Lausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:

Transkriptio

1 Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi Päiväys Kuvat päivitetty Viite BJ Sivu 1 (9) LIITE 6 Laati: Soile Turkulainen NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI: ÄÄNEKOSKEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN SEKÄ HONKOLAN YLEISKAAVAN JA SUMIAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 JOHDANTO Äänekosken kaupungin kaikille taajamatoimintojen ulkopuolella oleville ranta-alueille on laadittu rantaosayleiskaavat vaiheittain ja osa-alueittain. Työ alkoi vuonna 1993 ja kilometrejä kaavoissa on kaikkiaan noin 700. Vuosina 2007 ja 2009 kaupunki teki päätökset voimassa olevien rantayleiskaavojen ajantasaistamisesta ja yhdistämisestä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ( ) on todettu, että kaava-alueelle sijoittuvien Natura-alueiden osalta on tarpeen tehdä luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittaman Natura-arvioinnin tarvearviointi, jos maankäyttö muuttuu. Natura-verkostoon kuuluvia kohteita on alueelle kuusi ja ne kaikki on otettu mukaan tähän tarkasteluun. Luonnonsuojelulain mukainen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy, mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä (Ympäristöministeriö 2009). Vaikutusten arviointi koskee myös Natura-alueen ulkopuolisia hankkeita ja siinä tulee ottaa huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset. Jos edellä mainittuja vaikutuksia ei tule, niin arviointia ei tarvita. Varsinaisen päätöksen Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta tekevät ympäristöviranomaiset. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Natura-tarvearviointi tehtiin olemassa olevan aineiston pohjalta asiantuntija-arviona. Arviointia tehdessä on otettu huomioon ympäristöhallinnon ohjeistus Naturaarvioinnin suoritustavasta (Söderman 2003, Ympäristöministeriö 2009). Työtä varten oli käytettävissä päivätty kaavaselostus ja otteet kaavakartasta (Pöyry Finland Oy 2012). Natura-alueista olivat käytettävissä kohdekuvaukset (Keski- Suomen ELY-keskus 2011). Vaikutusarviointi kohdistuu kohdekuvauksissa mainittuihin luontotyyppeihin ja luontodirektiivin liitteen II lajeihin silloin, kun alue sisältyy Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella (aluetyyppi SCI), ja lintudirektiivin liitteen I lintuihin ja säännöllisesti tavattaviin muuttolintuihin silloin, kun alue sisältyy Natura-verkostoon lintudirektiivin perusteella (aluetyyppi SPA).

2 2 Työn epävarmuustekijänä voidaan pitää yleiskaavatasoisen maankäyttösuunnitelman yleispiirteisyyttä, mistä johtuen kaikkia kaavan vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa vielä ennakoida. Hankkeen vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on sovellettu varovaisuusperiaatetta, jonka perusteella epäselvissä tapauksissa vaikutukset arvioidaan vakavimman mahdollisesti aiheutuvan haitan mukaan. 3 KAAVAAN LIITTYVÄT NATURA-ALUEET JA NIIHIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 3.1 Natura-alueet Natura verkostoon kuuluvat seuraavat kohteet kaava-alueella (kuva 1): Kohde 2. FI Ison-Särkijärven metsä -Metsonkangas Kohde 3. FI Keiteleen Listonniemi, Kohde 4. FI Kivetyn alue, Kohde 5. FI Pyhäjärvi, Kohde 6. FI Vatianjärven-Saraaveden alue Kohde 7. FI Myllykankaan metsä

3 3 Kohde 3. Kohde 3. Kohde 5. Kohde 7. Kohde 2. Kohde 6. Kuva 1 Äänekosken Natura-alueet. 3.2 Kohde 2. Ison Särkijärven metsä - Metsokangas Natura-alueen kuvaus (Keski-Suomen ympäristökeskus 2007): Alueen koodi: FI Pinta-ala: 53 ha Kunta: Äänekoski Aluetyyppi: SCI

4 4 Äänekoskella sijaitsevat Ison Särkijärven metsä ja Metsokangas ovat vanhan metsän alueita. Ison Särkijärven metsä on osittain mänty- osittain kuusivaltaista metsää. Alueeseen kuuluu lisäksi kaksi lampea, korpipuro ja edustava lähteikköalue. Metsokangas puolestaan on pääosin mustikkatyypin metsää, soistuneilla alueilla on metsäkortekorpea. Alueella on pieniä lehtomaisia laikkuja. Puustossa on paikoin vanhoja haapoja, pökkelöitä ja maapuita runsaasti. Alueella on merkitystä vanhojen metsien suojelussa. Vaikka kohteet ovatkin pienialaisia, on niillä useita eri metsätyyppejä ja myös suon ja kankaan vuorottelua, Ison Särkijärven alueella on myös lampia ja lähteikköalue. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (% pintaalasta): Humuspitoiset lammet ja järvet 14 Vuorten alapuoliset tasankojoet 1 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0 *Boreaaliset luonnonmetsät 65 *Puustoiset suot 19 Suojelun toteutuskeinona kohteessa on luonnonsuojelulaki. Kaavaratkaisun kuvaus Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Kaksisosaisesta Natura-alueesta Ison Särkijärven osa kuuluu kaava-alueeseen. Itäisempi osa Iso Karvalammen luoteispuolella ei kuulu kaava-alueeseen. Voimassa olevassa kaavassa Isolle Särkijärvelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Alueella ei myöskään ennestään ole olemassa olevia rakennuspaikkoja. Myöskään nyt laadittavassa kaavassa ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja.

5 5 Natura-tarvearviointi: Ison Särkijärven metsä - Metsokangas -Natura-alue on osoitettu kaavassa. Naturaalueelle tai sen läheisyyteen ei ole kaaavassa osoitettu rakentamista tai muuta muuttuvaa maankäyttöä, jolla voisi suoraan tai välillisesti esimerkiksi vesitaloudessa tapahtuvien muutosten kautta olla vaikutuksia Natura-alueelle. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. 3.3 Kohde 3. Keiteleen Listonniemi Natura-alueen kuvaus (Keski-Suomen ympäristökeskus 2008): Alueen koodi: FI Pinta-ala: 1606 ha Kunta: Äänekoski, Viitasaari, Vesanto Aluetyyppi: SCI ja SPA Keiteleen Listonniemi sijaitsee Keski-Keiteleellä, jossa vesi on vähäravinteista, kirkasta ja happitilanteeltaan hyvä. Lievää säännöstelyä lukuun ottamatta järvi on varsin luonnontilainen. Kallioperää hallitsevat kvartsi- ja granodioriitti. Maaperä on moreenia ja se muodostaa alueelle useita drumliineja. Naakelinmäki on yli 210 mmpy kohoava vuori Listonniemen kärkiosissa. Alueen rannat ovat pääosin kivikkoisia, mutta myös silokalliorantoja esiintyy. Keitele kuuluu ruokojärvityyppiin, mutta etenkin niukkakasvustoisilla rannoilla esiintyy myös pohjaversoiskasvillisuutta. Arvokkaaseen linnustoon kuuluu tyypillistä selkävesilinnustoa kuten kuikka ja selkälokki. Saarten linnustoon kuuluu myös riekko. Useissa saarissa kasvaa metsälehmusta ja paikoin

6 6 metsä on ikääntyvää sekametsää josta löytyy myös vanhan metsän arvoja. Naakelinmäellä esiintyy myös lehtokasvillisuutta. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (% pintaalasta) ja lajit: Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 63 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 3 Kallioiden pioneerikasvillisuus 1 *Boreaaliset luonnonmetsät 1 Boreaaliset lehdot 0 *Puustoiset suot 0 Lintudirektiivin liitteen I linnut: kalatiira kuikka metso palokärki pyy teeri uhanalainen laji Muuttolinnut: naurulokki nuolihaukka selkälokki tuulihaukka Suojelun toteutuskeinoina ovat: - Vesilaki: vesialueet - Luonnonsuojelulaki: valtaosa maa-alueista - Rakennuslaki: Niininiemen kärki - Metsälaki: Alue Naakelinmäen eteläosassa Kaavaratkaisun kuvaus Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Voimassa olevassa kaavassa Natura-alueen rajaus on osoitettu. Myös rantojensuojeluohjelma-alueet on osoitettu jo vanhassa kaavassa. Natura-rajauksen sisällä on käytetty käyttötarkoitusmerkintöjä SL-1, SL-2, SL-3, MT-1 (Mäntysaari). Listonniemen suurimman alueen sisällä on Natura-alueessa kuusi aukkoa, jotka on osoitettu vanhassa voimassa olevassa kaavassa loma-rakennusalueina RA ja RA-4 merkinnöin. Lisäksi vanhassa kaavassa sijaitsee kokonaan tai osittain Natura-alueella 6 uutta lomarakennuksen paikkaa, jotka on osoitettu käyttötarkoitusmerkinnällä RA-4.

7 7 Kuva 2 Listonniemen Natura-alue vanhassa kaavassa. Kuva 3 Listonniemen Natura-alue uudessa kaavassa.

8 8 Kuva 4 Natura-alueella sijaitsevat rakennuspaikat. Nyt laadittavassa kaavassa voimassa olevan kaavan mukainen kaavaratkaisu on pidetty ennallaan. Natura-alueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Osa-aluemerkinnällä r on osoitettu rantojensuojeluohjelman alueita. Rantojensuojeluohjelman alueilla oleva rakennusoikeus, jota ei ole voitu siirtää tai toteuttaa on merkitty valtion korvattavaksi rantojen-suojeluohjelman toteuttamisperiaatteiden mukaan. Korvattavat rakennuspaikat on osoitettu uudessa kaavassa siten kuin ne on osoitettu vanhassa kaavassa. Korvattavia rakennuspaikkoja kaavassa on 13 kappaletta, jotka on jo korvattu. Uusia, vielä rakentamattomia rakennuspaikkoja Natura-alueella tai sen läheisyydessä (alle 200 metriä) on yhteensä 11 kappaletta ja näistä 6 kappaletta on kokonaan tai osittain Natura-rajauksen sisällä. Natura-tarvearviointi: Kaava ei aiheuta muutoksia voimassa olevan kaavaan Keiteleen Listonniemen Naturaalueella tai sen läheisyydessä. Natura-alueelle osoitetuille rakennuspaikoille ja korvattaville rakennuspaikoille on voimassa olevaan kaavassa ympäristöviranomaisten hyväksyntä. Kaava ei näin ollen todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. 3.4 Kohde 4. Kivetyn alue Natura-alueen kuvaus (Keski-Suomen ympäristökeskus 2008): Alueen koodi: FI Pinta-ala: 168 ha Kunta: Äänekoski Aluetyyppi: SCI ja SPA

9 9 Kivetyn alue sijaitsee Äänekosken kaupungin pohjoisosassa. Alueen muodostavat pienehköt vanhojen metsien suojelualueet ja arvokkaat pienvedet. Alue on yleisilmeeltään melko pienipiirteistä soiden ja kivikkoisten kankaiden mosaiikkia. Alueen vanhat metsät ovat havupuuvaltaisia, ympäristöstään selkeästi erottuvia VT- ja MT-kankaita. Niillä esiintyy aarnimetsien lintu- ja nisäkäslajistoa. Metsien lisäksi aluetta luonnehtivat monentyyppiset pienvedet ja pienialaiset suot. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (% pintaalasta) ja lajit: Niukka-keskiravinteiset järvet 0 Humuspitoiset lammet ja järvet 3 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0 *Boreaaliset luonnonmetsät 66 *Puustoiset suot 25 Luontodirektiivin liitteen II lajit: *liito-orava Lintudirektiivin liitteen I linnut: helmipöllö kaakkuri metso palokärki pohjantikka pyy varpuspöllö viirupöllö uhanalainen laji Suojelun toteutuskeinona kohteessa on luonnonsuojelulaki ja Iisjärven itärannalla rakennuslaki. Kaavaratkaisun kuvaus Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Natura-alue koostuu 23 erillisestä alueesta. Natura-alueet on osoitettu kaavassa SL-1 tai SL-2 aluevarauksin. Natura alueella ei ole ennestään rakennuspaikkoja eikä kaavassa ei ole osoitettu uutta rakentamista Natura-alueelle. Iisjärvellä (kuva 5) Naturaalueeseen kuuluu kahdeksan saaren ryhmä. Näistä saarista luoteisimman Tulisaaren luoteispuolelle Tuliniemeen on osoitettu uusi rakennuspaikka, joka sijoittuu n. 150 metrin päähän Natura-alueesta. Tämä rakennuspaikka on lähin uusi rakennuspaikka, joka kaavassa on osoitettu.

10 10 Kuva 5 Kivetun Natura-alueen rajaukset vanhassa kaavassa sinisellä.

11 11 Kuva 6 Kivetyn Natura-alueen rajaukset uudessa kaavassa sinisellä.

12 12 Kuva 7 Ote Iisjärveltä. Natura-alueet sinisellä rajauksella. Natura-tarvearviointi: Kivetyn Natura-alueen osa-alueet on merkitty kaavaan eikä niihin ole osoitettu rakennuspaikkoja tai muuten muuttuvaa maankäyttöä. Natura-alueen ulkopuolelle Iisjärvelle on osoitettu 19 uutta rakennuspaikkaa, jotka kaikki ovat voimassa olevan kaavan mukaisia. Kaava ei näin ollen todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja eikä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. 3.5 Kohde 5. Pyhäjärvi Natura-alueen kuvaus (Keski-Suomen ympäristökeskus 2005): Alueen koodi: FI Pinta-ala: 1935 ha Kunta: Saarijärvi,Äänekoski Aluetyyppi: SCI ja SPA

13 13 Pyhäjärvi on kirkasvetinen ja karu järvi, jonka happitilanne on hyvä. Säännöstelyä lukuun ottamatta Pyhäjärvi on varsin luonnontilainen ja sen saaristo on edustava näyte karusta selkävesiluonnosta. Kohteen kallioperä muodostuu happamista syväkivistä. Maaperää peittää vaihteleva paksu moreenikerros. Kallioperä on vain paikoin paljaana. Moreeni on varsin lohkareista ja kivistä, minkä vuoksi etenkin rannoilla esiintyy laajoja louhikoita ja kivikoita. Rantojen kasvillisuus on karua ja rannoilla on paikoin laajahkoja kasvipeitteettömiä rantakallioita. Ylempänä esiintyy jäkälä tai sammal-varpupeitteisiä tai jäkäläpeitteisiä silokallioita. Selkävesillä kasvillisuus on niukkaa koostuen lähes pelkästään uposlehtisistä kasveista kuten lahnaruohoista. Hiekkarannoilla kasvaa runsaasti nuottaruohoa. Iissalon saaressa on pienialainen lehto, jonka kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustakonnanmarja, kevätlinnunherne, lehto-orvokki ja lehtoarho. Kallioiden laelta avautuvat hienot järvimaisemat. Alueen eläimistö on tyypillistä karujen selkävesien lajistoa. Järven kalakanta on jonkin verran kärsinyt säännöstelystä. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (% pintaalasta) ja lajit: Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet 80 Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo 1 Boreaaliset lehdot 0 Luontodirektiivin liitteen II lajit: ei ole Lintudirektiivin liitteen I linnut: ampuhaukka helmipöllö kalatiira kuikka palokärki teeri Muuttolinnut: härkälintu naurulokki nuolihaukka selkälokki tuulihaukka Suojelun toteutuskeinoina ovat: - Luonnonsuojelulaki: maa-alueet (osa voi toteutua rakennuslailla vahvistetun rantayleiskaavan määräysten mukaisesti) - Vesilaki: vesialueet Kaavaratkaisun kuvaus Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Pyhäjärven Natura-alue koostuu useasta osasta. Suurin alue ulottuu osittain kaavaalueen länsireunaan. Etelämpänä kaava-alueelle osuus 7 pientä saarta tai luotoa. Vanhan kaava rakennuspaikat on osoitettu uudessa kaavassa samoille paikoille. Uusia rakennuspaikkoja vanhaan kaavaratkaisuun nähden ei ole lisätty Natura-alueelle eikä sen välittömään läheisyyteen. Rakennuspaikkojen rajoja on tarvittaessa korjattu vähäisissä määrin. Natura-alueelle Rumputtavansaareen on osoitettu kolme lomarakennuspaikkaa, joista yksi on toistaiseksi rakentamatta. Uusia, vielä rakentamatto-

14 14 mia rakennuspaikkoja Natura-alueella tai sen läheisyydessä (alle 200 metriä) on yhteensä 5 kappaletta ja näistä ovat kokonaan Natura-rajauksen sisällä on yksi, Rumputtavansaaren rakennuspaikka. Kuva 8 Rumputtavan saaren rakennuspaikat.

15 15 Kuva 9 Kaava-alueelle ulottuvat Pyhäjärven Natura-alueen pohjoinen alue vanhassa kaavassa.

16 16 Kuva 10 Kaava-alueelle ulottuvat Pyhäjärven Natura-alueen eteläiset alueet vanhassa kaavassa.

17 17 Kuva 11 Kaava-alueelle ulottuvat Pyhäjärven Natura-alueen pohjoinen alue uudessa kaavassa.

18 18 Kuva 12 Kaava-alueelle ulottuvat Pyhäjärven Natura-alueen eteläinen alue uudessa kaavassa Natura-tarvearviointi: Pyhäjärven Natura-alue on merkitty kaavaan eikä sen alueelle ole osoitettu voimassa olevaan kaavaan nähden uusia rakennuspaikkoja tai muuten muuttuvaa maankäyttöä. Natura-alueelle osoitetuille rakennuspaikoille on voimassa olevaan kaavassa ympäristöviranomaisten hyväksyntä. Natura-alueen läheisyydessä rakentaminen ei lisäänny niin, että se aiheuttaisi Natura-alueelle ulottuvia vaikutuksia. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. 3.6 Kohde 6. Vatianjärven-Saraaveden alue Natura-alueen kuvaus (Keski-Suomen ympäristökeskus 2007): Alueen koodi: FI Pinta-ala: 394 ha Kunta: Laukaa, Äänekoski Aluetyyppi: SCI Vatianjärven-Saraaveden alue on moniosainen kohde, joka sijoittuu Tarvaalankosken seutua lukuun ottamatta Laukaan Kanavareittiin kuuluvan vesistöreitin varrelle. Itse vesistöstä kohteessa on mukana kosket koskireitteineen: Luijankoski- ja Kapeenkoski, Kuusaankoski sekä Tarvaalankoski. Kosket on suojeltu koskiensuojelulain nojalla ja nykyisin ne kuuluvat Tarvaalankoskea lukuun ottamatta Keitele-Päijänne -

19 19 kanavareittiin. Koskien lisäksi kohteeseen kuuluu Vatianjärven ja Saraaveden rannoilta tai läheltä rantoja arvokkaita harjuja, kallioita, lehtoja, rantaluhtia, perinneympäristökohde ja Peukaloisen lintuvesialue. Vatianjärven pohjoisosassa on n. 1,5 km pitkä koskireitti, johon kuuluvat vuolasvirtaiset Luijankoski ja Kapeenkoski. Vatianjärven ja Saraaveden välissä oleva Kuusaankoski on Keski-Suomen suurimpia koskia. Kosken rannalla on lehtoa ja kaunista Kuusaan kylämiljöötä, sekä tosin myös kanavasulkurakennelmien toisenlaista maisemaa. Uiton loputtua Kuusaankoski on kunnostettu taimenen lisääntymisalueeksi. Tarvaalankosken kautta Saraaveteen laskevat vedet ovat peräisin Rautalammin reitin ja Lievestuoreenjärven vesistä. Kohteeseen kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan sisältyvä Oitinmäki, joka on geomorfologialtaan hyvin erikoinen 72,5 m korkea muodostuma. Lisäksi kohteeseen kuuluu Luijankosken-Kapeenkosken alueeseen liittyvät kapealakiset Luijanharju ja Kapeenharju, Vatianjärven itäpuolella oleva louhikkoinen harju Kattamäki sekä Tarvaalan alueella olevat harjumuodostumat Kirkkoniemi ja Aumamäki. Aumamäellä on luonnonsuojeluarvon lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä, sillä sen aumanmuotoista kumparetta on muinoin pidetty kokoontumispaikkana. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (% pintaalasta) ja lajit: Humuspitoiset lammet ja järvet 0 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 5 Vaihettumissuot ja rantasuot 4 Kasvipeitteiset silikaattikalliot 2 Kallioiden pioneerikasvillisuus 0 *Boreaaliset luonnonmetsät 2 Boreaaliset lehdot 0 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 9 Fennoskandian hakamaat ja kaskilaitumet 0 *Fennoskandian metsäluhdat 0 *Puustoiset suot 0 Luontodirektiivin liitteen II lajit: *liito-orava Lintudirektiivin liitteen I linnut: huuhkaja metso palokärki pyy uhanalainen laji uhanalainen laji Suojelun toteutuskeinoina ovat: - Kosket ja vesialueet: Koskiensuojelulaki, vesilaki - Rantayleiskaavojen SL -varaukset: Luonnonsuojelulaki - Luijanharju: Maa-aineslaki ja rakennuslaki - Kapeenharju ja läheiset rantayleiskaavan MU-alueet: Rakennuslaki - Oitinmäki, Kattamäki-Honkamäki: Maa-aineslaki, metsälaki - Aumamäki: Muinaismuistolaki, maa-aineslaki - Kirkkoniemi ja Kirkkosaari: Luonnonsuojelulaki - Saraakallio: Luonnonsuojelulaki - Aatula: Sopimus, EU:n maatalouden erityistuki

20 20 - Hiidenvuori: Rakennuslaki - Sammalistonlahti: Rakennuslaki - Ranginniemi: Luonnonsuojelulaki, rakennuslaki - Peukaloisen rannat: rakennuslaki Kaavaratkaisun kuvaus Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Vatianjärven-Saraaveden Natura-alueen kaavaratkaisu pysyy vanhan kaavan mukaisena. Natura-alueelle ei sijoitu rakennuspaikkoja. Natura-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuu (alle 200 m) yksi loma-rakennuspaikka (RA) ja kaksi matkailupalveluiden aluetta (RM-1), jotka kaikki ovat jo voimassa olevassa kaavassa. Kuva 13 Kaava-alueelle ulottuvat Vatianjärven-Saraaveden Natura-alueen osat vanhassa kaavassa.

21 21 Kuva 14 Kaava-alueelle ulottuvat Vatianjärven-Saraaveden Natura-alueen osat uudessa kaavassa. Natura-tarvearviointi: Vatianjärven-Saraaveden Natura-alue on merkitty kaavaan eikä maankäyttö muutu voimassa olevaan kaavan verrattuna sen läheisyydessä. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. 3.7 Kohde 7. Myllykankaan metsä Natura-alueen kuvaus (Keski-Suomen ympäristökeskus 2007): Alueen koodi: FI Pinta-ala: 33,9 ha Kunta: Äänekoski Aluetyyppi: SCI Myllykankaan metsä on lähes kauttaaltaan vuotiasta MT-tyypin kuusimetsää, jonka läpi virtaa saniaiskorven ympäröimä puro. Valtapuulajina kasvaa kuusta, ja lehtipuustoa on eniten alueen eteläosassa. Koivun lisäksi alueella on myös haapoja ja raitoja. Saniaskorvessa lahopuuta on runsaasti, muualla lahopuun määrä on vähäisempi. Alueen halkaisee metsätie. Alueen suojelun perusteena ovat seuraavat luontodirektiivin luontotyypit (% pintaalasta) Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja 1 *Boreaaliset luonnonmetsät 80 *Puustoiset suot 17

22 22 Suojelun toteutuskeinona kohteessa on luonnonsuojelulaki Kaavaratkaisun kuvaus Natura-alueella ja sen läheisyydessä: Kuva 15 Myllykankaan Natura-alueen sijoittuminen vanhaan kaava-alueeseen nähden.

23 23 Kuva 16 Myllykankaan Natura-alueen sijoittuminen uuteen kaava-alueeseen nähden Myllykankaan Natura-alue ei ulotu kaava-alueelle. Lähimmillään Natura-alueen raja on noin 80 metrin etäisyydellä kaava-alueen rajasta. Lähimmät rakentamisalueet sijaitsevat n. 450 metrin etäisyydellä. Natura-tarvearviointi: Myllykankaan Natura-alue on jää kaava-alueen ulkopuolelle eikä kaavassa ole osoitettu sellaista muuttuvaa maankäyttöä, josta aiheutuisi Natura-alueelle ulottuvia vaikutuksia. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän arvioinnin perusteella kaavassa osoitettu maankäyttö ei eroa Natura-alueilla siitä, mitä se on voimassa olevissa kaavoissa. Myös Natura-alueiden läheisyydessä muutokset ovat vähäisiä tai niitä ei tapahdu ollenkaan. Arvioinnin perusteella luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeellinen minkään kohteen osalta. 5 LÄHTEET: Keski-Suomen ELY-keskus 2011: Äänekosken Natura 2000 kohteet. Lisäksi Naturaalueiden kohdekuvaukset Pöyry Finland Oy 2012: Kaavaselostusluonnos ja kaavakarttaotteeet