Lämmöneristys Ohjeet 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämmöneristys Ohjeet 2012"

Transkriptio

1 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Lämmöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 13 :n nojalla rakentamisessa sovellettaviksi yhtenä mahdollisena hyväksyttävänä tapana seuraavat ohjeet lämmöneristyksestä. Ohjeet on ilmoitettu teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY, mukaisesti. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012 ja sillä kumotaan ympäristöministeriön 30 päivänä lokakuuta 2002 antama asetus lämmöneristyksestä. Helsingissä päivänä kuuta 20 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Yli-insinööri Pekka Kalliomäki Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EY (32010L0031); EUVL N:o L 153, , s. 13 1

2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto MÄÄRÄYKSET JA OHJEET 2012 Sisällys 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala 1.2 Määritelmiä 2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS 2.1 Yleistä 2.2 Lämmönläpäisykertoimen laskenta 2.3 Korjatun lämmönläpäisykertoimen laskenta 2.4 Kylmäsillat 2.5 Lämmöneristyksessä tapahtuvat ilmavirtaukset 2.6 Käännetyt katot 3 LÄMMÖNERISTYKSEN SUUNNITTELU JA ERISTÄMINEN 3.1 Lämmöneristyksen suunnittelu 3.2 Lämmöneristeiden käsittely, varastointi ja asentaminen 3.3 Suojaaminen ilmavirtauksilta ja tuulelta 4 RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖN- JOHTAVUUDET 4.1 Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo ja sen valintamahdollisuudet 5 LÄMMÖNVASTUKSIA 5.1 Pintavastus 5.2 Ilmakerroksen lämmönvastus 5.3 Maanvastaiset rakenteet 5.4 Ryömintätilaiset rakenteet 6 IKKUNAN, OVEN SEKÄ HUOLTO- JA TUULETUSLUUKUN LÄMMÖNLÄPÄISYKERROIN 6.1 Yleistä 6.2 Ikkunan valoaukon lämmönläpäisykerroin 6.3 Ikkunan kehän lämmönläpäisykerroin 6.4 Kehärakenteen ja lasituksen terminen vuorovaikutus 6.5 Ikkunan lämmönläpäisykerroin 6.6 Oven sekä huolto- ja tuuletusluukun lämmönläpäisykerroin LIITE RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAN SISÄLLYSLUETTELO MERKKIEN SELITYS Ohjeet, jotka on tulostettu leveälle palstalle, sisältävät hyväksyttäviä ratkaisuja. Selostukset, jotka ovat kapealla palstalla kursivoituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauksia säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin. 2

3 1 YLEISTÄ 1.1 Soveltamisala Nämä ohjeet koskevat rakennuksen ulkoilmaan ja maahan rajoittuvia sekä rakennuksen eri tilojen välisiä rakennusosia ja rakenteita, näiden lämmönläpäisykertoimen määrittämistä sekä lämmöneristyksen suunnittelua ja toteutusta. Ohjeet koskevat hyvän rakennustavan mukaisia käytännön rakenteita, joissa esiintyvien vähäisten epäideaalisuuksien vaikutus otetaan tarvittaessa huomioon lämmönläpäisykertoimen laskennassa sekä otetaan huomioon kylmäsiltojen vaikutukset. Nämä ohjeet vastaavat voimassa olevissa EN-standardeissa esitettyä lämmönläpäisykertoimen laskentatapaa. Maanvastaisten ja ryömintätilaisten rakenteiden osalta käytetään EN-standardiin perustuvaa yksinkertaistettua laskentamenetelmää. Yksityiskohtaisemmat ja eri erikoistapauksia käsittelevät ohjeet esitetään EN-standardeissa. Ohjeet sisältävät erään hyväksyttävän tavan todeta Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa D3 lämmönläpäisykertoimelle (U) asetettujen vaatimusten täyttyminen Nämä ohjeet eivät koske lämmöneristyksen kautta ohjattavan ilmavirtauksen, rakennusosien läpi puolelta toiselle vuotavan ilman eivätkä rakennukseen kohdistuvan auringon säteilyn tai muiden ajan funktiona vaihtelevien rakenteisiin kohdistuvien lämpökuormien vaikutusten laskentaa. 1.2 Määritelmiä Näissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitetaan: 1) lämmöneristeellä rakennusainetta, jota käytetään pääasiallisesti tai muun käyttötarkoituksen ohella olennaisesti lämmöneristämiseen; 2) lämmöneristyksellä yhdestä tai useammasta lämmöneristeestä rakennusosaan tehtyä eristekokonaisuutta; 3) ilmansululla rakennusosassa olevaa ainekerrosta, joka estää haitallisen ilmavirtauksen rakennusosan läpi puolelta toiselle; Ilmansulkuna toimii usein rakennusosaan jotain muuta pääasiallista tarkoitusta varten tehty ainekerros. 4) tuulensuojalla rakennusosassa olevaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuoliseen rakenteen osaan ja takaisin; 5) kylmäsillalla rakennusosassa olevaa, viereisiin aineisiin verrattuna hyvin lämpöä johtavasta aineesta tehtyä rakenneosaa, jonka kohdalla lämpötilaeron vaikutuksesta rakennusosan pintojen läpi kulkevan lämpövirran tiheys on jatkuvuustilassa viereiseen alueeseen verrattuna suurempi; 6) viivamaisella kylmäsillalla kylmäsiltaa, jonka poikkileikkaus on rakenteen pinnan suuntaan jatkuvana samanlainen; 3

4 7) pistemäisellä kylmäsillalla kylmäsiltaa, joka on rakenteessa paikallinen ja jolla ei ole rakenteen pinnan suunnassa jatkuvaa samanlaisena pysyvää poikkileikkausta; 8) lämmönjohtavuudella (λ), W/(m K) lämpövirran tiheyttä jatkuvuustilassa pituusyksikön paksuisen tasa-aineisen ainekerroksen läpi, kun lämpötilaero ainekerroksen pintojen välillä on yksikön suuruinen; 9) keskimääräisellä lämmönjohtavuudella (λ 10 ), W/(m K) keskimääräistä lämmönjohtavuutta, joka ilmoittaa aineen lämmönjohtavuuden yksittäisten mittaustulosten aritmeettisen keskiarvon, kun mittaukset on suoritettu 10 C keskilämpötilassa ja aineen kosteuspitoisuus on vastannut 23 C lämpötilassa 50 % (±10 %) suhteellista kosteutta; 10) ilmoitetulla lämmönjohtavuudella (λ D ), W/(m K) arvoa, joka on voimassa olevan EN-tuotestandardin tai standardin puuttuessa eurooppalaisen teknisen hyväksynnän (ETA) mukaisesti määritelty ja se perustuu yleensä 10 C keskilämpötilassa suoritettuihin lämmönjohtavuuden mittauksiin sekä mittaustulosten tilastolliseen käsittelyyn. Ilmoitettua lämmönjohtavuutta käytetään lämmönjohtavuuden suunnitteluarvon lähtötietona; 11) lämmönjohtavuuden suunnitteluarvolla (λ U ), W/(m K) arvoa, jolla tarkoitetaan EN-standardien mukaan määritettyä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa, erillisen ETA-menettelyn mukaisesti määritettyä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa, EN-standardeissa esitettyä taulukoitua lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa, näissä ohjeissa annettua lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa tai muuta hyväksyttävällä tavalla määritettyä, rakennusosalle soveltuvaa lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa, jota käytetään rakenteiden lämpöteknisissä laskelmissa. λ U -arvo vastaa aikaisemmin käytössä ollutta λ d -arvoa; 12) lämmönvastuksella (R), (m 2 K)/W termisessä jatkuvuustilassa olevan tasapaksun ainekerroksen tai kerroksellisen rakenteen lämmönvastusta, joka ilmoittaa rakenteen eri puolilla olevien isotermisten pintojen lämpötilaeron ja ainekerroksen läpi kulkevan lämpövirran tiheyden suhteen; 13) sisä- ja ulkopuolen pintavastuksella (R si ja R se ), (m 2 K)/W rakennusosan pinnan ja sisä- tai ulkopuolisen ympäristön välisen rajakerroksen lämmönvastusta; 14) lämmönläpäisykertoimella (U), W/(m 2 K) lämpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen; 15) lämmönläpäisykertoimen korjaustermillä (ΔU), W/(m 2 K) lämmönläpäisykertoimeen tarvittaessa lisättävää korjaustekijää, joka sisältää ilmarakojen korjaustekijän, mekaanisten kiinnikkeiden korjaustekijän ja käännettyjen kattojen korjaustekijän; 16) korjatulla lämmönläpäisykertoimella (U c ), W/(m 2 K) rakenneosan lopullista U-arvoa, jota käytetään lämpöhäviöiden laskennassa. Korjatussa lämmönläpäisykertoimessa on tarvittaessa otettu huomioon lämmönläpäisykertoimen korjaustermi; 17) pistemäisellä lisäkonduktanssilla (Χ), W/K pistemäisestä kylmäsillasta (esimerkiksi terässide) aiheutuvan lisäyksen jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaa lämpövirtaa, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen; 18) viivamaisella lisäkonduktanssilla (ψ), W/(m K) rakennusosassa olevan, pituusyksikön mittaisen viivamaisen kylmäsillan (esimerkiksi palkki) aiheuttaman lisäyksen jatkuvuustilassa rakennusosan läpi kulkevaa lämpövirtaa, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. 4

5 2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS 2.1 Yleistä Näissä ohjeissa esitetään menetelmä rakennusosien ja rakenteiden korjatun lämmönläpäisykertoimen (U c ) laskemiseksi. Muukin menetelmä voidaan hyväksyä, jos näitä ohjeita ei voida soveltaa tai korvaava laskentamenettely on vähintään yhtä tarkka kuin tässä esitetty. Myös koetulosta voidaan käyttää hyväksi, kun laskenta on kohtuuttoman vaikeaa tai kokeellisesti määritetään laskennassa tarvittava lähtötieto. 2.2 Lämmönläpäisykertoimen laskenta Lämmönläpäisykertoimen yksittäinen mittaustulos pätee vain tutkitulle koerakenteelle mittausoloissa. Kun lämmönläpäisykertoimen laskenta on kohtuuttoman hankalaa, voidaan koetuloksen perusteella kuitenkin arvioida rakenneratkaisulle käytännön suunnitteluun soveltuva U c -arvo. Tällöin on pyrittävä ottamaan huomioon mittauksen epätarkkuus, rakenteen ja siinä käytettävien aineiden ominaisuuksien vaihtelu käytännössä, rakennesuunnitelmien mukainen materiaalien kosteuspitoisuuden vaikutus sekä rakennusaineiden mahdollinen lämmönjohtavuuden palautumaton muuttuminen käyttöiän aikana Rakennusosan lämmönläpäisykerroin (U) lasketaan käyttäen materiaaleille lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja (λ U ) Lämmönläpäisykerroin (U) lasketaan kaavalla (1). U = 1 / R T (1) R T rakennusosan kokonaislämmönvastus ympäristöstä ympäristöön Kun rakennusosan ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia ja lämpö siirtyy ainekerroksiin nähden kohtisuoraan, lasketaan rakennusosan kokonaislämmönvastus R T kaavalla (2). R T = R si + R 1 + R R n + R se (2) R 1 = d 1 / λ 1, R 2 = d 2 / λ 2... R n = d n / λ n d 1, d 2,... d n ainekerroksen 1, 2,... n paksuus, m λ 1, λ 2,... λ n ainekerroksen 1, 2,... n lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo (λ U ), W/(m K) R si sisäpuolen pintavastus, m 2 K/W ulkopuolen pintavastus, m 2 K/W R se Mikäli tasa-aineisen ainekerroksen paksuus vaihtelee rakenteen tason suunnassa, voidaan paksuutena käyttää keskimääräistä arvoa edellyttäen, ettei paikallinen vähimmäispaksuus alita keskimääräistä enempää kuin 20 %. 5

6 2.2.4 Kun rakennusosa on epätasa-aineinen niin, että siinä on pintojen suuntaisia ainekerroksia, joissa on rinnakkain lämmönvastukseltaan erilaisia osa-alueita, määritetään rakennusosan kokonaislämmönvastukselle ala- ja ylälikiarvot. Kokonaislämmönvastus R T saadaan näiden arvojen keskiarvona Kokonaislämmönvastuksen ylälikiarvon laskenta: Epätasa-aineisia ainekerroksia sisältävän rakennusosan kokonaislämmönvastuksen ylälikiarvo R T lasketaan kaavalla (3). 1 / R T = f a / R Ta + f b / R Tb f n / R Tn (3) f a, f b,... f n R Ta, R Tb,... R Tn R a1, R a2, R an R si R se tasa-aineisia ainekerroksia sisältävän osa-alueen a, b, n suhteellinen osuus rakenteen kokonaispinta-alasta tasa-aineisia ainekerroksia sisältävän osa-alueen a, b,... n kokonaislämmönvastus (m 2 K/W), esim: R Ta = R si + R a1 + R a2 + + R an + R se osa-alueen a ainekerrosten lämmönvastukset, m 2 K/W sisäpuolen pintavastus, m 2 K/W ulkopuolen pintavastus, m 2 K/W Kokonaislämmönvastuksen alalikiarvon laskenta: Epätasa-aineisen ainekerroksen j lämmönvastus R j lasketaan kaavalla (4). 1 / R j = f a / R aj + f b / R bj f n / R nj (4) f a, f b,... f n epätasa-aineisessa ainekerroksessa j olevan tasa-aineisen osa-alueen a, b,... n suhteellinen osuus ainekerroksen kokonaispinta-alasta R aj, R bj,... R nj epätasa-aineisessa kerroksessa j olevan tasa-aineisen osa-alueen a, b,... n lämmönvastus (m 2 K/W), R aj = d j / λ aj, R jb = d j / λ bj,... R jn = d j / λ nj λ 1, λ 2,... λ n ainekerroksen 1, 2,... n lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo (λ U ), W/(m K) Rakennusosan kokonaislämmönvastuksen alalikiarvo R T lasketaan kaavalla (5). R T = R si + R 1 + R R n + ΣR + R se (5) R 1, R 2,... R n epätasa-aineisen ainekerroksen 1, 2,... n lämmönvastus laskettuna kaavalla (4), m 2 K/W ΣR tasa-aineisten ainekerrosten, ilmakerroksen, ohuiden ainekerrosten ja maan lämmönvastusten summa, m 2 K/W R si sisäpuolen pintavastus, m 2 K/W ulkopuolen pintavastus, m 2 K/W R se Jos epätasa-aineisessa ainekerroksessa vierekkäisten aineiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot poikkeavat toisistaan enemmän kuin viisinkertaisesti, rakenteen lämmönvastusta ei voida määrittää ala- ja ylälikiarvon avulla. Tällöin suuremman lämmönjohtavuuden aine ja osa-alue käsitellään kylmäsiltana kohtien mukaan. 6

7 2.3 Korjatun lämmönläpäisykertoimen laskenta Rakennusosan korjattu lämmönläpäisykerroin (U c ) saadaan lisäämällä lämmönläpäisykertoimen arvoon lämmönläpäisykertoimen korjaustermi ΔU kaavalla (6). U c = U + ΔU (6) U c rakennusosan korjattu lämmönläpäisykerroin, W/(m 2 K) U rakennusosan (korjaamaton) lämmönläpäisykerroin, W/(m 2 K) ΔU U-arvon korjaustermi, W/(m 2 K) U-arvon korjaustermi (ΔU) lasketaan kaavalla (7) U = ΔU Ψ + ΔU f + ΔU g + ΔU a + ΔU r (7) ΔU Ψ viivamaisten kylmäsiltojen korjaustekijä, W/(m 2 K), kaava (8) ΔU f pistemäisten kylmäsiltojen korjaustekijä, W/(m 2 K), kaava (9) ΔU g lämmöneristeen ilmarakojen korjaustekijä, W/(m 2 K), kaava (12) ΔU a lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden korjaustekijä, W/(m 2 K) ΔU r käännettyjen kattojen korjaustekijä, W/(m 2 K), kaava (14) Jos kokonaiskorjaus (ΔU) on vähemmän kuin 3 % lämmönläpäisykertoimen lasketusta arvosta (U), korjauksia ei oteta huomioon Korjattu lämmönläpäisykerroin on rakennusosan lopullinen lämmönläpäisykerroin, jota käytetään rakennuksen määräystenmukaisuutta osoitettaessa sekä energiankulutuslaskelmissa. Koko rakennuksen lämpöhäviötä laskettaessa otetaan rakennusosien lämmönläpäisykertoimien lisäksi huomioon myös rakennusosien välisten liitosten sekä yksittäisten merkittävien kylmäsiltojen vaikutus kohdissa esitetyllä tavalla. 2.4 Kylmäsillat Rakennusosassa olevia säännöllisiä kylmäsiltoja, joiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo poikkeaa viereisen aineen vastaavasta suunnitteluarvosta enemmän kuin viisinkertaisesti, ei voida ottaa huomioon lämmönvastuksen ylä- ja alalikiarvojen avulla. Nämä kylmäsillat otetaan huomioon rakennusosan lämmönläpäisykertoimen laskennassa kohdissa esitetyllä tavalla. Tämä koskee muun muassa siteitä, kannaksia sekä tuki- ja runkorakenteita, jotka ovat rakenteelle tyypillisiä koko sen edustamalla vaipan alueella Epäsäännöllisiä kylmäsiltoja, kuten rakennusosien liitosten välisiä kylmäsiltoja ja yksittäisiä merkittäviä rakenteellisia kylmäsiltoja ei oteta huomioon laskettaessa rakennusosan lämmönläpäisykerrointa. Nämä kylmäsillat otetaan huomioon koko rakennuksen lämpöhäviötä laskettaessa kohdissa esitetyllä tavalla

8 Viivamaisten säännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama lämmönläpäisykertoimen lisäys (ΔU Ψ ) lasketaan kaavalla (8). ΔU Ψ = ΣΨ k (l k / A) (8) Ψ k rakennusosassa olevien keskenään samanlaisten viivamaisten kylmäsiltojen k viivamainen lisäkonduktanssi, W/(m K) l k samanlaisten viivamaisten kylmäsiltojen yhteispituus rakennusosassa, m A rakennusosan pinta-ala, m Pistemäisten säännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama lämmönläpäisykertoimen lisäys (ΔU f ) lasketaan kaavalla (9). ΔU f = ΣΧ j (n j / A) (9) X j rakennusosassa olevien keskenään samanlaisten pistemäisten kylmäsiltojen aiheuttama pistemäinen lisäkonduktanssi, W/K n j samanlaisten pistemäisten kylmäsiltojen lukumäärä rakennusosassa, - A rakennusosan pinta-ala, m 2 Viivamaisten ja pistemäisten kylmäsiltojen lisäkonduktanssit (Ψ k ) ja (X j ) lasketaan tarkoitukseen soveltuvalla laskentamenetelmällä tai määritetään kokeellisesti Ellei tarkempaa laskentamenetelmää käytetä, voidaan pistemäisten säännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama lämmönläpäisykertoimen lisäys laskea kaavasta (10). A n U (10) f f f 2 f (R1/ R T ) d0 kerroin, m -1 λ f kiinnikkeen lämmönjohtavuus, W/(m K) A f kiinnikkeen poikkipinta-ala, m 2 n f kiinnikkeiden lukumäärä neliömetrillä (n f = n j / A) d 0 lämmöneristekerroksen paksuus, johon kiinnikkeet on asennettu, m d 1 kiinnikkeen pituus, m R 1 ilmarakoja sisältävän kerroksen lämmönvastus, m 2 K/W rakennusosan kokonaislämmönvastus (ilman korjaustekijöitä), m 2 K/W R T Kerroin on 0,8, jos kiinnikkeen pituus on sama kuin eristekerroksen paksuus, jonka kiinnike lävistää. Vinojen kiinnikkeiden tai upotettujen kiinnikkeiden tapauksissa kertoimen arvo voidaan laskea kaavasta = 0,8 (d 1 / d 0 ). Pistemäisten kylmäsiltojen aiheuttamaa korjausta ei tarvitse tehdä, jos kiinnikkeet lävistävät tyhjän välitilan tai jos kiinnikkeen lämmönjohtavuus on pienempi kuin 1 W/(m K). 8

9 Kaavaa (10) ei voida käyttää, jos kiinnike yhdistää kahta metallilevyä. Tällaisen tapauksen laskemiseksi on esitetty tarkempia ohjeita ENstandardissa Rakennusosien välisten liitosten aiheuttamat epäsäännölliset kylmäsillat otetaan huomioon liitoskohtien viivamaisen lisäkonduktanssin avulla laskettaessa koko rakennuksen lämpöhäviötä. Näitä liitoksia ovat ala-, väli- ja yläpohjan liitokset ulkoseinään, ulkoseinien väliset liitokset sekä ikkunoiden, ovien ja huolto- ja tuuletusluukkujen liitokset muihin rakennusosiin. Epäsäännöllisten kylmäsiltojen vaikutus lisätään koko rakennuksen lämpöhäviöön johtumislämpöhäviökertoimen (H D ) avulla, joka lasketaan kaavalla Yksittäiset epäsäännölliset kylmäsillat, joilla on merkittävä vaikutus rakennuksen lämpöhäviöihin, otetaan myös huomioon viivamaisen tai pistemäisen lisäkonduktanssin avulla laskettaessa koko rakennuksen johtumislämpöhäviökerrointa kaavalla (11). Yksittäisen merkittävän kylmäsillan voi muodostaa esimerkiksi suuri läpivienti, parvekkeen kannatus, alapohjan läpäisevä pilari, rakenteeseen sijoitettu talotekniikan komponentti tai muu erikseen suunniteltu ja toteutettu yksittäinen ratkaisu Rakenteen lämpötila on kylmäsillan kohdalla ympäröivään rakenteeseen nähden poikkeava. Seurauksena voi olla lämpöolojen heikkeneminen paikallisesti, pinnan likaantuminen ja pahimmillaan kosteuden tiivistyminen rakenteen sisäpintaan tai syvemmälle rakenteeseen. Rakenteet suunnitellaan kaikkien kylmäsiltojen kohdalla niin, ettei mainittuja kosteushaittoja esiinny ja että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaiset lämpöolot. Rakennuksen epäsäännöllisten kylmäsiltojen aiheuttama johtumislämpöhäviökerroin (H D ) lasketaan kaavalla (11) lkk H X (11) D k j j l k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman viivamainen kylmäsillan pituus, m Ψ k rakennusosien välisten liitosten aiheuttaman viivamaisen kylmäsillan lisäkonduktanssi, W/(m K) X j rakennusosassa olevien pistemäisten kylmäsiltojen j aiheuttama pistemäinen lisäkonduktanssi, W/K Ohjeita rakennuksen ja tilojen lämpöhäviöiden laskemisesta on esitetty rakentamismääräyskokoelman osassa D Ellei tarkempia tietoja ole käytettävissä, voidaan rakennusosien välisten liitosten viivamaiset lisäkonduktanssit laskea taulukon 1 arvoilla. Sisänurkkien tapauksessa lisäkonduktanssien arvot ovat negatiivisia. Taulukko 1. Ohjearvoja viivamaisen kylmäsillan lisäkonduktanssille, joka ottaa huomioon rakennusosien välisten liitosten ja niiden epäsäännöllisten kylmäsiltojen aiheuttaman lisälämpöhäviön, W/(m K). Liitos Lisäkonduktanssi Ψ k, W/(m K) Runkomateriaali 9

10 betoni puu höyrykark. tiili kevytbetoni Ulkoseinän ja maanvastaisen alapohjan liitos 0,19 0,05 0,07 0,14 Ulkoseinän ja ryömintätilaisen alapohjan liitos 0,40 0,05 0,02 0,06 Ulkoseinän ja yläpohjan liitos 0,08 0,05 0,06 0,07 Ulkoseinän ja välipohjan liitos 0 0, Ulkoseinien välinen liitos, ulkonurkka 0,06 0,04 0,05 0,05 Ulkoseinien välinen liitos, sisänurkka -0,06-0,04-0,05-0,05 Ikkuna- ja oviliitos, lämmöneristeen kohdalla *) 0,04 0,04 0,04 0,04 Ikkuna- ja oviliitos muussa tapauksessa 0,15 0,07 0,07 0,1 *) Karmi peittää vähintään 40 % lämmöneristeen kokonaispaksuudesta 2.5 Lämmöneristyksessä tapahtuvat ilmavirtaukset Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo (λ U ) kuvaa materiaalien tai tuotteiden ominaisuuksia eikä siinä oteta huomioon lämmöneristekerroksen ilmarakojen ja epäideaalisen asennuksen vaikutusta tai ilmaa läpäisevissä eristeissä mahdollisesti tapahtuvan luonnollisen konvektion vaikutusta. Näiden tekijöiden vaikutus otetaan erikseen huomioon rakennusosan lämmönläpäisykerrointa laskettaessa kohdissa esitetyllä tavalla Lämmöneristyksessä mahdollisesti olevien ilmarakojen ja epäideaalisen asennuksen vaikutus lämmönläpäisykertoimeen lasketaan kaavalla (12). ΔU g = ΔU (R 1 / R T,h ) 2 (12) ΔU ilmarakojen korjauskerroin, W/(m 2 K) R 1 ilmarakoja sisältävän kerroksen lämmönvastus, m 2 K/W R T,h rakennusosan kokonaislämmönvastus, ei oteta huomioon mahdollisia kylmäsiltoja, m 2 K/W Ellei tarkempia tietoja ole käytettävissä, voidaan ilmarakojen korjauskerroin valita taulukosta 2 eri korjaustasoille. Taulukko 2. Ilmarakojen korjauskerroin U. Eri korjaustasojen mukaisia rakenteita on esitetty EN-standardissa ja laskentaoppaissa. Taso ΔU W/(m 2 K) 0,00 0,01 0,04 Ilmaraon kuvaus Lämmöneristeessä ei ole ilmarakoja tai on vain vähäisiä ilmarakoja, joilla ei ole merkittävää vaikutusta lämmönläpäisykertoimeen. On lämmöneristeen läpäiseviä ilmarakoja, jotka eivät aiheuta ilman kiertokulkua lämmöneristeen lämpimän ja kylmän puolen välillä. On lämmöneristeen läpäiseviä ilmarakoja, jotka aiheuttavat ilman kiertokulkua lämmöneristeen lämpimän ja kylmän puolen välillä. 10

11 2.5.4 Lämmöneristeissä tapahtuvien ilmavirtausten vaikutusta rakenteen lämmönläpäisykertoimeen voidaan arvioida modifioidun Rayleighin luvun avulla kaavalla (13). Ra m d 6 a a 310 (13) U T d yhtenäisen lämmöneristekerroksen paksuus, m κ a lämmöneristeen ilmanläpäisevyys, m 3 /(m s Pa) η a ilman dynaaminen viskositeetti, 0, N s/m 2 ilman lämpötilassa 0 C T lämmöneristekerroksen sisä- ja ulkopinnan välinen lämpötilaero, K λ U lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo, W/(m K) Tarkastelussa käytetään sisä- ja ulkoilman välisenä lämpötilaerona 50 C Jos kaavalla (13) saatu lukuarvo ei ylitä taulukossa 3 annettua raja-arvoa, luonnollisen konvektion vaikutusta ei tarvitse ottaa erikseen huomioon. Muussa tapauksessa tarvitaan erillinen selvitys, miten luonnollinen konvektio vaikuttaa rakenteen lämpöhäviöön ja sen vaikutus otetaan huomioon ilmanläpäisevyyden korjaustekijän U a avulla. Taulukko 3. Modifioidun Rayleighin luvun raja-arvot katto- ja seinärakenteille. Lämpövirran suunta Vaakasuuntaan Ylöspäin, eristeen yläpinta avoin Ylöspäin, eristeen yläpinnassa tuulensuoja Ra m 2, Kalteville katto- ja seinärakenteille modifioitu Rayleighin luku voidaan määrittää interpoloimalla cos θ mukaan (θ = rakenteen kaltevuuskulma). Vaakatason kaltevuuskulma on 0. Laskentaoppaissa annetaan ohjeita ilmanläpäisevyyden korjaustekijän (U a ) määrittämiseksi niissä tapauksissa, joissa modifioitu Rayleighin luku ylittää taulukossa 3 annetut raja-arvot Olemassa olevien rakenteiden lämpöteknisissä tarkasteluissa, joissa rakenne on toteutettu avohuokoisella lämmöneristeellä, tulee myös tarvittaessa ottaa huomioon luonnollisen konvektion vaikutus. Eristekerrokselle lasketaan modifioitu Rayleighin luku käyttämällä lämmöneristeelle ensisijaisesti sitä ilmanläpäisevyyden arvoa, jota on käytetty rakennuksen lämpöhäviöiden määräystenmukaisuutta osoitettaessa. Jos lämmöneristeen ilmanläpäisevyyttä ei tiedetä ja yhtenäisen eristekerroksen paksuus vaakarakenteessa on suurempi kuin 300 mm tai pystyrakenteessa suurempi kuin 150 mm, käytetään ilmanläpäisevyyden korjaustekijälle (U a ) arvoa 0,01 W/(m 2 K) Jos olemassa olevan rakenteen lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvossa on otettu huomioon luonnollisen konvektion vaikutus (esimerkiksi, jos lämmönjohtavuutena on käytetty normaalista lämmönjohtavuutta), ei korjaustekijöitä U g ja U a oteta huomioon rakenteen 11

12 lämpöteknisessä tarkastelussa. Jos rakennetta lisäeristetään tai vanha lämmöneriste korvataan uudella, on korjaustekijöiden U g ja U a vaikutus otettava huomioon uuden lämmöneristekerroksen osalta Lämmöneristyskerroksen sisällä tapahtuvia ilmavirtauksia tulee pyrkiä eliminoimaan huolellisella asentamisella ja työn laadunvalvonnalla sekä tarvittaessa rakenteellisilla toimenpiteillä, koska ilmavirtaukset aiheuttavat lämmönläpäisykertoimen heikkenemisen lisäksi myös kosteusongelmia rakenteissa. 2.6 Käännetyt katot Käännetyissä katoissa lämmöneriste sijaitsee vedeneristeen yläpuolella, joten se pääsee kastumaan sadeveden vaikutuksesta. Tässä tapauksessa lämmönläpäisykertoimen lisäys, joka aiheutuu sadeveden virtauksesta lämmöneristeen saumojen kautta vedeneristyksen pinnalle lasketaan kaavalla (14). ΔU r = p f x (R 1 / R T ) 2 (14) p lämmityskauden keskimääräinen sateen intensiteetti tarkasteltavalla paikkakunnalla, mm/vrk f korjauskerroin, joka kuvaa sitä sadeveden osuutta, joka pääsee vedeneristyksen pinnalle x korjauskerroin, joka kuvaa sadeveden virtauksesta vedeneristyksen pinnalle aiheutunutta kasvanutta lämpöhäviötä, W vrk/(m 2 K mm) R 1 vedeneristyksen yläpuolella olevan lämmöneristyskerroksen lämmönvastus, m 2 K/W rakennusosan kokonaislämmönvastus (ilman korjaustekijöitä), m 2 K/W R T Sateen intensiteettitietoja eri paikkakunnilla on esitetty lämmönläpäisykertoimen laskentaoppaissa. Suurin lämmönläpäisykertoimen lisäys on rakenteella, vedeneristeen yläpuolella on yksi puskusaumoin toteutettu lämmöneristekerros, jonka yläpinta on avoin (esimerkiksi sorapinnoitus). Tällaisella toteutustavalla tehdylle rakenteelle voidaan käyttää yhdistetyn korjauskertoimen f x arvona 0, Myös muissa rakenteissa, joissa lämmöneristeiden kosteuspitoisuus on käyttötilanteessa keskimäärin suurempi kuin lämmönjohtavuuden määritysolosuhteissa (40 60 % suhteellista kosteutta vastaava kosteuspitoisuus), on kosteuspitoisuuden lisäyksen vaikutus otettava huomioon. Näissä tapauksissa korjaus tehdään ilmoitetun lämmönjohtavuuden arvoon EN-standardissa esitetyn menetelmän mukaisesti. 12

13 3 LÄMMÖNERISTYKSEN SUUNNITTELU JA ERISTÄMINEN 3.1 Lämmöneristyksen suunnittelu Lämmöneristeiden tulee olla käyttötarkoituksiinsa soveltuvia ja asetettujen vaatimusten mukaisia. Eristeiden tulee säilyttää ominaisuutensa rakenteen käyttöiän ajan. Suunnitelmissa esitetään vaatimusten täyttymisen kannalta riittävät tiedot käytettävistä lämmöneristeistä, lämmöneristysten rakenteesta ja mitoista sekä tarvittaessa eristystyön suorittamisen yksityiskohdista Sekä rakennusvaiheen että rakenteiden käytön aikana lämmöneristeisiin kohdistuvat kuormitukset otetaan huomioon eristeiden valinnassa ja suojaamisessa. Lämmöneristyksen ominaisuuksien ja tilan mahdolliset pysyvät muutokset, joita ei voida välttää, mutta jotka ovat hyväksyttäviä, otetaan huomioon eristyksen mitoituksessa Suunnitelmissa yksilöidään tarkoitettu lämmöneriste tai ilmoitetaan eristeeltä vaadittavat ominaisuudet. Rakenteiden eristetilojen suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joissa eristäminen voidaan suorittaa valitulle eristeelle soveltuvin työmenetelmin. Hankalissa tapauksissa esitetään työmenetelmä. Yläpohjan avoimeen eristetilaan kuivapuhalluksena asennettavan eristyksen odotettavissa oleva painuma otetaan huomioon määräämällä puhallettava eristyspaksuus vastaavasti suunniteltua suuremmaksi. 3.2 Lämmöneristeiden käsittely, varastointi ja asentaminen Rakennuspaikalla tarkistetaan lämmöneristeiden suunnitelmienmukaisuus ja eristeet suojataan kastumiselta sekä vaurioilta. Suunnitelmista poikkeavien tai puutteellisesti tunnistettavien eristeiden laatu tulisi todeta ennen käyttöä suunnitelmia vastaavaksi Ennen lämmöneristeiden asentamista tarkastetaan rakenteiden eristetilat ja korjataan mahdolliset puutteet. Asentamisessa noudatetaan huolellisuutta niin, että eriste täyttää mahdollisimman virheettömästi sille varatun tilan. Useammassa kerroksessa ladotun eristyksen saumat limitetään. Mahdolliset virheet ja puutteet korjataan samalla tai vastaavalla eristeellä Eristystyö tulisi ajoittaa niin, että lämmöneristystä suojaavat rakenteet ovat valmiina tai ne tehdään viiveettä eristämisen jälkeen. Tarvittaessa käytetään tilapäissuojausta. Valmista eristystä ei saa kuormittaa vahingoittavasti eikä painaa suunniteltua ohuemmaksi. Yläpohjan avoimeen eristetilaan puhallettava eristys asennetaan valmiiksi, kun tuulelta ja sateelta suojaavat rakenteet ovat riittävän valmiit ja eristettävällä alueella liikkumista edellyttävät työt on suoritettu. Puhallettu eristyspaksuus tarkistetaan mittauksin ja verrataan painumavara huomioon ottaen suunnitelmiin. Eristetty alue varustetaan tarvittaessa kävelysilloin myöhempää liikkumista varten. 3.3 Suojaaminen ilmavirtauksilta ja tuulelta Rakenteen läpi puolelta toiselle tapahtuvan hallitsemattoman ilmavuodon estämiseksi rakenteessa tarvitaan vähintään yksi ilmansulkuna toimiva kerros. Tämä on usein lämmöneristyksen lämpimällä 13

14 puolella. Ilmansulkuna voi toimia esimerkiksi kalvo, levy tai kivirakenne. Myös ilmaa pitävä lämmöneriste tiiviisti saumattuna voi toimia ilmansulkuna. Ilmansulku toimii usein myös rakenteen höyrynsulkuna sisäilman kosteusrasitusta vastaan Ilmansulun tiiviyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tämä edellyttää kaikkien liitoksien ja läpivientien hyvää suunnittelua sekä huolellista tiivistämistä ja riittävää valvontaa rakennustyömaalla. Ilmansulun liitoskohdat on tiivistettävä niin, että niiden ilmanpitävyys säilyy rakennuksen käyttöiän ajan. Ilmatiiviiden rakenteiden ja liitosten toteutustapoja on esitetty erillisissä oppaissa Ilmansulun tulee olla riittävän tiivis niin, että se estää ilmavirtausten mukana haitallisessa määrin tapahtuvan kosteuden siirtymisen rakenteisiin sekä epäpuhtauksien siirtymisen sisäilmaan. Lisäksi tiiviyden tulee olla niin hyvä, että ilmanvaihtojärjestelmällä sen ollessa suunnitelmien mukaisesti käytössä, kyetään rakennuksen sisätilat pitämään pääsääntöisesti alipaineisina ulkoilmaan nähden ja että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaiset lämpöolot. Rakennuksen vaipan ilmatiiviyttä mitataan painekokeella, jonka tuloksena saadaan rakennuksen ilmavuotoluku n 50 (1/h). Ilmavuotoluvun tulisi olla enintään 1,0 1/h. Pieni ilmavuotoluvun arvo ei takaa yksinään vaipan hyvää ilmanpitävyyttä kaikilta osin. Tästä syystä ilmansulun mahdollisia vuotokohtia tulisi paikantaa painekokeen yhteydessä tehtävän lämpökuvauksen tai merkkisavujen avulla Jos lämmöneristekerroksessa tapahtuu tuulen vaikutuksesta rakenteen lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan kannalta haitallisia ilmavirtauksia, on lämmöneristys suojattava erillisellä tuulensuojalla. Tuulensuojan ilmanläpäisykerroin saa olla enintään m 3 /(m 2 s Pa) Tuulensuoja on lämmöneristyksessä kiinni oleva kauttaaltaan eristyksen peittävä kerros. Siinä ei saa olla avoimia lämmöneristykseen johtavia rakoja tai reikiä. Erityisesti on huolehdittava tiiviydestä tuulensuojan saumoissa, seinien alareunassa ja nurkissa sekä ikkuna- ja oviaukkojen yms. läpivientien pielissä Levyistä tehtävän tuulensuojan saumat ja reunat sovitetaan mikäli mahdollista jäykkää pintaa vasten. Kiinnikkeiden laatu ja kiinnitystiheys valitaan niin, ettei saumojen aukeamista tapahdu asentamisen jälkeen. Pahvimaisten yms. ohuiden tuulensuojien saumat tiivistetään esimerkiksi limittäen ja asettamalla puristukseen jäykkien pintojen väliin. Tätä tai vastaavan tiiviyden takaavaa menetelmää sovelletaan myös tuulensuojan reunoissa ja nurkissa Ulkoseinien tuulensuojan yläreuna on usein tarkoituksenmukaista nostaa yläpohjan lämmöneristyksen yläpinnan yläpuolelle suojaamaan eristyksen reunapintoja. Jos vaakasuoran tai lievästi kallistetun yläpohjan yläpuolella on väljä tuulettuva ilmaväli (korkeus 200 mm) ja tämän reunoilla tuuletusilmavirtaa kuristava räystäsrakenne (esimerkiksi tavanomainen rakolaudoitus), voidaan yhtenäinen tuulensuoja jättää pois silloin, kun lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvon ehdoissa tämä sallitaan. Räystäsreunoille on kuitenkin aiheellista asentaa tuulensuojakaistat tai tuuletusilmavirran kulkua ohjaavat tuuliohjaimet, mikäli ilmavirtaus voi haitata lämmöneristyksen toimintaa tai eriste liikkua tuulen vaikutuksesta. 14

15 4 RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET 4.1 Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo ja sen valintamahdollisuudet Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvona (λ U ) voidaan käyttää CE-merkinnällä varustetuille tuotteille ENstandardien tai erillisen ETA-menettelyn mukaan määritettyjä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, EN-standardeissa esitettyjä taulukoituja lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, taulukossa 4 annettuja lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja tai muulla hyväksyttävällä tavalla määritettyjä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja (esimerkiksi normaalisia lämmönjohtavuuksia). Ensisijaisesti käytetään niitä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, jotka on määritetty tuotteille CE-merkinnän perusteella, tämän jälkeen taulukoituja λ U -arvoja ja viimeisenä muilla menetelmillä määritettyjä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja. Jos samalle aineelle on annettu useita λ U -arvoja, valitaan lämmönjohtavuudeksi parhaiten tarkasteltavaan kohteeseen soveltuva arvo Olemassa olevien rakenteiden lämpöteknisissä tarkasteluissa käytetään ensisijaisesti niitä λ U -arvoja, joita on käytetty rakennuksen lämpöhäviöiden määräystenmukaisuutta osoitettaessa. Jos aineiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoina on käytetty muita kuin λ U -arvoja (esimerkiksi normaalisia lämmönjohtavuuksia), käytetään tällaisten rakenteiden lämpöteknisissä tarkasteluissa ensisijaisesti taulukossa 4 annettuja lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja. Mikäli rakennusaineelle ei löydy sopivaa λ U -arvoa taulukosta 4, voidaan lämmönjohtavuuden suunnitteluarvona käyttää muilla menetelmillä määritettyä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa (esimerkiksi normaalista lämmönjohtavuutta) Taulukossa 4 annetut rakennusaineiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot pätevät Suomessa tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, jotka vastaavat keskimäärin 10 C lämpötilaa ja % suhteellista kosteutta. Arvoja voidaan käyttää ulkoilmaa vasten olevien rakennusosien U c -arvojen määrityksissä. Myös taulukossa 4 annetut aineiden tiheydet ja ominaislämpökapasiteetin arvot vastaavat edellä mainittuja käyttöolosuhteita. λ U -arvojen käyttö edellyttää, että aine vastaa taulukossa esitettyjä ominaisuuksia ja että ainetta käytetään lämpötekniseltä kannalta tarkoituksenmukaisesti hyvää rakentamistapaa noudattaen. Jos aineelle on annettu λ U -arvoja useissa eri tiheyksissä, väliarvot voidaan interpoloida aineen todellisen tiheyden perusteella Jos lämmöneristeiden keskimääräiset käyttöolosuhteet poikkeavat edellä mainituista lämpötila- ja kosteusolosuhteista, lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoihin tulee tehdä lämpötilan ja suhteellisen kosteuden muutoksia vastaavat korjaukset kaavan (15) mukaisesti. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa rakenteet ovat alttiina saderasitukselle tai ne sijaitsevat maanpinnan alapuolella tai maata vasten tai ovat kokonaan tai osittain veden alla. Vastaavat korjaukset on tehtävä myös olemassa olevien rakenteiden rakennusaineille, kun niille tehdään lämpöteknisiä tarkasteluja. Käännetyille katoille on annettu erillinen korjausmenettely, korjaus otetaan mukaan lämmönläpäisykertoimeen tehtävänä lisäyksenä kohdan 2.6 mukaisesti Myös lämmöneristeen ikääntymisestä aiheutuva palautumaton lämmönjohtavuuden muutos on otettava huomioon lämmönjohtavuuden suunnitteluarvossa kaavan (15) mukaisesti ellei sitä ole otettu huomioon jo ilmoitetun lämmönjohtavuuden arvossa (λ D ). Tämä koskee myös olemassa olevien rakenteiden rakennusaineita, kun niille tehdään lämpöteknisiä tarkasteluja. 15

16 4.1.6 Lämpötila-, kosteus- ja ikääntymiskorjaukset tehdään lämmöneristeen ilmoitetun lämmönjohtavuuden (λ D ) arvoon kaavalla (15). λ U = λ D F T F m F a (15) F T lämpötilan muuntotekijä, kaava (16) F m kosteuden muuntotekijä, kaavat (17) ja (18) F a ikääntymisen muuntotekijä Lämpötilan muuntotekijä lasketaan kaavasta (16). Korjauksia tehtäessä oletetaan, että EN-standardeissa tai taulukossa 4 annetut lämmönjohtavuuden suunnitteluarvot vastaavat ilmoitettuja lämmönjohtavuuksia (λ D ), joita muutetaan korjauskertoimilla uuden λ U - arvon määrittämiseksi. F T = exp(f T (T 2 -T 1 )) (16) f T lämpötilan muuntokerroin, 1/K T 1 lämpötila tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, 10 C T 2 lämpötila poikkeavissa käyttöolosuhteissa, C Kosteuden muuntotekijä lasketaan joko kaavasta (17) tai kaavasta (18). Lämpötilan muuntokertoimen arvoja eri materiaaleille on annettu ENstandardeissa. F m = exp(f u (u 2 -u 1 )) (17) F m = exp(f ψ (ψ 2 -ψ 1 )) (18) joissa f u kosteuden muuntokerroin, kun kosteuspitoisuus annetaan paino-osina, kg/kg u 1 kosteuspitoisuus tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, kg/kg (vastaa % RH:ta) u 2 kosteuspitoisuus poikkeavissa käyttöolosuhteissa, kg/kg f ψ kosteuden muuntokerroin, kun kosteuspitoisuus annetaan tilavuusosina, m 3 /m 3 ψ 1 kosteuspitoisuus tavanomaisissa käyttöolosuhteissa, m 3 /m 3 ψ 2 kosteuspitoisuus poikkeavissa käyttöolosuhteissa, m 3 /m 3 Kosteuden muuntokertoimen arvoja eri materiaaleille on annettu ENstandardeissa Uusissa rakennusaineissa ikääntymisen vaikutus on yleensä otettu huomioon jo lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoissa. 16

17 Ikääntymisen muuntotekijän (F a ) määrittämiseksi annetaan ohjeita ENtuotestandardeissa. Olemassa olevissa rakennuksissa rakennusaineiden ikääntymismuutosten vaikutus lämmönjohtavuuteen on tarvittaessa selvitettävä erikseen Aineen λ U -arvoon ei sisälly ainekerroksen läpi menevien tai siihen rajoittuvien muiden rakenneosien ja aineiden (tukirakenteet, saumausaineet, siteet, kiinnikkeet jne.) kautta tapahtuva lämmönsiirtyminen. Kylmäsiltojen vaikutus otetaan huomioon lisäyksinä lämmönläpäisykertoimen (U) arvossa. Lisäykset määritetään luvussa 2.4 esitetyllä menettelyllä Lämmöneristyskerroksen ilmarakojen, epäideaalisen asennuksen ja ilmaa läpäisevässä eristeessä tapahtuvien ilmavirtausten vaikutus otetaan tarvittaessa huomioon lisäyksinä lämmönläpäisykertoimen (U) arvossa. Lisäykset määritetään luvussa 2.5 esitetyllä menettelyllä Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoon ei myöskään sisälly ainekerroksen ohentumisen (painuma, ulkoinen puristus jne.) vaikutusta, vaan se on otettava tarvittaessa erikseen huomioon lämmönläpäisykertoimen laskennassa. 17

18 Taulukko 4. Rakennusaineiden lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja. Aine, tarvike Tiheys Ominaislämpöρ, kg/m 3 kapasiteetti c p, J/(kg K) Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U, W/(m K) LÄMMÖNERISTEET JA TÄYTEAINEET mineraalivilla, levy ja matto ,045 solumuovilevy, paisutettua polystyreeniä ,040 solumuovipuru, polystyreeniä ,070 solumuovilevy, suulakepuristusmenetelmällä valmistettua polystyreeniä ponneaineena CFC 12 (1 muu ponneaine ,035 0,040 solumuovilevy, polyuretaania ponneaineena CFC 11 (1 ponneaineena pentaani ,030 (2 0,024 (3 0,033 (2 0,030 (3 solulasilevy ,065 (4 pellava, levy ja matto ,040 lastuvillalevy ,080 korkkilevy paisutettu ,045 0,050 0,065 koneellisesti puhallettavat kuitueristeet yläpohjassa (5 mineraalivilla puukuitueriste seinässä puukuitueriste ,055 0,055 0,045 kutterinlastu löysänä sullottuna ,14 0,08 sahanpuru löysänä sullottuna sekoite kutterinlastun kanssa, 1: ,12 0,08 0,07 1) 2) 3) 4) 5) CFC-tuotteiden valmistus on kielletty, mutta näitä tuotteita on vanhoissa rakenteissa. Eriste on paisutettu eristetilassa ja täyttää sen kokonaan. Eriste on paisutettu vähintään 50 μm paksujen yhtenäisen metallikerrosten väliin ja on molemmin puolin kauttaaltaan näihin kiinni liimautunut. Eristelevyt on saumattu esimerkiksi bitumilla. Uusissa rakennuksissa puhallettavaan eristyspaksuuteen sisältyy painumavara. 18

19 Aine, tarvike Tiheys Ominaislämpöρ, kg/m 3 kapasiteetti c p, J/(kg K) Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U, W/(m K) kevytbetonimurske 400 0,15 kevytsora ,10 koksikuona 700 0,25 masuunikuona, rakeistettu ,10 (6 0,12 (6 KIVIMATERIAALIT asfaltti ,70 betoni 1 % terästä 2 % terästä ,35 1,65 2,0 2,3 2,5 betonireikäkivet muurattuina (7 betonitäyskivet muurattuina ,55 1,2 karkaistu kevytbetoni elementteinä ,10 0,12 0,135 0,175 harkkoina ohut- ja liimasaumoin ,12 0,13 0,145 0,185 kevytsorabetoni paikalleen valettuna tai elementteinä ,20 0,24 0,35 0,45 0,55 0,70 valetut kevytsorabetonieristeet ylä- ja alapohjassa ,11 0,13 0,17 kevytsoraharkot muurattuina rakosaumat 10 mm täydet saumat ,20 0,24 6) 7) Käytettäessä täyteainetta yläpohjan eristeenä ilman yläpuolista tiivistävää kerrosta on annettuun λ U - arvoon lisättävä 0,02 W/(m K). Reikäkiven tiheytenä käytetään bruttotiheyttä eli massa jaettuna tilavuudella ottamatta huomioon reikävähennystä. 19

20 Aine, tarvike Tiheys Ominaislämpöρ, kg/m 3 kapasiteetti c p, J/(kg K) Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U, W/(m K) kalkkihiekkatiilet muurattuina ,95 poltetut tiilet muurattuina reikätiilet (7 täystiilet ,50 0,60 0,60 0,65 0,70 rappauslaastit kalkkilaasti kalkkisementtilaasti sementtilaasti ,9 1,0 1,2 RAKENNUSLEVYT kipsilevy ,21 0,25 kuitusementtilevy ,25 0,30 sementtilastulevy ,23 lastulevy ,10 0,14 0,18 OSB-lastulevy ,13 puukuitulevy (myös MDF-levy) ,07 0,10 0,14 0,18 vaneri ,09 0,13 0,17 0,24 SEKALAISIA RAKENNUSAINEITA bitumi bitumikermi ,17 0,23 huopa ,05 kipsi ,18 0,30 0,43 0,56 kumi luonnonkumi neopreenikumi EPDM-kumi ,17 0,13 0,23 0,25 20

21 Aine, tarvike Tiheys Ominaislämpöρ, kg/m 3 kapasiteetti c p, J/(kg K) Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U, W/(m K) solukumi vaahtokumi lasi ,10 0,06 1,0 linoleum ,17 muovi akryyli polyamidi (nylon) polyvinyylikloridi (PVC), jäykkä PVC, joustava, 40 % pehmennin polyetyleeni solumuovi ,25 0,20 0,25 0,17 0,14 0,33 0,10 puu ,12 0,13 0,18 tekstiilimatto ,06 TIIVISTYSAINEET polyetyleenivaahto polyuretaanivaahto silikoni silikonivaahto ,05 0,05 0,35 0,12 METALLIT alumiini kupari lyijy messinki pronssi rauta teräs ruostumaton teräs sinkki LUONNONKIVET gneissi graniitti hiekkakivi kalkkikivi pehmeä kova liuskekivi marmori ,5 2,8 2,3 1,1 1,7 2,2 3,5 MAALAJIT savi tai siltti hiekka, sora tai moreeni ,5 2,0 21

22 Aine, tarvike Tiheys Ominaislämpöρ, kg/m 3 kapasiteetti c p, J/(kg K) Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo λ U, W/(m K) KAASUT ilma hiilidioksidi argon krypton ksenon VESI jää -10 C 0 C lumi pehmeä osittain tiivistynyt tiivis vesi 10 C 80 C 1,23 1,95 1,70 3,56 5, ,025 0,014 0,017 0,0090 0,0054 2,3 2,2 0,12 0,23 0,60 0,60 0,67 22

23 5 LÄMMÖNVASTUKSIA 5.1 Pintavastus Ulkoilmaan rajoittuvien rakennusosien pintavastuksina käytetään taulukossa 5 esitettyjä arvoja. Taulukko 5. Sisä- ja ulkopuolen pintavastukset. Pintavastus, (m 2 K)/W Sisäpuolen pintavastus, R si Ulkopuolen pintavastus, R se Lämpövirran suunta ylöspäin vaakasuora alaspäin 0,10 0,13 0,17 0,04 0,04 0, Ilmakerroksen lämmönvastus Pintavastusten arvot muille lämpövirran suunnille saadaan taulukon 5 arvoista lineaarisesti interpoloimalla. Jos pintavastus halutaan määrittää lämpövirran suunnasta riippumattomana tai lämpövirran suunta vaihtelee rakenteessa, on laskennassa suositeltavaa käyttää vaakasuoran lämpövirran mukaisia pintavastuksen arvoja Tuulettumaton ilmakerros on rakennusosassa oleva suljettu ilmaväli, johon ei johda ilmavirtausaukkoa sisä- tai ulkoilmasta Ilmakerros, jonka ulkopuolisessa rakenteen osassa ei ole lämmöneristystä ja johon johtaa ulkopuolelta pieniä aukkoja, voidaan lämmönvastukseltaan ottaa huomioon kuten tuulettumaton ilmakerros. Tällöin aukot eivät saa sijaita niin, että ne sallivat tuuletusvirtauksen ilmakerroksen kautta sen reunalta toiselle. Lisäksi edellytetään, ettei ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) ylitä seuraavia raja-arvoja. 500 mm 2 /m pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilmakerroksen pituusyksikköä kohti 500 mm 2 /m 2 vaakasuoran ilmakerroksen pinta-alayksikköä kohti Tuulettumattoman ilmakerroksen lämmönvastuksena voidaan käyttää taulukossa 6 esitettyjä arvoja. Taulukko 6. Tuulettumattoman ilmakerroksen lämmönvastus (R g ). Rajoittavien pintojen yhdistetty emissiviteetti yleinen tapaus: ei heijastavia pintoja ε > 0,8 Ilmaraon paksuus d g, mm Lämmönvastus R g, m 2 K/W Lämpövirran suunta ylöspäin vaakasuora alaspäin 0,11 0,15 0,16 0,16 0,16 0,11 0,15 0,17 0,18 0,18 0,11 0,15 0,17 0,18 0,21 23

24 toinen pinta heijastava ε < 0, ,16 0,16 0,17 0,29 0,34 0,34 0,34 0,34 0,34 0,18 0,18 0,17 0,29 0,38 0,44 0,44 0,44 0,44 0,22 0,23 0,17 0,29 0,38 0,44 0,67 0,75 0,83 Lämmönvastukset muille ilmaraon paksuuksille saadaan taulukon 6 arvoista lineaarisesti interpoloimalla. Taulukon 6 arvot ovat voimassa yleisessä tapauksessa, kun lämpötilaero ilmaraon pintojen välillä ei ylitä 5 C. Muussa tapauksessa ilmaraon lämmönvastus määritetään EN-standardissa esitetyllä menetelmällä. Taulukossa 6 alempana esitetyt arvot ovat voimassa vain silloin, jos heijastava pinta pysyy jatkuvasti puhtaana ja emissiviteetiltään pienempänä kuin 0,2. Jos pintojen emissiviteetit tiedetään, voidaan ilmaraon lämmönvastus määrittää tarkemmin EN-standardissa esitetyllä menetelmällä Tuulettuva ilmakerros on rakennusosassa oleva ilmaväli, jonka kautta kulkee tuulettava ilmavirtaus rakennusosan reunalta toiselle. Tuulettuva ilmakerros on joko lievästi tuulettuva tai hyvin tuulettuva riippuen ilmaväliin johtavien aukkojen suuruudesta Ilmakerros on lievästi tuulettava, kun ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) on seuraavissa rajoissa: enemmän kuin 500 mm 2 /m, mutta enintään 1500 mm 2 /m pystysuorassa rakenteessa olevan pystysuoran ilmakerroksen pituusyksikköä kohti enemmän kuin 500 mm 2 /m 2, mutta enintään 1500 mm 2 /m 2 vaakasuoran ilmakerroksen pintaalayksikköä kohti Rakennusosan, on lievästi tuulettuva ilmakerros, kokonaislämmönvastus (R T ) lasketaan kaavalla (19). R T A A -500 v v R T,u R T,v (19) A v ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala, m 2 R T,u rakennusosan kokonaislämmönvastus, kun ilmakerroksen lämmönvastus lasketaan tuulettumattomana, m 2 K/W R T,v rakennusosan kokonaislämmönvastus, kun ilmakerroksen lämmönvastus siten, että ilmakerroksen oletetaan olevan hyvin tuulettuva, m 2 K/W Hyvin tuulettuvaan ilmakerrokseen johtavien aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala (A v ) on suurempi kuin 1500 mm 2 /m (pystyrakenteet) tai 1500 mm 2 /m 2 (vaakasuorat rakenteet). 24

25 5.2.8 Jos rakenteessa on hyvin tuulettuva ilmakerros, ei sen eikä ilmakerroksen ulkopuolisen rakenteen osan lämmönvastusta saa ottaa huomioon laskettaessa rakenteen kokonaislämmönvastusta. Tällöin kuitenkin sisäpuolisen rakenteen osan ilmakerrokseen rajoittuvan pinnan pintavastuksena voidaan käyttää taulukon 5 sisäpuolen pintavastuksen (R si ) arvoja Koneellisesti tuuletetun ilmakerroksen lämmönvastusta ei saa ottaa huomioon laskelmissa, ellei ilmakerroksen ja sen ulkopuolella olevan ainekerroksen vaikutusta rakenteeseen ole erikseen selvitetty Tuulettumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönvastukseen voidaan määrittää erillisen tutkimuksen perusteella, kun tässä esitetyt ohjeet soveltuvat huonosti (esimerkiksi tuuletusurat) tai käytetty menetelmä antaa ohjeisiin verrattuna tarkemman tuloksen Kattorakenteessa, lämmöneristetyn, yleensä vaakasuoran yläpohjan ja kallistetun vesikaton väliin jää ilmatila, voidaan ilmatila katsoa termisesti homogeeniseksi kerrokseksi, jonka lämmönvastus on taulukon 7 mukainen. Taulukko 7. Katon ilmatilan lämmönvastus (R u ). Katon rakennetyyppi 1. tiilikatto, peltikatto tai vastaava aluskatteella tai sitä vastaavalla ainekerroksella 2. kuten 1, mutta matalaemissiviteettipinta kuten alumiinikerros aluskatteen alapinnassa 3. yhtenäinen huopakate alusrakenteineen tai vastaava raoton vesikate Lämmönvastus R u, m 2 K/W 0,2 0,3 0,3 Arvot taulukossa 7 koskevat tuulettuvaa ilmatilaa ja vesikattorakennetta sen yläpuolella. Arvoihin ei sisälly ulkopuolen pintavastusta (R se ). 5.3 Maanvastaiset rakenteet Maanvastaisten rakennusosien tulee olla lämpö- ja kosteusteknisesti toimivia niin, että saavutetaan haluttu eristystaso eikä kosteus, routiminen ja pintojen kylmyys aiheuta haittaa. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon maanpinnan muodot, maa-aineisten ominaisuudet, pohjaveden korkeus ja pintavesien kulku Rakenteen sisäpinnan lämpötila ulkoseinän ja maanvastaisen alapohjan liittymän läheisyydessä ei saa laskea viihtyvyyden kannalta liian matalaksi. Ulkoseinän, alapohjan ja perusmuurin lämmöneristys sijoitetaan toisiinsa nähden niin, ettei rakenteiden liittymään muodostu haitallista kylmäsiltaa Jos lämpimän rakennuksen perustamissyvyys routivalla maaperällä jää luonnonmukaisen roudattoman syvyyden yläpuolelle, suojataan perustukset routaeristyksellä. Käytettävä eriste sekä eristyksen sijainti ja lämmönvastus valitaan tavoitteena rakennuksen käyttöiän kestävä suunnitelmien mukainen toiminta. 25

i"-' 150 0,035 200 0.040 Kosteus- Normaalinen pitoisuus lämmönjohtavuus W(m'K)

i-' 150 0,035 200 0.040 Kosteus- Normaalinen pitoisuus lämmönjohtavuus W(m'K) TAIJLUKKO 1. RAKENNUSAINEIDEN NORMAALISET LÄMMÖN.IOHTAVUT'DET. Aine, tarvike i"-' Lämmönjohtavuus trro W(m'K) Kosteus- lämmönjohtavuus wo l.n Vo kuiva- W(m.K) painosta LAMMONERISTEET korkkilevy (paisutettu)

Lisätiedot

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012

C4 Suomen rakentamismääräyskokoelma. Lämmöneristys Ohjeet 2012. LUONNOS 16. maaliskuuta 2012 C4 Suoen rakentaisääräyskokoela Läöneristys Ohjeet 2012 LUONNOS 16. aaliskuuta 2012 2 C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Rakennetun ypäristön osasto Läöneristys Ohjeet 2012 SISÄLLYS

Lisätiedot

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta

Ohje: RIL 225-2004 Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta ISOVER_RIL_225 Tällä ohjelmalla ISOVER_RIL_225 esitetään erityisesti ohjeet lämmöneristeen ilmanläpäisevyyden vaikutuksen huomioon ottavan korjaustekijän ΔU a määrittämiseksi ISOVER-rakennuseristeillä

Lisätiedot

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA

LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA 466111S Rakennusfysiikka LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN LASKENTA Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C3

Lisätiedot

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT

Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT TALOTEHTAAN TYYPPIRAKENTEIDEN KYLMÄSILTATARKAS- TELUT Mirka Nylander Opinnäytetyö Kevät 2013 Rakennustekniikan koulutusohjelma Oulun

Lisätiedot

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio 1 FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio Sisäisen konvektion vaikutus lämmönläpäisykertoimeen huokoisella lämmöneristeellä eristetyissä ulkoseinissä Petteri Huttunen TTY/RTEK 2 Luonnollisen konvektion muodostuminen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä C SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lämmöneristys Ohjeet 003 1 Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 00 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU

RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU 466111S Rakennusfysiikka (aik. 460160S) RAKENTEIDEN LÄMMÖNERISTÄVYYDEN SUUNNITTELU Raimo Hannila / (Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN

4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRTYMINEN RIL 55-4. LÄMPÖ JA LÄMMÖN SIIRYMINEN 4. LÄMPÖ Lämpö on aineen molekyylien liike-energiaa, joka kasvaa lämpötilan noustessa kaasuissa molekyylit liikkuvat ja törmäävät toisiin molekyyleihin. Lämpötilan

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet

TUOTTEEN NIMI VALMISTAJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013. SPU Eristeet SERTIFIKAATTI VTT-C-6665-11 Myönnetty 10.03.2011 Päivitetty 27.08.2013 TUOTTEEN NIMI SPU Eristeet VALMISTAJA SPU Oy Itsenäisyydenkatu 17 A 7, FI-33500 Tampere TUOTEKUVAUS SPU:n valmistamia polyuretaanieristeitä

Lisätiedot

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN

LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN LASKENTAOHJELMA RAKENTEEN U-ARVON JA MATERIAALIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MÄÄRITTÄMISEEN Vesa-Matti Hukka Opinnäytetyö Talon- ja korjausrakentaminen Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun seudun

Lisätiedot

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA

BETONIELEMENTTIEN LÄMMÖN- ERISTÄMINEN ELEMENTTITEHTAALLA [104] Sivu 1 / 4 SPU ERISTEIDEN KÄYTTÖ BETONIELEMENTTIEN VALMISTUKSESSA SPU P on SPU EFR tuoteperheen ratkaisu betonielementtien teolliseen valmistamiseen. SPU P on betoniteollisuuden tarpeisiin kehitetty

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet -julkistamisseminaari 13.11.2012 Julkaisun tavoitteet ja yleiset periaatteet Pekka Laamanen 14.11.2012 1 RIL 107-2012 Julkaisu sisältää veden-

Lisätiedot

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9.

Lämpö. Rakennusfysiikkaa rakennusinsinöörille. Rafnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright Rafnet-ryhmä LUONNOSVERSIO 27.9. akennusfysiikkaa rakennusinsinöörille Lämpö afnet-oppimateriaalin teoriaosan osio L (Lämpö) Copyright afnet-ryhmä LUONNOSVESIO 7.9.004 akennusteollisuuden koulutuskeskus ATEKO Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet

Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun

Lisätiedot

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen

RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,

Lisätiedot

25.11.11. Sisällysluettelo

25.11.11. Sisällysluettelo GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN

Lisätiedot

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN

RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN 460160S Rakennusfysiikka RAKENTEEN LÄMPÖTILAN MÄÄRITTÄMINEN Raimo Hannila / (Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska) Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma, osat C ja

Lisätiedot

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin

Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin Levykoko: 600 x 1200 mm Paksuus: 30 mm Pontti: ympäritäyspontattu Pinnoite: diffuusiotiivis alumiinilaminaatti levyn molemmin puolin SPU Sauna-Satu soveltuu saunan seinien ja kattojen sekä kosteiden tilojen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys

Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.

TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7. TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu

Lisätiedot

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi

4/2016 VIESKATALO. Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen. VIESKAN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 Alavieska www.vieskanelementti.fi 4/2016 VIESKTLO Työohjeet Rakennuksen vaipan tiivistämiseen VIESKN ELEMENTTI OY PL 4, 85201 lavieska www.vieskanelementti.fi Yleistä Kosteus- ja homevaurioiden välttämiseksi on tärkeää huolehtia siitä,

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 Kuva 1 Tuulikaappi, ulko-oven ja ovikynnyksen/karmin liitoskohta. Referenssipiste R 23 102-0,95 Mittausalue 2 min -2,4 20 1 0,95 Tuulikaapin ulko-oven ja ovikarmin ja kynnyksen

Lisätiedot

- luotettavuutta tulevaisuudessakin - MELTEX-ALUSKATTEET Meltex-aluskatteet Aluskate on tärkeä osa kattorakennetta, sillä se varmistaa katon vesitiiveyden. Varsinaiset vesikatteet ovat normaalioloissa

Lisätiedot

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA

IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA IKKUNAN ASENNUS UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISESSA Täyttää seuraavien rakentamismääräysten mukaiset vaatimukset: RIL 107-2012 (Suomi) RAL DIN 4107 (Saksa) ÖNORM B 5320 (Itävalta) 1 Oikea ja turvallinen ikkunan

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

4 ERISTYS. Kortit. Kuvat 89 a, b ja c Eristäminen. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s

4 ERISTYS. Kortit. Kuvat 89 a, b ja c Eristäminen. P L A T F O R M p i e n t a l o - o p a s 4 ERISTYS Kortit 4.1 Levymäisten eristeiden asennus alapohjaan 4.2 Levymäisten eristeiden asennus seiniin 4.3 Levymäisten eristeiden asennus välipohjaan 4.4 Levymäisten eristeiden asennus yläpohjaan 4.5

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET VUODEN 2010 UUDET LÄMMÖNERISTYSTÄ JA ENERGIANKULUTUSTA KOSKEVAT RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 14.4.2009 TkT Juha Vinha Kestävä rakentaminen -seminaari, 14.4.2009 Vaasa LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIAN- KULUTUSMÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010

Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 C3 Suomen rakentamismääräyskokoelma Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Rakennusten lämmöneristys Määräykset 2010 Ympäristöministeriön asetus rakennusten lämmöneristyksestä Annettu Helsingissä

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

Pintojen ja katteiden paloluokat

Pintojen ja katteiden paloluokat TEKNINEN TIEDOTE 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään rakennustarvikkeiden ja katteiden jakoa erilaisiin paloluokkiin eurooppalaisen paloluokitusjärjestelmän mukaan. 2.0 RAKENNUSTARVIKKEIDEN

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Rapattava alusta Kevytbetoni (Siporex), kevytsorabetoni (Leca-harkko), betoni,

Lisätiedot

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn

Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA

LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet

Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Ullakon eristäminen Rakennuseristeet Huhtikuu 0 korvaa Joulukuu 00 Sisällys Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta... Edullisesti lisätilaa kylmästä ullakosta Näin eristät ullakon seinät... Näin eristät

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA

MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MATERIAALI- TEHOKKUUS OMAKOTI- RAKENTAMISEN KANNALTA MUISTILISTA AVUKSESI Kartoita tarve paljonko tilaa tarvitaan tilat tehokkaaseen käyttöön tilojen muutosmahdollisuus, tilat joustavat eri tarkoituksiin

Lisätiedot

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT

Kosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA Kuva Tuulikaappi, ulkoovi. 3,8 23, 4,4 30 3,2 2 2 Tuulikaapin ulkoovesta johtuu viileää ulkoilmaa sisätilaan päin sekä ulkooven reunoilta tapahtuu ilmavuotoa, jotka aiheuttavat liittyvien rakenteiden ja

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY.

SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI SERTIFIKAATIN HALTIJA TUOTEKUVAUS SERTIFIOINTIMENETTELY. SERTIFIKAATTI Nro VTT-C-8580-12 Myöntämispäivä 11.6.2012 TUOTTEEN NIMI System Intello SERTIFIKAATIN HALTIJA Redi-yhtiöt Oy Yrittäjäntie 23 01800 Klaukkala TUOTEKUVAUS System Intello on rakennuksen vaipan

Lisätiedot

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö

Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Rakennustuotteiden paloluokitus luokitellun tuotteen käyttö Paloseminaari 17 Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Tiia Ryynänen VTT Expert Services Oy Onko paloluokitellun rakennustuotteen luokka

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät

Eristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät 1.3.2012 Eristetyt putkistot Uponorin eristetyt putkistojärjestelmät on tarkoitettu kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Putkistot voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin

Lisätiedot

Virtaustekniset suoritusarvot ja s

Virtaustekniset suoritusarvot ja s Virtaustekniset suoritusarvot ja s VTT:n testausseloste Nro VTT-S-661-12 3 2 23V ine p t, Pa 2 1 1 18V 16V 14V 12V 1V 8V 6V 1 2 3 4 6 7 8 9 1 11 12 7 6 6 4 23VMX-ilmanvaihtotuotteet Tekninen esite MX-ilmanvaihtotuotteet

Lisätiedot

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS

RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS RAKENNUSTEN ILMANPITÄVYYS tutkimustuloksia suunnitteluohjeet laadunvarmistuksessa Julkisivuyhdistyksen syyskokousseminaari Julkisivut ja energiatehokkuus 25.11.2008 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.)

RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) RUNKOVAIHEEN TYÖT (Runkovaiheen mittaustyöt, runko- ja eristystyöt 1 ja 2 sekä vesikattorunkotyöt yht. 35 ov.) Runkovaiheen työt on suurin opintokokonaisuus talonrakentajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa.

Lisätiedot

5. RISTIKON KANTA Ulkoverhous, paneelihirsi 45*220mm tai Utv, suunnitelman mukaan Ilmarakolaudat, tuulensuojalevy tai rakennuspahvi

5. RISTIKON KANTA Ulkoverhous, paneelihirsi 45*220mm tai Utv, suunnitelman mukaan Ilmarakolaudat, tuulensuojalevy tai rakennuspahvi AIHKITALO paketin ja asennuksen toimitussisältö: Vaaran Aihkitalot tarjoaa rakentajille yksilöllisen toimitussisällön asiakkaan toivomusten mukaan. Aihkitalojen toimituspaketin ohessa tarjoamme hirsikehän

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 1.0 YLEISTÄ Yli kaksi kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksessa, jossa julkisivu on tehty D-s2, d2-luokan tarvikkeista (esim. puu), tulee mahdollisen julkisivupalon leviäminen estää yläpohjaan ja

Lisätiedot

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit

VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016. Raskasrakenteiset LVI-hormielementit VARMENNUSTODISTUKSEN ARVIOINTIPERUSTEET 17.6.2016 Raskasrakenteiset LVI-hormielementit Sisällysluettelo 1. Soveltamisala... 2 1.1. Rajaukset... 2 2. Tuotekuvaus... 2 3. Tuotteen vaatimukset... 2 3.1. Yleistä...

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197

Tutkimusraportti Työnumero: 051121200197 Vastaanottaja: Kimmo Valtonen Sivuja:1/7 Tutkimusraportti Kohde: Toimeksianto: Taipalsaaren sairaala Os. 13 huone 2 Kirjamoinkaari 54915 SAIMAANHARJU Kosteuskartoitus Tilaaja: Kimmo Valtonen 14.4 Läsnäolijat:

Lisätiedot

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos.

Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 RUOKASALI Kuva 1 Ala-aulan välioven kohdalla olevan pilarin ja ulkoseinän liitos. -3,8 19,4 Referenssipiste R 15,7 84 - Mittausalue 2 min 13 72 3 Mittausalue 3 min 13,1 73

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Lämpöoppia. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Läpöoppia Haarto & Karhunen Läpötila Läpötila suuren atoi- tai olekyylijoukon oinaisuus Liittyy kiinteillä aineilla aineen atoeiden läpöliikkeeseen (värähtelyyn) ja nesteillä ja kaasuilla liikkeisiin Atoien

Lisätiedot

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje

Taiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22

Lisätiedot

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas

Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas Ohje rakennusosien välisten liitosten viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaan 27.4.2012 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tämä opas käsittelee rakennusosien välisiä

Lisätiedot

Isola seinäjärjestelmä

Isola seinäjärjestelmä Isola seinäjärjestelmä Sokkelin tiivistyskaista, runkoside, tuulensuoja, hiirilista Tammikuu 2003 Ja talosi voi hyvin Isola seinäjärjestelmä on toimiv Se pitää tuulta ja läpäisee vesih Sokkelin tiivistyskaista

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot