Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus

Transkriptio

1 LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 1 (2) Sisällysluettelo 1 Johdanto Natura-arvioinnin tarveharkinta Yleistä Arvioinnin kriteerit Aineisto Puruveden rantayleiskaavan muuttaminen Yleistä Kaavan sisältö Puruvesi (FI ) Yleistä Suojeltavat luontotyypit Luontodirektiivin liitteen II lajit Lintudirektiivi liitteen I lajit ja muuttolinnut Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Vaikutukset Vaikutukset luontotyyppeihin Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Saimaannorppa Yhteisvaikutukset Korpelan tilan asemakaava Lomarastin ranta-asemakaavamuutos Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma Johtopäätös ja yhteenveto Lähteet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 2 (2) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 1 (15) Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus Natura-tarvearviointi 1 Johdanto Puruveden rantayleiskaava hyväksyttiin Kesälahden kunnanvaltuustossa Kaava laadittiin yhtä aikaa Kerimäen ja Punkaharjun kuntien kanssa. Kesälahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt Puruveden rantayleiskaavaan tehdyt muutokset Tehtävällä Puruveden rantayleiskaavamuutoksella tehdään yleiskaavaan kymmeneen kohdealueeseen muutos. Kaavamuutoksessa siirretään muun muassa voimassa olevassa yleiskaavassa virheelliseen paikkaan osoitettua olemassa olevan lomaasunnon rakennuspaikkaa oikealle, olemassa olevien rakennusten mukaiselle paikalleen, osoitetaan yksi uusi matkailupalveluiden alue sekä osoitetaan kaksi arvokasta harjualuetta. Muutosalueet nrot 1-6 ja 8 ja 10 rajautuvat Natura 2000-verkostoon kuuluva Puruveden alueeseen (FI , kuva 1). Kaavaa laadittaessa ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan välillisistä ja välittömistä vaikutuksista Natura -alueisiin. Kaavatyöhön liittyen tehtävänä oli laatia arvio kaavamuutoksen vaikutuksesta Puruveden Naturaalueen luontoarvoihin. Kuva 1. Muutosalueet ja Natura-alueen sijainti. Työ on ns. Natura-tarveharkinta, missä esitetään suunnitelman kuvaus, vaikutukset Natura-alueiden luontoarvoihin vaikutusten merkittävyyden arviointi ja esitetään arvio siitä, että onko tarpeellista laatia luonnonsuojelulain :n mukainen Naturaarviointi. Natura-arvioinnin tarveharkinnasta on vastannut FM biologi Jari Kärkkäinen FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:stä.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 2 (15) 2 Natura-arvioinnin tarveharkinta 2.1 Yleistä Tarveharkinnassa esitetään johtopäätös, että 1. suunnitelma ei heikennä Natura-arvoja, Natura-arviointia ei tarvita tai 2. hanke heikentää Natura-arvoja ja Natura-arviointi on tehtävä. Mikäli ilmenee, että vaikutus on epävarma, on Natura-arviointi myös tehtävä. Natura-tarvearvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Arviointi kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPA-alueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura-tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI-alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura-aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. 2.2 Arvioinnin kriteerit Luonto- tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Euroopan komission julkaisemassa ohjeessa (Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset) todetaan, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos: Suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa. Olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta. Luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta. Ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Luontodirektiivin 6 artiklan 3. kohta määrää, että viranomaiset saavat hyväksyä hankkeen tai suunnitelman vasta varmistuttuaan siitä, että se "ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 3 (15) Komission tulkintaohjeessa todetaan että koskemattomuus tarkoittaa "ehjänä olemista". Tällöin on kyse siitä, että voiko alue hankkeesta tai suunnitelmasta huolimatta pitkälläkin tähtäyksellä säilyä sellaisena, että sen suojelutavoitteisiin kuuluvat luontotyypit eivät mainittavasti supistu ja suojeltavien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Tämä korostaa, että hanke tai suunnitelma ei saa uhata alueen koskemattomuutta eli koko Natura alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Myös niiden luontotyyppien ja lajien kantojen täytyy säilyä elinvoimaisena, joiden vuoksi alue on valittu Naturaverkostoon. Eheyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.: elinpiirit ruokailu- ja pesimäalueet ravinne- ja hydrologiset suhteet ekologiset prosessit populaatiot Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta on esitetty taulukossa 3. Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 2.3 Aineisto Selvitys on tehty olemassa olevan aineiston pohjalta. Arvioinnissa käytettyjä lähteitä ovat Natura-tietolomake, aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Näistä tärkein on Punkaharjun ja Puruveden suojelualue- ja tutkimusmetsäkokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma (Lausuntoversio , Metsähallitus 2009). Lisäksi oli käytettävissä Korpelan ja Lomarastin asemakaavojen Natura-tarvearviointiraportit (Torri 2012 ja Haakana 2013).

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 4 (15) 3 Puruveden rantayleiskaavan muuttaminen 3.1 Yleistä 3.2 Kaavan sisältö Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille maanomistajien hakemuksesta ja kunnan päätöksellä. Kaavan vireilletulosta on päätetty Kesälahden kunnanhallituksessa Kaavamuutoksella siirretään voimassa olevassa yleiskaavassa virheelliseen paikkaan osoitettua olemassa olevan loma-asunnon rakennuspaikkaa oikealle, olemassa olevien rakennusten mukaiselle paikalleen. Rakennuspaikka muutetaan samalla uuden sijaintinsa mukaisesti ei-omarantaisesta rakennuspaikasta omarantaiseksi rakennuspaikaksi. Samassa yhteydessä poistetaan samalla tilalla sijaitseva uusi loma-asunnon rakennuspaikka sekä tarkistetaan tilalla sijaitsevan venevalkaman aluerajausta. Tämän lisäksi kaavamuutoksella laajennetaan yhtä olemassa olevaa loma-asunnon rakennuspaikkaa, tehdään neljä käyttötarkoituksen muutosta loma-asunnoista vakituiseksi asunnoksi, osoitetaan kolme vedenottamoaluetta ja kaksi vedenottamon suojaaluetta, osoitetaan yksi uusi ei-omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka, laajennetaan yhtä matkailupalveluiden aluetta, osoitetaan yksi uusi matkailupalveluiden alue sekä osoitetaan kaksi arvokasta harjualuetta. Muutoskohteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Muutosalueet.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 5 (15) Muutosalueet ja tehtävät muutokset: 1) Kaavamuutoksella muutetaan yhden olemassa olevan loma-asunnonrakennuspaikan (RA) rajausta, poistetaan uusi loma-asunnon (RA) rakennuspaikka ja muutetaan venevalkaman aluerajausta (LV). 2) Kaavamuutoksella muutetaan loma-asunnon rakennuspaikka (RA) vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) ja suurennetaan rakennuspaikan kokoa. Kuva 3. Muutoskohteet 1 ja 2. Loma-asuntoalue (RA), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), venesatama/venevalkama (LV) ja vakituinen rakennuspaikka (AO). 3) Kaavamuutoksella laajennetaan yhtä loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA). Kuva 4. Muutoskohde 3.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 6 (15) 4) Kaavamuutoksella laajennetaan matkailupalveluiden aluetta (RM). RM-alueelle on laadittava asemakaava. Alue on toiminut aiemmin Martelan henkilökunnan lomanviettopaikkana. Alueella toimii nykyään Kiinteistö Oy Kesälahden Lomarasti. Asemakaavoitus on käynnistetty ja asemakaavaluonnos oli nähtäville Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan tilan Lomarasti lisärakentamismahdollisuudet osoittamalla alueelle matkailupalvelutoimintaa myös tilan takamaastoon. Kaavamuutoksesta on laadittu Natura-tarvearviointi (Torri 2012). Kuva 5. Muutoskohde 4. Kuva 6. Lomarastin asemakaava ( ).

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 7 (15) 5) Kaavamuutoksella osoitetaan kolme vedenottamoa (ET), vedenottamoiden suojaalue (pv/s), arvokas harjualue (MY-2 ja MY-3) sekä laajennetaan kaava-aluetta maa- ja metsätalousalueen osalta (M-1). Kuva 7. Muutoskohde 5. 6) Kaavamuutoksella osoitetaan uusi ei-omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka (AO) sekä arvokas harjualue (MY-2 ja MY-3). Kuva 8. Muutoskohde 6.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 8 (15) 8) Kaavamuutoksella osoitetaan matkailupalveluiden alue (RM). RM-alueelle on laadittava asemakaava. Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa ja kaavaluonnoksesta on laadittu Natura-tarvearviointi (Haakana 2013). Asemakaavan laatija Seppo Lamppu Tmi. 10) Loma-asunnon rakennuspaikan (RA) muuttaminen vakituisen asunnon rakennuspaikaksi (AO) poikkeamispäätöksen mukaisesti ja rajaaminen nykyistä kiinteistöjakoa vastaavaksi (42:6), loma-asunnon rakennuspaikan (RA) rajaaminen nykyistä kiinteistöjakoa vastaavaksi (42:5), maa- ja metsätalousalueen rajaaminen nykyistä kiinteistöjakoa vastaavaksi (42:7). Kuva 9. Muutoskohde 8 ja 10.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 9 (15) Kuva 10. Korpelan tilan asemakaavan luonnos Puruvesi (FI ) 4.1 Yleistä Puruveden Natura 2000-alue sijaitsee Kiteen ja Savonlinnan kaupunkien alueella. Alueen pinta-ala on ,4 hehtaaria ja se on yhteydessä Saimaan Pihlajaveteen kapeiden salmien kautta. Puruvesi on liitetty Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI-alue). Puruvesi on erittäin vähäravinteinen, karu ja kirkasvetinen järvi, jossa erilaiset harjumuodostelmat jakavat järven suuriin selkävesiin. Puruveden keskisyvyys on 8 metriä. Se kuuluu ultaraoligotrofisiin nuottaruohotyypin järviin, mikä tarkoittaa veden humuspitoisuuden ja ravinteikkuuden alhaista tasoa. Maisemallisesti Puruvesi on hyvin avara suurten selkien ja matalien rantojen vuoksi. Järven vesikasvillisuus on lähinnä upoksissa olevaa pohjaruusukekasvillisuutta (nuotta-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 10 (15) ruoho ja lahnaruoho) ja järvi on niin sanottu nuottaruohotyypin järvi. Rantakasvillisuus on vähäistä. Alueen saarten ja joidenkin mannerrantojen kasvillisuus on harjualueille tyypillistä karun ja kuivan kankaan männikköä. Kuva 11. Puruveden Natura-alue. 4.2 Suojeltavat luontotyypit Natura-tietolomakkeen mukaan suojelu kohdistuu seuraaviin luontotyyppeihin (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen I luontotyypit): Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) (pinta-alaosuus 97 %) Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (pinta-alaosuus alle 1 %) Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet -luontotyypin ominaispiirteisiin kuuluvat karun veden linnusto (kuikka, kalalokki, selkälokki, kalatiira ja koskelot) ja pohjaruusukekasvillisuus. Harjumuodostumien metsäiset -luontotyypin ominaispiirteisiin kuuluvat harjujen kasvillisuus ja eläimistö. Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyypin edustavuus ja luonnontila on arvioitu olevan eriomainen. Harjumetsien luontotyypin edustavuus on erinomainen ja luonnontila on hyvä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 11 (15) 4.3 Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-tietolomakkeen tiedoissa ei ole mainittuna luontodirektiivin liitteen II lajeja. Alueelta tavataan luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvaa saimaannorppaa. Valtioneuvoston tehdessä päätöstä Suomen Natura verkostoehdotuksesta ei Puruvedeltä ollut havaintoja saimaannorpasta, eikä lajia kirjattu kohteen suojeltaviin lajeihin. Saimaannorppa hävisi Puruvedeltä 1950-luvulla luultavimmin metsästyksen seurauksena. Laji levisi uudestaan 2000-luvun loppupuolella Puruvedelle. Puruvedellä ei vielä ole havaittu syntyneitä kuutteja, mutta alueella elää Metsähallituksen arvion mukaan 4-5 saimaannorppaa. Vaikka lajia ei mainita Natura-tietolomakkeessa, lajin osalta esitetään kuitenkin vaikutusarvio. 4.4 Lintudirektiivi liitteen I lajit ja muuttolinnut Natura -tietolomakkeen mukaan Puruveden Natura-alueen pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muuttoaikana tavattu seuraavat lintudirektiivilajit (Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji): Kaakkuri (Gavia stellata) Kalatiira (Sterna hirundo) Kuikka (Gavia arctica) Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Metso (Tetrao urogallus) Vesipääsky (Phalaropus lobatus) Samoin seuraavat lintudirektiivi liitteen I lajit, joita ei ole mainittu Natura tietolomakkeessa, on todettu pesivän tai ruokailevan Natura alueella: Kalasääski (Pandion haliaetus) Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) Ampuhaukka (Falco columbarius) Kaulushaikara (Botaurus stellaris) Valkoselkätikka (Dendrocopos leucotus) Kurki (Grus grus) Palokärki (Dryocopus martius) Teeri (Tetrao tetrix) Pyy (Bonasa bonasia) Lisäksi Natura -alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat, lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat lintulajit (Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut): Pikkulokki (Larus minutus) Härkälintu (Podiceps grisegena) 4.5 Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden eteläosa kuuluu rantojensuojeluohjelman kohteisiin. Vahvistetussa seutukaavassa Puruvedellä on arvokas vesistöalue -rajaus, joka noudattaa melko tarkasti rantojensuojeluohjelman rajausta. Alueeseen kuuluu myös Hytermän saari, joka on valtion omistuksessa. Lisäaluetta ovat rantojensuojeluohjelman ulkopuoliset vesialueet.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 12 (15) Pääasialliset suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelu-, rakennus-, maa-aines-, kalastus- ja vesilaki. 5 Vaikutukset 5.1 Vaikutukset luontotyyppeihin Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet Kaavamuutoksella ei ole suoria haitallisia vaikutuksia Natura-alueella oleviin luontotyyppeihin. Kaavamuutoksesta syntyvät vaikutukset ovat epäsuoria. Kaavan toteuttamisen keskeisemmät vaikutukset ovat Vesistöön kohdistuva kuormitus vähäisesti kasvaa. Vesiliikenteen ja ranta-asumisen häiriö luontotyypin ominaislinnustoon hieman lisääntyy. Kaavamuutoksen seurauksena ei rantavyöhykkeen nykytila muutu juurikaan, eikä luonnontilainen rantavyöhykkeen levinneisyys muutu. Tämän takia myös luontotyypin ominaispiirteisiin kuuluvan pohjaruusukekasvillisuuden levinneisyydessä ei tapahdu muutoksia. Vesistöön kohdistuva kuormitus ei juuri lisäänny, koska kiinteistöjen jätevesien puhdistus tapahtuu rakennuspaikalla tai kiinteistöt liitetään kunnalliseen viemäröintiin. Kaavassa on omat vesihuoltoa koskevat määräykset. Merkittävimmät kuormittajat ovat RM-alueet. Asemakaavamääräysten mukaan kaikki jätevesiä tuottavat rakennukset tulee liittää kunnalliseen vesihuoltojärjestelmään. Hulevesivaikutus hieman kasvaa, mutta ei merkittävästi. Uusi rakentaminen muuttaa erittäin vähän Puruveden valuma-alueen luonnetta. Myös rakentamisen yhteydessä tapahtuva lyhytaikainen kiintoainekuormituksen lisääntyminen on hyvin vähäistä. Tämä johtuu siitä, että rakennettavia kohteita on vähän ja osa rakentamista ei tapahdu aivan rannan tuntumassa. Lisäksi vesiliikenteen suoria vaikutuksia vesiluontotyyppiin voidaan pitää erittäin vähäisenä. Rakentamisvaiheessa teiden ja pysyvien rakenteiden rakentaminen aiheuttaa useimmiten tilapäistä, mutta paikallisesti häiritsevää melua. Myös ranta-asuminen loma- tai pystyväasutus tuottaa luonnonvaraiselle eläimistölle häiriötä. Häiriö syntyy etupäässä ihmisten liikkumisesta tontilla. Häiriö keskittyy loma-asunnon tai pysyvän asunnon lähiläheisyyteen (noin m). Häiriö ei vaikuta luontotyypin ominaislintujen kantoihin, koska niiden pesimä- ja lepäilypaikat sijoittuvat riittävän kauaksi muutoskohteilta. Veneilyn tuoma häiriö linnustolle hieman lisääntyy, mutta ei merkittävästi. Yhteenvetona voidaan todeta, että luontotyypille ominaisten lajien kannat pääsääntöisesti säilyvät elinvoimaisena, luontotyypille omaispiirteet säilyvät ja luontotyypin levinneisyys, rakenne ja toiminta eivät muutu Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Tähän luontotyyppeihin kaavamuutoksen toteuttamisen vaikutukset jäävät hyvin vähäiseksi. Kaavamuutos tuo vähäisesti retkeilyä suosituille harjusaarille (Petri ja Hytermän), jonka seurauksena kasvillisuuteen kohdistuu kulumista. Tämä ei tuota merkittävää haittaa.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 13 (15) Saimaannorppa Havainnot saimaannorppien makuupesäpaikoista Puruvedellä eivät sijoitu kaava-alueen muutospaikkojen läheisyyteen. Saimaannorppien makuupesäpaikkojen ja muutospaikkojen välisestä etäisyydestä johtuen kaavan muutoksesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia norpan elämään. Tulevaisuudessa myös poikaspesät tulevat sijoittumaan makuupesien läheisyyteen, näin ei kaavan toteutuminen heikennä myös lajin pesintämahdollisuuksia alueella Vaikutukset alueen eheyteen Kaavamuutoksen toteutuminen seurauksena Puruveden Natura-alueen suojeltavien luontotyyppinen levinneisyys ei supistu ja luontotyypin ominaislajistoon kuuluvien lajien populaatiot pystyvät kehittymään suotuisasti tai vähintään säilymään nykyisellä tasollaan. Kaavamuutos tuottaa hyvin vähäinen kielteisiä vaikutuksia hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyypille ja vaikutus alueen eheyteen ei ole merkittävä. 5.2 Yhteisvaikutukset Korpelan tilan asemakaava Tehdyn arvioinnin mukaan asemakaavan toteutuminen ei heikennä harjumetsien luontoarvoja. Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet -luontotyypille ei muodostu ravinne- ja kiintoainepäästöjä, koska kaava-alue liitetään vesihuoltoverkostoon. Lisäksi rakentamisvaiheessa ei muodostu merkittävää kuormitusta ja vaikutus on lyhytkestoinen. Kuormitusta vähentää myös se seikka, että rakentaminen ei tapahdu aivan rannalla, vaan rannan ja rakennetavan alueen väliin jää 200 metrin levyinen metsäinen alue. Arvioinnin mukaan Korpelan asemakaavan toteutuminen ei tuota merkittävää haittaa Puruveden Natura-alueen luonnonarvoille, eikä luonnonsuojelulain mukaista Naturaarviota ole tarpeen tehdä (Haakana 2013) Lomarastin ranta-asemakaavamuutos Lomarastin ranta-asemakaavamuutoksen vaikutuksista Puruveden Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu päivätyssä raportissa (Torri 2012). Asemakaavan toteutuminen ei heikennä harjumetsien luontoarvoja. Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyypille kohdistuva ravinnekuormitus ei juuri kasva. Asemakaava-alueen jätevedet ohjataan kunnalliseen jätevesiverkostoon. Rakentamistoimet on lisäksi määrätty toteutettavan siten, että mahdollisimman vähän rikotaan maanpintaa tai kaadetaan puustoa. Arvioinnin mukaan Lomarastin ranta-asemakaava ei merkittävällä tavalla heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Puruvesi on sisällytetty osaksi Natura verkostoa Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelman laatiminen on käynnistynyt Se toteutetaan välisenä aikana. Suunnitelma tuottaa ehdotukset tarvittavista vesiensuojelutoimista ja niiden toteuttaminen parantaa luontoarvojen säilymistä Natura-alueella.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 14 (15) Yhteisvaikutus Edellä esitetyt suunnitelmat eivät yhdessä yleiskaavamuutoksen kanssa muodosta merkittävää haittaa Puruveden luontoarvoille. 6 Johtopäätös ja yhteenveto Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus kohdistuu kahdeksaan paikkaan, jotka rajautuvat Puruveden Natura-alueeseen. Kaavan toteutumisen vaikutukset eivät muuta Puruveden Natura-alueen ekologisia rakenteita ja ominaispiirteitä. Alueen suojeltaviin luontotyyppeihin vaikutukset ovat olemattomat tai vähäiset. Kaavan toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Puruveden Natura-alueen luontoarvoja. Kaavan toteuttamisesta ei näin ollen aiheudu luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura suojelualueverkostoon, eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista varsinaista Naturaarviointia tarpeen ole laatia. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 2: Natura-tarvearviointi 15 (15) 7 Lähteet Euroopan komission 2000: Natura alueiden suojelu ja käyttö - luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Haakana, H. 2013: Korpelan tilaan asemakaavan Natura-arviointi. TOIMI ympäristöalan asiantuntija. Natura tietolomake, Puruvesi (FI ). Norppakanta 2013, Metsähallitus ( /fi/luonnonsuojelu/lajitjaluontotyypit/uhanalaisetelaimet/saimaannorppa/hyljekanta20 13/Sivut/default.aspx) OIVA-paikkatietokanta, Ympäristöhallinto. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Helsinki. Torri, K. 2012: Lomarasti. Arvio ranta-asemakaavamuutoksen vaikutuksista Puruveden Natura-alueen luontoarvoihin. Ramboll Finland Oy. Ympäristöministeriö Saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma.