emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta
|
|
- Antero Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta Maistraattien sähköisen asioinnin strategia MAISTRAATTIEN OHJAUS- JA KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ 3/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja
2
3 emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta Maistraattien sähköisen asioinnin strategia MAISTRAATTIEN OHJAUS- JA KEHITTÄMIS YKSIKKÖ 3/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja
4 Itä-Suomen aluehallintovirasto Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta ISSN ISBN Kuopio 2012
5 Tekijät Maistraattien sähköisen asioinnin strategia työryhmä Julkaisuaika 3/2012 Toimeksiantaja(t) Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli laatia sähköisten asioinnin strategia vuosille toimenpidesuunnitelmineen. Sähköisen asioinnin kehittämisen lähtökohtana on maistraattien voimassa oleva strategia. Maistraattien sähköisen asioinnin visio on: emaistraatti - Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta. Sähköisen asioinnin kehittämisen tavoitteet vuosille ovat: Maistraattien palveluita tarjotaan asiakkaille sähköisesti. Sähköinen asiointi tukee maistraattien erikoistumista ja toiminnan tehostamista sekä toimintamallin jalkauttamista. Sähköiset prosessit mahdollistavat joustavan sijaintiriippumattoman toiminnan. Jokainen työpiste mahdollistaa etäpalvelun. Tieto integroituu automaattisesti prosesseihin ja rekistereihin. Sähköiset prosessit tuottavat tietoa maistraattien johtamiselle. Strategiakaudella sähköisen asioinnin kehittämistavoitteiden toteuttamisen kautta täytetään asiakkaiden palvelutarpeet sekä saavutetaan merkittäviä henkilötyövuosisäästöjä edellyttäen, että sähköiset palvelut toteutuvat ja saadaan käyttöön strategiassa määritellyn aikataulun mukaisesti. Sähköisen asioinnin strategiset tavoitteet toteutetaan erikseen määritellyillä kehittämishankkeilla monitoimijaympäristössä tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Hankkeissa tullaan nojautumaan valtionhallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin ratkaisuihin ja palveluihin. Maistraattien sähköisen asioinnin strategia on yhteinen kaikille maistraateille. Strategia laaditaan hallituskaudeksi ja sen sisältö tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Asiasanat Maistraatti, sähköinen asiointi, strategia, tietohallintostrategia, sähköiset palvelut ISSN Kokonaissivumäärä 36 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto ISBN Kieli Suomi Paino Kopijyvä Oy, Kuopio 2012
6 Maistraattien sähköisen asioinnin strategia työryhmä Harri Karhunen Pirkko Anttila Eino Haarala Jaana Haatainen Joonas Kankaanrinne Esa Kosonen Antti Lahtela Kari Luukkonen Maaria Rubanin Veli-Matti Tukio Marjatta Turunen 1
7 Sisältö 1. Johdanto Maistraattien kehittäminen Visio ja toiminta-ajatus Arvot Ydinprosessit Vaikuttavuus, tuloksellisuus ja sähköinen asiointi Maistraattien vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Sähköinen asiointi hallitusohjelmassa ja valtionhallinnon kehittämislinjauksissa Sähköinen asiointi maistraattien strategia-asiakirjassa Sähköisen asioinnin kehittämisen nykytilanne maistraateissa Maistraattien palvelut tuotetaan verkostona Sidosryhmät ja palvelut Kuluttajavirasto Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Oikeusministeriö Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Patentti- ja rekisterihallitus Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen
8 4.5. Väestörekisterikeskus Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Sähköisen asioinnin visio ja tavoitteet Maistraattien kehittämishankkeet Asianhallintajärjestelmän uudistaminen Perhelehtien ja muiden vanhojen siviilirekisterikirjojen digitointi Sähköinen vireillepano ja tiedoksianto VAPA (sähköinen loppuarkisto) Tieto integroituu prosesseihin Tiedottava maistraatti e-apostille Etäpalvelu yhteistyössä Johdon tietojärjestelmä Maistraattien kokonaisarkkitehtuuri Toteuttamissuunnitelma Liite
9 1. Johdanto Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia maistraattien sähköisen asioinnin strategia Sähköisen asioinnin strategia työryhmän tehtävänä oli päivittää vuosien strategia vastaamaan maistraattien uutta strategiaa vuosille Uuden sähköisen asioinnin strategian tarkoituksena on toteuttaa edellisen strategian toteuttamatta jääneiden palveluiden ja prosessien sähköistämiset. Uutena linjauksena strategiassa on etäpalvelun toteuttamisen vaatimat toimenpiteet palveluihin ja tietojärjestelmiin. Maistraattien käynnissä olevan organisaatiomuutoksen tavoitteena on siirtyä vaiheittain kohti prosessimaista organisaatiota. Sähköisen asioinnin strategia mahdollistaa prosessimaisen toimintatavan tuottamalla esimerkiksi raportteja toiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuushyötyjen saavuttamiseksi maistraattien prosessimaista yhteentoimivuutta muiden viranomaisten kanssa on lisättävä. Maistraattien sähköisen asioinnin strategian tavoitteena on parantaa maistraattien yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa tuottaen maistraattien palvelut sähköisesti ja yhdistämällä maistraattien sähköisiä tuotantoprosesseja muiden sidosryhmien sähköisiin prosesseihin. Maistraattien sähköisen asioinnin strategian toteutuminen pohjautuu maistraattien strategiaan sekä valtionhallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin ratkaisuihin ja niiden toteutusaikatauluihin. Maistraattien tekniset palvelut tuotetaan monitoimijaverkostossa, jossa on useita teknisiä toimijoita ja organisaatioita. Sähköisessä asioinnissa monitoimijaverkosto vaikuttaa niihin ratkaisuihin, joita tehdään strategiakauden tavoitteiden toteuttamisessa. Monitoimijaverkosto toimii tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tämä mahdollistaa maistraattien keskittymisen substanssiosaamisen kehittämiseen. Toisaalta tilaaja-tuottaja -malli vaatii laadukkaita mittareita toiminnan laadun ja tehokkuuden arvioimiseksi. Edellisen strategiakauden keskeisiä tavoitteita olivat sähköisen asioinnin ja prosessi-integraatioiden toteuttaminen. Molempia tavoitteita pilotoitiin. Tulevalla strategiakaudella tavoitteena on saada maistraattien asianhallinnan käyttöön tietojärjestelmä, joka mahdollistaa yhteistoiminnan eri portaalien, rekisterien sekä muiden virastojen tietojärjestelmien kanssa. Toimivan tietojärjestelmäarkkitehtuurin puute on maistraattien sähköisen asioinnin kehittämisessä tällä hetkellä suurin haaste ja riski. Muita ajankohtaista kehittämishaasteita ovat: toiminnan yhteistoimivuus ja kehittämisen koordinointi monitoimijaverkostossa, ohjaavien organisaatioiden tavoitteiden kytkeminen maistraattien kehittämiseen ja käynnissä olevien valtionhallinnon yhteisten hankkeiden toteutusaikataulut. 9
10 2. Maistraattien kehittäminen Visio ja toiminta-ajatus Visio Asiakas saa laadukkaita oikeusturvapalveluja yhtenäisesti koko maassa. Maistraatti tuottaa yhteiskunnan tietohuoltopalvelut tehokkaasti ja asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Maistraatti on houkutteleva, arvostettu ja jatkuvaan kehittymiseen kannustava työnantaja. Toiminta-ajatus Maistraatit tuottavat laadukkaita oikeusturva- ja yhteiskunnan tietohuoltopalveluja Arvot Maistraattien yhteiset arvot ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntemus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja vastuullisuus. Asiakaslähtöisyys Maistraatit palvelevat kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä hoitamalla julkisia tehtäviä. Asiointi tehdään asiakkaalle helpoksi. Maistraatin asiakaspalvelu on asiakasta arvostavaa ja ystävällistä. Oikeudenmukaisuus Maistraatit kohtelevat asiakkaitaan, henkilöstöään ja sidosryhmiään oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Maistraatin ratkaisut ja toiminta ovat objektiivisesti ja asiallisesti perusteltavissa sekä perustuvat tosiasioihin ja niiden puolueettomaan arviointiin. Asiantuntemus Maistraattien antama neuvonta, ohjeistus, tulkinnat ja päätökset ovat yhtenäisen linjan mukaiset. Maistraatin toiminta perustuu monipuoliseen ja laadukkaaseen ammattiosaamiseen. Asiakaspalvelussa toimivana organisaationa maistraatti tuntee asiakkaiden tarpeet. Avoimuus Maistraatit tiedottavat ajankohtaisista asioista niin, että tieto on jokaisen sitä tarvitsevan saatavissa. Toiminta on avointa suhteessa kansalaisiin. 10
11 Vastuullisuus Maistraatit toimivat ennakoivasti, luotettavasti, vastuuntuntoisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maistraatit kantavat vastuuta henkilöstöstään ja sen hyvinvoinnista, samoin kuin toiminnastaan suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin Ydinprosessit Maistraattien palvelut jakaantuvat kahteen ydinprosessiin, yhteiskunnan tietohuoltopalveluihin ja oikeusturvapalveluihin. Ydinprosessit käsittävät kaikki maistraattien eri vastuualueiden tarjoamat palvelut ja toiminnot. Maistraattien prosessikartta on esitetty kuvassa 1. Ydinprosessit perustuvat maistraattien toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä edellä kuvattuihin maistraattien visioon ja toiminta-ajatukseen. Ennen kaikkea prosesseja määrittävät kuitenkin yhteiskunnan ja asiakkaiden maistraateille asettamat tarpeet. Näiden tarpeiden tyydyttäminen sekä yhteiskunnan tietohuollon varmistaminen ovat maistraattien toiminnan keskeisiä vaikuttavuustavoitteita. Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet Lainsäädäntö Visio Asiakas saa laadukkaita oikeusturvapalveluja yhtenäises: koko maassa. MaistraaA tuo=aa yhteiskunnan :etohuoltopalvelut tehokkaas: ja asiakkaiden tarpeita vastaavas:. MaistraaA on houku=eleva, arvoste=u ja jatkuvaan kehi=ymiseen kannustava työnantaja. Toiminta- ajatus Maistraa:t tuo=avat laadukkaita oikeusturva- ja yhteiskunnan :etohuoltopalveluja. Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut Yhteisöoikeudelliset palvelut Todistajapalvelut sekä vihkiminen ja parisuhteen rekisteröin: Holhoustoimen edunvalvontapalvelut Ohjaava keskushallinto - substanssiohjaus MaistraaAen ohjaus- ja kehi=ämisyksikkö - resurssiohjaus Yhteiskunnan tietohuoltopalvelut Oikeusturvapalvelut Tukipalvelut henkilöstön hallinta, talouden hallinta, hankintojen hallinta, toimi:lojen ja materiaalin hallinta, sidosryhmäsuhteiden hallinta, ympäristöasioiden hallinta, toiminnan ja toiminnan kehi=ämisen tuki, :etotekniikan hallinta Kulu=ajaneuvonta- palvelut VAIKUTTAVUUS Asiakkaiden palvelutarpeiden tyydy=äminen Yhteiskunnan :etohuollon varmistaminen Kuva 1. Maistraattien prosessikartta. 11
12 Ydinprosesseista yhteiskunnan tietohuoltopalveluilla varmistetaan järjestyneen yhteiskunnan toimivuutta sekä yhteiskäyttöisen tiedon saatavuutta eri asiakkaiden tarpeisiin. Palvelukokonaisuus jakaantuu tietohuoltoon ja tietopalveluun. Oikeusturvapalveluilla turvataan puolestaan asiakkaiden perusoikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maistraattien tuottamista palveluista henkilöoikeudelliset palvelut, yhteisöoikeudelliset palvelut, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut, vihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti, holhoustoimen edunvalvontapalvelut, todistajapalvelut ja kuluttajaneuvontapalvelut. Maistraattien strategisesta ja toiminnallisesta ohjauksesta vastaa ohjaava keskushallinto. Valtiovarainministeriö ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö vastaavat maistraattien hallinnollisesta ja resurssiohjauksesta. 