RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU
|
|
- Vilho Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 466111S Rakennusfysiikka (aik S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto
2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja D, SFS 5907:2004 Rakennusten akustinen luokitus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (2002/91/EY)
3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Rakennuksen ja rakenteiden hyvä lämpötekninen toimivuus tarkoittaa, että Rakennuksen energiatehokkuus on hyvä, Rakenteet ovat sekä kestävyyden että terveellisyyden ja turvallisuuden kannalta oikeita, Sisäilmaston laatu voidaan pitää hyvänä.
4 SUUNNITTELUPROSESSI Vaipparakenteiden lämmöneristävyyden ja siihen liittyvän tiiviyden suunnittelu etenee rakennesuunnittelutehtävänä lämpöhallinnan suunnittelun osana yhteistyössä taloteknisen ja arkkitehtisuunnittelun kanssa. 1. Suunnitteluprosessin alkuvaiheessa: Sovitaan tavoitteellinen energiatehokkuusluokka RakMk: mukainen normitalo, matalaenergiatalo, passiivitalo Määritellään alustavat vaipparakenteen ratkaisuvaihtoehdot Määritetään tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen energiatarpeen ominaisarvot.
5 ENERGIATEHOKKUUSLUOKAT Rakennukset voidaan jakaa energiatehokkuuden perusteella kolmeen luokkaan käyttäen kahta ominaisarvoa: Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen nettoenergian ominaistarve Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen ostoenergian ominaiskulutus Luokat: Normitalo: Vuoden 2010 RakMk:n määräysten mukaisesti toteutettava rakennus. Matalaenergiatalo (M): Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen ominaisarvot ovat välillä kwh/(m 2 a). Passiivienergiatalo (P): Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen ominaisarvot ovat enintään 25 kwh/(m 2 a). Luokittelua voidaan tarkentaa nettoenergian osalta liittämällä energiatehokkuusluokkaan tarkennettu nettoenergian tarve, esim. M-30 tai P-20.
6 LÄMMITYKSEN JA JÄÄHDYTYKSEN ENERGIATARPEEN OMINAISARVOT (RIL )
7 SUUNNITTELUPROSESSI 2. Määritellään eri vaipparakenteen ratkaisuvaihtoehdoille rakennuksen energiantarpeen edellyttämät alustavat tekniset suunnitteluarvot: Lämmöneristävyys Lämmönläpäisykerroin U (W/m 2 K) ilmoittaa lämpömäärän, joka jatkuvuustilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen rakenneosan, kun lämpötilaero rakenneosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen. Ilmatiiviys Vaipan ilmanvuotoluku n 50 (1/h) kertoo kuinka monta kertaa rakennuksen sisätilavuus ilmaa vaihtuu tunnin aikana vaipan vuotokohdista, kun rakennuksessa vallitsee 50 Pa ali- tai ylipaine ulkoilmaan verrattuna. Ilmanvaihdon lämmön talteenoton vuosihyötysuhde.
8 VAIPAN LÄMMÖNERISTÄVYYSVAATIMUKSET Normitalolle sallitut rakennuksen vaipan lämpöhäviön ja vaipanosien lämmönläpäisykertoimien enimmäisarvot on määritelty Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 Rakennusten lämmöneristys, Määräykset Matalaenergia- ja passiivitalojen ohjeellisia suunnitteluarvoja voidaan arvioida toteutettujen rakennusten kokemusten perusteella ja energiankulutuksen tietokoneohjelmilla tehdyillä laskelmilla. Ohjeellisia suunnitteluarvoja Lähde: RIL
9 SUUNNITTELUPROSESSI 3. Valitaan kunkin vaihtoehdon avainrakenteiden alustavat rakenneratkaisut käytettävissä olevista vaipparakenteen vaihtoehdoista. Alapohja Ulkoseinät Yläpohja ja katto 4. Määritellään valitun ratkaisun ulkovaipan rakenteiden lämmöneristyskerrosten paksuudet, ikkunoiden lämmöneristävyysarvot sekä tiiviysvaatimukset. 5. Tarvittaessa tehdään rakenne- ja talotekniikkaratkaisuihin muutoksia ja tarkennuksia, jotta saavutetaan vaaditut toiminnalliset ominaisuudet ja vaadittu energiatehokkuus.
10 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS Lämmönläpäisykerroin voidaan määrittää Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C4 esittämällä menetelmällä tai standardin EN ISO 6946 mukaisesti. Tässä luennossa käytetään osan C4 menetelmää. EN ISO 6946 mukainen menetelmä tullaan esittämään myöhemmin. Lämmönläpäisykerroin eli U-arvo lasketaan kaavalla: U 1/ R T jossa R T on rakennusosan kokonaislämmönvastus ympäristöstä ympäristöön. -20 C Ulkolämpötila +20 C Sisälämpötila Lämpövirta
11 RAKENNUSOSAN KOKONAISLÄMMÖNVASTUS Kun rakennusosan ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia ja lämpö siirtyy ainekerroksiin nähden kohtisuoraan, lasketaan rakennusosan kokonaislämmönvastus R T kaavalla: R si R se R i R g R b R qi m m RT Rsi R i i Rg Rb R 1 i 1 qi R se rakenteen sisäpuolinen pintavastus, joka ilmoittaa rakennusosan pinnan ja sisäpuolisen ympäristön välisen rajakerroksen lämmönvastuksen. Pintavastus riippuu lämpövirran suunnasta. Vaakasuoralle lämpövirralle RakMk:n osassa C4 annetaan arvo 0,13m 2 K/W (ylöspäin 0,10 ja alaspäin 0,17). rakenteen ulkopuolinen pintavastus, joka ilmoittaa rakennusosan pinnan ja ulkopuolisen ympäristön välisen rajakerroksen lämmönvastuksen. Vaakasuoralle lämpövirralle vastuksen arvoksi annetaan 0,04m 2 K/W (ylöspäin 0,04 ja alaspäin 0,04). ainekerroksen i lämmönvastus. rakennusosassa olevan ilmakerroksen lämmönvastus. maan lämmönvastus. ohuen ainekerroksen lämmönvastus.
12 AINEKERROKSEN LÄMMÖNVASTUS Ainekerroksen lämmönvastus voidaan voidaan määrittää kun tiedetään ainekerroksen paksuus d ja lämmönjohtavuus λ: R i di i λ lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo. Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaisissa laskelmissa lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoina käytetään RakMK C4:ssä taulukoituja normaalisen lämmönjohtavuuden λ n -arvoja. EN-standardien mukaan määritettyjä λ design -arvoja ei voida käyttää RakMK:ssa esitettyihin laskelmiin, sillä arvot poikkeavat λ n - arvoista sekä määritysperusteiltaan että yleensä myös lukuarvoltaan.
13 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN ARVOJA (RakMK Osa C4)
14 ILMAKERROKSEN LÄMMÖNVASTUS (RakMK C4) Tuulettumaton ilmakerros on rakennusosassa oleva suljettu ilmaväli, johon ei johda ulkopuolelta ilmavirtausaukkoa. Tuulettuva ilmakerros on rakennusosassa oleva ilmaväli, jonka kautta kulkee tuulettava ilmavirtaus rakennusosan reunalta toiselle. Tuulettuvan ilmakerroksen sekä ilmakerroksen ulkopuolisen rakenteen osan lämmönvastus otetaan huomioon rakenteen kokonaislämmönvastuksen arvossa riippuen tuuletuksen asteesta.
15 MAAN JA SALAOJITUSKERROKSEN LÄMMÖNVASTUS (RakMK C4) Maanvaraisen alapohjan aluejako.
16 OHUEN AINEKERROKSEN LÄMMÖNVASTUS (RakMK C4) Ohuita verraten tiiviitä ainekerroksia ovat mm. muovikalvot, rakennuspaperit, huopa- ja pahvikerrokset, joiden ilmanläpäisykerroin on enintään m 3 /(m 2 s Pa).
17 KYLMÄSILTOJEN HALLINTA Kylmäsillalla tarkoitetaan rakenteen ympäristöään huomattavasti paremmin lämpöä johtavaa rakenneosaa, joka ulottuu yleensä lämpöeristeen läpi. Merkittäviä kylmäsiltojen aiheuttajia ovat: Eri rakennekerroksia yhdistävät metallisiteet ja kannakkeet, Tuki- ja runkorakenteet, jotka ovat rakenteelle tyypillisiä koko sen edustamalla vaipan alueella, Ikkunoiden pieliin sijoitettavat runkorakenteet. Kylmäsilloista aiheutuvat alentuneet pintalämpötilat tuntuvat herkästi viihtyvyyden alentumisena ja aiheuttavat energiahukkaa ja johtavat helposti kosteuden tiivistymiseen ja homeen muodostumiseen rakenteisiin. Kylmäsiltojen aiheuttama lisäkonduktanssi voi aiheuttaa U-arvojen laskelmiin merkittäviä virheitä, jos niitä ei huomioida. Yksittäistä kylmäsiltaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon laskelmissa.
18 KYLMÄSILTOJEN HALLINTA Metalliset jäykisteet ja siteet kasvattavat U-arvoa: 0,006 W/(m 2 K) kun käytetään läpimitaltaan 4 mm ruostumattomia terässiteitä 4kpl/m 2. 0,05 W/(m 2 K) kun käytetään läpimitaltaan 4 mm kuparisiteitä 4kpl/m 2. Muuten: Kun kylmäsillan aineen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo poikkeaa viereisen aineen vastaavasta suunnitteluarvosta enemmän kuin 5- kertaisesti, lasketaan kylmäsilloista aiheutuva rakennusosan lämmönläpäisykertoimen lisäys kaavalla: l n k j U X k X j A A Viivamaisten ja pistemäisten kylmäsiltojen lisäkonduktanssi (Ψ k ja Χ k ) lasketaan tarkoitukseen soveltuvalla laskentamenetelmällä tai määritetään kokeellisesti. l k ja n j ovat kylmäsiltojen yhteispituus ja lukumäärä rakennusosassa, jonka pinta-ala on A.
19 ESIMERKKI 1: Arvioi kuvan mukaisen seinärakenteen U-arvo Betonisandwich-seinäelementin rakenne ulkoapäin: Ulkokuori ja pintakäsittely 90 mm, betoni Eriste 200 mm, polyuretaanieriste, ansastus 5 mm ruostumaton teräs 4 kpl/m 2 Sisäkuori ja pinnoite 150 mm, betoni Kerros Paksuus λ n R Ulkop. pintav. 0,040 Ulkokuori 0,090 m 1,70 0,053 Eriste 0,200 m 0,033 6,061 Sisäkuori 0,150 m 1,70 0,088 Sisäp. pintav. 0,130 R T = 6,37 U = 1/R T + ansastus = 1/6,37 + 0,006 = 0,17 Täyttää RakMK C3 vaatimukset ulkoseinille.
20 ESIMERKKI 2: Arvioi kuvan mukaisen lattiarakenteen U-arvo rakenuksen sisä-alueella Lattian rakenne: Puuparketti 20 mm Betonilaatta 50 mm Polystyreenieriste 100 mm Salaojituskerros min. paksuus 200 mm (tiiv. sora) Kerros Paksuus λ R Sisäp. pintav. 0,170 Parketti 0,020 m 0,12 0,167 Betonilaatta 0,050 m 1,70 0,029 Eriste 0,100 m 0,033 3,030 Salaojitusker. 0,200 Perusmaa 3,200 R T = 6,80 U = 1/R T = 1 / 6,80 = 0,15 < 0,16 Täyttää RakMK C3 vaatimukset.
21 EPÄTASA-AINEINEN RAKENNUSOSA Epätasa-aineisessa rakenteessa on pintojen suuntaisia ainekerroksia, joissa on rinnakkain lämmönvastukseltaan erilaisia osa-alueita. Esimerkkinä puurunkoinen ulkoseinä, jossa seinän lämmönjohtavuus runkotolppien kohdalla on korkeampi kuin runkotolppien välissä olevan eristekerroksen kohdalla. Epätasa-aineisen ainekerroksen j lämmönjohtavuus lasketaan kaavalla: 1 R j f R a aj f R b bj f R n nj f a, f b,... Epätasa-aineisessa kerroksessa olevan tasa-aineisen osa-alueen suhteellinen osuus ainekerroksen kokonaispinta-alasta. R aj, R bj,..epätasa-aineisessa kerroksessa olevan tasa-aineisen osa-alueen lämmönvastus. Tässä kerroksessa on vierekkäin mineraalivilla ja pystykoolaus.
22 EPÄTASA-AINEINEN RAKENNUSOSA LASKENTAMENETELMÄN KÄYTÖN RAJOITUS RakMK C4:ssä esitettya kaavaa epätasa-aineiden lämmönjohtavuudelle ei voida käyttää, mikäli epätasa-aineisen kerroksen eri materiaalien lämmönjohtavuudet poikkeavat toisistaan enemmän kuin viisinkertaisesti. Jos poikkeama on suurempi, suuremman lämmönjohtavuuden aine ja osa-alue käsitellään kylmäsiltana.
23 ESIMERKKI 3: Puurunkoisen seinän lämmönläpäisykertoimen määrittäminen epätasa-aine (Siikanen, Rakennusfysiikka) Seinän rakenne on sisältäpäin lukien: Epätasa-aineinen kerros: a) Runkotolpat ja rimat ( mm) R aj = 0,175/0,12 = 1,46 f a = 50/600 b) Mineraalivilla ( mm) R bj = 0,175/0,045 = 3,89 f b = 550/600 1/R j = 50/(600 1,46)+550/(600 3,89) => R j = 3,42 = 0,
24 ESIMERKKI 3: Puurunkoisen seinän lämmönläpäisykertoimen määrittäminen epätasa-aine (Siikanen, Rakennusfysiikka) Kerros Paksuus λ R Sisäp. pintav. 0,13 Lastulevy 0,012m 0,12 0,10 Runko + eriste 3,42 Höyrynsulku 0,04 Tuulensuojalevy 0,012m 0,065 0,185 Ulkop. pintav. 0,04 R T = 3,915 U = 1/R T = 1 / 3,915 = 0,26
RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN
460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus
LisätiedotLÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA
466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3
LisätiedotLämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä
C SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristys Ohjeet 003 1 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 00 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotEnergiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013
Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020
LisätiedotLUENTO 3 LÄMPÖ, LÄMMITYS, LÄMMÖN- ERISTÄMINEN, U-ARVON LASKENTA
LUENTO 3 LÄMPÖ, LÄMMITYS, LÄMMÖN- ERISTÄMINEN, U-ARVON LASKENTA RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET 453535P, 2 op Esa Säkkinen, arkkitehti esa.sakkinen@oulu.fi Jaakko Vänttilä, DI, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi
Lisätiedot27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona
LisätiedotLÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012
LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-
LisätiedotLämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.
akennusfysiikkaa rakennusinsinöörille Lämpö afnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright afnet-ryhmä LUONNOSVESIO 7.9.004 akennusteollisuuden koulutuskeskus ATEKO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu
Lisätiedot4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN
RIL 55-4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRYMINEN 4. LÄMPÖ Lämpö on aineen molekyylien liike-energiaa, joka kasvaa lämpötilan noustessa kaasuissa molekyylit liikkuvat ja törmäävät toisiin molekyyleihin. Lämpötilan
LisätiedotRakennusfysiikka. Rakennusfysiikka. Suunnitteluperusteet. Rakennesuunnittelu. Rakentaminen. TI Schöck IDock /FI/2018.1/Syyskuu
Rakennusfysiikka Suunnitteluperusteet Rakennesuunnittelu Rakentaminen 1 Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö.
LisätiedotRakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.
3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja
LisätiedotUKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI
UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI GRAFIITTIERISTEEN YLIVOIMAA Uudet huippulaatuiset grafiittieristeet UKOREX GRAFIT ja UKOREX ULTRA luovat uusia mahdollisuuksia rakennusten eristämiseen. Rakentajalle
LisätiedotIlmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014
Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER
LisätiedotRakennusten lämmöneristys Määräykset 2010
C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä
LisätiedotJouko Kokko ALAPOHJALIITYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI
Jouko Kokko ALAPOHJALIITYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI ALAPOHJALIITTYMÄN VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI Jouko Kokko Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotViivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas
Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Ohje rakennusosien välisten liitosten viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaan 27.4.2012 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tämä opas käsittelee rakennusosien välisiä
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotRAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS
1 466111S Rakennusfysiikka 5 op. RAKENNUKSEN ILMANPITÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA Paloniitty Sauli. 2012. Rakennusten tiiviysmittaus.
LisätiedotVUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET
VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN
LisätiedotARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti
ARK-A3000Rakennetekniikka:Käytettävienyhtälöidenkoonti Tässä dokumentissa esitellään ja eritellään kurssilla tarvittavat yhtälöt. Yhtälöitä ei tulla antamaan tentin yhteydessä, joten nämä on käytännössä
LisätiedotRAKENNUSFYSIKAALISTA SUUNNITTELUA SÄÄTELEVÄT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET
466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENNUSFYSIKAALISTA SUUNNITTELUA SÄÄTELEVÄT MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotHIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS
HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2011 HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Opinnäytetyö 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun
LisätiedotOikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla
Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotPassiivitalon rakennesuunnittelu. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen
Passiivitalon rakennesuunnittelu Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista.
LisätiedotBetonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07901-11 Betonielementtirakenteisen rakennuksen vaipan kylmäsiltatarkastelut Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen Julkinen 2 (33) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2
LisätiedotUudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.
Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin
LisätiedotMatalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka
Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotMarko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen
1 Marko Ylitalo Rakennetyyppien päivittäminen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN
Lisätiedot5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1
Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotLämmöneristys Ohjeet 2012
C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Lämmöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä päivänä
LisätiedotEnergiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava
LisätiedotRakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT
ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
LisätiedotLämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1
Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotTEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Kone- ja tuotantotekniikka. Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja ympäristötekniikka INSINÖÖRITYÖ LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS OVIRAKENTEILLE Työn tekijä: Risto A. Hämäläinen Työn valvoja: Markku
LisätiedotPauli Poikkimäki. Liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit
Pauli Poikkimäki Liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit Liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit Pauli Poikkimäki Opinnäytetyö Kevät 2016 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ
LisätiedotRakennusfysiikka. Rakennusfysiikka. Teräsbetoni/teräsbetoni. TI Schöck Isokorb XT/FI/2018.1/Syyskuu
Rakennusfysiikka Teräsbetoni/teräsbetoni 1 Lämmöneristys Lämmöneristys 3 Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö.
LisätiedotPientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla
RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla
LisätiedotRakennusfysiikan käsikirja Rakennusten kylmäsillat
Rakennusfysiikan käsikirja Rakennusten kylmäsillat Alkusanat Tämä opas käsittelee rakennusosien kylmäsiltoja ja niihin liittyviä ilmiöitä. Oppaan tarkoitus on antaa helposti ymmärrettävää yleistietoa kylmäsiltojen
LisätiedotRakennuksen lämmöneristys
Rakennuksen lämmöneristys MÄÄRÄYKSET 2007 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä
LisätiedotTilaisuuden järjestävät:
KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotASENNUSPIIRUSTUKSET. Selluvilla talojen lämmöneristykseen
ASENNUSPIIRUSTUKSET Werrowoolin selluvilla on Virossa valmistettu ympäristöystävällinen lämmöneristysmateriaali, jolla on erittäin hyvät lämmöneristysominaisuudet. Se sopii mainiosti sekä uusien että kunnostettavien
LisätiedotRAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta. Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos
RAK-C3003 - Tietoyhdennetty rakentaminen Rakentamisen suunnitteluprosessi talotekniikan näkökulmasta Jouko Pakanen, ENG/Rakennustekniikan laitos Lähdekirjallisuutta RIL 249-2009 Matalaenergiarakentaminen
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotAsuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö
Asuinkerrostalojen energiakorjaukset Olli Teriö 10.1.2018 Agenda Poimintoja laeista ja asetuksista (Herättämään keskustelua) Esimerkkejä energiatehokkuuden parantamisesta Esimerkki korjauksen taloudellisuuden
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotRakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010
Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset
LisätiedotTARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA. RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II
TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 1.1 Tausta... 1 1.2 Tavoite ja rajaus... 1 1.3 Työn suoritus...
LisätiedotEnergiaselvityksen tulosten yhteenveto
Energiaselvityksen tulosten yhteenveto Rakennuskohde: Demokohde Rakennustyyppi: Omakotitalo Pääsuunnittelija: Pekka Pääsuunnittelija Selvityksen tekijä: Demo2 Käyttäjä Rakennuslupa Nro: Osoite: Pvm: Allekirjoitus:
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä
C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2003 1 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Ympäristöministeriön
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
Lisätiedot466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit
LisätiedotOhjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi
Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset
LisätiedotAnette Yläjoki. Energiatehokkuus pientalorakentamisessa
1 Anette Yläjoki Energiatehokkuus pientalorakentamisessa Opinnäytetyö Kevät 2011 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT
Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun
LisätiedotYläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn
Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotA4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Nurmijärvi 01.12.2010 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia
LisätiedotMateriaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa
Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41
LisätiedotENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)
ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa
LisätiedotEnergiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,
Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta
LisätiedotEnergiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020
Energiamääräykset sekä linjaukset vuoteen 2020 Ylijohtaja Helena Säteri Energiailtapäivä 11.9.2008 1 2 Rakennukset ja ilmastonmuutos Suomessa 2003 Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ VUODEN 2010 ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN RAKENNUSTAPAKÄSIKIRJA
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Rakennetekniikka INSINÖÖRITYÖ VUODEN 2010 ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUKAINEN RAKENNUSTAPAKÄSIKIRJA Työn tekijä: Kai Nordberg Työn ohjaaja: Jouni Kalliomäki Työn
LisätiedotSPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät
SPU U-ARVOTAULUKOT Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät uudisrakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen korjausrakentaminen Alapohjat uudis- ja korjausrakentaminen SPU U-arvotaulukoista löydät
LisätiedotLÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1
LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 pvm. 15.3.2011 2. KERROS, YLÄ-AULA Kuva 1 Tuulikaappi, ulko-ovi. -3,8 18,5 Referenssipiste R 12 71 - Mittausalue 2 min 4,4 37 2 Tuulikaapin ulko-ovesta johtuu viileää ulkoilmaa
LisätiedotFRAME-PROJEKTIN ESITTELY
FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.
LisätiedotENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:
TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013
Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen
LisätiedotKivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot
Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI 09 Oulu, 10.11.09 Mikko Saari, VTT Energiatehokkaan talon suunnittelun ja toteutuksen periaatteet l l l Viihtyisä, terveellinen
LisätiedotPassiivitalo. Jyri Nieminen VTT
Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotRakennusfysiikan käsikirja. Rakennusten kylmäsillat.
Rakennusfysiikan käsikirja. Rakennusten kylmäsillat. Alkusanat Tämä opas käsittelee rakennusosien kylmäsiltoja ja niihin liittyviä ilmiöitä. Oppaan tarkoitus on antaa helposti ymmärrettävää yleistietoa
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Rakennusten energiatekniikka, Skanskan vierailun tehtävänanto
23.2.2018 / Simo Kilpeläinen ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Rakennusten energiatekniikka, Skanskan vierailun tehtävänanto 1 Yleistä Tässä ohjeessa määritellään Skanskan pääkonttorin ryhmätyöhön
LisätiedotTEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ SEINÄRAKENTEEN LISÄERISTEEN VAIKUTUS RAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSOMINAISUUKSIIN Työn tekijä: Mikko Peltoniemi Työn ohjaaja: Kari
LisätiedotVIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI: NUMEERISEN LASKENNAN HYÖTY RAKENNUKSEN E-LUKUUN
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Ville Vikström VIIVAMAINEN LISÄKONDUKTANSSI: NUMEERISEN LASKENNAN HYÖTY RAKENNUKSEN E-LUKUUN Opinnäytetyö Kesäkuu 2014 OPINNÄYETYÖ Kesäkuu 2014
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotEnergiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Mäntsälä 23.2.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia
LisätiedotBetonisandwich- elementit
Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla
LisätiedotRIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN
RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön
LisätiedotTyön nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan
MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla
LisätiedotRAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)
RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine
LisätiedotWienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine
Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine Havainnekuva talosta RI Juha Karilainen, Wienerberger Oy Ab Miksi passiivienergiatalo tiilestä? Pitkällä aikavälillä täystiilinen rakenneratkaisu on elinkaariedullisin
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotEnergiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
LisätiedotENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava
RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:
Lisätiedot