emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna

Transkriptio

1 Antti Kaukoranta emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Antti Kaukoranta Nimeke emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Stora Enso Metsä on alkuvuodesta 2004 avannut puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjiensä käyttöön emetsäverkkopalvelun, joka tarjoaa yhtiön noin 280 yrittäjälle tietoa heidän yritystensä toiminnasta ja tulevista töistä. Metsäalalla palvelu on yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista operatiivisista Extranet-palveluista ja sen tavoitteena on alentaa sidosryhmäviestinnän kustannuksia ja parantaa sidosryhmille tarjottavia palveluja. Tutkimus tehtiin Stora Enson toimeksiannosta tavoitteena selvittää emetsä-palvelun käyttöä, käytettävyyttä ja kehitystarpeita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko palvelusta hyötyä sitä käyttäville yrityksille ja jos on, niin minkälaista hyötyä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää palvelun ja sen käyttäjätuen edelleen kehittämisessä, sekä arvioitaessa tehdyn investoinnin onnistumista. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä vuoden 2005 loppupuolella. Kysymyslomakkeet lähetettiin kaikille emetsäpalvelun käyttäjärekisterissä olleille puunkorjuu- ja kuljetusyrityksille. Yrityksissä palvelun tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin maksuliikenteeseen liittyvät tiedot. Tulevista työkohteista tietoa antavat suunnitelmatiedot koettiin myös tärkeiksi, koska ne helpottavat yritysten töiden suunnittelua ja järjestelyä. Korjuuyritykset pitivät puutavaran laatua seuraavia laatupalautteita toiminnalleen tärkeänä osa-alueena. Tutkimuksessa havaittiin kalustomäärältään isojen yritysten pitävän palvelua pieniä yrityksiä tärkeämpänä ja ne myös käyttivät palvelua pieniä yrityksiä enemmän. Monet käyttäjät ilmoittivat tarvitsevansa palvelun käyttöön liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Myös käyttäjätuen toteutuksessa on parannettavaa. Vastaajat esittivät useita parannusehdotuksia palvelun eri osa-alueille, joista monet ovat todennäköisesti toteutettavissa melko pienin muutoksin. Yritysten esittämät parannusehdotukset on mahdollisuuksien mukaan toteutettava, jolloin yritysten tyytyväisyys palvelua kohtaan paranee ja palvelun käyttö todennäköisesti lisääntyy. Mikäli alan yritysten koko kasvaa tulevaisuudessa, tulee tämänkaltaisista toiminnan seurantaa ja suunnittelua helpottavista verkkopalveluista entistä tärkeämpiä työkaluja korjuu- ja kuljetusyrityksille. Asiasanat kumppanuus, sidosryhmät, verkkopalvelut, liikennöitsijät, metsäkoneurakoitsijat Sivumäärä Kieli URN 65 s s. liitteitä Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus Tutkimuksen tulokset ja pohdinta ovat luottamuksellisia asti. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Stora Enso Oyj

3 Date of the bachelor's thesis March 9, 2006 Author Antti Kaukoranta Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis emetsä -web service as forestry contractor s tool kit Abstract In 2004, Stora Enso Metsä has opened an emetsä web service for the company s forest machine and wood trucking contractors. This service provides information about the contractors future work opportunities, the quality of their work and payment transfers. In forestry sector, this operational Extranet service is the one of the first services of this kind. The idea of this service is to improve the quality of interest group communication and reduce its costs. This study was employed by Stora Enso. The aim of this study was to find out how and how much the contractors use this service and which are the issues that need to be developed in the future. Also there was an aim to find out if the contractors get any benefits by using the service. The results of this study will be used to improve the service. The study was done as a written inquiry in the autumn The questionnaires were sent to all contractors who were in the service s user directory. The contractors felt that information about payment transfers was the most important feature in the service. Also they were at the opinion that information about future work opportunities were almost as important as information about payment transfers. Information about future work opportunities was important, because they help the contractors to plan work better. In the study it was discovered that the service was more important to bigger companies than smaller ones. The bigger companies also used the service more than the smaller ones. There were many users who said that they needed education for using the service. Also there were some problems in user support, which had to be solved. The users made many requests for improving the service. Many of those requests can probably be taken in to use after fairly small modifications. The modifications that the users requested have to be done as completely as possible, because those modifications improve the users satisfaction to the service and help them to get more benefit for their businesses from the service. If the size of the forest machine and wood trucking companies will be bigger in the future than today, the importance of this kind of services will increase for the companies. Subject headings, (keywords) partnership, interest groups, web services, forest machine contractors Pages Language URN 65 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices The results and conclusions of this study are confidential until Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Stora Enso Oyj

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSET Metsäkoneyritykset Metsäalan kuljetusyritykset Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten ongelmia Muutospaineet metsäalan korjuu- ja kuljetusyrityksissä Tietojärjestelmät muuttuvassa urakointisuhteessa SIDOSRYHMÄT JA ASIAKKUUS Yrityksen sidosryhmät Asiakkaat Kaikki yritykset tarvitsevat asiakkaita Suora asiakas Epäsuora asiakas Sisäinen asiakas Ulkoinen asiakas Sisäinen markkinointi Tavarantoimittajat Puuta myyvä metsänomistaja Tavarantoimittaja vai asiakas? Tavarantoimittajien vastuu laadusta KUMPPANUUS Kumppanuus liiketoiminnassa Kumppanuuden logiikka ja kehittyminen Kumppanuus metsäalan urakoinnissa emetsä-verkkopalvelun vaikutus lisäarvon syntymiseen TIETOVERKOT SIDOSRYHMÄVIESTINNÄSSÄ Verkkopalvelun on tuettava yrityksen toimintaa Verkkopalvelun käyttö sidosryhmäviestinnässä Avoin vai suljettu verkkopalvelu Operatiiviset verkkopalvelut...24

5 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Palvelun käyttö Palvelun käyttöönotto ja käytön tuki Palvelun eri osa-alueiden tärkeys ja laatu Palvelun ajantasaisuus Palvelun käytettävyys ja kattavuus emetsä-palvelun vaikutus vastaajien yritystoimintaan POHDINTA LÄHTEET...64 LIITTEET Kyselylomake Saatekirje...76

6 1 JOHDANTO 1 Stora Enso Metsä, Stora Enson Suomen puunhankinnasta vastaava yksikkö, on alkuvuodesta 2004 avannut metsänomistajien sekä puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien käyttöön emetsä-verkkopalvelun (Gisnet Solutions 2004). Metsäalalla Stora Enso Metsän emetsä-palvelu on yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista operatiivisista Extranet-palveluista. Stora Enson puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjät sekä puunmyyjäkumppanit ovat ottaneet palvelun säännölliseen käyttöön. Palvelun tavoitteena on alentaa sidosryhmäviestinnän kustannuksia ja parantaa sidosryhmille tarjottavia palveluja. Palvelun suunnittelu ja toteutus on ollut pitkä ja vaativa prosessi, johon on uhrattu paljon voimavaroja. Palvelun voidaan katsoa jakaantuvan kahteen eri osa-alueeseen; Stora Enso Metsän puunmyyjäkumppaneille tarkoitettuihin palveluihin sekä yrittäjille tarkoitettuihin palveluihin. Palvelussa puunmyyjäkumppani, eli useimmiten yksityinen metsänomistaja, voi esimerkiksi seurata Stora Enson kanssa tekemänsä puukaupan etenemistä, tulostaa selvityksen puukauppatuloista verottajaa varten ja tehdä yhteydenottopyyntöjä yhtiön henkilöstölle (Stora Enso 2005). Mikäli metsänomistaja on tehnyt metsäpalvelusopimuksen Stora Enson kanssa, hän halutessaan saa palveluun myös metsäsuunnitelmansa, johon päivitetään vuosittain puuston laskennallinen kasvu, kasvuennusteet sekä tehdyt hakkuut ja metsänhoitotyöt. Ajantasainen verkkometsäsuunnitelma auttaa metsänomistajaa tulevien hakkuiden ja hoitotöiden suunnittelussa. Palvelu myös helpottaa etämetsänomistajien metsänhoitoa, koska asioita voi tietokoneen avulla hoitaa vuorovaikutteisesti Stora Enson metsäammattilaisen kanssa vaikka toiselta puolelta maapalloa. Käyttäjän on mahdollista tulostaa palvelusta myös erilaisia karttoja sekä seurata ajantasaisia metsäuutisia ja -tilastoja. (Gisnet Solutions 2004.)

7 2 Stora Enso Metsän noin 280 puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän käyttöön emetsäverkkopalvelu tarjoaa reaaliaikaista tietoa yritysten toiminnasta ja tulevista töistä. Yrittäjät voivat seurata palvelusta maksuliikennettä sekä erilaisia yritystoiminnan tunnuslukuja, toteutumia ja tavoitteita. Puunkorjuuyrittäjät saavat palvelusta tietoonsa seuraavat hakkuutyömaat ja puunjalostuslaitoksilta tulevat konekohtaiset laatupalautteet. Kuljetusyrittäjät saavat palvelusta käyttöönsä päivittäiset autojensa ajo-ohjelmat ja ajoreitit. Yrittäjät voivat myös ylläpitää ja päivittää palvelussa eräitä yritystään koskevia tietoja. Palvelun tavoitteena on ollut parantaa ja nopeuttaa yrittäjien toiminnastaan saamaa palautetta sekä helpottaa tulevien töiden suunnittelua. (Stora Enso 2005.) Opinnäytetyöni alussa esittelen puunkorjuu- ja kuljetusyritysten toimintaa ja toiminnan kehitysnäkymiä. Seuraavaksi perehdyn sidosryhmiin, asiakkuuteen ja kumppanuuteen liiketoiminnassa sekä niiden käsitteistöön. Ennen varsinaisten tutkimustulosten esittelyä luon vielä lyhyen katsauksen verkkopalveluiden käyttöön sidosryhmäviestinnässä. Työ on tehty Stora Enso Metsän toimeksiannosta ja se perustuu kirjekyselynä toteutettuun tutkimukseen. Työn tavoitteena on selvittää emetsä-verkkopalvelun käyttöä, käytettävyyttä ja kehitystarpeita sekä sitä, onko palvelusta todellista hyötyä sitä käyttäville yrityksille. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää palvelun ja sen käyttäjätuen edelleen kehittämisessä. Tavoitteena on myös kartoittaa tehdyn investoinnin onnistumista (Liukkonen 2005a). 2 PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSET 2.1 Metsäkoneyritykset Puunkorjuu-, eli metsäkoneyrittäjiä, on Suomessa noin 1300 ja he työllistävät itsensä lisäksi vajaat 4000 koneenkuljettajaa. Yritysten käytössä on noin 1500 hakkuukonetta ja noin 1700 metsätraktoria sekä lisäksi runsaat 100 metsämaanmuokkauskonetta. Tyypillisen koneyrityksen kalustoon kuuluvat hakkuukone ja kuormatraktori sekä lisäksi tarvittavat huoltohalli ja -auto, koneiden siirtoauto ja muu välineistö. (Koneyrittäjien liitto 2004.)

8 3 Ryhmänä metsäkoneyritykset ovat merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa ja metsätaloudessa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Useimmiten metsäkoneyritys on maaseudulla toimiva perheyritys, jonka pääasiallinen myytävä palvelu on puutavaran hakkuu ja metsäkuljetus. Joillakin yrityksillä on myös metsän uudistamista edistävää maanmuokkaustoimintaa ja puuenergian korjuuseen liittyviä tehtäviä. (Koneyrittäjien liitto 2004.) Metsäkoneyritykset vastaavat noin 95 prosenttisesti kaikesta metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Metsämaanmuokkaus metsänuudistamista varten on täysin koneellistettu. Yritysten palveluista 90 prosenttia menee suurille metsäteollisuusyrityksille ja Metsähallitukselle. (Koneyrittäjien liitto 2004.) 2.2 Metsäalan kuljetusyritykset Raakapuuta kotimaassa kuljettavia yrityksiä on noin 950 ja niillä on käytössään noin 1400 puutavara-autoa. Yrityksillä on yrittäjien lisäksi palveluksessaan yli 2000 autonkuljettajaa. (Metsäalan kuljetusyrittäjät ry 2005.) Puuraaka-aineen kuljetuksissa auto on tärkein kuljetusmuoto, sillä yli 80 prosenttia kotimaan raakapuusta kuljetetaan autoilla suoraan käyttöpaikalle. Käytännössä kaikki Suomessa korjattava puutavara kulkee puutavara-auton kyydissä jonkin matkaa ennen tehtaalle päätymistään, koska myös uittaen ja rautateitse kuljetettava puu tuodaan vesistön äärelle tai rautatieasemalle autolla. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.) Alan kuljetusyritykset ovat metsäkoneyritysten tavoin pääsääntöisesti perheyrityksiä ja luonteeltaan tyypillistä pienyritystoimintaa. Moni puutavaran kuljetusyritysten yrittäjistä on jo toisen, jopa kolmannen polven autoyrittäjä. Metsäkoneyritysten tavoin alan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.) Puutavaran kuljetusyritysten asiakaskunta on erittäin voimakkaasti keskittynyt. Suomen kolme suurinta metsäteollisuusyritystä tarjoaa yli 90 prosenttia tarjolla olevista kuljetustehtävistä. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.)

9 2.3 Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten ongelmia 4 Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten asiakaskunta hyvin voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta metsäteollisuusyritystä ja Metsähallitus tarjoavat noin 90 prosenttia kaikista korjuu- ja kuljetustehtävistä. Voimakkaan keskittyneisyyden lisäksi alalla on myös muita ongelmia: - Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten koko on hyvin pieni verrattuna urakanantajiin. - Markkinoilla on lievää ylitarjontaa kalustosta. - Käytettävä kalusto on kallista ja kaluston taloudellinen käyttöikä on suhteellisen lyhyt. - Varsinkin metsäkoneet ovat heikosti muunlaiseen työhön soveltuvia. Ongelmien seurauksena voidaan kyseenalaistaa se, ovatko korjuu- ja kuljetusyritykset ja suuret metsäteollisuusyhtiöt tasapuolisessa neuvotteluasemassa neuvoteltaessa urakoinnin ehdoista. Neuvotteluasemien epätasapaino on johtanut korjuu- ja kuljetusyrityksillä vaikeuksiin saada urakointitaksoja nousemaan kustannusten nousua vastaavasti. Tämä on johtanut alan yritysten laskevaan tuloskehitykseen. Puunkorjuuyritysten nettotulos oli vuonna 1999 keskimäärin 8,1 prosenttia liikevaihdosta, vuonna ,4 prosenttia, laskien siitä edelleen vuoden ,8 prosenttiin (Koneyrittäjien liitto 2005; Kärhä 2004). Puutavaran kuljetusyritysten nettotulos oli vuonna 1999 keskimäärin hieman yli 8 prosenttia liikevaihdosta, vuonna 2002 keskimäärin 5,7 prosenttia, josta nettotulos on laskenut edelleen -0,1 prosenttiin vuonna 2004 (Palojärvi 2006;Väkevä 2004). Metsäyhtiöt ovat kannustaneet yrityksiä kasvattamaan kokoaan, mutta kun yritysten tuloksia tarkastellaan niiden koon perusteella, parhaiten näyttävät menestyvät pienet, yhden puutavara-auton tai yhden metsäkoneketjun yritykset. Tämä on ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan suuremmat yritykset toimivat tehokkaammin. Suuremman yrityskoon mukanaan tuomaa kannattavuuden heikkenemistä tulisi myös tutkia tarkemmin. (Kärhä 2004; Väkevä 2004.)

10 5 Pienissä yrityksissä tulosta parantaa osaltaan yrityksen omistajien huomattavan suuri työpanos toiminnan hyväksi. Työpanos saattaa olla jopa epäterveen suuri yrittäjien fyysisen ja henkisen jaksamisen kannalta. (Palojärvi 2005.) Yrityskoon kasvaessa ja työntekijöiden määrän lisääntyessä yrittäjän oman työpanoksen osuus yrityksen tuloksesta pienenee. Lisäksi työntekijöillä teetetty työ on yrittäjän tekemää työtä kalliimpaa ja yrityksen kasvaessa yrittäjän työajasta entistä suurempi osa kuluu muihin tehtäviin kuin varsinaisen tuottavan työn tekemiseen. Tämän seurauksena yrityksen kasvattaminen ei houkuttele yrittäjää ainakaan silloin, kun yrityksen kannattavuus on pelkästään yrittäjän oman työpanoksen varassa. Korjuu- ja kuljetusyrityksillä on jo nyt nähtävissä vaikeuksia saada rekrytoitua riittävästi osaavaa ja vastuuntuntoista työvoimaa ja ongelman ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa. Pula ammattitaitoisista ja vastuuntuntoisista työntekijöistä on todennäköisesti eräänä yrityskoon kasvun esteenä. Yrittäjäjärjestöissä koetaan myös vaikeana uusien yrittäjien saaminen toiminnan lopettavien ja eläkkeelle jäävien tilalle. Toisaalta uusien yrittäjien ja yritystoiminnan jatkajien vähyys voi pakottaa yritykset kasvamaan, mutta kasvun myötä ongelmaksi voi muodostua kannattavuuden heikkeneminen entisestään. Metsäalan korjuu- ja kuljetusyritysten toiminnassa on edelleen muutamia työsuhteelle ominaisia piirteitä, joita ei juurikaan löydy muilta yritystoiminnan aloilta. Nämä piirteet johtuvat osin historiallisista syistä. Näitä piirteitä ovat läheinen suhde urakanantajan työnjohtoon, kiinteä logistinen ohjaus urakanantajan taholta ja maksuliikenteen tilitys palkan tavoin, ei yrittäjän oma laskutus. (Högnäs 2000, 12.) 2.4 Muutospaineet metsäalan korjuu- ja kuljetusyrityksissä Metsäalalla on viime aikoina ryhdytty muuttamaan urakoinnin toimintatapoja. Muutos on lähtenyt liikkeelle sekä urakanantajista että yrittäjistä. Useat urakanantajat haluavat vähentää urakointisopimustensa lukumäärää ja keskittyä toimimaan vain muutamien yritysten kanssa. Näiden yritysten kanssa tehtävät urakointisopimukset ovat huomattavasti nykyistä laajempia sekä määrällisesti että sopimukseen sisältyvien työvaiheiden osalta. Tämä edellyttää yrityksiltä joko verkostoitumista, fuusioitumista tai siirtymistä aliurakoitsijoiden käyttöön. (Högnäs & Vuorenpää 2004.)

11 6 Urakanantajan näkökulmasta entistä laajemmat urakointikokonaisuudet merkitsevät sopimuskumppaneiden ja koneyksikkökohtaisen ohjauksen tarpeen vähenemistä, mikä alentaa hallinnollisia kustannuksia (Högnäs & Vuorenpää 2004). Monet yrittäjät haluavat laajentaa toimintaansa ja kehittää yritystään. Siirtymisessä entistä suurempiin urakkakokonaisuuksiin yrittäjät näkevät mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ja parantaa toimintansa tuottavuutta. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista urakanantajan ohjauksen vähentyessä ja yrittäjän saadessa lisää vastuuta ja valtaa oman yrityksensä toiminnan ohjaamisessa. Yrittäjät näkevät uudessa toimintamallissa myös mahdollisuuden vähentää riippuvuuttaan yhdestä asiakkaasta. Mikäli yrityksen tai yritysten yhteenliittymän koko kasvaa riittävän suureksi, se todennäköisesti saa asiakkaakseen useampia kuin yhden metsäyhtiön. Ja vaikka suurella korjuu- tai kuljetusyrityksellä olisi edelleen vain yksi asiakas, tulisi asiakaskin olemaan entistä riippuvaisempi kyseisestä yrityksestä turvatakseen puunhankintansa alueella. Laajentumishalujen taustalla vaikuttavat myös alalla olevat työsuhdetta muistuttavat erityispiirteet, jotka ovat pitäneet toiminnan ohjauksen melko tiukasti urakanantajan hallinnassa. Toimintatavan muutoksen tiellä on kuitenkin monia ongelmia. Metsäyhtiön vastatessa edelleen puun ostosta, on leimikkovarannon riittävyyteen kiinnitettävä huomiota, jotta yrittäjällä on mahdollisuus toimittaa tarvittava määrä puutavaraa sovittuna aikana. Vastuukysymykset erilaisissa virhetilanteissa ja toimitusten viivästymisissä on sovittava erittäin tarkasti. Urakoinnin hinnoittelussa on otettava huomioon lisääntyneet työtehtävät, koska työtehtävät eivät vähene, vaan ne siirtyvät metsäyhtiöltä yrittäjän tehtäviksi. Toimintatapojen muutosta hidastaa myös aiemmin todettu korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuuden heikkeneminen yrityksen koon kasvaessa.

12 2.5 Tietojärjestelmät muuttuvassa urakointisuhteessa 7 Urakoinnin luonteen muuttuessa urakanantajan kone- ja autokohtaisesta ohjauksesta kohti yrittäjän kokonaisvastuullisesti johtamaa toimitusketjua tulevat tietotekniset, informaation välitykseen liittyvät ongelmat nopeasti esille. Tällä hetkellä korjuu- tai kuljetusyrittäjän asiakas, eli useimmiten metsäyhtiö, ohjaa yrittäjän koneita ja autoja omien tietojärjestelmiensä kautta. Näiden tietojärjestelmien kautta välitetyn informaation määrä ja laatu on Suomessa maailman huippua. Ongelmana on, että nämä järjestelmät ja ohjelmistot ovat urakanantajan omaisuutta, ja niihin on pääsy vain urakanantajan henkilöstöllä. Yrittäjä ei pysty käyttämään näitä järjestelmiä omien koneidensa ohjaamiseen. Lisäksi eri puunhankintaorganisaatioiden järjestelmät ovat keskenään yhteensopimattomia. (Högnäs & Vuorenpää 2004.) Esimerkiksi järjestelmien yhteensopimattomuudesta voidaan ottaa yritys, jolla on kaksi hakkuukonetta, jotka urakoivat eri metsäyhtiöille. Hakkuukone A urakoi metsäyhtiölle A ja hakkuukone B metsäyhtiölle B. Metsäyhtiölle A urakoiva kone on vajaakäytössä ja metsäyhtiöllä B olisi tarvetta tilapäisille lisäresursseille. Järjestelmien yhteensopimattomuudesta johtuen hakkuukoneen A siirtyessä tilapäisesti metsäyhtiö B:n leimikolle koneen tietojärjestelmään ei voida siirtää informaatiota sähköisessä muodossa, vaan kaikki hakkuukoneen A ja metsäyhtiö B:n välillä kulkeva tieto pitää syöttää järjestelmiin käsin, jolloin virheiden mahdollisuus ja työn määrä lisääntyy huomattavasti. Urakoinnin siirtyessä suurempien kokonaisuuksien hallintaan ja urakanantajan ohjauksen vähentyessä nämä tietotekniset ongelmat tulevat yhä korostetummin esille. Yrittäjällä on todennäköisesti ohjauksessaan useita koneita tai autoja, jotka saattavat työskennellä useiden eri asiakkaiden hakkuutyömailla. Koska ei voida olettaa, että koneiden ja autojen tiedonsiirrossa siirryttäisiin takaisin paperilla ja puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon, niin järjestelmien yhteensopivuutta on kehitettävä huomattavasti. Eräänä vaihtoehtona tilanteeseen on antaa yrittäjälle rajoitetut oikeudet käyttää asiakkaan tietojärjestelmää kalustonsa ohjaukseen ja tiedonsiirtoon (Högnäs & Vuorenpää 2004).

13 8 Asiakkaan tietojärjestelmän käyttöoikeuksien antaminen voi parantaa yrittäjän edellytyksiä ohjata samalle metsäyhtiölle urakoivaa kalustoa, oli kalusto sitten omaa tai aliurakoitsijoiden kalustoa. Tämä järjestely ei kuitenkaan todennäköisesti poista edellä mainitussa esimerkissä ollutta ongelmaa eri metsäyhtiöille urakoivan kaluston tietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta. Tietojärjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi tarvitaan määrätietoista kehittämisja standardoimistyötä. Tiedonsiirto- ja muiden tietoteknisien ratkaisujen tulisi olla vapaasti markkinoilta ostettavia ja keskenään yhteensopivia tuotteita. Yhteensopivuuden varmistamiseksi erilaiset tiedonsiirtoratkaisut urakanantajien ja yrittäjien tietojärjestelmien välillä tulisi standardoida. Standardointi selkeyttäisi tilannetta ja loisi uuden markkina-alueen metsäalan ohjelmistoille ja niitä kehittäville yrityksille. Tietojärjestelmien muutos aiheuttaa uusia vaatimuksia yrittäjien tietotekniikkaosaamiselle lisäten tarvetta koordinoidulle koulutustyölle. (Högnäs & Vuorenpää 2004.) Yksi mahdollisuus selkeyttää tietojärjestelmien ongelmia on kehittää järjestelmät toimimaan jo olevien standardien pohjalta. Stora Enso Metsä ei ole ainakaan vielä ilmoittanut olevansa erityisemmin kiinnostunut muuttamaan korjuu- ja kuljetusyritystensä toimintatapaa kohti suurempia urakointikokonaisuuksia. Mutta mikäli Stora Ensossakin jossain vaiheessa siirrytään suurempiin urakointikokonaisuuksiin, niin nykyisen emetsä-palvelun pohjalta olisi nähdäkseni mahdollisuus rakentaa huomattavasti nykyistä laajempi olemassa oleviin verkkopalveluratkaisuihin pohjautuva järjestelmä. Tässä tapauksessa nykyiseen emetsä-järjestelmään tulisi lisätä: - tieto kaikista korjuuyritykselle hakattavaksi tulevista leimikoista - kuljetusyrityksille tieto olemassa olevista puutavaraeristä - tieto yritykseltä eri tehtaille vaadittavista puumääristä - mahdollisuus tehdä ja lähettää järjestelmän avulla korjuu- ja kuljetusohjeet metsäkoneisiin ja puutavara-autoihin - kaksisuuntainen, standardoitu tiedonsiirtojärjestelmä.

14 9 Tiedonsiirron tiedostomuotojen standardointi olisi tärkeää, jotta vältytään nykyisenkaltaiselta tilanteelta, eli eri urakanantajien tiedonsiirtomuotojen yhteensopimattomuudelta. Verkkopalveluun pohjautuva ratkaisu ei yhtenäistä metsäyhtiöiden korjuun ja kuljetuksen ohjausjärjestelmiä, mutta se helpottaisi useille eri metsäyhtiöille urakoivan yrityksen toimintaa ollessaan Internet-pohjainen ja toimiessaan lähes millä tahansa verkkoon kytketyllä tietokoneella. Internet-pohjainen ratkaisu vaatii kuitenkin tietoturvan tarkkaa huomioimista sekä palvelun rakenteissa että käyttäjien koulutuksessa. 3 SIDOSRYHMÄT JA ASIAKKUUS 3.1 Yrityksen sidosryhmät Yrityksen sidosryhmiä ovat kaikki ne ryhmät, jotka ovat yrityksen kanssa tekemisissä ja joilla on yrityksen toimintaan liittyviä intressejä ajettavanaan. Sidosryhmiä voivat olla yksityiset ihmiset, toiset yritykset sekä yhteisöt. Näiden ryhmien toiminnalla on usein kiinteä yhteys yrityksen toimintaan. Alihankkijat esimerkiksi toimittavat tuotannossa tarvittavia tavaroita sekä palveluita, työntekijät valmistavat tuotteet asiakkaille myytäviksi, omistajat sekä rahoituslaitokset rahoittavat toiminnan ja julkinen valta ohjailee toimintaa lainsäädännöllä ja muilla määräyksillä. Osa sidosryhmistä, kuten esimerkiksi työntekijät, toimivat yrityksen sisällä ja osa, esimerkiksi alihankkijat ja asiakkaat, toimivat yritystä ympäröivillä markkinoilla. (Kinkki & Isokangas 2002, 61.) Yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhteistyössä, pyrkien kumpikin hyötymään yhteistyöstä. Yritys saa tarvikkeita, työvoimaa, rahoitusta ynnä muita tuotantopanoksia sidosryhmiltään. Sidosryhmät taas saavat maksuja, palkkoja, korkoja ja muita vastikkeita vastineeksi tuotantopanoksistaan. Näistä panoksista ja vastikkeista tehdään useimmiten kirjallinen sopimus yrityksen ja sidosryhmän kesken. (Kinkki & Isokangas 2002, ) Esimerkkinä yrityksen ja sidosryhmän välisestä sopimuksesta voi olla vaikka metsäyhtiön ja korjuuyrityksen välinen urakointisopimus.

15 10 Yrityksen toimintaa helpottaa ja sen julkisuuteen antamaa kuvaa parantaa, jos yritys tiedottaa toiminnastaan avoimesti sidosryhmilleen. Myös tapahtuneista vahingoista ja virheistä tulee tiedottaa avoimesti, jotta vältytään epämääräisen ja väärän tiedon aiheuttamilta lisävahingoilta. Viime vuosina yritysten toiminnassa on ryhdytty kiinnittämään kasvavaa huomiota sidosryhmien huomioimiseen. Yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja kilpailu markkinoilla on kiristynyt. Tällöin sidosryhmien huomioon ottaminen ja toiminnasta tiedottaminen on tullut erääksi keinoksi parantaa yrityksen imagoa ja siten luoda kilpailuetua markkinoilla. Stora Enso Metsä pyrkii tiedottamaan toiminnastaan sidosryhmilleen. Esimerkiksi metsänhakkuun aloittamisesta on tärkeää informoida maanomistajan lisäksi tarvittaessa myös naapureita, koska myös he ovat yrityksen sidosryhmiä, mikäli toiminta millään tavalla koskettaa heitä. Kun asiasta tiedotetaan etukäteen, he hyväksyvät helpommin hakkuun aiheuttaman tilapäisen haitan vaikkapa liikenteelle. Myös emetsäpalvelun käyttöönotto on eräs osa pyrkimystä parantaa sidosryhmien tiedonsaantimahdollisuuksia. emetsä-palvelu jakaa tietoa kahdelle suurelle ja tärkeälle sidosryhmälle, puunmyyjille sekä korjuu- ja kuljetusyrittäjille, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön Stora Enso Metsän puunhankinta suurelta osin perustuu. 3.2 Asiakkaat Kaikki yritykset tarvitsevat asiakkaita Yrityksen perustehtävä on valmistaa tuotteitaan, eli tavaroita ja palveluita, myytäväksi asiakkailleen ja saadakseen näin myyntituloja. Yrityksen toiminnan kannattavuuden ja yrityksen menestymisen ehdoton edellytys on tyytyväinen asiakas, joka ostaa yrityksen tuotteita useammin kuin kerran. Asiakkaat voivat olla yksityisiä ihmisiä, muita yrityksiä ja yhteisöjä niin koti-, kuin ulkomailla. Yritykset pyrkivät luomaan kiinteitä asiakassuhteita, jolloin ne voivat varmistaa tietyn myyntimäärän melko vähäisillä markkinointipanostuksilla. Jotta yritykset pystyvät pitämään kiinni asiakkaistaan, on niiden varmistettava asiakkaan tyytyväisyys tuotteeseen tai palveluun myös itse ostotapahtuman jälkeenkin, sekä hankittava tietoa asiakkaiden mielipiteistä ja tarpeista. (Kinkki & Isokangas 2002, )

16 11 Useimmat yritykset toimivat kilpailluilla markkinoilla, joten niiden on myös hankittava tietoa kilpailijoista ja kilpailijoiden tuotteista. Näiden tietojen perusteella yrityksen tulee kehittää tuotteitaan pysyäkseen mukana kilpailussa ja säilyttääkseen asiakkaansa. (Kinkki & Isokangas 2002, ) Suora asiakas Useimmiten suoran asiakkaan tunnistaminen ei aiheuta vaikeuksia. Hän on suorassa yhteydessä yrityksen henkilöstöön, tilaa tuotteen tai palvelun, vastaanottaa sen ja maksaa laskun. Suora asiakas voi olla yksityinen ihminen tai toinen yritys. Tilanteessa, jossa joku tilaa ja maksaa toisen käyttöön menevän tuotteen, ovat sekä tilaaja, että vastaanottaja suoria asiakkaita. (Lecklin 1999, ) Stora Enso Metsän suoria asiakkaita ovat esimerkiksi paperitehdas tai saha, jotka tilaavat puutavaraa. Ne voivat olla joko konsernin omia tehtaita ja sahoja tai toisen yhtiön omistamia Epäsuora asiakas Epäsuora asiakas on usein suoran asiakkaan asiakas. Hän käyttää yrityksen tuotteita olematta suorassa yhteydessä yritykseen. Moniportaisessa asiakasketjussa, jossa on esimerkiksi tukku- ja vähittäisliike ennen tuotteen päätymistä lopulliselle käyttäjälle, ovat sekä vähittäisliike, sekä loppukäyttäjä epäsuoria asiakkaita. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvin tärkeää huolehtia myös epäsuorien asiakkaiden ja varsinkin tuotteen lopullisten käyttäjien tyytyväisyydestä. (Lecklin 1999, ) Esimerkiksi me kaikki yksityiset ihmiset, jotka luemme lehtiä ja käytämme paperia, olemme niin metsäyhtiöiden kuin korjuu- ja kuljetusyritystenkin epäsuoria asiakkaita. Mikäli suuri yleisö jostain syystä vähentäisi merkittävästi paperin käyttöään, se merkitsisi suuria vaikeuksia monille tuotantoketjussa oleville yrityksille.

17 3.2.4 Sisäinen asiakas 12 Sisäinen asiakas on yrityksen sisällä oleva taho, joka esimerkiksi tuotantoprosessin aikana ottaa tuotteen edeltävältä prosessivaiheelta vastaan omaan prosessivaiheeseensa (Lecklin 1999, 89). Esimerkiksi, kun metsäyhtiön puunhankintaorganisaatio luovuttaa puutavaran samaan konserniin kuuluvalle sellutehtaalle jalostettavaksi, syntyy toimittaja-/asiakassuhde, jossa puunhankintaorganisaatio on toimittaja ja sellutehdas sisäinen asiakas. Kuten ulkoisella asiakkaalla, niin myös sisäisellä asiakkaallakin on tietyt laatuvaatimukset edellisestä prosessista toimitettavalle tuotteelle (Lecklin 1999, 89) Ulkoinen asiakas Ulkoinen asiakas on se, joka viime kädessä rahoittaa yrityksen toiminnan. Hän voi olla joko suora tai epäsuora asiakas, mutta hän on kuitenkin se asiakas, joka ostaa yrityksen tuotteen käyttöönsä ja tuo ulkopuolista rahaa yritykseen. (Lecklin 1999, 89.) Esimerkiksi puutavara-autoilija myy metsäyhtiölle puutavaran kuljetuspalvelua, jossa autoilija on toimittaja ja metsäyhtiö ulkoinen asiakas, joka ostaa autoilijan palveluita ja rahoittaa hänen toimintansa. 3.3 Sisäinen markkinointi Sisäinen markkinointi käsitteen taustalla on ajatus, että organisaation omat työntekijät muodostavat ensimmäisen ryhmän, joille tuotetut tuotteet ja palvelut on markkinoitava. Mikäli tuotteita, palveluita ja ulkoisia markkinointi- ja viestintäkampanjoita ei pystytä ensin markkinoimaan omille työntekijöille, on ulkoisen markkinoinnin onnistuminenkin hyvin epävarmaa. Sisäisen markkinoinnin tärkeys johtuu siitä, että suurin osa asiakkaiden kanssa työskentelevistä henkilöistä ovat muita kuin niitä henkilöitä, jotka ovat suunnitelleet ja visioineet yrityksen ulospäin näyttämät arvot, asenteet ja varsinaiset markkinointitoimenpiteet. Kaikki asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt on saatava sisäisen markkinoinnin avulla sisäistämään ja hyväksymään nämä arvot, asenteet ja markkinointitoimenpiteet. Toimiva sisäinen markkinointi edellyttää avointa ja tehokasta viestintää yrityksen sisällä. Yrityksen sisäinen toiminta ja ulkoiset markkinointilupaukset eivät saa myöskään olla ristiriidassa. (Grönroos 1998, )

18 13 Sisäisen markkinoinnin tavoitteena on saada työntekijät motivoitumaan asiakaskeskeiseen ja palveluhenkiseen toimintaan ja samalla saada heistä jatkuvasti toimiva osa yrityksen markkinointia. Hyvin toimiva sisäinen markkinointi tekee yrityksestä myös houkuttelevan työpaikan, mikä helpottaa hyvien työntekijöiden saantia ja saa heidät pysymään töissä yrityksessä. (Grönroos 1998, ) Varsinainen markkinointihenkilöstö on saattanut esimerkiksi suunnitella uuden tuotteen mainoskampanjan, jolloin ennen myynnin aloittamista tuote ja mainoskampanja on esiteltävä asiakaspalveluhenkilöstölle, jotta he voivat kertoa asiakkaalle tuotteen ominaisuuksista ja kampanjan sisällöstä. Henkilöstön tulisi myös kokea tuotteen olevan laadultaan ja ominaisuuksiltaan sekä yrityksen että henkilökohtaisten arvojensa mukaisen, jotta heille syntyy motivaatio myydä tuotetta. Mielestäni sisäisen markkinoinnin käsitteen voi perustellusti laajentaa koskemaan eräitä yrityksen sidosryhmiä, kuten esimerkiksi tavarantoimittajia ja tässä tapauksessa korjuu- ja kuljetusyrittäjiä. emetsä-palvelua voidaan siten pitää eräänä keinona toteuttaa sisäisen markkinoinnin ideaa yrittäjien keskuudessa. 3.4 Tavarantoimittajat Tavarantoimittajat toimittavat yritykselle sen tarvitsemia tuotantohyödykkeitä. Ne voivat olla aineellisia tai aineettomia hyödykkeitä. Hyödykkeet voivat olla tavaroita ja tarvikkeita, tai erilaisia palveluita, kuten esimerkiksi kirjanpitopalvelua tai puutavaran hakkuuta ja kuljetusta. Useimmiten tavarantoimittajan ja yrityksen välinen suhde on asiakassuhde, jossa yritys A muu tuotteitaan tai palveluitaan yritykselle B. Tällöin kummallakin yrityksellä on omat etunsa ajettavanaan ja kauppa syntyy, mikäli kummatkin pääsevät neuvotteluissa itseään tyydyttävään lopputulokseen. Usein kumpikin osapuoli pyrkii pitkäaikaiseen kauppasuhteeseen, jolloin yritykset saavat etuja voidessaan luottaa toisen osapuolen kykyyn toimia sopimusten mukaisesti. Tavarantoimittajat voivat varsinkin pitempiaikaisissa kauppasuhteissa toimia myös yrityksen tietolähteenä. Ne voivat kertoa yritykselle omaan toimialaansa liittyvistä uusista innovaatioista ja toimialan yleisestä kehityksestä, sekä antaa neuvoja ja olla mukana uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehityksessä. (Kinkki & Isokangas 2002, )

19 14 Tätä nykyä monet tavarantoimittajat pyrkivät toimittamaan asiakkailleen hyvin pitkälle asiakkaan kanssa yhteistyössä räätälöityjä tuotteita tai palveluita. Tällöin asiakas sitoutuu enemmän tavarantoimittajaansa, koska asiakas ei saa vastaavia tuotteita mistään muualta ainakaan kovin nopeasti. Kun asiakkaan ja tavarantoimittajan yhteistyö syvenee, liikesuhdetta voidaan ryhtyä pitämään kumppanuutena. Puutavaran korjuuja kuljetusyrittäjät ovat metsäyhtiöille palveluita tuottavia tavarantoimittajia. Se, että metsäyhtiön ja yrittäjän välinen yhteistyö on saattanut muuttua kumppanuudeksi, ei muuta tätä peruslähtökohtaa. 3.5 Puuta myyvä metsänomistaja Tavarantoimittaja vai asiakas? Edellä käsiteltyjen asiakkuus- ja tavarantoimittajakuvausten perusteella voi saada sen käsityksen, että puuta metsäyhtiölle myyvä metsänomistaja on tavarantoimittaja, ei asiakas. Toisaalta, kun otetaan huomioon metsäyhtiöiden toiminnan riippuvuus yksittäisten metsänomistajien myymästä puusta ja yhtiöiden keskinäinen kilpailu myyntiin tulevista leimikoista, voidaan metsänomistajaa mielestäni perustellusti pitää myös metsäyhtiön asiakkaana. Metsänomistajan asiakkuus metsäyhtiön kanssa ei ehkä täytä kaikkia perinteisiä asiakkuus-käsitteen tunnusmerkkejä, mutta useat tunnusmerkeistä ovat kuitenkin olemassa. Metsäyhtiöt esimerkiksi kohdistavat metsänomistajiin aktiivisia markkinointitoimenpiteitä, joilla ne pyrkivät varmistamaan itselleen riittävän markkinaosuuden ja saamaan näin haltuunsa riittävästi raakapuuta. Yhtiöt pyrkivät luomaan kiinteitä (asiakas)suhteita metsänomistajien kanssa, jolloin ne voivat varmistua pystyvänsä hankkimaan tietyn puumäärän melko vähäisillä markkinointipanostuksilla. Metsäyhtiön puunhankinnan onnistumisen ja kannattavuuden edellytyksenä on saamaansa palveluun tyytyväinen metsänomistaja, joka myy yhtiölle puuta useammin kuin kerran. Käsitys metsänomistajan asiakkuudesta saa vahvistusta Ropen (2005, ) esittämistä asiakaskäsitteistön ajatusmalleista. Hänen mukaansa yrityksen asiakkaita eivät ole vain ne, jotka ovat ostaneet yritykseltä jotain, vaan kaikki, jotka ovat yrityksen kanssa tekemisissä. Kaikki ihmiset, joilla on jokin yhteys yritykseen, muodostavat itselleen mielikuvan yrityksestä ja sen toiminnasta. Yrityksestä saamansa mielikuvan perusteella he saattavat myöhemmin tehdä valinnan, käyttävätkö he yrityksen tuotteita ja palveluita vai eivät.

20 15 Käsitykseni mukaan puunhankintaorganisaatioiden sisällä on erilaisia käsityksiä siitä, käytetäänkö puuta myyvästä metsänomistajasta nimitystä asiakas vai käytetäänkö jotakin muuta käsitettä. Käsite-eroista huolimatta kaikissa organisaatioissa todennäköisesti pidetään yhtiölle säännöllisesti puuta myyvää metsänomistajaa niin tärkeänä, että liikesuhteen jatkamiseen kannattaa panostaa. Stora Enso pyrkii emetsä-palvelun metsänomistajille suunnatulla osiolla hoitamaan näitä (asiakas)suhteita niin, että kyseinen suhde jatkuisi myös tulevaisuudessa. Palvelulla pyritään parantamaan metsänomistajien palvelua ja pitämään heidät Stora Enson puunmyyjä-asiakkaina sekä houkuttelemaan uusia metsänomistajia Stora Enson asiakkaiksi luomalla palvelulla kilpailuetua muihin metsäyhtiöihin nähden. Toisaalta palvelun syvempänä toiminta-ajatuksena on todennäköisesti sitouttaa puunmyyjät palvelun käyttöön ja sitä myöten Stora Ensoon. Tämä sitoutuminen saattaisi pitkällä aikavälillä muuttaa metsänomistajan roolia hieman tavarantoimittajan suuntaan. 3.6 Tavarantoimittajien vastuu laadusta Tavarantoimittajat eli alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat osa yrityksen tuotantoprosessia. Mikäli yritys toimittaa asiakkaalle vajaalaatuista tuotetta, asiakasta ei kiinnosta, onko vajaalaatuisen tuotteen syynä yrityksen vai sen alihankkijan virheellinen toiminta. Asiakas pitää joka tapauksessa tuotteen toimittanutta yritystä vastuullisena virheestä. (Lecklin 1999, 72.) Tästä voidaan päätellä, että on puunhankintaorganisaation etu antaa korjuu- ja kuljetusyrittäjille mahdollisimman hyvää ja ajantasaista tietoa ja palautetta heidän toiminnastaan ja toimintansa laadusta. Olettamusta tukee myös Jussilan ja Leinon (1999, 72) toteamus: Sidosryhmätoiminnalle onkin tyypillistä vastavuoroisuus. Yritys auttaa sidosryhmää saadakseen sidosryhmän auttamaan itseään. Eli puunhankintaorganisaation kannattaa panostaa yrittäjiensä toiminnan laadun parantamiseen, koska se parantaa myös organisaation oman toiminnan laatua.

21 16 Monilla Stora Enso Metsän korjuu- ja kuljetusyrityksillä on omat laatujärjestelmänsä, joissa ne sitoutuvat mittaamaan, seuraamaan ja parantamaan toimintansa laatua järjestelmällisesti. Stora Enso Metsä on myös kannustanut näiden laatujärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. (Partanen 2000.) Puunkorjuu on puunhankintaketjussa kaukokuljetusta kriittisempi vaihe, kun toimintaa pohditaan laadun kannalta. Kaukokuljetus tehtaalle on riippuvainen hakatuista puumääristä ja niiden riittävyydestä. Useimmiten kaikki hakattu puutavara saadaan kuljetettua tehtaalle ilman suuria laatutappiota. Mikäli puutavaraa ei saada kuljetettua, on epäonnistumisen syynä usein väärin valittu korjuukohde ja -aika. Sen sijaan puunkorjuussa ja varsinkin puutavaran katkonnassa eri tavaralajeiksi vaikutetaan erittäin paljon lopputuotteen arvoon. Väärin katkottu tukki voi olla jalostuslaitokselle lähes arvotonta hylkytavaraa. Näin ollen on puunhankintaorganisaation edun mukaista antaa yrittäjilleen mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa toimitetun puutavaran laadusta, jotta yrittäjät voivat seurata laadun kehittymistä ja parantaa sitä. Mitä paremmin tehtaalle toimitettu puutavara täyttää tehtaan tai oikeammin loppuasiakkaan asettamat laatuvaatimukset, sitä parempi on metsäyhtiön toiminnan tulos. Yrittäjän kannattaa aktiivisesti seurata ja parantaa toimintansa laatua, koska hyvä laatu saattaa olla jopa palvelun hintaa merkittävämpi tekijä silloin, kun metsäyhtiössä mietitään kumppanuuden jatkamista ja syventämistä. Hyvä laatu takaa toiminnan jatkuvuuden sekä metsäyhtiölle että yrittäjälle. emetsä-palvelussa puunkorjuuyrittäjät voivat seurata puutavaran katkaisutarkkuutta, tukkien jakautumista eri laatuluokkiin ja tukkien katkontaa hakkuukoneessa ohjaavan tukkien tavoitejakauman toteutumista. Tiedot ovat saatavissa toimituspaikoittain eri puulajeihin ja toimitusaikoihin eriteltyinä. Järjestelmässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia puutavaran toimituspaikkoja.

22 17 Varsinkin korjuuyritysten, mutta myös kuljetusyritysten toiminta yksityisten metsänomistajien metsissä on metsänomistajien jatkuvan kriittisen seurannan alla. Mikäli yrityksen tai yrittäjän toiminnassa on seikkoja, jotka eivät miellytä puunmyyjää, voi puunmyyjä jopa jättää seuraavaa leimikkoa myydessään kyseisen yrityksen urakanantajayhtiön tarjouksen huomioimatta. Yrityksen tai yrittäjän aiheuttama kielteinen mielikuva aiheuttaa vähintään imagotappioita kyseiselle metsäyhtiölle levitessään metsänomistajien keskuudessa. Toisaalta taas metsänomistajien keskuudessa pidetty yritys/yrittäjä voi toiminta-alueellaan olla metsäyhtiölle suoranainen kilpailuetu. Yrityksiin ja yrittäjiin liittyvät myönteiset tai kielteiset mielikuvat voivat liittyä yrittäjän tai hänen henkilöstönsä persoonaan, yrityksen työnjälkeen ja laatuun, yrityksen antamaan kuvaan urakanantajasta ja yrityksestä itsestään sekä kaikenlaiseen viestintään. Yrittäjän tai hänen henkilöstönsä persoonaan liittyviin tekijöihin ei emetsä-palvelun avulla voida vaikuttaa, mutta lähes kaikkiin muihin tekijöihin voidaan. Palvelun avulla yrittäjä voidaan saada sitoutumaan paremmin Stora Enson arvoihin ja toimintatapaan sekä parantamaan työnsä laatua. emetsä-palvelun tavoitteena on myös viestinnän parantaminen ja tehostaminen. Toisin sanoen palvelun avulla sisäistä markkinointia voidaan tehostaa. Sitoutuminen sekä työn ja viestinnän laadun parantuminen parantaa ja yhtenäistää Stora Enson yrityskuvaa metsänomistajien keskuudessa ja luo siten kilpailuetua. 4 KUMPPANUUS 4.1 Kumppanuus liiketoiminnassa Högnäs (2000) kuvailee kumppanuutta palvelujen ostajan ja myyjän väliseen yhteistoimintaan perustuvaksi liikesuhteeksi, jossa keskeisinä ominaisuuksina ovat suhteen jatkuvuus, laaja tiedon vaihto osapuolten kesken sekä yhteinen kiinnostus toiminnan kehittämiseen. Kiiskinen ym. (2002, ) puolestaan kuvailevat kumppanuutta sanoen: Kumppanuus on kahdenvälinen liitto, jonka tarkoituksena on osapuolten ominaisuuksien valikoitu yhdistäminen yhteisen tavoitetilan saavuttamiseksi ja kummankin osapuolen eduksi.

23 18 Kiiskisen ym. (2002, ) mukaan kumppanuus on nimenomaan ominaisuuksien valikoitua yhdistämistä, jossa kummallakin osapuolella on omat selkeät roolinsa. Esimerkiksi metsäalalla puun korjuu- tai kuljetusyritys on erikoistunut toimittamaan puutavaraa tuotantolaitoksille metsäyhtiön antamien laatuvaatimusten ja toimitusaikojen mukaisesti. Metsäyhtiö on taas erikoistunut hankkimaan puun omistukseensa ja markkinoimaan sen omille asiakkailleen. Kumppanuuden taustalla on myös aina kummankin osapuolen etu, jossa yrityksillä voi olla hyvinkin erilaiset tavoitteet, mutta kumppanuuden avulla ne pyritään suuntaamaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi (Kiiskinen ym. 2002, 117). Korjuu- tai kuljetusyritys saattaa olla hyvin riippuvainen asiakkaastaan, metsäyhtiöstä, jolloin se pyrkii kumppanuuden ja sen mukanaan tuoman yhteistyön tiivistämisen avulla varmistamaan toimintansa jatkuvuuden tulevaisuudessa. Metsäyhtiön tavoitteena on toimittaa asiakkailleen oikea määrä laadun täyttävää tuotetta kilpailukykyiseen hintaan. Näin ollen metsäyhtiö hakee kumppanuudesta korjuu- tai kuljetusyrittäjän kanssa varmuutta saamansa raaka-aineen laatuun, hintaan ja toimitusten oikea-aikaisuuteen. 4.2 Kumppanuuden logiikka ja kehittyminen Kumppanuuden logiikkaa ja kehittymistä voidaan kuvailla mallilla (kuvio 1), joka koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä ja lomittuvasta vaiheesta ja niiden rinnalla kulkevasta jatkuvasta arvioinnista (Kiiskinen ym. 2002, 117). Kumppaniehdokkaiden jatkuva arviointi ja valinta Osapuolten tarkoitusperien ja ominaisuuksien yhteensopivuus Keskinäinen luottamus ja kumppanuuden virallistaminen Lisäarvon syntyminen ja todentaminen KUVIO 1. Kumppanuuden kehittyminen ja arviointi (Kiiskinen ym. 2002, 118).

24 19 Kumppanuuden perusedellytys on osapuolten ominaisuuksien ja tarkoitusperien jonkinasteinen yhteensopivuus. Se, kuinka nopeasti, helposti ja luotettavasti kumppanuutta hakevat osapuolet löytävät toisensa, riippuu hyvin paljon kyseisen toimialan rakenteesta ja siitä, onko toimiala uusi vai vanha, perinteinen ala. Kun osapuolet ovat saaneet kontaktin toisiinsa, alkaa keskinäisen luottamuksen rakentaminen toisen yrityksen toimintaa kohtaan. Luottamuksen perusteena ovat yritysten toimintakulttuurien, arvojen ja henkilökemioiden lisäksi edellisessä vaiheessa havaitut yhteiset intressit sekä toisen yrityksen tarkoitusperien ja aikomusten hyväksyminen. Nämä seikat todennetaan usein sopimusteitse. (Kiiskinen ym. 2002, 118.) Kumppanuuden tuloksena on kummankin osapuolen saama lisäarvo, joka syntyy useimmiten loppuasiakkaalta saatavana parempana hintana ja/tai tuotantokustannusten alenemisena. Kumppanuuden tuoman lisäarvon määrää myös seurataan aktiivisesti. Nämä kolme vaihetta ovat harvoin peräkkäisiä, vaan ne lomittuvat toisiinsa ja kytkeytyvät yhteen jatkuvan kumppanuuden arviointi- ja valintaprosessin kautta. (Kiiskinen ym. 2002, 118.) 4.3 Kumppanuus metsäalan urakoinnissa Metsäalalla kumppanuuden kehittämisen lähtökohtana on lähes aina vanha, vuosia kestänyt sopimussuhde toimijoiden välillä, jossa on jo syntynyt luottamus toisen yrityksen toimintaa kohtaan. Yhteistoiminnan luonnetta halutaan syventää tietoisesti kohti kumppanuutta parantamalla esimerkiksi osapuolten välistä tiedonkulkua, panostamalla suhteen pysyvyyteen ja kehittämällä toimintaa yhdessä. Metsäyhtiöiden kumppanuutta kohtaan kohdistaman kiinnostuksen taustalla on puunhankinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja vaatimustason nousu. Esimerkiksi näistä voidaan ottaa vaatimukset ympäristöasioiden huomioimisesta puunkorjuussa ja kasvaneet vaatimukset puutavaran laadulle asiakastehtaiden taholta. Vaatimustason nousu pakottaa kaikki toimijat kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja henkilöstön koulutustarve kasvaa. Toiminnan muuttuminen nopearytmisemmäksi vaatii metsäyhtiöitä panostamaan lisää yrittäjäkohtaiseen ohjaukseen. Tuotteiden ja palvelujen laadun tehokas seuranta ja parantaminen tarvitsevat myös resursseja sekä tuottajalta että tilaajalta.

25 20 Tämän kehityksen myötä metsäyhtiöissä on nähty tarpeelliseksi kehittää yhtiön ja yrittäjien välistä yhteistyötä toiminnan joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Pitkälle viety kumppanuussuhde muutamien alue-/avainyrittäjien kanssa vähentää puunhankintaorganisaation kustannuksia vähentyneinä hallinto- ja yrittäjien toiminnan ohjauskustannuksina. Yrittäjien taholta kiinnostus kumppanuuteen urakanantajan kanssa on suurta. Högnäsin (2000) tekemissä tutkimuksissa lähes kaikki haastatellut metsäalan korjuu- ja kuljetusyrittäjät olivat kiinnostuneita syventämään yhteistyötä urakanantajansa kanssa kohti kumppanuutta. Tärkeimmiksi kumppanuutta puoltaviksi seikoiksi mainittiin liikesuhteen jatkuvuus ja vakaus. 4.4 emetsä-verkkopalvelun vaikutus lisäarvon syntymiseen Olettamuksena on, että mikäli yrittäjät käyttävät emetsä-palvelua aktiivisesti ja tuntevat siitä olevan apua yrityksensä toiminnalle, on palvelusta syntynyt heille lisäarvoa. Eräänä tämän tutkimuksen lähtökohtana on todentaa ja mitata emetsä-palvelun korjuu- ja kuljetusyrityksille tuottamaa lisäarvoa. Stora Ensolle emetsä-verkkopalvelun käyttöönoton voidaan olettaa tuottavan lisäarvoa seuraavien seikkojen myötä: - Sidosryhmäviestintä tavoittaa kohderyhmänsä entistä nopeammin ja kattavammin. Sidosryhmäviestinnän panos/tuotos tehokkuus paranee ainakin pitkällä aikavälillä. - Sisäinen markkinointi tavoittaa yrittäjät entistä tehokkaammin. Tällöin yrittäjien sitoutuminen Stora Enson arvoihin ja toimintatapaan paranee. - Yrittäjien sitoutuminen arvoihin ja toimintatapaan tekee heistä entistä tehokkaampia Stora Enson arvojen ja toiminnan markkinoijia muita sidosryhmiä, kuten metsänomistajia kohtaan. - Mikäli emetsä-palvelu parantaa yksittäisen yrityksen työnlaatua edes hieman, on siitä merkittävää taloudellista hyötyä koko Stora Enson puunhankinnan mittakaavassa vähentyneinä toiminnan virhekustannuksina.

26 5 TIETOVERKOT SIDOSRYHMÄVIESTINNÄSSÄ Verkkopalvelun on tuettava yrityksen toimintaa Verkkoviestinnän, niin kuin kaiken muunkin viestinnän, on oltava suunnitelmallista. Sen on pohjauduttava yrityksen suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Yrityksellä voi olla erityinen Internet-strategia tai sen liiketoiminta-, markkinointi-, palvelu- ja viestintästrategioissa voi olla ja tulisikin olla huomioitu verkkopalvelun tarpeet ja tavoitteet. Myös verkkoviestinnän tulee noudattaa ulkoasultaan ja arvomaailmaltaan yrityksen muun viestinnän ilmettä ja arvomaailmaa. (Jussila & Leino 1999.) Stora Enso on emetsä-palvelussaan selvästi pyrkinyt noudattamaan samaa visuaalista linjaa, joka sillä on muussa viestinnässään. Palvelu helpottaa myös sidosryhmille suunnatun viestinnän toteuttamista. 5.2 Verkkopalvelun käyttö sidosryhmäviestinnässä Sidosryhmät ovat merkittävä kohderyhmä yrityksen viestinnässä. Tätä viestintää ei kuitenkaan tehdä omien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseksi, vaan sidosryhmien toiminnan tukemiseksi. Sidosryhmäviestintä tukee epäsuorasti yrityksen omaa toimintaa. Siihen käytetyt rahamäärät ovat yleensä huomattavasti markkinointiviestintään käytettyjä rahamääriä pienempiä, joten kustannustehokkuudesta ja suoranaisista säästöistä on tullut verkkoon siirretyn sidosryhmäviestinnän tunnetuin etu. Sidosryhmäviestinnän siirtämistä verkkoon perustellaan usein vain ja ainoastaan kustannussäästöillä, vaikka sillä on useita muitakin etuja. Verkkopalvelun avulla sidosryhmäviestintä kehittyy, siitä tulee tehokkaampaa ja se lisää sidosryhmien sitoutumista yritykseen. (Jussila & Leino 1999, 72.)