Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE - kolme esimerkkiä asukkaiden osallistamisesta

2 Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kehitetään osana poikkihallinnollista Oma Tesoma -hanketta kehittäminen perustuu kumppanuuteen: kaupunki, asukkaat, yritykset, yhdistykset, palvelunkäyttäjät ja muut toimijat Tesomaa uudistetaan yhdessä Tesoma on kehitysalusta, jossa toteutetaan alueen asukkaiden, palvelunkäyttäjien, kaupallisten ja julkisten palvelujen sekä muiden toimijoiden vuoropuhelua, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia hankkeita ja kokeiluja hankkeessa noudatetaan keskustelevaa suunnittelumetodia, jossa asukkaita, yrityksiä, yhdistyksiä ja muita toimijoita osallistetaan ja otetaan mukaan sopimaan yhteisistä tavoitteista, toimenpiteistä ja vastuista hankkeessa luotavia malleja ja hyviä käytäntöjä on tarkoitus monistaa ja soveltaa kaupungin kehittämisessä laajemminkin avoimuus yhdessä tekeminen asukaslähtöisyys kokeilut

3 Kokeilu 1: Kokeilu 2: Kokeilu 3: Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä Osallistava budjetointi Tesomajärven suunnittelu Kulttuuri- ja taidetempaukset Tesoman osallistamiskokeiluja

4 nelipäiväinen Tehdään Tesomaa! -tapahtuma elokuussa 2015 käytössä charrette-menetelmä eli osallistava prosessi, jossa järjestetään pidemmän ajanjakson kuluessa useita teemallisia työpajoja Kokeilu 1: Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä 1/3 tavoitteena: muodostaa kuva siitä, miten eri toimijaryhmät voivat osallistua yhteiskehittämiseen tulevaisuudessa (toiveet, motiivit, reunaehdot, tavat) sitouttaa hankkeelle tärkeät toimijaryhmät yhteiseen kehittämiseen aktivoida tesomalaisia hyvinvointikeskuksen suunnitteluun ja konseptointiin luoda visio Tesoman tulevaisuudesta sekä siitä, miten visio on toteutettavissa työpajat avoimia kaikille, tosin osa työpajoista suunnattu erityisesti yrityksille työpajojen rinnalla mahdollisuus poiketa lyhyesti kertomaan ajatuksiaan ja tutustumaan työpajojen tuloksiin

5 työpajojen aiheita olivat: millainen Tesoma tarjoaa toimivan arjen asukkaille? mistä rakentuu elinvoimainen Tesoma? millainen Tesoma tukee yritysten osallistumista? millainen hyvinvointikeskus tarvitaan Tesomalle? Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä 2/3 CHARRETTE-PÄIVIEN TULOKSENA määriteltiin Tesoman kehittämisen teemoiksi hyvinvointi ja yhteisöllisyys luonto ja liikunta kulttuuri ja luovuus

6 Charrette-menetelmällä visio Tesoman kehityksestä 3/3

7 osallistuva budjetointi on menetelmä, jossa kansalaiset otetaan mukaan verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon Kokeilu 2: Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 1/5 menetelmässä tavoitteena on: parantaa demokratian toteutumista sekä muuttaa viranomaisvalmistelua ja poliittista päätöksentekoa avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi edistää alueen toimijoiden ja asukkaiden osallistumista ja sitoutumista alueeseen ja sen palveluiden kehittämiseen Tampereen kaupunki pilotoi osallistuvan budjetoinnin menetelmää Tesomajärven puisto- ja virkistysalueen uudistamisessa

8 Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 2/5 pilotin tavoitteena oli kerätä tietoa ja kokemuksia osallistuvan budjetoinnin menetelmän toteutuksesta, hyödyistä ja sen soveltamisesta alueellisen osallistamisen ja kehittämisen menetelmäksi prosessin aikana järjestettiin useita kyselyitä ja työpajoja, joissa asukkaat, asiantuntijat ja virkamiehet yhdessä suunnittelivat alueen asukkaille tärkeän Tesomanjärven puisto- ja virkistysalueen uudistusta asukkaat tekivät valintoja käytettävissä olleen määrärahan ja muiden huomioitavien seikkojen puitteissa yhteistyössä ei hyödynnetty valmiita osallistuvan budjetoinnin malleja vaan rakennettiin omaa tesomalaista mallia avoimesti kehitellen ja keskustellen prosessi pidettiin tarkoituksellisesti väljänä, jotta asukkaiden toiveet oli mahdollista ottaa aidosti huomioon ja jotta asukkaat saivat keskustella ja kysellä mahdollisimman avoimesti periaatteena oli välttää ylhäältä alas suuntautuvaa, virkamiesjohtoista valmistelua ja päätöksentekoa asiantuntijoiden roolina oli vastata asukkaiden kysymyksiin ja tarjota aineksia asukkaiden tekemille päätöksille Tampereen yliopisto on tarkastellut Tesomajärven puisto- ja virkistysalueen kehittämistä osallistuvan budjetoinnin avulla maaliskuussa 2016 päättyvässä tutkimus- ja arviointihankkeessaan

9 PILOTOINNIN HAASTEET asukkaiden epäluottamus kaupunkia kohtaan aikaisempien kehityshankkeiden vähäisten tulosten vuoksi kaupungin työntekijöiden kyky hyväksyä ja halu kokeilla uudenlaisia, ei-valmiita toimintatapoja Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 3/5 asukasjoukon osallistaminen vaatii resursseja ja helppokäyttöisiä osallistamiskeinoja (esim. sähköiset työkalut ja monipuolinen viestintä) riittävän aikataulun varaaminen: suunnittelu ja toteutus vaativat aikaa kokemus siitä, että osallistuva budjetointi luo kilpailuasetelman eri asukasryhmien, asuinalueiden ja kehittämiskohteiden välille

10 PILOTOINNIN ANTI kaupunki sai tietoa menetelmän toteutukseen liittyvistä haasteista ja hyödyistä sekä soveltumisesta alueellisen kehittämisen menetelmäksi asukkaiden omistajuus suhteessa omaan alueeseensa tuntui vahvistuvan prosessin aikana Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 4/5 vaikuttavuudesta kertoo asukkaiden pilotoinnin jälkeinen aktiivisempi osallistuminen ja mielenkiinto Tesoman kehittämiseen liittyviin tapahtumiin, tilaisuuksiin, vuoropuheluihin ja kyselyihin saadun palautteen perusteella osallistuvan budjetoinnin prosessi arvioitiin onnistuneeksi. Tilaisuudet koettiin innostavina, rentoina ja avoimina virkamiesten rooli onnistuttiin pitämään matalana: hiljaisen tiedon jakaminen puolin ja toisin oli helpompaa keskustellessa kasvotusten asukkaiden kanssa kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden välinen yhteistyö ja ymmärrys lisääntyivät prosessin tuloksena virkamieskunnassa heräsi kiinnostus asukaslähtöistä palvelumuotoilua ja siihen liittyvää asiantuntijuutta kohtaan

11 OSALLISTUVA BUDJETOINTI KAUPUNKIEN KEHITTÄMISESSÄ -SEMINAARI Aika keskiviikko klo Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelu 5/5 Paikka Tampereen kaupungin valtuustosali Livestream Ennakkoilmoittautumiset viimeistään :

12 alueen kulttuuritoimintaa on vahvistettu erilaisten kulttuuri- ja taidetempausten avulla asukkaat mukana toteuttamassa taidetta Kokeilu 3: Kulttuuri- ja taidetempaukset 1/2 Pirkanmaan triennaalin jalkautuminen Tesomalle Soma-yhteisötaidegalleria, jossa harrastelijat esittelivät töitänsä yhdessä ammattitaiteilijoiden töiden kanssa muotoilija Reija Pasasen valotaideteos, jonka toteuttamiseen tesomalaiset osallistuivat lyhytelokuvatoimintaa: syrjäytyneille aikuisikäisille nuorille alakoulun luokkalaisille

13 Kulttuuri- ja taidetempaukset 2/2 TESSUN KULTTUURIHÖNTSYT syksyllä 2015 käynnistynyt Oma Tesoma - hankkeen sekä Tesoman toimijoiden yhteisprojekti tavoitteena on tuoda alueelle avointa ja maksutonta kulttuuri- ja harrastustoimintaa toiminnalla tavoitellaan myös vuorovaikutuksen lisääntymistä erilaisten ja eriikäisten ihmisten välille toiminnassa asukkaat osallistetaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen sekä kehittämiseen tavoitteena on myös kehittää alueen toimijoiden välistä yhteistyötä sekä luoda uusia ja erilaisia työtapoja Tesomalle parhaillaan menossa osallistuvan budjetoinnin sovellus, missä nuoret valitsevat äänestämällä, mitkä tesomalaisten harrastushaaveista toteutetaan

14 omatesoma.fi KIITOS! #omatesoma