3. Vaikuttavuus, tuloksellisuus ja sähköinen asiointi Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen on valtionhallinnon kaikkien organisaatioiden yhteinen tavoite. Tähän tavoitteeseen pyritään jatkossa korvaamalla aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallinnon kehittämisen keskeinen kysymys on, miten toiminta- ja johtamismallit uudistetaan niin, että vaikuttavuus ja tuloksellisuus paranevat. Sähköinen asiointi on usein mainittu uudistamiskeinona. Monissa valtionhallinnon linjauksissa ja strategioissa se nostetaan yhdeksi tärkeimmistä kehittämistavoitteista. Sähköinen asiointi ei ole tavoitteista huolimatta tähän mennessä lisääntynyt hallinnossa toivotulla tavalla eikä onnistuneita palveluita ole toteutettu riittävästi. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittäminen voidaan nähdä kuvassa 2 esiteltynä rakenteena. Sen tarkoituksena on toteuttaa sähköinen hallinto käymällä läpi kaikki kehittämisen 4 tasoa: Informaatiopalvelu, jossa tietoa jaetaan esimerkiksi Internetin kautta. Sähköinen palvelu, joka mahdollistaa asioinnin viranomaisen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi, jossa palvelutuotanto on integroitu taustajärjestelmiin. Sähköinen hallinto, jossa hyödynnetään sähköisen asioinnin rakenneosia (esim. sähköiset asiointipalvelut, sähköiset asianhallintajärjestelmät, operatiiviset perus- ja taustajärjestelmät) erilaisissa hallinnon prosesseissa. Valtion yhteistä sähköistä hallintoa rakennetaan parhaillaan ja sen kokonaisuutta pyritään koordinoimaan valtionhallinnon yhteisellä konserniohjauksella. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADeohjelma) ja Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) tuottamat palvelut sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurityö vievät hallintoa kohti laajempaa muutosta ja yhteistä tavoitetilaa. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittäminen pohjautuu näihin linjauksiin. Aikaisemmat kokemukset sähköisestä asioinnista rohkaisevat uudistamaan toimintamalleja ja palveluja. Sähköisen asioinnin avulla asiakkaat voivat käyttää palveluja helposti verkon yli myös virka-ajan ulkopuolella. Asiakkaita pyritään ohjaamaan sähköiseen kanavaan, jossa hyödyt muodostuvat seuraavista tekijöistä: Asiointi on mahdollista ympäri vuorokauden viikonpäivästä riippumatta. 12
13 Asiankäsittely on toimipaikasta riippumatonta. Asiointitapahtuma on nopea. Fyysinen liikkumistarve vähenee tai poistuu. Asiantuntijatyö on tehokasta parempien tietojen ja paremman ajankäytön ansiosta. Taustajärjestelmien hyödyntäminen vähentää prosessin työvaiheita. Virkailijan työ helpottuu, kun asiakas ja automaatio hoitavat osan prosessista. Kehitys Sähköinen hallinto Sähköinen asioin: Sähköinen palvelu Informaa:o- palvelu Aika Kuva 2. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittämispolku 13
14 3.1. Maistraattien vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Valtiovarainministeriö on asettanut maistraateille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: 1. Yhteiskunnan perustietovarantojen tiedon luotettavuus ja käytettävyys lisääntyy yhteiskunnan toiminnan tukena. 2. Asiakkaiden oikeudet toteutuvat ja asiakkaat voivat maistraatin palveluiden avulla tehostaa ja tukea toimintaansa. Asetetut vaikuttavuustavoitteet toimivat lähtökohtina maistraattien toiminnan vaikuttavuuden arvioinnille vuosina Vaikuttavuustavoitteisiin kytkeytyviä indikaattoreita seurataan hallinnonalakohtaisesti keskushallinnossa. Maistraattien henkilötyövuosimäärän on arvioitu olevan vuoden 2011 lopussa 765. Vuonna 2015 tavoiteltava henkilötyövuosimäärä on 725. Tällöin maistraattien toimintamenomomentilta palkattuun henkilöstöön kohdistuva henkilöstövähennys vuosina on yhteensä 40 henkilötyövuotta. Henkilöstökehys jakaantuu vuosina alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on huomioitu vuosittaiset henkilötyövuosivähennykset. Vuosi Maistraattien toimintamenomomentti 757 htv 749 htv 737 htv 725 htv Maistraattien strategisena tavoitteena on vastata henkilöresurssien vähenemiseen kehittämällä sähköisiä palveluja ja toimintamallia. Toteutuessaan maistraattien sähköisen asioinnin strategia mahdollistaa osaltaan maistraateille asetettujen vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamisen Sähköinen asiointi hallitusohjelmassa ja valtionhallinnon kehittämislinjauksissa Hallitusohjelmassa sekä julkisen hallinnon ja valtiovarainministeriön linjauksissa korostetaan sähköisen asioinnin ja palveluiden kehittämistä. Niiden avulla pyritään parantamaan asiakaspalvelun laatua, lisäämään viranomaisten toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta sekä aikaansaamaan taloudellisia säästöjä. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti julkisen hallinnon sähköistä asiointia ja palveluita kehitetään sekä lisätään sosiaalisen median ja muun interaktiivisen tieto- ja viestintäteknologian käyttöä hallinnon ja kansalaisten välisessä kanssakäymisessä. Sähköistä asiointia ja palveluja sekä uusia vuorovaikutuksen muotoja kehitetään asiakaslähtöisesti. Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja huomioidaan vammaisten ja ikääntyvän väestön erityistarpeet. Sähköisten palveluiden kehittämiseksi myös tietojenluovutuskäytäntöjä selkeytetään ja helpotetaan huolehtimalla samalla tiedon ja yksityisyyden suojaamisesta. Julkisella sektorilla edistetään myös verkkolaskutukseen siirtymistä. Lisäksi julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkisessa hallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus. Lisäksi noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja 14
15 ja palveluita. Velvoitteet tietohallinnon suunnittelemisesta ja kuvaamisesta julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamisesta on kirjattu myös lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). Valtiovarainministeriö on valmistellut luonnoksen julkisen hallinnon yhteiseksi kokonaisarkkitehtuuriksi. Ensimmäiset versiot yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista on tarkoitus julkaista vuonna 2012 valmistuvan julkisen hallinnon ICT-strategian yhteydessä. ICT-strategia tulee sisältämään myös muita linjauksia, jotka viranomaisten tulee ottaa huomioon sähköistä asiointia kehittäessään. Monikanavaisen toimintamallin kehittämiseksi viranomaisten toiminnassa laajennetaan myös yhteispalvelun ja etäpalvelun käyttöä. Hallitusohjelman mukaisesti koko maassa kuntatasolle luodaan kattava yhteispalvelupisteiden verkko sekä määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Samalla selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin. Hallitusohjelman linjausten pohjalta valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämiseksi. Etäpalveluja kehitetään osana SADe-ohjelmaa. Etäpalvelun tavoitteena on mahdollistaa kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille uusi paikkariippumaton, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas asiointikanava. Etäpalvelussa asiakas on yhteydessä asiantuntijaan teknisten välineiden, kuten esimerkiksi videoneuvottelu- ja verkkoneuvottelutekniikan avulla. SADe-ohjelman yhteydessä kehitetään myös muita sähköisen asioinnin tukipalveluja, joita voidaan hyödyntää maistraattien toiminnan kehittämisessä kohti monikanavaista toimintamallia. SADe-ohjelman yleisenä tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Tarkoituksena on luoda kansalaisten ja yritysten palveluille yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittäminen perustuu monelta osin valtion yhteisiin ratkaisuihin. Valtionhallinnossa on käynnissä monia kehittämishankkeita ja toimintoja, joilla luodaan edellytyksiä sähköiselle asioinnille ja sähköiselle hallinnolle, esimerkiksi: Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto (JulkICT), keskitetty IT-palvelutuotanto, valtion kokonaisarkkitehtuurityö ja tietohallintolaki Sähköinen asiointi maistraattien strategia-asiakirjassa Maistraattien strategia-asiakirja ohjaa sähköisen asioinnin strategian painopisteitä. Strategia-asiakirjan mukaan maistraatit tarjoavat asiakkaille laadukkaita ja yhdenmukaisia palveluja monikanavaisesti varmistaen samalla tietosuojan. Maistraattien palvelutuotannossa hyödynnetään enenevässä määrin sähköistä tuotantotapaa siten, että ajasta ja paikasta riippumattomien palveluiden määrä kasvaa. Maistraattien palvelutasoa parannetaan automatisoimalla sellaisia palveluprosesseja, jotka eivät edellytä viranomaisen harkintaa. Asiakaspalvelussa hyö- 15
16 dynnetään valtionhallinnon yhteisiä sähköisiä palvelukanavia sekä puhelinpalveluita. Maistraattien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Sähköisen asioinnin kehittämisen ohella lisätään maistraattien osallistumista yhteispalveluun ja laajennetaan maistraattien palveluvalikoimaa yhteispalvelupisteissä ottaen huomioon maakuntien liittojen esittämät paikalliset palvelutarpeet. Samalla lisätään myös etäpalvelun hyödyntämistä maistraatin asiantuntijapalveluissa. Yksittäisten palveluprosessien osalta maistraattien strategia-asiakirjassa on asetettu tavoitteeksi muun muassa sähköisen tietopalvelun lisääminen, sähköisen asioinnin kehittäminen esimerkiksi nimiasioissa ja yleisen edunvalvonnan ja maistraattien välillä sekä yksityisten edunvalvojien mahdollisuus tilien sähköiseen toimittamiseen. Myös Apostille-todistuksen sähköistämismahdollisuudet (e-apostille) selvitetään strategiakauden aikana Sähköisen asioinnin kehittämisen nykytilanne maistraateissa Maistraattien asiakkaille tarjottavista palveluista on täysin sähköistetty yksi palvelu: nimiasioiden sukunimenmuutoshakemus. Palvelu sisältää tunnistamisen, maksamisen ja päätöksen toimittamisen sähköisesti. Prosessiintegraatioita on toteutettu maistraattien asianhallintajärjestelmän ja maistraattien omien rekisterien sekä väestötietojärjestelmän välillä. Maistraatit tarjoavat asiakkailleen palveluita sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Lisäksi maistraatti tarjoaa omista rekistereistään sähköistä tietopalvelua. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittämisen haasteeksi on osoittautunut valtion yhteisten kehittämishankkeiden viivästyminen. Tästä johtuen keskitettyjä palveluja ei ole saatu riittävän tasoisina käyttöön maistraattien odottamassa aikataulussa. Näin ollen kaikkia aiemman sähköisen asioinnin strategian mukaisia tuottavuustavoitteita ei ole saavutettu. Maistraattien sähköisen asioinnin strategia vuosille nojautui asianhallintajärjestelmän uudistamiseen. Valtion yhteisen asianhallintajärjestelmän uudistamisen haasteena on ollut paitsi valmistumisaikataulun viivästyminen myös tarvittavien toiminnallisuuksien puuttuminen. Tämä viivästyttää maistraattien palveluiden sähköistämistä. Maistraattien palveluiden sähköistämisellä tavoiteltavien tuottavuushyötyjen arvioidaan olevan kaikkien maistraattien osalta yhteensä useita kymmeniä henkilötyövuosia. Sähköisten palveluiden puuttuessa maistraatit joutuvat kattamaan vajeen jollakin tavalla, esimerkiksi lisäämällä henkilöiden työkuormaa, karsimalla palveluita ja/tai heikentämällä palveluiden laatua. 16
17 4. Maistraattien palvelut tuotetaan verkostona Käytännössä julkisen hallinnon palvelut tuotetaan usein prosesseissa, jotka ylittävät virastojen rajat. Kuitenkin organisaatioita johdetaan ja kehitetään edelleen pääasiassa virastoina ja funktioina eikä prosesseina. Tämä ristiriita tuottaa haasteita asiakasrajapintaan. Tilanne näkyy selvästi maistraateissa sekä joissain muissa julkisen hallinnon organisaatioissa. Osalle maistraatin palveluista on tyypillistä, että ohjaavat organisaatiot rakentavat itsenäisesti maistraattien käyttämiä tietojärjestelmiä. Tällä tavoin toteutetuissa tietojärjestelmissä ei ole aina otettu riittävästi huomioon maistraattien tarpeita. Esimerkiksi maistraattien virkailijat joutuvat edelleen joissakin palvelutilanteissa kahden yhteentoimimattoman tietojärjestelmän väliin, jossa tietoa haetaan yhdestä järjestelmästä ja tallennetaan manuaalisesti toiseen järjestelmään. Tällainen toiminta hankaloittaa maistraattien vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että maistraattien tarpeet otetaan paremmin huomioon kehitettäessä maistraattien käyttämiä tietojärjestelmiä Sidosryhmät ja palvelut Maistraattien sähköiseen toimintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat sidosryhmät: Kuluttajavirasto, oikeusministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus ja Väestörekisterikeskus. Maistraatit toimivat käytännössä sidosryhmiensä asiakasrajapintana. Toiminnan tavoitteiden kannalta on keskeistä ymmärtää, että edellytykset maistraattien hyvälle palvelulle sekä vaikuttavalle ja tulokselliselle toiminnalle rakentuvat pitkälti sidosryhmien sekä ohjaavien organisaatioiden kehittämispanostusten tuloksena Kuluttajavirasto Kuluttajaneuvontaa annetaan valtakunnallisena palveluna yhdeksässä maistraatissa. Vuoden 2012 alun toimialuejakouudistuksen jälkeen ainoastaan kahdessa, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan, maistraatissa ei ole kuluttajaneuvontapalveluiden vastuualuetta. Kuluttajaneuvonta on asiakkaalle maksuton palvelu, jonka tavoitteena on kuluttajansuojan toteutuminen ja kuluttajan aseman turvaaminen. Kuluttajaneuvonta edistää osaltaan kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Kuluttajavirasto ohjaa kuluttajaneuvontaa yhteistyössä maistraattien kanssa. Kuluttajaneuvonnasta annetaan kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista ja kuluttajan oikeudellisesta asemasta. Neuvonnassa myös sovitellaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä ristiriitoja sekä osallistutaan kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan. 17
18 Kuluttajaneuvonnan palvelukokonaisuuden muodostavat Kuluttajaviraston ylläpitämät kuluttajaneuvonnan verkkosivut, kuluttajaneuvonnan valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä verkkosivujen kautta tapahtuva sähköinen asiointi. Asiakas voi myös asioida ajanvarauksella neuvonnan toimipisteissä. Vuonna 2011 kuluttajaneuvontaan tuli uusia tapauksia Vuonna 2010 tapauksia oli Palveluiden kehittämisen tilanne Kuluttajaneuvonta siirtyi maistraattien tehtäväksi vuonna Maistraatteihin siirtynyt virkamäärä oli tuolloin 82 henkilötyövuotta. Vuoden 2011 alussa maistraateissa käytettiin tehtäväalueen hoitamiseen 72 henkilötyövuotta. Strategiakaudella palvelun kehittämisen tavoitteena on ollut palvelun saatavuuden parantaminen ja kaikille asiakkaille tasapuolinen ja tasalaatuinen palvelu. Asiakkaalle palvelu näyttäytyy yhtenä asiointipisteenä. Asiakkaat ohjataan ensisijaisesti Kuluttajaviraston ylläpitämään kuluttajaneuvonnan verkkopalveluun, joka on osa viraston kuluttajille suunnattua verkkosivustoa. Tarkoitus on, että asiakas saa verkkosivuilta mahdollisimman kattavasti tietoa ja toimintaohjeita kuluttajaoikeudellisen ongelmansa ratkaisemiseksi. Verkkosivujen kautta tulevat sähköiset yhteydenotot ja puhelimitse tulevat soitot kirjautuvat samaan tietojärjestelmään. Tietojärjestelmän raportointiominaisuuksia on kehitetty vuosina edellisen maistraattien sähköisen asioinnin strategian mukaisesti. Kuluttajaneuvonnan valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee suomeksi ja ruotsiksi klo Puhelimitse vastataan vuosittain noin soittoon. Puhelinneuvonnan kysyntä on suurempaa kuin mihin pystytään vastaamaan. Osittain ongelmana on tekninen järjestelmä, joka ei mahdollista puhelujen jonotusta. Kuluttajille suunnatussa verkkopalvelussa on kuukausittain noin käyntiä. Kuluttajaneuvonnan etusivu ja yhteystietosivu ovat palvelun käytetyintä sisältöä. Neuvontaan tulevista tapauksista puhelimitse tulee 88 prosenttia ja sähköisen yhteydenottolomakkeen kautta 11 prosenttia. Käyntiasiakkaita on 1 prosentti. Soittajista vain 56 prosenttia on reklamoinut myyjälle ennen kuluttajaneuvontaan tekemäänsä yhteydenottoa. Sähköisen yhteydenoton täyttäjistä 84 prosenttia on ollut yhteydessä myyjään. Puhelinneuvontaan tulevista tapauksista 80 prosentissa asiakas saa avun heti. 20 prosenttia tapauksista otetaan selvittelyyn tai sovitteluun. Tällaiset tapaukset vievät 80 prosenttia työajasta. Kuluttajaneuvonnassa neuvotaan muitakin kuin kuluttajia. Asiakkaista 5,5 prosenttia on elinkeinonharjoittajia. Kaikista kuluttajaneuvontaan tulevista asioista toimivaltaan kuulumattomia on 7 prosenttia. 2,4 prosenttia kuluttaja-asiakkaiden asioista koskee ulkomaisia yrityksiä. Kuluttajaneuvontapalvelun palvelumallia on kehitetty Kuluttajaviraston ja maistraattien yhteistyöllä. Yhtenäisiin toimintakäytäntöihin ohjataan valtakunnallisen kuluttajaneuvonnan toimintaohjeilla ja yhtenäisiä käytäntöjä ja neuvontatoiminnan laatua edistetään vuosittaisella koulutuksella. Kuluttajaoikeusneuvojien käytössä on myös oma ekstranet-palvelu tiedonvälitykseen ja keskusteluun Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Maistraattien kuluttajaneuvontatoimintaa kehitetään siten, että kuluttajaneuvontapalvelua on riittävästi ja tasapuolisesti asiakkaiden saatavilla koko maassa ja että valtakunnallinen palvelumalli toimii yhtenäisesti ja laaduk- 18
19 kaasti. Kuluttajaneuvonnan kysyntä on jatkuvasti suurempaa kuin mihin palvelulla pystytään vastaamaan. Tähän haasteeseen vastataan monikanavaisilla palveluilla. Kuluttajaneuvonnan palvelukokonaisuuteen kuuluvat Kuluttajaviraston ylläpitämät verkkosivut, valtakunnallinen puhelinpalvelu, sähköinen asiointi verkkosivujen kautta sekä käyntiasiointi ajanvarauksella (erityisryhmät). Palvelun tavoitettavuutta ja asiakasvirtojen hallintaa parannetaan contact center -järjestelmän jonotus- ja palveluvalikkomahdollisuuksilla. Kuluttajaneuvonnan tehokkuutta vahvistetaan erikoistumisen kautta. Erikoistuminen tuo lisäarvoa valtakunnalliseen palveluun ja tehostaa toimintaa asiakkaiden ja neuvontaprosessin sidosryhmien näkökulmasta. Tämä vaatii erikoistumista tukevan puhelintekniikan, joka mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen neuvojien osaamisprofiilin mukaan. Käyntiasiointitarpeeseen vastataan jatkossa yhä useammin myös etäpalvelun avulla, kun tämän asiointikanavan käyttö maistraattien osalta laajenee SADe-ohjelman etäpalvelut -hankkeen myötä Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Kuluttajaneuvonnan tehokas toiminta hyödyttää neuvonnan asiakkaiden lisäksi kaikkia kuluttajahallinnon toimijoita. Kuluttajahallinnon tietopankki -hankkeen ydinajatuksena on mahdollistaa parempi tiedonkulku kuluttajahallinnon eri toimijoiden kesken ja tehostaa näiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään kuluttajahallinnolle yhteinen tietojärjestelmä, joka ohjaa asiakasvirtoja ja asiankäsittelyprosesseja sähköisesti perustuen asiakassegmentteihin ja muuhun tietosisältöön. Järjestelmään ohjataan sekä kuluttajaneuvontaan että Kuluttajavirastoon tulevat yhteydenotot. Kuluttajaneuvonnan toiminnanohjaus paranee, asiakkaalle kerrottava tieto yhdenmukaistuu ja käsittelyprosessien sähköistäminen mahdollistaa tietojen paremman raportoinnin ja hyödyntämisen. Myös neuvontaprosessia on muokattava muutoksia vastaavasti. Hankkeen tavoitteena on liittää verkkopalvelu, asianhallintajärjestelmä ja valtakunnallinen puhelinpalvelu yhteen. Asiakkaalle tietojärjestelmä näkyy e-neuvojapalveluna, jossa hyödynnetään dynaamista lomaketta ja päätöspuumalleja. Niiden avulla asiakas saa vastauksen kysymykseensä. Tavoitteena on siirtää e-neuvojalle kolmasosa kuluttajaneuvontaan puhelimitse tehdyistä ensiyhteydenotoista. Ensiyhteydenottoja tehdään nykyisin vuodessa yhteensä noin Tietopankki hanke edellyttää, että maistraateilla on käytössä yhteinen contact center -järjestelmä. Hankkeessa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä oikeusministeriön kanssa sen kehittäessä kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia. Tavoitteena on että kuluttajaoikeusneuvojan asiasta kirjaamat tiedot ovat suoraan kuluttajariitalautakunnan käytössä valitusta käsiteltäessä. Hankkeelle on myönnetty tuottavuusrahaa työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hanke on aloitettu ja tavoitteena on tietopankin automatiikan käyttöönotto vuonna Oikeusministeriö Oikeusministeriöllä ja sen hallinnonalalla toimivilla virastoilla on useita erilaisia liittymiä maistraattien toimintaan. Holhoustoimen osalta oikeusministeriölle kuuluu holhoustoimilain mukaan holhoustoimen sisällöllinen kehittäminen. Lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvien oikeusaputoimistojen tehtävänä on ollut vuodesta 2009 lukien yleisen edunvalvonnan järjestäminen. Käräjäoikeudet puolestaan antavat edunvalvontamääräyksiä, joista niiden tulee ilmoittaa lain mukaan maistraatille. 19
20 Kuluttaja-asioiden osalta oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluu kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittäminen ja tulosohjaus. Kuluttajariitalautakunnan tehtävänä on muun ohella oikeudellisen neuvonnan ja muun opastuksen antaminen kuluttajaneuvojille lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi oikeusministeriön tehtäviin kuuluu useiden maistraattien toimintaan vaikuttavien lakien kuten henkilö-, perhe- ja perintöoikeudellisten sekä julkista notaaria koskevien lakien valmistelu Palveluiden kehittämisen tilanne Oikeusaputoimistot ovat ottaneet vuoden 2011 aikana käyttöön yleisen edunvalvonnan valtakunnallisen asianhallintajärjestelmän (Edvard). Tämä mahdollistaa sen, että yleiset edunvalvojat voivat toimittaa holhousasioihin liittyvät asiakirjat sähköisesti maistraatin asianhallintajärjestelmään siten, että ne kirjautuvat liitteineen automaattisesti asianhallintajärjestelmään saapuneiksi ja vireille. Maistraattien asianhallintajärjestelmän kehittämisen viivästymisestä johtuen tätä ei ole vielä voitu toteuttaa. Lisäksi vuoden 2012 aikana otetaan käyttöön yleisen edunvalvonnan raportointijärjestelmä. Käräjäoikeuksien ja maistraattien välisen sähköisen asioinnin kehittämisen tarkoituksena on siirtää holhousasioihin liittyvät asiakirjat automaattisesti tuomioistuimien ja maistraattien välillä. Selvitystyö maistraattien ja käräjäoikeuksien välisen sähköisen asioinnin kehittämiseksi on aloitettu vuonna Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Maistraattien strategiassa vuosille holhoustoimen tavoitteeksi on asetettu oikein kohdentuneet ja laadukkaat holhoustoimen palvelut. Sähköisen asioinnin osalta tavoitteena on yleisen edunvalvonnan ja maistraattien välisen sähköisen asioinnin käyttöön ottaminen sekä yksityisille edunvalvojille tarjottava mahdollisuus toimittaa tilit sähköisesti maistraattiin. Todistajapalveluiden osalta tavoitteeksi on asetettu sen selvittäminen, voidaanko e-apostille ottaa käyttöön Suomessa. e-apostillen avulla Apostille-todistus annetaan sähköisenä ja/tai tallennetaan sähköiseen rekisteriin, josta kuka tahansa voi varmistaa, että todistus on annettu. Haagin konferenssi on asettanut tavoitteeksi, että suurin osa sen jäsenmaista ottaisi käyttöön e-apostillen Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Yleisen edunvalvonnan ja maistraattien välisen sähköisen asioinnin tavoitteena on, että muun muassa omaisuusluettelot, vuositilit ja lupa-asiat voidaan hoitaa sähköisesti. Nykyisin yleiset edunvalvojat toimittavat lupahakemukset sekä päämiesten vuosi- ja päätöstilit maistraattiin postitse. Maistraatti antaa päätöksensä ja tekee huomautukset tileihin manuaalisesti ja toimittaa vastaukset yleisille edunvalvojille postitse. Yleisessä edunvalvonnassa on runsaat päämiestä. Yleisen edunvalvojan ja maistraattien välinen sähköinen asiointi mahdollistaa muun muassa työn keskittämisen maistraattien sisällä ja valtakunnallisesti. Hankkeen aikataulu on yhteydessä maistraattien asianhallintajärjestelmän kehittämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä oikeusministeriön ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön kanssa. 20
VALDA-käyttöönottoprojekti osana maistraattien sähköisen asioinnin strategiaa
VALDA-käyttöönottoprojekti osana maistraattien sähköisen asioinnin strategiaa Harri Karhunen, kehittämispäällikkö Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö 6.5.2011 1 Maistraatit
LisätiedotLiite 2: Toteuttamissuunnitelma vuosille 2014-2015
Liite 2: Toteuttamissuunnitelma vuosille 2014-2015 Maistraattien sähköisen asioinnin strategia 2012 2015 MAISTRAATTIEN OHJAUS- JA KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ 11/2013 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja
LisätiedotVTJ:n rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistaminen RaKi-hanke. Joonas Kankaanrinne, Väestörekisterikeskus
VTJ:n rakennus- ja kiinteistötietojen käsittelyn uudistaminen RaKi-hanke Joonas Kankaanrinne, Väestörekisterikeskus Hankkeen tavoitteet Maistraattien, kuntien, MML:n ja verohallinnon tuottavuuden parantaminen
Lisätiedot40. Valtion alue- ja paikallishallinto
Talousarvio 40. Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä
LisätiedotDigitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?
Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät
LisätiedotJulkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
LisätiedotUuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden
LisätiedotDialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku
Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin
LisätiedotSADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto
SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten
LisätiedotHuoneistotietojärjestelmä
Huoneistotietojärjestelmä ASREK-hanke / 26.10.2018 ja 14.12.2018 Esitys sisältää tämän hetken käsityksen käyttöön tulevista toimintamalleista. Ne edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, joista ei vielä ole
LisätiedotTaustaksi. Lausunto 1 (5) 12.5.2014. Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/253/03.01.01/2013
Lausunto 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi TEM/253/03.01.01/2013 LAUSUNTO: KAUPPA- JA YHDISTYSREKISTERIN PAIKALLISVIRANOMAISVERKOSTON UUDISTAMINEN Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto/Suomen
LisätiedotPRH:n strategia vuosille
PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,
LisätiedotPerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot
1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN
LisätiedotTietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
LisätiedotAjankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta
Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä
LisätiedotSähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.
Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotHyvää palvelua, tehokasta hallintoa
Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)
LisätiedotAsiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)
Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu
LisätiedotAluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen
Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen
LisätiedotLapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti
Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja
LisätiedotPalvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas
Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotLapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen
Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset
LisätiedotValtion rakenteet ja konsernipalvelut kehittyvät. Seija Petrow Valtiovarainministeriö
Valtion rakenteet ja konsernipalvelut kehittyvät Seija Petrow Valtiovarainministeriö Rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Ohjelman yhtenä
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotEtäpalvelut suuri mahdollisuus
Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotHyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma
SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti
LisätiedotLuvat ja valvonta ekosysteemi
Luvat ja valvonta ekosysteemi Sirpa Alitalo, TEM Mistä Luvat ja valvonta kärkihankkeessa on kysymys? Palveluprosessit uudistetaan Asiakkaan tarpeesta muodostuvat palvelukokonaisuudet sekä asiakaslähtöiset,
LisätiedotJHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla
JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen
Lisätiedot40. Valtion alue- ja paikallishallinto
Asiakirjayhdistelmä 40. Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä
Lisätiedotsuomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät
Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan. Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014
ASPA214 ja miten palveluneuvojan työtä tuetaan Suomi.fin kevätseminaari 15.5.2014 Henkilökohtainen Sähköinen palvelu Käyntiasiointi Asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelut Asiantuntijapalvelu etäpalveluna
LisätiedotKattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen
Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille
LisätiedotKokemuksia ASPA-pilotoinnista
Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua
LisätiedotKeski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta
Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen
LisätiedotSADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista
SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen
LisätiedotSähköisen asioinnin ensisijaisuus
Sähköisen asioinnin ensisijaisuus Hallituksen strategiaistunto 29.1. 2018 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetila 2022 Tavoitetilassa 2022 Viranomaiset
LisätiedotASIOINTIPISTEESSÄ KAIKKI KÄY!
Yhteispalvelu loikkaa digiaikaan ja palvelee entistä paremmin Kaikki mukaan yhteistyö tuo etuja. Etu 1. Palvelua asiakkaan ehdoilla kaikissa kanavissa TOIMINTA ON ASIAKASLÄHTÖISTÄ suomi.fi SÄHKÖINEN ASIOINTI
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotKuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotTakaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
LisätiedotHuoneistotietojärjestelmä
Huoneistotietojärjestelmä ASREK-hanke / 31.10.2018 Liisa Kallela / MML Esitys sisältää tämän hetken käsityksen käyttöön tulevista toimintamalleista. Ne edellyttävät lainsäädäntömuutoksia, joista ei vielä
LisätiedotVäliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti
Väliaikaishallinnon tiedonohjaussuunnitelma ja tehtäväluokitus projekti Projektipäällikkö Eira Isoniemi eira.isoniemi@ylasavonsote.fi Mitä asianhallinta on? Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
Lisätiedot40. (28.01, osa) Valtion alue- ja paikallishallinto
Talousarvio 40. (28.01, osa) Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Valtion aluehallintovirasto aloittaa toimintansa 1.1.. Aluehallintovirasto tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotAluehallintovirastot ja yhteispalvelu
Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja Lapin liitto, Saariselkä 21.4.2011 Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) vastuu www.yhteispalvelu.fi -sivustosta ja yhteispalvelurekisteristä
LisätiedotSähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus
HAUS 15.9.2011 Sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa - käytännön tilanteita Jukka Tuomela Johtamiskorkeakoulu/Julkisoikeus Tampereen yliopisto 15.9.2011 HAUS Jukka Tuomela, TaY 1 Sähköisten asiointipalvelujen
LisätiedotElisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut
Elisa parantaa asiointipalveluiden saatavuutta - muuttuva asiakaspalvelu ja julkishallinnon ratkaisut Pekka Karppinen, liiketoimintajohtaja, Asiakasvuorovaikutuksen ratkaisut, Elisa Oyj Palveluiden muutos
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotAjankohtaiskatsaus maistraatit
Ajankohtaiskatsaus maistraatit Merja Koponen Yksikön päällikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Koponen, Maistraattien ohjaus-
LisätiedotJulkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä
Julkiset palvelut diginä kansalaisille ja yrityksille 2023 yhdessä tekemällä 27.9.2019 Kuntien digitalisaation yhteishankkeiden työpaja Marjukka Saarijärvi LÄHTÖKOHTA Ihmisiä ei velvoiteta käyttämään julkisia
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotKansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?
Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin
LisätiedotHyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus
Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti
LisätiedotKokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri
LisätiedotEKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014
EKSOTE Sähköisen asioinnin seminaari 14.10.2014 Sähköisen asioinnin mahdollisuudet tulevaisuudessa Sami Säisä Mitä on sähköinen asiointi? Sähköinen Internetissä toimivaa palvelua? Itsepalveluna toteutettavaa
LisätiedotHolhoustoimen edunvalvontapalvelun tilivalvonnan asiakaslähtöinen kehittäminen. Yksityiset edunvalvojat
Holhoustoimen edunvalvontapalvelun tilivalvonnan asiakaslähtöinen kehittäminen Yksityiset edunvalvojat Johanna Terho 2017 Sähköinen asiointi ja arkistointi (Yamk) Tutkimuksen ohjausryhmä Markku Nenonen,
LisätiedotSTRATEGIAN VALMISTELU
Maistraattien strategia kaudelle 2016 2019 STRATEGIAN VALMISTELU Maistraattien strategia sisältää toimintaympäristön muutoksista ja pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta johdetut strategiset
LisätiedotSADe-ohjelma tilanne ja eteneminen
SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotHuoneistotietojärjestelmä. Liisa Kallela Maanmittauslaitos
Huoneistotietojärjestelmä Liisa Kallela Maanmittauslaitos 25.2.2019 Kysymyksiä voi esittää koko esityksen ajan liveseinälle Pyritään vastaamaan lähetyksen aikana tai sen jälkeen osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 29.11.2018 Heikki Talkkari / VM Informaatio-ohjauksen toimintakenttää Valtio Kunta Maakunta Kuhtanek Tietokeko DigiNyt Patinea TH-lautakunta Yhteistyöelin
LisätiedotUusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011
Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotTietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen
Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia
LisätiedotSuomen kulttuurilaitokset
Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotKieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
LisätiedotSADe-palvelut käytettävissä,
Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) SADe-palvelut käytettävissä, onko kuntasi valmis? Kuntamarkkinat 11.9.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Tähän uusi palvelukartta
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotSähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut
ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö
LisätiedotPysyvä rakennustunnus käyttöön kunnissa. Kuntien paikkatietoseminaari Timo Salovaara, Väestörekisterikeskus
Pysyvä rakennustunnus käyttöön kunnissa Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Timo Salovaara, Väestörekisterikeskus PRT ja RaKi-hanke pysyvän rakennustunnuksen (PRT) käyttöönotto on keskeinen VRK:n RaKi
LisätiedotLuvat ja valvonta ekosysteemi
Luvat ja valvonta ekosysteemi Saku Härkönen, Päivi Pietarila 28.2.2018 Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Seloste 0.1 16.1.2018 Päivi Pietarila, Saku Härkönen Alkuperäinen 22.1.2018 arkkitehtuuriryhmän
LisätiedotAsiointi Sirpa Salminen
Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
LisätiedotYritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007
YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotKiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,
Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju, 8.4.2015 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen
LisätiedotTuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI
Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotPaikkatiedon kehittämisohjelma
Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan
LisätiedotKunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)
Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
LisätiedotCAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ
CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli
Lisätiedot