdistettua ja

2 hänen tarpeisiinsa sovitettua laulamista, joka sisältää usein kehtolauluja ja lastenlauluja. Siinä laulajan äänen korkeus nousee, tempo hidastuu ja ääni sisältää tavallista enemmän tunnesävyjä. Äidin laulu säätelee vauvan mielialaa ja vireystilaa tehokkaammin kuin puhe. Laulu vahvistaa myös tunnesidettä äidin ja vauvan välillä. Se lisää sekä vauvan että äidin hyvinvointia. Musiikilla on todettu olevan erityinen voima houkutella ihmiset mukaan yhteiseen musiikilliseen toimintaan. Kuullessaan rytmikästä musiikkia ihminen luonnostaan liittyy sen sykkeeseen ja mukauttaa siihen liikkeensä (esimerkiksi askeleensa tai käsien taputtamisen). Toisilleen vieraatkin ihmiset voivat näin ollen helposti löytää yhteisen sävelen ja liikkua samassa tahdissa. Oman kulttuurin tai yhteisön musiikki on voimakas yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä tekijä, mutta jaettu musiikkikokemus voi myös luoda sillan ihmisten ja ihmisryhmien välille. Musiikilla on siis sosiaalisia ja kulttuurisia, ihmisten välistä vuorovaikutusta edistäviä merkityksiä. Lisäksi käytämme musiikkia, joko tietoisesti tai sen kummemmin ajattelematta, hyvinvointimme ja mielenterveytemme edistämiseen. Musiikin tutkija Suvi Saarikallio on tehnyt väitöstutkimuksen nuorten musiikin käytöstä tunteiden säätelyn välineenä. Pääsääntöisesti kyse oli musiikin kuuntelusta, mutta myös aktiivisesta musisoinnista. Tutkimus osoitti, kuinka monipuolisesti, laajasti ja taitavasti nuoret käyttävät päivittäisessä arkielämässään musiikkia tunteiden säätelyyn. Samansuuntaisia havaintoja tein itse omassa väitöskirjassani erityislapsista ja -nuorista. Musiikki voi luoda turvaa, rentouttaa, auttaa unohtamaan huolet, kohentaa mielialaa sekä toimia keinona purkaa ja käsitellä omia tunteita. Norjalainen musiikkiterapian professori Even Ruud on tutkinut musiikkia osana ihmisen elämäntarinan ja identiteetin muodostumista. Tietty musiikki yhdistyy muistoissamme johonkin ikäkauteen tai elämänvaiheeseen, tietty kappale tuo mieleen jonkin sykähdyttävän kokemuksen. Musiikkimuistojen lisäksi mielimusiikki on tärkeä osa omaa persoonaa. Musiikkiharrastus tai muusikkous voi olla hyvinkin keskeinen osa identiteettiä. Osalle meistä omakohtainen suhde musiikkiin liittyy myös elämän tarkoituksen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Musiikki lapsen arjessa Kysely- ja haastattelututkimusten mukaan monissa lapsiperheissä kuunnellaan paljon musiikkia. Musiikilla viihdytetään lapsia pitkillä automatkoilla ja rauhoitellaan heitä nukkumaan mennessä.

3 Menevä taustamusiikki saa ehkä kotityöt luistamaan paremmin. Yleisesti ottaen mielimusiikin kuuntelu tekee hyvää niin lapsille kuin aikuisille. Kyseessä voi olla tietty artisti, yksi tai useampia lempikappaleita tai senhetkiseen oloon sopiva musiikin tyylilaji. Musiikista voi vain keskittyä nauttimaan tai laulaa, leikkiä tai tanssia mukana. Kun mukana on kuulovammainen lapsi, kannattaa muistaa, että musiikki on paljon muutakin kuin kuuloaistimuksia. Musiikki on värähtelyä, rytmiä ja liikettä - musiikin voi siis myös nähdä ja tuntea. Perussykettä voi taputtaa lapsen keholle, voidaan marssia, keinua tai pomppia musiikin tahdissa. Musiikin kuuntelun lisäksi perheissä lauletaan. Omalle lapselleen kannattaakin laulaa, kukin omalla äänellään ja persoonallisella tyylillään. Lapselle laulaminen lujittaa keskinäistä tunnesidettä. Katsekontakti ja kosketus vahvistavat myönteistä kokemusta. Rakkaimmat lastenlaulut periytyvät sukupolvelta toiselle. Monia omasta lapsuudesta tuttuja lauluja ja laululeikkejä löytyy myös uusimmista lastenlaulukirjoista. Tuttuun melodiaan voi vapaasti keksiä myös omia sanoituksia. Uudelleensanoitukset ovat erityisen hyödyllisiä silloin, kun tarkoituksena on laulamisen avulla ohjata lapsen toimintaa siten, että arki sujuisi paremmin. Tietty laulu liitettynä tiettyyn tilanteeseen kertoo lapselle, mitä päivän mittaan tapahtuu. Perheillä on käytössä pukemislauluja, pesemislauluja ja nukkumaanmenolauluja. Siirtyminen puuhasta tai paikasta toiseen voi sujua laulun avulla helpommin kuin pelkästään sanallisesti kehottaen. Sisäkorvaistutetta käyttävälle lapselle kannattaa laulaa myös siksi, että sen on todettu edistävän hänen valmiuksiaan hahmottaa kuulemaansa (Torppa, 2010). Lapsen oma laulaminen on aina aluksi suurpiirteistä, mutta rohkaisun ja toistojen myötä laulujen rytmi, sanat ja melodialinja alkavat vähitellen löytyä yhä täsmällisemmin. Monet lapset keksivät myös lauluja omasta päästään. Kun tähän luovaan keksintään osallistuu lapsen kanssa tuttu aikuinen, ilo on molemminpuolista. Yhdessä soittaminen ei ole lapsiperheissä niin tavallista kuin musiikin kuuntelu ja laulaminen. Kynnys voisi tähänkin olla matalampi. Erityisiä soittotaitoja ei tarvita erilaisten soittimien äänien kokeilemiseen ja kuulostelemiseen pienen lapsen kanssa tai yhteisen rytmin etsimiseen rummulla tai pienillä rytmisoittimilla. Soittelun yhteydessä voidaan laulaa tai lorutella siitä, mitä tehdään: Rumpu sanoo pum-pum-pum! tai Päivi tässä soittaa marakassia!. Lelukaupastakin voi löytää kelpo soittimia lapselle, mutta niiden sointi ja kestävyys eivät välttämättä ole samantasoisia kuin musiikkiliikkeestä ostettujen.

4 Rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilemalla selviää, millä tavalla musiikki voisi tuottaa iloa niin lapsille kuin vanhemmillekin ja edistää arjen sujumista omassa perheessä. Niin suositeltavaa kuin aktiivinen musiikin kuuntelu ja yhdessä musisointi ovatkin, kannattaa huolehtia myös siitä, ettei musiikki soi jatkuvasti ja monesta eri laitteesta samanaikaisesti. Hiljaisuus - tauko - on olennainen osa musiikkia. Vanhempien ja pienen lapsen yhteisiin musiikkihetkiin löytyy vinkkejä esimerkiksi kirjasta Hoivaa ja leiki (Tuomi & Salo, 2010). Musiikkioppilaitokset ja muut tahot tarjoavat eri puolilla Suomea musiikin varhaiskasvatusta musiikkileikkikoulun (muskarin) muodossa sekä soittotunteja isommille lapsille yksilö- tai ryhmäopetuksena. Yhä enemmän tiedostetaan ja pyritään huomioimaan se, että osalla lapsista on erilaisia erityistarpeita. Mikäli erityislapsi näyttää osallistuvan musiikkiharrastukseen mielellään, siitä on hänelle varmasti iloa ja hyötyä, vaikka hänen musiikilliset taitonsa eivät karttuisi aivan samalla tavalla tai yhtä nopeasti kuin toisilla lapsilla. Musiikkiharrastuksen tarkoitus on paitsi opettaa musiikkia, myös tarjota onnistumisen kokemuksia ja yhdessä musisoinnin iloa. Tilanteessa, jossa ryhmässä toimiminen on lapselle eri syistä liian haastavaa tai vaatimustaso on hänelle turhauttavan korkea, kannattaa miettiä yksilöllisemmin suunniteltuja tapoja tuoda musiikin iloa ja hyötyä lapsen elämään. Musiikki kehityksen ja oppimisen tukena Työssään musiikkia käyttävät eri alojen ammattilaiset tietävät kokemuksesta, että musiikki edistää monin tavoin erilaisten asioiden oppimista ja harjoittelemista. Tutkimustietoa on viime vuosina kerätty myös aivotutkijoiden käyttämin menetelmin. Musiikin on todettu synnyttävän aktivaatiota kaikkialla aivoissa. Tutkimalla esimerkiksi muusikoita tai erilaiseen musiikkitoimintaan osallistuneita lasten tai aikuisten koeryhmiä on voitu todistaa, että musiikki todella vaikuttaa ihmisiin, se saa aikaan sekä toiminnallisia että rakenteellisia muutoksia aivoissa. Näitä tutkimuksia on tehnyt ja tekee koko ajan lisää muun muassa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen Brain and music -tutkimusryhmä. Myönteinen ja rento ilmapiiri edistää kaikenlaista oppimista ja harjoittelemista, ja musiikki on yksi oivallinen keino tällaisen suotuisan ilmapiirin luomiseen. Joissain tilanteissa on tarpeen etsiä

5 musiikkia, joka aktivoi ja piristää oppijaa/oppijoita, toisinaan taas tarvitaan musiikin tukea rauhoittumiseen ja huomion keskittämiseen käsillä olevaan tehtävään. Musiikin käyttö muistin tukena on monelle tuttua: laulujen sanat auttavat oppimaan ja muistamaan vaikkapa aakkoset tai viikonpäivien ja kuukausien nimet. Musiikki motivoi ja rytmittää myös liikesuoritusten harjoittelua. Lauluja voidaan käyttää monipuolisesti puheen ja kielen kehityksen tukemiseen. Lindforsin säätiö on julkaissut tähän soveltuvaa erittäin käyttökelpoista materiaalia, joka on syntynyt puhe- ja musiikkiterapeuttien yhteistyönä. Musiikki on hyvä väline myös kuulonvaraisen hahmottamisen harjoitteluun. Systemaattisessa harjoittelussa voidaan erottaa neljä vaihetta tai tasoa: auditiivinen havaitseminen (ääni hiljaisuus), erottelu (samanlainen erilainen ääni), tunnistaminen (mikä ääni) ja ymmärtäminen (mihin ääni liittyy), ks. esim. Gfeller (2011). Tutkimukset osoittavat, että ohjatun musiikkiharjoittelun seurauksena lasten kyky tarkkaavuuden kohdistamiseen ja ylläpitämiseen paranee myös muissa yhteyksissä. Musiikkiharjoittelun ja kognitiivisten taitojen kehittymisen välillä on myös todettu olevan yhteyksiä. Kognitiivisten taitojen lisäksi sosiaalisten ja tunnetaitojen harjaantuminen on oppimisvalmiuksien kannalta kuitenkin yhtä tärkeää. Kun musisoidaan yhdessä, opitaan säätelemään omaa toimintaa, huomioimaan toisia, jakamaan ja vuorottelemaan. Näitä kaikkia taitoja tarvitaan kanssakäymisessä toisten ihmisten kanssa. Yhdessä musisoinnin ilo ja onnistumisen kokemukset tekevät harjoittelusta hauskaa. Miksi musiikki on niin hyvä ja monipuolinen väline? Musiikkiin liittyvää toimintaa löytyy niin monenlaista ja monentasoista, että soveltaminen ja mukauttaminen tietyn lapsen tai ryhmän tarpeisiin on helppoa. Musiikissa on paljon toistoa, joka luo turvallisuutta, mutta samalla se sisältää mahdollisuuden jatkuvaan pieneen muunteluun. Sopiva määrä vaihtelua, yllätyksiä ja haastamista auttaa lasta kehittymään. Musiikki motivoi lasta vuorovaikutukseen ja toimintaan. Sisäkorvaistutteen teknisten ominaisuuksien vuoksi sen kautta välittyvät musiikkihavainnot ovat erilaisia kuin normaalin kuulojärjestelmän tai akustisen kuulokojeen kautta aistittavat. Näitä eroja sekä niiden merkitystä käytännön musiikkitoimintaan selostetaan seikkaperäisesti mm. Ritva Torpan (2010) ja Kate Gfellerin (2011) artikkeleissa. Molemmissa on myös laaja lähdeluettelo,

6 joiden avulla voi etsiä lisätietoa, aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja käytännön sovelluksia. Usein tietyn äänen (puheen, laulun tai tietyn soittimen äänen) erottaminen taustaäänistä (hälystä tai taustamusiikista) on SI-lapselle haastavaa, samoin kuin äänen korkeuksien havaitseminen. Lasten välillä on kuitenkin tässä, niin kuin muissakin valmiuksissa, yksilöllisiä eroja. Sen vuoksi musiikkia ohjaavan aikuisen kannattaa lähteä liikkeelle joustavalla asenteella, valmiina kokeiluihin ja luovaan soveltamiseen. Toimintavinkkejä löytyy suomenkielisen materiaalin lisäksi esimerkiksi musiikkiterapeutti Christine Bartonin (2006) artikkelista Bringing music to their bionic ears: nurturing music development in children with cochlear implants. Musiikki terapiassa Musiikkiterapia on hoito- ja kuntoutusmuoto, jossa musiikkia käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Terapeutilla tulee olla asianmukainen musiikkiterapeutin koulutus (ks. esim. Kelan vaikeavammaisten avokuntoutuksen standardi tai Musiikkiterapeutit työskentelevät hyvin monenlaisten kohderyhmien ja kaiken ikäisten ihmisten kanssa, keskosvauvoista vanhuksiin. Terapiassa käytetään erilaisia laulamiseen, soittamiseen, musiikin tuottamiseen (säveltämiseen ja sanoittamiseen) sekä musiikin kuunteluun perustuvia menetelmiä. Musiikkiin voidaan yhdistää myös esimerkiksi liikkumista, piirtämistä, leikkiä ja/tai keskustelua. Terapeutti valitsee käyttämänsä menetelmät asiakkaan tarpeiden mukaan. Osa musiikkiterapeuteista on hankkinut lisäkoulutusta jonkin erityismenetelmän käyttämiseen tai perehtynyt muita enemmän johonkin tiettyyn kohderyhmään. Musiikkiterapiaan ohjataan ja siihen hakeutuu varsin monenlaisia asiakkaita - musiikkiin liittyviä taitoja tai taipumuksia ei edellytetä. Väitöskirjassani (Saukko, 2008) tutkin lasten musiikkiterapiaa ja sen tavoitteita kuntoutuksen kontekstissa. Siinä kiteytin lasten musiikkiterapiakuntoutuksen tarkoituksen siten, että tavoitteena on tukea lapsen valmiuksia ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus ymmärrettiin tässä yhteydessä laaja-alaisena yläkäsitteenä. Musiikkiterapian todettiin tukevan muiden kuntoutusmuotojen tavoin lapsen toimintakykyä, osallistumista, arjen sujumista sekä lapsen ja perheen hyvinvointia. Tutkimuksessa mukana olleiden, hyvin erilaisten lasten yksilölliset tavoitteet voitiin jakaa yhteensä kahteentoista tavoitealueeseen. Näistä tavoitealueista muodostui toistensa varaan rakentuva ja toisiaan tukeva kokonaisuus, jonka kuvaamiseen syntyi oheinen talokuvio.

7 Lapsen musiikkiterapian tavoitealueet. Teoksessa Saukko, Päivi (2008). Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Jyväskylä Studies in Humanities 112, s. 96. LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINTI ARJEN SUJUMINEN SUORIUTUMINEN SELVIYTYMINEN OSALLISTUMINEN MINÄKUVA IDENTITEETTI TAITOJEN HARJOITTELU TUNTEIDEN SÄÄTELY JA KÄSITTELY LEIKKI ILMAISU- MAHDOLLI- SUUKSIEN LÖYTÄMINEN VASTAVUOROINEN TOIMINTA KUUNTELE- MINEN TOIMINTAKOKONAISUUKSIEN HALLINTA RYTMITTÄ- MINEN JA SÄÄTELY TOIMINTA- MAHDOLLI- SUUKSIEN LÖYTÄMINEN HALLINNAN JA PYSTY- VYYDEN TUNNE TÄSSÄ JA NYT KOHTAAMINEN Väitöskirja on luettavissa myös elektronisena julkaisuna Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilla, ja siitä löytyvät tavoitealueiden tarkat kuvaukset sekä muut tutkimustulokset. Tutkimuksessa havaittiin, että lasten musiikkiterapiaprosesseissa asetetut tavoitteet liittyivät harvoin vain yhteen tavoitealueeseen. Usein lapsen kehitystä haluttiin jo lähtökohtaisesti tukea usealla osa-alueella samanaikaisesti. Lisäksi oli tarpeen lähes aina lähteä aluksi liikkeelle vuorovaikutuksen perustasta, talokuvion pohjakerroksista. Valmiuksien kasvaessa myös tavoitetasoa voitiin nostaa. Talokuviossa kehityksen tukipylväinä kuvatut tavoitealueet eli tunteiden säätely sekä hallinnan ja pystyvyyden tunne olivat jollain tavalla mukana kaikkien näiden lasten musiikkiterapiaprosesseissa. Merkittävä havainto oli, että vuorovaikutusvalmiuksiin liittyvien tavoitteiden saavuttamisen lisäksi musiikki itsessään siirtyi musiikkiterapiaa saaneiden lasten arkeen. Lapset käyttivät oma-aloitteisesti musiikkia mielialansa säätelyyn ja tunteiden ilmaisuun. Siitä tuli yhteenkuuluvuutta lisäävä yhteinen tekeminen perheenjäsenten tai ikätovereiden kanssa, elämänsisältöä antava vapaaajanviettomuoto tai iloa tuottava harrastus. Musiikkiterapiasta on nykyisin saatavilla jo paljon tutkimustietoa. Tutkimusresursseja suunnataan nykyisin yhä enemmän vaikuttavuustutkimukseen sekä kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Suomessa

8 on julkaistu toistakymmentä alan väitöskirjaa sekä tehty muutamia kansainvälistäkin kiinnostusta herättäneitä innovaatioita. Musiikkiterapeuttien kehittämiä ovat kuvionuotit (Kaarlo Uusitalo ja Markku Kaikkonen), joiden avulla kuka tahansa voi oppia soittamaan, sekä tarinasäveltäminen (Hanna Hakomäki), jota voi käyttää niin terapiassa kuin monissa muissakin yhteyksissä. Musiikkiterapeuttien asiantuntemusta hyödynnetään paljon myös erityismusiikkikasvatuksessa sekä projekteissa, joissa musiikkia halutaan viedä laitoksiin tai lisätään ylipäätään musiikin käyttöä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä myös ennaltaehkäisevässä mielessä. Kuulovammaisten lasten parissa työskennelleiden musiikkiterapeuttien kokemuksia on koottu kirjaksi (Salmon, 2008). Tanskalainen musiikkiterapeutti Claus Bang esittelee elämäntyötään myös nettisivullaan. Englantilainen Christine Rocca työskentelee Mary Hare -koulussa ja sen yhteydessä olevassa Nordoff Robbins -musiikkiterapiayksikössä. Roccalta on hiljattain ilmestynyt SI-lapsia ja musiikkia monipuolisesti käsittelevä artikkeli Seminars in Hearing -julkaisussa. Dikla Kerem on tehnyt pienten SI-lasten musiikkiterapiasta väitöstutkimuksen Aalborgin yliopistoon vuonna 2009, ja siitä löytyy viitteitä myös aikaisempiin tutkimuksiin. Musiikin hyödyntäminen terapiassa ei toki rajoitu pelkästään musiikkiterapeuttien työhön. Monet kuntoutuksen ammattilaiset käyttävät musiikkia apuna pyrkiessään omalle työlleen asetettuihin tavoitteisiin. Moniammatillisessa yhteistyössä ja kahden eri terapeutin yhdessä toteuttamissa yksilö- tai ryhmäterapioissa yhdistetty ammatillinen erityisosaaminen tuottaa kuntoutujalle parhaan mahdollisen hyödyn. KIRJALLISUUTTA Gfeller, K., Driscoll, V., Kenworthy, M., & Van Voorst, T. (2011). Music therapy for preschool cochlear implant recipients. Music Therapy Perspectives, 29, Salmon, S. (toim.) (2008). Hearing - feeling - playing: Music and movement with hard-of-hearing and deaf children. Wiesbaden: Reichert Verlag.

9 Salo, S., & Tuomi, K. (2008). Hoivaa ja leiki. Helsinki: Psykologien Kustannus. Saukko, P. (2008). Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Humanities, 112. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavilla osoitteessa: Torppa, R., & Huotilainen, M. (2010). Musiikin merkitys kuulovikaisen lapsen kuntoutuksessa. Puhe ja kieli, 30(3),

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2014 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT, NIIDEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 3

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-4) musiikin opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Johdanto Musiikilla on yhteiskunnassa merkittävä asema. Se on korvaamaton osa

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1

Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1 Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen.

Musiikkia käytetään välineenä oman kulttuuri-identiteetin etsimisessä ja valmiuksien luomisessa kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Musiikki Musiikin opetus perustuu opettajan työtään varten määrittelemiin käsityksiin musiikista tiedonalana. Musiikkipedagogiset valinnat opettaja tekee koulun arvoperustan, yleisten oppimis- ja tiedonkäsitysten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet

Musiikki. 1-2. luokat 3-4. luokat. Tavoitteet Musiikki Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset

Lisätiedot

Terapeuttinen musiikki- kasvatus

Terapeuttinen musiikki- kasvatus Terapeuttinen musiikki- kasvatus Haapavesi 2.10.2013 Pia Kvist Terapeuttinen musiikkikasvatus Lähtökohtana ei opetussuunnitelman sisällöt sinänsä, vaan oppilaiden osallisuus ja sen kautta sisältöjen oppiminen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2017 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus:

MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1. Sisällön kuvaus: MUSIIKIN YKSILÖLLISTETTY OPETUS TASO 1 Sisällön kuvaus: Oppilas tutustuu instrumenttinsa perustekniikkaan, opiskelee ohjelmistoa ja löytää musiikillisia ilmaisukeinoja henkilökohtaisten edellytystensä

Lisätiedot

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ

AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINKÄÄLLÄ PIKKU-VETURI Pikku-Veturi on perheiden kohtaamispaikka Perhekeskus Pikku-Veturissa toimii maksuton, kaikille avoin päiväkoti. Avoin päiväkoti on perheiden kohtaamispaikka,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus) VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä

MUSIIKKI. Oppiaineen tehtävä 1 MUSIIKKI Oppiaineen tehtävä Musiikin opetuksen tehtävänä on luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen. Opetus ohjaa oppilasta tulkitsemaan

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde on suomalainen verkkosivusto, joka tarjoaa luotettavaa ja helposti omaksuttavaa perhepsykologista tietoa sekä psykologien luotsaamia verkkokursseja lapsiperheiden vanhemmille. Lisää jaksamista vanhempana

Lisätiedot

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma

Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi

SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry. Laulu. Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005. www.musicedu.fi SML - Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Laulu Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2005 www.musicedu.fi LAULUN TASOSUORITUSTEN SISÄLLÖT JA ARVIOINNIN PERUSTEET Suomen musiikkioppilaitosten

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta

Lisätiedot

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa

Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Musiikkipainotuksen opetussuunnitelma Mainingin koulussa Mainingin koulun musiikkipainotuksen opetussuunnitelman pohjana on musiikin yleisopetuksen opetussuunnitelma (Opetushallituksen perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot