4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN"

Transkriptio

1 RIL LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRYMINEN 4. LÄMPÖ Lämpö on aineen molekyylien liike-energiaa, joka kasvaa lämpötilan noustessa kaasuissa molekyylit liikkuvat ja törmäävät toisiin molekyyleihin. Lämpötilan kohotessa molekyylien nopeudet kasvavat nesteissä molekyylien liike on rajoitetumpaa kuin kaasuissa, mutta myös lämpötilasta riippuvaa kiinteissä aineissa lämpö on atomien ja molekyylien värähtelyä, joka siirtyy aaltoliikkeenä ja johteissa lisäksi vapaiden elektronien liikkeenä lämpö siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta alempaan faasimuutoslämmöt (sulamis- ja höyrystymislämpö): energiaa tarvitaan vapauttamaan molekyylien väliset sidosvoimat Lämpömäärä eli lämpöenergia ilmaisee tarkastelun kohteena olevan kappaleen kaikkien molekyylien liikeenergian summan. Lämpöenergia riippuu siis kappaleen massasta. Lämpöenergia, Q (J, kwh), lasketaan kaavasta: (Julius Mayer, Saksa, 84 ja James Joule, Englanti, 843) Q t (4.) t lämpövirta, W aika, s 4. LÄMMÖN SIIRYMISMUODO Lämmön siirtymismuotoja ovat: johtuminen konvektio säteily Johtuminen kiinteän aineen läpi > Konvektio pinnasta virtaavaan aineeseen S > Virtaava aine, Nettosäteily kahden pinnan välillä Pinta, q q q Pinta, S q Kuva 4.. Lämmön siirtymismuodot (Incropeda & DeWitt ) 4.3 JOHUMINEN 4.3. Lämmön johtuminen aineessa Johtumisessa lämpöenergia siirtyy materiaalin molekyyleissä tapahtuvan sisäisen värähtelyn vaikutuksesta ilman, että molekyylien paikat vaihtuisivat. Lämpöenergia siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan.

2 RIL 55- Homogeenisessa ja isotrooppisessa ainekerroksessa johtumalla siirtyvä lämpövirran tiheys, q (W/m ), voidaan laskea Fourierin lain avulla: (Joseph Fourier, Ranska, 8) q (,, ) (4.) x y z aineen lämmönjohtavuus, W/(m K) lämpötila, K x, y, z lämpövirran suuntakoordinaatit, m Yksidimensioisessa tapauksessa lämpövirran tiheys saadaan kaavasta: q (4.3) x Jatkuvuustilassa lämpötilajakauman ollessa lineaarinen materiaalikerroksen läpi siirtyvä lämpövirran tiheys saadaan kaavasta (ks. kuva 4.): q d d (4.4) d, materiaalikerroksen paksuus, m lämpötila materiaalikerroksen eri puolilla, C, K q d Kuva 4.. Lämmön johtuminen ainekerroksen läpi. Pinta-alaltaan tietyn suuruisen ainekerroksen läpi siirtyvä lämpövirta, (W), lasketaan kaavasta: qa A d (4.5) Aineen lämmönsiirtokerroin, (W/(m K)), lasketaan kaavasta: d q ( ) (4.6) Aineen lämmönvastus, R (m K/W), on lämmönsiirtokertoimen käänteisarvo:

3 RIL 55-3 d R q (4.7) R Ohuiden materiaalikerrosten paksuutta ei voida määrittää tarkasti, jolloin niille annetaan yleensä suoraan lämmönvastusarvot. Suljetuille ilmaväleille annetaan myös tyypillisesti lämmönvastusarvoja (ks. taulukko 4.3). Johtumisen lisäksi lämmönsiirto tapahtuu ilmavälissä myös konvektion ja säteilyn avulla Materiaalien lämmönjohtavuus Yleistä Materiaalien lämmönjohtavuuteen vaikuttaa monet eri tekijät kuten aineen tai materiaalin rakenne, olomuoto, tiheys, huokoisuus, hygroskooppisuus, kosteuspitoisuus ja lämpötila. Kuvassa 4.3 on esitetty eri aineiden lämmönjohtavuuksia logaritmisella asteikolla. -Arvoja (W/(m K)) Kupari (38-4) Seostettu alumiini (5 - ) Messinki ( - ) Hiiliteräs (4-6) Valurauta (3-4) Ruostumaton teräs (5 - ) Graniitti, gneissi (3,5) Sora (, -,) Betoni (, -,5) Ikkunalasi (,6-,) iilimuuri (,45 -,6) Polyeteeni HD (,5) Polyeteeni LD (,3) PVC-muovi (,5 -,) Puu (, -,5) Sahanpuru (,7 -,) Kevytsora (,8 -,9) Bitumoitu puukuitulevy (,55 -,6) Huokoinen puukuitulevy (,45 -,6) Kaasuja C:ssa Ilma (,4) Argon (,6) CO (,4) R (,8) "Freon" Xenon (,5) 7, 5, 4, 3,,,,7,5,4,3,,,7,5,4,3,,,5 Kuva 4.3. Aineiden lämmönjohtavuuksia. Jää (,) Savi (,9 -,4) Lumi (,) Kalkkisementtilaasti (,) Kalkkilaasti (,9) Lumi (,74) (5 kg/m 3 ) Vesi C:ssa (,55) Lumi (,7) (3 kg/m 3 ) Kipsilevy (, -,5) Kevytsorabetoni (,5 -,) (65-8 kg/m 3 ) Kaasubetoni (,8-5) (45-6 kg/m 3 ) Kaasubetoni (,5 -,8) ( - 45 kg/m 3 ) Eristeitä Polystyreenirouhe (,6) Puhallettava mineraalivilla (,4 -,45) Puhallettava selluvilla (,4 -,45) Ureaformaldehydi solumuovi (,3 -,4) Lasivilla (,3 -,4) Kivivilla (,3 -,4) Muottipaisutettu polystyreeni (,3 -,4) Suulakepuristettu polystyreeni (,5) PU-solumuovi (,7 -,) PVC-solumuovi (,7 -,)

4 Lämmönjohtavuus, Lämmönjohtavuus, Lämmönjohtavuus, Lämmönjohtavuus, Lämmönjohtavuus, Lämmönjohtavuus, Lämmönjohtavuus, RIL 55-4 Kuvissa 4.4 ja 4.5 on kuvattu lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja kosteuspitoisuuden muutoksen vaikutusta materiaalin lämmönjohtavuuteen. Hygroskooppisen alueen ulkopuolella materiaalin hygroskooppisuudella W/(m K) ei ole suurta vaikutusta sen lämmönjohtavuuteen. W/(m K) C C C C C - C C C C - C materiaalin käyttöolosuhteet vaipparakenteissa 5 % RH Suhteellinen kosteus, 5 % RH Suhteellinen kosteus, materiaalin käyttöolosuhteet vaipparakenteissa Lämmönjohtavuuden muutos lämmöneristeillä, kosteuspitoisuuden funktiona Lämmönjohtavuuden muutos lämmöneristeillä, kosteuspitoisuuden funktiona Kuva 4.4. Periaatekuva lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutoksien vaikutuksista materiaalin lämmönjohtavuuteen. W/(m K) W/(m K) W/(m K) vesi W/(m K) vesi Hygroskooppinen Hygroskooppinenmateriaali materiaali Ei hygroskooppinen Ei hygroskooppinen materiaali materiaali 5 5 % % kg/m 3 kg/m 3 Suhteellinen kosteus, Suhteellinen kosteus, Kosteuspitoisuus, wkosteuspitoisuus, w Kuva 4.5. Periaatekuva suhteellisen kosteuden ja kosteuspitoisuuden muutoksen vaikutuksista materiaalin lämmönjohtavuuteen. Kuvissa on esitetty tiheyden ja kosteuspitoisuuden vaikutuksia materiaalien lämmönjohtavuuteen.,8 n (W/(mK)),4, Kevytbetoni,6 Lastuvillalevy,,8,4 Aaltolevy Lasivilla Puukuitulevy, pahvi ja paperi Vuorivilla Kuivatiheys, o (kg/m3 ) Kuva 4.6. Kevyiden rakennusmateriaalien lämmönjohtavuuden riippuvuus kuivatiheydestä..

5 Lämmönjohtavuus (W/mK) Lämmönjohtavuus, (W/(mK)) Lämmönjohtavuus, n (W/(mK)) RIL 55-5,6 Betoni,,8,4 Sementtitiili Kalkkihiekkatiili Koksikuonabetoni Poltettu savitiili Kennotiili Kevytbetoni Kevytsorabetoni 8 6 Kuivatiheys, o (kg/m3 ) Kuva 4.7. Kivipohjaisten rakennusmateriaalien lämmönjohtavuuden riippuvuus kuivatiheydestä., = kg/m 3,5, = = 8 = 6,5 = = 4, Kosteuspitoisuus (tilavuus-%) Kuva 4.8. Periaatekuva rakennusmateriaalien lämmönjohtavuuden riippuvuudesta kosteuspitoisuudesta ja tiheydestä.,8 Sora (55 kg/m3 )Hiekkainen sora (95 kg/m 3 ),4,,6,,8,4 Moreeni (9 kg/m 3 ) Sorainen hiekka (7 kg/m 3 ) Hiekka (57 kg/m 3 ) Hieta (766 kg/m 3 ) Somero (55 kg/m 3 ) Hiesu (5 kg/m 3 ) Jäykkä savi (35 kg/m 3 ) Savi (35 kg/m 3 ) Kosteuspitoisuus, u (paino-%) Kuva 4.9. Eri tiheyden omaavien maalajien lämmönjohtavuuden riippuvuus maan kosteuspitoisuudesta.

6 RIL Lämmönjohtavuus huokoisessa materiaalissa Paksuissa avohuokoisissa lämmöneristekerroksissa voi tapahtua kuitenkin sisäistä konvektiota, riippuen mm. eristeen ilmanläpäisevyydestä ja eristekerroksen yli vallitsevasta lämpötilaerosta. Eristetilan sisäisen konvektion vaikutus on arvioitava tarvittaessa erikseen, ellei sitä ole estetty eristekerrosten väliin asetettujen konvektiokatkojen avulla. Sisäisen konvektion vaikutusta eristetilassa voidaan arvioida lämmön konvektion yhteydessä esitetyn laskentamenetelmän avulla. (ks. luku 4.4.6). Rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa huokoisen materiaalin lämmönjohtavuudessa on siis käytännössä mukana kaikkien kolmen lämmön siirtymismuodon vaikutusta, vaikka lämmönjohtavuus onkin tarkkaan ottaen vain johtumalla siirtyvää lämpöä kuvaava materiaaliominaisuus. Materiaalin tiheyden muuttuessa eri siirtymismuotojen suhteellinen osuus vaihtelee materiaalissa. iheyden kasvaessa myös johtumisella lämmöneristeen kuiduissa alkaa olla merkittävä vaikutus. Kuvassa 4. on esitetty esimerkki eri lämmönsiirtomuotojen vaikutuksesta lasivillan kokonaislämmönjohtavuuteen. Lämmönjohtavuus W/(mK),45,4,35 Lasivilla m = C D = 5 x -6 m Huokoisissa materiaaleissa tapahtuu lämmönsiirtoa johtumisen lisäksi myös konvektiolla ja säteilyllä huokostilassa. Suljetuilla ilmahuokosilla varustetuissa lämmöneristeissä tai avohuokoisissa lämmöneristeissä, joiden ilmanläpäisevyys on riittävän pieni, ei lämpöä siirry konvektiolla käytännössä lainkaan. Säteilyn osuus kokonaislämmönsiirrosta on myös yleensä pieni, johtuen siitä, että ilmahuokosten pintojen väliset lämpötilaerot ovat pieniä. Säteilyn osuus on otettu huomioon materiaalin lämmönjohtavuusarvossa. Kokonaislämmönjohtavuus,3,5 Johtuminen ja konvektio huokosilmassa,,5,,5 Säteily Johtuminen kuiduissa Huokoisuus kg/m 3 iheys Kuva 4.. Lämmönjohtavuuden osakomponentit lasivillassa. (Bankvall 97). Kuvassa D on lasivillakuitujen keskimääräinen halkaisija. Perinteisten lämmöneristeiden pieni kokonaislämmönjohtavuus perustuu siihen, että suurin osa eristeen tilavuudesta on ilmaa, jolla on alhainen lämmönjohtavuus (ks. kuva 4.3). Eristeen pienistä ilmahuokosista koostuva rakenne pyrkii pitämään ilman paikallaan ja vähentämään huokosten pintojen välisiä lämpötilaeroja, jolloin ilmahuokosissa tapahtuvan säteilyn ja konvektion vaikutus saadaan mahdollisimman hyvin eliminoitua eristeestä. Perinteisiä huokoisia lämmöneristeitä on esitelty luvussa 8.8 ja lämmöneristeiden ominaisuuksia on taulukoitu mm. kirjan lopussa olevissa liitteissä Nano- ja tyhjöeristeet eksti puuttuu

7 RIL 55-7 Nano- ja tyhjöeristeitä on esitelty tarkemmin luvussa 8.8 ja lämmöneristeiden ominaisuuksia on taulukoitu mm. kirjan lopussa olevissa liitteissä Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo Yleistä Rakennusosan U-arvo lasketaan käyttäen materiaalien lämmönjohtavuuksina lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, U (W/(m K)). Suunnitteluarvo on keskimääräistä mitattua lämmönjohtavuutta suurempi arvo, jossa otetaan huomioon lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutosten sekä materiaalin ikääntymisen vaikutukset lämmönjohtavuuteen. Aikaisemmin Suomessa käytössä ollut kansallinen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo, n (W/(m K)), eli ns. normaalinen lämmönjohtavuus poistuu käytöstä v. alusta. Normaalisen lämmönjohtavuuden määrittämisen perusteet on esitetty mm. oppaassa Lämmöneristysmääräysten 3 täyttäminen (3) Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvon määrittäminen Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa, luokkaan: U (W/(m K)), määritettäessä lämmöneristeet jaetaan kolmeen. lämmöneristeet, joiden ilmoitettu lämmönjohtavuus on valvottu erillisen EN -tuotestandardin tai EAhyväksynnän vaatimusten mukaisesti. muut rakennusaineet ja -tuotteet, joiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo on määritetty ja valvottu EN -tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän vaatimusten mukaisesti 3. rakennusaineet ja -tuotteet, joilla ei ole eurooppalaista teknistä hyväksyntää tai joiden tekninen hyväksyntä ei kata lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa Ryhmä. Lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvon määrittämisen lähtökohtana on aina ilmoitettu lämmönjohtavuus, D (lämmönjohtavuuden CE-hyväksyntä). Ryhmä. Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoksi valitaan teknisen hyväksynnän mukainen U arvo. Ryhmä 3. Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoksi valitaan standardin SFS-EN ISO 456 (8) tai RakMK C4 () mukainen taulukoitu U arvo. Ilmoitettu lämmönjohtavuus D on kaavasta 4.8 saatava 9/9 -arvo, joka lämmöneristeillä pyöristetään lähinnä suurempaan tarkkuudella, W/(m K) esitettävään arvoon. 9 / 9 k S (4.8) 9/9 lämmönjohtavuuden raja-arvo, johon verrattuna 9 % tuotannosta on 9 % todennäköisyydellä lämmönjohtavuudeltaan pienempi tai enintään yhtä suuri, W/(m K) materiaalin keskimääräinen mitattu lämmönjohtavuus C keskilämpötilassa, W/(m K) k mittaustulosten määrästä riippuva kerroin S lämmönjohtavuuden mittaustulosten normaalihajonta Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo voidaan laskea SFS-EN ISO 456 (8) -standardissa esitetyn laskentamenettelyn avulla seuraavasti: U D F F F (4.9) m a

8 RIL 55-8 F lämpötilan muuntotekijä F m kosteuden muuntotekijä, kun suunnittelulämpötila C F a vanhenemisen muuntotekijä Lämpötilan muuntotekijä lasketaan kaavalla: F exp f( ) (4.) f lämpötilan muuntokerroin, /K keskilämpötila, jota sovelletaan ilmoitettuun lämmönjohtavuuteen, C lämmöneristyksen suunnittelulämpötila, yleensä C (routasuojaus ja perusmuurin eristykset -5 C) Lämpötilan muuntokertoimen arvoja on annettu SFS-EN ISO 456 (8) -standardissa. Kosteuden vaikutuksen huomioon ottaminen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvossa on erityisen tärkeää, jos rakenteet ovat alttiina saderasitukselle tai ne sijaitsevat maanpinnan alapuolella tai maata vasten tai ovat kokonaan tai osittain veden alla. Kosteuden muuntotekijä lasketaan kaavalla 4. tai 4.: F m exp fu(u u ) (4.) f u kosteuden muuntokerroin, kun kosteuspitoisuuden yksikkö on kg/kg u eristeen kosteuspitoisuus, jossa ilmoitettu lämmönjohtavuus on määritetty, kg/kg (vastaa 4 6 % suhteellista kosteutta) eristeen suunnittelukosteus, kg/kg u Fm exp f ( ) (4.) f kosteuden muuntokerroin, kun kosteuspitoisuuden yksikkö on m 3 /m 3 eristeen kosteuspitoisuus, jossa ilmoitettu lämmönjohtavuus on määritetty, m 3 /m 3 (vastaa 4 6 % suhteellista kosteutta) eristeen suunnittelukosteus, m 3 /m 3 Kosteuden muuntokertoimen arvoja on annettu SFS-EN ISO 456 (8) -standardissa. Osalle materiaaleista muuntokerroin on annettu kosteuspitoisuuden paino-osille (f u ) ja osalle tilavuusosille (f ). Laskennassa tulee käyttää kaavaa 4. tai 4. riippuen siitä kumpaa muuntokerrointa käytetään. Ponnekaasutäytteisillä solumuovieristeillä (PUR, XPS ja PF) tapahtuu vanhenemisesta johtuvaa lämmönjohtavuuden lisääntymistä ponnekaasun korvautuessa ajan mittaan ilmalla eristeen huokosissa. ämä tekijä otetaan yleensä huomioon jo näiden eristeiden D -arvoja määritettäessä. ästä syystä vanhenemista ei oteta enää huomioon vanhenemisen muuntotekijässä F a Rakennusosan lämmönläpäisykertoimen laskenta Kerroksellisen rakenteen U-arvo Rakenteessa olevien materiaalikerrosten muodostama kokonaislämmönvastus, R (m K/W), saadaan laskemalla niiden lämmönvastukset yhteen: R R R R... R R (4.3) si n se

9 RIL 55-9 R, R, R n R si, R se tasa-aineisten materiaalikerrostenlämmönvastus, m K/W rakenteen sisä- ja ulkopinnan pintavastukset, m K/W Kerroksellisen rakenteen lämmönläpäisykerroin, U (W/(m K)), saadaan rakenteen kokonaislämmönvastuksen käänteisarvona. U q U( ) R (4.4) Kerroksellisessa rakenteessa lämpövirran tiheys on sama kaikissa rakenteen kerroksissa. Rakenneosien U-arvoja määritettäessä materiaalien lämmönjohtavuuden arvoina tulee käyttää suunnitteluarvoja (ks. luku 4.3.3). Laskennassa saatu U-arvo pyöristetään kahden merkitsevän numeron tarkkuuteen normaaleja pyöristyssääntöjä käyttäen (esim. U-arvo,4 W/(m K) pyöristetään arvoon, W/(m K)). Kylmäsiltoja sisältävän rakenteen U-arvon laskentaa ja muita U-arvoon tehtäviä korjauksia on käsitelty tarkemmin luvuissa Rakenneosan lämpökonduktanssi eli ominaislämpöhäviö, K (W/K) voidaan laskea kaavasta: K UA K( ) (4.5) Lämmön siirtyessä johtumalla vaipparakenteen läpi voidaan lämpötilat määrittää stationääritilanteessa eri kohdissa rakennetta. Rakenteen/ materiaalin lämpötila kohdassa x saadaan tällöin kaavasta: x Rn n i x i (i e ) (4.6) R tot x R n n i i e rakenteen lämmönvastusten summa sisäilmasta kohtaan x, s/m sisäilman lämpötila, C, K ulkoilman lämpötila, C, K Kaavan 4.6 käytössä on oletuksena, että lämpötilat eivät muutu ajan kuluessa ja lämpövirta kulkee kohtisuoraan rakenteen läpi. arkasteltaessa esim. kolmikerroksisen rakenteen lämpötilakenttää (kuva 4.) voidaan muodostaa seuraavat lausekkeet: i d d d 3 q e Kuva 4.. Kolmikerroksisen rakenteen lämpötilakenttä. Lämpövirta jokaisen materiaalikerroksen läpi on sama: q = d

10 RIL 55- q = d 3 q = 3 d3 3 4 Materiaalikerrosten pintojen lämpötilaerot: = q d = q R 3 = 3 4 = q d q d 3 3 = q R = q R3 Rakenteen pinnoilla: q = si ( i ) = q = se ( 4 e ) = (i ) R si (4 e ) R se Lämpötilan muutos on verrannollinen kerroksen tai pinnan lämmönvastukseen Pintavastukset Pintavastus kuvaa rakenteen pinnan lähelle muodostuvan ohuen hitaasti liikkuvan ilmakerroksen muodostamaa lämmönvastusta. Pintavastukset rakenteiden ulko- ja sisäpinnoilla tai ilmaväleissä riippuvat mm: ilman liikkeestä pinnoilla (tuuli, pinnan mitat, suuntaus, muoto, esteet ym.) muista säteilevistä pinnoista ja säteilylähteistä (aurinko, muut seinäpinnat) Pintavastuksen arvoja eri tapauksille on annettu mm. standardissa SFS-EN ISO 6946 (8) ja RakMK C4:ssä (). Pintavastukset voidaan määrittää pinnan lämmönsiirtokertoimen avulla, jotka koostuvat konvektion, säteilyn ja johtumisen lämmönsiirtokertoimista. Johtumisen lämmönsiirtokerroin on kuitenkin niin pieni verrattuna konvektion ja säteilyn lämmönsiirtokertoimiin, että sitä ei tarvitse ottaa pintavastuksien laskennassa huomioon. Sisä- ja ulkopinnan pintavastukset voidaan näin ollen laskea yhtälöistä: R (4.7) si si si,conv si,rad R (4.8) se se se,conv se,rad conv konvektion lämmönsiirtokerroin, W/(m K) rad säteilyn lämmönsiirtokerroin, W/(m K) Rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa pintavastuksille voidaan yleensä käyttää likiarvoja, jotka riippuvat pinnan suunnasta (lämpötilaeron aiheuttama kerrostuminen tai nostevirtaus vaikuttavat konvektioon) (taulukko 4.).

11 RIL 55- aulukko 4.. Pintavastuksien likiarvoja rakennusfysikaalisissa tarkasteluissa (SFS-EN ISO ). Pintavastus, Lämpövirran suunta m K/W ylöspäin vaakasuora alaspäin Sisäpuolen,,3,7 pintavastus R si Ulkopuolen pintavastus R se,4,4,4 Ulkopinnan pintavastuksen riippuvuus pinnan suuntaisesta tuulen nopeudesta on esitetty taulukossa 4.. avanomaisissa tarkasteluissa riittää, että tuulen keskimääräiseksi nopeudeksi oletetaan 4 m/s. aulukko 4.. Ulkopinnan pintavastuksen riippuvuus pinnan suuntaisesta tuulen nopeudesta (SFS-EN ISO ). uulen nopeus Ulkopinnan m/s pintavastus R se, m K/W,8,6 3,5 4,4 5,4 7,3, Ilmavälin lämmönvastukset uulettumattomille ilmaväleille on myös määritetty lämmönvastuksia, joissa on otettu huomioon kaikkien lämmön siirtymismuotojen vaikutukset (taulukko 4.3). Ilmavälin lämmönvastus ei enää juurikaan kasva sen jälkeen, kun ilmaväliin muodostuu sisäinen konvektiovirtaus, vaikka ilmavälin leveyttä kasvatettaisiinkin. Säteilyllä siirtyvään lämpövirtaan vaikuttaa ilmavälin rajoittavien pintojen emissiviteetti. Yleensä rakennusaineiden pintojen emissivitetti on,85,95, jolloin ilmavälin pintojen yhdistetyksi emissiviteetiksi saadaan,8 (ks. kaava 4.5). Jos ilmakerrosta rajoittaa toisella puolella pinta, jonka emissiviteetti on pieni (esim. puhdas ja kuiva alumiinipinta), on ilmavälin lämmönvastus suurempi, koska säteilyn lämmönsiirtokerroin, rad, on pienempi. Lämmön siirtymistä ilmavälissä säteilyn ja konvektion avulla on tarkasteltu lähemmin luvuissa 4.4 ja 4.5. aulukko 4.3. uulettumattoman ilmavälin lämmönvastuksia R g (SFS-EN ISO ). Rajoittavien pintojen yhdistetty Ilmaraon paksuus d g, mm Lämmönvastus R g, m K/W Lämpövirran suunta emissiviteetti ε ylöspäin vaakasuora alaspäin yleinen tapaus: ei heijastavia pintoja ε >,8 toinen pinta heijastava ε <, ,,5,6,6,6,6,6,7,9,34,34,34,34,34,,5,7,8,8,8,8,7,9,38,44,44,44,44,,5,7,8,,,3,7,9,38,44,67,75,83

12 RIL 55- Ilmakerros, jonka ulkopuolisessa rakenteen osassa ei ole lämmöneristystä ja johon johtaa ulkopuolelta pieniä aukkoja, voidaan lämmönvastukseltaan ottaa huomioon kuten tuulettumaton ilmakerros. ällöin aukot eivät saa sijaita niin, että ne sallivat tuuletusvirtauksen ilmakerroksen kautta sen reunalta toiselle. Lisäksi edellytetään, ettei ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) ylitä seuraavia raja-arvoja. 5 mm /m pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilmakerroksen pituusyksikköä kohti 5 mm /m vaakasuoran ilmakerroksen pinta-alayksikköä kohti uulettuvan ilmakerroksen lämmönvastus on pienempi kuin tuulettumattoman ilmakerroksen. uulettuva ilmakerros on joko lievästi tuulettuva tai hyvin tuulettuva riippuen ilmaväliin johtavien aukkojen suuruudesta. Ilmakerros on lievästi tuulettava, kun ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala, A v, on seuraavissa rajoissa: enemmän kuin 5 mm /m, mutta enintään 5 mm /m pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilmakerroksen pituusyksikköä kohti enemmän kuin 5 mm /m, mutta enintään 5 mm /m vaakasuoran ilmakerroksen pintaalayksikköä kohti Rakennusosan, jossa on lievästi tuulettuva ilmakerros, kokonaislämmönvastus (R ) lasketaan kaavalla: 5 - A A - 5 v v R R,u R,v (4.9) A v ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala, m R,u rakennusosan kokonaislämmönvastus, kun ilmakerroksen lämmönvastus lasketaan tuulettumattomana, m K/W R,v rakennusosan kokonaislämmönvastus, kun ilmakerroksen lämmönvastus siten, että ilmakerroksen oletetaan olevan hyvin tuulettuva, m K/W Ilmakerros on hyvin tuulettuva, kun ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) on suurempi kuin 5 mm /m (pystyrakenteet) tai 5 mm /m (vaakasuorat rakenteet). Jos rakenteessa on hyvin tuulettuva ilmakerros, ei sen eikä ilmakerroksen ulkopuolisen rakenteen osan lämmönvastusta saa ottaa huomioon laskettaessa rakenteen kokonaislämmönvastusta. ällöin kuitenkin sisäpuolisen rakenteen osan ilmakerrokseen rajoittuvan pinnan pintavastuksena voidaan käyttää taulukon 4. sisäpuolen pintavastuksen (R si ) arvoja. Kattorakenteessa, jossa lämmöneristetyn, yleensä vaakasuoran yläpohjan ja kallistetun vesikaton väliin jää ilmatila, voidaan ilmatila katsoa termisesti homogeeniseksi kerrokseksi, jonka lämmönvastus on taulukon 4.4 mukainen. aulukko 4.4. Katon ilmatilan lämmönvastus R u. Katon rakennetyyppi. tiilikatto, peltikatto tai vastaava aluskatteella tai sitä vastaavalla ainekerroksella. kuten kohta, mutta matalaemissiviteettipinta kuten alumiinikerros aluskatteen alapinnassa 3. yhtenäinen huopakate alusrakenteineen tai vastaava raoton vesikate Lämmönvastus R u, m K/W,,3,3

13 RIL 55-3 Laskuesimerkkejä Esimerkki 4.. Määritä esimerkissä kuvatun ulkoseinärakenteen lämpöhäviö m sisälämpötila on C ja ulkolämpötila - C. ulkoseinän läpi, kun i = o C iilimuuri, U =,7 W/(mK) Mineraalivilla, U =,4 W/(mK) 4 e = - o C Sisäpinnan vastus R si =,3 m K/W Ulkopinnan vastus R se =,4 m K/W,3,5,3 R =,3 + +,4 = 4, m K/W,7,4,7 U =,4 W/(m K) Lämpötilat: = -,3 4, 4 =,7 C,3,3,7 = - 4 = 8,8 C 4,,3,5,3,7,4 3 = - 4 = -7,7 C 4,,3,5,3,3,7,4,7 4 = - 4 = -9,6 C 4,,4 tai: 4 = = -9,6 C 4, Lämpövirran tiheys: q = R = U =,4 4 =, W/m Lämpöhäviö m ulkoseinän läpi: =, W/m m = W Esimerkki 4.. Määritä materiaalin B lämmönjohtavuus esimerkin mukaisessa rakenteessa, kun rakenteen toisella puolella on tulipalo, joka on nostanut ilman lämpötilan 8 C:een. Rakenteen tulipalon puoleisen pinnan lämpötila on 6 C ja toisella puolella olevan pinnan lämpötila on C. ulipalon puoleisen pinnan lämmönsiirtokerroin on 5 W/(m K). i i si A B C se Johtumisvastukset L A L B L C

14 RIL 55-4 i = 5 W/(m K) A = W/(mK) L A =,3 m si = 6 C i = 8 C B =? L B =,5 m se = C C = 5 W/(mK) L C =,5 m Lämpövirran tiheys rakenteen läpi: q = i ( i si ) = 5 (8 6) = 5 W/m q = A si L = si - q = C A C L = se + q = B B = L B ql A A se qlb ql C C = = 6 - = ,3 5,5 5 = 55 C = 35 C,5 =,53 W/(mK) 35 Esimerkki 4.3. Määritä jäähdytysteho, joka tarvitaan pakkasvaraston seinien läpi tulevan lämmön poistamiseksi, kun varaston sivumitat ovat 5 x m ja korkeus 3 m. Pakkasvaraston seinät on tehty esimerkin mukaisella rakenteella. Määritä myös seinän pintalämpötilat. Pakkasvaraston lämpötila on -8 C ja siihen rajoittuvan sisätilan lämpötila on C. Seinäpintojen lämmönsiirtokertoimet ovat W/(m K). si i i 3 q x se e e L L L 3 L L L 3 =,5 m =, m =,75 m =,5 W/(mK) =,4 W/(mK) 3 =,7 W/(mK) i = e = W/(m K) i ja e sisältävät konvektion ja säteilyn lämmönsiirtokertoimet. i = -8 C e = C A = 5 m Jäähdytysteho: = UA ( e i )

15 RIL 55-5 R = = U L i,5,5 L,,4 L 3 3 e,75,7 =,87 m K/W U =,356 W/(m K) =,356 5 ( + 8) = 3,4 W Pintalämpötilat si ja se : = i A ( si i ) si = i A i 3,4 5 8 = -7,3 C = e A ( e se ) se = e A e 3,4 5 = 9,3 C Laskuesimerkkejä rakenteiden U-arvon määrittämisestä on esitetty myös RIL-5 ():ssa Epähomogeenisia rakennekerroksia sisältävän rakenteen U-arvo Rakenteen kokonaislämmönvastus voidaan laskea käyttäen yläraja alaraja -menetelmää Standardin SFS- EN ISO 6946 (8) mukaisesti, kun samassa rakennekerroksessa on rinnakkain erilaisen lämmönjohtavuuden omaavia materiaaleja. Menetelmää voidaan käyttää, jos samassa rakennekerroksessa olevien materiaalien lämmönjohtavuudet eivät eroa toisistaan yli 5-kertaisesti. Jos materiaalien lämmönjohtavuuksissa on suurempi kuin 5-kertainen ero, U-arvoon lisätään näitä kylmäsiltoja vastaavat erilliset lisäkonduktanssit (ks. luku ). Ylärajamenetelmässä kaikki x-akselin suuntaiset tasot oletetaan adiabaattisiksi eli lämmön virtausta tapahtuu vain x-akselin suunnassa. Alarajamenetelmässä kaikki x-akselia vastaan kohtisuoraan olevat tasot oletetaan isotermisiksi eli lämpötila muuttuu vain x-akselin suunnassa. Ylärajamenetelmä antaa kerroksellisen rakenteen lämmönvastukselle ylälikiarvon ja alarajamenetelmä alalikiarvon. Muita laskennassa tehtäviä oletuksia ovat: lämmön johtumista tarkastellaan stationääritilassa materiaalien lämmönjohtavuudet pysyvät vakioina Yläraja-arvo Rakenteen kokonaislämmönvastuksen yläraja-arvo, R R' fa Ra fb Rb... fn Rn (4.) f a, f b, f n tasa-aineisia ainekerroksia sisältävän osa-alueen a, b, n suhteellinen osuus rakenteen kokonaispinta-alasta, f a = A a /A, f b = A b /A, f n = A n /A R a, R b, R n tasa-aineisia ainekerroksia sisältävän osa-alueen a, b, n kokonaislämmönvastus, m K/W, esim.: R R R R... R R a Pinta-alojen avulla esitettynä: si a a an se

16 RIL 55-6 A R ' (4.) Aa Ab A... n Ra Rb Rn Alaraja-arvo Lasketaan ensin kunkin epätasa-aineisen ainekerroksen kokonaislämmönvastus: Rj faj Raj fbj Rbj... fnj Rnj (4.) f aj, f bj, f nj epätasa-aineisessa ainekerroksessa j olevan tasa-aineisen osa-alueen aj, bj, nj suhteellinen osuus ainekerroksen kokonaispinta-alasta, f aj = A aj /A, f bj = A bj /A, f nj = A nj /A R aj, R bj, R nj epätasa-aineisessa ainekerroksessa j olevan tasa-aineisen osa-alueen aj, bj, nj lämmönvastus, m K/W, jossa R aj = d j / aj, R bj = d j / bj, R nj = d j / nj Pinta-alojen avulla esitettynä: j Aaj Raj A Abj... Rbj R (4.3) Anj Rnj Rakenteen kokonaislämmönvastuksen alaraja-arvo, R R '' Rsi R R... Rn R Rse (4.4) R, R, R n epätasa-aineisten ainekerrosten,, n lämmönvastus, m K/W R tasa-aineisten ainekerrosten, ilmakerrosten, ohuiden ainekerrosten ja maan lämmönvastuksen summa, m K/W Rakenteen kokonaislämmönvastus ja U-arvo voidaan laskea standardin SFS-EN ISO 6946 (8) mukaan kaavalla: R' R' ', U R R (4.5) Kokonaislämmönvastuksen maksimivirhe voidaan laskea kaavasta: e R ' R'' (4.6) R Vähän tarkempi maksimivirhe saadaan, kun käytetään kaavaa: R ' R '' R (4.7) 3 Kuvassa 4. on esitetty periaatekuva epähomogeenisen rakenteen osa-alueista.

17 Osa-alueet RIL 55-7 Esim. kerros j 3 Lämpövirta A d A c A b A a a b c d a j b j A A aj A bj d d d 3 Ainekerrokset Kuva 4.. Epähomogeenisen rakenteen osa-alueet (SFS-EN ISO ). Edellä kuvatussa epähomogeenisen rakenteen U-arvon laskennassa sovelletaan ns. sähköanalogiaa (Ohmin laki) (taulukko 4.5). aulukko 4.5. Sähköanalogia lämpövirran tarkastelussa. U U I sähkövirta, A Re U U jännite-ero,v L Re sähkövastus, A e R A lämpövirta, W lämpötilaero, K L R A lämmönjohtumisvastus, K/W A Eri materiaaleista koostuvia rakennekerroksia (lämmönvastuksia) voi olla sekä rinnan että sarjassa, kuten sähkövastuksia sähköpiireissä. Laskennassa oletetaan, että lämmön johtumista tapahtuu vain yksiulotteisesti eli kohtisuoraan rakenteen läpi (= x-akseli). ämän yksinkertaistuksen vuoksi laskennassa käytetään kahta erilaista lämmönvastuspiiriä, joiden tuloksena saadaan rakenteen lämmönvastukselle yläja alarajaratkaisut. Sähköanalogia sopii myös tiettyihin kosteuden ja ilman siirtymistarkasteluihin materiaalikerroksen läpi Korjatun U-arvon laskenta Rakennusosan korjattu lämmönläpäisykerroin, U c (W/(m K)), saadaan lisäämällä lämmönläpäisykertoimen arvoon lämmönläpäisykertoimen korjaustermi U: U c U U (4.8) U rakennusosan (korjaamaton) lämmönläpäisykerroin, W/(m K) U U-arvon korjaustermi (W/(m K)) U-arvon korjaustermi ( U) lasketaan kaavalla: U U U U U U (4.9) c f g a r U viivamaisten kylmäsiltojen korjaustekijä, W/(m K) U f pistemäisten kylmäsiltojen korjaustekijä, W/(m K) U g lämmöneristeen ilmarakojen korjaustekijä, W/(m K) U a lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden korjaustekijä, W/(m K)

18 RIL 55-8 U r käännettyjen kattojen korjaustekijä, W/(m K) Jos kokonaiskorjaus ( U) on vähemmän kuin 3 % lämmönläpäisykertoimen lasketusta arvosta (U), korjauksia ei tarvitse ottaa huomioon. Korjattu lämmönläpäisykerroin on rakennusosan lopullinen lämmönläpäisykerroin, jota käytetään rakennuksen määräystenmukaisuutta osoitettaessa sekä energiankulutuslaskelmissa. Koko rakennuksen lämpöhäviötä laskettaessa otetaan rakennusosien lämmönläpäisykertoimien lisäksi huomioon myös yksittäisten kylmäsiltojen sekä rakennusosien välisten liitosten vaikutus. Kylmäsillat Rakennusosassa olevat säännölliset kylmäsillat, joiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo poikkeaa viereisen aineen vastaavasta suunnitteluarvosta enemmän kuin viisinkertaisesti (lämpötilaisotermien suunnassa), otetaan huomioon rakennusosan lämmönläpäisykertoimen laskennassa erikseen viivamaisten ja pistemäisten kylmäsiltojen korjaustekijöiden avulla. ämä koskee muun muassa siteitä, kannaksia sekä tuki- ja runkorakenteita, jotka ovat rakenteelle tyypillisiä koko sen edustamalla vaipan alueella. Viivamaisten säännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama lämmönläpäisykertoimen lisäys ( U ) lasketaan kaavalla: U lk k (4.3) A k rakennusosassa olevien keskenään samanlaisten viivamaisten kylmäsiltojen k viivamainen lisäkonduktanssi, W/(m K) l k samanlaisten viivamaisten kylmäsiltojen yhteispituus rakennusosassa, m A rakennusosan pinta-ala, m Pistemäisten säännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama lämmönläpäisykertoimen lisäys ( U f ) lasketaan kaavalla: nj Uf K j (4.3) A K j rakennusosassa olevien keskenään samanlaisten pistemäisten kylmäsiltojen aiheuttama pistemäinen lisäkonduktanssi (esim. ansaat ja siteet), W/K n j samanlaisten pistemäisten kylmäsiltojen lukumäärä rakennusosassa A rakennusosan pinta-ala, m Ellei tarkempaa laskentamenetelmää käytetä, voidaan pistemäisten säännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama lämmönläpäisykertoimen lisäys laskea kaavasta: f Af nf R U f (4.3) d R kerroin, m - f pistemäisen kylmäsillan lämmönjohtavuus, W/(m K) A f pistemäisen kylmäsillan poikkipinta-ala, m n f pistemäisten kylmäsiltojen lukumäärä neliömetrillä (n f = n j / A) d lämmöneristekerroksen paksuus, jonka läpi pistemäiset kylmäsillat on asennettu, m d pistemäisen kylmäsillan pituus, m R lämmöneristekerroksen lämmönvastus, jonka läpi pistemäiset kylmäsillat on asennettu, m K/W rakennusosan kokonaislämmönvastus ilman korjaustekijöitä, m K/W R

19 RIL 55-9 Kerroin on,8, jos pistemäisen kylmäsillan pituus on sama kuin eristekerroksen paksuus, jonka pistemäinen kylmäsilta lävistää. Vinojen tai lämmöneristekerrokseen osittain upotettujen kylmäsiltojen tapauksissa kertoimen arvo voidaan laskea kaavasta =,8(d /d ). Pistemäisten kylmäsiltojen aiheuttamaa korjausta ei tarvitse tehdä, jos kylmäsillat lävistävät ainoastaan tyhjän välitilan tai jos kiinnikkeen lämmönjohtavuus on pienempi kuin W/(m K). Kaavaa 4.3 ei voida käyttää, jos pistemäinen kylmäsilta yhdistää kahta metallilevyä. ällaisen tapauksen laskemiseksi on esitetty tarkempia ohjeita standardissa SFS-EN ISO (8). Monissa tapauksissa lisäkonduktanssien arvoja ei löydy valmiina, vaan ne joudutaan määrittämään erikseen D- tai 3D-laskentaohjelman avulla. Lämmöneristyksessä tapahtuvat ilmavirtaukset Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvossa ei oteta huomioon lämmöneristekerroksen ilmarakojen ja epäideaalisen asennuksen vaikutusta tai ilmaa läpäisevissä eristeissä mahdollisesti tapahtuvan luonnollisen konvektion vaikutusta. Näiden tekijöiden vaikutus otetaan tarvittaessa erikseen huomioon lämmönläpäisykerrointa laskettaessa. Lämmöneristyksessä mahdollisesti olevien ilmarakojen ja epäideaalisen asennuksen vaikutus lämmönläpäisykertoimeen lasketaan kaavalla: R U g U'' (4.33) R U ilmarakojen korjauskerroin, W/(m K) R ilmarakoja sisältävän kerroksen lämmönvastus, m K/W rakennusosan kokonaislämmönvastus ilman korjaustekijöitä, m K/W R Ellei tarkempia tietoja ole käytettävissä, voidaan ilmarakojen korjauskerroin ( U ) valita taulukosta 4.6 eri korjaustasoille. aulukko 4.6. Eristeessä olevien ilmarakojen korjaustekijät (SFS-EN ISO ). aso U Ilmaraon kuvaus W/(m K), Lämmöneristeessä ei ole ilmarakoja tai on vain vähäisiä ilmarakoja, joilla ei ole merkittävää vaikutusta lämmönläpäisykertoimeen., Lämmöneristeen läpäiseviä ilmarakoja esiintyy, mutta ne eivät aiheuta ilman kiertokulkua lämmöneristeen lämpimän ja kylmän puolen välillä.,4 Lämmöneristeen läpäiseviä ilmarakoja esiintyy ja ne aiheuttavat ilman kiertokulkua lämmöneristeen lämpimän ja kylmän puolen välillä. Eristekerrosta läpäisevillä ilmaraoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esim. runkopuun ja lämmöneristeen väliin jääviä rakoja tai lämmöneristeen painumisen aiheuttamia rakoja ja onkaloita. Eri korjaustasojen mukaisia esimerkkirakenteita on kuvattu mm. RIL 5- ():ssa. Lämmöneristeissä tapahtuvien ilmavirtausten vaikutusta rakenteen lämmönläpäisykertoimeen voidaan arvioida modifioidun Rayleighin luvun avulla kaavalla: 6 d a a Ra 3 (4.34) m U d a yhtenäisen lämmöneristekerroksen paksuus, m lämmöneristeen ilmanläpäisevyys, m 3 /(m s Pa)

20 RIL 55- a ilman dynaaminen viskositeetti,,7-3 N s/m ilman lämpötilassa C lämmöneristekerroksen sisä- ja ulkopinnan välinen lämpötilaero, K U lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo, W/(m K) arkastelussa käytetään sisä- ja ulkoilman välisenä lämpötilaerona 5 C. Seinärakenteessa tapahtuvaa sisäistä konvektiota arvioitaessa tulee ilmanläpäisevyytenä käyttää levyn suuntaista ilmanläpäisevyyttä. Jos seinärakenteessa käytettävän lämmöneristeen ilmanläpäisevyys on levyn suunnassa suurempi kuin levyä vastaan kohtisuorassa suunnassa eikä levyn suuntaista ilmanläpäisevyyttä tiedetä, voidaan levyn suuntainen ilmanläpäisevyys arvioida kaavalla: a, 4 a,x (4.35) a,x eristelevyä vastaan kohtisuorassa suunnassa mitattu ilmanläpäisevyys, m 3 /(m s Pa) Kaavaa 4.35 voidaan käyttää jos levyä vastaan kohtisuorassa suunnassa mitattu ilmanläpäisevyys on -6 m 3 /(m s Pa). Lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden korjaustekijän U a arvo määritetään taulukosta 4.7 riippuen modifioidun Rayleighin luvun arvosta. Lämmöneristeen sisäistä konvektiota on tarkasteltu tarkemmin luvussa aulukon 4.7 arvot pohjautuvat tässä luvussa esitettyihin käyrästöihin. aulukko 4.7. Modifioidun Rayleighin luvun raja-arvot, Ra m, eri ilmanläpäisevyyden korjaustekijän arvoilla katto- ja seinärakenteille. Lämmöneristeen Modifioidun rayleighin luvun raja-arvo Ra m ilmanläpäisevyyden korjaustekijä U a, W/(m K) Lämpövirran suunta vaakasuora ylöspäin, eristeen yläpinta avoin ylöspäin, eristeen yläpinnassa tuulensuoja,,5 5 3,5,,5, Kalteville katto- ja seinärakenteille modifioitu Rayleighin luku voidaan määrittää interpoloimalla cos ( = rakenteen kaltevuuskulma). Vaakatason kaltevuuskulma on. mukaan Käännetyt katot Käännetyissä katoissa lämmöneriste sijaitsee vedeneristeen yläpuolella, joten se pääsee kastumaan sadeveden vaikutuksesta. ässä tapauksessa lämmönläpäisykertoimen lisäys, joka aiheutuu sadeveden virtauksesta lämmöneristeen saumojen kautta vedeneristyksen pinnalle, lasketaan kaavalla: R U g p f x (4.36) R p f x R R lämmityskauden keskimääräinen sateen intensiteetti tarkasteltavalla paikkakunnalla, mm/vrk korjauskerroin, joka kuvaa sitä sadeveden osuutta, joka pääsee vedeneristyksen pinnalle korjauskerroin, joka kuvaa sadeveden virtauksesta vedeneristyksen pinnalle aiheutunutta kasvanutta lämpöhäviötä, W vrk/(m K mm) vedeneristyksen yläpuolella olevan lämmöneristyskerroksen lämmönvastus, m K/W rakennusosan kokonaislämmönvastus ilman korjaustekijöitä, m K/W Sateen intensiteettitietoja eri paikkakunnilla on esitetty kirjan liitteenä olevassa taulukossa.

21 RIL 55- Suurin lämmönläpäisykertoimen lisäys on rakenteella, jossa vedeneristeen yläpuolella on yksi puskusaumoin toteutettu lämmöneristekerros, jonka yläpinta on avoin (esim. sorapinnoitus). ällaisella toteutustavalla tehdylle rakenteelle voidaan käyttää yhdistetyn korjauskertoimen f x arvona,4. Myös muissa rakenteissa, joissa lämmöneristeiden kosteuspitoisuus on käyttötilanteessa keskimäärin suurempi kuin lämmönjohtavuuden määritysolosuhteissa (4 6 % suhteellista kosteutta vastaava kosteuspitoisuus), on kosteuspitoisuuden lisäyksen vaikutus otettava huomioon. Näissä tapauksissa korjaus tehdään ilmoitetun lämmönjohtavuuden arvoon kohdassa esitetyllä tavalla. Laskuesimerkki eksti puuttuu Maanvastaisten rakenteiden U-arvo RakMK C4:ssä () on esitetty yksinkertaistettu laskentatapa maanvastaisten rakenteiden U-arvon laskemiseksi. Laskentatapa ottaa huomioon lämmön siirtymisen rakennuksen reuna-alueella. Maan lämmönvastus otetaan myös huomioon laskelmissa. Maata vasten olevien rakennusosien kokonaislämmönvastuksen arvot lasketaan taulukossa 4.8 esitetyillä laskentakaavoilla. Laskelmissa edellytetään, että perustukset ja alapohja ovat pysyvästi kuivatettu käyttäen tarkoituksenmukaisia ratkaisuja salaojitukseen ja pintavesien pois johtamiseen. Myös salaojan tarkastusputket ja -kaivot tulee peittää tiiviillä kannella, maakerroksella, lämmöneristekerroksella yms. ulkoilman pääsyn ja routimisen estämiseksi. aulukon 4.8 arvoja voidaan käyttää, jos lattiarakenteen alapinta on enintään 3 mm viereistä maanpintaa ylempänä ja salaojituskerroksen alla oleva maakerros on vähintään m paksu. Lattiarakenteen alapinnaksi katsotaan salaojituskerroksen yläpintaa vasten oleva rakenteen pinta. aulukon 4.8 sarakkeiden ja maanvastaisen alapohjan kokonaislämmönvastuksen laskentakaavoissa maanvastaisen alapohjan reuna-alueen lämmöneristyksen lämmönvastuksena R e (m K/W) käytetään sokkelieristyksen tai laatan reuna-alueen lisälämmöneristyksen suurinta arvoa, ei lämmönvastusten summaa. aulukon 4.8 kaavoilla lasketaan maanvastaisille rakenteille kokonaislämmönvastuksen keskimääräinen arvo, joka riippuu rakennuksen muodosta karakteristisen mitan B (m) mukaan. Karakteristinen mitta lasketaan kaavalla: A B ' (4.37),5P A maanvastaisen alapohjan pinta-ala sisäpintojen mukaan, m P alapohjan piiri, eli ulkoilmaa vasten olevan sokkelin pituus, m Pientalossa alapohjan piiri P on maanvastaisen laatan sivujen summa, rivitalon päätyasunnossa kolmen laatan sivun summa ja keskimmäisessä asunnossa kahden laatan sivun summa. Kellarin seinälle lasketaan taulukon 4.8 sarakkeen 3 kaavoilla keskimääräinen kokonaislämmönvastus koko maata vasten olevalle seinän korkeudelle z (m). Maanvastaisen alapohjan lämmönvastus, R f (m K/W), ja maanvastaisen seinän lämmönvastus, R w (m K/W), lasketaan ilman pintavastuksia. Laskettaessa lattiarakenteen ja perusmaan lämmönvastusta otaksutaan perusmaan alkavan salaojituskerroksen alapuolelta, kuitenkin enintään mm lattiarakenteen alapinnan alta.

22 RIL 55- Jos kellarin alapohja sijaitsee vähintään m maanpinnan alapuolella, kellarin alapohjan kokonaislämmönvastuksena käytetään taulukon 4.8 sarakkeen 4 kaavoilla laskettuja arvoja. Korkeammalla ' A sijaitsevalle B kellarin alapohjalle B (m) käytetään samoja arvoja kuin maanpinnan tasossa olevalle maanvastaiselle alapohjalle.,5 P A maanvastaisen alapohjan pinta-ala (m ) P alapohjalaatan piiri, sokkelin pituus (m) R f R w R n z (m) R n R e = max (R n, R n ) (m K/W) R f R e (m K/W) reuna-alueen lämmönvastuksen laskennassa käytettävä arvo R n (m K/W) sokkelin lämmönvastus R n (m K/W) laatan reuna-alueen lisälämmöneristyksen lämmönvastus R w (m K/W) kellarin seinän lämmönvastus R f (m K/W) kellarin lattian lämmönvastus Kuva 4.3. Maanvastaisten rakenteiden kokonaislämmönvastuksen määrittämisessä tarvittavat suureet (RakMK C4 ). aulukko 4.8. Maanvastaisten alapohjien ja seinien kokonaislämmönvastukset, R (m K/W), perustusten ja alapohjan ollessa pysyvästi kuivatettuja. Laskentakaavoissa esitetyt muuttujat on esitetty kuvassa 4.3. (RakMK C4 ). Maa-aines Savi Hiekka ja sora, salaojitettu Hiesu ja hieta Hiekka ja sora, salaojittamaton Lämmönjohtavuus, W/(m K) Rakenteen kokonaislämmönvastus R, m K/W 3 4 Maanvastainen Maanvastainen alapohja, seinä lämpöeristämätön Maanvastainen alapohja, lämpöeristetty,5,8 B +,8 R e + R f +,7,, B +,7 R e + R f +,55 Moreeni Kallio 3,5, B +,5 R e + R f +,35,3 B +,3 R e +,76, z +,33 R w +,4,8 B +,8 R e +,87,5 z +,33 R w +,,9 B +,69 R e +,7,73 z +,33 R w +,3 Kellarin alapohja,3 B +,8 z +,37 R f,3 B +, z +,7 R f,3 B +, z +, R f Kun maanvastaisen rakenteen kokonaislämmönvastus on määritetty, voidaan rakenteen U-arvo laskea kaavan 4.4 avulla. arkempi laskentamenetelmä maanvastaisten rakenteiden U-arvon laskemiseksi on esitetty standardissa SFS-EN ISO 337 (8). Edellä kuvattu laskentamenetelmä perustuu tähän standardiin. Laskuesimerkki eksti puuttuu

23 RIL 55-3 Laskuesimerkkejä maanvastaisten rakenteiden U-arvon määrittämisestä on esitetty myös RIL-5 ():ssa Ryömintätilaisen alapohjarakenteen U-arvo RakMK C4:ssä () on esitetty yksinkertaistettu laskentatapa myös ryömintätilaisen alapohjarakenteen U- arvon laskemiseksi. Laskentatapa ottaa huomioon lämmön siirtymisen rakennuksen reuna-alueella ja ryömintätilassa tapahtuvan tuuletuksen. Maan lämmönvastus otetaan myös huomioon laskelmissa. Luonnollisesti ulkoilmalla tuuletun ryömintätilaisen alapohjan kokonaislämmönvastus, R (m K/W), lasketaan kaavalla: R R (4.38) f R R g x R f R g R x alapohjan lämmönvastus, m K/W ryömintätilan alapuolisen maan ja ryömintätilan alapohjan mahdollisten lämmöneristeiden yhteinen lämmönvastus, m K/W ryömintätilan ekvivalenttinen lämmönvastus, jossa otetaan huomioon sokkelin lämmönvastus ja ryömintätilan ilmatilan lämmönvastus, m K/W Ryömintätilan alapuolisen maan ja ryömintätilan alapohjan mahdollisten lämmöneristeiden kokonaislämmönvastus (R g ) lasketaan taulukon 4.9 sarakkeen kaavoilla, jos ryömintätila on alle,5 m ympäröivää maanpintaa alempana (z <,5 m, kuvassa 4.4). Muussa tapauksessa R g lasketaan kaavalla: R R z P R bw g bf A (4.39) R bf ryömintätilan alapuolisen maan ja ryömintätilan alapohjan mahdollisten lämmöneristeiden yhteinen lämmönvastus, joka lasketaan taulukon 4.9 sarakkeen 3 kaavoilla, m K/W R bw ryömintätilan viereisen maan ja maata vasten olevan sokkelin yhteinen lämmönvastus, joka lasketaan taulukon 4.9 sarakkeen kaavoilla, m K/W z ryömintätilan syvyys maanpinnasta, m A ryömintätilan alapohjan pinta-ala, m P ryömintätilan alapohjan piiri eli ulkoilmaa vasten olevien laatan sivujen summa (= sokkelin pituus), m Rakennuksen muodosta riippuva karakteristinen mitta, B (m), lasketaan kaavasta Ryömintätilan ekvivalenttinen lämmönvastus (R x ) lasketaan kaavalla: R h R w w x B' ε v f 45 B' (4.4) h R w v f w ryömintätilan maanpinnalla olevan sokkelin korkeus, m maanpinnan yläpuolella olevan sokkelin lämmönvastus, m K/W sokkelissa olevien tuuletusaukkojen pinta-ala sokkelin pituudella, m /m tuulen keskinopeus metrin korkeudella, m/s tuulen suojaisuuskerroin

24 RIL 55-4 Ellei tarkempia arvoja ole tiedossa, tuulen keskinopeutena voidaan käyttää v = 3 m/s ja tuulen suojaisuuskertoimena f w =,5. ällöin kaavan 4.4 viimeinen termi voidaan esittää muodossa 7,5 Jos ryömintätila on tuulettumaton ( Koneellisesti tuuletetun ryömintätilaisen alapohjan kokonaislämmönvastus, R m K/W, lasketaan kaavalla: R R f R g h R B' w V c p A a (4.4) R f ryömintätilaisen alapohjan lämmönvastus, m K/W R g ryömintätilan alapuolisen maan ja ryömintätilan alapohjan mahdollisten lämmöneristeiden yhteinen lämmönvastus, joka lasketaan ryömintätilan syvyydestä riippuen joko taulukon 4.9 sarakkeen kaavoilla tai kaavalla 4.39, kuten painovoimaisesti tuuletetussa alapohjassa, m K/W. R w maanpinnan yläpuolella olevan sokkelin lämmönvastus, m K/W h ryömintätilan maanpinnalla olevan sokkelin korkeus, m A ryömintätilan alapohjan pinta-ala, m P ryömintätilan alapohjan piiri eli ulkoilmaa vasten olevien laatan sivujen summa (= sokkelin pituus), m V koneellisen ilmanvaihdon määrä, m 3 /s c p ilman ominaislämpökapasiteetti, J/(kg K) a ilman tiheys,, kg/m 3 R w R f R gf h R w R f h ' B A,5 P B (m) A ryömintätilan alapohjan pinta-ala (m ) P alapohjan piiri, sokkelin pituus (m) R gw (m K/W) sokkelin maanpinnan alapuolella olevan R w (m K/W) sokkelin maanpinnalla olevan osan osan lämmönvastus lämmönvastus z (m) sokkelin maanpinnan alla olevan osan h (m) sokkelin maanpinnalla olevan osan korkeus korkeus R f (m K/W) alapohjan lämmönvastus R gf (m K/W) ryömintätilan pohjalla maanpinnalla olevien rakennekerrosten lämmönvastus R gw R gf z Kuva 4.4. Ryömintätilaisen alapohjan kokonaislämmönvastuksen määrittämisessä tarvittavat suureet (RakMK C4 ).

25 RIL 55-5 aulukko 4.9. Ryömintätilaan rajoittuvan maan ja maata vasten olevien rakenteiden yhdistetyt lämmönvastukset. Laskentakaavoissa esitetyt muuttujat on esitetty kuvassa 4.4 (RakMK C4 ). Maa-aines Lämmönjohtavuus Ryömintätilaan rajoittuvan maan ja maata vasten olevien rakenteiden yhdistetty lämmönvastus R, m K/W, W/(m K) 3 Savi Hiekka ja sora, salaojitettu Hiesu ja hieta Hiekka ja sora, salaojittamaton Matalan (h <,5 m) ryömintätilan alapuolinen maa R g,5, B +, R gf +,78,,5 B +, R gf +,64 Moreeni Kallio 3,5,9 B +, R gf +,45 Syvän (h >,5 m) ryömintätilan viereinen maa R bw, z +,43 R gw +,87,6 z +,38 R gw +,78,9 z +,55 R gw +,47 Syvän (h >,5 m) ryömintätilan alapuolinen maa R bf, B +, z +, R gf +,99,7 B +, z +,5 R gf +,77,98 B +,8 z +, R gf +,5 Kun ryömintätilaisen alapohjarakenteen kokonaislämmönvastus on määritetty, voidaan rakenteen U-arvo laskea kaavan 4.4 avulla. arkempi laskentamenetelmä ryömintätilaisten alapohjarakenteiden U-arvon laskemiseksi on esitetty standardissa SFS-EN ISO 337 (8). Edellä kuvattu laskentamenetelmä perustuu tähän standardiin. Laskuesimerkki eksti puuttuu Laskuesimerkkejä ryömintätilaisten alapohjarakenteiden U-arvon määrittämisestä on esitetty myös RIL-5 ():ssa Ikkunan, oven ja huolto-/ tuuletusluukun U-arvo Ikkuna Ikkunan lämmönläpäisykerroin, U W (W/(m K)), muodostuu valoaukon ja puitteen U-arvoista. Valoaukon lämmönläpäisykerroin lasketaan kaavalla: U g (4.4) dj Rsi Rse Rsj j j j d j lasin tai läpinäkyvän ainekerroksen j paksuus, m j lasin tai läpinäkyvän ainekerroksen j lämmönjohtavuus, W/(m K) R sj lasivälin j lämmönvastus, m K/W Ikkunan valoaukon U-arvoja ja yhden lasivälin lämmönvastuksia eri täytekaasuilla on annettu RakMK C4 ():stä. Puurakenteisen ikkunan kehän lämmönläpäisykerroin lasketaan kaavalla: U f (4.43) d R R si se U

26 RIL 55-6 d U karmi- ja puiteosan keskimääräinen paksuus, m puun lämmönjohtavuus, m K/W todellisuudessa moniulotteisen lämpövirtauksen huomioon ottava korjauskerroin,,7 Jos ikkunan kehämateriaalina käytetään muuta kuin puuta tai kehään on laitettu erillinen lämmöneristys, tulee puitteen U-arvo laskea tarkemmin rakennusfysikaalisen laskentaohjelman avulla. Laskentaperiaatteet on esitetty standardeissa SFS-EN ISO 77- (6) ja SFS-EN ISO 77- (3). Ikkunan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin lasketaan kaavalla: w AgUg AfUf Ag Af lg g U (4.44) A g valoaukon pinta-ala, m U g valoaukon lämmönläpäisykerroin, W/(m K) A f karmi- ja puiteosan projektiopinta-ala ikkunan lasituksen tasossa, m U f karmi- ja puiteosan lämmönläpäisykerroin, W/(m K) l g valoaukon reunaan muodostuvan viivamaisen kylmäsillan pituus, m g valoaukon reunan viivamainen lisäkonduktanssi, W/(m K) Viivamaisen lisäkonduktanssin arvoja on esitetty RakMK C4 ():ssä. Ovi ja huolto-/ tuuletusluukku Ovilevyn umpiosan ja huolto- ja tuuletusluukun luukkuosan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin (U p ) lasketaan kohtien ja mukaisesti. Jos samassa oviaukossa on kaksi ovilevyä ja näiden välissä ilmarako, käytetään ilmaraon lämmönvastuksena taulukon 4.3 mukaista arvoa. ällöin edellytetään, että ainakin toisen ovilevyn sekä karmin välisessä raossa on tiiviste. Oven karmiosan lämmönläpäisykerroin (U f ) lasketaan kaavalla Ovessa mahdollisesti olevan ikkunan valoaukon lämmönläpäisykerroin lasketaan kaavalla 4.4. Ovilevyn valoaukon reunojen viivamaiselle lisäkonduktanssille on annettu arvoja RakMK C4 ():ssä. Jos samassa oviaukossa on kaksi ikkunallista ovilevyä, katsotaan ikkunat laskettaessa yhdeksi rakenteeksi ja niiden välisen ilmaraon lämmönvastuksena käytetään taulukon 4.3 mukaista arvoa edellyttäen, että ainakin toinen ovilevy on varustettu tiivistein. Jos ovilevyn umpiosassa tai huolto- ja tuuletusluukussa on kylmäsiltoja, otetaan viivamaisten ja pistemäisten kylmäsiltojen vaikutus huomioon umpiosan ja luukun keskimääräisessä lämmönläpäisykertoimessa (U p ) kohdan mukaisesti. Oven sekä huolto- ja tuuletusluukun lämmönläpäisykerroin, U D (W/(m K)), lasketaan kaavalla: A gug ApUp A fuf lg g U D (4.45) A A A g p f A g valoaukon pinta-ala, m U g valoaukon lämmönläpäisykerroin, W/(m K) A p ovilevyn umpiosan pinta-ala, m U p ovilevyn umpiosan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin, W/(m K) A f karmin projektiopinta-ala ovilevyn tasoon, m U f karmin lämmönläpäisykerroin, W/(m K) l g valoaukon reunaan muodostuvan viivamaisen kylmäsillan pituus, m g valoaukon reunan viivamainen lisäkonduktanssi, W/(m K)

27 RIL 55-7 Myös ovien ja huolto-/ tuuletusluukkujen U-arvon määrittämiseksi annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita standardissa SFS-EN ISO 77- (6) ja SFS-EN ISO 77- (3) Rakennusosien väliset kylmäsillat ja yksittäiset kylmäsillat Rakennusosien välisten liitosten aiheuttamat kylmäsillat otetaan huomioon liitoskohtien viivamaisen lisäkonduktanssin avulla laskettaessa koko rakennuksen lämpöhäviötä. Näitä liitoksia ovat ala-, väli- ja yläpohjan liitokset ulkoseinään, ulkoseinien väliset liitokset sekä ikkunoiden, ovien ja huolto- ja tuuletusluukkujen liitokset. Liitoskohta muodostaa kylmäsillan riippumatta siitä ovatko rakennusosat homogeenisia vai sisältävätkö liitokset ylimääräisiä kylmäsiltaosia kuten esim. rankarakenteita. Homogeeninen seinänurkka Seinänurkka vaikuttaa rakenteen läpi siirtyvään lämpövirtaan, vaikka rakenne olisi tehty homogeenisesta materiaalista. Ulospäin oleva seinänurkka lisää ulospäin tapahtuvaa lämpövirtaa ja sisäänpäin oleva seinänurkka vähentää sitä. Kaksidimensioisessa tapauksessa ulospäin olevan homogeenisen seinänurkan läpi siirtyvä lämpövirta voidaan laskea kaavasta: L (si se)(,555) (4.46) d H H L seinän korkeus, m nurkkakohdan leveys, m Kaava pätee silloin, kun L >> d (kuva 4.5). Sisäänpäin olevan seinänurkan läpi siirtyvä lämpövirta saadaan muuttamalla vakiotermin,555 etumerkki negatiiviseksi. se d L / si L / Kuva 4.5. Homogeenisen seinänurkan läpi siirtyvä lämpövirta. Epäsäännöllisten kylmäsiltojen huomioon ottaminen rakennuksen energiankulutustarkasteluissa Rakennusosien väliset liitoskohdat otetaan huomioon epäsäännöllisten kylmäsiltojen johtumislämpöhäviökertoimessa H D W/K, joka lasketaan kaavalla: H l K (4.47) D k k k j j l k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman viivamainen kylmäsillan pituus, m k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman viivamaisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/(m K) K j rakennusosassa olevien pistemäisten kylmäsiltojen j aiheuttama pistemäinen lisäkonduktanssi, W/K Ellei tarkempia tietoja ole käytettävissä, voidaan rakennusosien välisten liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit laskea taulukon 4. arvoilla. Sisänurkkien tapauksessa lisäkonduktanssien arvot ovat negatiivisia.

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Lämmöneristys Ohjeet 2012

Lämmöneristys Ohjeet 2012 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Lämmöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä päivänä

Lisätiedot

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä C SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristys Ohjeet 003 1 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 00 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9. akennusfysiikkaa rakennusinsinöörille Lämpö afnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright afnet-ryhmä LUONNOSVESIO 7.9.004 akennusteollisuuden koulutuskeskus ATEKO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

i"-' 150 0,035 200 0.040 Kosteus- Normaalinen pitoisuus lämmönjohtavuus W(m'K)

i-' 150 0,035 200 0.040 Kosteus- Normaalinen pitoisuus lämmönjohtavuus W(m'K) TAIJLUKKO 1. RAKENNUSAINEIDEN NORMAALISET LÄMMÖN.IOHTAVUT'DET. Aine, tarvike i"-' Lämmönjohtavuus trro W(m'K) Kosteus- lämmönjohtavuus wo l.n Vo kuiva- W(m.K) painosta LAMMONERISTEET korkkilevy (paisutettu)

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Ohje rakennusosien välisten liitosten viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaan 27.4.2012 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tämä opas käsittelee rakennusosien välisiä

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut

Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07901-11 Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen Julkinen 2 (33) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012 C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012 2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems Lämmöneristäminen Dow polyurethane systems Minä panin ikkunaan pahvisuojan Aimo Ihanamäki kiinnostunut tulevaisuudesta huolestunut ilmastonmuutoksesta tekemisissä lämmöneristeiden kanssa uskon mahdollisuuteeni

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwsupereristefi AP 102 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan! 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien mukaan, raudoitus

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Ulkoseinän lämpöhäviöiden määritys Minna Teikari, diplomi-insinööri Tutkija, Tampereen teknillinen korkeakoulu teikari@ce.tut.fi

Ulkoseinän lämpöhäviöiden määritys Minna Teikari, diplomi-insinööri Tutkija, Tampereen teknillinen korkeakoulu teikari@ce.tut.fi Minna Teikari, diplomi-insinööri Tutkija, Tampereen teknillinen korkeakoulu teikari@ce.tut.fi Hannu Keränen, diplomi-insinööri Tutkija, Tampereen teknillinen korkeakoulu hannuk@ce.tut.fi Johdanto Rakennuksen

Lisätiedot

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX

NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE. Kohde: XXX NIKO PALONEN ALAPOHJAN RAKENNE JA TYÖOHJE Kohde: XXX 2.11.2013 Alapohjan rakenne Nykyinen alapohjarakenne on maanvarainen laatta, jossa on ollut puinen koolausrakenne. Lämmöneristeenä on käytetty sahanpurua.

Lisätiedot

LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN

LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN Vesa-Matti Hukka Opinnäytetyö Talon- ja korjausrakentaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Rakennusfysiikan käsikirja Rakennusten kylmäsillat

Rakennusfysiikan käsikirja Rakennusten kylmäsillat Rakennusfysiikan käsikirja Rakennusten kylmäsillat Alkusanat Tämä opas käsittelee rakennusosien kylmäsiltoja ja niihin liittyviä ilmiöitä. Oppaan tarkoitus on antaa helposti ymmärrettävää yleistietoa kylmäsiltojen

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristetuotteet Tyyppihyväksyntäohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristetuotteiden tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2007 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

SFS. Oulun Yliopisto. Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi. Electronic file of the SFS-standard

SFS. Oulun Yliopisto. Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi. Electronic file of the SFS-standard SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Oulun Yliopisto Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Tätä julkaisua ei saa kopioida tai levittää

Lisätiedot

TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA. RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II

TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA. RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 1.1 Tausta... 1 1.2 Tavoite ja rajaus... 1 1.3 Työn suoritus...

Lisätiedot

Tasauslaskentaopas 2012

Tasauslaskentaopas 2012 Tasauslaskentaopas 2012 Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen 24.11.2011 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tämä opas käsittelee Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 lämpöhäviön

Lisätiedot

Tasauslaskentaopas 2007

Tasauslaskentaopas 2007 Tasauslaskentaopas 2007 Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen 13.12.2007 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe 2 Sisältö Esipuhe...2 1 Johdanto...6 2 Määritelmiä ja käsitteitä...7 3 Määräystenmukaisuuden

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2011 HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Opinnäytetyö 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

KATARIINA LAINE RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET. Diplomityö

KATARIINA LAINE RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET. Diplomityö KATARIINA LAINE RAKENNUSMATERIAALIEN RAKENNUSFYSIKAALISET OMINAISUUDET Diplomityö Tarkastajat: dosentti Juha Vinha ja diplomi-insinööri Kimmo Lähdesmäki Tarkastajat ja aihe hyväksytty Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA Kuva Tuulikaappi, ulkoovi. 3,8 23, 4,4 30 3,2 2 2 Tuulikaapin ulkoovesta johtuu viileää ulkoilmaa sisätilaan päin sekä ulkooven reunoilta tapahtuu ilmavuotoa, jotka aiheuttavat liittyvien rakenteiden ja

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Rakennuksen lämmöneristys

Rakennuksen lämmöneristys Rakennuksen lämmöneristys MÄÄRÄYKSET 2007 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tuuletettu puualapohja

Tuuletettu puualapohja Tuuletus max 8 800 mm 1.0 ALAPOHJAN TUULENSUOJA Tuulensuojalevyt tulee kiinnittää jokaiselta reunaltaan ja tukea siten, että levyyn ei synny haitallisia taipumia. Levyjen jatkokset tehdään tukilautojen

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS OVIRAKENTEILLE Työn tekijä: Risto A. Hämäläinen Työn valvoja: Markku

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä VTT-11366-06. Kiinnitysohjeet ja levyjäykistysominaisuudet SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pilava TUULENSUOJALEVYT -tyyppiyväksyntä VTT-11366-06 Kiinnitysojeet ja levyjäykistysominaisuudet Runkoleijona Tuulileijona Päivitetty 4.5.2009 2 SISÄLLYS 1.0 ALKUSANAT...4

Lisätiedot

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät

SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät SPU U-ARVOTAULUKOT Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät uudisrakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen korjausrakentaminen Alapohjat uudis- ja korjausrakentaminen SPU U-arvotaulukoista löydät

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat. Rakennusfysiikka Sander Toomla

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat. Rakennusfysiikka Sander Toomla Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennusfysiikka Sander Toomla Rakennusfysiikan aiheet Toiminnalliset vaatimukset. Lämmöneristystekniikka. Rakenteiden ilmatiiveys. Rakenteiden veden ja kosteudeneristystekniikat.

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ

OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ OKTO ERISTE PERUSTUSTEN JA PIHOJEN ROUTAERISTEENÄ 1 2 1. Johdanto OKTO eriste on sulasta ferrokromikuonasta vesijäähdytyksellä valmistettu CE merkinnän mukainen kiviainesmateriaali. Rakeisuudeltaan se

Lisätiedot

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET

RAKENTEET. Lähde: www.kosteudenhallinta.fi, versio 30.9.2015 RAKENTEET Alapohjat ja perustukset Maanvastaiset alapohjat Ryömintätilalliset eli tuulettuvat alapohjat Tuulettuvan alapohjan kosteusriskikohtia Salaojien kosteusriskikohtia Kellarin seinien kosteusriskikohtia 2

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

SISÄISEN KONVEKTION VAIKUTUS YLÄPOHJAN LÄMMÖNERISTÄVYYTEEN

SISÄISEN KONVEKTION VAIKUTUS YLÄPOHJAN LÄMMÖNERISTÄVYYTEEN Tomi Pakkanen SISÄISEN KONVEKTION VAIKUTUS YLÄPOHJAN LÄMMÖNERISTÄVYYTEEN Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat ja aihe on hyväksytty Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa

Lisätiedot

Kerroksellisen rakenteen lämpö- ja kosteustarkastelu K-arvo Kosteuskäyrät Lämpökäyrä Lämpöhäviö

Kerroksellisen rakenteen lämpö- ja kosteustarkastelu K-arvo Kosteuskäyrät Lämpökäyrä Lämpöhäviö Kerroksellisen rakenteen lämpö- ja kosteustarkastelu K-arvo Kosteuskäyrät Lämpökäyrä Lämpöhäviö D.O.F. tech Oy 2003 SISÄLLYSLUETTELO: 1 DOFLÄMPÖ-ohjelman yleisiä tietoja...1 2 DOFLÄMPÖ-ohjelman tärkeimmät

Lisätiedot

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49 Lampotila- ja kosteuskentta puukerrostalon ulkoseinan ja valipohjan Iiitoksessa Markku Sahlstrom Mikko Kilpelainen Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28 No 2, 1995, s. 35-49 Tiivistelma Artikkelissa kasitellaan

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä

FRAME-hankkeen johtopäätöksiä FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten

Lisätiedot

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen

Ilmaääneneristävyyden määrittäminen Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Suomen Terveysilma Oy Sänkitie 21 PL 89 00391 Helsinki Peter Schlau 19.02.01, tarjous 98//01/TE eijo Heinonen VTT akennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 3,

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys LOIVA YLÄPOHJA, KATTEEN ALUSTANA KEVYTSORABETONILAATAT puh 03 4243 100 wwwfoamitfi YP 101 Mahdollinen suojakiveys Vedeneristys VE 4080, kaksinkertainen kumibitumikermieristys, pintakermi sirotepintainen,

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?

KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari,

Lisätiedot

Tuotepassi. LK78 ikkuna. Ikkunajärjestelmä EN 14 351-1 +A1 mukaisesti

Tuotepassi. LK78 ikkuna. Ikkunajärjestelmä EN 14 351-1 +A1 mukaisesti Järjestelmä Tuoteperhe Kiinteät t Aukeavat t ja luukut Materiaalit Pintakäsittely Lasi/ umpiosa Runkosyvyys Runkoleveys Alumiini: EN-AW 6063 T5 Lämpökatkot: polyamidi Tiivisteet: EPDM Anodisointi Pulverimaalaus

Lisätiedot