Tuulettuvien yläpohjien toiminta
|
|
- Elsa Karjalainen
- 9 kuukautta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Tuulettuvien yläpohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos
2 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät Suositukset
3 Tutkimusmenetelmät Espoossa sijaitsevan kenttämittauskohteen mittaus- ja laskentatulosten vertailu 3 Ilmatilan yläosa, n = 5 1/h, U = 0,09 W/(m 2 K) Yläpohja on vuorokausitasolla keskimäärin hieman ulkoilmaa lämpimämpi (tuloksia aikaisemmassa Framen seminaarissa) Trendit vastaavat toisiaan hyvin, tunnittaisissa arvoissa eroja Ollaan oikeassa suunnassa, joten voidaan jatkaa laskelmien tekemistä
4 Yläpohjan U-arvon ja ilmastonmuutoksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Perustapaus 4 Ilmatilan yläosa, n = 5 1/h Ylhäällä: Puukuitueriste 60 kg/m 3 Alhaalla: Mineraalivillaeriste 30 kg/m 3 Materiaalivalinnoilla pyritty hakemaan lämmöneristeen kosteuskapasiteetin vaikutusta Lämmöneristeen kosteuskapasiteetin kasvattamisesta on jonkin verran etua Materiaalin tiheyden kasvattaminen ei itsessään tuo samaa etua Lämmöneristeen peittäminen pienentää kosteuskapasiteetista saatavaa hyötyä
5 Yläpohjan U-arvon ja ilmastonmuutoksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Varjossa oleva katto 5 Ilmatilan yläosa, n = 5 1/h Ylhäällä: Puukuitueriste 60 kg/m 3 Alhaalla: Mineraalivillaeriste 30 kg/m 3 Katto on esimerkiksi metsän tai toisten rakennusten varjossa, eikä saa suoraa auringonsäteilyä Varjostus pienentää näkyvyyskerrointa taivaalle, mutta pienennystä ei ole kuitenkaan huomioitu pitkäaaltoisen säteilyn osalta. Ratkaisu on toisaalta todellisuuteen nähden rankempi, toisaalta mukaan tulee hieman varmuutta. Auringonsäteily parantaa olosuhteita yläpohjassa. Vastaavasti varjossa oleva yläpohja on viileämpi ja homeriski on hieman suurempi aurinkoiseen paikkaan verrattuna.
6 Aluskatteen matalaemissiviteettipinnan vaikutus yläpohjan homeindeksiin 6 Mineraalivillaeriste, U = 0,06 W/(m 2 K), Jokioinen 2064, varjossa oleva katto = 0,02 tai = 0,9 Vertailurakenteen tulokset samat kuin yläpinnasta matalaemissiiteettipintaisen aluskatteen tapauksessa Lämpötilaero aluskatteen yläpinnan ja katteen alapinnan välillä on pieni, jolloin lämmönsiirto säteilyllä on pientä. Matalaemissiviteettipinta aluskatteen alapinnassa vähentää lämpöhäviöitä rakenteen yläosiin, jolloin ne viilenevät. Matalaemissiviteettipinta tulee laittaa ylöspäin, jos sellainen on käytössä. Aluskatteen matalaemissiivinen alapinta pienentää lämpöhäviöitä, mutta kasvattaa homeriskiä
7 Yläpohjan materiaalien homehtumisherkkyysluokan vaikutus yläpohjan homeindeksiin 7 Jokioinen 2064, ilmatilan yläosa, n = 5 1/h, U = 0,06 W/(m 2 K). Yläkuvassa päälämmöneristeenä puukuitueriste, alakuvassa mineraalivilla. Sisäpinnassa höyrynsulkumuovi, kalvomainen aluskate, varjossa oleva katto Homehtumisherkkyysluokat HHL1 (erittäin herkkä) HHL2 (herkkä) HHL3 (kohtalaisen kestävä) HHL4 (kestävä) Todellisten puurakenteisten kattoristikoiden homehtumisherkkyysluokka HHL1 ja HHL2 välissä. Kestävälle materiaalille laskettu homeindeksi tulee hyvinkin rankoilla olosuhteilla pieneksi. Toisaalta olosuhteet kannattaisi saada mahdollisimman helpoiksi, jolloin ratkaisuun saadaan lisävarmuutta.
8 Aluskatteen vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Varjossa oleva katto 8 Mineraalivillaeristetty yläpohja, Jokioinen 2064 Koonti tuloksista seuraavalla sivulla. Suuremmilla ilmanvaihtuvuuksilla vesihöyryä läpäisevämpi aluskate toimii tiiviimpiä paremmin. Pienemmillä ilmanvaihtuvuuksilla vesihöyrytiiviimpi aluskate toimii avoimempaa paremmin. Ilmanvaihdon määrää mietittäessä tulee muistaa, että myös rakennusaikaisen kosteuden ja mahdollisten kosteusvuotojen tulee pystyä kuivumaan.
9 Aluskatteen vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Varjossa oleva katto kosteusteknistä toimintaa parantavat ratkaisut Homeindeksin yksi alittavat ratkaisut tummennettuna 9 Mineraalivilla Puukuitueriste Yläpohjan lämmöneristeen U- arvo 1980-luku (levyvilla 30 kg/m 3 ) (puhallusvilla 60 kg/m 3 ) U=0,06 W/(m 2 K) U=0,22 W/(m 2 K) U=0,06 W/(m 2 K) U=0,22 W/(m 2 K) n<=3, Sd>=1,0 m tai n<=3, Sd>=0,2 m tai n<=4, Sd>=0,2 m tai n<=4, Sd>=0,2 m tai n>3, Sd = 0,02 m n>3, Sd = 0,02 m tai n>4, Sd = 0,02 m tai n>4, Sd = 0,02 m tai n<=1, Sd >= 0,2 m n<=1, Sd >= 0,2 m n<=1, Sd >= 0,2 m 2050-luku n<=3, Sd>=0,2 m tai n<=4, Sd>=1,0 m tai n<=5, Sd>=0,2 m tai n<=5, Sd>=0,2 m tai n>3, Sd = 0,02 m n>4, Sd = 0,02 m n>5, Sd = 0,02 m tai n>5, Sd = 0,02 m tai n<=1, Sd >= 0,2 m n<=1, Sd >= 1,0 m 2100-luku n=0,5tai1,0ja n=0,5 tai 1,0 ja n<=10, Sd>=1,0 m tai n=0,5tai1,0ja Sd>=1,0 m Sd>=1,0 m n>10, Sd = 0,02 m tai Sd>=1,0 m n<=1, Sd >= 1,0 m
10 Aluskatteen lämmönvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Jokioinen 2064, varjossa oleva katto, U = 0,06 W/(m 2 K), ilmatilan yläosa 10 : Puukuitueriste ja solumuovialuskate : Mineraalivillaeriste ja solumuovialuskate : Puukuitueriste ja mineraalivilla-aluskate : Mineraalivillaeriste ja mineraalivilla-aluskate
11 Aluskatteen lämmönvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Jokioinen 2064, varjossa oleva katto, U = 0,06 W/(m 2 K), ilmatilan yläosa 11 Yläpohjan päälämmöneristeenä mineraalivilla ja aluskatteena mineraalivillatuulensuojalevy Aluskatteen lämmönvastuksen kasvattaminen pienentää yläpohjan homeindeksiä kaikilla tarkastelluilla materiaaliyhdistelmillä, kaikissa ilmastoissa sekä aurinkoisella että varjoisalla paikalla. Aluskatteelta vaadittava lämmönvastus riippuu käytetyistä ratkaisuista Koonti tuloksista seuraavaksi
12 Aluskatteen vaadittava lämmönvastus homeindeksin M = 1 alittamiseksi U = 0,06 W/(m 2 K), varjossa oleva katto, rakenteen sisäpinnassa höyrynsulkumuovi 12 Vaadittava aluskatteen lämmönvastus [m 2 K/W] Kattorakenteiden homehtumis- Herkkyysluokka Päälämmöneristemateriaali Aluskatemateriaali Nykyilmasto Jokioinen 2050 Jokioinen 2100 Puukuitueriste EPS/MW 0,13 (ekstrap.)/ 0,28 (ekstrap.) 0,38/ 0,40 0,66/ 0,77 (n>=0,5 1/h) tai 0,89 (n=0,1 1/h) 1 Mineraalivilla EPS/MW 0,42/ 0,41 (n>=0,5 1/h) tai 0,55 (n=0,1 1/h) 0,49/ 0,60 (n>=0,5 1/h) tai 0,88 (n=0,1 1/h) 0,94/ 0,98 (n>=0,5 1/h) tai 1,37 (n=0,1 1/h) Puukuitueriste EPS/MW 0 (ekstrap.)/ 0 (ekstrap.) 0,08 (ekstrap.)/ 0,08 (ekstrap.) 0,34/ 0,44 (n>= 0,5 1/h) tai 0,55 (n=0,1 1/h) 2 Mineraalivilla EPS/MW 0,08 (ekstrap.)/ 0 (ekstrap., n>= 0,5 1/h) tai 0,16 (ekstrap., n=0,1 1/h) 0,26/ 0,26 (n>= 0,5 1/h) tai 0,37 (n=0,1 1/h) 0,56/ 0,62 (n>= 0,5 1/h) tai 0,79 (n=0,1 1/h)
13 Rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan yläosan homeindeksiin Jokioinen 2064, U = 0,06 W/(m 2 K) 13 Vasemmalla puukuitueriste, oikealla mineraalivilla Lämmöneristeen oma vesihöyrynvastus, yläpohjan ilmanvaihtuvuus ja lämmöneristeen kosteuskapasiteetti vaikuttavat yläpohjan olosuhteisiin Jos rakenteen sisäpinnassa ei ole vesihöyrynvastusta, pääsee sisäilman kosteus lämmöneristekerrokseen ja sen kylmälle puolelle, jolloin ilman suhteellinen kosteus nousee.
14 Rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen vaikutus yläpohjan homeindeksiin Yläpohjan toimintaa parantavat ratkaisut, joilla M 1 14 Päälämmöneriste Aluskate EPS R aluskate = 1 m 2 K/W tai R aluskate = 0,2 m 2 K/W (2050) Aluskatteen lämmönvastus 1 m 2 K/W ja rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastus S d = 0,01 m laskee yläpohjan homeindeksin alle yhden paitsi 2100-ilmastossa yläpohjan ilmanvaihtuvuudella 0,1 1/h. Tällöin sisäpinnan vesihöyrynvastuksena tulee olla S d = 0,5 m. Puukuitu Jokioinen 2050-ilmstossa lämmönvastus 0,2 m 2 K/W on riittävä ilmanvaihtuvuuksilla n 0,5 1/h ja sisäpinnan vesihöyrynvastuksilla S d 0,01 m. MW R aluskate = 1 m 2 K/W Aluskatteen lämmönvastus 1 m 2 K/W ja rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastus S d = 0,01 m laskee yläpohjan homeindeksin alle yhden EPS R aluskate = 1 m 2 K/W n=0,1 1/h ja Sd>=9 m tai n=0,5 1/h ja Sd>=0,7 m n=0,1 1/h ja Sd>=10 m tai n=0,5 1/h ja Sd>=1 m tai n>=1 1/h ja Sd>=0,1 m n=0,1 1/h ja Sd>=70 m tai n=0,5 1/h ja Sd>=6 m tai n>=1 1/h ja Sd>=1 m Mineraalivilla MW Ru = 0,2 m 2 K/W Aluskatteen lämmönvastus 0,2 m 2 K/W ei ole riittävä homeindeksi M = 1 alittamiseen. Sisäpinnan vesihöyrynvastuksen kasvattaminen pitää samana tai parantaa yläpohjan olosuhteita. S d -arvo S d =89 m ei enää merkittävästi muuta homeindeksin arvoa vesihöyrynvastuksesta S d = 10 m.
15 Päätelmät 15 U-arvon kiristäminen ja ilmastonmuutos kasvattavat homeriskiä rakenteen ulko-osissa Selvää U-arvon raja-arvoa olosuhteiden muuttumiselle ei löytynyt Erityisesti ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus Homeriski on suurempi varjoisalla rakennuspaikalla. Yläpohjan yläosa on pääsääntöisesti alaosaa kriittisempi. Aluskatteen matalaemissiviipinnasta ei ollut kosteusteknistä hyötyä. Matalaemissiviteettipinta alaspäin pienentää lämpöhäviöitä, jolloin yläosan olosuhteet muuttuvat kriittisemmiksi. Yläpohjan lämmöneristemateriaalin kosteuskapasiteetin kasvattamisesti oli hyötyä Sisäpinnan vesihöyrynvastuksen kasvattaminen paransi yläpohjan kosteusteknistä toimintaa. Joissakin tapauksissa enemmän ja toisissa vähemmän. Suotuisin aluskatteen vesihöyrynvastus riippui yläpohjan ilmanvaihtuvuudesta Tarkasteltujen rakenteiden sisäpinta oli aina vesihöyry- ja ilmatiivis Aluskatteen suuri vesihöyrynvastus ja yläpohjan pieni ilmanvaihtuvuus oli hyväksi Aluskatteen pieni vesihöyrynvastus ja yläpohjan suuri ilmanvaihtuvuus oli hyväksi Aluskatteen vesihöyrynvastuksella ei pystytty hoitamaan yläpohjan olosuhteita hyvälle tasolle Ilmanvaihtuvuudella on suuri merkitys yläpohjan olosuhteisiin. Lämpöä eristävällä aluskatteella saatiin yläpohjan olosuhteet hyvälle tasolle (M<1) kaikissa tarkastelluissa tapauksissa.
16 Suositukset 16 Auringonsäteily tulisi käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Lämmöneristemateriaalin kosteuskapasiteetin lisääminen parantaa tuulettuvan yläpohjarakenteen kosteusteknistä toimintaa. Rakenteen sisäpinnan vesihöyrynvastuksen tulisi olla riittävä Puukuitueristetyllä yläpohjalla S d = 1 m (Z v = m/s, Z p = m 2 spa/kg) Mineraalivillaeristetyllä yläpohjalla S d = 10 m (Z v = m/s, Z p = m 2 spa/kg) Yläpohjarakenteen ollessa ilmatiivis, kohtuullinen ilmanvaihtuvuus riittää Hankala antaa suositusarvoa, mutta noin 0, /h Kantavat rakenteet tulisi suojata ulkopuolelta lämpöä eristävällä aluskatteella Aluskatteen lämmönvastuksen tulisi olla noin 0,4...0,6 m 2 K/W (noin mm lämmöneristelevy kauttaaltaan yläpohjan ympäri)
Ryömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen
Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-
TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää
TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,
MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN
MATALAENERGIARAKENTAMISEN HAASTEET RAKENTEIDEN TOIMINTAAN 24.5.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää vaipparakenteiden
Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen
FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut
Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka
Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet
Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn
Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE
MITÄ RISKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖ AIHETTAA RAKENTEILLE JA KEINOT VÄLTTÄÄ NE 10.10.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää
ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA
ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA
HANNANOORA JUNTTILA PIENTALOJEN PUURAKENTEISTEN TUULETTUVIEN YLÄPOHJIEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA
HANNANOORA JUNTTILA PIENTALOJEN PUURAKENTEISTEN TUULETTUVIEN YLÄPOHJIEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA Diplomityö Tarkastaja: professori Juha Vinha Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen
FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN
FRAME-HANKE: ILMASTONMUUTOKSEN JA LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET RAKENTEIDEN SÄILYVYYTEEN 25.9.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen
Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014
Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER
RIL 107: LUVUT 2 JA 4
RIL 107: LUVUT 2 JA 4 13.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos SISÄILMAN KOSTEUSLISÄN MITOITUSARVOT 10 Sisäilman kosteuslisä, ν (g/m 3 ) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 0-30 -25-20 -15-10
HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA
HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN
Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT
Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus
FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN?
FRAME-PROJEKTI PÄÄTTYY MITÄ OPITTIIN? 27.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden
Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?
Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions
FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita
SPU U-ARVOTAULUKOT. Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät
SPU U-ARVOTAULUKOT Yläpohjat Yläpohjat Ulkoseinät Ulkoseinät uudisrakentaminen korjausrakentaminen uudisrakentaminen korjausrakentaminen Alapohjat uudis- ja korjausrakentaminen SPU U-arvotaulukoista löydät
Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan
Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)
FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO
FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden ja rakennusten rakennusfysikaalisessa toiminnassa 13.3.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan
FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos
FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:
Pohjakuva ja rakenteet. Seinä- ja alapohjarakenteiden toteutustavat tarkistettiin rakenneavauksin
VANHAINKOTIKÄYTÖSSÄ OLLEEN RAKENNUKSEN RAKENNE - JA SISÄILMASTOTUTKIMUS Lähtötiedot Kohde on rakennettu 1980-luvulla Rakennus on ollut koko historiansa ajan vanhainkotikäytössä Tiloissa tehty pintasaneerauksia
RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013
Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen
Pohjoismaiden halutuin rakennusalan kumppani - Ekovillan visio
Pohjoismaiden halutuin rakennusalan kumppani - Ekovillan visio Sisältö 1. Ekovilla yrityksenä 2. Ekovilla ja hirsiteollisuus Ekovilla Kasvutarina vuodesta 1979 1979 Reijo Louko ja Risto Kauppila perustavat
Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys
1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL
LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi
LÄSÄ-lämmönsäästäjillä varustettujen kattotuolirakenteiden lämpöhäviön simulointi 13.11.2015 TkT Timo Karvinen Comsol Oy Johdanto Raportissa esitetään lämpösimulointi kattotuolirakenteille, joihin on asennettu
FRAME-hankkeen johtopäätöksiä
FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten
Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo
Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna
- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa
HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS
HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2011 HIRSITALON LISÄERISTYKSEN TUTKIMUS Jarno Karjalainen Opinnäytetyö 2011 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun
Yläpohjan eristeiden painuminen - yhteensopivuusongelma eristeiden ja kattoristikoiden välillä
Yksi asia on jäänyt turhan vähälle huomiolle Rakentaminen Suomessa on huippuluokkaa, kotimaiset kattotuolit ja käytettävät eristeet ovat korkealaatuisia, mutta. Yläpohjan eristeiden painuminen - yhteensopivuusongelma
FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO
FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos VAIPAN ILMANPITÄVYYS Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on
YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS
YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9
HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN
ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET RAKENNUSFYSIIKAN NÄKÖKULMASTA 6.9.2011 Tutk. joht. Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennusfoorumi, Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus,
Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen
Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m
SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN
SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat
Rakentamisen kuivaketju
Opas suunnittelijalle, rakentajalle ja rakennuksen käyttäjälle Rakentamisen kuivaketju Tämän oppaan tarkoitus on auttaa suunnittelijoita, 2016 rakentajia ja rakennusten käyttäjiä kuivaketjun osapuolina
Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita. FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus
Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita FRAME-hankkeessa tehty ohjeistus FRAME-projektin päätösseminaari TTY, Tampere 8.11.2012 Elina Manelius Tampereen
YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS
1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti YLÄPOHJAN LISÄLÄMMÖNERISTYS kortti 7 pientalot TAUSTAA Vanhoissa, hirsitalojen aikaisissa rakennuksissa on yläpohjaeristeenä käytetty sammalta, heinää, olkia, sahanpurua,
ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN
ENERGIATEHOKKUUDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU
16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT
E 16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUODUULIT 16.1 Runkovaihtoehdot Pilari-palkkijärjestelmässä kantavan rungon muodostavat yleensä mastoina toimivat pilarit ja niiden varaan
T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO
T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...
P U U R U N K O IS T E N S E IN Ä R A K E N T E ID E N K O S T E U S T E K N IS E N T O IM IN N A N V E R T A IL U O M A K O T IT A L O S S A
T A M P E R E E N 1 1 6 T E K N IL L IN E N T U T K IM U S R A P O R T T I Y L IO P IS T O T A L O N R A K E N N U S T E K N IIK K A J u h a V in h a - P a s i K ä k e lä - T a r g o K a la m e e s P U
Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28. No 2, 1995, s. 35-49
Lampotila- ja kosteuskentta puukerrostalon ulkoseinan ja valipohjan Iiitoksessa Markku Sahlstrom Mikko Kilpelainen Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 28 No 2, 1995, s. 35-49 Tiivistelma Artikkelissa kasitellaan
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja
UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET
UUDET ENERGIAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN VAIKUTUKSET 8.5.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN AIKATAULU Aikataulu 1.1.2015 voimaan vaatimukset uusiutuvista
Nykyaikaisten rakenteiden lämmöneristyskyky
Nykyaikaisten rakenteiden lämmöneristyskyky Jussi Jokinen, diplomi-insinööri Kehityspäällikkö, Saint Gobain Rakennustuotteet jussi.jokinen@saint-gobain.com Johdanto Vuoden 1937 Rakentajain kalenterin artikkeli
KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN?
KOSTEUSRISKEJÄ MATALAENERGIARAKENTAMISESSA ONKO NIITÄ/ MITEN HALLITAAN? 29.4.2010 2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen miten hoidetaan?, RIL:n seminaari,
ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA
ENERGIATEHOKKUUDEN VAIKUTUKSET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA 26.11.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos RAKENUSTEN ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMISEN NYKYINEN AIKATAULU 1.1.2015 voimaan vaatimukset
Rakennusfysiikkaohjelmat rakenteiden toiminnan analysoinnissa
Rakennusfysiikkaohjelmat rakenteiden toiminnan analysoinnissa Jukka Huttunen Rakennusfysiikan ja laskelmien osa-alueita Lämpö- ja kosteustekniikka Virtaustekniikka Sisäilmasto Radon Akustiikka ja ääneneristys
Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8
Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti
Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat
VAIN URAKKALASKENTAA VARTEN KUSTAA HIEKAN LUKUTUPA RAKENNE. KORJAUS Rakennuskohteen nimi ja osoite RAKENNETYYPIT 1:10 KESKUSKATU 8, 23800, LAITILA JSO
MITAT TARKISTETTAVA TYÖMAALTA! VAIN UKALASKENTAA VARTEN Tunn Lukum Muutos Piirt Päiväys Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennuksen numero (RATUT) / Rakennusten
BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA
FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto
Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME)
1 (6) LIITE 1 Diaarinumero 2091/31/09 Future envelope assemblies and HVAC solutions (FRAME) Tutkimuksen lähtökohta Ilmastonmuutoksen vaikutukset rakenteiden rakennusfysikaalisessa toiminnassa Ilmastolla
Yläpohjassa on ontelolaatta jonka päällä on tehdasvalmisteiset puiset kattoristikot. Runkorakenteena on poltettu teräsbetoninen pilari palkki runko.
VANTAAN KAUPUNKI Sisäilmatutkimukset 1 (6) 1 TOIMEKSIANTO Tutkimuskohde: Viertolan koulu Liljatie 2 01300 Vantaa Tutkimusajankohta: 25.10.2011 4.1.2012 Tilaaja: Vastuuhenkilö Muut yhteyshenkilöt: Tutkimuksen
FRAME-PROJEKTIN ESITTELY
FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.
ARK-A3000 Rakennetekniikka: Käytettävien yhtälöiden koonti
ARK-A3000Rakennetekniikka:Käytettävienyhtälöidenkoonti Tässä dokumentissa esitellään ja eritellään kurssilla tarvittavat yhtälöt. Yhtälöitä ei tulla antamaan tentin yhteydessä, joten nämä on käytännössä
Betonisten ulkoseinäelementtien eristeen suojaus varastoinnissa ja kuljetuksessa
BETONITEOLLISUUS RY 31.12.2017 Betonisten ulkoseinäelementtien eristeen suojaus varastoinnissa ja kuljetuksessa 1. Yleistä Tämä ohje on laadittu Betoniteollisuus ry:ssä ja sen tarkoituksena on esittää
Betonisandwich- elementit
Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla
Tavoite on lisätä tietoisuutta sisätiloissa. Reaaliaikainen tietoisuus tilanteesta
Tavoite on lisätä tietoisuutta sisätiloissa vallitsevista lämpötila- ja kosteus olosuhteista sekä hiilidioksidin ja orgaanisten aineiden pitoisuuksista. Reaaliaikainen tietoisuus tilanteesta mahdollistaa
Aktiivisen korroosioajan. hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä
Aktiivisen korroosioajan 02.11.2016 hyödyntäminen betonijulkisivujen käyttöiässä TkT Arto Köliö Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Tutkimusalueet:
LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN KOSTEUSTEKNISESTÄ TOIMIVUUDESTA
RAKENNUSTEKNIIKAN LAITOS LAUSUNTO NRO RTEK/2493/2017 LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUKSEN KOSTEUSTEKNISESTÄ TOIMIVUUDESTA 21.12.2016 2017 1/18 18 sivua pyyntö Ympäristöministeriö
VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET
VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN
Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan
ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwsupereristefi AP 102 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan! 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien mukaan, raudoitus
Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta
Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Juha Vinha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTKK Talonrakennustekniikan laboratorio juha.vinha@tut.fi 1 Johdanto Ulkovaipan rakenteiden
Henri Koukkari HIRSIRAKENNUKSEN RAKENTEIDEN TARKASTELU NYKYI- SESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA
Henri Koukkari HIRSIRAKENNUKSEN RAKENTEIDEN TARKASTELU NYKYI- SESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA HIRSIRAKENNUKSEN RAKENTEIDEN TARKASTELU NYKYI- SESSÄ JA TULEVAISUUDEN ILMASTOSSA Henri Koukkari Opinnäytetyö
KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito
KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto
SERTIFIKAATTI Nro 210/05 Myöntämispäivä 7.7.2005, Päivitetty 20.2.2012 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY
SERTIFIKAATTI Nro 210/05 Myöntämispäivä 7.7.2005, Päivitetty 20.2.2012 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA Hunton Sarket aluskate Hunton Fiber AS Niels Ødegaards gt. 8 2800 Gjøvik, Norge TUOTEKUVAUS Hunton Sarket
SERTIFIKAATTI Nro VTT C 903 06 Myöntämispäivä 14.09.2006 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA/EDUSTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Tyvek Pro 2508B aluskate
SERTIFIKAATTI Nro VTT C 903 06 Myöntämispäivä 14.09.2006 TUOTTEEN NIMI Tyvek Pro 2508B aluskate VALMISTAJA/EDUSTAJA DuPont de Nemours (Lux) s.a.r.l. Rue General Patton, Contern L 2984 Luxemburg MYYNTI
CLT-rakentamisen yleisperiaatteet
2.1 Ulkoseinä - Mineraalivillaeristys Koolaus (välirakenne eristystasossa) CLT-välipohjalevy Saumanauhat - eriste (mineraalivilla) - CLT-seinälevy - vaakalaudoitus - rimoitus - tuulensuojalevy CLT-seinälevy
Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari
Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?
Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari
SERTIFIKAATTI Nro 210/05 Myöntämispäivä
SERTIFIKAATTI Nro 210/05 Myöntämispäivä 7.7.2005 TUOTTEEN NIMI Hunton aluskate VALMISTAJA/EDUSTAJA Hunton Fiber AS Niels Ødegaards gt. 8 2800 Gjøvik, Norge TUOTEKUVAUS Hunton aluskate on 18 mm paksuinen
TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.
TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 21.11.2017 Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2017 Porin yliopistokeskus Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä
Tarkastettu omakotitalo
Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden
TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä
Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015
RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN
460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja
Kingspan-ohjekortti nro. 109
Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia
Rakennusten lämmitys ja lämpöhäviöt Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Agroteknologia 2 Tässä oppaassa tarkastellaan yleisesti rakennusten lämmitykseen liittyvää energian kulutusta. Sekä karjataloustuotannossa
www.legalett.com Yhteensä = 62,4kWh/m PERUSTUKSEN LÄMPÖOMINAISUUDET Olettamukset
PERUSTUKSEN LÄMPÖOMINAISUUDET Olettamukset Rakenne: Legalett t ja pasiivipuurunko laatan päällä. 300mm EPS pohjaeriste Maapohja: Sora (lambda 3,0) saven päällä (lambda 1,4) Lämpötilaolosuhteet: Ulkolämpötila:
FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio
1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen
Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK. Remonttikoulu
Jouko Lommi Neuvontainsinööri PRKK Remonttikoulu Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry PRKK ry on ainoa omakotirakentajia ja remontoijia edustava yhdistys Suomessa. Riippumaton yhdistys tarjoaa
Rakennuskohde. Sisältö Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja. Suunnittelija. Työ 11.1. Tekijä. Päiväys. Mittakaava 1:10
Siporex-alapohja Eristys- ja pintavaihtoehtoja 11.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.1 Sokkelileikkaus, matalaperustus Siporex-alapohja ja -harkkoseinä 11.2.2 Sokkelileikkaus,
MR101. Tuoterakennekuvaus. 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2
MR101 1123 Täytöt MR101 Sisäpuolinen täyttö Salaojituskerros 230 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2 200 SALAOJITUSKERROS Pesty sepeli 200, ø 6...32 Suodatinkangas 120 g/m2, kun pohjamaa
Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen
1 Marko Ylitalo Rakennetyyppien päivittäminen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys
Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems
Lämmöneristäminen Dow polyurethane systems Minä panin ikkunaan pahvisuojan Aimo Ihanamäki kiinnostunut tulevaisuudesta huolestunut ilmastonmuutoksesta tekemisissä lämmöneristeiden kanssa uskon mahdollisuuteeni
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat
Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön
TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ
TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka INSINÖÖRITYÖ SEINÄRAKENTEEN LISÄERISTEEN VAIKUTUS RAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSOMINAISUUKSIIN Työn tekijä: Mikko Peltoniemi Työn ohjaaja: Kari
Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet
Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun
ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2
ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta
Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain