C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012"

Transkriptio

1 C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012

2 2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltaisala 1.2 Vastavuoroinen tunnustainen 1.3 Määriteliä 2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS 2.1 Yleistä 2.2 Läönläpäisykertoien laskenta 2.3 Korjatun läönläpäisykertoien laskenta 2.4 Luonnollinen konvektio läöneristyksessä 3 RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET 3.1 Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ja sen valintaahdollisuudet 4 PINTAVASTUKSET JA ILMAKERROSTEN LÄMMÖNVASTUKSET 4.1 Pintavastus 4.2 Ilakerroksen läönvastus 5 MAANVASTAISET JA RYÖMINTÄTILAISET RAKENTEET JA NIIDEN LÄMMÖNLÄPÄISY- KERTOIMIEN LASKENTA 5.1 Yleistä 5.2 Laskennan lähtöarvoja 5.3 Maanvastaiset rakenteet 5.4 Ryöintätilaiset rakenteet 6 IKKUNAN, OVEN SEKÄ HUOLTO- JA TUULETUSLUUKUN LÄMMÖNLÄPÄISY- KERTOIMIEN LASKENTA 6.1 Yleistä 6.2 Ikkunoiden, ovien sekä huolto- ja tuuletusluukkujen läönläpäisykerroin 7 LÄMMÖNERISTYKSEN SUUNNITTELU JA ERISTÄMINEN 7.1 Läöneristyksen suunnittelu 7.2 Läöneristeiden käsittely, varastointi ja asentainen 7.3 Suojaainen ilavirtauksilta ja tuulelta OHJEISIIN LIITTYVIÄ SFS-EN-STANDARDEJA OPASTAVIA TIETOJA Selostukset, jotka on kirjoitettu kapealle palstalla kursivoituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauksia säädöksiin, ääräyksiin ja ohjeisiin.

3 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltaisala Nää ohjeet koskevat rakennuksen ulkoilaan ja aahan rajoittuvia sekä rakennuksen eri tilojen välisiä rakennusosia ja rakenteita, näiden läönläpäisykertoien äärittäistä sekä läöneristyksen suunnittelua ja toteutusta. Ohjeet koskevat hyvän rakennustavan ukaisia käytännön rakenteita, joissa esiintyvien vähäisten epäideaalisuuksien vaikutus otetaan tarvittaessa huoioon läönläpäisykertoien laskennassa. Nää ohjeet vastaavat voiassa olevissa SFS-EN-standardeissa esitettyä läönläpäisykertoien laskentatapaa. Maanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden osalta on ahdollista käyttää yös ohjeissa esitettyä yksinkertaistettua laskentaenetelää. Yksityiskohtaiseat ja erikoistapauksia käsittelevät ohjeet esitetään SFS-EN-standardeissa. Ohjeet sisältävät yhden hyväksyttävän tavan todeta rakentaisääräyskokoelan osassa D3 läönläpäisykertoielle asetettujen vaatiusten täyttyinen Nää ohjeet eivät koske läöneristyksen kautta ohjattavan ilavirtauksen, rakennusosien läpi puolelta toiselle vuotavan ilan eivätkä rakennukseen kohdistuvan auringon säteilyn tai uiden ajan funktiona vaihtelevien rakenteisiin kohdistuvien läpökuorien vaikutusten laskentaa. 1.2 Vastavuoroinen tunnustainen Milloin näissä ohjeissa on annettu tietoa käytettävissä olevista SFS-standardeista, niiden ohella ja sijasta voidaan käyttää yös uualla Euroopan talousalueella tai Turkissa voiassa olevaa tasoltaan vastaavaa standardia. 1.3 Määriteliä Näissä ohjeissa tarkoitetaan: 1) ikkunan kehällä ikkuna-aukon pieliin rajoittuvaa ikkunan avautuatonta karirakennetta ja siihen saranoin kiinnitettyjä avautuvia puiteosia. Avautuattoassa ikkunassa lasitus kiinnitetään yleensä suoraan karirakenteeseen, jolloin puiteosa puuttuu kehästä; 2) ilansululla rakennusosassa olevaa ainekerrosta, joka estää haitallisen ilavirtauksen rakennusosan läpi puolelta toiselle; Ilansulkuna toiii usein rakennusosaan jotain uuta pääasiallista tarkoitusta varten tehty ainekerros. 3) iloitetulla läönjohtavuudella λ D (W/( K)) arvoa, joka on voiassa olevan SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaisesti ääritetty ja joka perustuu yleensä 10 C keskiläpötilassa suoritettuihin läönjohtavuuden ittauksiin sekä ittaustulosten tilastolliseen käsittelyyn. Iloitettua läönjohtavuutta käytetään läönjohtavuuden suunnitteluarvon lähtötietona; 3

4 4) keskiääräisellä läönjohtavuudella λ ean (W/( K)) keskiääräistä läönjohtavuutta, joka iloittaa aineen läönjohtavuuden yksittäisten ittaustulosten λ 10, ariteettisen keskiarvon, kun ittaukset on suoritettu 10 C keskiläpötilassa ja aineen kosteuspitoisuus on vastannut 23 C läpötilassa 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta; 5) korjatulla läönläpäisykertoiella U c (W/( 2 K)) rakenneosan lopullista U-arvoa, jota käytetään läpöhäviöiden laskennassa. Korjatussa läönläpäisykertoiessa on tarvittaessa otettu huoioon läönläpäisykertoien korjausteri; 6) kyläsillalla rakennusosassa olevaa, viereisiin aineisiin verrattuna hyvin läpöä johtavasta aineesta tehtyä rakenneosaa, jonka kohdalla läpötilaeron vaikutuksesta rakennusosan pintojen läpi kulkevan läpövirran tiheys on jatkuvuustilassa viereiseen alueeseen verrattuna suurepi; 7) lattiarakenteella alapohjan osaa, joka ei sisällä aanvastaisessa alapohjassa läöneristeen alla olevia aakerroksia ja joka ryöintätilaisessa alapohjassa sisältää ryöintätilan yläpuolella olevat rakennekerrokset; 8) läöneristeellä rakennusainetta, jota käytetään pääasiallisesti tai uun käyttötarkoituksen ohella olennaisesti läöneristäiseen; 9) läöneristyksellä yhdestä tai useaasta läöneristekerroksesta rakennusosaan tehtyä eristekokonaisuutta; 10) läönjohtavuudella λ (W/( K)) läpövirran tiheyttä jatkuvuustilassa pituusyksikön paksuisen tasa-aineisen ainekerroksen läpi, kun läpötilaero ainekerroksen pintojen välillä on yksikön suuruinen; 11) läönjohtavuuden suunnitteluarvolla λ U (W/( K)) arvoa, joka on SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaan ääritetty läönjohtavuuden suunnitteluarvo, SFS-ENstandardissa esitetty taulukoitu läönjohtavuuden suunnitteluarvo, näissä ohjeissa annettu läönjohtavuuden suunnitteluarvo tai uulla tavalla ääritetty, rakennusosalle soveltuva läönjohtavuuden suunnitteluarvo (esierkiksi tyyppihyväksytty arvo), jota käytetään rakenteiden läpöteknisissä laskelissa. λ U -arvo vastaa aikaisein käytössä ollutta λ d -arvoa; Läönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U korvaa aikaisein käytössä olleen kansallisen läönjohtavuuden suunnitteluarvon λ n (noraalinen läönjohtavuus). Läönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U sisältää aineen läönjohtavuuden ittaustulosten hajonnan sekä läpötilan, kosteuspitoisuuden ja ikääntyisen vaikutukset läönjohtavuuteen. Nää tekijät ovat sisältyneet yös aikaisepaan noraalisen läönjohtavuuden arvoon, tosin eri tavoin ääritettynä. Läönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U ei sisällä läöneristeessä olevista ilaraoista ja epäideaalisesta asennuksesta eikä läöneristeen suuresta ilanläpäisevyydestä aiheutuvaa läön siirtyisen lisäystä ainekerroksessa. Aikaisepi noraalisen läönjohtavuuden arvo on sisältänyt yös näiden tekijöiden vaikutuksen. Näiden tekijöiden vaikutukset on tarkistettava ja otettava tarvittaessa huoioon läöneristettä valittaessa ja rakennusosan korjattua läönläpäisykerrointa U c ääritettäessä kohdan 2.3 ukaisesti. 12) läönläpäisykertoiella U (W/( 2 K)) läpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun läpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ypäristöjen välillä on yksikön suuruinen; 4

5 13) läönläpäisykertoien korjausterillä ΔU (W/( 2 K)) läönläpäisykertoieen tarvittaessa lisättävää teriä, joka sisältää läöneristeen ilarakojen korjaustekijän, ekaanisten kiinnikkeiden ja uiden säännöllisten pisteäisten kyläsiltojen korjaustekijän sekä käännettyjen kattojen korjaustekijän; 14) läönvastuksella R ( 2 K/W) terisessä jatkuvuustilassa olevan tasapaksun ainekerroksen tai kerroksellisen rakenteen läönvastusta, joka iloittaa rakenteen eri puolilla olevien isoteristen pintojen läpötilaeron ja ainekerroksen läpi kulkevan läpövirran tiheyden suhteen; 15) pisteäisellä kyläsillalla kyläsiltaa, joka on rakenteessa paikallinen ja jolla ei ole rakenteen pinnan suunnassa jatkuvaa saanlaisena pysyvää poikkileikkausta; 16) pisteäisellä lisäkonduktanssilla Χ, (W/K) pisteäisen kyläsillan (esierkiksi terässide) aiheuttaaa lisäystä jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaan läpövirtaan, kun läpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ypäristöjen välillä on yksikön suuruinen; 17) sisä- ja ulkopuolen pintavastuksella R si ja R se, ( 2 K/W) rakennusosan pinnan ja sisä- tai ulkopuolisen ypäristön välisen rajakerroksen läönvastusta; 18) tuulensuojalla rakennusosassa olevaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin; 19) valoaukolla lasi- tai uiden vastaavien ainekerrosten uodostaaa läpinäkyvää aluetta; 20) viivaaisella kyläsillalla kyläsiltaa, jonka poikkileikkaus on rakenteen pinnan suuntaan jatkuvana saan-lainen; 21) viivaaisella lisäkonduktanssilla Ψ, (W/ K) viivaaisen kyläsillan (esierkiksi teräsranka) aiheuttaaa lisäystä jatkuvuustilassa rakennusosan tai sen reuna-alueen läpi kulkevaan läpövirtaan, kun läpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ypäristöjen välillä on yksikön suuruinen. 5

6 2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS 2.1 Yleistä Näissä ohjeissa esitetään enetelä rakennusosien ja rakenteiden korjatun läönläpäisykertoien ( ) laskeiseksi. Muutakin enetelää voidaan käyttää, jos näitä ohjeita ei voida soveltaa tai korvaava laskentaenettely on vähintään yhtä tarkka kuin tässä esitetty. Myös kokeellista tulosta voidaan käyttää, jos laskennallinen äärittäinen on kohtuuttoan vaikeaa tai laskennassa tarvittava lähtötieto ääritetään kokeellisesti. Läönläpäisykertoien yksittäinen ittaustulos pätee vain tutkitulle koerakenteelle ittausoloissa. Jos läönläpäisykertoien laskenta on kohtuuttoan hankalaa, voidaan koetuloksen perusteella kuitenkin arvioida rakenneratkaisulle käytännön suunnitteluun soveltuva läönläpäisykertoien arvo. Tällöin on pyrittävä ottaaan huoioon ittausten epätarkkuus, rakenteen ja siinä käytettävien aineiden oinaisuuksien vaihtelu käytännössä, rakennesuunnitelien ukainen ateriaalien käyttöläpötilaolosuhteiden ja - kosteuspitoisuuden vaikutus sekä rakennusaineiden ahdollinen läönjohtavuuden palautuaton uuttuinen käyttöiän aikana Korjattu läönläpäisykerroin ( ) on rakennusosan lopullinen läönläpäisykerroin, jota käytetään rakennuksen ääräystenukaisuutta osoitettaessa sekä rakennuksen energiankulutuslaskelissa. Osoitettaessa läpöhäviöiden ääräystenukaisuutta tasauslaskelassa ja energiankulutustarkasteluissa U-arvolla tarkoitetaan korjattua läönläpäisykerrointa. Tässä ohjeessa eri rakennusosien korjatun läönläpäisykertoien erkinnässä käytetään U-kirjainta, jolla on eri alaindeksejä, esierkiksi aanvastaisessa alapohjassa U f Rakennuksen vaippaan eri syistä tehtäviä yksittäisiä kyläsiltoja ei tarvitse ottaa huoioon rakennusosan läönläpäisykerrointa laskettaessa. Yksittäisen kyläsillan voi uodostaa esierkiksi suuri läpivienti, hori, parvekkeen kannatus, alapohjan läpäisevä pilari, rakenteeseen sijoitettu talotekniikan koponentti tai uu erikseen suunniteltu ja toteutettu yksittäinen ratkaisu. 2.2 Läönläpäisykertoien laskenta Rakennusosan läönläpäisykerrointa ( ) laskettaessa ainekerrosten läönjohtavuutena ( ) käytetään läönjohtavuuden suunnitteluarvoja ( ) Rakennusosan läönläpäisykerroin ( ) on rakennusosan kokonaisläönvastuksen ( ) käänteisluku (1) rakennusosan läönläpäisykerroin W/( 2 K) rakennusosan kokonaisläönvastus 2 K/W. 6

7 Rakennusosan kokonaisläönvastus ( ) sisältää rakennusosan läönvastuksen ja rakennusosan olepien puolien pintavastukset Läpö voi johtua rakennusosan sisällä usean ainekerroksen läpi. Ainekerrokset voivat poiketa toisistaan sekä paksuudeltaan että läönjohtavuudeltaan. Yksittäisen ainekerroksen läönvastus ( ) lasketaan ainekerroksen paksuutta ( ) ja läönjohtavuuden suunnitteluarvoa ( ) käyttäen kaavasta (2) (2) ainekerroksen läönvastus ainekerroksen paksuus ainekerroksen läönjohtavuuden suunnitteluarvo 2 K/W W/( K). Mikäli ainekerroksen paksuus ( ) vaihtelee läpövirran suuntaan nähden kohtisuorassa tasossa, voidaan ainekerroksen paksuutena käyttää ainekerroksen paksuuden keskiääräistä arvoa edellyttäen, ettei ainekerroksen vähiäispaksuus alita ainekerroksen keskiääräistä paksuutta enepää kuin 20 % Rakennusosan läönjohtavuudeltaan erilaiset ainekerrokset voivat olla läpövirran suuntaan nähden peräkkäin tai rinnan. Läpövirran suuntaan nähden peräkkäisistä ainekerroksista (Kuva 1) uodostuvan rakennusosan kokonaisläönvastus ( ) lasketaan kaavalla (3) (3) rakennusosan kokonaisläönvastus sisäpuolen pintavastus rakennusosan ainekerrosten 1, 2,...,n läönvastukset ulkopuolen pintavastus 2 K/W 2 K/W 2 K/W 2 K/W. Kunkin yksittäisten peräkkäisen ainekerroksen läönvastus ( ) lasketaan ainekerroksen paksuutta ja läönjohtavuutta käyttäen kaavasta (2) ja sijoitetaan kaavaan (3) Jos rakennusosassa on läpövirran suuntaan nähden läönjohtavuudeltaan erilaisia rinnakkaisia ainekerroksia (Kuva 2), rakennusosan kokonaisläönvastukselle lasketaan ylälikiarvo ( ) ja alalikiarvo ( ). Rakennusosan kokonaisläönvastus ( ) on näiden arvojen keskiarvo (4) rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvo rakennusosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvo 2 K/W 2 K/W. Jos epätasa-aineiselle rakennusosalle ääritettyjen läönvastusten ylä- ja alalikiarvon suhde on suurepi kuin 1,5 tai rakennusosassa on etallirakenteiden uodostaia säännöllisiä viivaaisia kyläsiltoja, rakennusosan läönläpäisykerrointa (U) ei voida äärittää läönvastusten ylä- ja alalikiarvojen avulla. Tässä tapauksessa säännöllisten viivaaisten kyläsiltojen vaikutus voidaan ottaa huoioon kohdan ukaisesti lisääällä ilan kyläsiltoja laskettuun rakennusosan läönläpäisykertoien 7

8 arvoon viivaaisten kyläsiltojen aiheuttaa lisäys (ΔU Ψ ). Säännöllisten viivaaisten kyläsiltojen vaikutus rakennusosan läönläpäisykertoieen voidaan vaihtoehtoisesti äärittää yös tarkealla laskentaenetelällä tai kokeellisesti. Rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvoa ( ) laskettaessa rakennusosa jaetaan läpövirran suuntaisiin, koko rakennusosan läpi ulottuviin itsenäisiin lohkoihin, jotka uodostuvat läpövirran suuntaan nähden peräkkäin olevista läönjohtavuudeltaan erilaisista ainekerroksista (Kuva 3). Läönjohtavuudeltaan erilaiset rinnakkaiset ainekerrokset sijoitetaan näin toisistaan riippuattoiin lohkoihin. Jokaisen näin uodostetun lohkon kokonaisläönvastus lasketaan erikseen kohdan kaavaa (3) käyttäen pintavastukset ukaan lukien. Lopuksi lohkojen kokonaisläönvastukset sijoitetaan yhtälöön (5) rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvon ( ) laskeiseksi (5) rakennusosan kokonaisläönvastuksen ylälikiarvo lohkojen a, b,, n osuudet rakennusosan läpövirran suuntaan nähden kohtisuorasta pintaalasta lohkojen a, b,, n kokonaisläönvastukset 2 K/W - 2 K/W. Rakennusosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvoa ( ) laskettaessa rakennusosa jaetaan läpövirran suuntaan nähden kohtisuoriin, koko rakenneosan läpi ulottuviin kerroksiin siten, että jokainen kerros on läönjohtavuudeltaan yhtenäinen läpövirran suunnassa (Kuva 4). Seuraavaksi kunkin kerroksen läönjohtavuudeltaan erilaisten rinnakkaisten lohkojen läönvastukset yhdistetään kerros kerrallaan kaavaa (6) käyttäen (6) rakennusosan kerroksessa j yhdistettävien rinnakkaisten lohkojen a, b,..., n yhteenlaskettu läönvastus yhdistettävien rinnakkaisten lohkojen a, b,, n osuudet rakennusosan läpövirran suuntaan nähden kohtisuorasta pinta-alasta rakennusosan kerroksessa j yhdistettävien rinnakkaisten lohkojen a, b,..., n läönvastukset 2 K/W - 2 K/W. Kaavaa (6) käytettäessä kerroksessa j olevien läönjohtavuudeltaan erilaisten rinnakkaisten lohkojen läönvastukset lasketaan kaavaa (2) käyttäen. Paksuutena ( ) kaavassa (2) käytetään jokaiselle yhdistettävälle lohkolle tarkasteltavan kerroksen paksuutta. Kerroksen paksuus on se atka, jonka yhdistettävät läönjohtavuudeltaan erilaiset lohkot kulkevat rinnan. Tää paksuus ei välttäättä ole yhtä suuri kuin ainekerroksen kokonaispaksuus, jos yhdistettävät lohkot eivät kulje koko paksuudeltaan rinnan. Osuudet ovat yhtä suuret kaavoissa (5) ja (6). Läönjohtavuudeltaan erilaisten rinnakkaisten lohkojen läönvastuksen yhdistäisen jälkeen rakenneosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvo ( ) lasketaan kaavalla (7) ( ) ( ) (7) rakennusosan kokonaisläönvastuksen alalikiarvo sisäpuolen pintavastus 2 K/W 2 K/W 8

9 ulkopuolen pintavastus rakennusosan kerroksissa a, b,..., j olevien rinnakkaisten lohkojen yhdistetyt läönvastukset (esierkiksi läönvastukset ja kuvassa 4) rakenneosan tasa-aineisista ja tasapaksuisista ainekerroksista uodostuvien kerrosten 1, 2,..., k läönvastukset (esierkiksi läönvastus kuvassa 4) 2 K/W 2 K/W 2 K/W. d 1 d 2 d 3 R se R si Kuva 1. Esierkki läpövirran suuntaan nähden peräkkäisistä ainekerroksista uodostuvasta rakennusosasta. Kuva 2. Esierkki läpövirran suuntaan nähden rinnakkaisia ainekerroksia (kerrokset 2, 3 ja 4) sisältävästä rakennusosasta. d 1 d 2 d 3 R se R si =R Ta = R T R se 1 4 R si =R Tb d 4 Kuva 3. Esierkki kuvan 2 rakennusosan läönvastuksen ylälikiarvoa ( ) laskettaessa käytettävistä lohkoista. Kuva 4. Esierkki kuvan 2 rakennusosan läönvastuksen alalikiarvoa ( ) laskettaessa käytettävistä kerroksista. 9

10 2.3 Korjatun läönläpäisykertoien laskenta Rakennusosan korjattu läönläpäisykerroin ( ) saadaan lisääällä luvussa 2.2 laskettuun läönläpäisykertoien arvoon ( ) läönläpäisykertoien korjausteri ( ) kaavalla (8) (8) rakennusosan korjattu läönläpäisykerroin W/( 2 K) rakennusosan läönläpäisykerroin W/( 2 K) läönläpäisykertoien korjausteri W/( 2 K). Läönläpäisykertoien korjausteri ( ) lasketaan kaavalla (9) läönläpäisykertoien korjausteri W/( 2 K) ekaanisista kiinnikkeistä aiheutuva korjaustekijä, kaava (10) W/( 2 K) tai kaava (11) ilaraoista aiheutuva korjaustekijä, kaava (14) W/( 2 K) käännetyistä katoista aiheutuva korjaustekijä, kaava (15) ΔU Ψ viivaaisista kyläsilloista (esierkiksi teräsranka) aiheutuva korjaustekijä, kaava (16) W/( 2 K). W/( 2 K) Jos läönläpäisykertoien korjausteri ( ) on väheän kuin 3 % rakennusosan läönläpäisykertoien ( ) arvosta, läönläpäisykertoien korjausteriä ei tarvitse ottaa huoioon. Tällöin rakennusosan korjattu läönläpäisykerroin on yhtä suuri kuin rakennusosan kohdassa 2.2 laskettu läönläpäisykerroin. Rakennusvaipan läpöhäviötä laskettaessa otetaan rakennusosien läönläpäisykertoiien lisäksi huoioon yös rakennusosien välisten liitosten aiheuttaien kyläsiltojen vaikutus rakentaisääräyskokoelan osan D5 ukaisesti Eristeen osittain tai kokonaan läpäisevien ekaanisten kiinnikkeiden ja uiden säännöllisten pisteäisten kyläsiltojen korjaustekijä ( ) voidaan laskea likiääräisesti kaavalla (10) ( ) (10) ekaanisista kiinnikkeistä aiheutuva korjaustekijä W/( 2 K) kerroin, kaava (12) - kiinnikkeen läönjohtavuus W/( K) yhden kiinnikkeen poikkipinta-ala 2 kiinnikkeiden lukuäärä neliöetriä kohden 1/ 2 sen läöneristekerroksen kokonaispaksuus, johon kiinnike on asennettu sen läöneristekerroksen läönvastus ilan kyläsiltojen vaikutusta, 2 K/W jonka kiinnike läpäisee, kaava (13) 10

11 tarkasteltavan rakennusosan kokonaisläönvastus ilan korjaustekijöiden ja kyläsiltojen vaikusta, kohdan 2.2 ukaisesti laskettuna 2 K/W. Mekaanisten kiinnikkeiden ja uiden pisteäisten säännöllisten kyläsiltojen aiheuttaaa korjausta ei tarvitse tehdä, jos kiinnikkeet lävistävät tyhjän välitilan tai jos kiinnikkeen läönjohtavuus ( ) on pienepi kuin 1 W/( K). Kaavaa (10) ei voida käyttää, jos kiinnike yhdistää kahta etallilevyä. Tällaisen tapauksen laskeiseksi on esitetty tarkepia ohjeita SFS-EN-standardeissa. Mekaanisten kiinnikkeiden ja uiden pisteäisten säännöllisten kyläsiltojen aiheuttaa läönläpäisykertoien lisäys ( ) voidaan laskea tarkein kaavalla (11) (11) ekaanisista kiinnikkeistä aiheutuva korjaustekijä W/( 2 K) rakennusosassa olevien keskenään saanlaisten pisteäisten W/K kyläsiltojen aiheuttaa pisteäinen lisäkonduktanssi saanlaisten pisteäisten kyläsiltojen lukuäärä rakennusosassa - rakennusosan pinta-ala 2. Kaavassa (10) käytetty kerroin lasketaan kaavalla (12) (12) sen läöneristekerroksen kokonaispaksuus, johon kiinnike on asennettu pituus, jonka kiinnikkeen huoattavasti ypäröivää läöneristettä parein läpöä johtava osa kulkee tarkasteltavan läöneristekerroksen sisällä kohtisuoraan eristeen paksuuden suuntaisesti (läpövirran suuntainen pituus). Jos kiinnike läpäisee eristekerroksen kokonaan, kertoien arvo on 0,8. Kaavassa (10) käytetty läönvastus lasketaan kaavalla (13) (13) pituus, jonka kiinnikkeen huoattavasti ypäröivää läöneristettä parein läpöä johtava osa kulkee tarkasteltavan läöneristekerroksen sisällä kohtisuoraan eristeen paksuuden suuntaisesti (läpövirran suuntainen pituus) sen läöneristekerroksen läönjohtavuus, jonka läpi kiinnike kulkee W/( K). 11

12 2.3.3 Läöneristyksessä ahdollisesti olevien ilarakojen ja epäideaalisen asennuksen aiheuttaa lisäys läönläpäisykertoieen lasketaan kaavalla (14) ( ) (14) ilaraoista aiheutuva korjaustekijä W/( 2 K) ilaraoista aiheutuva korjauskerroin W/( 2 K) ilarakoja sisältävän läöneristekerroksen läönvastus 2 K/W ilan kyläsiltojen vaikutusta, kaava (2) tarkasteltavan rakenneosan kokonaisläönvastus ilan 2 K/W. korjaustekijöiden ja kyläsiltojen vaikusta, kaava (3) Ilaraoista aiheutuva korjauskerroin ( käytettävissä. ) voidaan valita taulukosta 1, ellei tarkepia tietoja ole Taulukko 1. Ilaraoista aiheutuva korjauskerroin. Taso Ilaraon kuvaus Läöneristeessä ei ole ilarakoja tai läöneristeessä on vain vähäisiä ilarakoja, joilla ei ole erkittävää vaikutusta läönläpäisykertoieen. Läöneristeessä on eristeen läpäiseviä ilarakoja, jotka eivät kuitenkaan aiheuta ilan kiertokulkua läöneristeen läpiän ja kylän puolen välillä. Läöneristeessä on eristeen läpäiseviä ilarakoja, jotka aiheuttavat ilan kiertokulkua läöneristeen läpiän ja kylän puolen välillä. W/( 2 K) 0,00 0,01 0, Käännetty kattorakenne toteutetaan siten, että läöneriste on kokonaisuudessaan vedeneristeen yläpuolella. Käännettyjen kattojen rakenteissa tulee käyttää tarkoitukseen soveltuvaa läöneristettä. Käännettyjen kattojen korjaustekijällä ( ) otetaan huoioon yliääräinen läpöhäviö, joka aiheutuu käännetyissä katoissa sadeveden kulkeutuisesta läöneristeen liitosten kautta vedeneristyksen ja läöneristeen väliin. Käännettyjen kattojen korjaustekijä lasketaan kaavalla (15) ( ) (15) R 1 R Th käännettyjen kattojen korjaustekijä W/( 2 K) läityskauden keskiääräinen sateen intensiteetti, jona /vrk voidaan käyttää yleensä arvoa 0,5 /vrk vedeneristyksen ja läöneristeen väliin kulkeutuneen - sadeveden osuus keskiääräisestä sateen intensiteetistä ( ) kerroin, jolla kuvataan sadeveden kulkeutuisesta W vrk/( 2 K ). vedeneristyksen ja läöneristeen väliin aiheutuvaa kasvanutta läpöhäviötä vedeneristyksen yläpuolella olevan läöneristekerroksen 2 K/W läönvastus ilan kyläsiltojen vaikutusta, kaava (2) rakenteen kokonaisläönvastus, ilan korjaustekijöiden ja 2 K/W kyläsiltojen vaikutusta, kaava (3) 12

13 Suurin läönläpäisykertoien lisäys on rakenteella, vedeneristeen yläpuolella on yksi puskusauoin toteutettu läöneristekerros, jonka yläpinta on avoin, esierkiksi sorapinnoitus. Tällaisella toteutustavalla tehdylle rakenteelle voidaan käyttää kertoiien (f x) tulolle arvoa 0,04 W vrk/( 2 K ). Pienepiä kertoiien (f x) tulon arvoja voidaan käyttää, jos läöneristyskerros on toteutettu useaasta eristekerroksesta, sauat on pontattu ja yläpinta on suljettu, esierkiksi betoni tai asfalttipinta. Tällöin kertoiien (f x) tulon arvo on tyypillisesti 0,01 0,02 W vrk/( 2 K ). Tarkepia ohjeita kaavan (15) kertoiien äärittäiseksi on annettu käännettyjen kattojen eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnöissä ja laskentaoppaissa. Tarvittaessa kertoiien (f x) tulon arvo voidaan äärittää yös kokeellisesti Viivaaisten säännöllisten kyläsiltojen (esierkiksi teräsranka) aiheuttaa läönläpäisykertoien lisäys ( ) lasketaan kaavalla (16) (16) Ψ k l k viivaaisten säännöllisten kyläsiltojen aiheuttaa W/( 2 K) läönläpäisykertoien lisäys rakennusosassa olevien keskenään saanlaisten viivaaisten W/( K) kyläsiltojen k viivaainen lisäkonduktanssi saanlaisten viivaaisten kyläsiltojen yhteispituus rakennusosassa rakennusosan pinta-ala 2 Viivaaisten kyläsiltojen lisäkonduktanssien arvoja ääritetään tuotekohtaisesti valistajien toiesta. Viivaaiset lisäkonduktanssit on voitu ottaa huoioon jo valistajan äärittäässä rakenteen läönläpäisykertoien arvossa, jolloin niiden vaikutusta ei tarvitse laskea erikseen. 2.4 Luonnollinen konvektio läöneristyksessä Yläpohjien ja ulkoseinien läöneristekerroksissa ei saa tapahtua haitallisessa äärin luonnollista konvektiota. Tää voidaan tarkistaa laskealla läöneristekerrokselle uunnettu Rayleighin luku ( ), jonka tulee olla pienepi kuin taulukossa 2 annetut raja-arvot. Jos kaavalla (17) laskettu uunnettu Rayleighin luvun arvo ylittää taulukossa 2 annetun raja-arvon, on läöneristeessä tapahtuva luonnollinen konvektio estettävä rakenteellisin toienpitein tai läöneriste on vaihdettava kokonaan tai osittain väheän ilaa läpäisevään läöneristeeseen. Muunnettu Rayleighin luku lasketaan kaavalla (17) (17) uunnettu Rayleighin luku - 13

14 läöneristeen paksuus läöneristeen ilanläpäisevyys 3 /( s Pa) ilan dynaainen viskositeetti 10 C läpötilassa Pa s (0, Pa s) läöneristekerroksen sisä- ja ulkopinnan välinen läpötilaero K läöneristeen läönjohtavuuden suunnitteluarvo W/( K) kerroin, jonka arvo on kg/( 2 s 3 K 2 ). Kerroin on aan vetovoian kiihtyvyyden, ilan läpölaajeneiskertoien, ilan tiheyden ja ilan oinaisläpökapasiteetin tulo, joka on jaettu ilan kineaattisella viskositeetilla siten, että kaikki aineoinaisuudet on ääritetty 10 C läpötilassa. Tarkastelussa käytetään sisä- ja ulkoilan välisenä läpötilaerona 50 C:ta. Taulukko 2. Muunnetun Rayleighin luvun ( ) raja-arvot yläpohja- ja ulkoseinärakenteille. Rakennusosa Läpövirran suunta - Ulkoseinä Vaakasuuntaan 2,5 Yläpohja Ylöspäin, läöneristeen yläpinta avoin 15 Ylöspäin, läöneristeen yläpinnassa tuulensuoja 30 Kalteville yläpohja- ja ulkoseinärakenteille uunnettu Rayleighin luku voidaan äärittää interpoloialla kertoalla taulukon 2 yläpohjalle annettu arvo rakenteen kaltevuuskulan kosinin itseisarvolla. Vaakatason kaltevuuskula on 0. Jos näin saatu uunnettu Rayleighin luvun arvo on pienepi kuin ulkoseinälle taulukossa 2 ääritetty arvo, tulee tarkastelussa käyttää ulkoseinälle annettua arvoa Jos läöneristekerros toteutetaan kahdesta tai useaasta erilaisesta ilaa läpäisevästä läöneristeestä, joita ei ole erotettu toisistaan erillisellä ilansululla (esierkiksi yläpohjaan päällekkäin laitettava levyvilla- ja puhalluseriste), lasketaan tällaiselle kerrokselle yhdistetty odifioitu Rayleighin luku. Tätä varten lasketaan eri eristeistä koostuvien kerrosten yhdistetty läönjohtavuus ja ilanläpäisevyys kerrosten paksuuksien suhteen painotettuina keskiarvoina Oleassa olevien rakenteiden läpöteknisissä tarkasteluissa, esierkiksi rakenteiden lisäeristäisen yhteydessä, ilanläpäisevyyden vaikutus otetaan huoioon oleassa olevan läöneristeen osalta siinä tapauksessa, että lisäläöneriste uodostaa oleassa olevan läöneristeen kanssa yhtenäisen eristekerroksen. Määritettäessä yhtenäisen eristekerroksen uunnettu Rayleighin lukua lasketaan eristekerroksen yhdistetty läönjohtavuus ja ilanläpäisevyys oleassa olevan ja lisäläöneristeen paksuuksien suhteen painotettuina keskiarvoina. Ellei oleassa olevalle läöneristeelle ole löydettävissä ilanläpäisevyyden arvoa, sen ilanläpäisevyytenä käytetään lisäläöneristeen ilanläpäisevyyden arvoa kerrottuna kahdella Läöneristyskerroksen sisällä tapahtuvia ilavirtauksia tulee pyrkiä poistaaan rakenteellisten toienpiteiden lisäksi yös huolellisella asentaisella ja työn laadunvalvonnalla. 14

15 3 RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET 3.1 Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ja sen valintaahdollisuudet Läönjohtavuuden suunnitteluarvona ( ) voidaan käyttää SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaan ääritettyä läönjohtavuuden suunnitteluarvoa, SFS-EN-standardissa esitettyä taulukoitua läönjohtavuuden suunnitteluarvoa, taulukossa 3 annettua läönjohtavuuden suunnitteluarvoa tai uulla tavalla ääritettyä, rakennusosalle soveltuvaa läönjohtavuuden suunnitteluarvoa kuten esierkiksi tyyppihyväksyttyä arvoa. Ensisijaisesti käytetään SFS-EN-standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän ukaan ääritettyä läönjohtavuuden suunnitteluarvoa, tään jälkeen taulukoitua -arvoa ja viieisenä uulla enetelällä ääritettyä läönjohtavuuden suunnitteluarvoa. Jos saalle aineelle on annettu useita -arvoja, valitaan läönjohtavuudeksi parhaiten tarkasteltavaan kohteeseen soveltuva arvo Oleassa olevien rakenteiden läpöteknisissä tarkasteluissa käytetään ensisijaisesti niitä läönjohtavuuden suunnitteluarvoja, joita on käytetty rakennuksen läpöhäviöiden ääräystenukaisuutta osoitettaessa. Jos jonkin aineen läönjohtavuutena on käytetty jotakin uuta arvoa kuin läönjohtavuuden suunnitteluarvoa ( ) kuten esierkiksi noraalista läönjohtavuutta, käytetään tällaisten rakenteiden läpöteknisissä tarkasteluissa ensisijaisesti taulukossa 3 annettuja läönjohtavuuden suunnitteluarvoja. Mikäli rakennusaineelle ei löydy sopivaa -arvoa taulukosta 3, voidaan läönjohtavuuden suunnitteluarvona käyttää uilla enetelillä ääritettyä läönjohtavuuden arvoa kuten esierkiksi noraalista läönjohtavuutta Taulukossa 3 annetut rakennusaineiden läönjohtavuuden suunnitteluarvot ( ) pätevät Suoessa tavanoaisissa käyttöolosuhteissa, jotka vastaavat keskiäärin ilan läpötilaa 10 C ja 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta. Myös taulukossa 3 annetut aineiden tiheyden ja oinaisläpökapasiteetin arvot vastaavat edellä ainittuja käyttöolosuhteita. Taulukon 3 arvoja voidaan käyttää ulkoilaa vasten olevien rakennusosien korjatun läönläpäisykertoien ( ) arvojen äärittäiseen. Taulukossa esitettyjen läönjohtavuuden suunnitteluarvojen käyttö edellyttää, että aine vastaa taulukossa esitettyjä oinaisuuksia ja että ainetta käytetään läpötekniseltä kannalta tarkoituksenukaisesti hyvää rakentaistapaa noudattaen. Jos aineelle on annettu useita läönjohtavuuden suunnitteluarvoja eri tiheyksissä, väliarvot voidaan interpoloida aineen todellisen tiheyden perusteella Jos läöneristeiden keskiääräiset käyttöolosuhteet poikkeavat edellä ainituista läpötila- ja kosteusolosuhteista siten, että läönjohtavuuden suunnitteluarvo kasvaa, läönjohtavuuden suunnitteluarvoihin tulee tehdä läpötilan ja suhteellisen kosteuden uutoksia vastaavat korjaukset SFS- EN -standardien ukaisesti. Tää koskee erityisesti tilanteita, joissa rakenteet ovat alttiina sateelle tai ne sijaitsevat aanpinnan alapuolella tai aata vasten tai ovat kokonaan tai osittain veden alla. Vastaavat korjaukset on tehtävä yös oleassa olevien rakenteiden rakennusaineille, kun niille tehdään läpöteknisiä tarkasteluja. Käännetyissä katoissa kosteuden vaikutus otetaan huoioon erillisellä korjaustekijällä kohdan ukaisesti. 15

16 3.1.5 Läöneristeen ikääntyisestä aiheutuva palautuaton läönjohtavuuden uutos on otettava huoioon läönjohtavuuden suunnitteluarvossa SFS-EN -standardien ukaisesti, ellei sitä ole otettu huoioon jo iloitetun läönjohtavuuden ( ) arvossa. Tää koskee yös oleassa olevien rakenteiden rakennusaineita, kun niille tehdään läpöteknisiä tarkasteluja. Ikääntyisen vaikutus on otettu huoioon taulukon 3 läönjohtavuuden suunnitteluarvoissa. Uusissa rakennusaineissa ikääntyisen vaikutus on yleensä otettu huoioon jo iloitetun läönjohtavuuden arvossa Aineen läönjohtavuuden suunnitteluarvoon ( ) ei sisälly ainekerroksen läpi enevien tai siihen rajoittuvien uiden rakenneosien ja aineiden, kuten tukirakenteiden, sauausaineiden, siteiden ja kiinnikkeiden kautta tapahtuva läönsiirtyinen. Kyläsiltojen vaikutus otetaan huoioon rakennusosan korjattua läönläpäisykerrointa ( ) ääritettäessä kohdan 0 ukaisesti Aineen läönjohtavuuden suunnitteluarvoon ( ) ei sisälly läöneristyskerroksen ilarakojen, epäideaalisen asennuksen ja ilaa läpäisevässä läöneristeessä tapahtuvien ilavirtausten vaikutusta. Näiden tekijöiden vaikutukset on tarkistettava ja otettava tarvittaessa huoioon läöneristettä valittaessa ja rakennusosan korjattua läönläpäisykerrointa ( ) ääritettäessä kohdan 0 ukaisesti Aineen läönjohtavuuden suunnitteluarvoon ( ) ei sisälly ainekerroksen paksuuden uutoksen kuten painuan tai ulkoisen kuorituksen aiheuttaaa vaikutusta, vaan se on otettava tarvittaessa erikseen huoioon läönläpäisykertoien laskennassa. 16

17 Taulukko 3. Rakennusaineiden läönjohtavuuden suunnitteluarvoja ( ) sekä tiheyksiä ( ) ja oinaisläpökapasiteetteja vakiopaineessa ( ) Taulukossa esitetyt rakennusaineiden läönjohtavuuden suunnitteluarvot pätevät Suoessa tavanoaisissa käyttöolosuhteissa, jotka vastaavat keskiäärin ilan läpötilaa 10 C ja 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta. Aine, tarvike LÄMMÖNERISTEET JA TÄYTEAINEET Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) ineraalivilla, levy ja atto ,050 soluuovilevy, paisutettua polystyreeniä grafiittipohjainen eriste tavallinen eriste soluuovipuru, polystyreeniä soluuovilevy, suulakepuristusenetelällä valistettua polystyreeniä ponneaineena CFC 12 (1 uu ponneaine soluuovilevy, polyuretaania (PUR tai PIR) ponneaineena CFC 11 (1 ponneaineena pentaani ruiskutettavat tai valettavat polyuretaanieristeet upisoluinen eriste avosoluinen eriste ,035 0,050 0,080 0,035 0,040 0,030 (2 0,024 (3 0,033 (2 0,030 (3 0,033 0,045 solulasilevy ,065 (4 puukuitueriste, levy ,050 pellava, levy ja atto ,050 lastuvillalevy ,080 korkkilevy paisutettu koneellisesti puhallettavat kuitueristeet yläpohjassa (5 ineraalivilla puukuitueriste seinässä puukuitueriste (6 kutterinlastu löysänä sullottuna sahanpuru löysänä sullottuna sekoite kutterinlastun kanssa, 1:1 1) 2) 3) 4) 5) 6) ,045 0,050 0,065 0,050 0,050 0,050 0,140 0,080 0,120 0,080 0,070 CFC-tuotteiden valistus on kielletty, utta näitä tuotteita on oleassa olevissa rakenteissa. Tehdasvalisteiset levyt ilan diffuusiotiivistä pintaa tai läöneriste on paisutettu eristetilassa ja täyttää sen kokonaan. Tehdasvalisteiset levyt, joissa on vähintään 50 μ paksut yhtenäiset etallipinnat tai läöneriste on paisutettu vähintään 50 μ paksujen yhtenäisten etallikerrosten väliin ja on olein puolin kauttaaltaan näihin kiinni liiautunut. Läöneristelevyt on sauattu esierkiksi bituilla. Uusissa rakennuksissa puhallettavaan eristyspaksuuteen sisältyy valistajan iloittaa painuavara. Läöneriste on ärkäpuhallettu. 17

18 Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) kalsiusilikaattilevy ,050 0,070 0,10 0,16 kevytbetoniurske 400 0,15 kevytsora ,10 koksikuona 700 0,25 asuunikuona, rakeistettu KIVIMATERIAALIT ,10 (7 0,12 (7 asfaltti ,70 betoni 1 % terästä 2 % terästä betonireikäkivet uurattuina (8 betonitäyskivet uurattuina karkaistu kevytbetoni eleentteinä harkkoina ohut- ja liiasauoin kevytsorabetoni paikalleen valettuna tai eleentteinä valetut kevytsorabetonieristeet ylä- ja alapohjassa kevytsorabetoniharkot uurattuina rakosauat 10 täydet sauat 7) 8) ,35 1,65 2,0 2,3 2,5 0,55 1,2 0,10 0,12 0,135 0,175 0,12 0,13 0,145 0,185 Käytettäessä täyteainetta yläpohjan läöneristeenä ilan yläpuolista tiivistävää kerrosta on annettuun λ U -arvoon lisättävä 0,02 W/( K). Reikäkiven tiheytenä käytetään bruttotiheyttä eli assa jaettuna tilavuudella ottaatta huoioon reikävähennystä. 0,20 0,24 0,35 0,45 0,55 0,70 0,11 0,13 0,17 0,20 0,24 18

19 Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) kalkkihiekkatiilet uurattuina ,95 poltetut tiilet uurattuina reikätiilet (8 täystiilet rappauslaastit kalkkilaasti kalkkiseenttilaasti seenttilaasti RAKENNUSLEVYT kipsilevy ,50 0,60 0,60 0,65 0,70 0,90 1,0 1,2 0,21 0,25 kuituseenttilevy ,25 0,30 seenttilastulevy ,23 lastulevy ,10 0,14 0,18 OSB-lastulevy ,13 puukuitulevy (yös MDF-levy) ,070 0,10 0,14 0,18 vaneri ,090 0,13 0,17 0,24 MUITA RAKENNUSAINEITA bitui bituikeri ,17 0,23 huopa ,050 kipsi kui butyyli EPDM-kui luonnonkui neopreeni polyisobutyleeni polysulfidi solukui vaahtokui ,18 0,30 0,43 0,56 0,24 0,25 0,13 0,23 0,20 0,40 0,10 0,060 19

20 Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) lasi ,0 linoleu ,17 uovi akryyli polyaidi (nylon) polyasetaatti polyeteeni LD polyeteeni HD polykarbonaatti polypropeeni polyvinyylikloridi (PVC), jäykkä PVC, joustava, 40 % pehennin soluuovi ,20 0,25 0,30 0,33 0,50 0,20 0,22 0,17 0,14 0,10 puu ,12 0,13 0,18 tekstiiliatto ,060 TIIVISTYSAINEET polyeteenivaahto polyuretaanivaahto silikoni silikonivaahto ,050 0,050 0,35 0,12 METALLIT aluiini kupari lyijy essinki pronssi rauta teräs ruostuaton teräs sinkki LUONNONKIVET gneissi graniitti hiekkakivi kalkkikivi peheä kova liuskekivi arori vuolukivi ,5 2,8 2,3 1,1 1,7 2,2 3,5 6,4 MAALAJIT savi tai siltti hiekka, sora tai oreeni ,5 2,0 20

21 Aine, tarvike Tiheys ( ) kg/ 3 Oinaisläpökapasiteetti ( ) J/(kg K) Läönjohtavuuden suunnitteluarvo ( ) W/( K) KAASUT ila hiilidioksidi argon krypton ksenon VESI jää 10 C 0 C lui peheä osittain tiivistynyt tiivis vesi 10 C 80 C 1,23 1,95 1,70 3,56 5, ,025 0,014 0,017 0,0090 0,0054 2,3 2,2 0,12 0,23 0,60 0,60 0,67 21

22 4 PINTAVASTUKSET JA ILMAKERROSTEN LÄMMÖNVASTUKSET 4.1 Pintavastus Sisä- ja ulkoilaan rajoittuvien rakennusosien pintavastuksina ( ja ) käytetään taulukossa 4 esitettyjä arvoja. Taulukko 4. Rakenneosan sisä- ja ulkopuolen pintavastukset ( ja ). Pintavastus 2 K/W Läpövirran suunta Ylöspäin Vaakasuoraan Alaspäin sisäpuolen pintavastus ( ) 0,10 0,13 0,17 ulkopuolen pintavastus ( ) 0,04 0,04 0, Ilakerroksen läönvastus Pintavastusten arvot uille läpövirran suunnille saadaan taulukon 4 arvoista lineaarisesti interpoloialla. Jos pintavastus halutaan äärittää läpövirran suunnasta riippuattoana tai läpövirran suunta vaihtelee rakenteessa, on laskennassa suositeltavaa käyttää vaakasuoran läpövirran ukaisia pintavastuksen arvoja Tuulettuaton ilakerros on rakennusosassa oleva suljettu ilaväli, johon ei johda ilavirtausaukkoa sisä- tai ulkoilasta Ilakerros, jonka ulkopuolisessa rakenteen osassa ei ole läöneristystä ja johon johtaa ulkopuolelta pieniä aukkoja, voidaan läönvastukseltaan ottaa huoioon kuten tuulettuaton ilakerros. Tällöin aukot eivät saa sijaita niin, että ne sallivat tuuletusvirtauksen ilakerroksen kautta sen reunalta toiselle. Lisäksi edellytetään, ettei ilakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) ylitä seuraavia raja-arvoja pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilakerroksen pituusyksikköä () kohti vaakasuoran ilakerroksen pinta-alayksikköä ( 2 ) kohti Tuulettuattoan ilakerroksen läönvastuksena ( arvoja. ) voidaan käyttää taulukossa 5 esitettyjä 22

23 Taulukko 5. Tuulettuattoan ilakerroksen läönvastuksia ( ). Rajoittavien pintojen yhdistetty eissiviteetti - yleinen tapaus ei heijastavia pintoja ε > 0,8 toinen pinta heijastava ε < 0,2 Ilaraon paksuus ( ) Tuulettuattoan ilakerroksen läönvastus ( ) 2 K/W Läpövirran suunta Ylöspäin Vaakasuoraan Alaspäin 0,11 0,15 0,16 0,16 0,16 0,16 0,16 0,17 0,29 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,11 0,15 0,17 0,18 0,18 0,18 0,18 0,17 0,29 0,38 0,44 0,44 0,44 0,44 0,11 0,15 0,17 0,18 0,21 0,22 0,23 0,17 0,29 0,38 0,44 0,67 0,75 0,83 Läönvastukset uille ilaraon paksuuksille saadaan taulukon 5 arvoista lineaarisesti interpoloialla. Taulukon 5 arvot ovat voiassa yleisessä tapauksessa, kun läpötilaero ilaraon pintojen välillä ei ylitä 5 C:ta. Muussa tapauksessa ilaraon läönvastus ääritetään SFS-EN-standardissa esitetyllä enetelällä. Yleisen tapauksen (ε > 0,8) lisäksi taulukossa 5 on esitetty arvot tapauksessa, toinen pinta on heijastava ja pysyy jatkuvasti puhtaana sekä pinnan eissiviteetti on pienepi kuin 0,2. Jos pintojen eissiviteetit tiedetään, voidaan ilaraon läönvastus äärittää tarkein SFS-EN-standardissa esitetyllä enetelällä Tuulettuva ilakerros on rakennusosassa oleva ilaväli, jonka kautta kulkee tuulettava ilavirtaus rakennusosan reunalta toiselle. Tuulettuva ilakerros on joko lievästi tuulettuva tai hyvin tuulettuva ilaväliin johtavien aukkojen suuruudesta riippuen Ilakerros on lievästi tuulettava, kun ilakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala ( ) on seuraavissa rajoissa: eneän kuin 500 2, utta enintään pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilakerroksen pituusyksikköä () kohti eneän kuin 500 2, utta enintään vaakasuoran ilakerroksen pinta-alayksikköä ( 2 ) kohti. Lievästi tuulettuvan ilakerroksen läönvastus ( ) lasketaan kaavalla (18) ( ) ( ) (18) lievästi tuulettuvan ilakerroksen läönvastus ilakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala 2 tuulettuattoan ilakerroksen läönvastus, taulukko 5 2 K/W hyvin tuulettuvan ilakerroksen läönvastus, taulukko 4 2 K/W. 23

24 4.2.6 Ilakerros on hyvin tuulettuva, kun siihen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala ( ) on suurepi kuin pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilakerroksen pituusyksikköä () kohti tai suurepi kuin vaakasuoran ilakerroksen pinta-ala-yksikköä ( 2 ) kohti Jos rakennusosassa on hyvin tuulettuva ilakerros, ilakerroksen ja sen ulkopuolella olevien ainekerroksien läönvastuksia ei oteta huoioon U-arvoa laskettaessa. Tällöin ulkopinnan pintavastuksena voidaan käyttää sisäpinnan pintavastusta ( ) vastaavaa arvoa taulukon 4 ukaisesti Koneellisesti tuuletetun ilakerroksen läönvastusta ei oteta huoioon laskelissa, ellei ilakerroksen ja sen ulkopuolella olevien ainekerroksien vaikutusta rakenteeseen ole erikseen selvitetty Tuulettuisen vaikutus rakenteen kokonaisläönvastukseen voidaan äärittää vaihtoehtoisesti erillisen tutkiuksen perusteella Kattorakenteessa, läöneristetyn, yleensä vaakasuoran, yläpohjan ja kallistetun vesikaton väliin jää ilatila, voidaan ilatila katsoa terisesti hoogeeniseksi kerrokseksi, jonka läönvastus on taulukon 6 ukainen. Taulukko 6. Katon ilatilan läönvastus ( ). Katon rakennetyyppi Läönvastus ( ) 2 K/W kate ilan aluskatetta 0,06 tiilikatto, peltikatto tai uu vastaava vesikate aluskatteella tai sitä vastaavalla ainekerroksella kuten edellinen kohta, utta atalaeissiviteettipinta (esierkiksi aluiinipinnoite) aluskatteen alapinnassa 0,2 0,3 yhtenäinen kerikate alusrakenteineen tai vastaava raoton vesikate 0,3 Arvot taulukossa 6 sisältävät tuulettuvan ilatilan ja vesikaton sen yläpuolella. Arvoihin ei kuitenkaan sisälly vesikaton ulkopuolen pintavastus ( ) Tuuletustilan kosteusteknisen toiinnan parantaiseksi vesikatteen alapuolelle voidaan laittaa erillinen läöneriste tai läpöä eristävä aluskate. Tään läöneristeen läönvastusta ei kuitenkaan oteta huoioon yläpohjan kokonaisläönvastusta laskettaessa. 24

25 5 MAANVASTAISET JA RYÖMINTÄTILAISET RAKENTEET JA NIIDEN LÄMMÖNLÄPÄISY- KERTOIMIEN LASKENTA 5.1 Yleistä Maanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden läönläpäisykertoiet lasketaan tässä kohdassa esitetyllä erillisellä laskentaenetelällä, otetaan huoioon yös perusuurin, aan ja ryöintätilan vaikutus alapohjan kautta tapahtuvaan läönsiirtyiseen Maanvastaisille ja ryöintätilaisille rakenteille lasketaan korjattu läönläpäisykerroin ( ) ottaalla huoioon kohdassa 0 esitetyt korjaustekijät Maanvastaiset ja ryöintätilaiset rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että saavutetaan haluttu läöneristystaso eikä kosteus, routiinen ja pintojen kylyys aiheuta haittaa. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huoioon uun uassa aanpinnan uodot, aa-ainesten oinaisuudet, pohjaveden korkeus ja pintavesien kulku Rakenteen sisäpinnan läpötila ulkoseinän ja alapohjan liittyän läheisyydessä ei saa laskea viihtyvyyden kannalta liian atalaksi. Ulkoseinän, alapohjan ja perusuurin läöneristys sijoitetaan toisiinsa nähden niin, ettei rakenteiden liitokseen uodostu haitallista kyläsiltaa Maanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden perustusten haitallinen kostuinen estetään yleensä käyttäen tarkoituksenukaisia ratkaisuja salaojitukseen ja pintavesien pois johtaiseen. Salaojan tarkastusputket ja -kaivot tulee peittää tiiviillä kannella, aakerroksella, läöneristekerroksella tai uulla vastaavalla tavalla ulkoilan pääsyn ja routiisen estäiseksi. Ryöintätilaisissa rakenteissa on lisäksi estettävä kosteuden haitallinen siirtyinen diffuusiolla aasta ryöintätilan ilaan. Ryöintätilaisissa rakenteissa diffuusion estävä kerros voi olla saalla yös läöneriste Jos läpiän tai kylän rakennuksen perustaissyvyys routivalla aaperällä jää luonnonukaisen roudattoan syvyyden yläpuolelle, suojataan perustukset routaeristyksellä. Käytettävä läöneriste sekä läöneristyksen sijainti ja läönvastus valitaan siten, että routaeristys toiii suunnitelien ukaisesti koko rakennuksen käyttöiän ajan. Oleassa olevaa alapohjaa lisäeristettäessä on huolehdittava, että routaeristyksen äärää tarvittaessa lisätään, jotta rakennuksen sisätilan läittävän vaikutuksen pieneneinen aaperässä ei aiheuta routavaurioita rakennuksen perustuksissa. 25

26 5.2 Laskennan lähtöarvoja Maan läönvastus otetaan huoioon laskettaessa aanvastaisten ja ryöintätilaisten rakenteiden läönläpäisykertoiia kohdissa 5.3 ja 5.4 esitetyillä tavoilla. Tällöin käytetään seuraavia aalajista riippuvia läönjohtavuuksia ( ), ellei läön siirtyisestä rakennuksen alla tehdä tarkepia laskelia tai kokeita: savi, salaojitettu hiekka ja sora = 1,5 W/( K) hiesu, salaojittaaton hiekka ja sora, oreeni = 2,0 W/( K) kallio = 3,5 W/( K). Jos aalajia ei tiedetä, aan läönjohtavuutena ( ) voidaan käyttää arvoa 2,0 W/( K). Maalajien läönjohtavuuksiin ei tehdä läpötilasta ja kosteudesta riippuvia korjauksia. Maanvastaisessa alapohjassa tai ryöintätilan pohjalla olevan salaojituskerroksen läönjohtavuutena käytetään ypäröivän aalajin läönjohtavuutta Maassa tapahtuvan läönsiirron koliulotteisuus otetaan huoioon laskealla lattiarakenteelle suhteellinen lattiaitta ( ) kaavalla (19) (19) suhteellinen lattiaitta lattiarakenteen pinta-ala 2 lattiarakenteen piiri. Lattiarakenteen pinta-ala ja piiri lasketaan sisäpintojen ukaan. Suhteellinen lattiaitta voidaan laskea yös rakennuksen osalle. Esierkiksi rivitalohuoneiston lattiarakenteen pinta-ala A lasketaan huoneiston sisäitoilla, joihin lisätään puolet huoneistojen välisten seinien paksuudesta. Lattiarakenteen piiri P sisältää ulkoseinien pituudet vastaavasti laskettuna. Rakennuksen vaipan ulkopuolella olevia läittäättöiä sisätiloja, kuten kuisteja, lisäsiiveksi rakennettuja autotalleja tai varastoja, ei oteta huoioon lattiarakenteen pinta-alaa ja piiriä ääritettäessä. Läitetyn ja läittäättöän tilan välisen seinän pituus lasketaan ukaan lattia-rakenteen piiriin. 26

27 5.3 Maanvastaiset rakenteet Maanvastaisen alapohjan tai seinärakenteen läönläpäisykerroin voidaan laskea yksinkertaistetusti kertoalla kohdan 2 ukaan laskettu pelkän lattia- tai seinärakenteen läönläpäisykerroin kertoiella 0,9. Kerroin 0,9 ottaa huoioon aan läönvastuksen. Yksinkertaistettu enetelä ei ota huoioon rakennuksen geoetrian vaikutusta Tarkein aanvastaisten rakenteiden läönläpäisykertoiet voidaan laskea kohdissa esitetyn laskentaenetelän ukaisesti. Laskentakaavoissa käytettyjä erkintöjä on esitetty kuvassa 5. w w D h R f z w D v d nv d nh Kuva 5. Maanvastaisten rakenteiden läönläpäisykertoiien äärittäisessä tarvittavia tietoja. Kuvassa on seinän paksuus lattiarakenteen kohdalla, ( ) lattiarakenteen reunalla olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen leveys, ( ) perusuurin pystysuuntaisen läöneristeen korkeus aan pinnan alapuolella, ( ) lattiarakenteen reunalla olevan läöneristeen paksuus, perusuurin paksuus, ( ) lattiarakenteen läönvastus ja ( ) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus aanpinnan alapuolella. Tään luvun yhtälöissä käytetty aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan kaavalla (20). ( ) (20) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus seinän paksuus lattiarakenteen kohdalla aan läönjohtavuus W/( K) sisäpuolen pintavastus 2 K/W lattiarakenteen läönvastus, joka lasketaan kohdassa 2 2 K/W esitetyn laskentaenetelän ukaisesti 27

28 aan pinnan pintavastus ulkona 2 K/W. Maanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan yhtälöstä (20) siten, että seinän paksuutena ( ) käytetään perusuurin paksuutta lattiarakenteen kohdalla. Maanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus on sellaisen aakerroksen paksuus, jolla on saa läönvastus kuin tarkasteltavalla rakenteella. Maalajin läönjohtavuutena käytetään tarkasteltavan rakennuksen alla olevan aan läönjohtavuutta. Lattiarakenteen alapinnaksi katsotaan eristeen salaojituskerroksen yläpintaa vasten oleva rakenteen pinta Maanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin lasketaan kaavalla (21) tai (22). Jos aanvastainen alapohja on hyvin läpöeristetty ( ), alapohjan läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (21) (21) aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen W/( K). lisäläöneristeen tai perusuurin pystysuuntaisen läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi, kaavat (23) ja (24) Jos aanvastainen alapohja on läpöeristäätön tai vähän läpöeristetty ( läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (22) ), alapohjan ( ) (22) aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen W/( K). lisäläöneristeen tai perusuurin pystysuuntaisen läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi, kaavat (23) ja (24) Kaavoissa (21) ja (22) käytetty viivaainen lisäkonduktanssi ( ) lasketaan sekä vaakasuuntaisen lattiarakenteen reuna-alueen lisäläöneristeelle että perusuurin pystysuuntaiselle läöneristykselle. Ensin ainitulle lasketaan lisäkonduktanssi ( ) kaavasta (23) ja jälkiäiselle lisäkonduktanssi kaavasta (24). Viivaaiseksi lisäkonduktanssiksi ( ) kaavoihin (21) ja (22) valitaan lisäkonduktansseista itseisarvoltaan suurepi. 28

29 Lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi ( ) lasketaan kaavalla (23) [ ( ) ( )] (23) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen W/( K) lisäläöneristeen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi aan läönjohtavuus W/( K) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen leveys (Kuva 5) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen. lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus, kaava (25) Perusuurin pystysuuntaisen läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi ( ) lasketaan kaavalla (24) [ ( ) ( )] (24) lattiarakenteen reunalla olevan perusuurin pystysuuntaisen W/( K) lisäläöneristeen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi aan läönjohtavuus W/( K) aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) lattiarakenteen reuna-alueella olevan perusuurin pystysuuntaisen lisäläöneristeen korkeus aanpinnan alapuolella (Kuva 5) lattiarakenteen reuna-alueella olevan pystysuuntaisen. lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus, kaava (26) Ulkoseinän ja alapohjan liitoskohdan läpöhäviöiden vähentäiseksi ja rakennuksen routasuojauksen parantaiseksi perusuuri läpöeristetään yös aanpinnan yläpuolelta ulkoseinärakenteen alaosaan asti vähintään saantasoisella läöneristyksellä kuin aan pinnan alapuolella. Lattiarakenteen reunan lisäläöneristeen ja perusuurin läöneristyksen huoioon ottava viivaainen lisäkonduktanssi ( ja ) ei sisällä alapohjan ja ulkoseinän välisestä liitoksesta aiheutuvaa viivaaista kyläsiltaa. 29

30 Kaavoissa (23) ja (24) käytettävät ekvivalentit lisäpaksuudet ( ja ) lasketaan kaavoista (25) ja (26) ( ) (25) lattiarakenteen reuna-alueella olevan vaakasuuntaisen lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus aan läönjohtavuus W/( K) lattiarakenteen reuna-alueella olevan läöneristeen 2 K/W läönvastus, joka lasketaan kohdassa 2 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti lattiarakenteen reuna-alueella olevan läöneristeen paksuus. ( ) (26) lattiarakenteen reunalla olevan pystysuuntaisen lisäläöneristeen ekvivalentti lisäpaksuus aan läönjohtavuus W/( K) perusuurin läönvastus, joka lasketaan kohdassa 2 esitetyn 2 K/W laskentaenetelän ukaisesti perusuurin paksuus. Perusuurin läönvastus ja paksuus tarkoittavat koko perusuuria, johon kuuluvat sekä läöneriste että runkorakenne Kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin lasketaan kaavalla (27) tai kaavalla (28). Jos kellarikerroksen aanvastainen alapohja on hyvin läpöeristetty ( läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (27) ), alapohjan (27) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus. aanpinnan alapuolella (Kuva 5) 30

31 Jos kellarikerroksen aanvastainen alapohja on läpöeristäätön tai vähän läpöeristetty ( ), alapohjan läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (28) ( ) (28) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) suhteellinen lattiaitta, kaava (19) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus. aanpinnan alapuolella (Kuva 5) Kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan yhtälöstä (20) siten, että seinän paksuutena ( ) käytetään kellarikerroksen aanvastaisen seinärakenteen paksuutta kellarikerroksen lattiarakenteen kohdalla Maanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin lasketaan kaavalla (29) tai (30). Jos, aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavasta (29) ( ) ( ) (29) aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus, kaava (31) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus. aanpinnan alapuolella (Kuva 5) Jos, aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavasta (30) ( ) ( ) (30) aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykerroin W/( 2 K) aan läönjohtavuus W/( K) kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus, kaava (20) aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus, kaava (31) aanvastaisen seinärakenteen keskiääräinen korkeus aanpinnan alapuolella (Kuva 5) Kellarikerroksen aanvastaisen alapohjan ekvivalentti paksuus ( ) lasketaan yhtälöstä (20) siten, että seinän paksuutena ( ) käytetään kellarikerroksen aanvastaisen seinärakenteen paksuutta kellarikerroksen lattiarakenteen kohdalla. 31

32 Kaavoissa (29) ja (30) käytetty aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus ( kaavalla (31) ) lasketaan ( ) (31) aanvastaisen seinärakenteen ekvivalentti paksuus aan läönjohtavuus W/( K) sisäpuolen pintavastus 2 K/W aanvastaisen seinärakenteen läönvastus, joka lasketaan 2 K/W kohdassa 2 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti aan pinnan pintavastus ulkona 2 K/W. Maanvastainen seinärakenne on läpöeristettävä aina yös aanpinnan yläpuolelta ulkoseinärakenteen alaosaan asti vähintään saantasoisella läöneristyksellä kuin aan pinnan alapuolella. Maan pinnan yläpuolella olevan läöneristyksen vaikutusta ei kuitenkaan oteta aanvastaisen seinärakenteen läönläpäisykertoien laskennassa huoioon. 5.4 Ryöintätilaiset rakenteet Maanvastaisen seinärakenteen, ulkoseinän sekä välipohjarakenteen liitoskohtaan syntyvä viivaainen kyläsilta otetaan erikseen huoioon laskettaessa koko rakennuksen läpöhäviötä Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin voidaan äärittää yksinkertaistettua laskentatapaa käyttäen, jos tuuletusaukkojen äärä on enintään 8 proillea alapohjan pinta-alasta. Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin voidaan tällöin laskea kertoalla kohdan 2 ukaan laskettu pelkän lattiarakenteen läönläpäisykerroin kertoiella 0,9. Kerroin 0,9 ottaa huoioon ryöintätilan ilan ulkoilaa korkeaan läpötilan ja ryöintätilan alapuolisen aan läönvastuksen Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin voidaan laskea tarkein kohtien ukaisesti. Laskentakaavoissa käytettäviä erkintöjä on esitetty kuvassa 6. 32

33 Kuva 6. Ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykertoien yhtälöissä esiintyviä suureita. Kuvassa on ryöintätilan perusuurin läönvastus, ( ) ryöintätilan yläpuolisen lattiarakenteen läönvastus, ( ) ryöintätilan pohjan läönvastus, ( ) ryöintätilan perusuuria ypäröivän aanpinnan yläpuolella olevan osan korkeus, ( ) ryöintätilan aanvastaisen perusuurin keskiääräinen korkeus aanpinnan alapuolella ja ( ) ryöintätilan aanvastaisen perusuurin läönvastus Tuuletetun ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin (U) lasketaan kaavalla (32) (32) tuuletetun ryöintätilaisen alapohjan läönläpäisykerroin W/( 2 K) lattiarakenteen läönläpäisykerroin (sisätilan ja W/( 2 K) ryöintätilan välinen), joka lasketaan kohdassa 2 esitetyn laskentaenetelän ukaisesti ( ) ryöintätilan pohjalla olevan läöneristeen ja ryöintätilaa W/( 2 K) ypäröivän aan sekä syvässä ryöintätilassa yös ryöintätilan aanvastaisen perusuurin yhdistetty läönläpäisykerroin ryöintätilan ekvivalentti läönläpäisykerroin, otetaan W/( 2 K) huoioon ypäröivän aan pinnan yläpuolella olevan perusuurin ja ryöintätilan ilatilan läönvastus Lattiarakenteen alapinnan pintavastuksena voidaan käyttää sisäpuolen pintavastuksen arvoa Ryöintätilan pohjalla olevan läöneristeen ja ryöintätilaa ypäröivän aan yhdistetty läönläpäisykerroin ( ) lasketaan kaavalla (33) ja sijoitetaan kaavaan (32), jos ryöintätilan pohja on keskiäärin enintään 0,5 ypäröivää aanpintaa alepana ( ) 33

Lämmöneristys Ohjeet 2012

Lämmöneristys Ohjeet 2012 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Lämmöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 28.9.2010 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä päivänä

Lisätiedot

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

i"-' 150 0,035 200 0.040 Kosteus- Normaalinen pitoisuus lämmönjohtavuus W(m'K)

i-' 150 0,035 200 0.040 Kosteus- Normaalinen pitoisuus lämmönjohtavuus W(m'K) TAIJLUKKO 1. RAKENNUSAINEIDEN NORMAALISET LÄMMÖN.IOHTAVUT'DET. Aine, tarvike i"-' Lämmönjohtavuus trro W(m'K) Kosteus- lämmönjohtavuus wo l.n Vo kuiva- W(m.K) painosta LAMMONERISTEET korkkilevy (paisutettu)

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN

LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN Vesa-Matti Hukka Opinnäytetyö Talon- ja korjausrakentaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

Pintojen ja katteiden paloluokat

Pintojen ja katteiden paloluokat TEKNINEN TIEDOTE 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään rakennustarvikkeiden ja katteiden jakoa erilaisiin paloluokkiin eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän mukaan. 2.0 RAKENNUSTARVIKKEIDEN

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä C SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristys Ohjeet 003 1 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 00 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN RIL 55-4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRYMINEN 4. LÄMPÖ Lämpö on aineen molekyylien liike-energiaa, joka kasvaa lämpötilan noustessa kaasuissa molekyylit liikkuvat ja törmäävät toisiin molekyyleihin. Lämpötilan

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

Työ 15B, Lämpösäteily

Työ 15B, Lämpösäteily Työ 15B, Läpösäteily urssi: Tfy-3.15, Fysiikan laoratoriotyöt Ryhä: 18 Pari: 1 Jonas Ala Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Ala Mittaukset tehty:.3.000 Selostus jätetty:..000 1. Johdanto Läpösäteily

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0

Pintaluokat & Materiaalit. Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat. Versio 1.0 Pintaluokat & Materiaalit Eurooppalaiset rakennusmateriaalien paloluokat Versio 1.0 1 Alkusanat Vuonna 2002 Suomessa siirryttiin käyttämään eurooppalaista paloluokitusjärjestelmää rinnakkain suomalaisen

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9. akennusfysiikkaa rakennusinsinöörille Lämpö afnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright afnet-ryhmä LUONNOSVESIO 7.9.004 akennusteollisuuden koulutuskeskus ATEKO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä

RATKAISUT: 18. Sähkökenttä Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

AUTOTALLIT. päädyt: runko 48x98 mm ilmarakokoolaus 22x100 mm päätyjen ja ristikonkanan ulkoverhous: hirsipaneeli 20x170 195 mm

AUTOTALLIT. päädyt: runko 48x98 mm ilmarakokoolaus 22x100 mm päätyjen ja ristikonkanan ulkoverhous: hirsipaneeli 20x170 195 mm 1 (5) AUTOTALLIT TOIMITUSSISÄLTÖ PIIRUSTUKSET JA MUUT ASIAKIRJAT pääpiirustukset mittakaavassa 1:100 tai 1:50 (3 sarjaa): pohja-, poikkileikkaus- ja julkisivupiirustukset (ei sis asemapiirustusta) perustuksen

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1

ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 ILMAILUMÄÄRÄYS OPS M7-1 uutos 1 5.11.1976 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi MAA- JA METSÄTALOUDEN LENTOPAIKAT 1 YLEISTÄ 1.1 Tää

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot. Osoite 1: Vanhamäentie 96 LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Autotalli Antero Vahvaselkä Osoite : Vanhamäentie 96 Osoite : 577 Korpikoski Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi:

Lisätiedot

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo

Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna

Lisätiedot

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n = S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja

Lisätiedot

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys

Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA. Pintakallistusselvitys Pintakallistusselvitys Varia Vantaa Tennistie 1 01370 VANTAA Pintakallistusselvitys 2 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Varia Vantaa Rivitalorakennus Tennistie 1 01370 VANTAA Tilaaja Tekijä Vantaan tilakeskus

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde

δ 0 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin kokonaistaipuma δ 1 [m] pistevoimasta 1 kn aiheutuva suurin paikallinen taipuma ζ [-] vaimennussuhde SYMBOLILUETTELO a [/s ] ihisen käveystä aiheutuva askettu kiihtyvyys x [] huoneen suurin eveys- tai pituus [] attian eveys eff [] attian värähteevän osan tehoinen eveys e=,78 [-] Neperin uku s [] attiapakkien

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

a s k e l ä ä n i e r i s t e

a s k e l ä ä n i e r i s t e askeläänieriste AKTIIVISEN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Kävely, tanssi, korkokengät, koneet... Ilman kunnollista askeläänieristystä äänet kantautuvat helposti kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että rajoittaisimme äänien

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje

Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...

Lisätiedot

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA

AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA 31.5.2012 ALUSTATILAN TIIVIYS- JA KUNTOKARTOITUS AUTIONIITYN PÄIVÄKOTI LAMMASLAMMENTIE 3 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 4688 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Rakennuksen runkoon kohdistuvat vaakavoimat siirretään jäykistysosille jäykkien välipohjalevyjen välityksellä.

Rakennuksen runkoon kohdistuvat vaakavoimat siirretään jäykistysosille jäykkien välipohjalevyjen välityksellä. LAATASTON LEVYTOIMINTA Laatastton levytoiinta Suunnittelu onnettouuskuorille BNK 23 Ontelolaatat taipuisalla tuella BNK 18 Ontelolaatta - seinäliitos BNK 27 Rakennuksen runkoon kohdistuvat vaakavoiat siirretään

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5

Lisätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot

LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT. Päätiedot LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Päätiedot Rakennuskohde: Varasto, Vanha kirkkotie Osoite : Vanha kirkkotie b Osoite : 4 Jorvas Todistustunnus: Rakennustunnus: Rakennusluvan hakemisvuosi: Valmistumisvuosi: Rakennuksen

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS

UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS UUMA2-VUOSISEMINAARI 2013 Diplomityön LENTOTUHKARAKENTEIDEN PITKÄAIKAISTOIMIVUUS välikatsaus Timo Tarkkio ESITYKSEN KULKU: - Työn esittely - Koekohteet - Kohteiden tuhkarakenteet - Tehdyt tutkimukset -

Lisätiedot

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012

Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Hinnasto ja toimitussisällöt 2012 Sisältöluettelo s. 1 Hinnasto s. 2 Trond s. 3 H-cabin s. 8 Sahib s. 13 Stole s. 19 Villa Tyyne s. 25 Ole s. 31 Ole-2 s. 36 Stabbur s. 42 Taru-sauna s. 49 Asennus s. 53

Lisätiedot

Rakennuksen lämmöneristys

Rakennuksen lämmöneristys Rakennuksen lämmöneristys MÄÄRÄYKSET 2007 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Lisätiedot

Eurokoodien mukainen suunnittelu

Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi

BENDERS seinäelementit. Seinäelementit ja perustukset. Lisää Bendersistä: www.benders.fi BENDERS seinäelementit Seinäelementit ja perustukset Lisää Bendersistä: www.benders.fi 2 Sisältö Seinäelementit 4-10 Seinäelementtien tarvikkeet 11 Perustukset 12-15 Perustustarvikkeet 15 3 Seinäelementti

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä

Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Kuivaketju10 -seminaari, työmaatoteutus Oulu 14.10.2015 Perttu Pitkälä Kehityspäällikkö, Skanska Oy Rakentamisen valmistelu Tavoitteista toimenpiteiksi Suunnitellaan

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

tasakattoihin ja maanalaisiin autotalleihin. Multipor liimataan alustaan Multipor-liimalla

tasakattoihin ja maanalaisiin autotalleihin. Multipor liimataan alustaan Multipor-liimalla YTONG-KEVYTBETONI Ytong tarjoaa markkinoiden laajian ja laadukkaian valikoiman kevytbetonituotteita. Tahdoe edistää tervettä asumista sekä toimivia ja korkealuokkaisia rakentamisen ratkaisuja. Xella Internationalin

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

VALOKATTEET ASIANTUNTIJALTA

VALOKATTEET ASIANTUNTIJALTA Toukokuu 0 VALOKATTEET ASIANTUNTIJALTA Kera Group Oy Näin katat terassit, piharakennukset ja katokset Hintalaskuri Voit laskea valokatteiden hinnat kotisivuillae www.keraplast.fi/valokatteet Katso myös

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Rapattava alusta Kevytbetoni (Siporex), kevytsorabetoni (Leca-harkko), betoni,

Lisätiedot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Siuntion kunta / Tekninen toimisto Krouvintie 1 02580 SIUNTIO

Siuntion kunta / Tekninen toimisto Krouvintie 1 02580 SIUNTIO Siuntion kunta / Tekninen toiisto Krouvintie 1 02580 SIUNTIO Störsvikintien Mt 11240, kevyen liikenteen väylän rakentainen välillä Kantatie 51 Saunanieentie, Siuntio URAKKAOHJELMA I SISÄLLYSLUETTELO: 1.TIETOJA

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot