TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA. RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA. RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II"

Transkriptio

1 TARU PIPPURI VAIPPARAKENTEIDEN LÄPI JOHTUVA LÄMPÖENERGIA RA- KENTAMISVAIHEESSA RAK-1020 Rakennustekniikan erikoistyö II

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Tausta Tavoite ja rajaus Työn suoritus Tutkimusraportin rakenne Kirjallisuusselvitys Rakennusaikainen lämmitys Sandwich- elementin lämpötekninen toiminta Kosteuden vaikutus lämmöneristeisiin Muut tutkimukset Saksa Yhdysvallat Kohderakennus Kohderakennuksen esittely Rakenteet Sandwich- ulkoseinäelementti Yläpohja Alapohja Kellarin seinä Ikkunat ja ovet Lämmönkulutuslaskelmat Rakenteiden läpi johtuva lämpöenergia Ikkuna- ja oviaukot Tulosten analysointi Eristemateriaalin kosteuspitoisuuden vaikutus Aukkojen suojausasteen vaikutus Rakennusajankohdan vaikutus Vertailu lämmitystarvelukuihin Pohdinta Lähteet... 27

3 1 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Rakennusten energiankulutukseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota viime aikoina. Rakennusten ylläpitovaiheen lisäksi tulee kuitenkin huomioida myös rakentamisen aikainen energiankulutus, sillä se on kustannuksiltaan merkittävä osa rakennushanketta. Rakennuksen lämmitys on oleellinen osa rakennusaikaista energiankulutusta muodostaen jopa 68 % koko työmaan energiankulutuksesta. Sillä saavutetaan työskentelyn, tilojen ja rakenteiden kannalta vaadittavat olosuhteet. Tampereen teknillisellä yliopistolla on jo aiemmin tutkittu rakennusaikaista lämmitysenergian tarvetta mm. ilmanvaihdon ja vedenhaihduttamiseen tarvittavan energian osalta. Koska tarkoituksena on saada kokonaisuuden kattava selvitys työmaan lämmitysenergian kulutuksesta ja luoda ns. energiankulutusmalli, tulee myös muut energiaa kuluttavat asiat lisätä tähän selvitykseen. Tässä erikoistyössä tutkitaan betonirakenteisen sandwich- elementtitalon vaipan läpi johtuvaa energiaa. Lämpöenergian tarpeeseen vaikuttavat useat muuttuvat tekijät. Rakennusaikana lämmöneristeet voivat kastua esimerkiksi säärasituksen ja puutteellisen varastoinnin seurauksena, joten ne voivat olla hyvinkin märkiä. Tämä heikentää niiden eristyskykyä verrattuna kuiviin eristeisiin. Lisäksi rakennusajankohdalla on suuri merkitys. Talvikuukausina rakennettaessa kulutus on tietenkin huomattavasti suurempaa kuin esimerkiksi keväällä tai syksyllä. Kulutuksen suuruuteen vaikuttaa tietenkin myös aukkojen suojausaste eli se, ovatko ikkunat ja ovet asennettu jo paikoilleen vai eivät. 1.2 Tavoite ja rajaus Työssä selvitetään betonirakenteisen sandwich- elementtitalon vaipan läpi menevän energian suuruutta ottaen huomioon, miten eristeiden kosteuspitoisuus, rakennusajankohta ja aukkojen suojausaste vaikuttavat energiankulutukseen. Erikoistyön tavoitteena on täydentää tekeillä olevaa energiankulutusmallia, jossa tarkastellaan rakennusaikaista lämmitysenergian tarvetta. Tulokseksi on tarkoitus saada jonkinlainen malli siitä, kuinka paljon lämmitysenergiaa tarvitaan rakentamisen aikana. Näin työmaille saadaan työkalu lämmönkulutuksen seurantaan.

4 2 Tässä erikoistyössä keskitytään nimenomaan tarkastelemaan vaipan läpi johtuvan energian osuutta työmaan lämmönenergiankulutuksessa edellä mainitut asiat huomioiden. Muita lämmönenergiankulutustapoja ei tässä erikoistyössä käsitellä. 1.3 Työn suoritus Erikoistyö pohjautuu pitkälti aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta koottuun tietoon. Energiakulutuksen tarkastelu tässä työssä tehdään kohderakennuksen avulla. Kohteena on Tampereen Ristinarkussa sijaitseva asuinkerrostalo. Rakennus on kuusikerroksinen sandwich- elementtirakenteinen kerrostalo, jossa on myös maanalainen kellarikerros. 1.4 Tutkimusraportin rakenne Työn toisessa kappaleessa perehdytään rakennusaikaiseen lämmitykseen sekä rakenteiden lämpötekniseen toimintaan. Lisäksi selvitetään kirjallisuuden pohjalta kosteuden vaikutuksia lämmöneristeiden eristyskykyyn sekä tutustutaan muualla maailmassa tehtyihin tutkimuksiin aiheesta. Kolmannessa luvussa esitellään kohderakennus ja sen rakenteet. Neljäs luku sisältää lämmönkulutuksen laskelmien perusteet pohjautuen Rakennusmääräyskokoelman osaan D5. Varsinaiset laskelmat erilaisissa olosuhdetilanteissa esitetään taulukkolaskelmaohjelman avulla laskettuna. Viidennessä luvussa esitetään tulokset ja analysoidaan niitä. Kuudennessa luvussa pohditaan tulosten merkittävyyttä.

5 3 2 KIRJALLISUUSSELVITYS 2.1 Rakennusaikainen lämmitys Rakennusaikaisen lämmityksen avulla pyritään saavuttamaan vaaditut olosuhteet työskentelyn, tilojen ja rakenteiden kannalta. Työskentelyn kannalta tavoitelämpötilana on C. Lämmitystä tarvitaan myös rakenteiden kuivattamiseen. Betonielementtitalon sisäilmaa kannattaa ryhtyä lämmittämään heti, kun rakennus on suhteellisen aukoton. Näin voidaan nopeuttaa kuivumista. Suositeltava lämpötila tähän on vähintään 20 C. (Ratu ) Lämmityksen tarve vaihtelee rakentamisajankohdan mukaan. Tarvetta arvioitaessa tulee huomioida ilmasto- olosuhteiden tilastotiedot sekä vuodenaikojen vaikutus sisäolosuhteisiin. Eri vuodenaikoina ulkoilman lämpötila vaihtelee suuresti, joten lämmittämisen tarve vaihtelee huomattavasti. Mitoitus perustuu vuorokauden tai muutaman vuorokauden pituisen jakson minimilämpötilaan. (Ratu ) Rakennusaikaisen lämmityksen tavoitteena on lämmön tasainen jako kohderakennukseen huonetiloihin vaaka- ja pystysuunnassa, mikä voi olla hyvinkin haasteellista. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, että ulko- ovien ja ikkunoiden saumat ja muut vaipan aukot on tiivistetty hyvin. (Ratu ) 2.2 Sandwich- elementin lämpötekninen toiminta Lämpöä siirtyy rakenteen läpi lämpötilaerojen tasoittumisen seurauksena. Lämpöä siirtyy aina korkeammasta lämpötilasta matalampaan. Lämmönsiirtymistapoja ovat konvektio, johtuminen ja säteily. (Vinha 2011) Tässä työssä oleellisin siirtymismuoto on johtumalla siirtyvä lämpöenergia, joten sitä tarkastellaan tarkemmin eikä muita siirtymistapoja tarkemmin esitellä. Lämmönjohtuminen on yleisin siirtymismuoto, kun tarkastellaan rakenteen läpi siirtyvää lämpöenergiaa. Lämpövirta materiaalin läpi, Φ (W), on siirtynyt energia aikayksikköä kohti ja ilmaisee energian siirtymisnopeuden. Lämpövirta on suoraan verrannollinen pintojen väliseen lämpötilaeroon ja pinta- alaan. Kääntäen verrannollinen se on taas seinämän paksuuteen. (Raistakka 2011)

6 4 Materiaalikerroksen lämmönvastus, R (m 2 K/W), kuvaa materiaalikerroksen lämmöneristyskykyä. Monikerroksisen rakenteen tapauksessa rakennekerrosten ollessa tasapaksuja ja tasa- aineisia lämpö siirtyy kohtisuoraan ainekerroksiin nähden. Tällöin kokonaislämmönvastus voidaan laskea eri kerrosten osalämmönvastusten summana kaavalla R t = Rs i + R 1 + R R n + R se. Kaavassa R si on sisäpuolinen pintavastus ja R se on ulkopuolinen pintavastus. Niiden arvot on taulukoitu (taulukko 2.1) ja ne riippuvat siitä, mihin suuntaan lämpövirta kulkee. (Vinha 2011) Taulukko 2.1. Sisä- ja ulkopuoliset pintavastukset (RakMK C4) Materiaalikerrosten osavastukset R 1, R 2 R n saadaan laskettua kaavalla R 1 =d 1 /λ 1. Kaavassa d kuvaa ainekerroksen paksuutta ja λ (W/m 2 K) on lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo. Se kuvaa materiaalin kykyä johtaa lämpöä. Lämmönjohtavuus vaihtelee materiaaleilla riippuen sen kosteuspitoisuudesta, suhteellisesta kosteudesta ja kuivatiheydestä. (Vinha 2011) Rakenteiden lämmönjohtavuutta kuvataan lämmönläpäisykertoimen eli U- arvon avulla. Se ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Lämpötilaero on tässä seinämän erottamien väliaineiden välisten lämpötilojen ero. Se on siis lämpövirran tiheyden suhde sisäpuolisen ja ulkopuolisen lämpötilan eroon ja kuvaa materiaalikerroksen lämmönsiirtokykyä. Kerroksellisen rakenteen lämmönläpäisykerroin eli U- arvo saadaan laskettua kokonaislämmönvastuksen avulla U=1/R t. (Raistakka 2011) Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C3 vuoden 2010 määräysten mukaan lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan rakennusosien lämmönläpäisykertoimina U käytetään seuraavia vertailuarvoja: seinä 0,17 W/m 2 K hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,40 W/m 2 K yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09 W/m 2 K ryömintätilaan rajoittuva alapohja (tuuletusaukkojenmäärä enintään 8 promillea alapohjan pintaalasta) 0,17 W/m 2 K maata vastaan oleva rakennusosa 0,16 W/m 2 K ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0 W/m 2 K

7 5 Puolilämpimän tilan lämmönläpäisykertoimet ovat puolestaan seinä 0,26 W/m 2 K hirsiseinä (hirsirakenteen keskimääräinen paksuus vähintään 180 mm) 0,60 W/m 2 K yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,14 W/m 2 K ryömintätilaan rajoittuva alapohja (tuuletusaukkojen määrä enintään 8 promillea alapohjan pinta-alasta) 0,26 W/m 2 K maata vasten oleva rakennusosa 0,24 W/m 2 K ikkuna, kattoikkuna, ovi, kattovalokupu, savunpoisto- ja uloskäyntiluukku 1,4 W/m 2 K Energiamääräykset kiristyvät jälleen vuonna U- arvojen vaatimukset säilyvät ennallaan ja energiatarkasteluissa siirrytään kokonaisenergiankulutuksen tarkasteluun. Energiankulutuksessa pyritään 20 % kiristykseen. Rakennuksen tulee täyttää jatkossa vaatimukset kokonaisenergiakulutuksen ja uusiutuvien energioiden käytön suhteen. (Mölsä 2010) 2.3 Kosteuden vaikutus lämmöneristeisiin Kosteudella on vaikutuksensa lämmöneristeiden lämmöneristyskykyyn. Työmaalla betonisandwich- elementit asennetaan monesti paikoilleen, kun eriste on kostea tai hyvinkin märkä. Eristeet voivat kastua puutteellisen varastoinnin ja suojaamisen seurauksena. Kastumisen riski on myös asennuksen jälkeen, mikäli eristeitä ei suojata esimerkiksi muovilla tai Tyvek- kankaalla ennen ontelolaattojen saumausta. Lisäksi saumauksen jälkeen tulee huolehtia holviveden poisohjaamisesta, jotta se ei pääse kulkeutumaan eristetilaan. (Teriö 2003)

8 6 Seuraavassa kuvassa (kuva 2.1) nähdään, miten eristeen kosteuspitoisuus vaikuttaa niiden lämmönjohtavuuteen. Kuva 2.1. Lämmönjohtavuuden muutos lämmöneristeillä, kosteuspitoisuuden funktiona. (Vinha 2011) Kuvasta nähdään, että kosteuspitoisuuden kasvaessa lämmönjohtavuuden arvo kasvaa voimakkaasti eli eristeiden lämmöneristävyyskyky heikkenee. Mineraalivillan eristävyys perustuu sen sisällä paikallaan pysyvään ilmaan. Eristeet, jotka eivät ole hygroskooppisia kestävät kosteutta heikommin kuin hygroskooppiset eristeet. Hygroskooppisilla eristeillä kosteudensietokyky on siis parempi, sillä niillä lämmönjohtavuus heikentyy vasta, kun kosteusprosentti ylittää 12 %. Joillakin lämmöneristeillä lämmönjohtavuus voi kasvaa jopa 15 kertaiseksi (http://ntlinsulation.com/images/thermal.pdf). Tässä työssä tarkastellaan lämmönjohtavuuden muutoksia lähinnä mineraalivillan ja polystyreenin osalta, joita kohderakennuksen rakenteet sisältävät. Seuraavassa kuvassa 2.2 nähdään eri eristemateriaalien lämmönjohtavuus tilavuuskosteusprosentin funktiona.

