Hyvinvointia ja kumppanuuksia tamperelaisittain hyvinvointia allianssimallilla Oulu,

Transkriptio

1 Hyvinvointia ja kumppanuuksia tamperelaisittain hyvinvointia allianssimallilla Oulu,

2 Tesoman alueen kehittäminen Tesoman asuin- ja palvelualue toimii palveluiden, kaupunkisuunnittelun ja osallistumisen kokeilualueena. Olennaista on alueen hyvinvoinnin, elinvoimaisuuden ja kiehtovuuden vahvistaminen sekä kaupunkiyhteisön omaehtoisen toiminnan tukeminen ja mahdollistaminen. Kehittäminen perustuu eri toimijoiden kumppanuuteen ja yhteistyöhön. Kaupungin eri hallintokunnat ovat sitoutuneet alueen kehittämiseen ja mahdollistavat myös muiden toimijoiden hankkeet, kokeilut, pilotit ja projektit. Kehittämisen periaatteet Kehittämistä tehdään avoimesti ja yhdessä. Alueella kokeillaan, pilotoidaan ja luodaan uusia ratkaisuja ja konsepteja, joita voidaan monistaa muualle kaupunkiin. Alueen kehittämisessä tutkitaan mahdollisuuksia uuden yritystoiminnan luomiseen ja edelläkävijämarkkinoiden synnyttämiseen. Kehittämisen teemat hyvinvointi ja yhteisöllisyys luonto ja liikunta kulttuuri ja luovuus Teemat pohjustavat sekä rakennetun ympäristön uudistamista että asukkaiden arkeen liittyvien palveluiden kehittämistä

3 Uudistuva kaupunginosa

4 Kumppanuus- ja asukasosallistuminen Täydennys- ja korjausrakentaminen (mm. tontinluovutus- ja arkkitehtikilpailut) Joukkorahoitus kaupunginosan kehittämisessä Osallistuvan budjetoinnin pilotti Koklaamo Alueportaali Mediabussi Metsäpuutarha Moottoripaja Tesoman miähet Tessun kulttuurihöntsyt Kaupunginosan kulttuurikummi Lähiöosuuskunta

5 Tesomaa on tehty yhdessä Asuinalueiden kehittämisohjelman aikana järjestettyjä tilaisuuksia 5 Vuosina teimme yhdessä mm. Osallistujina Tesoma-kysely netissä, kevät 2014 Vajaa 300 vastaajaa Tesomajärven suunnittelu (osallistava budjetointi), kevät-syksy 2014 Suunnittelun eri vaiheissa mukana noin 100 aktiivista asukasta Tuunataan Tesoma -tapahtumaviikko yhteistyössä YLEn kanssa Paikalla noin 1000 kävijää #UUSIARKI -posterinäyttely ja joulutapahtuma, Tesoma -portaalin suunnittelua yli 100 kävijää ml. pormestari ja joulupukki Yhteistyötä yläkoulun oppilaiden kanssa Oppilaita mukana yli 200 Ikäihmisten palveluiden suunnittelupaja noin 25 ikäihmistä Tesoman turvallisuusselvityksen laadinta, kevät 2015 asukaskeskustelut ja mielipiteen jättäjää turvallisuuskävelyt asukasta turvallisuuskeskustelu asukasta Tampereen yliopiston Oma Paja -hankkeen yhteistyö alueen nuorten kanssa noin nuorta mukana toiminnassa Tehdään Tesomaa -suunnitteluviikko Tiimarilla ja Mediapoliksella Tesoma -päivä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Hyvinvoinnin tulevaisuus Tesomalla -seminaari Mediapoliksella Hyvinvointikeskuksen markkinavuoropuhelut (4 kertaa) Tesomajärven metsäpuutarhan suunnittelu ja toteutus Tesoman siistiminen yhteistyössä Tesoma-seuran, ja muiden toimijoiden kanssa Tesoman kulttuuritapahtumat yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Kaava- ja rakentamishankkeiden asukastilaisuudet vuodesta 2013 lähtien Paikalla noin 320 asukasta ja yrittäjää satoja kastuneita osallistujia noin 70 kuulijaa noin 100 yrittäjää ja asukasta noin 40 aktiivista asukasta Alueen koulut ja päiväkotiryhmät sekä 5 länsitamperelaista nuorta kesätyöntekijää ja Leppäsen Pekka Tapahtumissa noin 50 osallistujaa yhteensä noin 400 osallistujaa noin 60 asukkaan kanssa

