Mestari-kisällimallin käyttöönotto ja jatkokehittäminen

Transkriptio

1 Mestari-kisällimallin käyttöönotto ja jatkokehittäminen Sari Pitkänen (), Sinikka Törmä (Referenssi Oy) ja Timo Spangar (Spangar Negotiations)

2 Toteutettavuusselvityksen tavoite Toteutettavuusselvityksen tehtävänä on ollut kartoittaa Mestari-Kisälli - mallin toimeenpanon ja kehittämisen kannalta keskeisten paikallisten toimijoiden näkemyksiä siitä, 1) miten tarpeelliseksi ja hyödylliseksi Mestari-Kisälli -malli koetaan 2) millä edellytyksillä mallia voitaisiin toteuttaa 3) mitä tarvittaisiin Mestari-Kisälli -mallin kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi Pielisen Karjalan alueelle

3 Toimijoiden välinen työnjako ja koordinaatio tarvittavien palveluiden ja tukimuotojen järjestämisessä Ikääntyvä pienyrittäjä Ikääntyvä työntekijä pienyrityksessä Tukimahdollisuudet työpaikalle ja mentorille: Palkkatuki- Sanssi-kortti (maks 10 kk 700 e/kk) PIKES, TE-toimisto, oppilaitokset: Vaihtovalmennuskoulutus Työhönopastajakoulutus ja opastajalle annettava korvaus Työhönvalmennus Tulot ja menot Työpaikka Kunta Nuori työnhakija Muu ammattikoulutettu /ammattiin kouluttautuva työnhakija Tukimahdollisuudet mentoroitavalle: Rekrykoulutus (10 pvä-9 kk) Toppis-koulutus (palkkatuen ja työvoimapooliittisen koulutuksen yhdistelmä Työhönvalmennus Starttiraha Alaviite

4 Toteutettavuusselvityksen aineistot Sähköinen kysely (31 vastausta) Asiantuntijahaastattelut (5 henkilöä) Vastaajan taustayhteisö Yksityinen yritys 68% Muu 13% Kunta 13% Yrittäjäjärjestö 3% Työ- ja elinkeinohallinto 3% Koulutusorganisaatio 0% 0% 20% 40% 60% 80% 100%

5 Mestari-Kisälli mallin tarpeellisuus ja hyödyllisyys

6 nuoret työnhakijat yritystoiminnasta luopumassa olevat yritystoimintaa aloittavat julkinen sektori (kunta ja valtio) työnantajina maahanmuuttajataustaiset työnhakijat eläköitymässä olevat työntekijät muut työnhakijat työ- ja elinkeinohallinto (TE-toimistot) muut tahot yrittäjäjärjestöt työ- ja elinkeinohallinto (ELY-keskus) muut järjestöt (kolmas sektori) koulutusorganisaatiot työmarkkinajärjestöt 10 % 50 % 13 % 37 % 13 % 30 % 14 % 18 % 3 % 13 % 17 % 17 % 17 % 11 % 32 % 4 % 4 % 39 % 50 % 8 % 42 % 4 % 4 % 4 % Arvio Mestari-kisälli -mallin hyödyllisyydestä 7 % 44 % 26 % 21 % 30 % 40 % 50 % 57 % 54 % 14 % 40 % 27 % 43 % 23 % 43 % 14 % 39 % 14 % 25 % 25 % 38 % 12 % 30 % 15 % 33 % 30 % 7 % 43 % 25 % 11 % 41 % 15 % 11 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei lainkaan jokseenkin vähän kohtalaisesti melko paljon erittäin paljon

7 Yrittäjien saamat hyödyt: - luopuvien eläköityvien yrittäjien tilanteen helpottaminen - yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen - uusien yrittäjien alkutaipaleen helpottaminen: mm. vanhemman yrittäjän verkostoista ja asiakaskontakteista hyötyminen Uusien työntekijöiden saamat hyödyt: -työn oppiminen tekemällä, - hiljaisen tiedon ja tietotaidon siirtyminen Yritysten saamat hyödyt: -parempi vastaaminen yrityskohtaisiin osaamisen tarpeisiin, - tiedon siirtäminen pienissä yrityksissä taloudellista kannattavuutta heikentämättä - ikääntyvien työntekijöiden arvostuksen kasvaminen

8 Mestari-kisälli -mallin käyttöönottamisen mahdollisuus Pielisen Karjalan alueen työpaikoilla yleisesti 33 % 53 % 13 % Uuden työntekijän saamiseksi mentoroitavaksi työpaikallasi/alueen työpaikoilla 3 % 3 % 32 % 42 % 19 % Omalla työpaikallasi 6 % 16 % 26 % 32 % 19 % Uuden työntekijän saamiseksi yrittäjäksi työpaikallesi/alueen työpaikoille 11 % 7 % 32 % 46 % 4 % Mentorin saamiseksi uuden työntekijän ohjaajaksi työpaikallasi/alueen työpaikoilla 3 % 16 % 35 % 32 % 13 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % en lainkaan jokseenkin vähäisenä kohtalaisena melko hyvänä erittäin hyvänä

9 Arvio siitä, millaisia mentoreita löytyisi työpaikalta Kohtalaisesti/vähän ammattiosaamista ja paljon perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 4 % Kohtalaisesti/vähän ammattiosaamista ja kohtalaisesti/vähän perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 0 % Paljon ammattiosaamista ja kohtalaisesti/vähän perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 37 % Paljon ammattiosaamista ja paljon perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 59 %

10 Arvio siitä, millainen mentoroitava voitaisiin palkata työpaikalle Kohtalaisesti/vähän aiempaa ammattiosaamista Ei etukäteistä ammattiosaamista, sillä voimme kouluttaa työtehtäviin 23 % 54 % Erityisesti nuori työntekijä Paljon aiempaa ammattiosaamista Erityisesti muu uusi työntekijä 4 % 8 % 12 % 0 % 10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %100 % 85 % arvioi, että Mestari-Kisälli -mallia voitaisiin käyttää erityisesti paljon erityisosaamista vaativassa työssä

11 Mestari-Kisälli -malli sopisi etenkin pienille ja keskisuurille yksityisille yrityksille -koulutus räätälöidään työpaikan tarpeen mukaan -on oppisopimuskoulutusta kevyempi pienille yrityksille Mentorien ja mentoroitavien tarve ja saatavuus - yleisimmin käsityksenä, että mentoreita on harvemmin tarjolla kuin mentoroitavia mentoroitavien löytäminen oppilaitosten mukaan haaste -mentoroitavalta toivotaan jonkinlaista ammatillista koulutusta. -mentoroitavan tulee olla motivoitunut, sitoutunut ja kiinnostunut

12 Mestari-Kisälli mallin käyttöön ottamisen edellytykset

13 Mestari-kisälli -mallin käyttöönottoa edistävät tekijät mentorin ja mentoroitavan yhteensaattaminen 3 % 58 % 39 % työpaikkojen saamat taloudelliset tuet ja kannustimet 3 % 45 % 52 % mentorien mahdollisuus saada taloudellista tukea 3 % 6 % 52 % 39 % mentoroitavien mahdollisuus saada taloudellista tukea 3 % 10 % 61 % 26 % ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestäminen mentoroitaville 3 % 3 % 21 % 59 % 14 % ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestäminen mentoreille 10 % 27 % 50 % 13 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin vähän vähän ei vähän eikä paljon melko paljon erittäin paljon

14 Mallin käyttöönoton edellytyksistä Mentorin ja mentoroitavan yhteensaattaminen: mentorointiin halukkaiden kartoitus, heidän motivaationsa ja keskinäisten henkilökemioiden kunnossa oleminen (tietopaketit, internet, toimiva kohtaamisfoorumi, tapaamiset, kyselyt; TE-toimiston ja muiden viranomaisten toiminta, sukupolven vaihdostilanteiden hyödyntäminen, tutustumisjaksot ennen varsinaisen mentorointisuhteen käynnistymistä). Ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestäminen mentoreille: tiedon tarjoaminen, tuen saaminen ja koulutuksen joustavuus ja ammattitaidon siirtämiseen panostaminen teoreettisuuden sijasta, oppilaitosten toiminta, mentorien asennoituminen ja ohjausosaamisen lisääminen perehdytyskoulutuksella. Ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestämistä mentoroitaville: lyhytkestoisuus, työn ohessa järjestettävä lisäkoulutus, motivoituminen, jota nostaa työpaikan löytyminen omalta paikkakunnalta. Työpaikkojen saamat taloudelliset tuet ja kannustimet: tärkeitä etenkin pienille yrityksille:. tuen merkitykseen vaikuttavat tuen määrä, muoto, kuten suora tuki, verotus ja sivukulut sekä vakuutukset; jo olemassa olevien tukimuotojen hyödyntäminen; kevyt mutta tukien väärinkäytön estävä valvonta Mentoreiden mahdollisuus saada taloudellista tukea: kaksiteräinen miekka, mentoroinnin määrittäminen työajaksi ja tehtäväksi ei edellytä tukea. Mentoroitavien mahdollisuus saada taloudellista tukea: on turvattava mentoroitavan toimeentulo ja kannustettava opiskelemaan taloudellisten kannustimien turvin; ei haluta luoda oppilaitosten koulutusten rinnalle kilpailevaa mallia; estettävä tukien väärinkäyttö ja kytkettävä tuki mentoroitavan aiempaan osaamiseen ja kokemukseen

15 Mallin käyttöönoton esteistä ja edellytyksistä Esteitä: asenteet kuten hyötyjen näkemättä jääminen ja riittämätön sitoutuminen mentorointiin, rahoitusongelmat (rahoituksen puuttuminen taloudellisten kannusteiden vähäisyys ja painottuminen liiallisesti yritysten maksettavaksi), suhdanteet ja yritysten taloudellinen tilanne, yritysten kiireisyys, liian vähäinen tietous asiasta ja liiallinen byrokraattisuus mallin rakentumisessa vaikeuttaa, mentorien heikko saatavuus ja riittävän varhainen tavoittaminen ennen heidän eläköitymistään, sitoutuminen malliin työpaikkatasolla, yhteistyökumppaneiden sitouttaminen kehittämistyöhön, Edellytyksiä: jo olemassa olevien palveluiden ja tukimuotojen hyödyntäminen (mm. Täsmäkoulutukset, yrittäjäkoulutukset, oppisopimus yhdistettynä työpaikan mentoriin), uusien työvoimapalveluiden kuten työhönvalmennuspalvelun käyttö, yrityskummitoiminta, verkko-opiskelun hyödyntäminen, mentorien saama ohjauskoulutus ; mentorointiverkosto, joka tukisi malliin lähteneitä yrittäjiä ja työpaikkoja

16 Mallin kehittämisen ja vakiinnuttamisen toimijat ja keinot Toimijoiden osallistumisen tärkeys mallin kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa yksityiset yritykset 10% 40% 50% TE-toimistot 4% 11% 68% 18% yrittäjä- ja työnantajajärjestöt 3% 21% 41% 34% ELY-keskus 7% 18% 61% 14% koulutusorganisaatiot 10% 17% 40% 33% kunta- ja valtiotyönantajat 3% 30% 57% 10% muut 33% 33% 33% työntekijäjärjestöt 43% 33% 23% muut yksityiset palveluntuottajat 4% 46% 38% 12% muut järjestöt (kolmas sektori) 8% 50% 31% 12% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % ei lainkaan melko vähän kohtalaisesti paljon erittäin paljon

17 Kehittämistyön avaintoimijat Helposti käytettävän mallin rakentaminen yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon, työnantajien ja oppilaitosten kanssa: - työnantajien ja yrittäjäjärjestöjen osallistuminen mallin kehittämiseen - koulutusorganisaatioiden osallistuminen koulutusten kehittämiseen - ELY-keskusten ja työnantajajärjestöjen mallin rahoittamisjärjestelmän kehittämiseen ja TE-toimistojen mallin hallinnointiin - yhteistyö luopuvien ja aloittaneiden yritysten kohtaamisessa toimivien tahojen kuten yrityskauppoja tekevien tahojen kanssa - mentoroitavien tavoittaminen yhdistysten kautta - Pikes Oy:n rooli mallin kehittämistyön koordinoijana

18 Toiminnan puitteiden luominen: Rahoituksen järjestäminen (mentoroitavan tai mentorin saama taloudellinen tuki) Työpaikkatasolla yrittäjiltä ja eläköityvältä työntekijältä edellytettävä aika sekä osaamisen välittämisessä tarvittava ammattitaito; tuote, jossa työpaikka- ja toimialakohtaisuuden huomioiminen ja asiakaskohtainen räätälöinti Kehittämistyön hankkeistaminen ja pilotointi: pienimuotoiset käytännön kokeilut ja niistä saatavien hyviä kokemusten hyödyntäminen (pienten yritysten pilotoinnit ja niiden tuloksista tiedottaminen; pienten yritysten luopumis-aloittamiskokeilut, joissa kartoitetaan perehdyttämistarpeet, tehdään perehdyttämissuunnitelma ja tuodaan esille mentoroinnin hyviä käytäntöjä) Tiedottaminen ja markkinointi: viestiminen palveluista kuten lisäkoulutuksesta ja pilotoinneista saatavista hyödyistä. Mestari-Kisälli -mallin brändäys ja mainostaminen (määriteltävä kohderyhmät, keinot, rahoitus sekä lopputuote) Mallin kartoitukseen ja luonnosteluun liittyvä yhteistyö: yhteiset tapaamiset

19 Kehittämisehdotukset 1. Pielisen Karjalan alueella olisi tarpeen jatkaa Mestari-Kisälli -mallin kehittämistä. Kehittämistyöhön tulisi ottaa tiiviisti mukaan alueen yrittäjät, ELY-keskusten ja TE-toimistojen sekä aikuiskoulutusorganisaatioiden edustajat. Näiden toimijoiden tehtävänä olisi luoda koordinoitu yhteistyöhön perustuva malli, jossa Mestari-Kisälli -mallia tuotteistettaisiin ja markkinoitaisiin alueella. 2. Mestari-Kisälli mallia olisi hyödyllistä pilotoida yksityisissä yrityksissä. Tarvetta on etenkin etenkin pienissä yrityksissä sovellettaville sekä yritystoiminnan luopumisesta tukeville mentorointipalveluille. Toisena pilotoinnin kohderyhmänä voisivat olla nuoret ammattikoulutetut tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuoret. 3. Uusia mentorointia tukevia palveluita voitaisiin kehittää erityisesti yritysluovutusten tueksi. Työntekijöiden mentorointia varten on jo käytettävissä hyviksi havaittuja mentorointia tukevia palveluita kuten lyhyitä työpaikkakohtaisia räätälöityjä koulutuksia ja muita tukipalveluita kuten työhönvalmennusta ja koulutuksen jälkiohjausta