9 7 Kuva 2.2. Kosteuden vaikutus eristemateriaalien lämmönjohtavuuksiin. (http://www.rmax.com.au/understanding-r-values.html) Kuvasta nähdään, että EPS eristeiden eli polystyreenieristeiden tapauksessa kosteuspitoisuudella on vähiten vaikutusta eristeen lämmönjohtavuuteen. Lämmönjohtavuus kasvaa lineaarisesti lähes kaksinkertaiseksi eristeen kosteuspitoisuuden saavuttaessa noin 3 til- % arvon. Tämän jälkeen lämmönjohtavuus säilyy vakiona kosteuspitoisuuden kasvaessa. Mineraalivillalla taas lämmönjohtavuus kasvaa hyvin voimakkaasti kosteuspitoisuuden ylittäessä jo 0,5 til-%. Tässä työssä eristeiden arvioidaan eristeiden kosteuspitoisuuden olevan rakennusaikana 10 til- %. Tällöin EPS eristeillä lämmönjohtavuus noin kaksinkertaistuu. Mineraalivillalla se yli nelinkertaistuu. Mineraalivillan lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo on noin 0,035 W/mK ja polystyreenillä 0,036 W/mK. Tällöin kuvan 2.2 mukaan mineraalivillan kohdalla lämmönjohtavuus on noin 4,5- kertainen ja lämmönjohtavuus kasvaa arvoon λ=0,158 W/mK. Polystyreenillä lämmönjohtavuus kaksinkertaistuu lämmönjohtavuuden kasvaessa arvoon λ=0,072 W/mK.

10 8 2.4 Muut tutkimukset Saksa Rakennustyömaan energiankulutusta ja kosteuden vaikutusta eristemateriaaleihin on tutkittu paljon myös muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa on tehty tutkimusta lämpötilan ja kosteuden vaikutuksesta eristemateriaalien lämmönjohtavuuteen. Tutkimus tehtiin Stuttgartin yliopiston termodynamiikan ja lämpötekniikan tutkimuslaitoksen ja Saksan ilmailu- ja avaruuskeskuksen (DLR) Stuttgartin toimipaikan termodynamiikan tutkimuslaitoksen toimesta. Tutkimuksessa selvitettiin pelkästään lämpötilan sekä myös lämpötilan ja kosteuden yhteistä vaikutusta eristemateriaalien lämmönjohtavuuteen. Tutkimustuloksista on tehty raportti "Temperature and Moisture Dependence of the Thermal Conductivity of Insulation Materials". Tutkimuksessa todettiin, että lämpötilan ja kosteuspitoisuuden kasvaessa myös lämmönjohtavuus alkaa kasvaa. Lämpötilan ja kosteuden yhteisvaikutusta tutkittiin eri eristetyyppien kohdalla ja molemmissa tapauksissa tulokset olivat samankaltaisia. Tutkimusta tehtiin pitämällä kosteuspitoisuutta vakiona ja nostamalla lämpötilaa. Mitä suurempi oli kosteuspitoisuus, sitä voimakkaammin lämmönjohtavuus alkoi kasvaa lämpötilaa nostettaessa. Kun taas lämpötilaa pidettiin vakiona ja kosteuspitoisuutta muutettiin, ainakin matalilla lämpötiloilla lämmönjohtavuuden riippuvuus kosteuspitoisuudesta on lineaarinen. (Müller-Steinhagen H. & Ochs F. 2005) Yhdysvallat Yhdysvalloissa on myös tutkittu, miten kosteus vaikuttaa eristeiden eristyskykyyn. Kosteuden vaikutusta eri eristemateriaaleihin tutkittiin sekä laboratorio- että oikeissa olosuhteissa. Tutkimuksessa käytettiin käännettyjä kattoja ja maan alapuolisia rakenteita. Tutkimustuloksia on esitetty raportissa "Laboratory and Field Investigations of Moisture Absorption and Its Effect on Thermal Performance of Various Insulations", jonka on kirjoittanut F.J. Dechow ja K.A. Epstein. S.H. Thorsen on tehnyt laboratoriokokeita kosteuden vaikutuksesta eristeiden lämmönjohtavuuteen. Tuloksista havaittiin mm. se, että vain XPS- eristeellä riippuvuus kosteudesta on lineaarinen, muilla lämmönjohtavuuden riippuvuus kosteudesta oli parabolinen. (Dechow F.J. & Epstein K.A. 1978) Samassa raportissa esiteltiin myös muiden tekemien laboratoriokokeiden tutkimuksia ja tutkimustulokset. Tulokset olivat kuitenkin samanlaisia kuin aiemmin esitellyssä Thorsenin tutkimuksessa. (Dechow F.J. & Epstein K.A. 1978)

11 Tutkimuksia tehtiin myös oikeissa olosuhteissa useamman vuoden ajanjakson seurannalla. Tällöin seurattiin, paljonko eristeet imevät vettä ja miten se vaikuttaa lämmönjohtokykyyn. Tutkimuksessa tutkittiin mm. XPS-, EPS- ja polyuretaanieristeitä. Oikeissa olosuhteissa tehtyjen kokeiden tuloksia verrattiin laboratoriokokeisiin ja tulosten todettiin vastaavan hyvin toisiaan. (Dechow F.J. & Epstein K.A. 1978) 9

12 10 3 KOHDERAKENNUS 3.1 Kohderakennuksen esittely Rakennusaikaista lämmönkulutusta vaipparakenteiden osalta tarkastellaan Tampereella Ristinarkun kaupunginosassa sijaitsevan kohderakennuksen avulla. Rakennus on betonisandwich- elementtirakenteinen kuusikerroksinen asuinkerrostalo. Rakennuksessa on myös maan alla sijaitseva kellarikerros. Kuudennessa kerroksessa sijaitsee rakennuksen IV- konehuone. 3.2 Rakenteet Tässä luvussa esitellään kohderakennuksen vaipparakenteet ja niiden lämpötekniset ominaisuudet, joita tarvitaan energiankulutuslaskelmissa Sandwich- ulkoseinäelementti Kohderakennuksen ulkoseinärakenteena on betonisandwich- elementti (kuva 3.1), joka toimii kantavana rakenteena. Rakenteessa ei ole tuuletusrakoa, vaan lämmöneriste on ristiin uritettu. Ulkoseinän tapauksessa pintavastukset ovat taulukon 2.1 mukaan R si =0,13 m 2 K/W ja R se = 0,04 m 2 K/W. Nykyisten vaatimusten mukaan seinän U- arvovaatimus on 0,17 W/m 2 K. Kyseinen rakenne täyttää tämän vaatimuksen sen U- arvon ollessa 0,15 W/m 2 K. Eristeiden ollessa kosteita U- arvoksi saadaan 0,57 W/m 2 K.

13 11 Kuva 3.1. Ulkoseinäelementti. (RT ) Rakennekerrokset: Pintakäsittely Ulkokuori, teräsbetoni 70 mm (λ=1,7 W/mK) Lämmöneriste, mineraalivilla 230 mm (λ=0,035 W/mK), ristiin uritettu, urasuojattu Sisäkuori, teräsbetoni 150 mm (λ=1,7 W/mK) Seinäpinta ja pintakäsittely Yläpohja Yläpohjarakenne on kuvan 3.2 mukainen. Eristeenä on uritettu mineraalivilla ja katteena bitumikermikate. Yläpohjalle U-arvovaatimuksena on 0,09 W/m 2 K. Pintavastukset ovat taulukon 2.1 mukaan R si =0,10 m 2 K/W ja R se = 0,04 m 2 K/W. U- arvovaatimus täyttyy kyseisen yläpohjarakenteen osalta U- arvon ollessa juuri tuo 0,09 W/m 2 K. Eristeiden ollessa märkiä U- arvoksi saadaan 0,33 W/m 2 K.

14 12 Kuva 3.2. Yläpohjarakenne. (RT ) Suojakiveys 30 mm, ø mm, vähintään 35 kg/m² Bitumikermikate, käyttöluokka vähintään VE 40 Lämmöneriste, uritettu mineraalivilla 100 mm (λ=0,039 W/mK), toimii laakerikerroksena Lämmöneriste, mineraalivilla 320 mm (λ=0,037 W/mK) Höyrynsulku, saumat limitetty ja teipattu Kallistusbetoni 20 mm, kallistus vähintään 1:40, puuhierto Kantava betonirakenne, 400 mm (λ=1,7 W/mK) Kattopinta ja pintakäsittely, vesihöyryä läpäisevä Alapohja Kohderakennuksessa alapohjarakenteena toimii alapuolelta eristetty maanvastainen betonilaatta (kuva 3.3). Pintavastukset ovat taulukon 2.1 mukaan R si =0,17 m 2 K/W ja R se = 0,04 m 2 K/W. Maanvastaiselle alapohjalle U- arvovaatimuksena on 0,16 W/m 2 K. Oletetaan perusmaaksi savi tai siltti, jolloin taulukon 3.1 mukaan lämmönvastukset ovat keskialueella 3,2 m 2 K/W ja reuna-alueella 0,8 m 2 K/W. Alapohjan U- arvo keskialueella maanvastus huomioiden on 0,16 W/m 2 K. Reuna-alueella, jossa eristettä on 140 mm, U- arvoksi saadaan 0,12 W/m 2 K. Painotettuna keskiarvona alapohjan U-arvoksi saadaan 0,15 W/m 2 K, mikä täyttää vaatimukset. Energiankulutuslaskelmissa tarvitaan kuitenkin alapohjan U- arvo ilman maan lämmönvastusta. Keskialueella arvo on tällöin 0,45 W/m 2 K ja reuna- alueella 0,24 W/m 2 K. Painotettu keskiarvo on tällöin 0,41 W/m 2 K. Eristeiden ollessa märkiä alapohjan U- arvoiksi ilman maan lämmönvastusta saadaan keskialueella 0,79 W/m 2 K ja reuna- alueella 0,45 W/m 2 K. Painotettu keskiarvo on tällöin 0,72 W/m 2 K.

15 13 Taulukko 3.1. Maan lämmönvastukset. (RakMK C4) Kuva 3.3. Maanvastainen alapohja. (RT ) Rakennekerrokset: Lattianpäällyste ja pintakäsittely Kantava rakenne, teräsbetonilaatta 150 mm, pintahierto Suodatinkangas, saumat limitetty ja teipattu Lämmöneriste, polystyreeni 70 mm (λ =0,036 W/mK) 1 m:n reuna-alueella 140 mm Tasaushiekka 20 mm Suodatinkangas Salaojituskerros 200 mm, raekoko ø mm, koneellisesti tiivistetty Suodatinkangas, käyttöluokka N2 Perusmaa, savi tai siltti, kallistus salaojiin vähintään 1:50

16 14 Osa alapohjasta rajoittuu ulkoilmaan, jolloin sen rakenne on kuvan 3.4 mukainen. Rakenteen U arvo on tällöin 0,17 W/m 2 K. Jos eristeet ovat märkiä, U- arvoksi saadaan 0,30 W/m 2 K. Kuva 3.4. Ulkoilmaan rajoittuva alapohja. (RT ) Lattianpäällyste ja pintakäsittely Tasoite mm huonetilan käyttötarkoituksen mukaan Kantava rakenne, ontelolaatta 265 mm (0,35 W/m 2 K) Lämmöneriste, polystyreeni 190 mm, vaikeasti syttyvä laatu (λ=0,036 W/mK) Kellarin seinä Kellarikerroksessa on pääasiallisesti varastotiloja, joten puolilämpimälle maanvastaiselle rakennusosalle U- arvovaatimus on 0,24 W/m 2 K. Pintavastukset ovat taulukon 2.1 mukaan R si =0,13 m 2 K/W ja R se = 0,04 m 2 K/W. Vierusmaan ollessa savea maan lämmönvastus on sisäalueella 1,6 m 2 K/W ja reuna- alueella 0,4 m 2 K/W. Sisäalueella rakenteen U- arvoksi saadaan 0,21 W/m 2 K ja reuna- alueella 0,16 W/m 2 K. Painotettuna keskiarvona laskettuna U- arvoksi saadaan 0,19 W/m 2 K. Mikäli eristeet ovat märkiä, sisäalueella rakenteen U- arvoksi saadaan 0,27 W/m 2 K ja reuna- alueella 0,23 W/m 2 K. Painotettuna keskiarvona laskettuna U- arvoksi saadaan 0,21 W/m 2 K.

17 15 Kuva 3.5. Kellarin seinä. (RT ) Rakennekerrokset: Perus- tai täyttömaa pohjarakennussuunnitelman mukaan, tiivistetty routimaton täyttö Salaojituskerros 200 mm, raekoko ø mm Lämmöneriste, solupolystyreeni mm( λ=0,039 W/mK), paksuus 150 mm m maanpinnan alapuolella, muualla 100 mm Vedeneriste, yksinkertainen bitumiliuossively ja kumibitumikermi, kiinnitys hitsaamalla Kantava rakenne, teräsbetoni 150 mm, pinta by 40 mukaan Tasoite, sementtipohjainen Seinäpinta ja pintakäsittely, vesihöyryä läpäisevä Osa kellarin seinästä rajoittuu ulkoilmaan, jolloin rakenne on sama kuin muuallakin ulkoseinän osalta Ikkunat ja ovet Ikkunoiden ja ovien oletetaan täyttävän Rakentamismääräyskokoelman osan C3 mukaisen U- arvovaatimuksen 1,0 W/m 2 K.

18 16 4 LÄMMÖNKULUTUSLASKELMAT Kohderakennuksen lämmönkulutuslaskelmat perustuvat Suomen rakennusmääräyskokoelman osaan D5, joka käsittelee rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaa. Rakenteiden läpi johtuva lämpöenergia on laskettu osan D5 kappaleen 4.1 perusteella. 4.1 Rakenteiden läpi johtuva lämpöenergia Rakenteiden läpi johtuva lämpöenergia saadaan laskettua kaavalla Q joht = H ( T T ) t / 1000, (1) joht s u jossa rakennusosien yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö H joht lasketaan rakennusosille erikseen kaavalla H joht = ( U ulkoseinä Aulkoseinä ) + ( U yläpohja Ayläpohja ) + ( U alapohja Aalapohja ) ikkuna + U ovi Aovi ( U A ) ( ) ikkuna + (2) Qjoht rakenteiden läpi johtuva lämpöenergia, kwh Hjoht rakennusosien yhteenlaskettu ominaislämpöhäviö, W/K U rakennusosan lämmönläpäisykerroin, W/(m²K) A rakennusosan pinta-ala, m² Ts sisäilman lämpötila, ºC Tu ulkoilman lämpötila, ºC (Taulukko 4.1) t ajanjakson pituus, h 1000 kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi

19 17 Tampere sijaitsee säävyöhykkeellä II, joten lämpötilatiedot saadaan taulukosta 4.1. Taulukko 4.1. Säätiedot kuukausittain säävyöhykkeellä II. (RakMK D5 Liite 1) Jos alapohja on suoraan ulkoilmaa vasten, lasketaan sen johtumisenergia lämpötilaeron T s T u mukaan edellä olevassa kaavassa esitetyllä tavalla. Maanvastaisten seinien tapauksessa laskenta tehdään samalla kaavalla ulkoilman lämpötilaan maan lämmönvastus huomioiden. Maanvastaisen alapohjan tapauksessa kaavassa käytetään ulkoilman lämpötilan tilalla alapuolisen maan lämpötilaa. Alapohjan lämmönvastus tulee tällöin laskea ilman maan lämmönvastusta. Alapohjan alapuolisen maan vuotuinen keskilämpötila lasketaan ulkoilman vuotuisesta keskilämpötilasta kaavalla T maa, vuosi Tu, vuosi + Tmaa, vuosi =, (3) Tmaa, vuosi alapohjan alapuolisen maan vuotuinen keskilämpötila, C Tu, vuosi ulkoilman vuotuinen keskilämpötila (Taulukko 4.1), C Tmaa, vuosi alapohjan alapuolisen maan ja ulkoilman vuotuisen keskilämpötilan ero, C (Taulukko 4.2) Maan ja ulkoilman vuotuisen keskilämpötilan ero saadaan taulukosta 4.2 maalajista ja alapohjan U- arvosta riippuen. Ellei maaperästä ole tarkempaa tietoa, voidaan lämpötilaerona käyttää arvoa 5 C, jota näissä laskelmissa käytetäänkin. Taulukko 4.2. Alapohjan ja alapuolisen maan ja ulkoilman vuotuisen keskilämpötilan ero. (RakMK D5)

20 18 Maan kuukausittainen keskilämpötila saadaan laskettua maan vuotuisesta keskilämpötilasta kaavalla T maa, kuukausi = Tmaa, vuosi + Tmaa, kuukausi (4) Tmaa, kuukausi alapohjan alapuolisen maan kuukausittainen keskilämpötila, C Tmaa, vuosi maan vuotuinen keskilämpötila, C Tmaa, kuukausi alapohjan alapuolisen maan kuukausittaisen keskilämpötilan ja vuotuisen keskilämpötilan ero (Taulukko 4.3), C Maan ja ulkoilman kuukausittaisten keskilämpötilojen ero saadaan taulukosta 4.3. Taulukon arvoja voidaan käyttää kaikille säävyöhykkeille ja maalajeille. Taulukko 4.3. Alapohjan alapuolisen maan kuukauden keskilämpötilan ja vuotuisen keskilämpötilan ero. (RakMK D5) Lämmönkulutuslaskelmat on tehty seitsemälle erilaiselle perustapaukselle. Muuttuvina tekijöinä ovat eristeiden kosteuspitoisuus, rakennusajankohta ja aukkojen suojaustila. Esimerkkitilanteet ovat seuraavat: 1. Kevät/kuivat eristeet/ikkunat asentamatta 2. Kevät/märät eristeet/ikkunat asentamatta 3. Kevät/kuivat eristeet/ikkunat asennettu 4. Syksy/kuivat eristeet/ikkunat asentamatta 5. Syksy/märät eristeet/ikkunat asennettu 6. Talvi/kuivat eristeet/ikkunat asentamatta 7. Talvi/märät eristeet/ikkunat asennettu Laskelmissa talvikuukaudeksi on oletettu tammikuu, kevätkuukaudeksi huhtikuu ja syksykuukaudeksi syyskuu. Näiden kuukausien säätiedot saadaan taulukosta 4.1. Laskelmissa eristeiden

21 19 kosteuspitoisuudeksi oletetaan 10 til-% ja sisälämpötilan oletetaan olevan 20 C. Laskelmat on tehty kuukauden mittaiselle ajanjaksolle. Seitsemän esimerkkitapauksen lisäksi tehdään vielä yksi laskentaesimerkki, jossa yläpohjan eristeenä on vain 100 mm mineraalivillaa. Muuten olosuhteet ovat samat kuin esimerkissä kuusi. Tällöin rakenteen U- arvo on 0,34 W/m 2 K. Laskelmien perusteella voidaan arvioida, kuinka muuttuvat tekijät vaikuttavat lämpöenergiankulutukseen. 4.2 Ikkuna- ja oviaukot Rakennuksen ikkuna- ja oviaukot voivat olla rakennusaikana vielä avonaisina vain muovikalvolla suojattuna. Tällä on vaikutusta vaipan läpi johtuvaan energiaan, sillä muovikalvojen U- arvo on suurempi. Muovikalvojen U- arvo muodostuu käytännössä vain pintavastuksien avulla lasketusta U- arvosta. Pintavastukset ovat 0,13 m 2 K/W ja 0,04 m 2 K/W. U- arvoksi saadaan tällöin laskutoimituksella U= 1/(0,13 m 2 K/W+0,04 m 2 K/W)= 5,8 W/m 2 K.

22 20 5 TULOSTEN ANALYSOINTI Seitsemälle eri esimerkkitilanteelle laskemalla saadut lämpöenergiankulutukset kuukauden mittaiselta ajanjaksolta on esitetty taulukossa 5.1. Energiankulutusten suuruuksissa on suuria eroja, joten eristeiden kosteuspitoisuudella, aukkojen suojausasteella ja rakennusajankohdalla näyttää olevan merkittävä vaikutus lämpöenergiankulutuksen suuruuteen. Taulukossa 5.1 ja kuvassa 5.1 on esitetty laskelmien tulokset eri esimerkkitilanteille. Eri esimerkkitilanteet ovat 1. Kevät/kuivat eristeet/ikkunat asentamatta 2. Kevät/märät eristeet/ikkunat asentamatta 3. Kevät/kuivat eristeet/ikkunat asennettu 4. Syksy/kuivat eristeet/ikkunat asentamatta 5. Syksy/märät eristeet/ikkunat asennettu 6. Talvi/kuivat eristeet/ikkunat asentamatta 7. Talvi/märät eristeet/ikkunat asennettu Taulukko 5.1. Lämpöenergialaskelmat. Lisälaskelmana tehdyssä tapauksessa, jossa yläpohjan eristepaksuus oli vain 100 mm, lämpöenergian kulutus oli 98769,0 kwh. Kasvu oli kuukausitasolla hieman päälle 6000 kwh.

23 21 Kuva 5.1. Esimerkkitilanteiden lämpöenergian kulutus. Rakennuksen tilavuudeksi saatiin noin m 3. Taulukossa 5.2 on esitetty Energiankulutus rakennuskuutiota kohden. Taulukko 5.2. Energiankulutus rakennuskuutiota kohti. Lisälaskelmana tehdyssä tapauksessa, jossa yläpohjan eristepaksuus oli vain 100 mm, lämpöenergian kulutus oli 98769,0 kwh. Tällöin rakennuskuutiota kohden laskettu kulutus on 4,4 kwh/m Eristemateriaalin kosteuspitoisuuden vaikutus Kahden ensimmäisen esimerkkitilanteen avulla voidaan tarkastella, millainen vaikutus eristeiden kosteuspitoisuudella on rakenteiden läpi johtuvaan energiaan. Näissä tilanteissa muut tekijät ovat samat, mutta toisessa tapauksessa eristeiden kosteuspitoisuudeksi on arvioitu 10 til- %. Vuodenaikana on kevät huhtikuussa ja ikkuna- sekä oviaukot on

24 22 suojattu vain muovikalvoilla. Kuvassa 5.2 on esitetty lämmönkulutus kuukaudessa näissä kahdessa tilanteessa. Kuva 5.2. Eristemateriaalin kosteuspitoisuuden vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Eristeiden ollessa kuivia lämmönkulutus on noin kwh kuukaudessa. Mikäli eristeet ovat kastuneet ja niiden kosteuspitoisuus tilavuusprosentteina on 10 %, kulutus on noin kwh. Kulutus kasvaa siis noin 1,5- kertaiseksi. Tarkkaan laskettuna kulutus kasvaa 1,4- kertaiseksi. 5.2 Aukkojen suojausasteen vaikutus Aukkojen suojausasteen vaikutusta rakenteiden läpi johtuvaan lämpöenergiaan voidaan tarkastella ensimmäisen ja kolmannen tilanteen avulla. Näissä tilanteissa eristeet ovat molemmissa kuivat ja vuodenaikana on kevät huhtikuussa, mutta aukkojen suojausasteet ovat erilaiset. Ensimmäisessä esimerkkitilanteessa aukot on suojattu vain muovikalvoilla, mutta kolmannessa tilanteessa ikkunat sekä ovet on asennettu paikoilleen. Lämpöenergian kulutukset on esitetty kuvassa 5.3.

25 23 Kuva 5.3. Aukkojen suojausasteen vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Kun ikkunat ja ovet on asennettu paikoilleen on lämpöenergian kulutus kuukausitasolla noin kwh. Mikäli aukot on suojattu vain muovikalvolla on kulutus puolestaan noin kwh. Lämpöenergian kulutus lähes kolminkertaistuu. Tarkkaan laskien kulutus kasvaa 2,8- kertaiseksi. 5.3 Rakennusajankohdan vaikutus Rakennusajankohdalla on tietenkin suuri merkitys rakenteiden läpi johtuvaan lämpötilaan varsinkin Suomessa, jossa vuodeajan lämpötilan vaihtelut voivat olla suuria. Kuvassa 5.4 on lämpöenergian kulutus kuukaudessa esitetty sekä syksy-, kevät- ja talvikuukauden osalta. Kaikissa tapauksissa eristeet ovat kuivia ja aukot suojattu vain muovikalvolla. Kuva 5.4. Rakennusajankohdan vaikutus lämpöenergian kulutukseen.

26 24 Pienintä kulutus on syksyllä syyskuussa, jolloin lämpöenergian kulutus on noin kwh. Keväällä huhtikuussa kulutuksen suuruus on noin kwh. Syyskuuhun verrattuna kulutus on 1,7- kertainen. Talvella kulutus on puolestaan noin kwh. Tällöin kulutus on syyskuuhun verrattuna 2,6- kertainen. Rakennusajankohdan vaikutusta voidaan vertailla vielä syksyn ja talven osalta myös tilanteiden 5 ja 7 avulla, jolloin eristeiden oletetaan olevan märkiä ja ikkunat sekä ovet on asennettu paikoilleen. Nämä tilanteet on esitetty kuvassa 5.5. Kuva 5.5. Rakennusajankohdan vaikutus lämpöenergian kulutukseen. Syyskuussa kulutus on tällöin noin kwh kuukaudessa ja talvella tammikuussa kwh. Kulutus kasvaa 2,4- kertaiseksi, mikä on samaa luokkaa kuin edellisenkin kuvan 5.4 pohjalta tehdystä vertailusta saatu tulos. 5.4 Vertailu lämmitystarvelukuihin Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen jokaisen kuukauden päivittäiset sisä- ja ulkolämpötilojen erotukset. Lämmitystarveluvun käyttö perustuu siihen, että lämmityksen energiankulutus on verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilan erotukseen. (Motiva Oy 2010)

27 25 Taulukossa 5.3 on esitetty Tampereen ja Pirkkalan alueen vuoden 2011 tähän astiset lämmitystarveluvut. Taulukko 5.3. Vuoden 2011 lämmitystarveluvut. Laskelmissa on käsitelty olosuhteita tammikuussa, huhtikuussa ja tammikuussa. Sisälämpötila on kaikissa tapauksissa 20 C. Tammikuussa ulkolämpötilaksi on oletettu taulukon 4.1 mukaisesti -9,16 C. Näiden lukujen erotukseksi saadaan 29,16 C ja näin ollen koko kuukauden lämmitystarveluvuksi saadaan 874,8. Taulukon 5.3 vuoden 2011 tammikuun lämmitystarveluku on ollut 732, mikä on laskettua pienempi. Huhtikuun ulkolämpötilana on laskelmissa käytetty taulukon 4.1 mukaista arvoa 1,68 C. Kun sisälämpötila on edelleen 20 C saadaan lämpötilojen erotukseksi 18,32 C. Huhtikuun lämmitystarveluvuksi saadaan 549,6, mikä on myös taulukon 5.3 mukaista arvoa 341 suurempi. Syyskuun ulkolämpötilana on käytetty arvoa 9,08 C. Sisä- ja ulkolämpötilojen erotus on näin 10,92 C ja kuukauden lämmitystarveluku 327,6. Tämä on jälleen huomattavasti suurempi arvo kuin taulukon 5.3 arvo 80.

28 26 6 POHDINTA Kuten kuvasta 5.1 voidaan päätellä, rakenteiden läpi johtuvan lämpöenergian suuruus vaihtelee huomattavasti olosuhteista riippuen. Tässä työssä tarkasteltiin eristemateriaalin kosteuspitoisuuden, ikkuna- ja oviaukkojen suojausasteen sekä rakennusajankohdan vaikutusta lämpöenergian kulutukseen työmaalla rakennusaikana. Laskelmissa sisälämpötilan arvoksi asetettiin 20 C ja eristeiden kosteuspitoisuudeksi kostuneessa tilassa 10 til- %. Syksykuukaudeksi oletettiin syyskuu, kevätkuukaudeksi huhtikuu ja talvikuukaudeksi tammikuu. Kappaleessa viisi esitettyjen tulosten perusteella havaitaan, että kulutus on ollut pienintä tilanteessa, jossa vuodenaikana on kevät huhtikuussa, eristeet ovat kuivia ja ikkunat sekä ovet ovat asennettuna paikoilleen. Kulutus olisi vielä pienempi syksyllä muiden tekijöiden pysyessä samana, sillä syyskuun keskimääräinen ulkolämpötila on taulukon 4.1 mukaan huhtikuuta suurempi, jolloin lämpötilaero on pienempi. Tästä tapauksesta ei laskentaesimerkkiä kuitenkaan ole. Suurinta kulutus on näistä esimerkkitilanteista talvella tammikuussa, kun aukot on suojattu vain muoveilla, mutta eristeet ovat kuivat. Kulutus kasvaisi vielä suuremmaksi, mikäli eristeet olisivat lisäksi märät. Työssä tutkittiin, kuinka eristemateriaalin kosteuspitoisuus, ikkuna- ja oviaukkojen suojausaste sekä rakennusajankohta vaikuttavat erikseen rakenteiden läpi johtuvaan lämpöenergiaan. Tähän vertailuun valittiin tilanteita, joissa muuttui vain yksi tekijä ja muut säilyivät samana. Kappaleessa viisi esitettyjen tulosten perusteella aukkojen suojausasteella on suurin vaikutus lämpöenergiankulutukseen. Tällöin kuvan 5.3 mukaan kulutus voi kasvaa jopa lähes kolminkertaiseksi. Lähes yhtä suuri vaikutus on rakennusajankohdalla. Kappaleessa 5.3 vertailtiin kulutusta syksyn, kevään ja talven osalta. Kuvista 5.4 ja 5.5 nähdään, että vertailtaessa energian kulutusta syksyllä syyskuussa ja talvella tammikuussa molemmissa tapauksissa kulutus kasvoi noin 2,5- kertaiseksi. Myös eristeiden kosteuspitoisuudella on vaikutuksensa rakenteiden läpi menevän lämpöenergian määrään. Tässä työssä tutkittiin lämmöneristeiden eristyskyvyn heikentymistä, mikäli eristeiden kosteuspitoisuus pääsee nousemaan 10 til- %:iin. Kuvan 5.2 mukaan kulutus kasvoi noin 1,5- kertaiseksi. Rakennusajankohtaan on vaikein vaikuttaa, sillä Suomessa rakennetaan vuodenajasta riippumatta. Aukkojen suojaukseen ja eristeiden kosteuspitoisuuteen sen sijaan voidaan vaikuttaa. Ikkunat ja ovet kannattaa asentaa paikoilleen mahdollisimman pian ja eristeitä suojata kosteudelta sekä varastoinnin ja paikalleen asennuksen aikana sekä myös asennuksen jälkeen.

29 27 LÄHTEET Dechow F.J. & Epstein K.A Laboratory and Field Investigations of Moisture Absorption and Its Effect on Thermal Performance of Various Insulations. 27 p. [viitattu ] Saatavissa: &dq=moisture+dependence+of+the+thermal+conductivity+of+insulation&ots=efofh mqlus&sig=nmshu8cdwiobbwqlmceein0lu#v=onepage&q=moisture%20dep endence%20of%20the%20thermal%20conductivity%20of%20insulation&f=false Motiva Oy Viitattu ianhallinta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarveluvut Müller-Steinhagen H. & Ochs F Temperature and Moisture Dependence of the Thermal Conductivity of Insulation Materials. NATO Advanced Study Institute on Thermal Energy Storage for Sustainable Energy Consumption (TESSEC). 5 p. Saatavissa: Mölsä, S U- arvot eivät kiristy Rakennuslehti [verkkolehti]. [viitattu ]. Saatavissa: Paroc. Viitattu Raistakka, N Sandwich- elementtirakenteen rakennusfysikaalinen toiminta. Helsinki. Metropiloa Ammattikorkeakoulu. 40 p. Ratu Rakenteiden lämmitys ja kuivatus, ohjetiedosto. Helsinki, Rakennustietosäätiö. 8 p. REM Ympäristö ja elinkaarimittaristo. Viitattu RMAX. Viitattu RT- kortisto, RT Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy. RT- kortisto, RT Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy. RT- kortisto, RT Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy

30 28 RT- kortisto, RT Rakennustietosäätiö RTS ja Rakennustieto Oy Suomen rakentamismääräyskokoelma C3. Rakennusten lämmöneristys, Määräykset Helsinki, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto. 10 p. Suomen rakentamismääräyskokoelma C4. Lämmöneristys, Ohjeet Helsinki, Ympäristöministeriö. 24 p. Suomen rakentamismääräyskokoelma D5. Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta, Ohjeet Helsinki, Ympäristöministeriö, Asunto- ja rakennusosasto. 72 p. Talotekniikka- lehti Viitattu Teriö, O Betonivalmisosarakentamisen kosteudenhallinta. Tampere, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 39 p. Vinha, J. RTEK-3511 Rakennusfysiikka, osa I Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. Opintomoniste.

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan MAANVARAINEN ALAPOHJA puh 03 4243 100 wwwfoamitfi AP 101 X Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan 60 mm Teräsbetonilaatta, raudoitus betoniteräsverkolla

Lisätiedot

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

Rakennuksen lämmöneristys

Rakennuksen lämmöneristys Rakennuksen lämmöneristys MÄÄRÄYKSET 2007 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2007 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Lisätiedot

Betonisandwich- elementit

Betonisandwich- elementit Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen

Marko Ylitalo. Rakennetyyppien päivittäminen 1 Marko Ylitalo Rakennetyyppien päivittäminen Opinnäytetyö Kevät 2013 Tekniikan yksikkö Rakennustekniikan koulutusohjelma Talonrakennustekniikan suuntautumisvaihtoehto 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY

FRAME-PROJEKTIN ESITTELY FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

MR101. Tuoterakennekuvaus. 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2

MR101. Tuoterakennekuvaus. 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2 MR101 1123 Täytöt MR101 Sisäpuolinen täyttö Salaojituskerros 230 30 TASAUSKERROS Tasaushiekka Suodatinkangas 120 g/m2 200 SALAOJITUSKERROS Pesty sepeli 200, ø 6...32 Suodatinkangas 120 g/m2, kun pohjamaa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka

Matalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa

Lisätiedot

Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö

Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö Rakennustyömaan energiakysymyksiä Olli Teriö Osataanko rakentaa energiatehokkaasti energiatehokasta? Yleisimpiä syitä: Vesikaton läpimenot Putki- ja laitevuodot (iv-laitteet) Vesieristeiden pohjat ja liitokset

Lisätiedot

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN

TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013

Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Energiatehokkuus puurakentamisessa Puurakentamisen Roadshow 20.03.2013 Rakennusten energiatehokkuus Rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen on sitouduttu koko Euroopan Unionin piirissä. Vuoteen 2020

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems

Lämmöneristäminen. Minä panin ikkunaan pahvisuojan. Dow polyurethane systems Lämmöneristäminen Dow polyurethane systems Minä panin ikkunaan pahvisuojan Aimo Ihanamäki kiinnostunut tulevaisuudesta huolestunut ilmastonmuutoksesta tekemisissä lämmöneristeiden kanssa uskon mahdollisuuteeni

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo 2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI

UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI UKOREX ULTRA ERISTÄMISEN UUSI AIKAKAUSI GRAFIITTIERISTEEN YLIVOIMAA Uudet huippulaatuiset grafiittieristeet UKOREX GRAFIT ja UKOREX ULTRA luovat uusia mahdollisuuksia rakennusten eristämiseen. Rakentajalle

Lisätiedot

BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (46.680) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä

BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (46.680) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (46.680) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä Ohjelma on tarkoitettu auttamaan maalämmitystä hankkivaa

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions

FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1

Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö. 12.10.2012 Juha Rämö 1 Ontelolaatastojen suunnittelukurssi 21.11.2012 Juha Rämö 12.10.2012 Juha Rämö 1 Suunnittelu - Äänen eristys - Liitosten erityiskysymyksiä; mm. ulokeparvekkeet - Palonkesto tiistai, 20. marraskuuta 2012

Lisätiedot

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa

Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa Ilmatiiveys ja vuotokohdat uusissa pientaloissa 1/2014 Vertia Oy 15.5.2014 Heikki Jussila, Tutkimusjohtaja 040 900 5609 www.vertia.fi Johdanto Tämä raportti perustuu Vertia Oy:n ja sen yhteistyökumppaneiden

Lisätiedot

AP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA

AP 2RK AP 1RK ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA ONTELOLAATTA 265-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI; ASUNTOJEN LATTIA ONTELOLAATTA 370-ALAPOHJA, TUULETETTU ALAPUOLINEN SOLUPOLYSTYREENIERISTE TASOITE+TUPLEX+PARKETTI;

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan

Työn nro. Päiväys. Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan. Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan ULKOILMAAN RAJOITTUVA ALAPOHJA wwwsupereristefi AP 102 Lattianpäällyste huoneselostuksen mukaan Tasoite tarvittaessa rakennusselostuksen mukaan! 60 mm Teräsbetonilaatta rakennesuunnitelmien mukaan, raudoitus

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN RIL 55-4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRYMINEN 4. LÄMPÖ Lämpö on aineen molekyylien liike-energiaa, joka kasvaa lämpötilan noustessa kaasuissa molekyylit liikkuvat ja törmäävät toisiin molekyyleihin. Lämpötilan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

RAKENNUKSEN PALOLUOKKA P1 KERROSALALASKELMA

RAKENNUKSEN PALOLUOKKA P1 KERROSALALASKELMA +292 3 2bi e 280 30 +308 nin 4 280 an He Lautat 32 +357 33 280-20-M60 +373 arhank280-20-m60 35 34 atu +36 +356 M nyk py M öräpaik +395 at,6% 38 +37 +395 9530 I 2a K0 8000 2:3 rm Metroas 42 LRM 36 +28 248

Lisätiedot

Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus

Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Asuinrakennuksen energiankulutus... 1 3 Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus... 4 4

Lisätiedot

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka

Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa

Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Vaipparakenteen merkitys jäähallin energiankulutuksessa Jäähallipäivät 15.4.2015 Diplomityö Matti Partanen & Ari Laitinen Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta 2. Tutkimuksen tavoitteet 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2003 1 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää

TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

(1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus

(1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus 04.03.2001 (1A) Rakennuksen ulkonurkkien puutteellinen routasuojaus Kattovesien ohjaus seinänvierustalle Puutteellinen ulkonurkan routasuojaus Riittämätön pinnankallistus Toimimaton salaojitus Virheellinen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

FRAME-seminaari 8.11.2012

FRAME-seminaari 8.11.2012 FRAME-seminaari 8.11.2012 Olli Teriö Rakennustyömaan olosuhdehallinta Kuivatus Lämmitys Ilmanvaihto Kosteuden haihtuminen betonin pinnasta, kun pinta on märkä Ilma ja betoni 18-21 o C Rh 50-70% Ilmavirta

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin

TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot