Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9."

Transkriptio

1 akennusfysiikkaa rakennusinsinöörille Lämpö afnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright afnet-ryhmä LUONNOSVESIO akennusteollisuuden koulutuskeskus ATEKO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu

2 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä (54) Alkusanat Tämä oppimateriaali on osa AFNET-projektin tuottamaa rakennusfysiikan oppimateriaalia, joka on suunnattu lähinnä ammattikorkeakoulujen rakennusinsinööriopiskelijoille ja jo alalla toimiville rakennusinsinööreille. Tavoitteena on antaa pohja rakenteiden rakennusfysikaaliseen suunnitteluun ja toimivaan rakenteiden toteutukseen. AFNET-oppimateriaali koostuu kirjallisesta teoriaosasta ja oheismateriaalista. Teoriaosa jakautuu kuuteen osioon: L Lämpö K Kosteus V Virtaukset A Akustiikka S Sisäilma akenteiden rakennusfysikaalinen toiminta ja suunnittelu M akennusfysikaaliset mittaukset Teoriaosan osioissa L, K, V ja A tarkastellaan eri rakenneosien rakennusfysikaalista toimintaa ja niihin liittyviä fysiikan perusilmiöitä. Apuna käytetään runsaasti kuvia ja laskentaesimerkkejä.. Sisäilma-osiossa annetaan perustieto rakennuksen sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä ja sisäilmaston laatukriteereistä. akenteiden rakennusfysikaalinen toiminta ja suunnittelu- osiossa on esitetty eri rakenneosien lämpö-, kosteus-, virtaus-, ja äänitekninen toiminta ja perusteet rakennusfysikaaliselle suunnittelulle. akennusfysikaaliset mittaukset osiossa käydään läpi rakennusfysikaalisten mittausten pääperiaatteet ja tyypilliset mittalaitteet sekä mittausten suorittaminen ja tulosten tulkinta. Teoriaosan sisältö ja vaatimustaso on suunniteltu vastaamaan ympäristöministeriön Suomen akentamismääräyskokoelman vaativuusluokan A mukaista rakennusfysiikan oppimäärää (3 ov). Vaadittava laajuus saavutetaan teoriaosaan ja siihen liittyvään oheismateriaaliin pohjautuvilla harjoitustehtävillä. Oheismateriaali koostuu esimerkkilaskelmista, harjoitustyöesimerkeistä, kuvamateriaalista ja koetehtävistä. AFNET-materiaali on laadittu siten, että sitä voi käyttää myös verkkopohjaisten rakennusfysiikan kurssien ja opintojaksojen oppimateriaalina. Sitä voidaan soveltaa myös rakennusfysiikan täydennyskoulutuksessa. AFNET-materiaali ei ole varsinainen suunnitteluohje eikä määräyskokoelma. Se pyrkii auttamaan opiskelijaa ymmärtämään rakennusfysiikkaa ja soveltamaan sitä rakennusfysikaalisessa suunnittelussa ja rakenteiden toteutuksessa hyödyntäen Suomessa käytössä olevia rakennusfysiikkaan liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Tässä lämpöosiossa tarkastellaan keskeisiä rakenteiden lämpötekniseen toimintaan liittyviä tekijöitä. Laskentaesimerkeissä rajoitutaan pitkälti jatkuvuustilatarkasteluihin ja niillä pyritään valaisemaan eri tekijöiden vaikutusta rakenteiden lämpötekniseen toimintaan. Osion on kirjoittanut Heikki Ylihärsilä. Osion lopussa esitetyt laskentaesimerkit on tuottanut Timo Lehtoviita ja Sanna Alitalo. Tekijät

3 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 3(54) SISÄLLYSLUETTELO Alkusanat... Merkinnät, tunnukset ja yksiköt... 4 L. Johdanto... 6 L. Peruskäsitteet... 8 L.3 Lämmön siirtymismuodot... L.3. Johtuminen, conduction... L.3. Säteily, radiation... 3 L.3.3 Konvektio, convection... 4 L.4. U-arvon määritys... 5 L.4. Yleistä... 5 L.4. U-arvon laskenta... 5 L.4.3 Kylmäsillat... 3 L.5 Lämmöneristyksen suunnittelu ja eristäminen /5/... 4 L.5. Lämmöneristyksen suunnittelu ja eristystyön suorittaminen... 4 L.5. Suojaaminen tuulelta ja ilmavirtauksilta... 5 L.5.3 Suojaaminen kosteudelta... 6 L.6 akennusaineiden lämmönjohtavuudet... 6 L.6. akennustuotteiden lämmönjohtavuuksien erilaiset valintamahdollisuudet... 6 L.6. Tyyppihyväksymättömien rakennustuotteiden lämmönjohtavuuksia... 6 L.7 Lämmönvastuksia ja lisäkonduktansseja /5/... 7 L.7. Pintavastukset... 7 L.7. Ilmakerroksen lämmönvastus... 7 L.7.3 Ohuen ainekerroksen lämmönvastus... 9 L.7.4 Maanvastaiset rakenteet L.7.5 Lisäkonduktansseja... 3 L.8 Ikkunan, oven ja tuuletusluukun U-arvo L.8. Ikkunan valoaukon lämmönläpäisykerroin U g L.8. Ikkunan kehän (karmi- ja puiteosan) lämmönläpäisykerroin U f L.8.3 Oven ja tuuletusluukun lämmönläpäisykerroin U D L.9 akennuksen vaipan lämmöneristys L.9. Olennainen vaatimus L.9. akennusosakohtaiset U-arvot L.9.3 Vaipan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin, kompensaatioperiaate L.9.4 Lämmityksen nettoenergiantarve ja tilojen lämmitystehontarve... 4 L.9.5 Lämmöntalteenotto... 4 L.0 Kerroksellisen rakenteen lämpötilajakauma... 4 L. Laskentaesimerkit... 4 Kirjallisuutta:... 54

4 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 4(54) Merkinnät, tunnukset ja yksiköt Suure Tunnus Yksikkö Lämpö; Lämpömäärä (heat; quantity of heat) Q J Lämpövirta (heat flow rate) Φ W Lämpövirran tiheys (density of heat flow rate) q dφ / da W / m Lämmönjohtavuus (thermal conductivity) λ W / (mk) Keskimääräinen lämmönjohtavuus λ 0 W / (mk) Normaalinen lämmönjohtavuus λ n W / (mk) Lämmönvastus (thermal resistance) (m K) / W Sisäpuolinen pintavastus si (m K) / W Ulkopuolinen pintavastus se (m K) / W Kokonaislämmönvastus T (m K) / W Kokonaislämmönvastuksen ylälikiarvo T (m K) / W Kokonaislämmönvastuksen alalikiarvo T (m K) / W Lämmittämättömän tilan lämmönvastus u (m K) / W Lämmönläpäisykerroin U W / (m K) Pistemäinen lisäkonduktanssi X W / K Viivamainen lisäkonduktanssi Ψ W / (mk) Lämmönsiirtymiskerroin h W / (m K) Lämpökapasiteetti (heat capasity) C J / K Ominaislämpökapasiteetti (specific heat capasity)c J / (kgk) Ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa c p J / (kgk) Ominaislämpökapasiteetti vakiotilavuudessa c V J / (kgk) Termodynaaminen lämpötila T K Celsiuslämpötila t Paksuus d m Pituus l m Leveys b m Pinta-ala A m Tilavuus V m 3 Halkaisija D m Aika t s Massa m kg Tiheys ρ kg / m 3 o C

5 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 5(54) Alaindeksit sisäpuoli (interior) i ulkopuoli (exterior) e pinta (surface) s sisäpinta (interior surface) si ulkopinta (exterior surface) se johtuminen (conduction) cd konvektio (convection) cv säteily (radiation) r kosketus (contact) c kaasu (gas (air) space) g ympäristö (ambient) a

6 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 6(54) L. Johdanto Suomessa vuoden aikojen sisällä ilman lämpötilavaihtelut eri vuodenaikoina ovat erittäin selväpiirteisiä mutta epäsäännöllisiä. Lämpötilaan vaikuttaa ensisijassa auringon säteily, mutta myös monet paikalliset tekijät, kuten maanpinnan peitteen laatu, esimerkiksi lumi, ruoho tai hiekka, maaston muodot ja vesistöt, vaikuttavat alueen lämpötilaan. Kylmät tai lämpimät ilmavirtaukset aiheuttavat lisäksi lämpötilaan satunnaisia muutoksia, jotka varsinkin talvella saattavat olla suuria. Lämpöolot vaikuttavat myös rakentamiseen. Asuin-, liike- ja julkiset rakennukset on lämmöneristettävä. akennusten perustusten routasuojaustarpeen määrää mm. alueen suurin havaittu pakkasmäärä. akenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa on muistettava lämpötilavaihteluista aiheutuvat rakennustarvikkeiden erilaiset lämpöliikkeet. akentamisen aikataulua suunniteltaessa otetaan huomioon myös vuodenajan lämpötilan aiheuttamat vaikutukset työn suoritukseen. /7/ Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (Suomen säädöskokoelma 3/999) rakentamiselle asetetaan seuraavat vaatimukset: 7 akentamiselle asetettavat vaatimukset akennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. akennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset (olennaiset tekniset vaatimukset). akennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunneltavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. akentamisessa tulee lisäksi muutoinkin noudattaa hyvää rakennustapaa. Maankäyttö- ja rakennusasetus (Suomen säädöskokoelma 895/999) täsmentää rakennuksen olennaiset vaatimukset seuraavasti: 50 akennuksen olennaiset tekniset vaatimukset akennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sen olennaiset tekniset vaatimukset täytetään ja voidaan tavanomaisella kunnossapidolla säilyttää rakennuksen suunnitellun käyttöiän ajan.

7 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 7(54) akennusta koskevat olennaiset tekniset vaatimukset ovat seuraavat: ) akenteiden lujuus ja vakaus. akennukseen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuvat kuormitukset eivät saa aiheuttaa sortumista eivätkä lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia. Kuormitukset eivät myöskään saa vaurioittaa rakennuksen muita osia tai rakennukseen asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. akenteisiin ulkoisesta syystä johtuva vaurio ei saa olla suhteeton sen aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna. ) Paloturvallisuus. akennuksen kantavien rakenteiden tulee palon sattuessa kestää niille asetetun vähimmäisajan. Palon ja savun kehittymisen ja leviämisen rakennuksessa tulee olla rajoitettua. Myös palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin tulee rajoittaa. akennuksessa olevien henkilöiden on voitava palon sattuessa päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muulla tavoin. Myös pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. 3) Hygienia, terveys ja ympäristö. akennuksesta ei saa aiheutua hygienian tai terveyden vaarantumista syistä, jotka liittyvät erityisesti myrkyllisiä kaasuja sisältäviin päästöihin, ilmassa oleviin vaarallisiin hiukkasiin tai kaasuihin, vaaralliseen säteilyyn, veden tai maapohjan saastumiseen tai myrkyttymiseen, jäteveden, savun taikka kiinteän tai nestemäisen jätteen puutteelliseen käsittelyyn taikka rakennuksen osien tai sisäpintojen kosteuteen. 4) Käyttöturvallisuus. akennuksen käyttöön ja huoltoon ei saa liittyä sellaista onnettomuuden uhkaa, kuten liukastumis-, putoamis-, törmäys-, palo-, sähkö- tai räjähdystapaturman vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. 5) Meluntorjunta. Melu, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, tulee rajoittaa tasolle, joka ei vaaranna terveyttä ja antaa mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä hyväksyttävissä olosuhteissa. 6) Energiatalous ja lämmöneristys. akennuksen ja sen lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtolaitteiden tulee ilmasto-olot ja rakennuksen käyttäjät huomioon ottaen olla sellaisia, että energiankulutustaso rakennusta ja mainittuja laitteita käytettäessä jää alhaiseksi. Edellä momentissa säädetyt vaatimukset koskevat yleisesti ennakoitavissa olevia kuormituksia ja vaikutuksia. akentamisen olennaisista teknisistä vaatimuksista talonrakentamisessa annetaan tarkempia säännöksiä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. akennuksessa harjoitettavan toiminnan ympäristönsuojelullisista edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

8 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 8(54) L. Peruskäsitteet akennusosa akennuksen merkittävä osa, kuten seinä, katto tai lattia. akennuskomponentti akennusosa tai sen osa. Lämmöneriste akennusaine tai tarvike, jota käytetään pääasiallisesti tai muun käyttötarkoituksen ohella olennaisesti lämmöneristystarkoitukseen. Lämmöneristys Yhdestä tai useammasta lämmöneristeestä rakennusosaan tehty eristekokonaisuus. Höyrynsulku akennusosassa oleva ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen vesihöyryn diffusoituminen lämpimältä puolelta kylmemmällä puolella olevaan rakenteen osaan. Tuulensuoja akennusosassa oleva ainekerros, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin. Ilmansulku akennusosassa oleva ainekerros, joka estää haitallisen ilmavirtauksen rakennusosan läpi puolelta toiselle. Kylmäsilta akennusosassa oleva, viereisiin aineisiin verrattuna hyvin lämpöä johtavasta aineesta tehty rakenneosa, jonka kohdalla lämpötilaeron vallitessa rakennusosan pintojen läpi kulkevan lämpövirran tiheys on jatkuvuustilassa viereiseen alueeseen verrattuna suurempi. Viivamainen kylmäsilta Kylmäsilta, jonka poikkileikkaus on rakenteen pinnan suuntaan jatkuvana samanlainen. Pistemäinen kylmäsilta Kylmäsilta, joka on rakenteessa paikallinen ja jolla ei ole rakenteen pinnan suunnassa jatkuvaa samanlaisena pysyvää poikkileikkausta. Jatkuvuustila (stationääritila) Jatkuvuustilassa olevaan systeemiin tuodaan ja sieltä poistuu vakiomäärä ainetta ja lämpöenergiaa samassa ajassa. Jatkuvuustilassa lämpötilat ja eri aineiden pitoisuudet ovat saavuttaneet tasapainotilan eivätkä muutu ajan kuluessa. Lämmönsiirtyminen Energian siirtyminen lämmönjohtumisen, -konvektion, -säteilyn tai näiden yhdistelmien muodossa.

9 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 9(54) Lämpövirta, Φ [W] Lämpömäärä, joka tuodaan tai joka poistuu systeemistä, jaettuna ajalla. dq Φ dt Lämpövirran tiheys, q [W/m ] Lämpövirta jaettuna pinta-alalla (pituudella). dφ q, (viivamainen lämpövirta da q l dφ [W/m] ) dl Lämmönjohtavuus, [W/(mK)] Lämmönjohtavuus ilmoittaa lämpövirran tiheyden jatkuvuustilassa (stationääritilassa) lämpötilan alenemissuuntaan aineen kohdassa, jossa lämpötilan muutos pituusyksikköä kohti (lämpötilagradientti) on yksikön suuruinen. Määritelmä perustuu lämmönjohtumisen yleiseen lausekkeeseen q λ grad T Keskimääräinen lämmönjohtavuus, λ 0 [W/(mK)] Keskimääräinen lämmönjohtavuus ilmoittaa aineen lämmönjohtavuuden yksittäisten mittaustulosten aritmeettisen keskiarvon, kun aine on ilmastoitu tasapainokosteuteen lämpötilassa 3 C ± C ja suhteellisessa kosteudessa 50 % ± 5 % ja koekappaleiden keskilämpötila mittauksissa on 0 C. Keskimääräinen lämmönjohtavuus voidaan ilmoittaa myös kuivatun aineen lämmönjohtavuuden mittaustulosten keskiarvona, jos aineeseen hygroskooppisesti sitoutuneen kosteuden muutokset haittaavat jatkuvuustilan saavuttamista lämmönjohtavuuden mittauksessa. Tällöin hygroskooppisen kosteuden merkitys ainekerroksen käytännön lämpövirtaan on arvioitava erikseen. Normaalinen lämmönjohtavuus, λ n [W/(mK)] (lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo) akennusaineen normaalisella lämmönjohtavuudella tarkoitetaan käytännön rakennustoiminnan laskelmissa käytettävää lämmönjohtavuuden laskenta-arvoa. Lämmönvastus, [(m K)/W] Ainekerroksen lämmönvastus ilmoittaa tasomaisen, tasapaksun ja tasa-aineisen ainekerroksen eri puolilla, eri lämpötiloissa olevien isotermisten pintojen lämpötilaeron ja ainekerroksen läpi kulkevan lämpövirran tiheyden suhteen, kun ainekerros on jatkuvuustilassa. T Ts s, q T s ja T s ovat tasomaisen ja tasapaksun ainekerroksen isotermisten pintojen ja lämpötilat (T s > T s ), K. Kun rakennusosan ainekerros on tasapaksu ja tasa-aineinen ja lämpö siirtyy ainekerrokseen nähden kohtisuoraan, lasketaan ainekerroksen lämmönvastus kaavasta

10 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 0(54) d. λ Sisä- ja ulkopuolinen pintavastus, si ja se [(m K)/W] Ilmoittaa rakennusosan pinnan ja sisä- tai ulkopuolisen ilmatilan välisen rajakerroksen lämmönvastuksen. Ti Tsi Tse Te si ja se q q T i ja T e pinnan lämpimällä ja kylmällä puolella olevan ympäristön lämpötila, jossa on otettu huomioon sekä konvektio- että säteilyreunaehdot, K T si ja T se lämpimällä ja kylmällä puolella olevan pinnan lämpötila, K q pinnan läpi kulkevan lämpövirran tiheys, W/m. Lämmönläpäisykerroin, U [W/(m K)] Lämmönläpäisykerroin ilmoittaa lämpövirran, joka jatkuvuustilassa (stationääritilassa) läpäisee pintayksikön suuruisen rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen. U ( T T ) A i Φ e Φ lämpövirta jatkuvuustilassa rakennusosan läpi, W A rakennusosan pinta-ala, m. Määritelmä pätee vain, jos rakennusosan pinnat lämpimällä ja kylmällä puolella ovat kohdakkain sekä yhtä suuret ja että sama lämpövirta kulkee kummankin pinnan läpi eikä lämpöä siirry sivusuunnassa rakennusosasta toiseen (adiabaattinen reunaehto). Keskimääräinen lämmönläpäisykerroin Keskimääräinen lämmönläpäisykerroin saadaan laskemalla yhteen lämmönläpäisykertoimillaan kerrotut vaipan osapintojen alat sekä jakamalla näin saatu luku koko vaipan alalla. Osapinta-alat lasketaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D5 mukaan. Pistemäinen lisäkonduktanssi, X [W/K] Pistemäinen lisäkonduktanssi ilmoittaa pistemäisestä kylmäsillasta (esim. terässide) aiheutuvan lisäyksen jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaan lämpövirtaan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Φ X T i T e Φ on kylmäsillasta jatkuvuustilassa aiheutuva lämpövirran lisäys verrattuna kylmäsillattomaan rakennusosaan, W. Viivamainen lisäkonduktanssi, Ψ [W/(mK)] Viivamainen lisäkonduktanssi ilmoittaa rakennusosassa olevan, pituusyksikön mittaisen viivamaisen kylmäsillan (esim. palkki) aiheuttaman lisäyksen jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaan lämpövirtaan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Φ Ψ l ( T i T e ) l on jatkuvan kylmäsillan pituus, m.

11 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä (54) Erityisen lämmin tila Erityisen lämmin tila on sellainen tila, jossa käyttötarkoituksesta johtuen sisälämpötila on jatkuvasti tai ajoittain korkea verrattuna tavanomaiseen lämpimään tilaan. Tällainen tila voi olla esimerkiksi saunan löylyhuone. Lämmin tila Lämmin tila on sellainen tila, jonka mitoittavaksi huonelämpötilaksi lämmityskaudella oleskelu tai muista syistä valitaan +7 o C tai sitä korkeampi lämpötila. Puolilämmin tila Puolilämmin tila on sellainen tila, joka ei ole tarkoitettu jatkuvaan oleskeluun pelkästään normaalia sisävaatetusta käyttäen. Tilan lämpötilana pidetään lämmityskaudella keskimäärin vähintään +5 o C mutta alle +7 o C tai tilan lämpötila olisi näissä rajoissa ilman tuotantoprosessin luovuttamaa lämpöä. Lämmöneristysvaatimusten suhteen puolilämpimiä tiloja voivat olla esimerkiksi talvella satunnaisesti lämmitettävät lomaasunnot. Jäähdytettävä kylmä tila Jäähdytettävä kylmä tila on sellainen tila, jossa jäähdytys- ja mahdollisen lämmitysjärjestelmän avulla ympärivuotisesti ylläpidetään käyttötarkoituksen mukaista alle 7 o C lämpötilaa. Tällaisia tiloja voivat olla esimerkiksi viileät kellari- ja varastotilat. Lämmittämätön tila Lämmittämätön tila on sellainen tila, jota ei ole tarkoitettu lämmityskaudella jatkuvaan oleskeluun ja jota ei ole tarkoituksellisesti lämmitetty. Lämmittämättömän tilan lämpötila seuraa lämmityskaudella yleensä ulkoilman lämpötilaa. Lämmöneristysvaatimukset eivät koske lämmittämätöntä tilaa eikä niitä oteta huomioon rakennuksen vaipan lämpöhäviöitä laskettaessa. Lämmittämättömiä tiloja ovat esimerkiksi lasitetut parvekkeet, ulkonevat kuistit, lämmittämättömät autotallit sekä rakennuksen yhteydessä olevat lämmittämättömät viherhuoneet. akennuksen vaippa akennuksen vaippaan sisältyvät ne rakennusosat, jotka erottavat lämpimän, puolilämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan ulkoilmasta, maaperästä tai lämmittämättömästä tilasta. Vaippaan eivät kuulu rakennuksen sisäiset erilaisia tiloja toisistaan erottavat rakennusosat Mitoittava lämpötila Mitoittavalla lämpötilalla tarkoitetaan niitä sisä- ja ulkoilman lämpötiloja, joiden perusteella rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystehontarve on määritetty. akennuksen lämmityksen lämpöenergiantarve akennuksen lämmityksen lämpöenergiantarve on se lämpömäärä, joka rakennuksen lämmitysjärjestelmän tulee rakennuksen lämmitettäviin tiloihin luovuttaa, jotta vaaditut lämpöolosuhteet ylläpidetään.

12 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä (54) L.3 Lämmön siirtymismuodot Lämpö voi siirtyä johtumalla, säteilemällä tai konvektiona. L.3. Johtuminen, conduction Johtumisessa (konduktiossa) molekyylien liike-energiaa siirtyy molekyylistä toiseen. Siirtymisen vuoksi voidaan puhua lämmön virtauksesta. Lämpö pyrkii tasoittumaan väliaineessa eli virtaamaan lämpimästä kylmempään päin. Lämmön johtumista esiintyy kiinteissä aineissa ja nesteissä. Tasoittumisnopeus eli lämpövirta voidaan laskea kaavoista (L.3.) ja (L.3.). q cd Ts Ts Ts T λ d s lämpövirran tiheys yksidimensionaalisessa stationääritilassa, yksikerrosrakenne (L.3.) λ lämmönjohtavuus [W/(mK)] d ainepaksuus [m] T s ja T s tasomaisen ja tasapaksun ainekerroksen isotermisten pintojen ja lämpötilat (T s > T s ), [K tai o C]. d / λ materiaalin lämmönvastus [(m K)/W] q cd T s T T s lämpövirran tiheys yksidimensionaalisessa stationääritilassa, monikerrosrakenne (L.3.) T kokonaislämmönvastus Lämpömäärä, Esimerkki L.3.. Miten suuri lämpömäärä jatkuvuustilassa virtaa neliömetrin suuruisen ainekerroksen läpi tunnissa, jos ainekerroksen pintalämpötilat ovat + o C ja - 8 o C. Määritä lämpömäärä seuraaville ainekerroksille: Paksuus (mm) Materiaali λ n (W/(mK) 00,0 betoni,700 00,0 puu 0,40 00,0 min.villa 0,04 atkaisu: T si T si A Q λ n T se T se Q d x 0 x d K konduktanssi T si T se Q x

13 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 3(54) q T λ T λ x yksiulotteinen lämpövirta homogeenisessa, isotrooppisessa materiaalissa T(0) T si T(d) T se T(x) T si - x/d (T si -T se ) Lämpötila muuttuu suoraviivaisesti ainekerroksen läpi mentäessä. Sijoitetaan T(x) lämpövirran yhtälöön jolloin saadaan Tsi Tse q qx λ Φ q A d λn A Q Φ t d ( T T ) si se t K Kaavan mukaan lämpömäärä pysyy vakiona virratessaan ainekerroksen läpi. Q ( T T ) t si se Φ t Paksuus (mm) Materiaali λ n (W/(mK) K (W/K) Q (kj tunnissa) Q (kwh) 00,00 betoni,700 7,00 836,00 0,50 00,00 puu 0,40,40 5,0 0,04 00,00 min.villa 0,04 0,4 44,8 0,0 L.3. Säteily, radiation Säteilyssä (emissiossa) energiaa siirtyy sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä valon nopeudella. Kaikki kappaleet, joiden lämpötila on absoluuttisen nollapisteen yläpuolella, lähettävät eli emittoivat säteilyä. Eniten lämpösäteilyä emittoi musta kappale. akennustekniikassa säteilylämpö esiintyy lyhytaaltoisena auringonsäteilynä ja pitkäaaltoisena kappaleiden säteilemänä lämpönä. Säteilyn aallonpituudella on merkitystä mm. tarkasteltaessa ikkunan lämmönläpäisyä. Ikkunalasi läpäisee hyvin auringon lähettämän lyhytaaltoisen lämpösäteilyn mutta huonosti sisältä ulos pyrkivää pitkäaaltoista säteilyä (kasvihuoneilmiö). Ikkunarakenteissa lämpö siirtyy myös johtumalla ja konvektion avulla (kuva L.3.). Emissiviteetillä (ε) tarkoitetaan pinnan säteilytehon q r suhdetta mustan pinnan säteilytehoon q m. Mustan kappaleen kokonaissäteily on q m σ T 4 [ W/m 8 W σ 5, 67 0 [ 4 m K ] ] Stefan Boltzmannin säteilyvakio (L.3.3) Todellisten pintojen säteilyteho Q s on pienempi kuin mustan pinnan säteilyteho. akennusmateriaalien emissiviteetti on noin 0,8 0,95.

14 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 4(54) q r 4 ε qm ε σ T (L.3.4) Kun säteily osuu johonkin pintaan, se osittain heijastuu () ja osittain absorboituu (). Lasissa osa säteilystä menee pinnan läpi (). α + ρ + τ (L.3.5) Kuva L.3.. Lämmön siirtyminen ikkunassa. Useimmilla rakennusmateriaaleilla τ on noin nolla (poikkeus esim. lasi, jonka τ lyhytaaltoiselle säteilylle on noin yksi ja pitkäaaltoiselle säteilylle noin nolla). L.3.3 Konvektio, convection Konvektiossa (virtauksessa) lämpö siirtyy kaasun tai nesteen virtauksen mukana. Konvektio voi olla: - pakotettua (ilmanvaihto, tuuli yms.) - luonnollista (esim. paksussa eristetilassa) Pakotetussa konvektiossa kaasu tai neste liikkuu jonkin ulkopuolisen voiman vaikutuksesta. Luonnollisessa konvektiossa taas lämpötilaerojen aiheuttama tiheysero saa aikaan liikkeen. Lämpöä siirtyy lisäksi aineen olomuodon muutoksissa (sulamis- ja höyrystymislämpö) lämpötilan muuttumatta. Tätä lämmön muotoa kutsutaan latentiksi eli piileväksi. Lämpövirta Φ, joka virtaa ilman liikkumisessa voidaan laskea kaavasta (L.3.6). Φ c ρ T T ) V [W] (L.3.6) cv (

15 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 5(54) c ilman ominaislämpökapasiteetti [J/(kgK)] [(Ws)/(kgK)] ρ ilman tiheys [kg/m 3 ] T T lämpötilaero [K] V tilavuusvirta [m 3 /s] L.4. U-arvon määritys L.4. Yleistä Lämmönläpäisykerroin soveltuu rakennuskomponenttien ja -osien läpi kulkevan lämpövirran laskemiseen. Lämpövirta voidaan yleensä laskea seuraavista lämpötiloista: sisälämpötila. kuiva resultoiva lämpötila ulkolämpötila: ilman lämpötila. Esitettävä laskentamenetelmä soveltuu rakennuskomponenttien ja osien lämmönvastuksen ja lämmönläpäisykertoimen laskemiseen. Menetelmä soveltuu rakennuskomponentteihin ja osiin, jotka koostuvat lämpöteknisesti tasa-aineisista (homogeenisista) kerroksista, jotka voivat sisältää ilmavälejä. Tässä esitetään myös likimääräismenetelmä, jota voidaan soveltaa epähomogeenisiin ainekerroksiin. Tätä menetelmää ei voi soveltaa rakenteisiin, joissa metalliosa läpäisee lämmöneristekerroksen (/5/, /8/). L.4. U-arvon laskenta akennuskomponentin tai osan lämmönläpäisykerroin (U) lasketaan käyttäen rakennusaineille annettuja normaalisen lämmönjohtavuuden ( n ) arvoja. U-arvo lasketaan kaavan (L.4.) avulla U (L.4.) T T kokonaislämmönvastus (sisältäen pintavastukset) Lämmönläpäisykertoimeen tehdään tarvittaessa esim. kylmäsilloista johtuvat korjaukset. Jos kokonaiskorjaus on vähemmän kuin 3 % U:sta, korjauksia ei huomioida. U-arvon lopputulos pyöristetään kahteen merkitsevään numeroon. Lämpöteknisesti tasa-aineisista (homogeenisista), lämpövirtaan nähden kohtisuoraan olevista tasapaksuista ainekerroksista muodostuvan tasomaisen rakennusosan kokonaislämmönvastus lasketaan kaavasta (L.4.). T si g b q q se (L.4.) si sisäpuolinen pintavastus

16 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 6(54),, tasa-aineisen ainekerroksen,, lämmönvastus, jossa i d λ i (L.4.3) ni d, d, ainekerroksen,, paksuus metreinä, λ n, λ n, ainekerroksen,, normaalinen lämmönjohtavuus, g rakennusosassa olevan ilmakerroksen lämmönvastus, b maan lämmönvastus, q, q, ohuen ainekerroksen,, lämmönvastus, se ulkopuolinen pintavastus. Esimerkki L.4.. Tasapaksut, tasa-aineiset ainekerrokset. Määritä kuvan ulkoseinän U-arvo. Seinän pituus on 0 m ja korkeus,5 m. Pystysuora 30 mm:n tuulettuva ilmaväli on aikaansaatu jättämällä alimmassa tiilivarvissa joka kolmas pystysauma ilman laastia. Tiilimuuraus on sidottu betoniseinään ruostumattomilla 4 mm:n muuraussiteillä, 4 kpl/m. Tiili on normaalikokoinen kalkkihiekkatiili, saumat 5 mm kh.tiili+ ilmav. + min.villa + betoni

17 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 7(54) atkaisu: Onko ilmaväli hyvin vai lievästi tuulettuva? Pystysuoria rakoja on 0000,5 7,5cm 3 85 cm /,5m 5,6 m Koska rakoja on yli 5 cm /m, on ilmaväli hyvin tuulettuva. Ainekerros d [mm] λ n [W/(mK)] i [ (m K/W)] si 0,3 betoni 00,7 0,059 min.villa 50 0,04 3,659 tuulettuva ilmarako 30 kalkkihiekkatiili 30 0,95 se 0,3 Kaava T 3,9774 Kaava L.4. U / T 0,5 Muuraussiteistä johtuva pistemäinen lisäkonduktanssi X. X 4*0,005 W/K/m 0,006 W/K/m kokonaiskorjaus U:sta on,39 % Mikäli kokonaiskorjaus U:sta on alle 3 %, sitä ei tarvitse huomioida. Lopullinen U-arvo on 0,5 W / (m K) akennusosan ainekerrokset epätasa-aineiset (epähomogeeniset) Seuraavassa esitetty menetelmä on yksinkertaistettu. Tarkempi tulos saadaan käyttämällä numeerista menetelmää /3/. Kun rakennuskomponentti tai osa on epätasa-aineinen ja siinä on pintojen suuntaisessa tasossa rinnakkain alueita, joiden lämmönvastukset poikkeavat toisistaan, lasketaan kokonaislämmönvastukselle ensin ylä- ja alalikiarvot ( T ja T ) ja näiden avulla kaavassa (L.4.) käytettävä T arvo. akmk C4:n mukaan T -arvo on kokonaislämmönvastuksen alalikiarvo ja sen avulla voidaan laskea rakenteen U-arvo, mikäli rinnakkaisten ainekerrosten suuremman ja pienemmän lämmönjohtavuuden ero suhde on enintään 5. Lämmönvastuksen ylälikiarvo T Lämmönvastuksen ylälikiarvon laskemiseksi jaetaan komponentti kuvan L.4.a periaatteen mukaan osa-alueisiin, joissa ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia.

18 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 8(54) lämpövirta Kuva L.4.. Lämpöteknisesti epähomogeeninen komponentti jaettuna osa-alueisiin ja ainekerroksiin /5/. Kokonaislämmönvastuksen ylälikiarvo lasketaan olettaen, että lämpövirta on yksidimensionaalinen ja kohtisuoraan komponentin pintoja vastaan. Se lasketaan osaalueittain (kuva L.4.a) kaavasta (L.4.4). ' T f a b Ta f Tb f a, f b, f n Ta, Tb, Tn f + n Tn (L.4.4) osa-alueen a, b, n suhteellinen pinta-alaosuus komponentin koko pinta-alasta osa-alueen a, b, n kokonaislämmönvastus sisältäen pintavastukset, laskettuna kaavalla (L.4.) Lämmönvastuksen alalikiarvo T Lämmönvastuksen alalikiarvon laskemiseksi jaetaan komponentti sen pintojen suunnassa tasapaksuihin ainekerroksiin kuvan L.4.b periaatteen mukaisesti. Ainekerrokset voivat olla joko tasa-aineisia tai niissä on rinnakkain lämmönvastukseltaan erilaisia alueita. Kaikkien rakenteen sisä- ja ulkopintojen kanssa yhdensuuntaisten tasojen oletetaan olevan isotermisiä tasoja eli lämpövirran kulkusuuntaa vastaan olevien materiaalien kerrosrajojen tasolla lämpötila on aina sama myös yhtenäisten materiaalikerrosten kohdalla. Alalikiarvo lasketaan kaavan (L.4.5) avulla T '' si n + se (L.4.5) + si sisäpuolinen pintavastus

19 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 9(54),, n Σ se epätasa-aineisen ainekerroksen,, n lämmönvastus tasa-aineisten ainekerrosten, koko rakennuskomponentin alan peittävän ilmakerroksen, ohuen ainekerroksen ja maan lämmönvastuksen summa ulkopuolinen pintavastus Epätasa-aineisen ainekerroksen lämmönvastus Epätasa-aineisen ainekerroksen j lämmönvastus j lasketaan kaavan (L.4.6) avulla. j f a b ja f jb f + n jn (L.4.6) f a, f b, f n ja, jb, jn epätasa-aineisessa ainekerroksessa j olevan tasa-aineisen osa-alueen a, b, n suhteellinen pinta-alaosuus ainekerroksen kokonaispinta-alasta epätasa-aineisessa kerroksessa j olevan tasa-aineisen osa- alueen a, b, n lämmönvastus, jossa ja d j, λ nja jb d j jne. λ njb Epätasa-aineisessa ainekerroksessa j voi jollakin osa-alueella A j olla tuulettumaton tai lievästi tuulettuva ilmaväli, jonka lämmönvastus j, tai muu rakenne, jonka lämmönvastus tunnetaan, mutta sen arvoa ei voida laskea paksuuden d j eikä lämmönjohtavuuden λ nj avulla. Tällöin kaavassa (L.4.6) käytetään kerroksen j osa-alueen A j kohdalla lämmönvastuksena tunnettua lämmönvastusta j. Samalla on otettava huomioon tuulettuvan ilmavälin ulkopuolista lämmöneristystä koskevat rajoitukset /5/. Epätasa-aineisia ainekerroksia sisältävän rakennusosan kokonaislämmönvastus T T T ' + T '' (L.4.7) Kaavan (L.4.7) soveltamisesta aiheutuva kokonaislämmönvastuksen menetelmävirheen enimmäisarvo (e m ) lasketaan kaavan (L.4.8) avulla. T ' T '' e m 00 [% ] (L.4.8) T Kokonaislämmönvastuksen enimmäisvirhearvoa tarvitaan kylmäsiltojen tarkastelussa. Jos ylä- ja alalikiarvon suhde on,5 on virheen enimmäisarvo 0 %.

20 afnet-oppimateriaali, teoriaosan osio L (lämpö), afnet-ryhmä 0(54) Esimerkki L.4.. Epätasa-aineiset ainekerrokset. Määritä kuvan ulkoseinän U-arvo akenteet sisältä ulospäin:. Kipsilevy 3 mm. Höyrynsulku, muovik. 0, mm 3. Pystykoolaus 5 x 50 + min.villa 5 mm 4. Vaakakoolaus 50 x 50 k min.villa 50 mm 5. Tuulensuoja, bituliitti mm 6. Pystylauta x 00 k 600, varmistaa tuuletusvälin ilmankierron 7. Vaakalauta, kiinnityslauta 5 x 00 k Sahattu pystylomalauta x 5

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä C SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristys Ohjeet 003 1 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 00 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2003 1 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Rakennuksen lämmöneristys

Rakennuksen lämmöneristys Rakennuksen lämmöneristys MÄÄRÄYKSET 2007 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN RIL 55-4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRYMINEN 4. LÄMPÖ Lämpö on aineen molekyylien liike-energiaa, joka kasvaa lämpötilan noustessa kaasuissa molekyylit liikkuvat ja törmäävät toisiin molekyyleihin. Lämpötilan

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

Lämmöneristys Ohjeet 2012

Lämmöneristys Ohjeet 2012 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Lämmöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä päivänä

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski. Rakennuksen toiminta kokonaisuutena: Pintarakenne. Talotekniikka. Runkorakenne ja eristeet.

Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski. Rakennuksen toiminta kokonaisuutena: Pintarakenne. Talotekniikka. Runkorakenne ja eristeet. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakenteiden fysiikka Hannu Hirsi Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski Tikkurilan passiivitalokonsepti SPU passiivitalokonsepti,

Lisätiedot

Rakenteiden fysiikka. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Hannu Hirsi. Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti

Rakenteiden fysiikka. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Hannu Hirsi. Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Rakenteiden fysiikka Hannu Hirsi Energiatehokas, allergiakoti Siporexista, Lahti Parocin passiivitalokonsepti, Valkeakoski Tikkurilan passiivitalokonsepti SPU passiivitalokonsepti,

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014

Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä. Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Rakennustuoteasetus ja rakennustuotteiden hyväksyntä Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos E7 Workshop 27.8.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012) 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS

HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2011 HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Opinnäytetyö 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut

Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07901-11 Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen Julkinen 2 (33) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

EWA Solar aurinkokeräin

EWA Solar aurinkokeräin EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat. Rakennusfysiikka Sander Toomla

Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat. Rakennusfysiikka Sander Toomla Rak-C3004 Rakentamisen tekniikat Rakennusfysiikka Sander Toomla Rakennusfysiikan aiheet Toiminnalliset vaatimukset. Lämmöneristystekniikka. Rakenteiden ilmatiiveys. Rakenteiden veden ja kosteudeneristystekniikat.

Lisätiedot

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS OVIRAKENTEILLE Työn tekijä: Risto A. Hämäläinen Työn valvoja: Markku

Lisätiedot

SFS. Oulun Yliopisto. Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi. Electronic file of the SFS-standard

SFS. Oulun Yliopisto. Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi. Electronic file of the SFS-standard SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY FINNISH STANDARDS ASSOCIATION SFS Oulun Yliopisto Ohessa käyttöönne sähköinen SFS-standardi Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Tätä julkaisua ei saa kopioida tai levittää

Lisätiedot

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015

RTA -lopputyön esittely. Marit Sivén, rkm 23.9.2015 RTA -lopputyön esittely Marit Sivén, rkm 23.9.2015 Perustuksiin ja alapohjiin liittyvien kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen käytännössä Tavoite Kosteus- ja hometalkoot projektin yhteydessä on laadittu

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan

MR000. Tuoterakennekuvaus. rakenneselosteen mukaan MR000 1123 Täytöt MR000 Tuoterakenne TÄYTTÖ - kanaalien täyttö - aluetäytöt ja pengerrykset - perustusten alustäytöt - rakenteiden vierustäytöt - rakenteiden sisäpuoliset täytöt TÄYTTÖÖN LIITTYVÄ ROUTAERISTYS

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwsupereristefi AP 102 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan! 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien mukaan, raudoitus

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Ohje rakennusosien välisten liitosten viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaan 27.4.2012 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tämä opas käsittelee rakennusosien välisiä

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristetuotteet Tyyppihyväksyntäohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristetuotteiden tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2007 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

Helsinki 25.3.13. Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy

Helsinki 25.3.13. Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy Helsinki 25.3.13 Panu Veijalainen / Nokian Profiilit Oy Mistä komponenteista suoritustaso koostuu? NAS (National Application Standard), eli kansallinen soveltamisstandardi on tekeillä vasta ovi- ja ikkunastandardista

Lisätiedot

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems Lämmöneristäminen Dow polyurethane systems Minä panin ikkunaan pahvisuojan Aimo Ihanamäki kiinnostunut tulevaisuudesta huolestunut ilmastonmuutoksesta tekemisissä lämmöneristeiden kanssa uskon mahdollisuuteeni

Lisätiedot

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen

Kryogeniikka ja lämmönsiirto. DEE-54030 Kryogeniikka Risto Mikkonen DEE-54030 Kyogeniikka Kyogeniikka ja lämmönsiito 1 DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015 Lämmönsiion mekanismit '' q x ( ) x q '' h( s ) q '' 4 4 ( s su ) DEE-54030 Kyogeniikka Risto Mikkonen 5.5.015

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. HUNTON BITROC bitumituulensuojalevy

ASENNUSOHJEET. HUNTON BITROC bitumituulensuojalevy ASENNUSOHJEET HUNTON BITROC bitumituulensuojalevy SÄILYTYS/VARASTOINTI Hunton Bitroc levyt on varastoitava kuivassa tilassa, ja niiden on oltava kuivia asennushetkellä. Levyt saattaa olla tarpeen tuulettaa

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53

Lisätiedot

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2) .6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-

Lisätiedot

SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa

SMG-4250 Suprajohtavuus sähköverkossa SMG-450 Suprajohtavuus sähköverkossa Laskuharjoitukset: Suprajohdemagneetin suunnittelu Harjoitus 3(5): Kryostaatti Ehdotukset harjoitustehtävien ratkaisuiksi 1. Yleisesti ottaen lämpö siirtyy kolmella

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS

FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS FYSIIKAN LABORAATIOTYÖ 4 LÄMMÖNJOHTAVUUDEN, LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOI- MEN JA LÄMMÖNSIIRTYMISKERTOIMEN MÄÄRITYS Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SNC Ohjaaja: Ari Korhonen Työn tekopvm: 28.03.2008

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.

SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona. SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä

Lisätiedot

Sisään avautuvat yksipuitteinen puuikkuna tai kaksipuitteiset puualumiini- ja puuikkunat

Sisään avautuvat yksipuitteinen puuikkuna tai kaksipuitteiset puualumiini- ja puuikkunat 1 (7) Myönnetty: Voimassa: 23.11.2010 22.11.2015 VTT Expert Services Oy on rakennustuotteiden hyväksynnästä annetun lain (230/2003) 9 nojalla ja ottaen huomioon lain 4 luvun säännökset sekä rakennustuotteiden

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Harjoitus 7 Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys Kovetuvan betonin lämpötilan kehityksen laskenta Alkulämpötila Hydrataatiolämpö

Lisätiedot

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012 C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012 2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot