emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna"

Transkriptio

1 Antti Kaukoranta emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Antti Kaukoranta Nimeke emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Stora Enso Metsä on alkuvuodesta 2004 avannut puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjiensä käyttöön emetsäverkkopalvelun, joka tarjoaa yhtiön noin 280 yrittäjälle tietoa heidän yritystensä toiminnasta ja tulevista töistä. Metsäalalla palvelu on yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista operatiivisista Extranet-palveluista ja sen tavoitteena on alentaa sidosryhmäviestinnän kustannuksia ja parantaa sidosryhmille tarjottavia palveluja. Tutkimus tehtiin Stora Enson toimeksiannosta tavoitteena selvittää emetsä-palvelun käyttöä, käytettävyyttä ja kehitystarpeita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko palvelusta hyötyä sitä käyttäville yrityksille ja jos on, niin minkälaista hyötyä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää palvelun ja sen käyttäjätuen edelleen kehittämisessä, sekä arvioitaessa tehdyn investoinnin onnistumista. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä vuoden 2005 loppupuolella. Kysymyslomakkeet lähetettiin kaikille emetsäpalvelun käyttäjärekisterissä olleille puunkorjuu- ja kuljetusyrityksille. Yrityksissä palvelun tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin maksuliikenteeseen liittyvät tiedot. Tulevista työkohteista tietoa antavat suunnitelmatiedot koettiin myös tärkeiksi, koska ne helpottavat yritysten töiden suunnittelua ja järjestelyä. Korjuuyritykset pitivät puutavaran laatua seuraavia laatupalautteita toiminnalleen tärkeänä osa-alueena. Tutkimuksessa havaittiin kalustomäärältään isojen yritysten pitävän palvelua pieniä yrityksiä tärkeämpänä ja ne myös käyttivät palvelua pieniä yrityksiä enemmän. Monet käyttäjät ilmoittivat tarvitsevansa palvelun käyttöön liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Myös käyttäjätuen toteutuksessa on parannettavaa. Vastaajat esittivät useita parannusehdotuksia palvelun eri osa-alueille, joista monet ovat todennäköisesti toteutettavissa melko pienin muutoksin. Yritysten esittämät parannusehdotukset on mahdollisuuksien mukaan toteutettava, jolloin yritysten tyytyväisyys palvelua kohtaan paranee ja palvelun käyttö todennäköisesti lisääntyy. Mikäli alan yritysten koko kasvaa tulevaisuudessa, tulee tämänkaltaisista toiminnan seurantaa ja suunnittelua helpottavista verkkopalveluista entistä tärkeämpiä työkaluja korjuu- ja kuljetusyrityksille. Asiasanat kumppanuus, sidosryhmät, verkkopalvelut, liikennöitsijät, metsäkoneurakoitsijat Sivumäärä Kieli URN 65 s s. liitteitä Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus Tutkimuksen tulokset ja pohdinta ovat luottamuksellisia asti. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Stora Enso Oyj

3 Date of the bachelor's thesis March 9, 2006 Author Antti Kaukoranta Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis emetsä -web service as forestry contractor s tool kit Abstract In 2004, Stora Enso Metsä has opened an emetsä web service for the company s forest machine and wood trucking contractors. This service provides information about the contractors future work opportunities, the quality of their work and payment transfers. In forestry sector, this operational Extranet service is the one of the first services of this kind. The idea of this service is to improve the quality of interest group communication and reduce its costs. This study was employed by Stora Enso. The aim of this study was to find out how and how much the contractors use this service and which are the issues that need to be developed in the future. Also there was an aim to find out if the contractors get any benefits by using the service. The results of this study will be used to improve the service. The study was done as a written inquiry in the autumn The questionnaires were sent to all contractors who were in the service s user directory. The contractors felt that information about payment transfers was the most important feature in the service. Also they were at the opinion that information about future work opportunities were almost as important as information about payment transfers. Information about future work opportunities was important, because they help the contractors to plan work better. In the study it was discovered that the service was more important to bigger companies than smaller ones. The bigger companies also used the service more than the smaller ones. There were many users who said that they needed education for using the service. Also there were some problems in user support, which had to be solved. The users made many requests for improving the service. Many of those requests can probably be taken in to use after fairly small modifications. The modifications that the users requested have to be done as completely as possible, because those modifications improve the users satisfaction to the service and help them to get more benefit for their businesses from the service. If the size of the forest machine and wood trucking companies will be bigger in the future than today, the importance of this kind of services will increase for the companies. Subject headings, (keywords) partnership, interest groups, web services, forest machine contractors Pages Language URN 65 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices The results and conclusions of this study are confidential until Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Stora Enso Oyj

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSET Metsäkoneyritykset Metsäalan kuljetusyritykset Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten ongelmia Muutospaineet metsäalan korjuu- ja kuljetusyrityksissä Tietojärjestelmät muuttuvassa urakointisuhteessa SIDOSRYHMÄT JA ASIAKKUUS Yrityksen sidosryhmät Asiakkaat Kaikki yritykset tarvitsevat asiakkaita Suora asiakas Epäsuora asiakas Sisäinen asiakas Ulkoinen asiakas Sisäinen markkinointi Tavarantoimittajat Puuta myyvä metsänomistaja Tavarantoimittaja vai asiakas? Tavarantoimittajien vastuu laadusta KUMPPANUUS Kumppanuus liiketoiminnassa Kumppanuuden logiikka ja kehittyminen Kumppanuus metsäalan urakoinnissa emetsä-verkkopalvelun vaikutus lisäarvon syntymiseen TIETOVERKOT SIDOSRYHMÄVIESTINNÄSSÄ Verkkopalvelun on tuettava yrityksen toimintaa Verkkopalvelun käyttö sidosryhmäviestinnässä Avoin vai suljettu verkkopalvelu Operatiiviset verkkopalvelut...24

5 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Palvelun käyttö Palvelun käyttöönotto ja käytön tuki Palvelun eri osa-alueiden tärkeys ja laatu Palvelun ajantasaisuus Palvelun käytettävyys ja kattavuus emetsä-palvelun vaikutus vastaajien yritystoimintaan POHDINTA LÄHTEET...64 LIITTEET Kyselylomake Saatekirje...76

6 1 JOHDANTO 1 Stora Enso Metsä, Stora Enson Suomen puunhankinnasta vastaava yksikkö, on alkuvuodesta 2004 avannut metsänomistajien sekä puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien käyttöön emetsä-verkkopalvelun (Gisnet Solutions 2004). Metsäalalla Stora Enso Metsän emetsä-palvelu on yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista operatiivisista Extranet-palveluista. Stora Enson puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjät sekä puunmyyjäkumppanit ovat ottaneet palvelun säännölliseen käyttöön. Palvelun tavoitteena on alentaa sidosryhmäviestinnän kustannuksia ja parantaa sidosryhmille tarjottavia palveluja. Palvelun suunnittelu ja toteutus on ollut pitkä ja vaativa prosessi, johon on uhrattu paljon voimavaroja. Palvelun voidaan katsoa jakaantuvan kahteen eri osa-alueeseen; Stora Enso Metsän puunmyyjäkumppaneille tarkoitettuihin palveluihin sekä yrittäjille tarkoitettuihin palveluihin. Palvelussa puunmyyjäkumppani, eli useimmiten yksityinen metsänomistaja, voi esimerkiksi seurata Stora Enson kanssa tekemänsä puukaupan etenemistä, tulostaa selvityksen puukauppatuloista verottajaa varten ja tehdä yhteydenottopyyntöjä yhtiön henkilöstölle (Stora Enso 2005). Mikäli metsänomistaja on tehnyt metsäpalvelusopimuksen Stora Enson kanssa, hän halutessaan saa palveluun myös metsäsuunnitelmansa, johon päivitetään vuosittain puuston laskennallinen kasvu, kasvuennusteet sekä tehdyt hakkuut ja metsänhoitotyöt. Ajantasainen verkkometsäsuunnitelma auttaa metsänomistajaa tulevien hakkuiden ja hoitotöiden suunnittelussa. Palvelu myös helpottaa etämetsänomistajien metsänhoitoa, koska asioita voi tietokoneen avulla hoitaa vuorovaikutteisesti Stora Enson metsäammattilaisen kanssa vaikka toiselta puolelta maapalloa. Käyttäjän on mahdollista tulostaa palvelusta myös erilaisia karttoja sekä seurata ajantasaisia metsäuutisia ja -tilastoja. (Gisnet Solutions 2004.)

7 2 Stora Enso Metsän noin 280 puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän käyttöön emetsäverkkopalvelu tarjoaa reaaliaikaista tietoa yritysten toiminnasta ja tulevista töistä. Yrittäjät voivat seurata palvelusta maksuliikennettä sekä erilaisia yritystoiminnan tunnuslukuja, toteutumia ja tavoitteita. Puunkorjuuyrittäjät saavat palvelusta tietoonsa seuraavat hakkuutyömaat ja puunjalostuslaitoksilta tulevat konekohtaiset laatupalautteet. Kuljetusyrittäjät saavat palvelusta käyttöönsä päivittäiset autojensa ajo-ohjelmat ja ajoreitit. Yrittäjät voivat myös ylläpitää ja päivittää palvelussa eräitä yritystään koskevia tietoja. Palvelun tavoitteena on ollut parantaa ja nopeuttaa yrittäjien toiminnastaan saamaa palautetta sekä helpottaa tulevien töiden suunnittelua. (Stora Enso 2005.) Opinnäytetyöni alussa esittelen puunkorjuu- ja kuljetusyritysten toimintaa ja toiminnan kehitysnäkymiä. Seuraavaksi perehdyn sidosryhmiin, asiakkuuteen ja kumppanuuteen liiketoiminnassa sekä niiden käsitteistöön. Ennen varsinaisten tutkimustulosten esittelyä luon vielä lyhyen katsauksen verkkopalveluiden käyttöön sidosryhmäviestinnässä. Työ on tehty Stora Enso Metsän toimeksiannosta ja se perustuu kirjekyselynä toteutettuun tutkimukseen. Työn tavoitteena on selvittää emetsä-verkkopalvelun käyttöä, käytettävyyttä ja kehitystarpeita sekä sitä, onko palvelusta todellista hyötyä sitä käyttäville yrityksille. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää palvelun ja sen käyttäjätuen edelleen kehittämisessä. Tavoitteena on myös kartoittaa tehdyn investoinnin onnistumista (Liukkonen 2005a). 2 PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSET 2.1 Metsäkoneyritykset Puunkorjuu-, eli metsäkoneyrittäjiä, on Suomessa noin 1300 ja he työllistävät itsensä lisäksi vajaat 4000 koneenkuljettajaa. Yritysten käytössä on noin 1500 hakkuukonetta ja noin 1700 metsätraktoria sekä lisäksi runsaat 100 metsämaanmuokkauskonetta. Tyypillisen koneyrityksen kalustoon kuuluvat hakkuukone ja kuormatraktori sekä lisäksi tarvittavat huoltohalli ja -auto, koneiden siirtoauto ja muu välineistö. (Koneyrittäjien liitto 2004.)

8 3 Ryhmänä metsäkoneyritykset ovat merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa ja metsätaloudessa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Useimmiten metsäkoneyritys on maaseudulla toimiva perheyritys, jonka pääasiallinen myytävä palvelu on puutavaran hakkuu ja metsäkuljetus. Joillakin yrityksillä on myös metsän uudistamista edistävää maanmuokkaustoimintaa ja puuenergian korjuuseen liittyviä tehtäviä. (Koneyrittäjien liitto 2004.) Metsäkoneyritykset vastaavat noin 95 prosenttisesti kaikesta metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Metsämaanmuokkaus metsänuudistamista varten on täysin koneellistettu. Yritysten palveluista 90 prosenttia menee suurille metsäteollisuusyrityksille ja Metsähallitukselle. (Koneyrittäjien liitto 2004.) 2.2 Metsäalan kuljetusyritykset Raakapuuta kotimaassa kuljettavia yrityksiä on noin 950 ja niillä on käytössään noin 1400 puutavara-autoa. Yrityksillä on yrittäjien lisäksi palveluksessaan yli 2000 autonkuljettajaa. (Metsäalan kuljetusyrittäjät ry 2005.) Puuraaka-aineen kuljetuksissa auto on tärkein kuljetusmuoto, sillä yli 80 prosenttia kotimaan raakapuusta kuljetetaan autoilla suoraan käyttöpaikalle. Käytännössä kaikki Suomessa korjattava puutavara kulkee puutavara-auton kyydissä jonkin matkaa ennen tehtaalle päätymistään, koska myös uittaen ja rautateitse kuljetettava puu tuodaan vesistön äärelle tai rautatieasemalle autolla. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.) Alan kuljetusyritykset ovat metsäkoneyritysten tavoin pääsääntöisesti perheyrityksiä ja luonteeltaan tyypillistä pienyritystoimintaa. Moni puutavaran kuljetusyritysten yrittäjistä on jo toisen, jopa kolmannen polven autoyrittäjä. Metsäkoneyritysten tavoin alan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.) Puutavaran kuljetusyritysten asiakaskunta on erittäin voimakkaasti keskittynyt. Suomen kolme suurinta metsäteollisuusyritystä tarjoaa yli 90 prosenttia tarjolla olevista kuljetustehtävistä. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.)

9 2.3 Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten ongelmia 4 Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten asiakaskunta hyvin voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta metsäteollisuusyritystä ja Metsähallitus tarjoavat noin 90 prosenttia kaikista korjuu- ja kuljetustehtävistä. Voimakkaan keskittyneisyyden lisäksi alalla on myös muita ongelmia: - Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten koko on hyvin pieni verrattuna urakanantajiin. - Markkinoilla on lievää ylitarjontaa kalustosta. - Käytettävä kalusto on kallista ja kaluston taloudellinen käyttöikä on suhteellisen lyhyt. - Varsinkin metsäkoneet ovat heikosti muunlaiseen työhön soveltuvia. Ongelmien seurauksena voidaan kyseenalaistaa se, ovatko korjuu- ja kuljetusyritykset ja suuret metsäteollisuusyhtiöt tasapuolisessa neuvotteluasemassa neuvoteltaessa urakoinnin ehdoista. Neuvotteluasemien epätasapaino on johtanut korjuu- ja kuljetusyrityksillä vaikeuksiin saada urakointitaksoja nousemaan kustannusten nousua vastaavasti. Tämä on johtanut alan yritysten laskevaan tuloskehitykseen. Puunkorjuuyritysten nettotulos oli vuonna 1999 keskimäärin 8,1 prosenttia liikevaihdosta, vuonna ,4 prosenttia, laskien siitä edelleen vuoden ,8 prosenttiin (Koneyrittäjien liitto 2005; Kärhä 2004). Puutavaran kuljetusyritysten nettotulos oli vuonna 1999 keskimäärin hieman yli 8 prosenttia liikevaihdosta, vuonna 2002 keskimäärin 5,7 prosenttia, josta nettotulos on laskenut edelleen -0,1 prosenttiin vuonna 2004 (Palojärvi 2006;Väkevä 2004). Metsäyhtiöt ovat kannustaneet yrityksiä kasvattamaan kokoaan, mutta kun yritysten tuloksia tarkastellaan niiden koon perusteella, parhaiten näyttävät menestyvät pienet, yhden puutavara-auton tai yhden metsäkoneketjun yritykset. Tämä on ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan suuremmat yritykset toimivat tehokkaammin. Suuremman yrityskoon mukanaan tuomaa kannattavuuden heikkenemistä tulisi myös tutkia tarkemmin. (Kärhä 2004; Väkevä 2004.)

10 5 Pienissä yrityksissä tulosta parantaa osaltaan yrityksen omistajien huomattavan suuri työpanos toiminnan hyväksi. Työpanos saattaa olla jopa epäterveen suuri yrittäjien fyysisen ja henkisen jaksamisen kannalta. (Palojärvi 2005.) Yrityskoon kasvaessa ja työntekijöiden määrän lisääntyessä yrittäjän oman työpanoksen osuus yrityksen tuloksesta pienenee. Lisäksi työntekijöillä teetetty työ on yrittäjän tekemää työtä kalliimpaa ja yrityksen kasvaessa yrittäjän työajasta entistä suurempi osa kuluu muihin tehtäviin kuin varsinaisen tuottavan työn tekemiseen. Tämän seurauksena yrityksen kasvattaminen ei houkuttele yrittäjää ainakaan silloin, kun yrityksen kannattavuus on pelkästään yrittäjän oman työpanoksen varassa. Korjuu- ja kuljetusyrityksillä on jo nyt nähtävissä vaikeuksia saada rekrytoitua riittävästi osaavaa ja vastuuntuntoista työvoimaa ja ongelman ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa. Pula ammattitaitoisista ja vastuuntuntoisista työntekijöistä on todennäköisesti eräänä yrityskoon kasvun esteenä. Yrittäjäjärjestöissä koetaan myös vaikeana uusien yrittäjien saaminen toiminnan lopettavien ja eläkkeelle jäävien tilalle. Toisaalta uusien yrittäjien ja yritystoiminnan jatkajien vähyys voi pakottaa yritykset kasvamaan, mutta kasvun myötä ongelmaksi voi muodostua kannattavuuden heikkeneminen entisestään. Metsäalan korjuu- ja kuljetusyritysten toiminnassa on edelleen muutamia työsuhteelle ominaisia piirteitä, joita ei juurikaan löydy muilta yritystoiminnan aloilta. Nämä piirteet johtuvat osin historiallisista syistä. Näitä piirteitä ovat läheinen suhde urakanantajan työnjohtoon, kiinteä logistinen ohjaus urakanantajan taholta ja maksuliikenteen tilitys palkan tavoin, ei yrittäjän oma laskutus. (Högnäs 2000, 12.) 2.4 Muutospaineet metsäalan korjuu- ja kuljetusyrityksissä Metsäalalla on viime aikoina ryhdytty muuttamaan urakoinnin toimintatapoja. Muutos on lähtenyt liikkeelle sekä urakanantajista että yrittäjistä. Useat urakanantajat haluavat vähentää urakointisopimustensa lukumäärää ja keskittyä toimimaan vain muutamien yritysten kanssa. Näiden yritysten kanssa tehtävät urakointisopimukset ovat huomattavasti nykyistä laajempia sekä määrällisesti että sopimukseen sisältyvien työvaiheiden osalta. Tämä edellyttää yrityksiltä joko verkostoitumista, fuusioitumista tai siirtymistä aliurakoitsijoiden käyttöön. (Högnäs & Vuorenpää 2004.)

11 6 Urakanantajan näkökulmasta entistä laajemmat urakointikokonaisuudet merkitsevät sopimuskumppaneiden ja koneyksikkökohtaisen ohjauksen tarpeen vähenemistä, mikä alentaa hallinnollisia kustannuksia (Högnäs & Vuorenpää 2004). Monet yrittäjät haluavat laajentaa toimintaansa ja kehittää yritystään. Siirtymisessä entistä suurempiin urakkakokonaisuuksiin yrittäjät näkevät mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ja parantaa toimintansa tuottavuutta. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista urakanantajan ohjauksen vähentyessä ja yrittäjän saadessa lisää vastuuta ja valtaa oman yrityksensä toiminnan ohjaamisessa. Yrittäjät näkevät uudessa toimintamallissa myös mahdollisuuden vähentää riippuvuuttaan yhdestä asiakkaasta. Mikäli yrityksen tai yritysten yhteenliittymän koko kasvaa riittävän suureksi, se todennäköisesti saa asiakkaakseen useampia kuin yhden metsäyhtiön. Ja vaikka suurella korjuu- tai kuljetusyrityksellä olisi edelleen vain yksi asiakas, tulisi asiakaskin olemaan entistä riippuvaisempi kyseisestä yrityksestä turvatakseen puunhankintansa alueella. Laajentumishalujen taustalla vaikuttavat myös alalla olevat työsuhdetta muistuttavat erityispiirteet, jotka ovat pitäneet toiminnan ohjauksen melko tiukasti urakanantajan hallinnassa. Toimintatavan muutoksen tiellä on kuitenkin monia ongelmia. Metsäyhtiön vastatessa edelleen puun ostosta, on leimikkovarannon riittävyyteen kiinnitettävä huomiota, jotta yrittäjällä on mahdollisuus toimittaa tarvittava määrä puutavaraa sovittuna aikana. Vastuukysymykset erilaisissa virhetilanteissa ja toimitusten viivästymisissä on sovittava erittäin tarkasti. Urakoinnin hinnoittelussa on otettava huomioon lisääntyneet työtehtävät, koska työtehtävät eivät vähene, vaan ne siirtyvät metsäyhtiöltä yrittäjän tehtäviksi. Toimintatapojen muutosta hidastaa myös aiemmin todettu korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuuden heikkeneminen yrityksen koon kasvaessa.

12 2.5 Tietojärjestelmät muuttuvassa urakointisuhteessa 7 Urakoinnin luonteen muuttuessa urakanantajan kone- ja autokohtaisesta ohjauksesta kohti yrittäjän kokonaisvastuullisesti johtamaa toimitusketjua tulevat tietotekniset, informaation välitykseen liittyvät ongelmat nopeasti esille. Tällä hetkellä korjuu- tai kuljetusyrittäjän asiakas, eli useimmiten metsäyhtiö, ohjaa yrittäjän koneita ja autoja omien tietojärjestelmiensä kautta. Näiden tietojärjestelmien kautta välitetyn informaation määrä ja laatu on Suomessa maailman huippua. Ongelmana on, että nämä järjestelmät ja ohjelmistot ovat urakanantajan omaisuutta, ja niihin on pääsy vain urakanantajan henkilöstöllä. Yrittäjä ei pysty käyttämään näitä järjestelmiä omien koneidensa ohjaamiseen. Lisäksi eri puunhankintaorganisaatioiden järjestelmät ovat keskenään yhteensopimattomia. (Högnäs & Vuorenpää 2004.) Esimerkiksi järjestelmien yhteensopimattomuudesta voidaan ottaa yritys, jolla on kaksi hakkuukonetta, jotka urakoivat eri metsäyhtiöille. Hakkuukone A urakoi metsäyhtiölle A ja hakkuukone B metsäyhtiölle B. Metsäyhtiölle A urakoiva kone on vajaakäytössä ja metsäyhtiöllä B olisi tarvetta tilapäisille lisäresursseille. Järjestelmien yhteensopimattomuudesta johtuen hakkuukoneen A siirtyessä tilapäisesti metsäyhtiö B:n leimikolle koneen tietojärjestelmään ei voida siirtää informaatiota sähköisessä muodossa, vaan kaikki hakkuukoneen A ja metsäyhtiö B:n välillä kulkeva tieto pitää syöttää järjestelmiin käsin, jolloin virheiden mahdollisuus ja työn määrä lisääntyy huomattavasti. Urakoinnin siirtyessä suurempien kokonaisuuksien hallintaan ja urakanantajan ohjauksen vähentyessä nämä tietotekniset ongelmat tulevat yhä korostetummin esille. Yrittäjällä on todennäköisesti ohjauksessaan useita koneita tai autoja, jotka saattavat työskennellä useiden eri asiakkaiden hakkuutyömailla. Koska ei voida olettaa, että koneiden ja autojen tiedonsiirrossa siirryttäisiin takaisin paperilla ja puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon, niin järjestelmien yhteensopivuutta on kehitettävä huomattavasti. Eräänä vaihtoehtona tilanteeseen on antaa yrittäjälle rajoitetut oikeudet käyttää asiakkaan tietojärjestelmää kalustonsa ohjaukseen ja tiedonsiirtoon (Högnäs & Vuorenpää 2004).

13 8 Asiakkaan tietojärjestelmän käyttöoikeuksien antaminen voi parantaa yrittäjän edellytyksiä ohjata samalle metsäyhtiölle urakoivaa kalustoa, oli kalusto sitten omaa tai aliurakoitsijoiden kalustoa. Tämä järjestely ei kuitenkaan todennäköisesti poista edellä mainitussa esimerkissä ollutta ongelmaa eri metsäyhtiöille urakoivan kaluston tietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta. Tietojärjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi tarvitaan määrätietoista kehittämisja standardoimistyötä. Tiedonsiirto- ja muiden tietoteknisien ratkaisujen tulisi olla vapaasti markkinoilta ostettavia ja keskenään yhteensopivia tuotteita. Yhteensopivuuden varmistamiseksi erilaiset tiedonsiirtoratkaisut urakanantajien ja yrittäjien tietojärjestelmien välillä tulisi standardoida. Standardointi selkeyttäisi tilannetta ja loisi uuden markkina-alueen metsäalan ohjelmistoille ja niitä kehittäville yrityksille. Tietojärjestelmien muutos aiheuttaa uusia vaatimuksia yrittäjien tietotekniikkaosaamiselle lisäten tarvetta koordinoidulle koulutustyölle. (Högnäs & Vuorenpää 2004.) Yksi mahdollisuus selkeyttää tietojärjestelmien ongelmia on kehittää järjestelmät toimimaan jo olevien standardien pohjalta. Stora Enso Metsä ei ole ainakaan vielä ilmoittanut olevansa erityisemmin kiinnostunut muuttamaan korjuu- ja kuljetusyritystensä toimintatapaa kohti suurempia urakointikokonaisuuksia. Mutta mikäli Stora Ensossakin jossain vaiheessa siirrytään suurempiin urakointikokonaisuuksiin, niin nykyisen emetsä-palvelun pohjalta olisi nähdäkseni mahdollisuus rakentaa huomattavasti nykyistä laajempi olemassa oleviin verkkopalveluratkaisuihin pohjautuva järjestelmä. Tässä tapauksessa nykyiseen emetsä-järjestelmään tulisi lisätä: - tieto kaikista korjuuyritykselle hakattavaksi tulevista leimikoista - kuljetusyrityksille tieto olemassa olevista puutavaraeristä - tieto yritykseltä eri tehtaille vaadittavista puumääristä - mahdollisuus tehdä ja lähettää järjestelmän avulla korjuu- ja kuljetusohjeet metsäkoneisiin ja puutavara-autoihin - kaksisuuntainen, standardoitu tiedonsiirtojärjestelmä.

14 9 Tiedonsiirron tiedostomuotojen standardointi olisi tärkeää, jotta vältytään nykyisenkaltaiselta tilanteelta, eli eri urakanantajien tiedonsiirtomuotojen yhteensopimattomuudelta. Verkkopalveluun pohjautuva ratkaisu ei yhtenäistä metsäyhtiöiden korjuun ja kuljetuksen ohjausjärjestelmiä, mutta se helpottaisi useille eri metsäyhtiöille urakoivan yrityksen toimintaa ollessaan Internet-pohjainen ja toimiessaan lähes millä tahansa verkkoon kytketyllä tietokoneella. Internet-pohjainen ratkaisu vaatii kuitenkin tietoturvan tarkkaa huomioimista sekä palvelun rakenteissa että käyttäjien koulutuksessa. 3 SIDOSRYHMÄT JA ASIAKKUUS 3.1 Yrityksen sidosryhmät Yrityksen sidosryhmiä ovat kaikki ne ryhmät, jotka ovat yrityksen kanssa tekemisissä ja joilla on yrityksen toimintaan liittyviä intressejä ajettavanaan. Sidosryhmiä voivat olla yksityiset ihmiset, toiset yritykset sekä yhteisöt. Näiden ryhmien toiminnalla on usein kiinteä yhteys yrityksen toimintaan. Alihankkijat esimerkiksi toimittavat tuotannossa tarvittavia tavaroita sekä palveluita, työntekijät valmistavat tuotteet asiakkaille myytäviksi, omistajat sekä rahoituslaitokset rahoittavat toiminnan ja julkinen valta ohjailee toimintaa lainsäädännöllä ja muilla määräyksillä. Osa sidosryhmistä, kuten esimerkiksi työntekijät, toimivat yrityksen sisällä ja osa, esimerkiksi alihankkijat ja asiakkaat, toimivat yritystä ympäröivillä markkinoilla. (Kinkki & Isokangas 2002, 61.) Yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhteistyössä, pyrkien kumpikin hyötymään yhteistyöstä. Yritys saa tarvikkeita, työvoimaa, rahoitusta ynnä muita tuotantopanoksia sidosryhmiltään. Sidosryhmät taas saavat maksuja, palkkoja, korkoja ja muita vastikkeita vastineeksi tuotantopanoksistaan. Näistä panoksista ja vastikkeista tehdään useimmiten kirjallinen sopimus yrityksen ja sidosryhmän kesken. (Kinkki & Isokangas 2002, ) Esimerkkinä yrityksen ja sidosryhmän välisestä sopimuksesta voi olla vaikka metsäyhtiön ja korjuuyrityksen välinen urakointisopimus.

15 10 Yrityksen toimintaa helpottaa ja sen julkisuuteen antamaa kuvaa parantaa, jos yritys tiedottaa toiminnastaan avoimesti sidosryhmilleen. Myös tapahtuneista vahingoista ja virheistä tulee tiedottaa avoimesti, jotta vältytään epämääräisen ja väärän tiedon aiheuttamilta lisävahingoilta. Viime vuosina yritysten toiminnassa on ryhdytty kiinnittämään kasvavaa huomiota sidosryhmien huomioimiseen. Yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja kilpailu markkinoilla on kiristynyt. Tällöin sidosryhmien huomioon ottaminen ja toiminnasta tiedottaminen on tullut erääksi keinoksi parantaa yrityksen imagoa ja siten luoda kilpailuetua markkinoilla. Stora Enso Metsä pyrkii tiedottamaan toiminnastaan sidosryhmilleen. Esimerkiksi metsänhakkuun aloittamisesta on tärkeää informoida maanomistajan lisäksi tarvittaessa myös naapureita, koska myös he ovat yrityksen sidosryhmiä, mikäli toiminta millään tavalla koskettaa heitä. Kun asiasta tiedotetaan etukäteen, he hyväksyvät helpommin hakkuun aiheuttaman tilapäisen haitan vaikkapa liikenteelle. Myös emetsäpalvelun käyttöönotto on eräs osa pyrkimystä parantaa sidosryhmien tiedonsaantimahdollisuuksia. emetsä-palvelu jakaa tietoa kahdelle suurelle ja tärkeälle sidosryhmälle, puunmyyjille sekä korjuu- ja kuljetusyrittäjille, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön Stora Enso Metsän puunhankinta suurelta osin perustuu. 3.2 Asiakkaat Kaikki yritykset tarvitsevat asiakkaita Yrityksen perustehtävä on valmistaa tuotteitaan, eli tavaroita ja palveluita, myytäväksi asiakkailleen ja saadakseen näin myyntituloja. Yrityksen toiminnan kannattavuuden ja yrityksen menestymisen ehdoton edellytys on tyytyväinen asiakas, joka ostaa yrityksen tuotteita useammin kuin kerran. Asiakkaat voivat olla yksityisiä ihmisiä, muita yrityksiä ja yhteisöjä niin koti-, kuin ulkomailla. Yritykset pyrkivät luomaan kiinteitä asiakassuhteita, jolloin ne voivat varmistaa tietyn myyntimäärän melko vähäisillä markkinointipanostuksilla. Jotta yritykset pystyvät pitämään kiinni asiakkaistaan, on niiden varmistettava asiakkaan tyytyväisyys tuotteeseen tai palveluun myös itse ostotapahtuman jälkeenkin, sekä hankittava tietoa asiakkaiden mielipiteistä ja tarpeista. (Kinkki & Isokangas 2002, )

16 11 Useimmat yritykset toimivat kilpailluilla markkinoilla, joten niiden on myös hankittava tietoa kilpailijoista ja kilpailijoiden tuotteista. Näiden tietojen perusteella yrityksen tulee kehittää tuotteitaan pysyäkseen mukana kilpailussa ja säilyttääkseen asiakkaansa. (Kinkki & Isokangas 2002, ) Suora asiakas Useimmiten suoran asiakkaan tunnistaminen ei aiheuta vaikeuksia. Hän on suorassa yhteydessä yrityksen henkilöstöön, tilaa tuotteen tai palvelun, vastaanottaa sen ja maksaa laskun. Suora asiakas voi olla yksityinen ihminen tai toinen yritys. Tilanteessa, jossa joku tilaa ja maksaa toisen käyttöön menevän tuotteen, ovat sekä tilaaja, että vastaanottaja suoria asiakkaita. (Lecklin 1999, ) Stora Enso Metsän suoria asiakkaita ovat esimerkiksi paperitehdas tai saha, jotka tilaavat puutavaraa. Ne voivat olla joko konsernin omia tehtaita ja sahoja tai toisen yhtiön omistamia Epäsuora asiakas Epäsuora asiakas on usein suoran asiakkaan asiakas. Hän käyttää yrityksen tuotteita olematta suorassa yhteydessä yritykseen. Moniportaisessa asiakasketjussa, jossa on esimerkiksi tukku- ja vähittäisliike ennen tuotteen päätymistä lopulliselle käyttäjälle, ovat sekä vähittäisliike, sekä loppukäyttäjä epäsuoria asiakkaita. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvin tärkeää huolehtia myös epäsuorien asiakkaiden ja varsinkin tuotteen lopullisten käyttäjien tyytyväisyydestä. (Lecklin 1999, ) Esimerkiksi me kaikki yksityiset ihmiset, jotka luemme lehtiä ja käytämme paperia, olemme niin metsäyhtiöiden kuin korjuu- ja kuljetusyritystenkin epäsuoria asiakkaita. Mikäli suuri yleisö jostain syystä vähentäisi merkittävästi paperin käyttöään, se merkitsisi suuria vaikeuksia monille tuotantoketjussa oleville yrityksille.

17 3.2.4 Sisäinen asiakas 12 Sisäinen asiakas on yrityksen sisällä oleva taho, joka esimerkiksi tuotantoprosessin aikana ottaa tuotteen edeltävältä prosessivaiheelta vastaan omaan prosessivaiheeseensa (Lecklin 1999, 89). Esimerkiksi, kun metsäyhtiön puunhankintaorganisaatio luovuttaa puutavaran samaan konserniin kuuluvalle sellutehtaalle jalostettavaksi, syntyy toimittaja-/asiakassuhde, jossa puunhankintaorganisaatio on toimittaja ja sellutehdas sisäinen asiakas. Kuten ulkoisella asiakkaalla, niin myös sisäisellä asiakkaallakin on tietyt laatuvaatimukset edellisestä prosessista toimitettavalle tuotteelle (Lecklin 1999, 89) Ulkoinen asiakas Ulkoinen asiakas on se, joka viime kädessä rahoittaa yrityksen toiminnan. Hän voi olla joko suora tai epäsuora asiakas, mutta hän on kuitenkin se asiakas, joka ostaa yrityksen tuotteen käyttöönsä ja tuo ulkopuolista rahaa yritykseen. (Lecklin 1999, 89.) Esimerkiksi puutavara-autoilija myy metsäyhtiölle puutavaran kuljetuspalvelua, jossa autoilija on toimittaja ja metsäyhtiö ulkoinen asiakas, joka ostaa autoilijan palveluita ja rahoittaa hänen toimintansa. 3.3 Sisäinen markkinointi Sisäinen markkinointi käsitteen taustalla on ajatus, että organisaation omat työntekijät muodostavat ensimmäisen ryhmän, joille tuotetut tuotteet ja palvelut on markkinoitava. Mikäli tuotteita, palveluita ja ulkoisia markkinointi- ja viestintäkampanjoita ei pystytä ensin markkinoimaan omille työntekijöille, on ulkoisen markkinoinnin onnistuminenkin hyvin epävarmaa. Sisäisen markkinoinnin tärkeys johtuu siitä, että suurin osa asiakkaiden kanssa työskentelevistä henkilöistä ovat muita kuin niitä henkilöitä, jotka ovat suunnitelleet ja visioineet yrityksen ulospäin näyttämät arvot, asenteet ja varsinaiset markkinointitoimenpiteet. Kaikki asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt on saatava sisäisen markkinoinnin avulla sisäistämään ja hyväksymään nämä arvot, asenteet ja markkinointitoimenpiteet. Toimiva sisäinen markkinointi edellyttää avointa ja tehokasta viestintää yrityksen sisällä. Yrityksen sisäinen toiminta ja ulkoiset markkinointilupaukset eivät saa myöskään olla ristiriidassa. (Grönroos 1998, )

18 13 Sisäisen markkinoinnin tavoitteena on saada työntekijät motivoitumaan asiakaskeskeiseen ja palveluhenkiseen toimintaan ja samalla saada heistä jatkuvasti toimiva osa yrityksen markkinointia. Hyvin toimiva sisäinen markkinointi tekee yrityksestä myös houkuttelevan työpaikan, mikä helpottaa hyvien työntekijöiden saantia ja saa heidät pysymään töissä yrityksessä. (Grönroos 1998, ) Varsinainen markkinointihenkilöstö on saattanut esimerkiksi suunnitella uuden tuotteen mainoskampanjan, jolloin ennen myynnin aloittamista tuote ja mainoskampanja on esiteltävä asiakaspalveluhenkilöstölle, jotta he voivat kertoa asiakkaalle tuotteen ominaisuuksista ja kampanjan sisällöstä. Henkilöstön tulisi myös kokea tuotteen olevan laadultaan ja ominaisuuksiltaan sekä yrityksen että henkilökohtaisten arvojensa mukaisen, jotta heille syntyy motivaatio myydä tuotetta. Mielestäni sisäisen markkinoinnin käsitteen voi perustellusti laajentaa koskemaan eräitä yrityksen sidosryhmiä, kuten esimerkiksi tavarantoimittajia ja tässä tapauksessa korjuu- ja kuljetusyrittäjiä. emetsä-palvelua voidaan siten pitää eräänä keinona toteuttaa sisäisen markkinoinnin ideaa yrittäjien keskuudessa. 3.4 Tavarantoimittajat Tavarantoimittajat toimittavat yritykselle sen tarvitsemia tuotantohyödykkeitä. Ne voivat olla aineellisia tai aineettomia hyödykkeitä. Hyödykkeet voivat olla tavaroita ja tarvikkeita, tai erilaisia palveluita, kuten esimerkiksi kirjanpitopalvelua tai puutavaran hakkuuta ja kuljetusta. Useimmiten tavarantoimittajan ja yrityksen välinen suhde on asiakassuhde, jossa yritys A muu tuotteitaan tai palveluitaan yritykselle B. Tällöin kummallakin yrityksellä on omat etunsa ajettavanaan ja kauppa syntyy, mikäli kummatkin pääsevät neuvotteluissa itseään tyydyttävään lopputulokseen. Usein kumpikin osapuoli pyrkii pitkäaikaiseen kauppasuhteeseen, jolloin yritykset saavat etuja voidessaan luottaa toisen osapuolen kykyyn toimia sopimusten mukaisesti. Tavarantoimittajat voivat varsinkin pitempiaikaisissa kauppasuhteissa toimia myös yrityksen tietolähteenä. Ne voivat kertoa yritykselle omaan toimialaansa liittyvistä uusista innovaatioista ja toimialan yleisestä kehityksestä, sekä antaa neuvoja ja olla mukana uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehityksessä. (Kinkki & Isokangas 2002, )

19 14 Tätä nykyä monet tavarantoimittajat pyrkivät toimittamaan asiakkailleen hyvin pitkälle asiakkaan kanssa yhteistyössä räätälöityjä tuotteita tai palveluita. Tällöin asiakas sitoutuu enemmän tavarantoimittajaansa, koska asiakas ei saa vastaavia tuotteita mistään muualta ainakaan kovin nopeasti. Kun asiakkaan ja tavarantoimittajan yhteistyö syvenee, liikesuhdetta voidaan ryhtyä pitämään kumppanuutena. Puutavaran korjuuja kuljetusyrittäjät ovat metsäyhtiöille palveluita tuottavia tavarantoimittajia. Se, että metsäyhtiön ja yrittäjän välinen yhteistyö on saattanut muuttua kumppanuudeksi, ei muuta tätä peruslähtökohtaa. 3.5 Puuta myyvä metsänomistaja Tavarantoimittaja vai asiakas? Edellä käsiteltyjen asiakkuus- ja tavarantoimittajakuvausten perusteella voi saada sen käsityksen, että puuta metsäyhtiölle myyvä metsänomistaja on tavarantoimittaja, ei asiakas. Toisaalta, kun otetaan huomioon metsäyhtiöiden toiminnan riippuvuus yksittäisten metsänomistajien myymästä puusta ja yhtiöiden keskinäinen kilpailu myyntiin tulevista leimikoista, voidaan metsänomistajaa mielestäni perustellusti pitää myös metsäyhtiön asiakkaana. Metsänomistajan asiakkuus metsäyhtiön kanssa ei ehkä täytä kaikkia perinteisiä asiakkuus-käsitteen tunnusmerkkejä, mutta useat tunnusmerkeistä ovat kuitenkin olemassa. Metsäyhtiöt esimerkiksi kohdistavat metsänomistajiin aktiivisia markkinointitoimenpiteitä, joilla ne pyrkivät varmistamaan itselleen riittävän markkinaosuuden ja saamaan näin haltuunsa riittävästi raakapuuta. Yhtiöt pyrkivät luomaan kiinteitä (asiakas)suhteita metsänomistajien kanssa, jolloin ne voivat varmistua pystyvänsä hankkimaan tietyn puumäärän melko vähäisillä markkinointipanostuksilla. Metsäyhtiön puunhankinnan onnistumisen ja kannattavuuden edellytyksenä on saamaansa palveluun tyytyväinen metsänomistaja, joka myy yhtiölle puuta useammin kuin kerran. Käsitys metsänomistajan asiakkuudesta saa vahvistusta Ropen (2005, ) esittämistä asiakaskäsitteistön ajatusmalleista. Hänen mukaansa yrityksen asiakkaita eivät ole vain ne, jotka ovat ostaneet yritykseltä jotain, vaan kaikki, jotka ovat yrityksen kanssa tekemisissä. Kaikki ihmiset, joilla on jokin yhteys yritykseen, muodostavat itselleen mielikuvan yrityksestä ja sen toiminnasta. Yrityksestä saamansa mielikuvan perusteella he saattavat myöhemmin tehdä valinnan, käyttävätkö he yrityksen tuotteita ja palveluita vai eivät.

20 15 Käsitykseni mukaan puunhankintaorganisaatioiden sisällä on erilaisia käsityksiä siitä, käytetäänkö puuta myyvästä metsänomistajasta nimitystä asiakas vai käytetäänkö jotakin muuta käsitettä. Käsite-eroista huolimatta kaikissa organisaatioissa todennäköisesti pidetään yhtiölle säännöllisesti puuta myyvää metsänomistajaa niin tärkeänä, että liikesuhteen jatkamiseen kannattaa panostaa. Stora Enso pyrkii emetsä-palvelun metsänomistajille suunnatulla osiolla hoitamaan näitä (asiakas)suhteita niin, että kyseinen suhde jatkuisi myös tulevaisuudessa. Palvelulla pyritään parantamaan metsänomistajien palvelua ja pitämään heidät Stora Enson puunmyyjä-asiakkaina sekä houkuttelemaan uusia metsänomistajia Stora Enson asiakkaiksi luomalla palvelulla kilpailuetua muihin metsäyhtiöihin nähden. Toisaalta palvelun syvempänä toiminta-ajatuksena on todennäköisesti sitouttaa puunmyyjät palvelun käyttöön ja sitä myöten Stora Ensoon. Tämä sitoutuminen saattaisi pitkällä aikavälillä muuttaa metsänomistajan roolia hieman tavarantoimittajan suuntaan. 3.6 Tavarantoimittajien vastuu laadusta Tavarantoimittajat eli alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat osa yrityksen tuotantoprosessia. Mikäli yritys toimittaa asiakkaalle vajaalaatuista tuotetta, asiakasta ei kiinnosta, onko vajaalaatuisen tuotteen syynä yrityksen vai sen alihankkijan virheellinen toiminta. Asiakas pitää joka tapauksessa tuotteen toimittanutta yritystä vastuullisena virheestä. (Lecklin 1999, 72.) Tästä voidaan päätellä, että on puunhankintaorganisaation etu antaa korjuu- ja kuljetusyrittäjille mahdollisimman hyvää ja ajantasaista tietoa ja palautetta heidän toiminnastaan ja toimintansa laadusta. Olettamusta tukee myös Jussilan ja Leinon (1999, 72) toteamus: Sidosryhmätoiminnalle onkin tyypillistä vastavuoroisuus. Yritys auttaa sidosryhmää saadakseen sidosryhmän auttamaan itseään. Eli puunhankintaorganisaation kannattaa panostaa yrittäjiensä toiminnan laadun parantamiseen, koska se parantaa myös organisaation oman toiminnan laatua.

21 16 Monilla Stora Enso Metsän korjuu- ja kuljetusyrityksillä on omat laatujärjestelmänsä, joissa ne sitoutuvat mittaamaan, seuraamaan ja parantamaan toimintansa laatua järjestelmällisesti. Stora Enso Metsä on myös kannustanut näiden laatujärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. (Partanen 2000.) Puunkorjuu on puunhankintaketjussa kaukokuljetusta kriittisempi vaihe, kun toimintaa pohditaan laadun kannalta. Kaukokuljetus tehtaalle on riippuvainen hakatuista puumääristä ja niiden riittävyydestä. Useimmiten kaikki hakattu puutavara saadaan kuljetettua tehtaalle ilman suuria laatutappiota. Mikäli puutavaraa ei saada kuljetettua, on epäonnistumisen syynä usein väärin valittu korjuukohde ja -aika. Sen sijaan puunkorjuussa ja varsinkin puutavaran katkonnassa eri tavaralajeiksi vaikutetaan erittäin paljon lopputuotteen arvoon. Väärin katkottu tukki voi olla jalostuslaitokselle lähes arvotonta hylkytavaraa. Näin ollen on puunhankintaorganisaation edun mukaista antaa yrittäjilleen mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa toimitetun puutavaran laadusta, jotta yrittäjät voivat seurata laadun kehittymistä ja parantaa sitä. Mitä paremmin tehtaalle toimitettu puutavara täyttää tehtaan tai oikeammin loppuasiakkaan asettamat laatuvaatimukset, sitä parempi on metsäyhtiön toiminnan tulos. Yrittäjän kannattaa aktiivisesti seurata ja parantaa toimintansa laatua, koska hyvä laatu saattaa olla jopa palvelun hintaa merkittävämpi tekijä silloin, kun metsäyhtiössä mietitään kumppanuuden jatkamista ja syventämistä. Hyvä laatu takaa toiminnan jatkuvuuden sekä metsäyhtiölle että yrittäjälle. emetsä-palvelussa puunkorjuuyrittäjät voivat seurata puutavaran katkaisutarkkuutta, tukkien jakautumista eri laatuluokkiin ja tukkien katkontaa hakkuukoneessa ohjaavan tukkien tavoitejakauman toteutumista. Tiedot ovat saatavissa toimituspaikoittain eri puulajeihin ja toimitusaikoihin eriteltyinä. Järjestelmässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia puutavaran toimituspaikkoja.

22 17 Varsinkin korjuuyritysten, mutta myös kuljetusyritysten toiminta yksityisten metsänomistajien metsissä on metsänomistajien jatkuvan kriittisen seurannan alla. Mikäli yrityksen tai yrittäjän toiminnassa on seikkoja, jotka eivät miellytä puunmyyjää, voi puunmyyjä jopa jättää seuraavaa leimikkoa myydessään kyseisen yrityksen urakanantajayhtiön tarjouksen huomioimatta. Yrityksen tai yrittäjän aiheuttama kielteinen mielikuva aiheuttaa vähintään imagotappioita kyseiselle metsäyhtiölle levitessään metsänomistajien keskuudessa. Toisaalta taas metsänomistajien keskuudessa pidetty yritys/yrittäjä voi toiminta-alueellaan olla metsäyhtiölle suoranainen kilpailuetu. Yrityksiin ja yrittäjiin liittyvät myönteiset tai kielteiset mielikuvat voivat liittyä yrittäjän tai hänen henkilöstönsä persoonaan, yrityksen työnjälkeen ja laatuun, yrityksen antamaan kuvaan urakanantajasta ja yrityksestä itsestään sekä kaikenlaiseen viestintään. Yrittäjän tai hänen henkilöstönsä persoonaan liittyviin tekijöihin ei emetsä-palvelun avulla voida vaikuttaa, mutta lähes kaikkiin muihin tekijöihin voidaan. Palvelun avulla yrittäjä voidaan saada sitoutumaan paremmin Stora Enson arvoihin ja toimintatapaan sekä parantamaan työnsä laatua. emetsä-palvelun tavoitteena on myös viestinnän parantaminen ja tehostaminen. Toisin sanoen palvelun avulla sisäistä markkinointia voidaan tehostaa. Sitoutuminen sekä työn ja viestinnän laadun parantuminen parantaa ja yhtenäistää Stora Enson yrityskuvaa metsänomistajien keskuudessa ja luo siten kilpailuetua. 4 KUMPPANUUS 4.1 Kumppanuus liiketoiminnassa Högnäs (2000) kuvailee kumppanuutta palvelujen ostajan ja myyjän väliseen yhteistoimintaan perustuvaksi liikesuhteeksi, jossa keskeisinä ominaisuuksina ovat suhteen jatkuvuus, laaja tiedon vaihto osapuolten kesken sekä yhteinen kiinnostus toiminnan kehittämiseen. Kiiskinen ym. (2002, ) puolestaan kuvailevat kumppanuutta sanoen: Kumppanuus on kahdenvälinen liitto, jonka tarkoituksena on osapuolten ominaisuuksien valikoitu yhdistäminen yhteisen tavoitetilan saavuttamiseksi ja kummankin osapuolen eduksi.

23 18 Kiiskisen ym. (2002, ) mukaan kumppanuus on nimenomaan ominaisuuksien valikoitua yhdistämistä, jossa kummallakin osapuolella on omat selkeät roolinsa. Esimerkiksi metsäalalla puun korjuu- tai kuljetusyritys on erikoistunut toimittamaan puutavaraa tuotantolaitoksille metsäyhtiön antamien laatuvaatimusten ja toimitusaikojen mukaisesti. Metsäyhtiö on taas erikoistunut hankkimaan puun omistukseensa ja markkinoimaan sen omille asiakkailleen. Kumppanuuden taustalla on myös aina kummankin osapuolen etu, jossa yrityksillä voi olla hyvinkin erilaiset tavoitteet, mutta kumppanuuden avulla ne pyritään suuntaamaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi (Kiiskinen ym. 2002, 117). Korjuu- tai kuljetusyritys saattaa olla hyvin riippuvainen asiakkaastaan, metsäyhtiöstä, jolloin se pyrkii kumppanuuden ja sen mukanaan tuoman yhteistyön tiivistämisen avulla varmistamaan toimintansa jatkuvuuden tulevaisuudessa. Metsäyhtiön tavoitteena on toimittaa asiakkailleen oikea määrä laadun täyttävää tuotetta kilpailukykyiseen hintaan. Näin ollen metsäyhtiö hakee kumppanuudesta korjuu- tai kuljetusyrittäjän kanssa varmuutta saamansa raaka-aineen laatuun, hintaan ja toimitusten oikea-aikaisuuteen. 4.2 Kumppanuuden logiikka ja kehittyminen Kumppanuuden logiikkaa ja kehittymistä voidaan kuvailla mallilla (kuvio 1), joka koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä ja lomittuvasta vaiheesta ja niiden rinnalla kulkevasta jatkuvasta arvioinnista (Kiiskinen ym. 2002, 117). Kumppaniehdokkaiden jatkuva arviointi ja valinta Osapuolten tarkoitusperien ja ominaisuuksien yhteensopivuus Keskinäinen luottamus ja kumppanuuden virallistaminen Lisäarvon syntyminen ja todentaminen KUVIO 1. Kumppanuuden kehittyminen ja arviointi (Kiiskinen ym. 2002, 118).

24 19 Kumppanuuden perusedellytys on osapuolten ominaisuuksien ja tarkoitusperien jonkinasteinen yhteensopivuus. Se, kuinka nopeasti, helposti ja luotettavasti kumppanuutta hakevat osapuolet löytävät toisensa, riippuu hyvin paljon kyseisen toimialan rakenteesta ja siitä, onko toimiala uusi vai vanha, perinteinen ala. Kun osapuolet ovat saaneet kontaktin toisiinsa, alkaa keskinäisen luottamuksen rakentaminen toisen yrityksen toimintaa kohtaan. Luottamuksen perusteena ovat yritysten toimintakulttuurien, arvojen ja henkilökemioiden lisäksi edellisessä vaiheessa havaitut yhteiset intressit sekä toisen yrityksen tarkoitusperien ja aikomusten hyväksyminen. Nämä seikat todennetaan usein sopimusteitse. (Kiiskinen ym. 2002, 118.) Kumppanuuden tuloksena on kummankin osapuolen saama lisäarvo, joka syntyy useimmiten loppuasiakkaalta saatavana parempana hintana ja/tai tuotantokustannusten alenemisena. Kumppanuuden tuoman lisäarvon määrää myös seurataan aktiivisesti. Nämä kolme vaihetta ovat harvoin peräkkäisiä, vaan ne lomittuvat toisiinsa ja kytkeytyvät yhteen jatkuvan kumppanuuden arviointi- ja valintaprosessin kautta. (Kiiskinen ym. 2002, 118.) 4.3 Kumppanuus metsäalan urakoinnissa Metsäalalla kumppanuuden kehittämisen lähtökohtana on lähes aina vanha, vuosia kestänyt sopimussuhde toimijoiden välillä, jossa on jo syntynyt luottamus toisen yrityksen toimintaa kohtaan. Yhteistoiminnan luonnetta halutaan syventää tietoisesti kohti kumppanuutta parantamalla esimerkiksi osapuolten välistä tiedonkulkua, panostamalla suhteen pysyvyyteen ja kehittämällä toimintaa yhdessä. Metsäyhtiöiden kumppanuutta kohtaan kohdistaman kiinnostuksen taustalla on puunhankinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja vaatimustason nousu. Esimerkiksi näistä voidaan ottaa vaatimukset ympäristöasioiden huomioimisesta puunkorjuussa ja kasvaneet vaatimukset puutavaran laadulle asiakastehtaiden taholta. Vaatimustason nousu pakottaa kaikki toimijat kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja henkilöstön koulutustarve kasvaa. Toiminnan muuttuminen nopearytmisemmäksi vaatii metsäyhtiöitä panostamaan lisää yrittäjäkohtaiseen ohjaukseen. Tuotteiden ja palvelujen laadun tehokas seuranta ja parantaminen tarvitsevat myös resursseja sekä tuottajalta että tilaajalta.

25 20 Tämän kehityksen myötä metsäyhtiöissä on nähty tarpeelliseksi kehittää yhtiön ja yrittäjien välistä yhteistyötä toiminnan joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Pitkälle viety kumppanuussuhde muutamien alue-/avainyrittäjien kanssa vähentää puunhankintaorganisaation kustannuksia vähentyneinä hallinto- ja yrittäjien toiminnan ohjauskustannuksina. Yrittäjien taholta kiinnostus kumppanuuteen urakanantajan kanssa on suurta. Högnäsin (2000) tekemissä tutkimuksissa lähes kaikki haastatellut metsäalan korjuu- ja kuljetusyrittäjät olivat kiinnostuneita syventämään yhteistyötä urakanantajansa kanssa kohti kumppanuutta. Tärkeimmiksi kumppanuutta puoltaviksi seikoiksi mainittiin liikesuhteen jatkuvuus ja vakaus. 4.4 emetsä-verkkopalvelun vaikutus lisäarvon syntymiseen Olettamuksena on, että mikäli yrittäjät käyttävät emetsä-palvelua aktiivisesti ja tuntevat siitä olevan apua yrityksensä toiminnalle, on palvelusta syntynyt heille lisäarvoa. Eräänä tämän tutkimuksen lähtökohtana on todentaa ja mitata emetsä-palvelun korjuu- ja kuljetusyrityksille tuottamaa lisäarvoa. Stora Ensolle emetsä-verkkopalvelun käyttöönoton voidaan olettaa tuottavan lisäarvoa seuraavien seikkojen myötä: - Sidosryhmäviestintä tavoittaa kohderyhmänsä entistä nopeammin ja kattavammin. Sidosryhmäviestinnän panos/tuotos tehokkuus paranee ainakin pitkällä aikavälillä. - Sisäinen markkinointi tavoittaa yrittäjät entistä tehokkaammin. Tällöin yrittäjien sitoutuminen Stora Enson arvoihin ja toimintatapaan paranee. - Yrittäjien sitoutuminen arvoihin ja toimintatapaan tekee heistä entistä tehokkaampia Stora Enson arvojen ja toiminnan markkinoijia muita sidosryhmiä, kuten metsänomistajia kohtaan. - Mikäli emetsä-palvelu parantaa yksittäisen yrityksen työnlaatua edes hieman, on siitä merkittävää taloudellista hyötyä koko Stora Enson puunhankinnan mittakaavassa vähentyneinä toiminnan virhekustannuksina.

26 5 TIETOVERKOT SIDOSRYHMÄVIESTINNÄSSÄ Verkkopalvelun on tuettava yrityksen toimintaa Verkkoviestinnän, niin kuin kaiken muunkin viestinnän, on oltava suunnitelmallista. Sen on pohjauduttava yrityksen suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Yrityksellä voi olla erityinen Internet-strategia tai sen liiketoiminta-, markkinointi-, palvelu- ja viestintästrategioissa voi olla ja tulisikin olla huomioitu verkkopalvelun tarpeet ja tavoitteet. Myös verkkoviestinnän tulee noudattaa ulkoasultaan ja arvomaailmaltaan yrityksen muun viestinnän ilmettä ja arvomaailmaa. (Jussila & Leino 1999.) Stora Enso on emetsä-palvelussaan selvästi pyrkinyt noudattamaan samaa visuaalista linjaa, joka sillä on muussa viestinnässään. Palvelu helpottaa myös sidosryhmille suunnatun viestinnän toteuttamista. 5.2 Verkkopalvelun käyttö sidosryhmäviestinnässä Sidosryhmät ovat merkittävä kohderyhmä yrityksen viestinnässä. Tätä viestintää ei kuitenkaan tehdä omien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseksi, vaan sidosryhmien toiminnan tukemiseksi. Sidosryhmäviestintä tukee epäsuorasti yrityksen omaa toimintaa. Siihen käytetyt rahamäärät ovat yleensä huomattavasti markkinointiviestintään käytettyjä rahamääriä pienempiä, joten kustannustehokkuudesta ja suoranaisista säästöistä on tullut verkkoon siirretyn sidosryhmäviestinnän tunnetuin etu. Sidosryhmäviestinnän siirtämistä verkkoon perustellaan usein vain ja ainoastaan kustannussäästöillä, vaikka sillä on useita muitakin etuja. Verkkopalvelun avulla sidosryhmäviestintä kehittyy, siitä tulee tehokkaampaa ja se lisää sidosryhmien sitoutumista yritykseen. (Jussila & Leino 1999, 72.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa

Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Laajavastuinen yrittäjyys puunhankinnassa Mika Rekilä Tapio Räsänen Helsingin yliopisto Metsäteho Oy Laajavastuinen yrittäjyys Laajavastuisella yrittäjyydellä tarkoitetaan puunhankinnassa töiden uudenlaista

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Suuren puuntoimittajan tietojärjestelmätarpeet Metsätieteen päivä 12.11.2014 Risto Laamanen Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy

Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy Käsikirjoitus Arto Kariniemi Metsäteho Oy Juha Rajamäki Metsäteho Oy Asiantuntijat Kari Immonen (pj.) Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Tore Högnäs Metsähallitus Martti Kattainen Enso Oyj, Metsäosasto

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam

Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam Puuta liikkeelle Kainuusta seminaari Kajaani 2.10.2012 Pasi Korhonen, QTeam QTeam verkosto ja sen palvelut Toimitusketjun tehostaminen laajavastuinen yrittäjyys kuljetusväylät informaatiovirtojen hallinta

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Liite 1 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS Sivu 1 / 7 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PUITESOPIMUS 1. Sopijapuolet Tilaaja kunta/kaupunki Tuottaja Oulunkaaren seutukunnan

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11. Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi Palveluntuottajan näkökulma Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.2015 Puunhankinnan uudet tavat ja työkalut seminaari 5.11.2015 Koneyrittäjät

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet

Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Puutavaralogistiikan T&K-tarpeet Heikki Pajuoja Toimitusjohtaja heikki.pajuoja@metsateho.fi Puutavaran kaukokuljetuksen tehostaminen Metsäalan strategisen ohjelman seminaari puutavaran kuljetuslogistiikasta

Lisätiedot

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Lasse Lehtonen Hallinnollinen osastonylilääkäri HUSLAB 11.5.2004 Lasse Lehtonen 1 Laboratorion tietotekniikan kehitysnäkymiä 1. kilpailutus

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa

Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä. - sovellusten taustaa Kannattavampaa tilaus-toimitusketjun toimitusketjun yhteistyötä - sovellusten taustaa Jouni Sakki Oy tel. +358 50 60828 e-mail: jouni.sakki@jounisakki.fi www.jounisakki.fi B-to-b tilaus-toimitusketju (Supply

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus

Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus Koneellisen puunkorjuun vastuut ja työturvallisuus 1. Johdanto 2 Metsäkoneyrittäjän vastuu puunkorjuussa on jatkuvasti kasvanut. Koneellisen hakkuun osuus pystykorjuusta on noussut noin 95 prosenttiin.

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa

Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Paikallisuus metsäalan palveluyrityksen toiminnassa Projektiryhmä Jouko Örn, Metsäteho Oy ja Eero Vatanen, Joensuun Yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Arto Kariniemi, Metsäteho Oy, tutkimuskonsortion koordinaattori

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä

Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä SKAL Kuljetusbarometri 3/2015: Asiakkaiden vaatimukset ja ratkaisut dominoivat kuljetusyritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmiä Kuljetusmäärät varovaisessa nousussa pitkällä aikavälillä Barometrin viisarit

Lisätiedot

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa

Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Arvonlisäverotus kansainvälisissä kolmikantakauppa- ja muissa ketjukauppatilanteissa Maaliskuu 2013, Varatuomari Joachim Reimers Kansainvälisessä kaupankäynnissä myydään usein useampaan kertaan peräkkäin

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot