Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9."

Transkriptio

1 akennusfysiikkaa rakennusinsinöörille Lämpö afnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright afnet-ryhmä LUONNOSVESIO akennusteollisuuden koulutuskeskus ATEKO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu

2 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä (54) Alkusanat Tämä oppimateriaali on osa AFNET-projektin tuottamaa rakennusfysiikan oppimateriaalia, joka on suunnattu lähinnä ammattikorkeakoulujen rakennusinsinööriopiskelijoille ja jo alalla toimiville rakennusinsinööreille. Tavoitteena on antaa pohja rakenteiden rakennusfysikaaliseen suunnitteluun ja toimivaan rakenteiden toteutukseen. AFNET-oppimateriaali koostuu kirjallisesta teoriaosasta ja oheismateriaalista. Teoriaosa jakautuu kuuteen osioon: L Lämpö K Kosteus V Virtaukset A Akustiikka S Sisäilma akenteiden rakennusfysikaalinen toiminta ja suunnittelu M akennusfysikaaliset mittaukset Teoriaosan osioissa L, K, V ja A tarkastellaan eri rakenneosien rakennusfysikaalista toimintaa ja niihin liittyviä fysiikan perusilmiöitä. Apuna käytetään runsaasti kuvia ja laskentaesimerkkejä.. Sisäilma-osiossa annetaan perustieto rakennuksen sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä ja sisäilmaston laatukriteereistä. akenteiden rakennusfysikaalinen toiminta ja suunnittelu- osiossa on esitetty eri rakenneosien lämpö-, kosteus-, virtaus-, ja äänitekninen toiminta ja perusteet rakennusfysikaaliselle suunnittelulle. akennusfysikaaliset mittaukset osiossa käydään läpi rakennusfysikaalisten mittausten pääperiaatteet ja tyypilliset mittalaitteet sekä mittausten suorittaminen ja tulosten tulkinta. Teoriaosan sisältö ja vaatimustaso on suunniteltu vastaamaan ympäristöministeriön Suomen akentamismääräyskokoelman vaativuusluokan A mukaista rakennusfysiikan oppimäärää (3 ov). Vaadittava laajuus saavutetaan teoriaosaan ja siihen liittyvään oheismateriaaliin pohjautuvilla harjoitustehtävillä. Oheismateriaali koostuu esimerkkilaskelmista, harjoitustyöesimerkeistä, kuvamateriaalista ja koetehtävistä. AFNET-materiaali on laadittu siten, että sitä voi käyttää myös verkkopohjaisten rakennusfysiikan kurssien ja opintojaksojen oppimateriaalina. Sitä voidaan soveltaa myös rakennusfysiikan täydennyskoulutuksessa. AFNET-materiaali ei ole varsinainen suunnitteluohje eikä määräyskokoelma. Se pyrkii auttamaan opiskelijaa ymmärtämään rakennusfysiikkaa ja soveltamaan sitä rakennusfysikaalisessa suunnittelussa ja rakenteiden toteutuksessa hyödyntäen Suomessa käytössä olevia rakennusfysiikkaan liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Tässä lämpöosiossa tarkastellaan keskeisiä rakenteiden lämpötekniseen toimintaan liittyviä tekijöitä. Laskentaesimerkeissä rajoitutaan pitkälti jatkuvuustilatarkasteluihin ja niillä pyritään valaisemaan eri tekijöiden vaikutusta rakenteiden lämpötekniseen toimintaan. Osion on kirjoittanut Heikki Ylihärsilä. Osion lopussa esitetyt laskentaesimerkit on tuottanut Timo Lehtoviita ja Sanna Alitalo. Tekijät

3 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 3(54) SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... Merkinnät, tunnukset ja yksiköt... 4 L. Johdanto... 6 L. Peruskäsitteet... 8 L.3 Lämmön siirtymismuodot... L.3. Johtuminen, conduction... L.3. Säteily, radiation... 3 L.3.3 Konvektio, convection... 4 L.4. U-arvon määritys... 5 L.4. Yleistä... 5 L.4. U-arvon laskenta... 5 L.4.3 Kylmäsillat... 3 L.5 Lämmöneristyksen suunnittelu ja eristäminen /5/... 4 L.5. Lämmöneristyksen suunnittelu ja eristystyön suorittaminen... 4 L.5. Suojaaminen tuulelta ja ilmavirtauksilta... 5 L.5.3 Suojaaminen kosteudelta... 6 L.6 akennusaineiden lämmönjohtavuudet... 6 L.6. akennustuotteiden lämmönjohtavuuksien erilaiset valintamahdollisuudet... 6 L.6. Tyyppihyväksymättömien rakennustuotteiden lämmönjohtavuuksia... 6 L.7 Lämmönvastuksia ja lisäkonduktansseja /5/... 7 L.7. Pintavastukset... 7 L.7. Ilmakerroksen lämmönvastus... 7 L.7.3 Ohuen ainekerroksen lämmönvastus... 9 L.7.4 Maanvastaiset rakenteet L.7.5 Lisäkonduktansseja... 3 L.8 Ikkunan, oven ja tuuletusluukun U-arvo L.8. Ikkunan valoaukon lämmönläpäisykerroin U g L.8. Ikkunan kehän (karmi- ja puiteosan) lämmönläpäisykerroin U f L.8.3 Oven ja tuuletusluukun lämmönläpäisykerroin U D L.9 akennuksen vaipan lämmöneristys L.9. Olennainen vaatimus L.9. akennusosakohtaiset U-arvot L.9.3 Vaipan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin, kompensaatioperiaate L.9.4 Lämmityksen nettoenergiantarve ja tilojen lämmitystehontarve... 4 L.9.5 Lämmöntalteenotto... 4 L.0 Kerroksellisen rakenteen lämpötilajakauma... 4 L. Laskentaesimerkit... 4 Kirjallisuutta:... 54

4 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 4(54) Merkinnät, tunnukset ja yksiköt Suure Tunnus Yksikkö Lämpö; Lämpömäärä (heat; quantity of heat) Q J Lämpövirta (heat flow rate) Φ W Lämpövirran tiheys (density of heat flow rate) q dφ / da W / m Lämmönjohtavuus (thermal conductivity) λ W / (mk) Keskimääräinen lämmönjohtavuus λ 0 W / (mk) Normaalinen lämmönjohtavuus λ n W / (mk) Lämmönvastus (thermal resistance) (m K) / W Sisäpuolinen pintavastus si (m K) / W Ulkopuolinen pintavastus se (m K) / W Kokonaislämmönvastus T (m K) / W Kokonaislämmönvastuksen ylälikiarvo T (m K) / W Kokonaislämmönvastuksen alalikiarvo T (m K) / W Lämmittämättömän tilan lämmönvastus u (m K) / W Lämmönläpäisykerroin U W / (m K) Pistemäinen lisäkonduktanssi X W / K Viivamainen lisäkonduktanssi Ψ W / (mk) Lämmönsiirtymiskerroin h W / (m K) Lämpökapasiteetti (heat capasity) C J / K Ominaislämpökapasiteetti (specific heat capasity)c J / (kgk) Ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa c p J / (kgk) Ominaislämpökapasiteetti vakiotilavuudessa c V J / (kgk) Termodynaaminen lämpötila T K Celsiuslämpötila t Paksuus d m Pituus l m Leveys b m Pinta-ala A m Tilavuus V m 3 Halkaisija D m Aika t s Massa m kg Tiheys ρ kg / m 3 o C

5 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 5(54) Alaindeksit sisäpuoli (interior) i ulkopuoli (exterior) e pinta (surface) s sisäpinta (interior surface) si ulkopinta (exterior surface) se johtuminen (conduction) cd konvektio (convection) cv säteily (radiation) r kosketus (contact) c kaasu (gas (air) space) g ympäristö (ambient) a

6 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 6(54) L. Johdanto Suomessa vuoden aikojen sisällä ilman lämpötilavaihtelut eri vuodenaikoina ovat erittäin selväpiirteisiä mutta epäsäännöllisiä. Lämpötilaan vaikuttaa ensisijassa auringon säteily, mutta myös monet paikalliset tekijät, kuten maanpinnan peitteen laatu, esimerkiksi lumi, ruoho tai hiekka, maaston muodot ja vesistöt, vaikuttavat alueen lämpötilaan. Kylmät tai lämpimät ilmavirtaukset aiheuttavat lisäksi lämpötilaan satunnaisia muutoksia, jotka varsinkin talvella saattavat olla suuria. Lämpöolot vaikuttavat myös rakentamiseen. Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset on lämmöneristettävä. akennusten perustusten routasuojaustarpeen määrää mm. alueen suurin havaittu pakkasmäärä. akenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet. akentamisen aikataulua suunniteltaessa otetaan huomioon myös vuodenajan lämpötilan aiheuttamat vaikutukset työn suoritukseen. /7/ Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (Suomen säädöskokoelma 3/999) rakentamiselle asetetaan seuraavat vaatimukset: 7 akentamiselle asetettavat vaatimukset akennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. akennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset). akennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. akentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. Maankäyttö- ja rakennusasetus (Suomen säädöskokoelma 895/999) täsmentää rakennuksen olennaiset vaatimukset seuraavasti: 50 akennuksen olennaiset tekniset vaatimukset akennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää rakennuksen suunnitellun käyttöiän ajan.

7 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 7(54) akennusta koskevat olennaiset tekniset vaatimukset ovat seuraavat: ) akenteiden lujuus ja vakaus. akennukseen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuvat kuormitukset eivät saa aiheuttaa sortumista eivätkä lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia. Kuormitukset eivät myöskään saa vaurioittaa rakennuksen muita osia tai rakennukseen asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. akenteisiin ulkoisesta syystä johtuva vaurio ei saa olla suhteeton sen aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna. ) Paloturvallisuus. akennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan. Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua. Myös palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa. akennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin. Myös pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. 3) Hygienia, terveys ja ympäristö. akennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaralliseen säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen tai myrkyttymiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tai nestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka rakennuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen. 4) Käyttöturvallisuus. akennuksen käyttöön ja huoltoon ei saa liittyä sellaista onnettomuuden uhkaa, kuten liukastumis-, putoamis-, törmäys-, palo-, sähkö- tai räjähdystapaturman vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. 5) Meluntorjunta. Melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, tulee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna terveyttä ja antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä hyväksyttävissä olosuhteissa. 6) Energiatalous ja lämmöneristys. akennuksen ja sen lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtolaitteiden tulee ilmasto-olot ja rakennuksen käyttäjät huomioon ottaen olla sellaisia, että energiankulutustaso rakennusta ja mainittuja laitteita käytettäessä jää alhaiseksi. Edellä momentissa säädetyt vaatimukset koskevat yleisesti ennakoitavissa olevia kuormituksia ja vaikutuksia. akentamisen olennaisista teknisistä vaatimuksista talonrakentamisessa annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. akennuksessa harjoitettavan toiminnan ympäristönsuojelullisista edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

8 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 8(54) L. Peruskäsitteet akennusosa akennuksen merkittävä osa, kuten seinä, katto tai lattia. akennuskomponentti akennusosa tai sen osa. Lämmöneriste akennusaine tai tarvike, jota käytetään pääasiallisesti tai muun käyttötarkoituksen ohella olennaisesti lämmöneristystarkoitukseen. Lämmöneristys Yhdestä tai useammasta lämmöneristeestä rakennusosaan tehty eristekokonaisuus. Höyrynsulku akennusosassa oleva ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen vesihöyryn diffusoituminen lämpimältä puolelta kylmemmällä puolella olevaan rakenteen osaan. Tuulensuoja akennusosassa oleva ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin. Ilmansulku akennusosassa oleva ainekerros, joka estää haitallisen ilmavirtauksen rakennusosan läpi puolelta toiselle. Kylmäsilta akennusosassa oleva, viereisiin aineisiin verrattuna hyvin lämpöä johtavasta aineesta tehty rakenneosa, jonka kohdalla lämpötilaeron vallitessa rakennusosan pintojen läpi kulkevan lämpövirran tiheys on jatkuvuustilassa viereiseen alueeseen verrattuna suurempi. Viivamainen kylmäsilta Kylmäsilta, jonka poikkileikkaus on rakenteen pinnan suuntaan jatkuvana samanlainen. Pistemäinen kylmäsilta Kylmäsilta, joka on rakenteessa paikallinen ja jolla ei ole rakenteen pinnan suunnassa jatkuvaa samanlaisena pysyvää poikkileikkausta. Jatkuvuustila (stationääritila) Jatkuvuustilassa olevaan systeemiin tuodaan ja sieltä poistuu vakiomäärä ainetta ja lämpöenergiaa samassa ajassa. Jatkuvuustilassa lämpötilat ja eri aineiden pitoisuudet ovat saavuttaneet tasapainotilan eivätkä muutu ajan kuluessa. Lämmönsiirtyminen Energian siirtyminen lämmönjohtumisen, -konvektion, -säteilyn tai näiden yhdistelmien muodossa.

9 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 9(54) Lämpövirta, Φ [W] Lämpömäärä, joka tuodaan tai joka poistuu systeemistä, jaettuna ajalla. dq Φ dt Lämpövirran tiheys, q [W/m ] Lämpövirta jaettuna pinta-alalla (pituudella). dφ q, (viivamainen lämpövirta da q l dφ [W/m] ) dl Lämmönjohtavuus, [W/(mK)] Lämmönjohtavuus ilmoittaa lämpövirran tiheyden jatkuvuustilassa (stationääritilassa) lämpötilan alenemissuuntaan aineen kohdassa, jossa lämpötilan muutos pituusyksikköä kohti (lämpötilagradientti) on yksikön suuruinen. Määritelmä perustuu lämmönjohtumisen yleiseen lausekkeeseen q λ grad T Keskimääräinen lämmönjohtavuus, λ 0 [W/(mK)] Keskimääräinen lämmönjohtavuus ilmoittaa aineen lämmönjohtavuuden yksittäisten mittaustulosten aritmeettisen keskiarvon, kun aine on ilmastoitu tasapainokosteuteen lämpötilassa 3 C ± C ja suhteellisessa kosteudessa 50 % ± 5 % ja koekappaleiden keskilämpötila mittauksissa on 0 C. Keskimääräinen lämmönjohtavuus voidaan ilmoittaa myös kuivatun aineen lämmönjohtavuuden mittaustulosten keskiarvona, jos aineeseen hygroskooppisesti sitoutuneen kosteuden muutokset haittaavat jatkuvuustilan saavuttamista lämmönjohtavuuden mittauksessa. Tällöin hygroskooppisen kosteuden merkitys ainekerroksen käytännön lämpövirtaan on arvioitava erikseen. Normaalinen lämmönjohtavuus, λ n [W/(mK)] (lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo) akennusaineen normaalisella lämmönjohtavuudella tarkoitetaan käytännön rakennustoiminnan laskelmissa käytettävää lämmönjohtavuuden laskenta-arvoa. Lämmönvastus, [(m K)/W] Ainekerroksen lämmönvastus ilmoittaa tasomaisen, tasapaksun ja tasa-aineisen ainekerroksen eri puolilla, eri lämpötiloissa olevien isotermisten pintojen lämpötilaeron ja ainekerroksen läpi kulkevan lämpövirran tiheyden suhteen, kun ainekerros on jatkuvuustilassa. T Ts s, q T s ja T s ovat tasomaisen ja tasapaksun ainekerroksen isotermisten pintojen ja lämpötilat (T s > T s ), K. Kun rakennusosan ainekerros on tasapaksu ja tasa-aineinen ja lämpö siirtyy ainekerrokseen nähden kohtisuoraan, lasketaan ainekerroksen lämmönvastus kaavasta

10 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 0(54) d. λ Sisä- ja ulkopuolinen pintavastus, si ja se [(m K)/W] Ilmoittaa rakennusosan pinnan ja sisä- tai ulkopuolisen ilmatilan välisen rajakerroksen lämmönvastuksen. Ti Tsi Tse Te si ja se q q T i ja T e pinnan lämpimällä ja kylmällä puolella olevan ympäristön lämpötila, jossa on otettu huomioon sekä konvektio- että säteilyreunaehdot, K T si ja T se lämpimällä ja kylmällä puolella olevan pinnan lämpötila, K q pinnan läpi kulkevan lämpövirran tiheys, W/m. Lämmönläpäisykerroin, U [W/(m K)] Lämmönläpäisykerroin ilmoittaa lämpövirran, joka jatkuvuustilassa (stationääritilassa) läpäisee pintayksikön suuruisen rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen. U ( T T ) A i Φ e Φ lämpövirta jatkuvuustilassa rakennusosan läpi, W A rakennusosan pinta-ala, m. Määritelmä pätee vain, jos rakennusosan pinnat lämpimällä ja kylmällä puolella ovat kohdakkain sekä yhtä suuret ja että sama lämpövirta kulkee kummankin pinnan läpi eikä lämpöä siirry sivusuunnassa rakennusosasta toiseen (adiabaattinen reunaehto). Keskimääräinen lämmönläpäisykerroin Keskimääräinen lämmönläpäisykerroin saadaan laskemalla yhteen lämmönläpäisykertoimillaan kerrotut vaipan osapintojen alat sekä jakamalla näin saatu luku koko vaipan alalla. Osapinta-alat lasketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan. Pistemäinen lisäkonduktanssi, X [W/K] Pistemäinen lisäkonduktanssi ilmoittaa pistemäisestä kylmäsillasta (esim. terässide) aiheutuvan lisäyksen jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaan lämpövirtaan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Φ X T i T e Φ on kylmäsillasta jatkuvuustilassa aiheutuva lämpövirran lisäys verrattuna kylmäsillattomaan rakennusosaan, W. Viivamainen lisäkonduktanssi, Ψ [W/(mK)] Viivamainen lisäkonduktanssi ilmoittaa rakennusosassa olevan, pituusyksikön mittaisen viivamaisen kylmäsillan (esim. palkki) aiheuttaman lisäyksen jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaan lämpövirtaan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Φ Ψ l ( T i T e ) l on jatkuvan kylmäsillan pituus, m.

11 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä (54) Erityisen lämmin tila Erityisen lämmin tila on sellainen tila, jossa käyttötarkoituksesta johtuen sisälämpötila on jatkuvasti tai ajoittain korkea verrattuna tavanomaiseen lämpimään tilaan. Tällainen tila voi olla esimerkiksi saunan löylyhuone. Lämmin tila Lämmin tila on sellainen tila, jonka mitoittavaksi huonelämpötilaksi lämmityskaudella oleskelu tai muista syistä valitaan +7 o C tai sitä korkeampi lämpötila. Puolilämmin tila Puolilämmin tila on sellainen tila, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen. Tilan lämpötilana pidetään lämmityskaudella keskimäärin vähintään +5 o C mutta alle +7 o C tai tilan lämpötila olisi näissä rajoissa ilman tuotantoprosessin luovuttamaa lämpöä. Lämmöneristysvaatimusten suhteen puolilämpimiä tiloja voivat olla esimerkiksi talvella satunnaisesti lämmitettävät lomaasunnot. Jäähdytettävä kylmä tila Jäähdytettävä kylmä tila on sellainen tila, jossa jäähdytys- ja mahdollisen lämmitysjärjestelmän avulla ympärivuotisesti ylläpidetään käyttötarkoituksen mukaista alle 7 o C lämpötilaa. Tällaisia tiloja voivat olla esimerkiksi viileät kellari- ja varastotilat. Lämmittämätön tila Lämmittämätön tila on sellainen tila, jota ei ole tarkoitettu lämmityskaudella jatkuvaan oleskeluun ja jota ei ole tarkoituksellisesti lämmitetty. Lämmittämättömän tilan lämpötila seuraa lämmityskaudella yleensä ulkoilman lämpötilaa. Lämmöneristysvaatimukset eivät koske lämmittämätöntä tilaa eikä niitä oteta huomioon rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä laskettaessa. Lämmittämättömiä tiloja ovat esimerkiksi lasitetut parvekkeet, ulkonevat kuistit, lämmittämättömät autotallit sekä rakennuksen yhteydessä olevat lämmittämättömät viherhuoneet. akennuksen vaippa akennuksen vaippaan sisältyvät ne rakennusosat, jotka erottavat lämpimän, puolilämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta. Vaippaan eivät kuulu rakennuksen sisäiset erilaisia tiloja toisistaan erottavat rakennusosat Mitoittava lämpötila Mitoittavalla lämpötilalla tarkoitetaan niitä sisä- ja ulkoilman lämpötiloja, joiden perusteella rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystehontarve on määritetty. akennuksen lämmityksen lämpöenergiantarve akennuksen lämmityksen lämpöenergiantarve on se lämpömäärä, joka rakennuksen lämmitysjärjestelmän tulee rakennuksen lämmitettäviin tiloihin luovuttaa, jotta vaaditut lämpöolosuhteet ylläpidetään.

12 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä (54) L.3 Lämmön siirtymismuodot Lämpö voi siirtyä johtumalla, säteilemällä tai konvektiona. L.3. Johtuminen, conduction Johtumisessa (konduktiossa) molekyylien liike-energiaa siirtyy molekyylistä toiseen. Siirtymisen vuoksi voidaan puhua lämmön virtauksesta. Lämpö pyrkii tasoittumaan väliaineessa eli virtaamaan lämpimästä kylmempään päin. Lämmön johtumista esiintyy kiinteissä aineissa ja nesteissä. Tasoittumisnopeus eli lämpövirta voidaan laskea kaavoista (L.3.) ja (L.3.). q cd Ts Ts Ts T λ d s lämpövirran tiheys yksidimensionaalisessa stationääritilassa, yksikerrosrakenne (L.3.) λ lämmönjohtavuus [W/(mK)] d ainepaksuus [m] T s ja T s tasomaisen ja tasapaksun ainekerroksen isotermisten pintojen ja lämpötilat (T s > T s ), [K tai o C]. d / λ materiaalin lämmönvastus [(m K)/W] q cd T s T T s lämpövirran tiheys yksidimensionaalisessa stationääritilassa, monikerrosrakenne (L.3.) T kokonaislämmönvastus Lämpömäärä, Esimerkki L.3.. Miten suuri lämpömäärä jatkuvuustilassa virtaa neliömetrin suuruisen ainekerroksen läpi tunnissa, jos ainekerroksen pintalämpötilat ovat + o C ja - 8 o C. Määritä lämpömäärä seuraaville ainekerroksille: Paksuus (mm) Materiaali λ n (W/(mK) 00,0 betoni,700 00,0 puu 0,40 00,0 min.villa 0,04 atkaisu: T si T si A Q λ n T se T se Q d x 0 x d K konduktanssi T si T se Q x

13 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 3(54) q T λ T λ x yksiulotteinen lämpövirta homogeenisessa, isotrooppisessa materiaalissa T(0) T si T(d) T se T(x) T si - x/d (T si -T se ) Lämpötila muuttuu suoraviivaisesti ainekerroksen läpi mentäessä. Sijoitetaan T(x) lämpövirran yhtälöön jolloin saadaan Tsi Tse q qx λ Φ q A d λn A Q Φ t d ( T T ) si se t K Kaavan mukaan lämpömäärä pysyy vakiona virratessaan ainekerroksen läpi. Q ( T T ) t si se Φ t Paksuus (mm) Materiaali λ n (W/(mK) K (W/K) Q (kj tunnissa) Q (kwh) 00,00 betoni,700 7,00 836,00 0,50 00,00 puu 0,40,40 5,0 0,04 00,00 min.villa 0,04 0,4 44,8 0,0 L.3. Säteily, radiation Säteilyssä (emissiossa) energiaa siirtyy sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä valon nopeudella. Kaikki kappaleet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, lähettävät eli emittoivat säteilyä. Eniten lämpösäteilyä emittoi musta kappale. akennustekniikassa säteilylämpö esiintyy lyhytaaltoisena auringonsäteilynä ja pitkäaaltoisena kappaleiden säteilemänä lämpönä. Säteilyn aallonpituudella on merkitystä mm. tarkasteltaessa ikkunan lämmönläpäisyä. Ikkunalasi läpäisee hyvin auringon lähettämän lyhytaaltoisen lämpösäteilyn mutta huonosti sisältä ulos pyrkivää pitkäaaltoista säteilyä (kasvihuoneilmiö). Ikkunarakenteissa lämpö siirtyy myös johtumalla ja konvektion avulla (kuva L.3.). Emissiviteetillä (ε) tarkoitetaan pinnan säteilytehon q r suhdetta mustan pinnan säteilytehoon q m. Mustan kappaleen kokonaissäteily on q m σ T 4 [ W/m 8 W σ 5, 67 0 [ 4 m K ] ] Stefan Boltzmannin säteilyvakio (L.3.3) Todellisten pintojen säteilyteho Q s on pienempi kuin mustan pinnan säteilyteho. akennusmateriaalien emissiviteetti on noin 0,8 0,95.

14 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 4(54) q r 4 ε qm ε σ T (L.3.4) Kun säteily osuu johonkin pintaan, se osittain heijastuu () ja osittain absorboituu (). Lasissa osa säteilystä menee pinnan läpi (). α + ρ + τ (L.3.5) Kuva L.3.. Lämmön siirtyminen ikkunassa. Useimmilla rakennusmateriaaleilla τ on noin nolla (poikkeus esim. lasi, jonka τ lyhytaaltoiselle säteilylle on noin yksi ja pitkäaaltoiselle säteilylle noin nolla). L.3.3 Konvektio, convection Konvektiossa (virtauksessa) lämpö siirtyy kaasun tai nesteen virtauksen mukana. Konvektio voi olla: - pakotettua (ilmanvaihto, tuuli yms.) - luonnollista (esim. paksussa eristetilassa) Pakotetussa konvektiossa kaasu tai neste liikkuu jonkin ulkopuolisen voiman vaikutuksesta. Luonnollisessa konvektiossa taas lämpötilaerojen aiheuttama tiheysero saa aikaan liikkeen. Lämpöä siirtyy lisäksi aineen olomuodon muutoksissa (sulamis- ja höyrystymislämpö) lämpötilan muuttumatta. Tätä lämmön muotoa kutsutaan latentiksi eli piileväksi. Lämpövirta Φ, joka virtaa ilman liikkumisessa voidaan laskea kaavasta (L.3.6). Φ c ρ T T ) V [W] (L.3.6) cv (

15 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 5(54) c ilman ominaislämpökapasiteetti [J/(kgK)] [(Ws)/(kgK)] ρ ilman tiheys [kg/m 3 ] T T lämpötilaero [K] V tilavuusvirta [m 3 /s] L.4. U-arvon määritys L.4. Yleistä Lämmönläpäisykerroin soveltuu rakennuskomponenttien ja -osien läpi kulkevan lämpövirran laskemiseen. Lämpövirta voidaan yleensä laskea seuraavista lämpötiloista: sisälämpötila. kuiva resultoiva lämpötila ulkolämpötila: ilman lämpötila. Esitettävä laskentamenetelmä soveltuu rakennuskomponenttien ja osien lämmönvastuksen ja lämmönläpäisykertoimen laskemiseen. Menetelmä soveltuu rakennuskomponentteihin ja osiin, jotka koostuvat lämpöteknisesti tasa-aineisista (homogeenisista) kerroksista, jotka voivat sisältää ilmavälejä. Tässä esitetään myös likimääräismenetelmä, jota voidaan soveltaa epähomogeenisiin ainekerroksiin. Tätä menetelmää ei voi soveltaa rakenteisiin, joissa metalliosa läpäisee lämmöneristekerroksen (/5/, /8/). L.4. U-arvon laskenta akennuskomponentin tai osan lämmönläpäisykerroin (U) lasketaan käyttäen rakennusaineille annettuja normaalisen lämmönjohtavuuden ( n ) arvoja. U-arvo lasketaan kaavan (L.4.) avulla U (L.4.) T T kokonaislämmönvastus (sisältäen pintavastukset) Lämmönläpäisykertoimeen tehdään tarvittaessa esim. kylmäsilloista johtuvat korjaukset. Jos kokonaiskorjaus on vähemmän kuin 3 % U:sta, korjauksia ei huomioida. U-arvon lopputulos pyöristetään kahteen merkitsevään numeroon. Lämpöteknisesti tasa-aineisista (homogeenisista), lämpövirtaan nähden kohtisuoraan olevista tasapaksuista ainekerroksista muodostuvan tasomaisen rakennusosan kokonaislämmönvastus lasketaan kaavasta (L.4.). T si g b q q se (L.4.) si sisäpuolinen pintavastus

16 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 6(54),, tasa-aineisen ainekerroksen,, lämmönvastus, jossa i d λ i (L.4.3) ni d, d, ainekerroksen,, paksuus metreinä, λ n, λ n, ainekerroksen,, normaalinen lämmönjohtavuus, g rakennusosassa olevan ilmakerroksen lämmönvastus, b maan lämmönvastus, q, q, ohuen ainekerroksen,, lämmönvastus, se ulkopuolinen pintavastus. Esimerkki L.4.. Tasapaksut, tasa-aineiset ainekerrokset. Määritä kuvan ulkoseinän U-arvo. Seinän pituus on 0 m ja korkeus,5 m. Pystysuora 30 mm:n tuulettuva ilmaväli on aikaansaatu jättämällä alimmassa tiilivarvissa joka kolmas pystysauma ilman laastia. Tiilimuuraus on sidottu betoniseinään ruostumattomilla 4 mm:n muuraussiteillä, 4 kpl/m. Tiili on normaalikokoinen kalkkihiekkatiili, saumat 5 mm kh.tiili+ ilmav. + min.villa + betoni

17 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 7(54) atkaisu: Onko ilmaväli hyvin vai lievästi tuulettuva? Pystysuoria rakoja on 0000,5 7,5cm 3 85 cm /,5m 5,6 m Koska rakoja on yli 5 cm /m, on ilmaväli hyvin tuulettuva. Ainekerros d [mm] λ n [W/(mK)] i [ (m K/W)] si 0,3 betoni 00,7 0,059 min.villa 50 0,04 3,659 tuulettuva ilmarako 30 kalkkihiekkatiili 30 0,95 se 0,3 Kaava T 3,9774 Kaava L.4. U / T 0,5 Muuraussiteistä johtuva pistemäinen lisäkonduktanssi X. X 4*0,005 W/K/m 0,006 W/K/m kokonaiskorjaus U:sta on,39 % Mikäli kokonaiskorjaus U:sta on alle 3 %, sitä ei tarvitse huomioida. Lopullinen U-arvo on 0,5 W / (m K) akennusosan ainekerrokset epätasa-aineiset (epähomogeeniset) Seuraavassa esitetty menetelmä on yksinkertaistettu. Tarkempi tulos saadaan käyttämällä numeerista menetelmää /3/. Kun rakennuskomponentti tai osa on epätasa-aineinen ja siinä on pintojen suuntaisessa tasossa rinnakkain alueita, joiden lämmönvastukset poikkeavat toisistaan, lasketaan kokonaislämmönvastukselle ensin ylä- ja alalikiarvot ( T ja T ) ja näiden avulla kaavassa (L.4.) käytettävä T arvo. akmk C4:n mukaan T -arvo on kokonaislämmönvastuksen alalikiarvo ja sen avulla voidaan laskea rakenteen U-arvo, mikäli rinnakkaisten ainekerrosten suuremman ja pienemmän lämmönjohtavuuden ero suhde on enintään 5. Lämmönvastuksen ylälikiarvo T Lämmönvastuksen ylälikiarvon laskemiseksi jaetaan komponentti kuvan L.4.a periaatteen mukaan osa-alueisiin, joissa ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia.

18 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 8(54) lämpövirta Kuva L.4.. Lämpöteknisesti epähomogeeninen komponentti jaettuna osa-alueisiin ja ainekerroksiin /5/. Kokonaislämmönvastuksen ylälikiarvo lasketaan olettaen, että lämpövirta on yksidimensionaalinen ja kohtisuoraan komponentin pintoja vastaan. Se lasketaan osaalueittain (kuva L.4.a) kaavasta (L.4.4). ' T f a b Ta f Tb f a, f b, f n Ta, Tb, Tn f + n Tn (L.4.4) osa-alueen a, b, n suhteellinen pinta-alaosuus komponentin koko pinta-alasta osa-alueen a, b, n kokonaislämmönvastus sisältäen pintavastukset, laskettuna kaavalla (L.4.) Lämmönvastuksen alalikiarvo T Lämmönvastuksen alalikiarvon laskemiseksi jaetaan komponentti sen pintojen suunnassa tasapaksuihin ainekerroksiin kuvan L.4.b periaatteen mukaisesti. Ainekerrokset voivat olla joko tasa-aineisia tai niissä on rinnakkain lämmönvastukseltaan erilaisia alueita. Kaikkien rakenteen sisä- ja ulkopintojen kanssa yhdensuuntaisten tasojen oletetaan olevan isotermisiä tasoja eli lämpövirran kulkusuuntaa vastaan olevien materiaalien kerrosrajojen tasolla lämpötila on aina sama myös yhtenäisten materiaalikerrosten kohdalla. Alalikiarvo lasketaan kaavan (L.4.5) avulla T '' si n + se (L.4.5) + si sisäpuolinen pintavastus

19 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 9(54),, n Σ se epätasa-aineisen ainekerroksen,, n lämmönvastus tasa-aineisten ainekerrosten, koko rakennuskomponentin alan peittävän ilmakerroksen, ohuen ainekerroksen ja maan lämmönvastuksen summa ulkopuolinen pintavastus Epätasa-aineisen ainekerroksen lämmönvastus Epätasa-aineisen ainekerroksen j lämmönvastus j lasketaan kaavan (L.4.6) avulla. j f a b ja f jb f + n jn (L.4.6) f a, f b, f n ja, jb, jn epätasa-aineisessa ainekerroksessa j olevan tasa-aineisen osa-alueen a, b, n suhteellinen pinta-alaosuus ainekerroksen kokonaispinta-alasta epätasa-aineisessa kerroksessa j olevan tasa-aineisen osa- alueen a, b, n lämmönvastus, jossa ja d j, λ nja jb d j jne. λ njb Epätasa-aineisessa ainekerroksessa j voi jollakin osa-alueella A j olla tuulettumaton tai lievästi tuulettuva ilmaväli, jonka lämmönvastus j, tai muu rakenne, jonka lämmönvastus tunnetaan, mutta sen arvoa ei voida laskea paksuuden d j eikä lämmönjohtavuuden λ nj avulla. Tällöin kaavassa (L.4.6) käytetään kerroksen j osa-alueen A j kohdalla lämmönvastuksena tunnettua lämmönvastusta j. Samalla on otettava huomioon tuulettuvan ilmavälin ulkopuolista lämmöneristystä koskevat rajoitukset /5/. Epätasa-aineisia ainekerroksia sisältävän rakennusosan kokonaislämmönvastus T T T ' + T '' (L.4.7) Kaavan (L.4.7) soveltamisesta aiheutuva kokonaislämmönvastuksen menetelmävirheen enimmäisarvo (e m ) lasketaan kaavan (L.4.8) avulla. T ' T '' e m 00 [% ] (L.4.8) T Kokonaislämmönvastuksen enimmäisvirhearvoa tarvitaan kylmäsiltojen tarkastelussa. Jos ylä- ja alalikiarvon suhde on,5 on virheen enimmäisarvo 0 %.

20 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 0(54) Esimerkki L.4.. Epätasa-aineiset ainekerrokset. Määritä kuvan ulkoseinän U-arvo akenteet sisältä ulospäin:. Kipsilevy 3 mm. Höyrynsulku, muovik. 0, mm 3. Pystykoolaus 5 x 50 + min.villa 5 mm 4. Vaakakoolaus 50 x 50 k min.villa 50 mm 5. Tuulensuoja, bituliitti mm 6. Pystylauta x 00 k 600, varmistaa tuuletusvälin ilmankierron 7. Vaakalauta, kiinnityslauta 5 x 00 k Sahattu pystylomalauta x 5

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen 1 Marko Ylitalo Rakennetyyppien päivittäminen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Lämmöneristys Ohjeet 2012

Lämmöneristys Ohjeet 2012 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Lämmöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä päivänä

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Lämpöistä oppia Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Alkudemonstraatio Käsi lämpömittarina Laittakaa kolmeen eri altaaseen kylmää, haaleaa ja lämmintä vettä. 1) Pitäkää

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA

PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA PALOTURVALLINEN RAKENNUSVAIPPA Tuulettuvat julkisivut 27.10.2016 Julkisivuyhdistys / Jukka Sevón Lämmöneristeet Mineraalivillateristeet (kivi-, silikaatti, tai lasivillat) Muovipohjaiset eristeet Puupohjaiset

Lisätiedot

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti

ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti ARK-A3000Rakennetekniikka:Käytettävienyhtälöidenkoonti Tässä dokumentissa esitellään ja eritellään kurssilla tarvittavat yhtälöt. Yhtälöitä ei tulla antamaan tentin yhteydessä, joten nämä on käytännössä

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA

OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Ylä-savon rakennusvalvonnat Iisalmi, Pohjolankatu 14, 74100 Iisalmi, 017-272 3338 Kiuruvesi, Harjukatu 2, 74701 Kiuruvesi, 017-272 900 Lapinlahti, Asematie 4, 73100 Lapinlahti OMAKOTI-, PARI- TAI RIVITALON

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Puukerrostalokoulutus

Puukerrostalokoulutus Puukerrostalokoulutus Pintaluokat & Suojaverhous Kouvola 12.6.2013 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta A1 A2 B C D E F Kivi Kipsilevyt Kipsilevyt

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1

PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 26.5.2014 1 PALOTURVALLISET TULISIJAN JA SAVUHORMIN YHDISTELMÄT Osa 1: Perustietoa laitteiden hankkimiseen ja käyttöön 1 Paloturvalliset tulisijan ja savuhormin yhdistelmät Tässä ohjeistuksessa annetaan hyödyllistä

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Tampere 9.11.2016 Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla Hydrologia L3 Hydrometeorologia Säteilyn jako aallonpituuden avulla Ultravioletti 0.004 0.39 m Näkyvä 0.30 0.70 m Infrapuna 0.70 m. 1000 m Auringon lyhytaaltoinen säteily = ultavioletti+näkyvä+infrapuna

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet Paloseminaari 18, Paloturvallisuus ja standardisointi 10.2.2016, HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta koskevat olennaiset

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Jouko Kokko ALAPOHJALIITYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI

Jouko Kokko ALAPOHJALIITYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI Jouko Kokko ALAPOHJALIITYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI ALAPOHJALIITTYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI Jouko Kokko Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi

LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle?

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle? Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle? Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous 19.5.2015 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö Nykyiset kosteusmääräykset Nykyinen RakMK C2

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Anturan päällä Laatan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 20.08.15 9935 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27510 Eura markus.rantanen@eura.fi TYÖKOHDE As Oy Kotivainio Kotivainiontie 3 as

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

VALION NAVETTASEMINAARI

VALION NAVETTASEMINAARI VALION NAVETTASEMINAARI Helsinki 9.2.2012 13.2.2012 1 KARJARAKENNUS RAKENNUSHANKKEENA RAKENNUSVIRANOMAISEN KOKEMUKSIA KALEVI KOPONEN Rakennuslupainsinööri IISALMEN KAUPUNKI 13.2.2012 2 1 YLÄ-SAVO ON MAITOALUETTA

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...

Lisätiedot

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? Kysymys 1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa? 2. EXTRA-PÄHKINÄ (menee yli aiheen): Heität vettä kiukaalle. Miksi vesihöyry nousee voimakkaasti kiukaasta ylöspäin?

Lisätiedot

PALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS

PALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS TURUN PARI OY PALAMISPROSESSIN LÄMPÖSÄTEILYN TEHOKKUUDEN MUUTOS MUISTIO PARI POLTTOÖLJYJEN LISÄAINEEN KÄYTTÄJILLE Ville Valkama 4.8.2010 Sisältö Alkusanat... 3 Aistinvaraisesti havaittavia muutoksia...

Lisätiedot

Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava

Rakennusfysiikka. Sander Toomla Tohtorikoulutettava Rakennusfysiikka Sander Toomla Tohtorikoulutettava Viikko 1 & 2 Viikko 1: 1. Referenssianalyysi. 2. Toiminnallinen analyysi. 3. Luonnos. Viikko 2: 1. Rakenteiden rakennusmateriaalien valinta. 2. Rakennetyyppinen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Teräsrunkoisen. perustaminen,

Teräsrunkoisen. perustaminen, Teräsrunkoisen kangaskatteisen hallin perustaminen, kun perustaminen tehdään ankkuroimalla pilarin pohjalevy terästangoilla maahan asfaltin päältä. FISE-PÄIVÄ 1.11.2006 Pentti Äystö 1 Luvanvaraiset rakennustoimenpiteet:

Lisätiedot

Kattamisohjeet. SBS-kumibituminen pintahuopa, 10 m x 0,7 m

Kattamisohjeet. SBS-kumibituminen pintahuopa, 10 m x 0,7 m Kattamisohjeet Katepal Oy PL 33, 37501 LEMPÄÄLÄ Palvelupuhelin (03) 375 9111 Fax (03) 375 0974 E-mail: katepal@katepal.fi www.katepal.fi Kuljetus ja varastointi Kuljetettava ja varastoitava pystyasennossa.

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

Valtioneuvoston asetus. rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Luonnos 28.8.2014 Minna Välimäki ja Erja Väyrynen Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT

TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT TUULETTUVAT RYÖMINTÄTILAT Leca sorasta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset. Leca sora ryömintatilassa Tuulettuvat ryömintätilat Uudis- ja korjausrakentaminen 3-12 / 5.9.2016 korvaa esitteen

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Myönnetty: Voimassa:

Myönnetty: Voimassa: 1 (5) Myönnetty: Voimassa: 16.12.2009 31.3.2011, edellyttäen, että hyväksynnän perusteena oleva tekninen tyyppihyväksyntä on voimassa VTT on rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain (230/2003) 9 nojalla

Lisätiedot

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje Tuotteet ja tarvikkeet 3 Profiilit 4 Ennen asentamista 5 Asennusperiaatteet 6 Säilyttäminen 7 Työstäminen 8 Kiinnitystarvikkeet 9 Asentaminen 10 Asennustiedot

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai

Lisätiedot

Avautuvapuitteisen puualumiini-ikkunan U-arvon määrittäminen

Avautuvapuitteisen puualumiini-ikkunan U-arvon määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-00068-16 11.1.2016 Avautuvapuitteisen puualumiini-ikkunan U-arvon määrittäminen Kolmilasinen MSEX 170 Tilaaja: Green House Ltd TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-00068-16 1 (3) Tilaaja Tilaus

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010

Annettu: 28.3.2007. Voimassa: 31.12.2010 Dno: YM268/6221/2006 1 (5) Annettu: 28.3.2007 Voimassa: 31.12.2010 Ympäristöministeriö on maankäyttö- ja rakennuslain 148 :n (231/2003) nojalla sekä huomioon ottaen rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012 C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012 2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot