emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna"

Transkriptio

1 Antti Kaukoranta emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2006

2 Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Antti Kaukoranta Nimeke emetsä-verkkopalvelu puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän työkaluna Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Stora Enso Metsä on alkuvuodesta 2004 avannut puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjiensä käyttöön emetsäverkkopalvelun, joka tarjoaa yhtiön noin 280 yrittäjälle tietoa heidän yritystensä toiminnasta ja tulevista töistä. Metsäalalla palvelu on yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista operatiivisista Extranet-palveluista ja sen tavoitteena on alentaa sidosryhmäviestinnän kustannuksia ja parantaa sidosryhmille tarjottavia palveluja. Tutkimus tehtiin Stora Enson toimeksiannosta tavoitteena selvittää emetsä-palvelun käyttöä, käytettävyyttä ja kehitystarpeita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, onko palvelusta hyötyä sitä käyttäville yrityksille ja jos on, niin minkälaista hyötyä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää palvelun ja sen käyttäjätuen edelleen kehittämisessä, sekä arvioitaessa tehdyn investoinnin onnistumista. Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä vuoden 2005 loppupuolella. Kysymyslomakkeet lähetettiin kaikille emetsäpalvelun käyttäjärekisterissä olleille puunkorjuu- ja kuljetusyrityksille. Yrityksissä palvelun tärkeimmiksi osa-alueiksi koettiin maksuliikenteeseen liittyvät tiedot. Tulevista työkohteista tietoa antavat suunnitelmatiedot koettiin myös tärkeiksi, koska ne helpottavat yritysten töiden suunnittelua ja järjestelyä. Korjuuyritykset pitivät puutavaran laatua seuraavia laatupalautteita toiminnalleen tärkeänä osa-alueena. Tutkimuksessa havaittiin kalustomäärältään isojen yritysten pitävän palvelua pieniä yrityksiä tärkeämpänä ja ne myös käyttivät palvelua pieniä yrityksiä enemmän. Monet käyttäjät ilmoittivat tarvitsevansa palvelun käyttöön liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Myös käyttäjätuen toteutuksessa on parannettavaa. Vastaajat esittivät useita parannusehdotuksia palvelun eri osa-alueille, joista monet ovat todennäköisesti toteutettavissa melko pienin muutoksin. Yritysten esittämät parannusehdotukset on mahdollisuuksien mukaan toteutettava, jolloin yritysten tyytyväisyys palvelua kohtaan paranee ja palvelun käyttö todennäköisesti lisääntyy. Mikäli alan yritysten koko kasvaa tulevaisuudessa, tulee tämänkaltaisista toiminnan seurantaa ja suunnittelua helpottavista verkkopalveluista entistä tärkeämpiä työkaluja korjuu- ja kuljetusyrityksille. Asiasanat kumppanuus, sidosryhmät, verkkopalvelut, liikennöitsijät, metsäkoneurakoitsijat Sivumäärä Kieli URN 65 s s. liitteitä Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus Tutkimuksen tulokset ja pohdinta ovat luottamuksellisia asti. Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Stora Enso Oyj

3 Date of the bachelor's thesis March 9, 2006 Author Antti Kaukoranta Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Name of the bachelor's thesis emetsä -web service as forestry contractor s tool kit Abstract In 2004, Stora Enso Metsä has opened an emetsä web service for the company s forest machine and wood trucking contractors. This service provides information about the contractors future work opportunities, the quality of their work and payment transfers. In forestry sector, this operational Extranet service is the one of the first services of this kind. The idea of this service is to improve the quality of interest group communication and reduce its costs. This study was employed by Stora Enso. The aim of this study was to find out how and how much the contractors use this service and which are the issues that need to be developed in the future. Also there was an aim to find out if the contractors get any benefits by using the service. The results of this study will be used to improve the service. The study was done as a written inquiry in the autumn The questionnaires were sent to all contractors who were in the service s user directory. The contractors felt that information about payment transfers was the most important feature in the service. Also they were at the opinion that information about future work opportunities were almost as important as information about payment transfers. Information about future work opportunities was important, because they help the contractors to plan work better. In the study it was discovered that the service was more important to bigger companies than smaller ones. The bigger companies also used the service more than the smaller ones. There were many users who said that they needed education for using the service. Also there were some problems in user support, which had to be solved. The users made many requests for improving the service. Many of those requests can probably be taken in to use after fairly small modifications. The modifications that the users requested have to be done as completely as possible, because those modifications improve the users satisfaction to the service and help them to get more benefit for their businesses from the service. If the size of the forest machine and wood trucking companies will be bigger in the future than today, the importance of this kind of services will increase for the companies. Subject headings, (keywords) partnership, interest groups, web services, forest machine contractors Pages Language URN 65 p. + app. 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices The results and conclusions of this study are confidential until Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Stora Enso Oyj

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSET Metsäkoneyritykset Metsäalan kuljetusyritykset Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten ongelmia Muutospaineet metsäalan korjuu- ja kuljetusyrityksissä Tietojärjestelmät muuttuvassa urakointisuhteessa SIDOSRYHMÄT JA ASIAKKUUS Yrityksen sidosryhmät Asiakkaat Kaikki yritykset tarvitsevat asiakkaita Suora asiakas Epäsuora asiakas Sisäinen asiakas Ulkoinen asiakas Sisäinen markkinointi Tavarantoimittajat Puuta myyvä metsänomistaja Tavarantoimittaja vai asiakas? Tavarantoimittajien vastuu laadusta KUMPPANUUS Kumppanuus liiketoiminnassa Kumppanuuden logiikka ja kehittyminen Kumppanuus metsäalan urakoinnissa emetsä-verkkopalvelun vaikutus lisäarvon syntymiseen TIETOVERKOT SIDOSRYHMÄVIESTINNÄSSÄ Verkkopalvelun on tuettava yrityksen toimintaa Verkkopalvelun käyttö sidosryhmäviestinnässä Avoin vai suljettu verkkopalvelu Operatiiviset verkkopalvelut...24

5 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Palvelun käyttö Palvelun käyttöönotto ja käytön tuki Palvelun eri osa-alueiden tärkeys ja laatu Palvelun ajantasaisuus Palvelun käytettävyys ja kattavuus emetsä-palvelun vaikutus vastaajien yritystoimintaan POHDINTA LÄHTEET...64 LIITTEET Kyselylomake Saatekirje...76

6 1 JOHDANTO 1 Stora Enso Metsä, Stora Enson Suomen puunhankinnasta vastaava yksikkö, on alkuvuodesta 2004 avannut metsänomistajien sekä puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjien käyttöön emetsä-verkkopalvelun (Gisnet Solutions 2004). Metsäalalla Stora Enso Metsän emetsä-palvelu on yksi ensimmäisistä tämänkaltaisista operatiivisista Extranet-palveluista. Stora Enson puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjät sekä puunmyyjäkumppanit ovat ottaneet palvelun säännölliseen käyttöön. Palvelun tavoitteena on alentaa sidosryhmäviestinnän kustannuksia ja parantaa sidosryhmille tarjottavia palveluja. Palvelun suunnittelu ja toteutus on ollut pitkä ja vaativa prosessi, johon on uhrattu paljon voimavaroja. Palvelun voidaan katsoa jakaantuvan kahteen eri osa-alueeseen; Stora Enso Metsän puunmyyjäkumppaneille tarkoitettuihin palveluihin sekä yrittäjille tarkoitettuihin palveluihin. Palvelussa puunmyyjäkumppani, eli useimmiten yksityinen metsänomistaja, voi esimerkiksi seurata Stora Enson kanssa tekemänsä puukaupan etenemistä, tulostaa selvityksen puukauppatuloista verottajaa varten ja tehdä yhteydenottopyyntöjä yhtiön henkilöstölle (Stora Enso 2005). Mikäli metsänomistaja on tehnyt metsäpalvelusopimuksen Stora Enson kanssa, hän halutessaan saa palveluun myös metsäsuunnitelmansa, johon päivitetään vuosittain puuston laskennallinen kasvu, kasvuennusteet sekä tehdyt hakkuut ja metsänhoitotyöt. Ajantasainen verkkometsäsuunnitelma auttaa metsänomistajaa tulevien hakkuiden ja hoitotöiden suunnittelussa. Palvelu myös helpottaa etämetsänomistajien metsänhoitoa, koska asioita voi tietokoneen avulla hoitaa vuorovaikutteisesti Stora Enson metsäammattilaisen kanssa vaikka toiselta puolelta maapalloa. Käyttäjän on mahdollista tulostaa palvelusta myös erilaisia karttoja sekä seurata ajantasaisia metsäuutisia ja -tilastoja. (Gisnet Solutions 2004.)

7 2 Stora Enso Metsän noin 280 puunkorjuu- ja kuljetusyrittäjän käyttöön emetsäverkkopalvelu tarjoaa reaaliaikaista tietoa yritysten toiminnasta ja tulevista töistä. Yrittäjät voivat seurata palvelusta maksuliikennettä sekä erilaisia yritystoiminnan tunnuslukuja, toteutumia ja tavoitteita. Puunkorjuuyrittäjät saavat palvelusta tietoonsa seuraavat hakkuutyömaat ja puunjalostuslaitoksilta tulevat konekohtaiset laatupalautteet. Kuljetusyrittäjät saavat palvelusta käyttöönsä päivittäiset autojensa ajo-ohjelmat ja ajoreitit. Yrittäjät voivat myös ylläpitää ja päivittää palvelussa eräitä yritystään koskevia tietoja. Palvelun tavoitteena on ollut parantaa ja nopeuttaa yrittäjien toiminnastaan saamaa palautetta sekä helpottaa tulevien töiden suunnittelua. (Stora Enso 2005.) Opinnäytetyöni alussa esittelen puunkorjuu- ja kuljetusyritysten toimintaa ja toiminnan kehitysnäkymiä. Seuraavaksi perehdyn sidosryhmiin, asiakkuuteen ja kumppanuuteen liiketoiminnassa sekä niiden käsitteistöön. Ennen varsinaisten tutkimustulosten esittelyä luon vielä lyhyen katsauksen verkkopalveluiden käyttöön sidosryhmäviestinnässä. Työ on tehty Stora Enso Metsän toimeksiannosta ja se perustuu kirjekyselynä toteutettuun tutkimukseen. Työn tavoitteena on selvittää emetsä-verkkopalvelun käyttöä, käytettävyyttä ja kehitystarpeita sekä sitä, onko palvelusta todellista hyötyä sitä käyttäville yrityksille. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus käyttää palvelun ja sen käyttäjätuen edelleen kehittämisessä. Tavoitteena on myös kartoittaa tehdyn investoinnin onnistumista (Liukkonen 2005a). 2 PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSET 2.1 Metsäkoneyritykset Puunkorjuu-, eli metsäkoneyrittäjiä, on Suomessa noin 1300 ja he työllistävät itsensä lisäksi vajaat 4000 koneenkuljettajaa. Yritysten käytössä on noin 1500 hakkuukonetta ja noin 1700 metsätraktoria sekä lisäksi runsaat 100 metsämaanmuokkauskonetta. Tyypillisen koneyrityksen kalustoon kuuluvat hakkuukone ja kuormatraktori sekä lisäksi tarvittavat huoltohalli ja -auto, koneiden siirtoauto ja muu välineistö. (Koneyrittäjien liitto 2004.)

8 3 Ryhmänä metsäkoneyritykset ovat merkittävä lenkki Suomen metsäteollisuuden puuhuollossa ja metsätaloudessa, mutta yksittäisinä yrityksinä ne ovat pieniä. Useimmiten metsäkoneyritys on maaseudulla toimiva perheyritys, jonka pääasiallinen myytävä palvelu on puutavaran hakkuu ja metsäkuljetus. Joillakin yrityksillä on myös metsän uudistamista edistävää maanmuokkaustoimintaa ja puuenergian korjuuseen liittyviä tehtäviä. (Koneyrittäjien liitto 2004.) Metsäkoneyritykset vastaavat noin 95 prosenttisesti kaikesta metsissä tehtävästä hakkuutyöstä ja lähes 100 prosenttisesti hakatun puutavaran metsäkuljetuksesta tienvarteen jatkokuljetusta varten. Metsämaanmuokkaus metsänuudistamista varten on täysin koneellistettu. Yritysten palveluista 90 prosenttia menee suurille metsäteollisuusyrityksille ja Metsähallitukselle. (Koneyrittäjien liitto 2004.) 2.2 Metsäalan kuljetusyritykset Raakapuuta kotimaassa kuljettavia yrityksiä on noin 950 ja niillä on käytössään noin 1400 puutavara-autoa. Yrityksillä on yrittäjien lisäksi palveluksessaan yli 2000 autonkuljettajaa. (Metsäalan kuljetusyrittäjät ry 2005.) Puuraaka-aineen kuljetuksissa auto on tärkein kuljetusmuoto, sillä yli 80 prosenttia kotimaan raakapuusta kuljetetaan autoilla suoraan käyttöpaikalle. Käytännössä kaikki Suomessa korjattava puutavara kulkee puutavara-auton kyydissä jonkin matkaa ennen tehtaalle päätymistään, koska myös uittaen ja rautateitse kuljetettava puu tuodaan vesistön äärelle tai rautatieasemalle autolla. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.) Alan kuljetusyritykset ovat metsäkoneyritysten tavoin pääsääntöisesti perheyrityksiä ja luonteeltaan tyypillistä pienyritystoimintaa. Moni puutavaran kuljetusyritysten yrittäjistä on jo toisen, jopa kolmannen polven autoyrittäjä. Metsäkoneyritysten tavoin alan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.) Puutavaran kuljetusyritysten asiakaskunta on erittäin voimakkaasti keskittynyt. Suomen kolme suurinta metsäteollisuusyritystä tarjoaa yli 90 prosenttia tarjolla olevista kuljetustehtävistä. (Suomen kuorma-autoliitto 2005.)

9 2.3 Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten ongelmia 4 Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten asiakaskunta hyvin voimakkaasti keskittynyttä. Kolme suurinta metsäteollisuusyritystä ja Metsähallitus tarjoavat noin 90 prosenttia kaikista korjuu- ja kuljetustehtävistä. Voimakkaan keskittyneisyyden lisäksi alalla on myös muita ongelmia: - Puunkorjuu- ja kuljetusyritysten koko on hyvin pieni verrattuna urakanantajiin. - Markkinoilla on lievää ylitarjontaa kalustosta. - Käytettävä kalusto on kallista ja kaluston taloudellinen käyttöikä on suhteellisen lyhyt. - Varsinkin metsäkoneet ovat heikosti muunlaiseen työhön soveltuvia. Ongelmien seurauksena voidaan kyseenalaistaa se, ovatko korjuu- ja kuljetusyritykset ja suuret metsäteollisuusyhtiöt tasapuolisessa neuvotteluasemassa neuvoteltaessa urakoinnin ehdoista. Neuvotteluasemien epätasapaino on johtanut korjuu- ja kuljetusyrityksillä vaikeuksiin saada urakointitaksoja nousemaan kustannusten nousua vastaavasti. Tämä on johtanut alan yritysten laskevaan tuloskehitykseen. Puunkorjuuyritysten nettotulos oli vuonna 1999 keskimäärin 8,1 prosenttia liikevaihdosta, vuonna ,4 prosenttia, laskien siitä edelleen vuoden ,8 prosenttiin (Koneyrittäjien liitto 2005; Kärhä 2004). Puutavaran kuljetusyritysten nettotulos oli vuonna 1999 keskimäärin hieman yli 8 prosenttia liikevaihdosta, vuonna 2002 keskimäärin 5,7 prosenttia, josta nettotulos on laskenut edelleen -0,1 prosenttiin vuonna 2004 (Palojärvi 2006;Väkevä 2004). Metsäyhtiöt ovat kannustaneet yrityksiä kasvattamaan kokoaan, mutta kun yritysten tuloksia tarkastellaan niiden koon perusteella, parhaiten näyttävät menestyvät pienet, yhden puutavara-auton tai yhden metsäkoneketjun yritykset. Tämä on ristiriidassa yleisen käsityksen kanssa, jonka mukaan suuremmat yritykset toimivat tehokkaammin. Suuremman yrityskoon mukanaan tuomaa kannattavuuden heikkenemistä tulisi myös tutkia tarkemmin. (Kärhä 2004; Väkevä 2004.)

10 5 Pienissä yrityksissä tulosta parantaa osaltaan yrityksen omistajien huomattavan suuri työpanos toiminnan hyväksi. Työpanos saattaa olla jopa epäterveen suuri yrittäjien fyysisen ja henkisen jaksamisen kannalta. (Palojärvi 2005.) Yrityskoon kasvaessa ja työntekijöiden määrän lisääntyessä yrittäjän oman työpanoksen osuus yrityksen tuloksesta pienenee. Lisäksi työntekijöillä teetetty työ on yrittäjän tekemää työtä kalliimpaa ja yrityksen kasvaessa yrittäjän työajasta entistä suurempi osa kuluu muihin tehtäviin kuin varsinaisen tuottavan työn tekemiseen. Tämän seurauksena yrityksen kasvattaminen ei houkuttele yrittäjää ainakaan silloin, kun yrityksen kannattavuus on pelkästään yrittäjän oman työpanoksen varassa. Korjuu- ja kuljetusyrityksillä on jo nyt nähtävissä vaikeuksia saada rekrytoitua riittävästi osaavaa ja vastuuntuntoista työvoimaa ja ongelman ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa. Pula ammattitaitoisista ja vastuuntuntoisista työntekijöistä on todennäköisesti eräänä yrityskoon kasvun esteenä. Yrittäjäjärjestöissä koetaan myös vaikeana uusien yrittäjien saaminen toiminnan lopettavien ja eläkkeelle jäävien tilalle. Toisaalta uusien yrittäjien ja yritystoiminnan jatkajien vähyys voi pakottaa yritykset kasvamaan, mutta kasvun myötä ongelmaksi voi muodostua kannattavuuden heikkeneminen entisestään. Metsäalan korjuu- ja kuljetusyritysten toiminnassa on edelleen muutamia työsuhteelle ominaisia piirteitä, joita ei juurikaan löydy muilta yritystoiminnan aloilta. Nämä piirteet johtuvat osin historiallisista syistä. Näitä piirteitä ovat läheinen suhde urakanantajan työnjohtoon, kiinteä logistinen ohjaus urakanantajan taholta ja maksuliikenteen tilitys palkan tavoin, ei yrittäjän oma laskutus. (Högnäs 2000, 12.) 2.4 Muutospaineet metsäalan korjuu- ja kuljetusyrityksissä Metsäalalla on viime aikoina ryhdytty muuttamaan urakoinnin toimintatapoja. Muutos on lähtenyt liikkeelle sekä urakanantajista että yrittäjistä. Useat urakanantajat haluavat vähentää urakointisopimustensa lukumäärää ja keskittyä toimimaan vain muutamien yritysten kanssa. Näiden yritysten kanssa tehtävät urakointisopimukset ovat huomattavasti nykyistä laajempia sekä määrällisesti että sopimukseen sisältyvien työvaiheiden osalta. Tämä edellyttää yrityksiltä joko verkostoitumista, fuusioitumista tai siirtymistä aliurakoitsijoiden käyttöön. (Högnäs & Vuorenpää 2004.)

11 6 Urakanantajan näkökulmasta entistä laajemmat urakointikokonaisuudet merkitsevät sopimuskumppaneiden ja koneyksikkökohtaisen ohjauksen tarpeen vähenemistä, mikä alentaa hallinnollisia kustannuksia (Högnäs & Vuorenpää 2004). Monet yrittäjät haluavat laajentaa toimintaansa ja kehittää yritystään. Siirtymisessä entistä suurempiin urakkakokonaisuuksiin yrittäjät näkevät mahdollisuuden tehostaa toimintaansa ja parantaa toimintansa tuottavuutta. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista urakanantajan ohjauksen vähentyessä ja yrittäjän saadessa lisää vastuuta ja valtaa oman yrityksensä toiminnan ohjaamisessa. Yrittäjät näkevät uudessa toimintamallissa myös mahdollisuuden vähentää riippuvuuttaan yhdestä asiakkaasta. Mikäli yrityksen tai yritysten yhteenliittymän koko kasvaa riittävän suureksi, se todennäköisesti saa asiakkaakseen useampia kuin yhden metsäyhtiön. Ja vaikka suurella korjuu- tai kuljetusyrityksellä olisi edelleen vain yksi asiakas, tulisi asiakaskin olemaan entistä riippuvaisempi kyseisestä yrityksestä turvatakseen puunhankintansa alueella. Laajentumishalujen taustalla vaikuttavat myös alalla olevat työsuhdetta muistuttavat erityispiirteet, jotka ovat pitäneet toiminnan ohjauksen melko tiukasti urakanantajan hallinnassa. Toimintatavan muutoksen tiellä on kuitenkin monia ongelmia. Metsäyhtiön vastatessa edelleen puun ostosta, on leimikkovarannon riittävyyteen kiinnitettävä huomiota, jotta yrittäjällä on mahdollisuus toimittaa tarvittava määrä puutavaraa sovittuna aikana. Vastuukysymykset erilaisissa virhetilanteissa ja toimitusten viivästymisissä on sovittava erittäin tarkasti. Urakoinnin hinnoittelussa on otettava huomioon lisääntyneet työtehtävät, koska työtehtävät eivät vähene, vaan ne siirtyvät metsäyhtiöltä yrittäjän tehtäviksi. Toimintatapojen muutosta hidastaa myös aiemmin todettu korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuuden heikkeneminen yrityksen koon kasvaessa.

12 2.5 Tietojärjestelmät muuttuvassa urakointisuhteessa 7 Urakoinnin luonteen muuttuessa urakanantajan kone- ja autokohtaisesta ohjauksesta kohti yrittäjän kokonaisvastuullisesti johtamaa toimitusketjua tulevat tietotekniset, informaation välitykseen liittyvät ongelmat nopeasti esille. Tällä hetkellä korjuu- tai kuljetusyrittäjän asiakas, eli useimmiten metsäyhtiö, ohjaa yrittäjän koneita ja autoja omien tietojärjestelmiensä kautta. Näiden tietojärjestelmien kautta välitetyn informaation määrä ja laatu on Suomessa maailman huippua. Ongelmana on, että nämä järjestelmät ja ohjelmistot ovat urakanantajan omaisuutta, ja niihin on pääsy vain urakanantajan henkilöstöllä. Yrittäjä ei pysty käyttämään näitä järjestelmiä omien koneidensa ohjaamiseen. Lisäksi eri puunhankintaorganisaatioiden järjestelmät ovat keskenään yhteensopimattomia. (Högnäs & Vuorenpää 2004.) Esimerkiksi järjestelmien yhteensopimattomuudesta voidaan ottaa yritys, jolla on kaksi hakkuukonetta, jotka urakoivat eri metsäyhtiöille. Hakkuukone A urakoi metsäyhtiölle A ja hakkuukone B metsäyhtiölle B. Metsäyhtiölle A urakoiva kone on vajaakäytössä ja metsäyhtiöllä B olisi tarvetta tilapäisille lisäresursseille. Järjestelmien yhteensopimattomuudesta johtuen hakkuukoneen A siirtyessä tilapäisesti metsäyhtiö B:n leimikolle koneen tietojärjestelmään ei voida siirtää informaatiota sähköisessä muodossa, vaan kaikki hakkuukoneen A ja metsäyhtiö B:n välillä kulkeva tieto pitää syöttää järjestelmiin käsin, jolloin virheiden mahdollisuus ja työn määrä lisääntyy huomattavasti. Urakoinnin siirtyessä suurempien kokonaisuuksien hallintaan ja urakanantajan ohjauksen vähentyessä nämä tietotekniset ongelmat tulevat yhä korostetummin esille. Yrittäjällä on todennäköisesti ohjauksessaan useita koneita tai autoja, jotka saattavat työskennellä useiden eri asiakkaiden hakkuutyömailla. Koska ei voida olettaa, että koneiden ja autojen tiedonsiirrossa siirryttäisiin takaisin paperilla ja puhelimitse tapahtuvaan tiedonsiirtoon, niin järjestelmien yhteensopivuutta on kehitettävä huomattavasti. Eräänä vaihtoehtona tilanteeseen on antaa yrittäjälle rajoitetut oikeudet käyttää asiakkaan tietojärjestelmää kalustonsa ohjaukseen ja tiedonsiirtoon (Högnäs & Vuorenpää 2004).

13 8 Asiakkaan tietojärjestelmän käyttöoikeuksien antaminen voi parantaa yrittäjän edellytyksiä ohjata samalle metsäyhtiölle urakoivaa kalustoa, oli kalusto sitten omaa tai aliurakoitsijoiden kalustoa. Tämä järjestely ei kuitenkaan todennäköisesti poista edellä mainitussa esimerkissä ollutta ongelmaa eri metsäyhtiöille urakoivan kaluston tietojärjestelmien yhteensopimattomuudesta. Tietojärjestelmien yhteensopivuuden lisäämiseksi tarvitaan määrätietoista kehittämisja standardoimistyötä. Tiedonsiirto- ja muiden tietoteknisien ratkaisujen tulisi olla vapaasti markkinoilta ostettavia ja keskenään yhteensopivia tuotteita. Yhteensopivuuden varmistamiseksi erilaiset tiedonsiirtoratkaisut urakanantajien ja yrittäjien tietojärjestelmien välillä tulisi standardoida. Standardointi selkeyttäisi tilannetta ja loisi uuden markkina-alueen metsäalan ohjelmistoille ja niitä kehittäville yrityksille. Tietojärjestelmien muutos aiheuttaa uusia vaatimuksia yrittäjien tietotekniikkaosaamiselle lisäten tarvetta koordinoidulle koulutustyölle. (Högnäs & Vuorenpää 2004.) Yksi mahdollisuus selkeyttää tietojärjestelmien ongelmia on kehittää järjestelmät toimimaan jo olevien standardien pohjalta. Stora Enso Metsä ei ole ainakaan vielä ilmoittanut olevansa erityisemmin kiinnostunut muuttamaan korjuu- ja kuljetusyritystensä toimintatapaa kohti suurempia urakointikokonaisuuksia. Mutta mikäli Stora Ensossakin jossain vaiheessa siirrytään suurempiin urakointikokonaisuuksiin, niin nykyisen emetsä-palvelun pohjalta olisi nähdäkseni mahdollisuus rakentaa huomattavasti nykyistä laajempi olemassa oleviin verkkopalveluratkaisuihin pohjautuva järjestelmä. Tässä tapauksessa nykyiseen emetsä-järjestelmään tulisi lisätä: - tieto kaikista korjuuyritykselle hakattavaksi tulevista leimikoista - kuljetusyrityksille tieto olemassa olevista puutavaraeristä - tieto yritykseltä eri tehtaille vaadittavista puumääristä - mahdollisuus tehdä ja lähettää järjestelmän avulla korjuu- ja kuljetusohjeet metsäkoneisiin ja puutavara-autoihin - kaksisuuntainen, standardoitu tiedonsiirtojärjestelmä.

14 9 Tiedonsiirron tiedostomuotojen standardointi olisi tärkeää, jotta vältytään nykyisenkaltaiselta tilanteelta, eli eri urakanantajien tiedonsiirtomuotojen yhteensopimattomuudelta. Verkkopalveluun pohjautuva ratkaisu ei yhtenäistä metsäyhtiöiden korjuun ja kuljetuksen ohjausjärjestelmiä, mutta se helpottaisi useille eri metsäyhtiöille urakoivan yrityksen toimintaa ollessaan Internet-pohjainen ja toimiessaan lähes millä tahansa verkkoon kytketyllä tietokoneella. Internet-pohjainen ratkaisu vaatii kuitenkin tietoturvan tarkkaa huomioimista sekä palvelun rakenteissa että käyttäjien koulutuksessa. 3 SIDOSRYHMÄT JA ASIAKKUUS 3.1 Yrityksen sidosryhmät Yrityksen sidosryhmiä ovat kaikki ne ryhmät, jotka ovat yrityksen kanssa tekemisissä ja joilla on yrityksen toimintaan liittyviä intressejä ajettavanaan. Sidosryhmiä voivat olla yksityiset ihmiset, toiset yritykset sekä yhteisöt. Näiden ryhmien toiminnalla on usein kiinteä yhteys yrityksen toimintaan. Alihankkijat esimerkiksi toimittavat tuotannossa tarvittavia tavaroita sekä palveluita, työntekijät valmistavat tuotteet asiakkaille myytäviksi, omistajat sekä rahoituslaitokset rahoittavat toiminnan ja julkinen valta ohjailee toimintaa lainsäädännöllä ja muilla määräyksillä. Osa sidosryhmistä, kuten esimerkiksi työntekijät, toimivat yrityksen sisällä ja osa, esimerkiksi alihankkijat ja asiakkaat, toimivat yritystä ympäröivillä markkinoilla. (Kinkki & Isokangas 2002, 61.) Yritys ja sen sidosryhmät toimivat yhteistyössä, pyrkien kumpikin hyötymään yhteistyöstä. Yritys saa tarvikkeita, työvoimaa, rahoitusta ynnä muita tuotantopanoksia sidosryhmiltään. Sidosryhmät taas saavat maksuja, palkkoja, korkoja ja muita vastikkeita vastineeksi tuotantopanoksistaan. Näistä panoksista ja vastikkeista tehdään useimmiten kirjallinen sopimus yrityksen ja sidosryhmän kesken. (Kinkki & Isokangas 2002, ) Esimerkkinä yrityksen ja sidosryhmän välisestä sopimuksesta voi olla vaikka metsäyhtiön ja korjuuyrityksen välinen urakointisopimus.

15 10 Yrityksen toimintaa helpottaa ja sen julkisuuteen antamaa kuvaa parantaa, jos yritys tiedottaa toiminnastaan avoimesti sidosryhmilleen. Myös tapahtuneista vahingoista ja virheistä tulee tiedottaa avoimesti, jotta vältytään epämääräisen ja väärän tiedon aiheuttamilta lisävahingoilta. Viime vuosina yritysten toiminnassa on ryhdytty kiinnittämään kasvavaa huomiota sidosryhmien huomioimiseen. Yritysten toimintaympäristö on muuttunut ja kilpailu markkinoilla on kiristynyt. Tällöin sidosryhmien huomioon ottaminen ja toiminnasta tiedottaminen on tullut erääksi keinoksi parantaa yrityksen imagoa ja siten luoda kilpailuetua markkinoilla. Stora Enso Metsä pyrkii tiedottamaan toiminnastaan sidosryhmilleen. Esimerkiksi metsänhakkuun aloittamisesta on tärkeää informoida maanomistajan lisäksi tarvittaessa myös naapureita, koska myös he ovat yrityksen sidosryhmiä, mikäli toiminta millään tavalla koskettaa heitä. Kun asiasta tiedotetaan etukäteen, he hyväksyvät helpommin hakkuun aiheuttaman tilapäisen haitan vaikkapa liikenteelle. Myös emetsäpalvelun käyttöönotto on eräs osa pyrkimystä parantaa sidosryhmien tiedonsaantimahdollisuuksia. emetsä-palvelu jakaa tietoa kahdelle suurelle ja tärkeälle sidosryhmälle, puunmyyjille sekä korjuu- ja kuljetusyrittäjille, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön Stora Enso Metsän puunhankinta suurelta osin perustuu. 3.2 Asiakkaat Kaikki yritykset tarvitsevat asiakkaita Yrityksen perustehtävä on valmistaa tuotteitaan, eli tavaroita ja palveluita, myytäväksi asiakkailleen ja saadakseen näin myyntituloja. Yrityksen toiminnan kannattavuuden ja yrityksen menestymisen ehdoton edellytys on tyytyväinen asiakas, joka ostaa yrityksen tuotteita useammin kuin kerran. Asiakkaat voivat olla yksityisiä ihmisiä, muita yrityksiä ja yhteisöjä niin koti-, kuin ulkomailla. Yritykset pyrkivät luomaan kiinteitä asiakassuhteita, jolloin ne voivat varmistaa tietyn myyntimäärän melko vähäisillä markkinointipanostuksilla. Jotta yritykset pystyvät pitämään kiinni asiakkaistaan, on niiden varmistettava asiakkaan tyytyväisyys tuotteeseen tai palveluun myös itse ostotapahtuman jälkeenkin, sekä hankittava tietoa asiakkaiden mielipiteistä ja tarpeista. (Kinkki & Isokangas 2002, )

16 11 Useimmat yritykset toimivat kilpailluilla markkinoilla, joten niiden on myös hankittava tietoa kilpailijoista ja kilpailijoiden tuotteista. Näiden tietojen perusteella yrityksen tulee kehittää tuotteitaan pysyäkseen mukana kilpailussa ja säilyttääkseen asiakkaansa. (Kinkki & Isokangas 2002, ) Suora asiakas Useimmiten suoran asiakkaan tunnistaminen ei aiheuta vaikeuksia. Hän on suorassa yhteydessä yrityksen henkilöstöön, tilaa tuotteen tai palvelun, vastaanottaa sen ja maksaa laskun. Suora asiakas voi olla yksityinen ihminen tai toinen yritys. Tilanteessa, jossa joku tilaa ja maksaa toisen käyttöön menevän tuotteen, ovat sekä tilaaja, että vastaanottaja suoria asiakkaita. (Lecklin 1999, ) Stora Enso Metsän suoria asiakkaita ovat esimerkiksi paperitehdas tai saha, jotka tilaavat puutavaraa. Ne voivat olla joko konsernin omia tehtaita ja sahoja tai toisen yhtiön omistamia Epäsuora asiakas Epäsuora asiakas on usein suoran asiakkaan asiakas. Hän käyttää yrityksen tuotteita olematta suorassa yhteydessä yritykseen. Moniportaisessa asiakasketjussa, jossa on esimerkiksi tukku- ja vähittäisliike ennen tuotteen päätymistä lopulliselle käyttäjälle, ovat sekä vähittäisliike, sekä loppukäyttäjä epäsuoria asiakkaita. Yrityksen toiminnan jatkuvuuden kannalta on hyvin tärkeää huolehtia myös epäsuorien asiakkaiden ja varsinkin tuotteen lopullisten käyttäjien tyytyväisyydestä. (Lecklin 1999, ) Esimerkiksi me kaikki yksityiset ihmiset, jotka luemme lehtiä ja käytämme paperia, olemme niin metsäyhtiöiden kuin korjuu- ja kuljetusyritystenkin epäsuoria asiakkaita. Mikäli suuri yleisö jostain syystä vähentäisi merkittävästi paperin käyttöään, se merkitsisi suuria vaikeuksia monille tuotantoketjussa oleville yrityksille.

17 3.2.4 Sisäinen asiakas 12 Sisäinen asiakas on yrityksen sisällä oleva taho, joka esimerkiksi tuotantoprosessin aikana ottaa tuotteen edeltävältä prosessivaiheelta vastaan omaan prosessivaiheeseensa (Lecklin 1999, 89). Esimerkiksi, kun metsäyhtiön puunhankintaorganisaatio luovuttaa puutavaran samaan konserniin kuuluvalle sellutehtaalle jalostettavaksi, syntyy toimittaja-/asiakassuhde, jossa puunhankintaorganisaatio on toimittaja ja sellutehdas sisäinen asiakas. Kuten ulkoisella asiakkaalla, niin myös sisäisellä asiakkaallakin on tietyt laatuvaatimukset edellisestä prosessista toimitettavalle tuotteelle (Lecklin 1999, 89) Ulkoinen asiakas Ulkoinen asiakas on se, joka viime kädessä rahoittaa yrityksen toiminnan. Hän voi olla joko suora tai epäsuora asiakas, mutta hän on kuitenkin se asiakas, joka ostaa yrityksen tuotteen käyttöönsä ja tuo ulkopuolista rahaa yritykseen. (Lecklin 1999, 89.) Esimerkiksi puutavara-autoilija myy metsäyhtiölle puutavaran kuljetuspalvelua, jossa autoilija on toimittaja ja metsäyhtiö ulkoinen asiakas, joka ostaa autoilijan palveluita ja rahoittaa hänen toimintansa. 3.3 Sisäinen markkinointi Sisäinen markkinointi käsitteen taustalla on ajatus, että organisaation omat työntekijät muodostavat ensimmäisen ryhmän, joille tuotetut tuotteet ja palvelut on markkinoitava. Mikäli tuotteita, palveluita ja ulkoisia markkinointi- ja viestintäkampanjoita ei pystytä ensin markkinoimaan omille työntekijöille, on ulkoisen markkinoinnin onnistuminenkin hyvin epävarmaa. Sisäisen markkinoinnin tärkeys johtuu siitä, että suurin osa asiakkaiden kanssa työskentelevistä henkilöistä ovat muita kuin niitä henkilöitä, jotka ovat suunnitelleet ja visioineet yrityksen ulospäin näyttämät arvot, asenteet ja varsinaiset markkinointitoimenpiteet. Kaikki asiakkaiden kanssa työskentelevät henkilöt on saatava sisäisen markkinoinnin avulla sisäistämään ja hyväksymään nämä arvot, asenteet ja markkinointitoimenpiteet. Toimiva sisäinen markkinointi edellyttää avointa ja tehokasta viestintää yrityksen sisällä. Yrityksen sisäinen toiminta ja ulkoiset markkinointilupaukset eivät saa myöskään olla ristiriidassa. (Grönroos 1998, )

18 13 Sisäisen markkinoinnin tavoitteena on saada työntekijät motivoitumaan asiakaskeskeiseen ja palveluhenkiseen toimintaan ja samalla saada heistä jatkuvasti toimiva osa yrityksen markkinointia. Hyvin toimiva sisäinen markkinointi tekee yrityksestä myös houkuttelevan työpaikan, mikä helpottaa hyvien työntekijöiden saantia ja saa heidät pysymään töissä yrityksessä. (Grönroos 1998, ) Varsinainen markkinointihenkilöstö on saattanut esimerkiksi suunnitella uuden tuotteen mainoskampanjan, jolloin ennen myynnin aloittamista tuote ja mainoskampanja on esiteltävä asiakaspalveluhenkilöstölle, jotta he voivat kertoa asiakkaalle tuotteen ominaisuuksista ja kampanjan sisällöstä. Henkilöstön tulisi myös kokea tuotteen olevan laadultaan ja ominaisuuksiltaan sekä yrityksen että henkilökohtaisten arvojensa mukaisen, jotta heille syntyy motivaatio myydä tuotetta. Mielestäni sisäisen markkinoinnin käsitteen voi perustellusti laajentaa koskemaan eräitä yrityksen sidosryhmiä, kuten esimerkiksi tavarantoimittajia ja tässä tapauksessa korjuu- ja kuljetusyrittäjiä. emetsä-palvelua voidaan siten pitää eräänä keinona toteuttaa sisäisen markkinoinnin ideaa yrittäjien keskuudessa. 3.4 Tavarantoimittajat Tavarantoimittajat toimittavat yritykselle sen tarvitsemia tuotantohyödykkeitä. Ne voivat olla aineellisia tai aineettomia hyödykkeitä. Hyödykkeet voivat olla tavaroita ja tarvikkeita, tai erilaisia palveluita, kuten esimerkiksi kirjanpitopalvelua tai puutavaran hakkuuta ja kuljetusta. Useimmiten tavarantoimittajan ja yrityksen välinen suhde on asiakassuhde, jossa yritys A muu tuotteitaan tai palveluitaan yritykselle B. Tällöin kummallakin yrityksellä on omat etunsa ajettavanaan ja kauppa syntyy, mikäli kummatkin pääsevät neuvotteluissa itseään tyydyttävään lopputulokseen. Usein kumpikin osapuoli pyrkii pitkäaikaiseen kauppasuhteeseen, jolloin yritykset saavat etuja voidessaan luottaa toisen osapuolen kykyyn toimia sopimusten mukaisesti. Tavarantoimittajat voivat varsinkin pitempiaikaisissa kauppasuhteissa toimia myös yrityksen tietolähteenä. Ne voivat kertoa yritykselle omaan toimialaansa liittyvistä uusista innovaatioista ja toimialan yleisestä kehityksestä, sekä antaa neuvoja ja olla mukana uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehityksessä. (Kinkki & Isokangas 2002, )

19 14 Tätä nykyä monet tavarantoimittajat pyrkivät toimittamaan asiakkailleen hyvin pitkälle asiakkaan kanssa yhteistyössä räätälöityjä tuotteita tai palveluita. Tällöin asiakas sitoutuu enemmän tavarantoimittajaansa, koska asiakas ei saa vastaavia tuotteita mistään muualta ainakaan kovin nopeasti. Kun asiakkaan ja tavarantoimittajan yhteistyö syvenee, liikesuhdetta voidaan ryhtyä pitämään kumppanuutena. Puutavaran korjuuja kuljetusyrittäjät ovat metsäyhtiöille palveluita tuottavia tavarantoimittajia. Se, että metsäyhtiön ja yrittäjän välinen yhteistyö on saattanut muuttua kumppanuudeksi, ei muuta tätä peruslähtökohtaa. 3.5 Puuta myyvä metsänomistaja Tavarantoimittaja vai asiakas? Edellä käsiteltyjen asiakkuus- ja tavarantoimittajakuvausten perusteella voi saada sen käsityksen, että puuta metsäyhtiölle myyvä metsänomistaja on tavarantoimittaja, ei asiakas. Toisaalta, kun otetaan huomioon metsäyhtiöiden toiminnan riippuvuus yksittäisten metsänomistajien myymästä puusta ja yhtiöiden keskinäinen kilpailu myyntiin tulevista leimikoista, voidaan metsänomistajaa mielestäni perustellusti pitää myös metsäyhtiön asiakkaana. Metsänomistajan asiakkuus metsäyhtiön kanssa ei ehkä täytä kaikkia perinteisiä asiakkuus-käsitteen tunnusmerkkejä, mutta useat tunnusmerkeistä ovat kuitenkin olemassa. Metsäyhtiöt esimerkiksi kohdistavat metsänomistajiin aktiivisia markkinointitoimenpiteitä, joilla ne pyrkivät varmistamaan itselleen riittävän markkinaosuuden ja saamaan näin haltuunsa riittävästi raakapuuta. Yhtiöt pyrkivät luomaan kiinteitä (asiakas)suhteita metsänomistajien kanssa, jolloin ne voivat varmistua pystyvänsä hankkimaan tietyn puumäärän melko vähäisillä markkinointipanostuksilla. Metsäyhtiön puunhankinnan onnistumisen ja kannattavuuden edellytyksenä on saamaansa palveluun tyytyväinen metsänomistaja, joka myy yhtiölle puuta useammin kuin kerran. Käsitys metsänomistajan asiakkuudesta saa vahvistusta Ropen (2005, ) esittämistä asiakaskäsitteistön ajatusmalleista. Hänen mukaansa yrityksen asiakkaita eivät ole vain ne, jotka ovat ostaneet yritykseltä jotain, vaan kaikki, jotka ovat yrityksen kanssa tekemisissä. Kaikki ihmiset, joilla on jokin yhteys yritykseen, muodostavat itselleen mielikuvan yrityksestä ja sen toiminnasta. Yrityksestä saamansa mielikuvan perusteella he saattavat myöhemmin tehdä valinnan, käyttävätkö he yrityksen tuotteita ja palveluita vai eivät.

20 15 Käsitykseni mukaan puunhankintaorganisaatioiden sisällä on erilaisia käsityksiä siitä, käytetäänkö puuta myyvästä metsänomistajasta nimitystä asiakas vai käytetäänkö jotakin muuta käsitettä. Käsite-eroista huolimatta kaikissa organisaatioissa todennäköisesti pidetään yhtiölle säännöllisesti puuta myyvää metsänomistajaa niin tärkeänä, että liikesuhteen jatkamiseen kannattaa panostaa. Stora Enso pyrkii emetsä-palvelun metsänomistajille suunnatulla osiolla hoitamaan näitä (asiakas)suhteita niin, että kyseinen suhde jatkuisi myös tulevaisuudessa. Palvelulla pyritään parantamaan metsänomistajien palvelua ja pitämään heidät Stora Enson puunmyyjä-asiakkaina sekä houkuttelemaan uusia metsänomistajia Stora Enson asiakkaiksi luomalla palvelulla kilpailuetua muihin metsäyhtiöihin nähden. Toisaalta palvelun syvempänä toiminta-ajatuksena on todennäköisesti sitouttaa puunmyyjät palvelun käyttöön ja sitä myöten Stora Ensoon. Tämä sitoutuminen saattaisi pitkällä aikavälillä muuttaa metsänomistajan roolia hieman tavarantoimittajan suuntaan. 3.6 Tavarantoimittajien vastuu laadusta Tavarantoimittajat eli alihankkijat ja yhteistyökumppanit ovat osa yrityksen tuotantoprosessia. Mikäli yritys toimittaa asiakkaalle vajaalaatuista tuotetta, asiakasta ei kiinnosta, onko vajaalaatuisen tuotteen syynä yrityksen vai sen alihankkijan virheellinen toiminta. Asiakas pitää joka tapauksessa tuotteen toimittanutta yritystä vastuullisena virheestä. (Lecklin 1999, 72.) Tästä voidaan päätellä, että on puunhankintaorganisaation etu antaa korjuu- ja kuljetusyrittäjille mahdollisimman hyvää ja ajantasaista tietoa ja palautetta heidän toiminnastaan ja toimintansa laadusta. Olettamusta tukee myös Jussilan ja Leinon (1999, 72) toteamus: Sidosryhmätoiminnalle onkin tyypillistä vastavuoroisuus. Yritys auttaa sidosryhmää saadakseen sidosryhmän auttamaan itseään. Eli puunhankintaorganisaation kannattaa panostaa yrittäjiensä toiminnan laadun parantamiseen, koska se parantaa myös organisaation oman toiminnan laatua.

21 16 Monilla Stora Enso Metsän korjuu- ja kuljetusyrityksillä on omat laatujärjestelmänsä, joissa ne sitoutuvat mittaamaan, seuraamaan ja parantamaan toimintansa laatua järjestelmällisesti. Stora Enso Metsä on myös kannustanut näiden laatujärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. (Partanen 2000.) Puunkorjuu on puunhankintaketjussa kaukokuljetusta kriittisempi vaihe, kun toimintaa pohditaan laadun kannalta. Kaukokuljetus tehtaalle on riippuvainen hakatuista puumääristä ja niiden riittävyydestä. Useimmiten kaikki hakattu puutavara saadaan kuljetettua tehtaalle ilman suuria laatutappiota. Mikäli puutavaraa ei saada kuljetettua, on epäonnistumisen syynä usein väärin valittu korjuukohde ja -aika. Sen sijaan puunkorjuussa ja varsinkin puutavaran katkonnassa eri tavaralajeiksi vaikutetaan erittäin paljon lopputuotteen arvoon. Väärin katkottu tukki voi olla jalostuslaitokselle lähes arvotonta hylkytavaraa. Näin ollen on puunhankintaorganisaation edun mukaista antaa yrittäjilleen mahdollisimman paljon ajantasaista tietoa toimitetun puutavaran laadusta, jotta yrittäjät voivat seurata laadun kehittymistä ja parantaa sitä. Mitä paremmin tehtaalle toimitettu puutavara täyttää tehtaan tai oikeammin loppuasiakkaan asettamat laatuvaatimukset, sitä parempi on metsäyhtiön toiminnan tulos. Yrittäjän kannattaa aktiivisesti seurata ja parantaa toimintansa laatua, koska hyvä laatu saattaa olla jopa palvelun hintaa merkittävämpi tekijä silloin, kun metsäyhtiössä mietitään kumppanuuden jatkamista ja syventämistä. Hyvä laatu takaa toiminnan jatkuvuuden sekä metsäyhtiölle että yrittäjälle. emetsä-palvelussa puunkorjuuyrittäjät voivat seurata puutavaran katkaisutarkkuutta, tukkien jakautumista eri laatuluokkiin ja tukkien katkontaa hakkuukoneessa ohjaavan tukkien tavoitejakauman toteutumista. Tiedot ovat saatavissa toimituspaikoittain eri puulajeihin ja toimitusaikoihin eriteltyinä. Järjestelmässä ei kuitenkaan ole mukana kaikkia puutavaran toimituspaikkoja.

22 17 Varsinkin korjuuyritysten, mutta myös kuljetusyritysten toiminta yksityisten metsänomistajien metsissä on metsänomistajien jatkuvan kriittisen seurannan alla. Mikäli yrityksen tai yrittäjän toiminnassa on seikkoja, jotka eivät miellytä puunmyyjää, voi puunmyyjä jopa jättää seuraavaa leimikkoa myydessään kyseisen yrityksen urakanantajayhtiön tarjouksen huomioimatta. Yrityksen tai yrittäjän aiheuttama kielteinen mielikuva aiheuttaa vähintään imagotappioita kyseiselle metsäyhtiölle levitessään metsänomistajien keskuudessa. Toisaalta taas metsänomistajien keskuudessa pidetty yritys/yrittäjä voi toiminta-alueellaan olla metsäyhtiölle suoranainen kilpailuetu. Yrityksiin ja yrittäjiin liittyvät myönteiset tai kielteiset mielikuvat voivat liittyä yrittäjän tai hänen henkilöstönsä persoonaan, yrityksen työnjälkeen ja laatuun, yrityksen antamaan kuvaan urakanantajasta ja yrityksestä itsestään sekä kaikenlaiseen viestintään. Yrittäjän tai hänen henkilöstönsä persoonaan liittyviin tekijöihin ei emetsä-palvelun avulla voida vaikuttaa, mutta lähes kaikkiin muihin tekijöihin voidaan. Palvelun avulla yrittäjä voidaan saada sitoutumaan paremmin Stora Enson arvoihin ja toimintatapaan sekä parantamaan työnsä laatua. emetsä-palvelun tavoitteena on myös viestinnän parantaminen ja tehostaminen. Toisin sanoen palvelun avulla sisäistä markkinointia voidaan tehostaa. Sitoutuminen sekä työn ja viestinnän laadun parantuminen parantaa ja yhtenäistää Stora Enson yrityskuvaa metsänomistajien keskuudessa ja luo siten kilpailuetua. 4 KUMPPANUUS 4.1 Kumppanuus liiketoiminnassa Högnäs (2000) kuvailee kumppanuutta palvelujen ostajan ja myyjän väliseen yhteistoimintaan perustuvaksi liikesuhteeksi, jossa keskeisinä ominaisuuksina ovat suhteen jatkuvuus, laaja tiedon vaihto osapuolten kesken sekä yhteinen kiinnostus toiminnan kehittämiseen. Kiiskinen ym. (2002, ) puolestaan kuvailevat kumppanuutta sanoen: Kumppanuus on kahdenvälinen liitto, jonka tarkoituksena on osapuolten ominaisuuksien valikoitu yhdistäminen yhteisen tavoitetilan saavuttamiseksi ja kummankin osapuolen eduksi.

23 18 Kiiskisen ym. (2002, ) mukaan kumppanuus on nimenomaan ominaisuuksien valikoitua yhdistämistä, jossa kummallakin osapuolella on omat selkeät roolinsa. Esimerkiksi metsäalalla puun korjuu- tai kuljetusyritys on erikoistunut toimittamaan puutavaraa tuotantolaitoksille metsäyhtiön antamien laatuvaatimusten ja toimitusaikojen mukaisesti. Metsäyhtiö on taas erikoistunut hankkimaan puun omistukseensa ja markkinoimaan sen omille asiakkailleen. Kumppanuuden taustalla on myös aina kummankin osapuolen etu, jossa yrityksillä voi olla hyvinkin erilaiset tavoitteet, mutta kumppanuuden avulla ne pyritään suuntaamaan yhteisen hyvän saavuttamiseksi (Kiiskinen ym. 2002, 117). Korjuu- tai kuljetusyritys saattaa olla hyvin riippuvainen asiakkaastaan, metsäyhtiöstä, jolloin se pyrkii kumppanuuden ja sen mukanaan tuoman yhteistyön tiivistämisen avulla varmistamaan toimintansa jatkuvuuden tulevaisuudessa. Metsäyhtiön tavoitteena on toimittaa asiakkailleen oikea määrä laadun täyttävää tuotetta kilpailukykyiseen hintaan. Näin ollen metsäyhtiö hakee kumppanuudesta korjuu- tai kuljetusyrittäjän kanssa varmuutta saamansa raaka-aineen laatuun, hintaan ja toimitusten oikea-aikaisuuteen. 4.2 Kumppanuuden logiikka ja kehittyminen Kumppanuuden logiikkaa ja kehittymistä voidaan kuvailla mallilla (kuvio 1), joka koostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä ja lomittuvasta vaiheesta ja niiden rinnalla kulkevasta jatkuvasta arvioinnista (Kiiskinen ym. 2002, 117). Kumppaniehdokkaiden jatkuva arviointi ja valinta Osapuolten tarkoitusperien ja ominaisuuksien yhteensopivuus Keskinäinen luottamus ja kumppanuuden virallistaminen Lisäarvon syntyminen ja todentaminen KUVIO 1. Kumppanuuden kehittyminen ja arviointi (Kiiskinen ym. 2002, 118).

24 19 Kumppanuuden perusedellytys on osapuolten ominaisuuksien ja tarkoitusperien jonkinasteinen yhteensopivuus. Se, kuinka nopeasti, helposti ja luotettavasti kumppanuutta hakevat osapuolet löytävät toisensa, riippuu hyvin paljon kyseisen toimialan rakenteesta ja siitä, onko toimiala uusi vai vanha, perinteinen ala. Kun osapuolet ovat saaneet kontaktin toisiinsa, alkaa keskinäisen luottamuksen rakentaminen toisen yrityksen toimintaa kohtaan. Luottamuksen perusteena ovat yritysten toimintakulttuurien, arvojen ja henkilökemioiden lisäksi edellisessä vaiheessa havaitut yhteiset intressit sekä toisen yrityksen tarkoitusperien ja aikomusten hyväksyminen. Nämä seikat todennetaan usein sopimusteitse. (Kiiskinen ym. 2002, 118.) Kumppanuuden tuloksena on kummankin osapuolen saama lisäarvo, joka syntyy useimmiten loppuasiakkaalta saatavana parempana hintana ja/tai tuotantokustannusten alenemisena. Kumppanuuden tuoman lisäarvon määrää myös seurataan aktiivisesti. Nämä kolme vaihetta ovat harvoin peräkkäisiä, vaan ne lomittuvat toisiinsa ja kytkeytyvät yhteen jatkuvan kumppanuuden arviointi- ja valintaprosessin kautta. (Kiiskinen ym. 2002, 118.) 4.3 Kumppanuus metsäalan urakoinnissa Metsäalalla kumppanuuden kehittämisen lähtökohtana on lähes aina vanha, vuosia kestänyt sopimussuhde toimijoiden välillä, jossa on jo syntynyt luottamus toisen yrityksen toimintaa kohtaan. Yhteistoiminnan luonnetta halutaan syventää tietoisesti kohti kumppanuutta parantamalla esimerkiksi osapuolten välistä tiedonkulkua, panostamalla suhteen pysyvyyteen ja kehittämällä toimintaa yhdessä. Metsäyhtiöiden kumppanuutta kohtaan kohdistaman kiinnostuksen taustalla on puunhankinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja vaatimustason nousu. Esimerkiksi näistä voidaan ottaa vaatimukset ympäristöasioiden huomioimisesta puunkorjuussa ja kasvaneet vaatimukset puutavaran laadulle asiakastehtaiden taholta. Vaatimustason nousu pakottaa kaikki toimijat kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja henkilöstön koulutustarve kasvaa. Toiminnan muuttuminen nopearytmisemmäksi vaatii metsäyhtiöitä panostamaan lisää yrittäjäkohtaiseen ohjaukseen. Tuotteiden ja palvelujen laadun tehokas seuranta ja parantaminen tarvitsevat myös resursseja sekä tuottajalta että tilaajalta.

25 20 Tämän kehityksen myötä metsäyhtiöissä on nähty tarpeelliseksi kehittää yhtiön ja yrittäjien välistä yhteistyötä toiminnan joustavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Pitkälle viety kumppanuussuhde muutamien alue-/avainyrittäjien kanssa vähentää puunhankintaorganisaation kustannuksia vähentyneinä hallinto- ja yrittäjien toiminnan ohjauskustannuksina. Yrittäjien taholta kiinnostus kumppanuuteen urakanantajan kanssa on suurta. Högnäsin (2000) tekemissä tutkimuksissa lähes kaikki haastatellut metsäalan korjuu- ja kuljetusyrittäjät olivat kiinnostuneita syventämään yhteistyötä urakanantajansa kanssa kohti kumppanuutta. Tärkeimmiksi kumppanuutta puoltaviksi seikoiksi mainittiin liikesuhteen jatkuvuus ja vakaus. 4.4 emetsä-verkkopalvelun vaikutus lisäarvon syntymiseen Olettamuksena on, että mikäli yrittäjät käyttävät emetsä-palvelua aktiivisesti ja tuntevat siitä olevan apua yrityksensä toiminnalle, on palvelusta syntynyt heille lisäarvoa. Eräänä tämän tutkimuksen lähtökohtana on todentaa ja mitata emetsä-palvelun korjuu- ja kuljetusyrityksille tuottamaa lisäarvoa. Stora Ensolle emetsä-verkkopalvelun käyttöönoton voidaan olettaa tuottavan lisäarvoa seuraavien seikkojen myötä: - Sidosryhmäviestintä tavoittaa kohderyhmänsä entistä nopeammin ja kattavammin. Sidosryhmäviestinnän panos/tuotos tehokkuus paranee ainakin pitkällä aikavälillä. - Sisäinen markkinointi tavoittaa yrittäjät entistä tehokkaammin. Tällöin yrittäjien sitoutuminen Stora Enson arvoihin ja toimintatapaan paranee. - Yrittäjien sitoutuminen arvoihin ja toimintatapaan tekee heistä entistä tehokkaampia Stora Enson arvojen ja toiminnan markkinoijia muita sidosryhmiä, kuten metsänomistajia kohtaan. - Mikäli emetsä-palvelu parantaa yksittäisen yrityksen työnlaatua edes hieman, on siitä merkittävää taloudellista hyötyä koko Stora Enson puunhankinnan mittakaavassa vähentyneinä toiminnan virhekustannuksina.

26 5 TIETOVERKOT SIDOSRYHMÄVIESTINNÄSSÄ Verkkopalvelun on tuettava yrityksen toimintaa Verkkoviestinnän, niin kuin kaiken muunkin viestinnän, on oltava suunnitelmallista. Sen on pohjauduttava yrityksen suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Yrityksellä voi olla erityinen Internet-strategia tai sen liiketoiminta-, markkinointi-, palvelu- ja viestintästrategioissa voi olla ja tulisikin olla huomioitu verkkopalvelun tarpeet ja tavoitteet. Myös verkkoviestinnän tulee noudattaa ulkoasultaan ja arvomaailmaltaan yrityksen muun viestinnän ilmettä ja arvomaailmaa. (Jussila & Leino 1999.) Stora Enso on emetsä-palvelussaan selvästi pyrkinyt noudattamaan samaa visuaalista linjaa, joka sillä on muussa viestinnässään. Palvelu helpottaa myös sidosryhmille suunnatun viestinnän toteuttamista. 5.2 Verkkopalvelun käyttö sidosryhmäviestinnässä Sidosryhmät ovat merkittävä kohderyhmä yrityksen viestinnässä. Tätä viestintää ei kuitenkaan tehdä omien tuotteiden ja palveluiden tarjoamiseksi, vaan sidosryhmien toiminnan tukemiseksi. Sidosryhmäviestintä tukee epäsuorasti yrityksen omaa toimintaa. Siihen käytetyt rahamäärät ovat yleensä huomattavasti markkinointiviestintään käytettyjä rahamääriä pienempiä, joten kustannustehokkuudesta ja suoranaisista säästöistä on tullut verkkoon siirretyn sidosryhmäviestinnän tunnetuin etu. Sidosryhmäviestinnän siirtämistä verkkoon perustellaan usein vain ja ainoastaan kustannussäästöillä, vaikka sillä on useita muitakin etuja. Verkkopalvelun avulla sidosryhmäviestintä kehittyy, siitä tulee tehokkaampaa ja se lisää sidosryhmien sitoutumista yritykseen. (Jussila & Leino 1999, 72.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 vakiokysymykset: Varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä

SKAL Kuljetusbarometri 2/2015 vakiokysymykset: Varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä vakiokysymykset: Varovaista toiveikkuutta kannattavuuden kehityksestä 2 3 4 5 Liikevaihto: tarkastelu jäsenyhdistyksen mukaan Onko yrityksenne liikevaihto viimeisen neljän kuukauden aikana (tammi-huhtikuu)

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit

Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus FSC- ja PEFC-standardit Timo Soininen Pääarvioija, Tuotepäällikkö FSC CoC 1 Julkinen Yllättikö puun alkuperän hallinnan vaatimus Esittely Timo Soininen Metsäteollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Pekka T. Rajala, Ex-Kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä Maaseudun hyvä tulevaisuus -seminaari Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä, Tehokas puuhuolto 2025

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 4a/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 215 Metsätehon tuloskalvosarja 4a/216 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Optima-päivä

Optima-päivä Optima-päivä 6.11.2014 Open Badge -konsepti yrityksen tuotekoulutuksissa mainio mahdollisuus vai hankala haaste? johan.boholm@raisoft.com Oy Raisoft Ltd www.raisoft.com PL 144, 67101 Kokkola Puh. 0207

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT

MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi.

Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Henkilö- ja yrityskohdentaminen rekrytoivissa koulutusohjelmissa sekä niihin liittyvien palveluiden myynti ja markkinointi. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/31689321.aspx Ulkoinen hankinta

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

A7-0276/185

A7-0276/185 2.10.2013 A7-0276/185 Tarkistus 185 Lorenzo Fontana EFD-ryhmän puolesta Mietintö A7-0276/2013 Linda McAvan Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti COM(2012)0788

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä Vappututkimus 2012: Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä 26.4.2012 Suomalaisen Työn Liitto Yritysten internetin käyttö välineenä työpanosten ostamisessa ja myymisessä

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli. Lasse Nykänen VTT Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli Lasse Nykänen VTT Vastuullisuus Triple bottom line: economic, social and environment Lähtökohta vastuullisuusmallin kokeilututkimuksissa: Turvallisuus,

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä

Avoin lähdekoodi hankinnoissa Juha Yrjölä Avoin lähdekoodi hankinnoissa 9.6.2016 Juha Yrjölä Mitä on avoin lähdekoodi? 1. Lähdekoodi tulee jakaa ohjelmiston mukana tai antaa saataville joko ilmaiseksi tai korkeintaan luovuttamiskulujen hinnalla.

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Riskienhallinta toimitusprojekteissa PVLOGL, Tampere 13.4.2016 Luennoitsijasta Jouko Saikkonen, DI Osastoinsinööri IlmavE 1987 2008 Kaukovalvontatutkahankinta 1987

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS:

Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: Metsäalan Johtamisakatemia järjestetään Majvikin kongressikeskuksessa Kirkkonummella. KATSO MYÖS: www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ 1 Ihmisten motivaatio ja osaaminen ratkaisevat sen, kuinka hyvin

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot