KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25863

2

3 Kaavaselostus, luonnos 1 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Osa-aluemerkinnät Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin... 12

4 Kaavaselostus, luonnos 2 (12) Leskinen Timo / Hyvönen Mirjam Kaavamerkinnät ja määräykset RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta ja -määräykset - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (17) KIVISALMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Tämä on ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä rantaasemakaavakarttaa. Konneveden kunnalla on tarkoitus laatia Kivisalmen laiturialueelle ranta-asemakaava. Kaavoitettava alue on osa kantatien 69 tiealueeseen( ) kuuluvaa pysäköintialuetta. Alueen rajaus ilmenee oheisesta kuvasta (kuva 1). Alue on tällä hetkellä Liikenneviraston omistuksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnassa. Ranta-asemakaavalla muodostuvat venevalkama ja vesialue. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee Konnevesi -järven rannalla, Kivisalmen sillan kupeessa entisen Kivisalmen lossin paikalla. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (punainen ympyrä).

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (17) Kuva 2: Suunnittelualueen alustava rajaus. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitushankkeen käynnisti syksyllä Alustava kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat maaliskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 Täydennetään prosessin edetessä. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk Ranta-asemakaava Kaavan tavoitteena on turvata alueen nykyinen käyttö sekä kehittää sen toimintaa, jotta alueelta voidaan opastaa ja ohjata matkailijoita vuonna 2014 perustettuun Etelä- Konneveden kansallispuistoon. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Rakennuspaikan osalta kaavan toteuttaminen on mahdollista aloittaa heti kaavan tultua lainvoimaiseksi. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue on Konnevesi-järven rannalla Kivisalmessa sijaitseva pysäköintialue, joka liittyy kantatie 69:n. Paikka on maantieteellisesti tärkeä muun muassa juuri perustetun kansallispuiston vuoksi. Kivisalmi toimii yhtenä veneenlasku- ja opastuspaikkana.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (17) Ympäristö Alue on pysäköintialuetta, jossa on rakennettu laituri, muistomerkki sekä levähdysalueeseen liittyviä rakennelmia. Muutosalueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa; asuinrakennuksia, lomarakentamista sekä maa- ja metsätalousalueita. Kaava-alue sijaitsee Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alueen vieressä. Natura-alue käsittää kaava-alueen vesialueet ja rajautuu Kivisalmen siltaan ja kantatie 69:n. Muuten alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Natura-alue Kivisalmen läheisyydessä on esitetty oheisessa kuvassa (kuva 3). Kuva 3: Natura-alue esitetty kuvassa siniharmaalla rasterilla Maanomistus Alue on tällä hetkellä Liikenneviraston omistuksessa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnassa Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Kivisalmen sillan kupeessa ja on kantatien liikennealueeseen liittyvää pysäköinti- ja laiturialuetta. Paikka on entisen Kivisalmen lossin aluetta. Kaavoitettavan alueen pohjoispuolitse kulkee kantatie 69. Kaava-alueen ympäristö on tyypillistä haja-asutusaluetta. Lähistöllä on loma-asuntoja ja asuinrakennuksia. Palvelut Alueen palvelut haetaan Konneveden taajamasta. Pysäköintialueen yhteydessä on levähdysaluetta ja kansallispuistoa palvelevia toimintoja: mm. infotaulu, wc:t, ruokailukatos ja -ryhmiä sekä roska-astioita. Alueen palveluita halutaan kehittää paremmin vesistömatkailuun ja muuhun elinkeinotoimintaan sopivaksi, koska se liittyy Etelä- Konneveden kansallispuistoon.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (17) Liikenne Kaavoitettava pysäköintialue liittyy välittömästi kantatie 69:n. Laiturin alue on osoitettu vesiliikenteen alueeksi. Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. Laituria ja laivareitiltä venelaiturille tulevaa vesiliikenneoksaa ylläpitää kunta. Kuva 3: Ortokuva alueelta 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet tulee huomioida kaavoituksessa. Kaavassa huomioitavia aluekokonaisuuksia ovat elinympäristön laatu sekä kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan (Maa-aineshuolto ja luonnonar-

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (17) vot) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko) on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vaihemaakuntakaava nelosessa alue on osoitettu kokonaisuudessaan Konneveden kehittämisalueeksi. Maakuntakaavassa suunnittelualueeseen kohdistuu Venesatama merkintä, Konnevesi- Kalaja-Niinivuori Natura-alue (vesialue edessä). Kivisalmessa on laivaväylä merkintä. Maantien 69 on osoitettu kantatieksi. Kuva 4: Ote Keski-Suomen maakuntakaavayhdistelmästä Yleiskaava Alueella on voimassa Etelä-Konneveden rantayleiskaavan muutos, joka on valtuusto hyväksynyt keväällä Rantayleiskaavassa aluetta koskevat seuraavat varaukset: VESILIIKENTEEN ALUE (LV-2) Alueelle voidaan sijoittaa kalastusta, veneilyä ja muuta vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja rakenteita sekä laitteita. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi enintään 50 m²:n kokoinen kioskirakennus ja siihen liittyviä rakenteita. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M) Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä hajaasutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle ranta-alueelle (n.200 m). Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomis-

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (17) tajakohtaisesti siirretty korttelialueille. Ranta-alueen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. Kuva 5: Ote Etelä-Konneveden rantayleiskaavasta. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen Rakennusjärjestys tulee voimaan Tiesuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskus on laatimassa alueen tiesuunnitelmaa, jossa huomioidaan pysäköintialueen lakkauttaminen. Rakennusinventointi Kivisalmen sillan ja entisen lossin alueen osalta on tehty rakennusinventointi vuonna 1992 Keski-Suomen museon toimesta. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti alue on arvokas: Kivisalmen silta ja entisen lossin alue liittyy Kuopio Vaasa maantien liikenteen kehitykseen. Alue on maisemallisesti merkittävä vesistön ylityspaikka. Kokonaisuus on hyvin säilynyt. Vuonna 1963 rakennettu Kivisalmen silta on 122 metriä pitkä yhdistetty kaari- ja palkkisilta. Sillan eteläpuolella eli vanhan lossin lähtöpaikkana toimineessa niemessä on tällä hetkellä levähdyspaikka. Alue on päällystetty v Siinä on hirsinen, aumakattoi-

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (17) nen ruokailukatos, kaksi hirsistä pöytäryhmää, roskapöntöt, wc:t sekä Rautalammin kunnan ja Äänenseudun kuntien informaatio-taulut. Keskelle aluetta on luonnonkivikasa, johon on tarkoitus pystyttää v lossionnettomuuden muistomerkki. Rannassa kasvaa muutamia nuoria koivuja, ja ranta toimii veneiden lasku- ja nostopaikkana. Levähdyspaikan pohjoisreunalla on vanhan lossin kivipilareita ja betoninen laituri. Pohjakartta Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000-mittakaavaista karttatulostetta. Kartan hyväksyy. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan suunnittelu on käynnistynyt kunnan tarpeesta turvata alueen nykyinen käyttö sekä kehittää sen toimintaa, jotta alueelta voidaan opastaa ja ohjata matkailijoita Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Konsulttina projektissa toimii :n Kuopion toimisto. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja asukkaat sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat alustavan tarkastelun perusteella ainakin seuraavat tahot: Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset Kunnan luottamuselimet Kunnan eri hallintokunnat Viranomaiset (Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski- Suomen museo, Liikennevirasto) Osakaskunnat Vireille tulo Kaavan vireille tulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloa koskevassa kuulutuksessa paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. OAS on nähtävillä koko prosessin ajan. Muutos on tullut vireille ilmoituksella pp.kk.2015.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (17) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Luonnos valmistui maaliskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 välisen ajan. Täydennetään prosessin edetessä. Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.2015 välisen ajan Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on ollut Kivisalmen laiturialueelle ranta-asemakaava, joka turvaa nykyiset toiminnot ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueelle on osoitettu yleinen pysäköintialue. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Kaava on osoitettu olevan tilanteen mukaisesti. Kaava ei vähennä luonnon monimuotoisuutta. LV-1 Venevalkama Alueelle saa sijoittaa veneilyä ja matkailua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Rakennusoikeus on enintään 50 m2. Tilan 1:30 kulkuyhteys on esitetty ajoyhteytenä. Merkinnällä varmistetaan olevan ajorasitteen pysyminen sekä sen huomioiminen aluetta kehitettäessä. W-1 Vesialue Alueelle saa sijoittaa laitureita ja muita veneilyä palvelevia rakenteita Osa-aluemerkinnät Natura-alue Natura verkostoon kuuluva alue Konnevesi Kalaja - Niinivuori (FI ) on osoitettu kaavassa.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (17) 5.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen VAT vuoksi Toimiva-aluerakenne Kaavalla mahdollistetaan pysäköinti- ja levähdysalueen kehittämien Etelä-Konneveden kansallispuiston eräänä solmukohtana. Rakentamisen määrä ei lisäänny. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueen rakennuspaikat eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueen virkistyskäyttö lisääntyy. Vaikutus kulttuuriympäristöön on vähäinen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä kaava vaikuta oleviin rakennuksiin. Kaavalla ei ole vaikutusta kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen Kivisalmen siltaan ja entisen lossin alueeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Laiturialueen kehittäminen lisää alueen liikennettä. Liikenteen lisäystä ei voida arvioida tarkasti. Kaava ei kuitenkaan aiheuta merkittävää lisäystä liikenteessä eikä heikennä liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuutta on mahdollista parantaa liittymäjärjestelyillä Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alue on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta ja kaavalla ei muuteta alueen käyttötarkoitusta eikä olemassa olevaa tilannetta. Luonnon monimuotoisuus ei heikkene. Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luonnonympäristöön. Kaava-alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä eikä kaavan toteuttaminen heikennä luonnon monimuotoisuutta alueella. Vaikutukset pohjavesiin Kaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle Vaikutukset maisemaan Rakentamisen määrä ei lisäänny eikä maisema muutu Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole oleellisia taloudellisia vaikutuksia. Vierailijoiden määrä kansallispuistossa lisääntyy, mikä tuo alueelle lisää ostovoimaa. Kustannuksia voi syntyä mahdollisista liittymäjärjestelyistä.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (17) Sosiaaliset vaikutukset Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Kaavamuutoksella voidaan vaikuttaa alueen viihtyisyyteen ja vapaa-ajan viettoon kaavan mahdollistaessa kansallispuistoon liittyvien palveluiden lisäämisen Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Kaavamuutosalueen läheisyydessä on Suomen Natura verkostoon sisällytetty kohde; Konnevesi Kalaja-Niinivuori (FI ) Seuraavassa tarkastellaan Kivisalmen ranta-asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia edellä mainittuun Natura -alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura - tietolomakkeiden tietoihin. Natura-arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura-alue on valittu Suomen Natura suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Konnevesi Kalaja - Niinivuori (FI ) Konnevesi Kalaja Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella sijaitseva Natura -alue on kooltaan hehtaaria. Suojelun perustana ovat ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki. Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Järviruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukkakasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle. Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Niinivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden ravinteisilla kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista. Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä. Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luonnonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuusyhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteelta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (17) Luontodirektiivin luontotyypit Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit: Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 84 % Boreaaliset luonnonmetsät 4 % Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) 1 % Kasvipeitteiset silikaattikalliot 1 % Vaihettumissuot ja rantasuot 0 % Humuspitoiset lammet ja järvet 0 % Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 0 % Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium kasvillisuutta 0 % *Puustoiset suot 0 % Boreaaliset lehdot 0 % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia sekä niiden matalaa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittivesissä on usein laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita. Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyypille ominaista ovat niukkaravinteinen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätyminen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot -luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranunculion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion) tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso on kesällä alhainen. Vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähä- tai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, rantasuot sekä niukkaravinteiset veden ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pullosaraa. Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata kaava-alueella.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (17) Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen luontotyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura-tietolomake). Luontotyyppi Edustavuus Luonnontila Yleisarvio Hiekkamaiden niukkamineraa-liset niukkaravinteiset Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä vedet (Littorelletalia uniflorae) Boreaaliset luonnonmetsät Hyvä Hyvä Tärkeä Kallioiden pioneerikasvillisuus Hyvä Hyvä Tärkeä (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) Kasvipeitteiset silikaattikalliot Hyvä Hyvä Tärkeä Vaihettumissuot ja rantasuot Hyvä Hyvä Ei merkitystä Humuspitoiset lammet ja Ei merkittävä - - järvet Fennoskandian luonnontilaiset Hyvä Hyvä Tärkeä jokireitit Vuorten alapuoliset tasankojoet, Ei merkittävä - - joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachium kasvillisuutta Puustoiset suot Hyvä Erinomainen Tärkeä Boreaaliset lehdot Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä Luontodirektiivin liitteen II lajit Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II lajit (Natura tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen II eläin- ja kasvilajit): Liito-orava (Pteromys volans) Ilves (Lynx lynx) Karhu (Ursus arctos) Saukko (Lutra lutra) Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) Kivisimppu (Cottus gobio) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura-tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueen pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat 1 EDUSTAVUUS (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella esiintyy. LUONNONTILA (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet. YLEISARVIO (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä kyseisen luontotyypin suojelulle

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (17) lintudirektiivilajit (Natura tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji): Harmaapäätikka (Picus canus) 0-1 paria Helmipöllö (Aegolius funereus) pysyvä Huuhkaja (Bubo bubo) 2-3 paria Kalasääski (Pandion haliaetus) 5 paria Kalatiira (Sterna hirundo) 100 paria Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) 2-4 paria Kuikka (Gavia arctica) 35 paria Kurki (Grus grus) 4 paria Liro (Tringa glareola) pesivä, määrä ei tiedossa Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 1-5 paria Metso (Tetrao urogallus) pysyvä Palokärki (Dryocopus martius) pysyvä Peltosirkku (Emberiza hortulana) pesivä, määrä ei tiedossa Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pesivä, määrä ei tiedossa Pohjantikka (Picoides tridactylus) 1-3 paria Pyy (Bonasa bonasia) pysyvä Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) pysyvä Viirupöllö (Strix uralensis) 1-3 paria Natura-alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat muuttolinnut (Natura tietolomakkeen kohta 3.2.b: Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut): Haapana (Anas penelope) Heinätavi (Anas querquedula) Jouhisorsa (Anas acuta) Lapasorsa (Anas clypeata) Sinisorsa (Anas platyrhynchos) Tavi (Anas crecca) Telkkä (Bucephala clangula) Tukkasotka (Aythya fuligula) Härkälintu (Podiceps grisegena) Mustalintu (Melanitta nigra) Naurulokki (Larus ridibundus) Pikkulokki (Larus minutus) Harmaahaikara (Ardea cinerea) Harmaasieppo (Muscicapa striata) Isokuovi (Numenius arquata) Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) Hiirihaukka (Buteo buteo) Kanahaukka (Accipiter gentilis) Nuolihaukka (Falco subbuteo) Tuulihaukka (Falco tinnunculus) Koskikara (Cinclus cinclus) Metsähanhi (Anser fabalis) Metsäviklo (Tringa ochropus) Mustaviklo (Tringa erythropus) Punajalkaviklo (Tringa totanus) Valkoviklo (Tringa nebularia)

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (17) Pensastasku (Saxicola rubetra) Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Rantasipi (Actitis hypoleucos) Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Teeri (Tetrao tetrix) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Muut Natura -tietolomakkeessa mainitut lajit Muun lajiston osalta tietolomakkeeseen on kirjattu seuraavat kasvi- ja eläinlajit (Natura tietolomakkeen kohta 3.3: Muut tärkeät kasvi- ja eläinlajit): Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) Pikkutikka (Dendrocopos minor) Harjus (Thymallus thymallus) Järvitaimen (Salmo trutta lacustris) Siika (Coregonus lavaretus) Jättikatka (Gammaracanthus lacustris) Surviaissääskilaji (Paratanutarsus hyperboreus) Äimäsara (Carex dioica) Haisukurjenpolvi (Geranium robertianum) Kalliohatikka (Spergula morisonii) Kalliokielo (Polygonatum odoratum) Lehtopalsami (Impatiens noli-tangere) Metsälehmus (Tilia cordata) Metsänemä (Epipogium aphyllum) Pahtanurmikka (Poa glauca) Pahtarikko (Saxifraga nivalis) Pikkutervakko (Lychnis alpina) Soikkokaksikko (Listera ovata) Tummaraunioinen (Asplenium trichomanes) Varstasara (Carex pseudocyperus) Vilukko (Parnassia palustris) Haapariippusammal (Neckra pennata) Munasammal (Diphyscium foliosum) Hytymaljakas (Sarcosoma globosum) Raidantuoksukääpä (Haploporus odorus) Kaavan toteuttamisen vaikutukset Kaavalla ei muuteta olemassa olevaa tilannetta. Kaavoitus voi lisätä hieman ihmisen vaikutusta alueella, koska kansallispuiston kävijät pysähtyvät alueella, mutta vaikutus ei ole merkittävä. Muuten kaavoitus ei muuta olemassa olevaa tilannetta Natura-alueen näkökulmasta. Uuden laiturin rakentaminen ei edellytä ruoppausta. Ainut muutos pohjaolosuhteisiin tapahtuu laiturin ankkureista. Vaikutukset ovat erittäin pienet.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (17) Natura -arvioinnin tarpeellisuus Kaavoituksella ei ole osoitettu Natura-alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen luontotyyppien luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavantoteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue on sisällytetty Suomen ehdotukseen Natura suojelualueverkostoksi. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi tämä rantaasemakaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Toteuttaminen on maanomistajien vastuulla. Kuopiossa Timo Leskinen aluepäällikkö, DI