Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona

Transkriptio

1 Musiikki puheenkehityksen tukena puheterapiassa ja kotona u Ritva Torppa 1 Musiikki ja puhekielen kehityksen taustamekanismit 1. Aivojen kehitys - kuulotarkkaavuus 2. Puheen havaitseminen taustahälyssä 3. Äänen korkeuden ja prosodian havaitseminen Musiikki ja kielelliset taidot 1. KÄYTÄNNÖN HARJOITTEET PUHETERAPIASSA JA KOTONA 2 3 Muusikkojen muovautuvat aivot Muusikoilla on suurempi harmaan aineen tilavuus useilla aivokuoren alueilla. päälaenlohkon ylä-etuosa liike- ja tuntoaivokuori 1. Taustamekanismi aivojen kehitys - kuulotarkkaavuus myös suurempi aivokurkiaisen etuosa vasen pikkuaivo alempi ohimolohko vasen etuotsalohko Gaser & Schlaug, 2003, J Neurosci4 5 Halwani ym. 2011, Frontiers in Psychology Aivoalueiden väliset yhteydet ovat tehokkaampia muusikoilla kuin ei-muusikoilla. Laulahilla erityisesti vasemmalla. Mitä pidempään on laulanut, sitä tehokkaammat ovat yhteydet.. u Lapsilla jo 15 kk pianotunneilla käyminen, soittaminen, voi johtaa samanlaisiin aivojen muutoksiin kuin aikuisilla (Hyde ym., 2009). u Nämä muutokset auttavat musiikin ja puheen havaitsemista ja kielellistä kehitystä 1

2 Kotona laulaminen voi johtaa aivoalueiden välisten yhteyksien tehostumiseen? 7 8 Torppa ym., 2014, Frontiers in Psychology P3a Kuulotarkkaavuusvasteiden syntyminen vaatii riittävän tehokkaita yhteyksiä aivojen tarkkaavuusalueilta kuuloalueille (Takahashi ym., 2013). ja riittävän hyvää äänen muutoksen havaitsemista. Laulaminen säätelee lapsen kuulotarkkaavuutta lasten kuulotarkkaavuus siirtyy laulamiseen helpommin kuin puheeseen (Rock ym.,1999; Nakata & Trehub, 2004; Ronkainen, 2011) Kodin musiikkitoiminta, mukaanlukien laulaminen, parantaa normaalisti kuulevien lasten kuulotarkkaavuutta (Putkinen ym., 2013). 21 SI-lasta (unilateraalinensi, aktivoituennen 3 v, ikä 4-13 vuotta) - jaettiin 1) 12 SI laulajaan: lauloivat tyypillisesti 4-5 kertaa viikossa ENNEN JA JÄLKEEN MITTAUSTEN 2) 9 SI ei-laulajaan Vanhemmat olivat laulaneet SI-laulajilleenemmän heti implantoinnistalähtien(torppa, 2015, s. 56) ei muita eroja SI ei-laulajiin. Tulokset: u P3a kuulotarkkaavuusvastekehittyi vain SI-laulajilla u Se oli SI-laulajilla myös voimakkaampi ja varhaisempi SI-laulajien kuulotarkkaavuus ja jopa aivoalueiden väliset yhteydet kehittyivät paremmin? Laulakaa kotona ja puheterapiassa u Laulamalla saatte lapsen tarkkaavuuden kääntymään puheviestiin tai sitten lapsen rauhoittumaan. Ei tarvitse osata laulaa hyvin! u Houkutelkaa lapsi laulamaan itse, se voi muovata aivoalueiden välisiä yhteyksiä. 10 Hyvä tekniikka alkuvaiheessa: Laulun pysäytys ( auditory closure ) Vrt. edellisen luennon esimerkki isästä ja tyttärestä ja Musiikkituokiot: Eläinpussi Laulajat lauloivat tarkemmin erityisesti rytmit, mutta myös äänen korkeudet ja sanat. Pöllö ja poikaset näin laulan lapsen kanssa palataan tähän kohta Soittakaa puheterapiassa ja kotona Vrt. Hyde ym. Itse soittaminen on aivojen muovautumisen kannalta tehokkaampaa kuin pelkkä kuuntelu. Innostakaa lasta soittamaan itse! Kokemukset vauvaryhmästä: lapsen tarkkaavuus kääntyy SI:n saamisen jälkeen: 1. soittamiseen 2. laulamiseen 3. puheeseen 2. Puheen havaitseminen taustahälyssä KUULOVAMMAISET LAPSET OPPIVAT PUHEKIELTÄ HÄLYISISSÄ OLOISSA HÄLYSSÄ KUULEMINEN ON HEILLE VAIKEAA! 2

3 Puheen havaitseminen taustahälyssä paranee musiikkiintervention myötä Slater et al., 2015, Behavioural Brain Research u Arpoivat normaalisti kuulevat, ala-asteikäiset lapset kahteen ryhmään: 13 u Puheen havaitseminen taustahälyssä parani, kun musiikkia oli harrastettu 2 vuotta. 14 u Ryhmä 1) Aloitti musiikinharrastamisen heti ja se kesti 2 vuotta u Ryhmä 2) Odotti vuoden ja harrasti sitten 1 vuotta musiikkia u Musiikin harrastaminen sisälsi soittamista ja laulamista. 15 Laulaminen parantaa SI-lasten puheen havaitsemista taustahälyssä? Kuulotarkkaavuus on tärkeää puheen havaitsemiselle SI:lla ja taustahälyssä (Beer ym., 2011; Adank ym., 2012; Strait ym., 2012; Wild ym., 2012; Houston & Bergeson, 2014) SI laulajien kuulotarkkaavuusvasteet kehittyivät hyvin. Soittaminen myös? 17 Laulaminen voi parantaa 18 Jos soittimen ja puheen akustisten piirteiden käsittely jakaa yhteisen aivoperustan, soittaminen voi parantaa puheen havaitsemista (Besson et al., 2011; Patel, 2014). SI-aikuisillapuheen havaitseminentaustahälyssä on parempaa, kun äänen korkeuksienja soittimien äänen laatujen havaitseminen on parempaa (Won et al., 2010) kun aivovasteet muutoksille äänen korkeudessa ja voimakkuudessa ovat voimakkaampia (Sandmann et al., 2010). Ovatko SI-lasten aivovasteetmuutoksille pianoäänissä yhteydessä puheen havaitsemiseen taustahälyssä? u SI-laulajat olivat parempia puheen havaitsemisessa taustahälyssä 3

4 Laula äännelauluja kasvokkain - houkuttele lapsi laulamaan niitä! Kun kuuntelemme puhetta hälyssä (tai SI:llä), haemme tukea motorisesta järjestelmästä (se aktivoituu) (Scott ym., 2013; Ylinen ym., 2014) Puheen havaitseminen on moniaistista! Se rakentuu on kuullun, nähdyn, tuntemisen ja motoriikan yhteispelinä. Laulu on hidastettua puhetta -auttaa rakentamaan moniaistista kokemusta puheesta etenkin kuuloiän alkuvaiheessa näkemään formanttimuutokset - kuulemaan puhetta tuntemaan ja tuottamaan sitä Pöllö ja poikaset laulu jokaiselle Suomen kielen äänteelle. u -BUC(44GpW*~ u u Yksilötilanteet u u Ihhahhaa u Laiva YXI Mutta soittaminen voi parantaa myös 21 Soittakaa monia eri soittimia, soittakaa niitä eri tavoin 22 Puheen havaitseminen taustahälyssä oli parempaa, kun Kuuloerotteluvaste muutokselle pianostasymbaaliin oli voimakkaampi Kuulotarkkaavuusvasteet (P3a) muutoksille soittimesta toiseen(pianosta cembaloon, viuluun ja symbaaliin) olivat varhaisempia (tämä vain SI laulajilla) Soitinten äänten yläsävelten kuulemisen paraneminen voi parantaa puheen formanttien ym. kuulemista Soitinten äänten verhokäyrän (aluke, sointi, lopuke) kuuleminen ja näkeminen voi parantaa puheen verhokäyrän kuulemista Kun lapsi soittaa itse, hän saa kokemusta äänen verhokäyrän muutoksista mutta myös yläsävelten muutoksista sen myötä Vrt. staccato legato Verhokäyrän havaitsemisen parantaminen 24 u Kannattaa soittaa monia eri soittimia u u Lindforsin säätiön MUKULA-sadut myös soittamista monilla soittimilla Esim. Kolme pientä porsasta Kirahvit eivät osaa tanssia u Kannattaa soittaa erilaisilla soittotavoilla, äänen alukkeilla miten? uerilaiset malletit ujousisoittimilla 4

5 25 Myös rytmilliset harjoitteet 26 u SI-laulajat olivat parempia rytmien laulamisessa u u Laulakaa ja soittakaa esim. lastenlauluja, joissa on ennustettava ja säännöllinen rytmi u Soittakaa rytmejä u Keinuttakaa lasta u Marssikaa rytmissä u Tanssikaa rytmissä u u Harjoittaa mm. erilaisten verhokäyrien havaitsemista, rytmin havaitsemista, äänten laatujen havaitsemista, musiikin havaitsemista. Sopii myös ryhmiin. (Musiikkituokiot-materiaalissa) u Räpätkää 27 Miten pieni lapsi oppii puhekielen? u Vauvat ovat hämmästyttävän fiksuja u Kuuntelevat ympäristön puhetulvaa 3. Äänen korkeuksien ja prosodian havaitseminen u Tekevät tilastollisia johtopäätöksiä siitä mitkä äänet ja tavut seuraavat toisiaan alkavat päätellä että jotkin tavut liittyvät yhteen ja muodostavat sanoja toiset eivät u Pikku hiljaa alkavat ymmärtää että jatkuvakin puhe koostuu sanoista, joilla on merkitys Sanapaino auttaa vauvoja oppimaan sanoja u Vauva havaitsee puheäänen korkeusmuutoksia (Sambeth ym., 2008) heti syntymänsä jälkeen. voi ei Sanapaino: Äiti ostaa auton. Voi ei Sana- ja lausepaino u Tuotetaan muuttamalla tavun/sanan äänen korkeutta, voimakkuutta ja pituutta. 30 u Vauva alkaa olettaa, että kun puheessa kuuluu korkeampi, painotettu ääni (sanapaino) niin silloin alkaa uusi sana kk iässä tämä vihje on vauvalle tärkeämpää kuin tilastollinen oppiminen u Sanapaino = rytmi (vrt, Hausen ym., 2013) -rappi u Lausepaino = melodia. u Vauvat jotka havaitsevat sanapainon hyvin ovat myöhemmällä iällä kielellisesti taitavampia (Friedrich ym., 2006). 5

6 } Tunnesävyt sekä puheessa että musiikissa tuotetaan 32 } Äänen sävyjen } rytmin } äänenkorkeuksien muutosten } voimakkuuden } eli erilaisten prosodisten piirteiden yhdistelmien avulla. u Muusikot ja musiikin harrastajat havaitsevatäänen korkeuksien muutoksia sekä musiikissa että puheessa paremmin kuin muut } Iloisesti: korkeampi ääni ja nopeampi tempo } Surullisesti: hitaampi tempo ja matalampi, hiljaisempi ääni. } Vihaisesti: nopea, voimakas ja korkeasävyinen puhe } (Laukka& Juslin, 2007). u (Aikuiset: Deguchi et al., 2012; Parbery-Clark et al., 2009; Schön et al., 2004; Tervaniemi et al., 2005; Pitt, 1994; children, Magne et al., 2006; Marques et al., 2007) } Sarkasmi : ilmaistaan myös prosodian avulla. Laulupainotteinen musiikkiinterventio parantaa melodioiden havaitsemista 33 Musiikin harrastaminen parantaa SI-lasten äänen korkeuksien, musiikin ja tunneprosodian havaitsemista Good ym., 2017, EAR AND HEARING 34 u Petersen et al., 2012, Psychomusicology u 18 aikuista SI käyttäjää arvottiin u 1) Musiikkiryhmään u 2) Ei-musiikkiryhmään u 6 kk interventio u Laulamista, soittamistaja kuuntelutehtäviä 18 SI-lasta (ikä 6-15) arvottiin: u 1)Pianonsoitoyms. Tunneille (myösmusiikinteoriaa, laulun opetteluaja laulamista u 2) Maalaustunneille u Kesto 6 kk u Aluksi ryhmien välilläei eroja iän, SI:n aktivoinnin, kuuloiän tai puheen havaitsemisen suhteen u Vain musiikkiryhmäedistyimelodioiden, rytmienja tunneprosodian havaitsemisessa, ja melodioiden muistamisessa. Suomalainen tutkimus Waaramaa ym., 2018 JSLHR 35 Sana- ja lausepainon havaitseminen SI-lasta tunnisti tunteita ei-merkityksellisistä lauseista ja pitkistä vokaaleista -12 NK kontrollilasta Musiikki ym. taustan kysely Tulokset: Tunteiden tunnistaminen oli vaikeampaa SI-lapsille u Torppa ym., 2014, International Journal of Audiology Alle 3 implantoidut tunnistivat paremmin kuin muut Mitä enemmän pitivät musiikin kuuntelusta ja mitä paremmin kokivat tanssivansa musiikin rytmiin sitä parempaa oli tunteiden tunnistaminen Kuulokynnykset eivät olleet yhteydessä tunnistuskykyyn 6

7 Tutkittavat: u 21 SI-lasta/21 normaalisti kuulevaa lasta (ikä 4 13 vuotta, SI ennen 3 v) 1) 1) Musiikkiryhmä: muskareissa, mukularyhmissä, kotona paljon laulua (ja jkv. soittamista) ennen tutkimusta ja seurannan aikana 2) 2)Kontrolliryhmä muissa harrasteissa Kaksi mittausta, n. 16 kk välein Prosodian havaitseminen: u Lausepaino Poika maalaa veneen Luonnollinen puhe. u Sanapaino Näytä kissankello/näytä kissan kello u Luonnollinen puhe. Äänen piirteiden erottelu (prosodian havaitsemisen akustiset vihjeet?) u Epäsanassa /tata/. Sama eri erottelu. Kynnystasomittaus. u Syntetisoitu puhe, vain yksi piirre vaihteli:korkeus,kesto, voimakkuus. ITPA numerotoisto eteenpäin WISQ ei-kielellinen ÄÖ Musiikkia harrastaneet SI-lapset havaitsivat sana- ja lausepainoa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset muut SI- lapset selvästi huonommin kuin normaalisti kuulevat lapset. Vain SI-lapset jotka harrastivat musisointia kehittyivät lyhytkestoisessa kuulomuistissa yhtä hyvin kuin normaalisti kuulevat lapset ja olivat siinä parempia kuin muut SIlapset Mitä parempaa oli äänen voimakkuuksien havaitseminen sekä kuulomuisti, sitä parempaa oli sanapainojen havaitseminen, Äänen korkeuksien havaitseminen on parempaa myös paremman äänenkorkeuksien havaitsemisen myötä. 41 Miten parantaa äänen korkeuksien havaitsemista? Esimerkkejä harjoitteista: Lindforsin säätiön MUKULA-MATERIAALIT u Äänen korkeuden havaitsemisen harjoitteet: Musiikkisatumateriaalit - Toistuvat intervallit: Kirje eläintarhaan, Kirahvit eivät osaa tanssia - Ääni-liutja /tai asteikot Kolme pientä porsasta, Kirje eläintarhaan, Jaakko ja pavunvarsi - Saman sävelkorkeuden etsiminen: Äänenkorkeustalo Nyt myös digimateriaaleina 7

8 u Äänen voimakkuuden havaitsemisen parantaminen? Kuvionuotit: Resonaari u Soitetaan tamburiinia hiljaa, kovaa u Vau, onpa iso rumpu hiljainen rumpu voimakas rumpu u (Musiikkituokiot-materiaaleista) u Kuulomuisti u Laulut: Laulun pysäytys, kaikulaulut, koko laulun laulaminen muistista. Myös rytmilliset harjoitteet tärkeitä u Sanapainojen puheen rytmin - havaitseminen on parempaa, kun musiikin rytmin havaitseminen on parempaa (Hausen ym., 2013) u Laulakaa ja soittakaa esim. lastenlauluja, joissa on ennustettava ja säännöllinen rytmi u Soittakaa rytmejä u Keinuttakaa lasta u Marssikaa rytmissä u Tanssikaa rytmissä u u Räpätkää Musiikki ja kielelliset taidot kielellinen älykkyys ja fonologinen tietoisuus 46 PAREMPI ÄÄNEN KORKEUKSIEN, VOIMAKKUUKSIEN, RYTMIEN, PROSODIAN, VERHOKÄYRÄN, PUHEEN HAVAITSEMINEN MYÖS TAUSTAHÄLYSSÄ - LAULAMISEN JA SOITTAMISEN ANSIOSTA - VOI PARANTAA! Kielellinen älykkyys 1 47 Kielellinen älykkyys 3 48 Moreno ym., 2011 Arpoivat 64 NK lasta (ikä 4-6-vuotta) u 1) tietokoneen avulla tehtävään musiikkitreenaukseen 20 päivää u Jaschke ym,, 2018, Frontiers in Neuroscience u Arpoivat 147 NK lasta (ikä 6-vuotta) u 1)Kahteen musiikki-interventioryhmään, u 2)taideryhmään u 2) taideryhmään u 3) kontrolliryhmään. u 2,5 vuoden seuranta. u Vain musiikkiryhmäedistyikielellisessä älykkyydessä (WISC-III vocabulary subtest) u Musiikkitoiminta: tervetulolaulu, ryhmämusiointia, laulua, soittoa, improvisointia. Kielellinen älykkys parani vain musiikkiryhmäläisillä. 8

9 Kielellinen älykkyys 3 u Linnavalli ym., 2018, Scientific Reports 49 Musiikkiaktiviteetit kotona ja sen ulkopulella, kielellinen älykkyys ja äännetietoisuus - SI-lapset 50 Arpoivat 66 NK lasta (ikä 5-6-vuotta) u 1) päiväkodeissa tapahtuvaan muskariin u 2) tanssitunneille u 3) kontrolliryhmään Torppa ym., vertaisarvioitavana, Ear & Hearing Samat lapset kuin prosodiatutkimuksessa u Kiellinen älykkyskehittyi ja äänteidenprosessointi kehittyivain muskarilaislla Musiikkiakotona ja kodin ulkopuolellaharrastavat SIlapset suoriutuivat kuten NK lapset, myös sananlöytämisessä Ei-musiikkiaharrastavat lapset suoriutuivat heikommin kuin NK lapset (kiellinen älykkyys, p <.001; äännetietoisuus, p =.002, sanan löytäminen, p <.001) Musiikkia harrastavat lapset suoriutuivat paremmin myös NK ryhmässä 51 Musiikin harrastaminen parantaa äännetietoisuutta Dege & Scwarzer, 2011; Flaugnacco ym. 2015; Patscheke ym. 2016, 2018; Habib ym., 2016; meta-analyysi, Gordon ym , ja Patscheke ym., 2018, Psychology of Music u Arpoivat 40 NK lasta (ikä 4-6 vuotta) u 1) Rytmilliseen soittotreenaukseen (ei laulua), u 2) äänen korkeuksien tuotonja havaitsemisen harjoitteluun (vain laulu) u 3) urheiluharrastukseen u 16 viikon harjoitus 52 u Äännetietoisuus parani vain laulutreenauksella. Jos myös lauletaan, musiikin harrastamisen vaikutukset laajimmat? Laulamisessa mukana sanat! Melodian tukevat sanojen muistamista Jos lapsi itse laulaa, puhemotoriikka mukana Kielellinen kuulomuisti paranee Lauluja voi valita myös sanaston näkökulmasta 9

10 Kiistä kelloa 55 Pelle, pelikaani, työnnä työnnä ja viisi pientä kalaa (Rocca & Bowker/ Torppa & Laakso; Lindforsin säätiö)-sopii myös ryhmiin u Pelle: u Vaatteet, vaatteiden osat, värit, kehonosat ; vuoron odotus, tarkka kuuntelu ryhmässä u Pelikaani: u Hedelmät; ihan mitä vaan sanoja u pelikaani motivaattorina; kuulomuisti Viisi pientä kalaa: u Lukumäärät ja värit jännitystä! u Työnnä työnnä u Tilakäsitteet nopeutuva tempo värit Hauska! Variaatioita pelikaani innostaa! Yhteenvetoa Valitse lauluja ja lauluharjoitteita tavoitteen näkökulmasta 1) Vuorovaikutukseen ja laulamaan houkuttelu - valitse lauluja, jotka on helppo pysäyttää 2) Harjoittamaan tietynäänteen tai äänneyhdistelmän havaitsemista ja tuottoa (kuten Pöllö ja poikaset) 4) Harjoittamaan äänenkorkeuksien ja prosodian havaitsemista 5) Harjoittamaan uusia sanoja/käsitteitä. Tai motivoimaan lasta 59 Kotona: Houkutelkaa lapsia laulamaan ja soittamaan Tällä voi olla laaja-alainen vaikutus lapseen erilaisten taustamekanismien kautta- lapsen kielelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen hyvinvointiin 60 Soittamalla voi kehittää aivoja ja äänen verhokäyrän ja äänten laatujen havaitsemista 10

11 61 Musiikista nauttiminen on dopingia tuo hyvää oloa 62 u Muistakaa myös soivat laulukirjat Sihvonen ym., 2017, Lancet Kiitos, kun kuuntelitte! 11