6 Hyvinvointipalveluallianssin taustalla Tampereen palvelumallin uudistaminen HYVINVOINTIKESKUS Palvelukeskittymä, johon on koottu keskeisiä hyvinvointipalveluja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi kaikenikäisille kuntalaisille. Keskittymä voi muodostua yhdestä tai useammasta kiinteistöstä ja se sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Toimintamalli, jossa kuntalaisille tarjotaan laajan palveluvalikoiman rinnalla kaupallisia ja yksityisiä palveluja. Perinteisen sektorikohtaisen palvelu- ja toimitila-ajattelun sijaan toimintamallissa pyritään luomaan uusia toimintamalleja ja uudistamaan palvelukulttuuria sekoittamalla palveluja ja toimintoja ennakkoluulottomasti eri toimijoiden yhteistyönä Asiakas saa peruspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa aiempaa pidemmillä aukioloajoilla. Toiminnan kehittäminen lähtee asiakkaan tarpeista. Digitalisaatio ja sähköiset ratkaisut tehostavat ja suuntaavat resurssien käyttöä entistä vaikuttavampaan toimintaan, jolloin myös tilatarpeet vähenevät. LÄHITORI Hyvinvointikeskuksen paikallinen palvelupiste ja sen keskeinen tehtävä on hyvinvointia edistävä toiminta. Palveluina se tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä muita matalan kynnyksen palveluja arjessa selviytymisen tueksi. Keskuksen palveluja voidaan jalkauttaa torille tarpeen mukaan. Alueellisilla erityispiirteillä ja alueen toimijoilla on keskeinen rooli toiminnan järjestämisessä ja yhteisöllisyyden muodostamisessa. Lähitori on alueensa kylätalo tai olohuone, jonne voi piipahtaa olemaan ilman ajanvarausta tai tarkkaa tavoitetta. Lähitori syntyy asiakastarpeista, alueen ominaispiirteistä ja sen ihmisistä ja tästä syystä sille ei ole yhtä ja oikeaa lähitorimallia. Tesomalle ei perusteta erillistä lähitoria vaan lähitoreille tyypilliset toiminnat tuotetaan osana hyvinvointikeskuksen palveluita

7 Hyvinvointikeskus allianssimallilla Tesoman hyvinvointikeskuksen kehittämisprojekti liittyy Tampereen kaupungin palvelumallin uudistamiseen sekä sen osalta tehtyihin linjauksiin hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista. Tavoite I: Tesoman alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen Kevyiden palvelujen käytön lisääntyminen ja raskaampien palveluiden käytön väheneminen oikea-aikaisuus, saatavuus ja kohdentuminen Omahoidon mahdollisuuksien vahvistaminen sekä asukkaiden motivointi ja kannustaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Hyvinvointipalvelujen digitalisointi Tavoite II: Hyvinvointipalvelut tuotetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kumppanuusverkostona Allianssi muodostuu usean toimijan verkostosta, jossa päävastuullisen toteuttajan lisäksi myös muita palveluntuottajia ja kolmannen sektorin toimijoita Verkostomainen toimintatapa avointa ja aktiivista myös allianssin ulkopuolisten toimijoiden kanssa Moniammatillinen valmentava työote ja toimintakulttuuri Asiakaslähtöinen toimintatapa Asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa

8 Tesoman hyvinvointikeskus: yhteiskehittäminen Hyvinvointikeskuksen konseptin yhteiskehittäminen: tarve-, tavoite- ja toimintomäärittelyt yhdessä palvelunkäyttäjien, kuntalaisten, yritysten ja järjestöjen sekä kaupungin henkilöstön kanssa. Tesoman olohuone Nuorten palvelumallit Kirjaston terveyspalvelut - ideaklinikka MVP 1 ja ,17.6 yhteinen visiointi, tavoitteiden viestintä Innokylä.fi Ideakilpailu: Hyvinvointia digitaalisilla ratkaisuilla Hyvinvoinnin tulevaisuus Tesomalla -seminaari, Mediapolis Tehdään Tesomaa -viikko MVP vaikuttavuus arviointi ja mittaaminen MVP allianssimalli MVP kaupallinen malli + allianssivalmennus Asukkaat Poliittinen päätös KH-suko Tilaaja ja oma tuotanto Henkilöstötapaamiset kesäkuu Tesoman kirjaston, terveysaseman ja neuvolan henkilöstö Henkilöstöinfot 13. ja Tilaaja ja oma tuotanto 6.8. Tilaaja ja oma tuotanto 7.9. Allianssivalmennus/ tilaaja ja oma tuotanto 2/2016 Markkinavuoropuhelu (mvp) Avoin kaikille sidosryhmille Hankinta-asiakirjojen valmistelu alkaen syksy 2015 Kaikki sidosryhmät Kaupungin sisäinen valmistelu 8 TESOMAN HYVINVOINTIKESKUS-ALLIANSSI

9 Tulevaisuuden hyvinvointikeskuksen innovatiivinen hankinta: Asukkaat ja palveluntuottajat sekä yhdistykset Tesomalle rakennettavan hyvinvointikeskuksen konseptin ja vaikuttavuusperusteisen hankinnan määrittelijöinä, toukokuu 2015 helmikuu 2016 Kaikki hankintaan liittyvät aineistot löydettävissä Innokylän hankintatyötilasta ( Tesoman hyvinvointikeskus)

10 Ideakilpailu: Organisaatioille ja kaupunkilaisille suunnattu kilpailu asukkaiden hyvinvointia ja omahoitoa edistävien ideoiden ja ratkaisujen löytämiseksi, lokakuu 2015 tammikuu 2016

11 Hyvinvointipalveluallianssin alustavat tavoitteet Palvelujen vaikuttavuustavoitteet: Hyvinvoinnin lisääntyminen Tesoman alueella Palvelujen tuottamistavoitteet: Palvelut vastaavat tarpeita Palvelujen tuottamistavoitteet: Hyvinvointikeskus toimii kannattavasti ja kehittyvästi Terveempi tesomalainen Aktiivinen tesomalainen Palvelujen jatkuva ja avoin kehittäminen Tesomalaisten sairastavuuden väheneminen ja terveyden lisääntyminen Suunsairauksien väheneminen Lasten ja nuorten pahoinvoinnin väheneminen Kansalaisaktiivisuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen lisääntyminen Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien määrän väheneminen Tiedon etsinnän ja hyödyntämisen taitojen lisääntyminen Palvelut reagoivat alueen muutoksiin ja asukkaiden tarpeisiin Sähköisten palvelujen, neuvontapalvelujen ja ennaltaehkäisevien toimien lisääntyminen omahoidon vahvistamiseksi Raskaiden palvelujen käytön väheneminen Palvelujen avoin kehittäminen asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa ja kokeilujen edistäminen Käyttäjäkokemus Käyttäjät ovat tyytyväisiä hyvinvointikeskuksen palveluihin ja palveluun Käyttäjien määrä kasvaa koko sopimuskauden ajan Hyvinvointikeskuksen toiminnasta muodostuu positiivinen mielikuva Kannattava ja kustannustehokas liiketoiminta Toimintatavat uudistuvat ja kehittyvät Liiketoiminnan kannattavuus perustuu toimijoiden yhdessä onnistumisen periaatteeseen mitä paremmin asetetut tavoitteet toteutuvat sitä parempi kannattavuus Onnistuneen liiketoiminnan kannattavuus on vähintään alan keskimääräistä tasoa Toiminnan tuottavuus kasvaa kustannusten nousua nopeammin Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään muihin hyvinvointipalveluihin Asukkaiden osallistuminen hyvinvointipalvelujen kehittämiseen lisääntyy Kolmannen sektorin toiminta ja vapaaehtoistyö voimistuvat Hyvinvointipalvelutuottajat toimivat yhteisvastuullisesti

12 Tesoman hyvinvointikeskus - asukkaiden hyvinvointia kehittävä palvelukokonaisuus ja palveluiden tuottamistavat Asiakasmäärä ja asiakkaan tarvitsema osaaminen vähenee Yksilövastaanotto: sosiaali- ja terveyspalvelujen eritysasiantuntijoiden vastaanottotoiminta Yksilö- ja ryhmävastaanotto: sosiaali-, terveys-, ravitsemus- ym. ammattilaisten vastaanottotoiminta Tavoitteellinen ohjaus: moniammatillinen tuki ja tavoitteellinen ohjaus ryhmille ja yksilöille (esim. ylipaino, yksinäisyys, unettomuus, toimeentulo, työllisyys, pitkäaikaissairauksien omahoitovalmiudet) Matalan kynnyksen neuvonta: tietoa palveluista, apua asiointiin, asumiseen, etuisuuksien hakemiseen, neuvontaa terveyden, turvallisuuden ja itsenäisen selviytymisen tueksi Sähköiset palvelut omatoimiset asukkaat: ajanvaraus, palvelu- tapahtuma- ja harrastehakemistot, itsenäisesti toteutettava hyvinvointi-tarkastus ja -valmennus, omien hyvinvointitietojen hallinta, tietopalvelut, keinoja ja ratkaisuja Asiakkaiden tuki ja ohjaus palvelujen käytössä Yhteistyö: kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut Palvelukokonaisuuteen kuuluu mm. terveydenhuolto, suun terveydenhuolto, hyvinvointineuvola (lapset, äidit), kirjasto, sosiaali- ja hyvinvointineuvonta ja -ohjaus, muita matalan kynnyksen palveluita sekä kotihoito ja naapurikorttelin ympärivuorokautinen asumispalvelu (ikäihmiset)

13 Allianssin suunniteltu palvelukokonaisuus Terveyspalvelut, alueellinen vastaanottotoiminta, alueellinen dehkohoitaja Suun terveydenhuollon palvelut, aikuiset, lapset ja nuoret Lasten ja perheiden palvelut (Hyvinvointineuvola, perhetyö, kotipalvelu) Tehostettu palveluasuminen (hyvinvointikeskuksen välittömään läheisyyteen rakennettava elinkaarikortteli) Kotihoito ja palvelutalon kotihoito Geriatripalvelut (yllä mainittujen ikäihmisten palvelujen osalta) Kirjaston palvelut Lähitoripalvelut ja muut hyvinvointia edistävät matalan kynnyksen palvelut (sosiaali- ja hyvinvointineuvonta/terveyskioski, asiakasohjaus ja tiedottaminen) Työllisyydenhoitopalvelut Yhteisökahvila Palvelutuotannon edellyttämä johtaminen sekä ohjaus- ja tukipalvelut (sis. tietojärjestelmät) Palvelut, joiden osalta allianssilla rajapintoja/yhteistyötä sekä mahdollisuus hankinnan laajentumiseen Sosiaalipalvelut (aikuissosiaalityö tmv.) Nuorisopalvelut Kouluterveydenhuolto ja oppilashuolto Kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta Palveluiden tuottajuuden jakautumisesta sovitaan kehitysvaiheessa allianssin tuottajien kesken. Alustavan esityksen mukaan kaupunki tuottaisi palvelukokonaisuudesta kustannusten näkökulmasta laskettuna 40% ja muut tuottajat 60%

14 Allianssi toteutusmuotona Allianssimalli on integroitu toteutusmalli, jossa yhteistoiminta varmistetaan allianssisopimuksella ja kaupallisella mallilla. Allianssimallissa noudatetaan hankkeen parhaaksi -periaatetta, jonka mukaan ratkaisut ja päätökset tehdään aina optimoimalla koko hankkeen etua. Periaatteen tarkoitus on varmistaa sopimusosapuolten yhteinen hyötyjen jakaminen. Allianssihanke toteutetaan peräkkäisinä kehitys- ja toteutusvaiheina (KAS ja TAS). Kehitysvaiheessa sopimusosapuolet suunnittelevat yhdessä hankkeen sisällön ja toteutuksen sekä määrittävät sen tavoitekustannuksen ja tilaajan asettamien tavoitteiden mittarit. Kehitysvaiheen päätyttyä Tilaaja päättää erikseen siirtymisestä toteutusvaiheeseen kehitysvaiheen tuotosten perusteella. Kehitys- ja toteutusvaiheista tehdään molemmista omat sopimukset. Tilaaja maksaa muille allianssiosapuolille korvattavat kustannukset kaupallisen mallin periaatteiden mukaisesti. Allianssin keskeiset elementit ovat: Aikainen integrointi: hankkeen keskeisten toimijoiden valinta aikaisessa vaiheessa suunnittelemaan hanke ja sen toteutus yhdessä Yhteiset tavoitteet: tilaajan hankkeelle asettamat kaikille sopimusosapuolille yhteiset tavoitteet ja reunaehdot Yhteinen organisaatio: sopimusosapuolten yhteinen organisaatio, jossa noudatetaan yhteistä ja yksimielistä päätöksentekoa Yhteinen sopimus: yksi yhteinen kaikkien osapuolten allekirjoittama sopimus, jossa sovitaan hankkeen tavoitteista, toimintamallista ja kaupallisesta mallista Yhteinen kaupallinen malli: yhteinen korvattaviin kustannuksiin, palkkioon ja kannustinmalliin perustuva ansaintalogiikka Riskien ja hyötyjen jakaminen: hankkeen toteutukseen liittyvien riskien ja hyötyjen jakaminen sopimusosapuolten kesken kaupallisessa mallissa sovittujen periaatteiden mukaisesti Avoimet kirjat: open book -periaate, jossa sopimusosapuolet jakavat projektiin liittyvän kustannusinformaation projektin allianssiosapuolten kesken myös sellaisilta osin, jotka on tavallisesti pidetty salassa Allianssin toimintakulttuuriin kuuluvat lisäksi: Jatkuva parantaminen, luottamuksen rakentaminen ja korkea suorituskyky

15 Allianssin elementit Tilaaja Allianssi Palvelun -tuottaja A Palveluntuottaja B Toimintakulttuuri Jatkuva parantaminen Luottamuksen rakentaminen Pirkanmaan maakunta Allianssi Tampereen kaupunki Kirjasto Korkea suorituskyky Suunterveyden huolto Palvelun tuottaja/-t Lasten ja perheiden palvelut Kotihoito Lähitori Luonnos Terveyspalvelut Terveyspalvelut Asumispalvelut ja kotihoito Yksityinen palveluyritys Yhdistys Kaupungin tuotantoyksikkö tai PSHP Aikainen integrointi Yhteinen organisaatio Sopimus ja kaupallinen malli Yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus Yhteinen kaupallinen malli Riskien ja hyötyjen jakaminen Lähde: Vison Alliance Partners Oy Allianssin osapuolet Tampereen kaupunki palveluntuottaja /palveluntuottajaryhmittymä myöhemmin Pirkanmaan maakunta Allianssin alihankkijat terveys-, sosiaali-, liikunta-alan yms. alan palveluntuottajat yksityiset yritykset, yhdistykset, säätiöt yms. kaupungin omat tuotantoyksiköt

16 Yhteinen organisaatio Tilaajaorganisaatio selkeät tavoitteet ja reunaehdot integroituminen omistajan kanssa parhaat resurssit päätöksenteon delegointi Palveluntuottajat selkeät tavoitteet keskinäinen integroituminen parhaat ihmiset ja resurssit Vuorovaikutus vastuunotto Johtoryhmä Yksimielinen päätöksenteko Projektipäällikön ja projektiryhmän nimeäminen Tavoitekustannuksen ja tavoitteiden vahvistaminen vastuunotto Vuorovaikutus Projektipäällikkö Päätöksentekokyky riittävä prokura oman organisaation tuki Projektiryhmä Operatiivinen johtaminen Tiimien nimeäminen ja ohjaus Toiminnan ja tulosten mittaaminen ja ennustaminen Integroitu tiimi selkeät vastuut ja tehtävät yksinkertainen organisaatio hankkeen parhaaksi -periaate Muut ryhmät ja tiimit

17 Kaupallisen mallin periaatteet Kompensaatiomalli 1. Korvattavat kustannukset (open books) 2. Palkkio 3. Kannustinjärjestelmä Kannustinjärjestelmä 3.1 Tulosbonus / -sanktio 3.2 Tavoitebonus / -sanktio Max sanktio = palkkio

18 Tesoman hyvinvointipalveluallianssi Tavoitteena on muodostaa palveluallianssi, jossa sopimusosapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja riskien ja hyötyjen jakamiseen. Allianssilla on yhteinen budjetti ja ansaintamalli. Kaikki kustannukset, toiminta ja tulokset ovat kumppaneiden kesken läpinäkyviä ja avoimia. Malli toteutetaan vaikuttavuusperusteisena: Sopimuksen kaupallinen malli sidotaan vaikuttavuustavoitteisiin. Samalla toimijoiden välinen osaoptimointi tehdään kannattamattomaksi. Olennaista on kokonaistaloudellisuus ja -vaikuttavuus, ei yksittäisen palveluntuottajan ja yksikön näkökulma. Palveluiden tuottamisesta vastaava verkosto seuraa, arvioi ja kehittää tuottamiansa palveluita yhdessä määriteltyjen avaintulostavoitteiden ja mittarien pohjalta. Allianssissa opitaan toinen toiselta. Julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin sekä asukkaiden yhteistyö mahdollistuu uudella tavalla. Kaupungin oma tuotanto allianssin jäsenenä oppii markkinoilta ja kehittää samalla omaa toimintaa. Valinnanvapauden lisääntyessä pystytään paremmin vastaamaan kilpailuun asiakaslähtöisenä palveluntuottajana. Pienemmillä ja paikallisilla palveluntarjoajilla on parempi mahdollisuus menestyä hankinnoissa. Allianssi voi ottaa paikallisia kolmannen sektorin toimijoita osaksi allianssia ilman hankintamenettelyä. Toimijoiden yhteistyöllä voidaan vauhdittaa kasvuyritysten markkinoille pääsyä ja edelläkävijämarkkinoiden syntyä, kokeilukulttuurin omaksumista ja digitalisaatiota. Innovatiivisen hankinnan tarpeet, tavoitteet ja toiminnot on määritelty yhdessä palvelunkäyttäjien, kuntalaisten, yritysten ja järjestöjen sekä kaupungin henkilöstön kanssa. Prosessiin on kuulunut mm. kaikille avoimia markkinavuoropuheluita ja valmennuksia, start upien pitchauksia ja digiratkaisukilpailu. Hyvinvointikeskuksen palvelutuotanto käynnistyy vuoden 2018 alussa valmistuvan Tesomantorin liikekeskuksen yhteydessä. Hankinnan julkinen rahoitus on noin 140 milj. euroa ja alustava sopimuskausi

19 Tesoman hyvinvointikeskus: allianssikumppaneiden kilpailutus neuvottelumenettelynä Allianssineuvotteluvalmennus tilaajalle Osallistumispyyntö Hankintainfo ja asiakirjojen julkaisu kommenteille 8.4. Lisäkysymykset (n kpl) Osallistumishakemukset (4 kpl) Korjattu tarjousmateriaali kommenteille Kehittämisen osaprosessit hankinnan aikana Asukkaiden osallistaminen: jalkautuminen Tesomalle Henkilöstösuunnitelman valmistelu Vaikuttavuuden kaupunkitasoinen kehittäminen ja sen seuranta Muutosjohtaminen yhdessä oman tuotannon kanssa Tuki- ja ohjauspalveluiden kartoittaminen KH:n päätös valituista 9.5. Neuvottelukutsu Tarjoajien kommentit sopimusaineistosta ja kaupallisesta mallista Neuvottelut ja kehitystyöpajat Sopimusneuvottelut ja tarjoajaa sopimusasiakirjat, kaupallinen malli, korvattavat kustannukset suoriutumisen perusteella mahdollisuus tarjoajien karsintaan Kehitystyöpajat tarjoajaa palvelut, toimintamalli, riskit ja mahdollisuudet, johtaminen Kehitystyöpajat 6. ja 8.6. ennakkotehtävänä tilasuunnitelma allianssin johtoryhmätyöskentelyn simulointi vaikuttavuus & mittarit yllätystehtävä Asiakirjojen valmistelu mm. vertailuperusteet ja sopimus Kustannusten selvitystyö hankinnan laajuuden määrittämiseksi Poliittisen päätöksenteon valmistelu Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelu Lopullinen tarjouspyyntö Lisäkysymykset 10.8 Tarjouspyyntö kommenteille Tarjoukset 9.9. (tarjousajan pidennys, alkup.pvm 31.8.) Vastaukset TESOMAN HYVINVOINTIKESKUS-ALLIANSSI

20 Allianssimallia kehitetään Mehiläinen-ryhmittymän kanssa Tampereen kaupunki valitsi lokakuussa kilpailutuksen voittajaksi Mehiläinen-ryhmittymän (KH ) Mehiläisen kumppaneita ovat mm. Barona työllisyydenhoito Ikifit ikäihmiset Posti kotiin vietävät palvelut ja uudenlainen etsivä työ Deloitte tmv. vaikuttavuuden mittaaminen Lisäksi vahva tahtotila 3. sektorin liittämisestä allianssin toimijaverkostoon

21 Hyvinvointipalveluallianssin kehittämisen vaiheet 10/15-3/ / /2016 syksy 2017 alkuvuosi P1 Kilpailutus P2 Kehitys P4 Palvelutuotanto Päätös toteutusmuodosta ja hankinnasta KhSuko Allianssin muodostamisvaihe GO Tilaajan päätös / exit Kilpailuttaminen neuvottelumenettelyllä kyvykkyys kyky tuottaa arvoa rahalle palkkio Allianssin kehitysvaihe palvelun sisällön suunnittelu ja kehittäminen tavoitekustannusten määrittäminen Toteutusvaihe P1= Kh:n päätös toteutusmallista ja hankinnan käynnistämisestä P2= Kh:n hankintapäätös ja allianssikumppanin valinta P3= Hankintapäätös luonnoksen käsittely lautakunnissa P4= Kh:n hankintapäätös toteutusvaiheeseen siirtymisestä

22 Allianssin muodostamisesta kehitysvaiheeseen ja toteutukseen Kehitysvaiheen tehtävät: Sovitaan johtamisjärjestelmästä ja kaupallisen mallin yksityiskohdista Sovitaan palvelukokonaisuudesta ja palveluiden tuottamisen jakautumisesta sopimusosapuolten kesken Asetetaan sopimuskauden avaintulostavoitteet ja niiden mittarit Määritellään yhdessä tavoitehinta perustuen tilaajan palvelutasovaatimuksiin ja kustannusraamiin Laaditaan toteutussuunnitelma ja asetetaan 1. toteutusvuoden tavoitekustannus ja tavoitteet sekä niihin liittyvät riski- ja mahdollisuusselvityksen Kehitetään suunnitelmia ja etsitään aktiivisesti innovatiivisia ratkaisuja sekä tehokkaita toiminta- ja työtapoja, joilla voidaan saavuttaa mittavia kustannussäästöjä ja vaikuttavuutta Luodaan yhteisymmärrystä ja keskinäistä luottamusta osapuolten välille; sitoudutaan toimimaan hankkeen parhaaksi Kehitysvaiheen lopussa tulosten tulee osoittaa, että tilaajan asettamat tavoitteet ja rahoitukselliset reunaehdot toteutuvat, jos ei niin tilaajalla on mahdollisuus vetäytyä hankkeesta. Kehitysvaiheen päätteeksi tilaaja päättää yksipuolisesti siirtymisestä toteutusvaiheeseen. Tilaajalla on oikeus päättää allianssisopimus milloin ja mistä syystä tahansa. Menettelytapana voi olla irtisanominen, keskeyttäminen ja poissulkeminen (koko allianssi tai joku osapuolista). Irtisanomis- ja poissulkemistapauksissa palveluntuottajalla on aina oikeus saada korvaus siihen mennessä hankkeesta aiheutuneet ns. korvattavat kustannukset ja kaupallisen mallin mukainen palkkio sekä irtisanomisesta aiheutuvat kustannukset

23 Kokeilu 1: Kokeilu 2: Kokeilu 3: Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä Osallistava budjetointi Tesomajärven suunnittelu Kulttuuri- ja taidetempaukset Tesoman osallistamiskokeiluja

24 nelipäiväinen Tehdään Tesomaa! -tapahtuma elokuussa 2015 käytössä charrette-menetelmä eli osallistava prosessi, jossa järjestetään pidemmän ajanjakson kuluessa useita teemallisia työpajoja Kokeilu 1: Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä 1/3 tavoitteena: muodostaa kuva siitä, miten eri toimijaryhmät voivat osallistua yhteiskehittämiseen tulevaisuudessa (toiveet, motiivit, reunaehdot, tavat) sitouttaa hankkeelle tärkeät toimijaryhmät yhteiseen kehittämiseen aktivoida tesomalaisia hyvinvointikeskuksen suunnitteluun ja konseptointiin luoda visio Tesoman tulevaisuudesta sekä siitä, miten visio on toteutettavissa työpajat avoimia kaikille, tosin osa työpajoista suunnattu erityisesti yrityksille työpajojen rinnalla mahdollisuus poiketa lyhyesti kertomaan ajatuksiaan ja tutustumaan työpajojen tuloksiin

25 työpajojen aiheita olivat: millainen Tesoma tarjoaa toimivan arjen asukkaille? mistä rakentuu elinvoimainen Tesoma? millainen Tesoma tukee yritysten osallistumista? millainen hyvinvointikeskus tarvitaan Tesomalle? Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä 2/3 CHARRETTE-PÄIVIEN TULOKSENA määriteltiin Tesoman kehittämisen teemoiksi hyvinvointi ja yhteisöllisyys luonto ja liikunta kulttuuri ja luovuus

26 Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä 3/3

27 osallistuva budjetointi on menetelmä, jossa kansalaiset otetaan mukaan verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Kokeilu 2: Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 1/4 menetelmässä tavoitteena on: parantaa demokratian toteutumista sekä muuttaa viranomaisvalmistelua ja poliittista päätöksentekoa avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi edistää alueen toimijoiden ja asukkaiden osallistumista ja sitoutumista alueeseen ja sen palveluiden kehittämiseen Tampereen kaupunki pilotoi osallistuvan budjetoinnin menetelmää Tesomajärven puisto- ja virkistysalueen uudistamisessa

28 Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 2/4 pilotin tavoitteena oli kerätä tietoa ja kokemuksia osallistuvan budjetoinnin menetelmän toteutuksesta, hyödyistä ja sen soveltamisesta alueellisen osallistamisen ja kehittämisen menetelmäksi prosessin aikana järjestettiin useita kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat, asiantuntijat ja virkamiehet yhdessä suunnittelivat alueen asukkaille tärkeän Tesomanjärven puisto- ja virkistysalueen uudistusta asukkaat tekivät valintoja käytettävissä olleen määrärahan ja muiden huomioitavien seikkojen puitteissa yhteistyössä ei hyödynnetty valmiita osallistuvan budjetoinnin malleja vaan rakennettiin omaa tesomalaista mallia avoimesti kehitellen ja keskustellen prosessi pidettiin tarkoituksellisesti väljänä, jotta asukkaiden toiveet oli mahdollista ottaa aidosti huomioon ja jotta asukkaat saivat keskustella ja kysellä mahdollisimman avoimesti periaatteena oli välttää ylhäältä alas suuntautuvaa, virkamiesjohtoista valmistelua ja päätöksentekoa asiantuntijoiden roolina oli vastata asukkaiden kysymyksiin ja tarjota aineksia asukkaiden tekemille päätöksille Tampereen yliopisto on tarkastellut Tesomajärven puisto- ja virkistysalueen kehittämistä osallistuvan budjetoinnin avulla maaliskuussa 2016 päättyvässä tutkimus- ja arviointihankkeessaan

29 PILOTOINNIN HAASTEET asukkaiden epäluottamus kaupunkia kohtaan aikaisempien kehityshankkeiden vähäisten tulosten vuoksi kaupungin työntekijöiden kyky hyväksyä ja halu kokeilla uudenlaisia, ei-valmiita toimintatapoja Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 3/4 asukasjoukon osallistaminen vaatii resursseja ja helppokäyttöisiä osallistamiskeinoja (esim. sähköiset työkalut ja monipuolinen viestintä) riittävän aikataulun varaaminen: suunnittelu ja toteutus vaativat aikaa kokemus siitä, että osallistuva budjetointi luo kilpailuasetelman eri asukasryhmien, asuinalueiden ja kehittämiskohteiden välille

30 PILOTOINNIN ANTI kaupunki sai tietoa menetelmän toteutukseen liittyvistä haasteista ja hyödyistä sekä soveltumisesta alueellisen kehittämisen menetelmäksi asukkaiden omistajuus suhteessa omaan alueeseensa tuntui vahvistuvan prosessin aikana Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 4/4 vaikuttavuudesta kertoo asukkaiden pilotoinnin jälkeinen aktiivisempi osallistuminen ja mielenkiinto Tesoman kehittämiseen liittyviin tapahtumiin, tilaisuuksiin, vuoropuheluihin ja kyselyihin saadun palautteen perusteella osallistuvan budjetoinnin prosessi arvioitiin onnistuneeksi. Tilaisuudet koettiin innostavina, rentoina ja avoimina virkamiesten rooli onnistuttiin pitämään matalana: hiljaisen tiedon jakaminen puolin ja toisin oli helpompaa keskustellessa kasvotusten asukkaiden kanssa kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden välinen yhteistyö ja ymmärrys lisääntyivät prosessin tuloksena virkamieskunnassa heräsi kiinnostus asukaslähtöistä palvelumuotoilua ja siihen liittyvää asiantuntijuutta kohtaan

31 alueen kulttuuritoimintaa on vahvistettu erilaisten kulttuuri- ja taidetempausten avulla asukkaat mukana toteuttamassa taidetta Kokeilu 3: Kulttuuri- ja taidetempaukset 1/2 Pirkanmaan triennaalin jalkautuminen Tesomalle Soma-yhteisötaidegalleria, jossa harrastelijat esittelivät töitänsä yhdessä ammattitaiteilijoiden töiden kanssa muotoilija Reija Pasasen valotaideteos, jonka toteuttamiseen tesomalaiset osallistuivat lyhytelokuvatoimintaa: syrjäytyneille aikuisikäisille nuorille alakoulun luokkalaisille

32 Kulttuuri- ja taidetempaukset 2/2 TESSUN KULTTUURIHÖNTSYT syksyllä 2015 käynnistynyt Oma Tesoma - hankkeen sekä Tesoman toimijoiden yhteisprojekti tavoitteena on tuoda alueelle avointa ja maksutonta kulttuuri- ja harrastustoimintaa toiminnalla tavoitellaan myös vuorovaikutuksen lisääntymistä erilaisten ja eriikäisten ihmisten välille toiminnassa asukkaat osallistetaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen sekä kehittämiseen tavoitteena on myös kehittää alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä luoda uusia ja erilaisia työtapoja Tesomalle parhaillaan menossa osallistuvan budjetoinnin sovellus, missä nuoret valitsevat äänestämällä, mitkä tesomalaisten harrastushaaveista toteutetaan

33 Kiitos! Projektijohtaja Tanja Koivumäki Oma Tesoma -hanke omatesoma.fi