KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta
|
|
- Sari Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta
2 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet). Verkostoon kuuluu myös lintudirektiivin (79/409/ETY) mukaiset erityiset suojelualueet (SPA-alueet). Keski-Suomen maakunnan alueelle sijoittuu kokonaan tai osittain yhteensä 149 Suomen Natura verkostoon kuuluvaa kohdetta joista useimpiin kuuluu monia osa-alueita. Keski-Suomen pinta-alasta kuuluu Natura verkostoon noin hehtaaria. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava mitä luonnonsuojelulain (LsL) 10 luvussa säädetään Natura 2000 verkostosta. Maakuntakaava on LsL:n 65 :n tarkoittama suunnitelma, minkä takia maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. Kaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. Kaavaa laadittaessa on riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset. Tässä raportissa tarkastellaan tiettyjen Natura-alueiden läheisyydessä sijaitsevien Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavakohteiden todennäköisiä vaikutuksia, jotta pystyttäisiin arvioimaan, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 alueiden luonnonarvoja. Tarkastelussa ovat mukana Vehkoon ja Pihlajakosken tuulivoimapuistojen alueet. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimapuiston alueina (tv) osoitetaan tuulivoimantuotantoon soveltuvia alueita, joiden lähtökohtaisena kokoluokkana on noin 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Alueiden esittäminen perustuu erillisselvitykseen Keski-Suomen tuulivoimaalueet. Kaavan tv-alueiden suunnittelumääräyksen mukaan tuulivoimaloiden sijoittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Lisäksi jatkosuunnittelussa on otettava huomioon puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Natura-arvioinnin tarveharkinta tehtiin 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa Keski-Suomen liiton toimistossa asiantuntija-arviona. Tarveharkinnassa on otettu huomioon Natura-alueiden luontotyypit ja lajisto sekä vaihemaakuntakaavassa ko. alueita välittömästi tai välillisesti koskevat kaavamerkinnät. Harkinta on tehty olemassa olevan tiedon perusteella. Pääosin tiedot on saatu Natura 2000 asiakirjoista, Keski-Suomen tuulivoima-alueet erillisselvityksestä, peruskarttatarkastelusta sekä Kärkisten, Kärpänkylän ja Pihlajakosken tuulivoima-alueille tehdystä linnuston havaintokatsauksesta. Natura-arvioinnin tarveharkinta edeltää mahdollisesti suoritettavaa Natura-arviointia. Jos tarveharkinnassa päädytään siihen, että kaavavaraus todennäköisesti heikentää merkittävästi alueen suojeluperusteita, Natura-arviointi on suoritettava. Jos tarveharkinnan perusteella kaavavaraus ei merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman LsL:n 65 :n tarkoittamaa arviointia. 2
3 3. VEHKOON TUULIVOIMAPUISTO Vehkoon tuulivoimapuiston alue (tv, nro 6) sijaitsee Multian kirkonkylältä noin kymmenen kilometriä luoteeseen Multia-Karstula tien itäpuolella. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Vehunvuori-Palomäki-Haukkakallio-Miekkakangas - alueen (liite 1). Korkeuserot ovat parhaimmillaan metriä. Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsee kolme Natura aluetta: Housukosken alue, Valkeisenjärvi- Särkilampi-Utusuo sekä Myllyvuori-Vilhusenmäki Housukosken Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Housukosken Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston lounaispuolella Multia-Karstula tien länsipuolella. Natura-alueen pinta-ala on 232 ha ja alue jää lähimmillään noin 400 m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Housukosken Natura-alue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva harjualue, jonka jokilaaksossa virtaa edustava meanderoiva joki. Jokireitti on varsin luonnontilainen ja maisemallisesti hieno. Harjumuodostuman arvoa lisäävät alueen luonnontilaisena säilyneet metsät sekä alueella esiintyvät dyynit, joista pohjoisempi on noin kilometrin pituinen. Lisäksi alueen monimuotoisuutta lisäävät lähteiset kohdat ja pienialaiset puustoiset suot. Alueella on luontopolku. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä on boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 14%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat puustoiset suot (10 %), harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (7 %), Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (5 %) sekä vaihettumissuot ja rantasuot (4 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella on tavattu saukko (Lutra lutra) ja liitoorava (Pteromys volans). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa saukko kuuluu silmälläpidettäviin ja liito-orava vaarantuneisiin lajeihin. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pohjantikka (Picoides tridactylus) ja pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Multian eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan kanadanmajava (Castor canadensis) ja metsäsopuli (Myopus schisticolor) Valkeisenjärvi Särkilampi Utusuon Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Valkeisenjärvi-Särkilampi-Utusuon Natura-alue (FI ) sijaitsee tuulivoimapuiston koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 123 ha. Puiston vaikutuspiiriin voi katso kuuluvan Valkeisenjärven ja Utusuon osa-alueet, jotka sijaitsevat noin 1,5 ja 2,5 kilometrin etäisyydellä mahdollisesta puistosta. Valkeisenjärvi on aivan tien tuntumassa sijaitseva avoin ja vetinen neva, joka on syntynyt matalan järven kuivattamisen seurauksena. Alue on pääosin avoluhtaa-pallesuota ja avovesipintaa on enää vain allikoina. Järven rannat ovat käsiteltyä metsää. Pohjoispäässä on puustoltaan nuorta ojitettua koivuluhtaa, jonka ojat ovat kuitenkin tukossa. Järven eteläosassa on erikoinen loivasti viettävä rinnesuo. Utusuo on reunaosiltaan ojitettu suoalue, jonka keskusta on säilynyt melko märkänä. Kasvillisuudeltaan suo on lähinnä oligotrofista lyhytkorsinevaa, mutta osittain tavataan myös suursaranevaa. Maisemallisesti komea 3
4 Utusuo on rauhoitettu. Se on myös hyvä marjasuo. Noin viiden kilometrin päässä tuulivoimapuiston alueesta sijaitseva Särkilampi on lasketun järven umpeenkasvun tuloksena syntynyt suo. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy vaihettumis- ja rantasuota (60 %) sekä aapasuota (40 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainittuja lajeja alueella ei esiinny. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu kapustarinta (Pluvialis apricaria), kurki (Grus grus), laulujoutsen (Cygnus cygnus) ja liro (Tringa glareola). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta liro on luokiteltu Pohjanmaan alueella ja muualla Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi. Kasveista Natura-alueelta on ilmoitettu hoikkavilla (Eriophorum gracile) ja konnanulpukka (Nuphar pumila), jotka ovat Keski-Suomen maakunnan alueella harvinaisehkoja Myllyvuori Vilhusenmäen Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI-alueeksi luokiteltu Myllyvuori-Vilhusenmäen Natura-alue (FI ) sijaitsee noin kolme kilometriä mahdollisen tuulivoimapuiston kaakkoispuolella. Alueen kokonaispintaala on 34 ha. Myllyvuoren vanhan metsän osa-alue on kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, joka keskittyy purojuotin ympärille ja sen koillispuoleiselle rinteelle. Alue on varttunutta - ikääntyvää vuotiasta metsää, joka on saanut pitkään kehittyä luonnontilaisena. Lahopuusto on monipuolista ja paikoin runsasta. Alueella on yleisesti vanhoja palon jälkiä. Osa Myllyvuoresta on rauhoitettu. Vilhusenmäen osa-alue on myös vanhaa tuoreen kankaan metsää, joka sijaitsee pääosin mäen jyrkähkössä länsirinteessä. Ikääntyvä puusto on kuusivaltaista ja joukossa kasvaa mäntyä ja koivua. Alueella esiintyy yleisesti palokoropuita ja kantoja, koivupökkelöitä ja siellä täällä kaatunutta havupuuta. Rinteellä on paikoin valuvesikohtia ja yksi isompi korpipainanne. Natura-alueesta 94 % on luontodirektiivin luontotyyppiä boreaaliset luonnonmetsät. Luontodirektiivin liitteen II lajeja ei esiinny alueella. Lintudirektiivin liitteen I lajeista on havaittu metso (Tetrao urogallus) ja pohjantikka (Picoides tridactylus). Muita alueen merkittäviä lajeja ovat kuukkeli (Perisoreus infaustus), kuusenkääpä (Phellinus chrysoloma) ja raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria). Lajeissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja, mutta kuukkeli ja raidankeuhkojäkälä kuuluvat valtakunnallisesti silmälläpidettävään lajistoon Natura-arvioinnin tarveharkinta Vehkoon tuulivoimapuiston alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärä on noin 10. Alueen nykyinen tieverkosto on arvioitu hyväksi ja kattavaksi. Alueen itäpuolitse kulkee suurjännitelinja (220 kv). Fingridin mukaan lähitulevaisuuden suunnitelmissa on muuttaa ko. 220 kv:n kantaverkko 110 kv:n jännitteeseen, mikä parantaa huomattavasti puiston kannattavuutta. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei vaadi merkittäviä tiestön ja sähköverkon rakentamistöitä. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalu- 4
5 een rakentamisella tai käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu vaihekaavan toteutuessa. Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy saukko ja liito-orava. Laajalla alueella liikkuvan saukon reviiri ulottuu Housukosken jokireitillä todennäköisesti Naturaalueen ulkopuolellekin, mutta tuulivoimapuiston toteuttamisella ei katsota olevan vaikutuksia saukon menestymiseen alueella, koska rakentaminen tai toiminta ei aiheuta haitallisia muutoksia alueen jokireittiin tai pienvesiin. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Natura-alueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Housukosken alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston eteläisimmästä osasta Natura-alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään noin puolen kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Vaikka tarkasteltavat Natura-alueet eivät ole SPA-alueita, alueilla pesii muutamia suojelullisesti merkittäviä lintulajeja. Linnuston parimäärät ovat kuitenkin pieniä, eivätkä kohteet kuulu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) tai maakunnallisesti merkittäviin linnustokohteisiin. Pesimälajistosta törmäysalttiisiin lajeihin lukeutuvat kurki ja laulujoutsen. Todennäköisesti voimalat lisäävät törmäysriskiä lähinnä muuttoaikoina. Natura-alueiden paikkalintujen, kuten metso, pyy, kuukkeli ja pohjantikka, esiintymiseen tuulivoimaloilla on varsin pieni vaikutus. Metsäkanalinnuille törmäysriski aiheutuu lähinnä voimajohtolinjasta, joka kulkee alueen läpi tuulivoimapuistosta huolimatta. Tuulivoimapuisto ei vaikuta lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien suojelutasoon, eikä muuta olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Vehkoon tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 6) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Housukosken alue (FI ), Valkeisjärvi-Särkilampi-Utusuo (FI ) ja Myllyvuori-Vilhusenmäki (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. 4. PIHLAJAKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Pihlajakosken tuulivoimapuiston alue (tv, nro 5) sijaitsee Kuhmoisten koillisosassa Iso- Pihlajajärven pohjoispuolen jyrkkäpiirteisillä kallioalueilla. Osa-alueen erityisominaisuutta ilmaiseva kaavamerkintä käsittää Kartinvuori-Kinavuori-Kurkivuori-Raiskasvuori -alueen (liite 2). Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitsee Kaitajärven (FI ) ja Edessalo Haukkasalon (FI ) Natura 2000 alueet Kaitajärven Natura 2000 alue ja sen lajisto 5
6 SCI-alueeksi luokiteltu Kaitajärven Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston kaakkoispuolella Iso-Pihlajajärven pohjoisrannalla. Natura-alueen pinta-ala on 206 ha ja alue jää lähimmillään noin 500 m päähän tuulivoimapuiston ohjeellisesta maakuntakaavarajauksesta. Kaitajärven Natura-alueen ytimen muodostavat vanhojen metsien suojelualueet Kaitavuorella sekä niiden vieressä oleva Aukiasuo. Alue on geologisesti mielenkiintoista, kalliolakien ja jyrkänteiden sekä suojuottien mosaiikkia. Puusto on varttunutta, kallioilla mäntyvaltaista, notkelmissa kuusivaltaista. Jyrkänteiden alla ja puron varrella on paikoin lehtoa. Luontodirektiivin luontotyypeistä päätyyppinä ovat boreaaliset luonnonmetsät, jotka kattavat Natura-alueen pinta-alasta 24%. Muita direktiiviluontotyyppejä ovat hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (3 %), puustoiset suot (1 %) ja humuspitoiset lammet ja järvet (1 %). Luontodirektiivin liitteen II lajeista Natura-alueella kasvaa hajuheinää (Cinna latifolia), joka on Suomessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius) pyy (Bonasa bonasia). Linnuissa ei ole valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja. Metso on luokiteltu Kuhmoisten eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Muista lajeista alueelta mainitaan raidankeuhkojäkälä (Lobaria pulmonaria) Edessalo - Haukkasalon Natura 2000 alue ja sen lajisto SCI- ja SPA alueeksi luokiteltu Edesalo - Haukkasalon Natura-alue (FI ) sijaitsee mahdollisen tuulivoimapuiston pohjois- ja koillispuolella ja sen kokonaispinta-ala on 2 653,9 ha. Lähimmillään Natura-alueen mantereelle ulottuva kapea lounaisosa jää noin 300 m etäisyydelle tuulivoimapuiston ohjeellisesta kaavarajauksesta, mutta keskeiset osat sijaitsevat 1 6 km päässä. Natura-alueeseen kuuluu Edesalon, Haukkasalon ja Mustasalon saariosien lisäksi Päijänteen mannerrantaa ja sen edustalla olevia pienempiä saaria sekä Päijänteen vesialuetta luotoineen. Natura-alue on pinnanmuodoiltaan varsin vaihtelevaa ja se aiheuttaa vaihtelua pienilmastoon ja sitä kautta alueen kasvillisuuteen, joka vaihtelee kalliokasvillisuudesta reheviin lehtoihin. Alueella on Metsähallituksen vuonna 1995 perustama luonnonhoitometsä, joka on mukana vanhojen metsien suojeluohjelman täydennyksessä, missä se on esitetty asetuksella rauhoitettavaksi. Alue kuuluu liuskevyöhykkeeseen ja Edessalmi on jääkauden aikana syntynyt ruhjelaakso. Natura-kohde on myös tärkeä selkävesilinnuston pesimäalue. Alueella on muutamia merkittäviä lokkiluotoja, joista yhdellä pesii yksi Päijänteen suurimmista selkälokkikolonnioista. Luontodirektiivin luontotyypeistä Natura-alueella esiintyy boreaalisia luonnonmetsiä (14 %), kallioiden pioneerikasvillisuutta (4 %), kasvipeitteisiä silikaattikallioita (2 %) ja boreaalisia lehtoja (2 %). Luontodirektiivin liitteessä II mainituista lajeista alueella esiintyy liito-orava (Pteromys volans). Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella on havaittu helmipöllö (Aegolius funereus), huuhkaja (Bubo bubo), kalatiira (Sterna hirundo), kuikka (Gavia arctica), mehiläishaukka 6
7 (Pernis apivorus), metso (Tetrao urogallus), palokärki (Dryocopus martius), pikkulepinkäinen (Lanius collurio), pohjantikka (Picoides tridactylus), pyy (Bonasa bonasia), teeri (Tetrao tetrix), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), viirupöllö (Srix uralensis) ja salattava uhanalainen laji. Muita merkittäviä lintulajeja ovat lapasotka (Aythya marila), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), selkälokki (Larus fuscus), tuulihaukka (Falco tinnunculus), mustalintu (Melanitta nigra) ja pilkkasiipi (Melanitta fusca). Muusta lajistosta mainittakoon ilves (Lynx lynx), harjuhietaorvokki (Viola rupestris ssp. rupestris), kalliohatikka (Spergula morisonii), lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine), pensaikkotatar (Fallopia dumetorum), tuoksumatara (Galium odoratum) ja raidantuoksukääpä (Haploporus odorus). Kansallisessa uhanalaisuusluettelossa liito-orava kuuluu vaarantuneisiin lajeihin. Salattavan uhanalaisen lajin lisäksi linnuista lapasotka on valtakunnallisesti erittäin uhanalainen, selkälokki ja mehiläishaukka vaarantuneita sekä huuhkaja, kuikka, metso, teeri ja pilkkasiipi silmälläpidettäviä. Raidantuoksukääpä on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi. Harjuhietaorvokki, kalliohatikka, lehtoneidonvaippa, pensaikkotatar ja tuoksumatara ovat Keski-Suomessa maakunnallisesti uhanalaisia Natura-arvioinnin tarveharkinta Pihlajakosken tuulivoimapuiston alueelle potentiaalisesti sopivien tuulivoimaloiden lukumäärä oli vaihekaavan taustaselvityksessä 19. Selvityksessä tarkasteltua alustavaa puistoaluetta on kaavaprosessin aikana pienennetty mm. Kaitajärven Natura-alueen takia ja puistoalueen rajausta on siirretty luoteeseen. Taustaselvityksessä osoitetuista potentiaalisista tuulivoimaloista pienennetylle kaavarajaus-alueelle sijoittuu noin 13. Alue on asumaton ja nykyinen metsätieverkosto on arvioitu kattavaksi. Alueella ei ole kantaverkkoa. Fingridin 110 kv:n kantaverkko kulkee noin 9 kilometriä alueesta länteen ja mahdollisen tuulivoimapuiston toteuttaminen vaatisi sähköverkon rakentamistöitä, mikä heikentää huomattavasti puiston kannattavuutta. Voimaloiden rakentaminen tarkentuu mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaihekaavassa esitetty tuulivoimapuistoalue ja siihen liittyvä rakentaminen eivät sijoitu Natura-alueille. Puistoalueen rakentamisella ja käytöllä ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ja kasvilajistoon, joten niiden levinneisyys ja edustavuus alueella ei muutu. Vaihekaavan toteutuminen ei uhkaa luontodirektiivin liitteen II lajistoon kuuluvaa hajuheinää, joka kasvaa noin 1,5 km päässä ohjeellisesta puistorajauksesta Kaitajärvestä Raiskasjärveen laskevan puron varrella. Luontodirektiivin liitteen II lajistosta Natura-alueilla esiintyy lisäksi liito-orava. Liito-oravaan tuulivoima voi vaikuttaa lähinnä alueiden pirstoutumisen, rakennustöiden aiheuttaman häiriön ja voimaloiden aiheuttaman melun osalta. Tuulivoimaloiden rakentaminen Naturaalueen ulkopuolelle korkeille mäille, jotka pääosin ovat kallioisia tai kuivaa kangasta, ei vaikuta liito-oravien liikkumiseen ja menestymiseen Edessalon Haukkasalon alueella. Rakentamisesta aiheutunee melua, joka voi kantautua tuulivoimapuiston itäisimmistä osista Edessalon alueelle. Liito-oravan ei kuitenkaan tiedetä olevan erityisen meluherkkä laji. Luonteeltaan pysyvämmistä, tuulivoimaloiden käytön aikaisista melu- ja varjostusvaikutuksista liito-oravaan ei toistaiseksi ole tutkimustietoa. Lähimmillään 0,5-1 kilometrin päähän Natura-kohteesta tulevien voimaloiden häiriövaikutus liito-oravalle arvioidaan kuitenkin hyvin vähäiseksi. Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset voivat kohdistua Natura-alueiden linnustoon. Mahdollisia vaikutustekijöitä voivat olla voimaloista ja niiden rakentamisesta aiheutuvat 7
8 häiriötekijät, voimala-alueiden estevaikutukset sekä tuulivoimaloiden linnuille aiheuttama törmäysriski. Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset voivat ulottua rakentamisalueiden ulkopuolelle lähialueiden linnustoon. Kaitajärven Natura-alueen (SCI-aluetta, ei pesi suojelullisesti merkittäviä suurikokoisia petolintulajeja) linnuston kannalta mahdollisella tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Alueen paikkalinnuista metsäkanalintujen törmäysriski kasvaisi lähinnä uuden voimajohtolinjan rakentamisen takia, mutta johtolinja suuntautuisi länteen, eikä etelään Kaitajärven suuntaan. Edessalon Haukkasalo Natura-alueen suojeluperusteena ovat osaksi myös linnustoarvot (SPA). Alue on osa Päijännettä, joka kuuluu Suomen tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) ja on maakunnallisesti muuttolinnuston kannalta merkittävin vesistöreitti. Alueella tavatuista / pesivistä lajeista tuulivoimaloiden aiheuttaman riskin kannalta merkittävimpiä ovat isot petolinnut mehiläishaukka, kalasääksi ja huuhkaja sekä suojelullisesti merkittävät muuttavat vesi- ja lokkilinnut, mm. lapasotka, pilkkasiipi ja selkälokki. Mehiläishaukalla ja huuhkajalla on alueella korkeintaan yksittäisiä pesiviä pareja ja vuosittainen pesintä ei ole varmaa. Natura-tiedoissa mainitsemattomasta kalasääskestä on pesimähavainto Edessalosta noin 2 km päästä lähimmistä mahdollisista tuulivoimaloista. Lapasotka ja pilkkasiipi eivät pesi Natura-alueella vaan muuttavat Päijänteen kautta pohjoisemmille pesimäalueilleen. Selkälokilla on Natura-alueella merkittävä pesimäkanta, mutta merkittävimmät lokkiluodot jäävät useamman kilometrin päähän. Vesi- ja lokkilinnustolle Pihlajakosken tuulivoimaloilla voisi olla haitallisia vaikutuksia lähinnä muuttoaikoina. Päijänteen muutontarkkailujen perusteella vesilintumuutto painottuu varsin voimakkaasti vesialueiden päälle, minkä takia mahdollisten voimaloiden aiheuttama törmäysriski vesi- ja lokkilinnuille ei ole suuri. Tuulivoimapuisto ei vaikuta lintudirektiivin liitteessä I mainittujen tai muiden suojelullisesti merkittävien Natura-alueen lajien suojelutasoon, eikä muuta olosuhteita siten, että lajien esiintyminen ja lisääntyminen alueella ei ole pitkällä aikavälillä mahdollista. Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetty Pihlajakosken tuulivoimapuistomerkintä (tv, nro 5) ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kaitajärvi (FI ) ja Edessalo Haukkasaloe (FI ) on valittu Natura 2000 verkostoon. 8
9 Liite 1. 9
10 Liite 2. 10
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,
LisätiedotKESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012
KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 11.9.2012 1 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI
LIITE 8 2015 Kinnulan Pitkäjärven ranta-asemakaavan vaikutukset Natura-alueeseen Seläntauksen suot FI0900057 Petri Parkko 4.12.2015 1. Natura 2000-arvioinnin taustoja UPM Metsä suunnittelee seitsemän lomakiinteistön
LisätiedotKoodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
LisätiedotTuulivoimahanke Soidinmäki
Tuulivoimahanke Soidinmäki 2013-12-12 Natura 2000 arvioinnin tarveharkinta; Kulhanvuoren alue (FI0900112, SCI ja SPA) Kulhanvuoren Natura 2000-alueen Natura-arvioinnin tarvearviointi Tilaajaa: Konsultti:
LisätiedotPerho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset
Perho Rantayleiskaavan muutos ja laajennus 2012. Natura 2000-alueet - Kartta - Kuvaukset file://c:\docume~1\velivh~1\locals~1\temp\744ux7j8.htm Sivu 1/1 Sisältödokumentti 30.6.2004 Länsi-Suomen ympäristökeskus
Lisätiedot3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT
1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
Lisätiedot6.11.2013. Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka. Natura arvioinnin tarveharkinta. FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting
6.11.2013 Rasakankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaava, Kurikka Natura arvioinnin tarveharkinta FM (Biologia) Thomas Bonn, Triventus Consulting Isokorpi (FI0800145, SCI) Johdanto Isokorven Natura 2000
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 2 Julkaisija: Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi www.kainuunliitto.fi
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe
Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe Natura-arvioinnin tarveharkinta Ehdotus 26.1.2015 2015 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Noljakanmäen alue, 50 ha, Joensuun
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA
NATURA-ARVIOINTI 21.11.2012 METSÄHALLITUS LAATUMAA Kivivaara-Peuravaara tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotLUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea LUONTODIREKTIIVIN LUONTOTYYPIT, LIITTEIDEN II JA IV LAJIT, UHANALAISET LAJIT JA SUOJELUALUEET Luontodirektiivin luontotyypit Evon
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16UEC TAALERITEHDAS. Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 12.12.2012 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotYlöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet
Ylöjärvellä sijaitsevat Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet 1. Alhonlahden alue 2. Aurejärvi 3. Hirvijärvi 4. Ilvesmäki-Läämännevanmetsä 5. Isoneva-Raitakulonneva 6. Korpijärven haka 7. Lymylampi 8.
LisätiedotKAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen
NATURA-ARVIOINNIN TARVESELVITYS 16X267156 Helmikuu 2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Niinimäen tuulivoimahankkeen Natura-arvioinnin tarpeen selvittäminen 16X267156 Niinimäen Tuulipuisto Oy Niinimäen tuulivoimahankkeen
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotKESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010
KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkinta 20.8.2010 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa.
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja
HELSINGIN YLEISKAAVA Alustavia Natura-arvioinnin suuntaviivoja 2.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:26 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotHyrynsalmi, Iso Tuomivaara
Hyrynsalmi, Iso Tuomivaara Kunta Hyrynsalmi Kunnan osa alue Kytömäki, Väisälä Alueen sijainti Alue sijaitsee noin 15 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta luoteeseen Ukkohallan matkailukeskuksen pohjoispuolella.
LisätiedotSodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta
Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2. Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto. Natura-arvioinnin tarveharkinta
FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 2 Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto 31.3.2010 Metsähallitus Kuolavaara Keulakkopään tuulipuisto LIITE 2 FCG Oulu/ Minna Tuomala 31.3.2010
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI
POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotLuonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
Lausunto LAPELY/10/07.04/2012 8.11.2013 Taaleritehdas Oy Tamiir Fareed Tapionkatu 4 A 11 40400 Jyväskylä Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Murtotuulen tuulivoimapuiston Natura-arvioinnista, Posio
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotMuistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta
Muistutus Pien- Päijänteen rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta Keski- Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. c/o Heikki Helle Ahde 4 C 40520 Jyväskylä Luhangan kunta Hakulintie 2 19950 Luhanka 1. Johdanto
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotValtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
LisätiedotLIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava. Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10
LIITE 7. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin B:10 Kainuun liitto 2 Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Vaikutukset NATURA 2000-verkoston alueisiin Kainuun liitto 2015
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotUUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE
UUDEN VENEIDEN TALVISÄILYTYSHALLIN RAKENTAMINEN RANMARINA OY:N OMISTAMALLE KIINTEISTÖLLE - VAIKUTUKSET KISKONJOEN VESISTÖN (FI0200083) NATURA-ALUEESEEN Esiarviointi luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen vaikutusarvioinnin
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Lieksan luoteisosassa, vain 0,5 km
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2010 Kotoneva-Sikamäki, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Kotonevan ja Sikamäen alue sijaitsee Pirkanmaalla, Parkanon kaupungin
LisätiedotSATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava
LisätiedotKANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN
KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
Lisätiedot1. JOHDANTO 2. PESIMÄLINNUSTO
1 HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) 27.10.2011 1. JOHDANTO Keski-Suomen liitto suunnittelee
LisätiedotVoimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKANMAAN LIITTO Voimaa tuulesta Pirkanmaalla - selvitys Tutkittavana olevien tuulivoima-alueiden vaikutukset Natura- ja Päivitetty 4.6.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
Lisätiedotwpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta
60K30003.19 4.6.2008 wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuiston sähkönsiirtoyhteys Natura-arvioinnin tarveharkinta 1 COPYRIGHT PÖYRY ENERGY OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotStorträsket-Furusbacken
Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotPelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti
Pelkosenniemi-Life LIFE Luonto hanke 1.8.2006 30.9.2010 Loppuraportti Euroopan Unionin tukema LIFE Luonto -hanke 2 1.1 Life hanke pähkinänkuoressa Suot ovat yksi tärkeimmistä luontotyypeistä kun puhutaan
LisätiedotBILAGA 8. Natura 2000 evaluering
BILAGA 8 Natura 2000 evaluering S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VINDIN AB OY PIRTTIKYLÄN TUULIVOIMA- PUISTO Natura-arviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388P007 Natura-arviointi 1 (36) suvi.rinne
Lisätiedot(KSLY) 10.10.2011 LUONNOS 1. JOHDANTO
HAVAINTOKATSAUS Keski-Suomen alueelle suunnitellut tuulivoima-alueet: Kärkinen, Kärpänkylä, Pihlajakoski Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry (KSLY) 10.10.2011 LUONNOS 1. JOHDANTO Keski-Suomen liitto
LisätiedotNATURA TARVEARVIOINTI 16USP NAT PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto. Natura tarvearviointi
NATURA TARVEARVIOINTI 16USP0142.6501.NAT 4.10.2013 PUHURI OY Pyhäjoen Parhalahden tuulipuisto Natura tarvearviointi 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotPohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava. Natura-arvioinnin tarveharkinta
Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Julkaisu 184 2016 Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava Natura-arvioinnin tarveharkinta Muut maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavaan
LisätiedotGOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012. Suhangon täydentävä linnustoselvitys
TÄYDENTÄVÄ LINNUSTOSELVITYS 2012 16UEC0227 30.11.2012 GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY Suhangon kaivoshankkeen laajennus Suhangon täydentävä linnustoselvitys Gold Field Arctic Platinum Oy Suhangon täydentävä
LisätiedotPERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET
PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotLausunto LIITE 6. Laati: Soile Turkulainen 13.2.2012 NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI:
Lausunto Pöyry Finland Oy Väinönkatu 1 FI-40100 Jyväskylä Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus 0196118-8 Puh. +358 10 33440 Faksi +358 10 33 44444 www..poyry.fi Päiväys 12.2.2012 Kuvat päivitetty
Lisätiedotsuojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
LisätiedotKuva Hankevaihtoehdon VE 3 huoltotie sijoittuu liito-oravan elinalueiden väliin olemassa olevalle metsäautotielle hankealueen eteläosassa.
Kuva 10.17. Hankevaihtoehdon VE 3 huoltotie sijoittuu liito-oravan elinalueiden väliin olemassa olevalle metsäautotielle hankealueen eteläosassa. Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoihin,
LisätiedotMäntsälä, Zonation-aluetunnus 46
Mäntsälä, Zonation-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) Alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Selvitysalueen pesimälinnusto selvitettiin kahden käynnin kiertokartoitusmenetelmällä. Erityishuomion
LisätiedotPuruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus
LIITE 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KITEEN KAUPUNKI Puruveden rantayleiskaavan muutos ja laajennus LIITE 2: Natura-tarvearviointi FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P118062 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSikamäen tuulivoimahankkeen
LIITE 13 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen tuulivoimahankkeen Natura-arviointi (päivitetty 29.1.2016) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2015 P20221 Natura-arviointi (päivitetty
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotMETSÄHALLITUS LAATUMAA Myllykankaan tuulivoimapuiston Natura-arviointi
Liite 2 NATURA-ARVIOINTI 16WWE1127.B723M.SLU Marraskuu 2011 METSÄHALLITUS LAATUMAA Sisältö 1 JOHDANTO...1 1.1 Luonnonsuojelulain 65 ja 66 :ien mukainen Natura-arviointi...2 1.2 Hankkeen kuvaus...3 2 TUULIAAPA
LisätiedotSuomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Kytäjän Usmin metsäalue Alueen koodi: FI0100051 Pinta ala (ha): 2266 Kunta: Hyvinkää Hallinnoll.alue: Uusimaa (suuralue) 100 Aluetyyppi: SCI Vastuutaho: Uudenmaan ympäristökeskus Alueen kuvaus:
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä
LisätiedotSIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
SIMON KARSIKON SUUNNITTELUALUEIDEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja käytetyt menetelmät... 4 3.1 Kartoituslaskentamenetelmä... 4 4.1 Alueella pesivät
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotMäntsälä, LUO-aluetunnus 46
Mäntsälä, LUO-aluetunnus 46 MÄNTSÄLÄ (46) LUO-alue sijaitsee Mäntsälän keskiosissa Lukon kylässä pääosin asumattomalla metsäisellä harjualueella. osalta pääosin tietoon alueella laaja-alaisesti esiintyvästä
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotSANTAVUORI MESKAISVUORI
SANTAVUORI MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys Etelä-Pohjanmaan Voima Oy 2008 SANTAVUORI-MESKAISVUORI Tuulivoimapuiston luontoselvitys 1. Yleistä Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on suunnitellut Ilmajoen
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotNATURA-ARVIOINTI 16X SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori. Natura-arviointi
NATURA-ARVIOINTI 28.1.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Tahkoluodon merituulipuisto, Pori Natura-arviointi Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3048 Lehtosenjärven laajennus, Lestijärvi, Keski-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kunnassa,
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotKymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista
Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä
Lisätiedot