emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta"

Transkriptio

1 emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta Maistraattien sähköisen asioinnin strategia MAISTRAATTIEN OHJAUS- JA KEHITTÄMIS- YKSIKKÖ 3/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

2

3 emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta Maistraattien sähköisen asioinnin strategia MAISTRAATTIEN OHJAUS- JA KEHITTÄMIS YKSIKKÖ 3/2012 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

4 Itä-Suomen aluehallintovirasto Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta ISSN ISBN Kuopio 2012

5 Tekijät Maistraattien sähköisen asioinnin strategia työryhmä Julkaisuaika 3/2012 Toimeksiantaja(t) Itä-Suomen aluehallintovirasto Julkaisun nimi emaistraatti Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Työryhmän tehtävänä oli laatia sähköisten asioinnin strategia vuosille toimenpidesuunnitelmineen. Sähköisen asioinnin kehittämisen lähtökohtana on maistraattien voimassa oleva strategia. Maistraattien sähköisen asioinnin visio on: emaistraatti - Palvelut helposti sähköisen kanavan kautta. Sähköisen asioinnin kehittämisen tavoitteet vuosille ovat: Maistraattien palveluita tarjotaan asiakkaille sähköisesti. Sähköinen asiointi tukee maistraattien erikoistumista ja toiminnan tehostamista sekä toimintamallin jalkauttamista. Sähköiset prosessit mahdollistavat joustavan sijaintiriippumattoman toiminnan. Jokainen työpiste mahdollistaa etäpalvelun. Tieto integroituu automaattisesti prosesseihin ja rekistereihin. Sähköiset prosessit tuottavat tietoa maistraattien johtamiselle. Strategiakaudella sähköisen asioinnin kehittämistavoitteiden toteuttamisen kautta täytetään asiakkaiden palvelutarpeet sekä saavutetaan merkittäviä henkilötyövuosisäästöjä edellyttäen, että sähköiset palvelut toteutuvat ja saadaan käyttöön strategiassa määritellyn aikataulun mukaisesti. Sähköisen asioinnin strategiset tavoitteet toteutetaan erikseen määritellyillä kehittämishankkeilla monitoimijaympäristössä tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Hankkeissa tullaan nojautumaan valtionhallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin ratkaisuihin ja palveluihin. Maistraattien sähköisen asioinnin strategia on yhteinen kaikille maistraateille. Strategia laaditaan hallituskaudeksi ja sen sisältö tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Asiasanat Maistraatti, sähköinen asiointi, strategia, tietohallintostrategia, sähköiset palvelut ISSN Kokonaissivumäärä 36 Julkaisija Itä-Suomen aluehallintovirasto ISBN Kieli Suomi Paino Kopijyvä Oy, Kuopio 2012

6 Maistraattien sähköisen asioinnin strategia työryhmä Harri Karhunen Pirkko Anttila Eino Haarala Jaana Haatainen Joonas Kankaanrinne Esa Kosonen Antti Lahtela Kari Luukkonen Maaria Rubanin Veli-Matti Tukio Marjatta Turunen 1

7 Sisältö 1. Johdanto Maistraattien kehittäminen Visio ja toiminta-ajatus Arvot Ydinprosessit Vaikuttavuus, tuloksellisuus ja sähköinen asiointi Maistraattien vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Sähköinen asiointi hallitusohjelmassa ja valtionhallinnon kehittämislinjauksissa Sähköinen asiointi maistraattien strategia-asiakirjassa Sähköisen asioinnin kehittämisen nykytilanne maistraateissa Maistraattien palvelut tuotetaan verkostona Sidosryhmät ja palvelut Kuluttajavirasto Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Oikeusministeriö Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Patentti- ja rekisterihallitus Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen

8 4.5. Väestörekisterikeskus Palveluiden kehittämisen tilanne Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Sähköisen asioinnin visio ja tavoitteet Maistraattien kehittämishankkeet Asianhallintajärjestelmän uudistaminen Perhelehtien ja muiden vanhojen siviilirekisterikirjojen digitointi Sähköinen vireillepano ja tiedoksianto VAPA (sähköinen loppuarkisto) Tieto integroituu prosesseihin Tiedottava maistraatti e-apostille Etäpalvelu yhteistyössä Johdon tietojärjestelmä Maistraattien kokonaisarkkitehtuuri Toteuttamissuunnitelma Liite

9 1. Johdanto Itä-Suomen aluehallintoviraston maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia maistraattien sähköisen asioinnin strategia Sähköisen asioinnin strategia työryhmän tehtävänä oli päivittää vuosien strategia vastaamaan maistraattien uutta strategiaa vuosille Uuden sähköisen asioinnin strategian tarkoituksena on toteuttaa edellisen strategian toteuttamatta jääneiden palveluiden ja prosessien sähköistämiset. Uutena linjauksena strategiassa on etäpalvelun toteuttamisen vaatimat toimenpiteet palveluihin ja tietojärjestelmiin. Maistraattien käynnissä olevan organisaatiomuutoksen tavoitteena on siirtyä vaiheittain kohti prosessimaista organisaatiota. Sähköisen asioinnin strategia mahdollistaa prosessimaisen toimintatavan tuottamalla esimerkiksi raportteja toiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuushyötyjen saavuttamiseksi maistraattien prosessimaista yhteentoimivuutta muiden viranomaisten kanssa on lisättävä. Maistraattien sähköisen asioinnin strategian tavoitteena on parantaa maistraattien yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa tuottaen maistraattien palvelut sähköisesti ja yhdistämällä maistraattien sähköisiä tuotantoprosesseja muiden sidosryhmien sähköisiin prosesseihin. Maistraattien sähköisen asioinnin strategian toteutuminen pohjautuu maistraattien strategiaan sekä valtionhallinnon yhteisiin sähköisen asioinnin ratkaisuihin ja niiden toteutusaikatauluihin. Maistraattien tekniset palvelut tuotetaan monitoimijaverkostossa, jossa on useita teknisiä toimijoita ja organisaatioita. Sähköisessä asioinnissa monitoimijaverkosto vaikuttaa niihin ratkaisuihin, joita tehdään strategiakauden tavoitteiden toteuttamisessa. Monitoimijaverkosto toimii tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti. Tämä mahdollistaa maistraattien keskittymisen substanssiosaamisen kehittämiseen. Toisaalta tilaaja-tuottaja -malli vaatii laadukkaita mittareita toiminnan laadun ja tehokkuuden arvioimiseksi. Edellisen strategiakauden keskeisiä tavoitteita olivat sähköisen asioinnin ja prosessi-integraatioiden toteuttaminen. Molempia tavoitteita pilotoitiin. Tulevalla strategiakaudella tavoitteena on saada maistraattien asianhallinnan käyttöön tietojärjestelmä, joka mahdollistaa yhteistoiminnan eri portaalien, rekisterien sekä muiden virastojen tietojärjestelmien kanssa. Toimivan tietojärjestelmäarkkitehtuurin puute on maistraattien sähköisen asioinnin kehittämisessä tällä hetkellä suurin haaste ja riski. Muita ajankohtaista kehittämishaasteita ovat: toiminnan yhteistoimivuus ja kehittämisen koordinointi monitoimijaverkostossa, ohjaavien organisaatioiden tavoitteiden kytkeminen maistraattien kehittämiseen ja käynnissä olevien valtionhallinnon yhteisten hankkeiden toteutusaikataulut. 9

10 2. Maistraattien kehittäminen Visio ja toiminta-ajatus Visio Asiakas saa laadukkaita oikeusturvapalveluja yhtenäisesti koko maassa. Maistraatti tuottaa yhteiskunnan tietohuoltopalvelut tehokkaasti ja asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Maistraatti on houkutteleva, arvostettu ja jatkuvaan kehittymiseen kannustava työnantaja. Toiminta-ajatus Maistraatit tuottavat laadukkaita oikeusturva- ja yhteiskunnan tietohuoltopalveluja Arvot Maistraattien yhteiset arvot ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntemus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja vastuullisuus. Asiakaslähtöisyys Maistraatit palvelevat kansalaisia, yrityksiä ja yhteisöjä hoitamalla julkisia tehtäviä. Asiointi tehdään asiakkaalle helpoksi. Maistraatin asiakaspalvelu on asiakasta arvostavaa ja ystävällistä. Oikeudenmukaisuus Maistraatit kohtelevat asiakkaitaan, henkilöstöään ja sidosryhmiään oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Maistraatin ratkaisut ja toiminta ovat objektiivisesti ja asiallisesti perusteltavissa sekä perustuvat tosiasioihin ja niiden puolueettomaan arviointiin. Asiantuntemus Maistraattien antama neuvonta, ohjeistus, tulkinnat ja päätökset ovat yhtenäisen linjan mukaiset. Maistraatin toiminta perustuu monipuoliseen ja laadukkaaseen ammattiosaamiseen. Asiakaspalvelussa toimivana organisaationa maistraatti tuntee asiakkaiden tarpeet. Avoimuus Maistraatit tiedottavat ajankohtaisista asioista niin, että tieto on jokaisen sitä tarvitsevan saatavissa. Toiminta on avointa suhteessa kansalaisiin. 10

11 Vastuullisuus Maistraatit toimivat ennakoivasti, luotettavasti, vastuuntuntoisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maistraatit kantavat vastuuta henkilöstöstään ja sen hyvinvoinnista, samoin kuin toiminnastaan suhteessa asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin Ydinprosessit Maistraattien palvelut jakaantuvat kahteen ydinprosessiin, yhteiskunnan tietohuoltopalveluihin ja oikeusturvapalveluihin. Ydinprosessit käsittävät kaikki maistraattien eri vastuualueiden tarjoamat palvelut ja toiminnot. Maistraattien prosessikartta on esitetty kuvassa 1. Ydinprosessit perustuvat maistraattien toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä edellä kuvattuihin maistraattien visioon ja toiminta-ajatukseen. Ennen kaikkea prosesseja määrittävät kuitenkin yhteiskunnan ja asiakkaiden maistraateille asettamat tarpeet. Näiden tarpeiden tyydyttäminen sekä yhteiskunnan tietohuollon varmistaminen ovat maistraattien toiminnan keskeisiä vaikuttavuustavoitteita. Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet Lainsäädäntö Visio Asiakas saa laadukkaita oikeusturvapalveluja yhtenäises: koko maassa. MaistraaA tuo=aa yhteiskunnan :etohuoltopalvelut tehokkaas: ja asiakkaiden tarpeita vastaavas:. MaistraaA on houku=eleva, arvoste=u ja jatkuvaan kehi=ymiseen kannustava työnantaja. Toiminta- ajatus Maistraa:t tuo=avat laadukkaita oikeusturva- ja yhteiskunnan :etohuoltopalveluja. Henkilö-, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut Yhteisöoikeudelliset palvelut Todistajapalvelut sekä vihkiminen ja parisuhteen rekisteröin: Holhoustoimen edunvalvontapalvelut Ohjaava keskushallinto - substanssiohjaus MaistraaAen ohjaus- ja kehi=ämisyksikkö - resurssiohjaus Yhteiskunnan tietohuoltopalvelut Oikeusturvapalvelut Tukipalvelut henkilöstön hallinta, talouden hallinta, hankintojen hallinta, toimi:lojen ja materiaalin hallinta, sidosryhmäsuhteiden hallinta, ympäristöasioiden hallinta, toiminnan ja toiminnan kehi=ämisen tuki, :etotekniikan hallinta Kulu=ajaneuvonta- palvelut VAIKUTTAVUUS Asiakkaiden palvelutarpeiden tyydy=äminen Yhteiskunnan :etohuollon varmistaminen Kuva 1. Maistraattien prosessikartta. 11

12 Ydinprosesseista yhteiskunnan tietohuoltopalveluilla varmistetaan järjestyneen yhteiskunnan toimivuutta sekä yhteiskäyttöisen tiedon saatavuutta eri asiakkaiden tarpeisiin. Palvelukokonaisuus jakaantuu tietohuoltoon ja tietopalveluun. Oikeusturvapalveluilla turvataan puolestaan asiakkaiden perusoikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maistraattien tuottamista palveluista henkilöoikeudelliset palvelut, yhteisöoikeudelliset palvelut, perhe- ja perintöoikeudelliset palvelut, vihkiminen ja parisuhteen rekisteröinti, holhoustoimen edunvalvontapalvelut, todistajapalvelut ja kuluttajaneuvontapalvelut. Maistraattien strategisesta ja toiminnallisesta ohjauksesta vastaa ohjaava keskushallinto. Valtiovarainministeriö ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö vastaavat maistraattien hallinnollisesta ja resurssiohjauksesta. 3. Vaikuttavuus, tuloksellisuus ja sähköinen asiointi Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen on valtionhallinnon kaikkien organisaatioiden yhteinen tavoite. Tähän tavoitteeseen pyritään jatkossa korvaamalla aiempi valtionhallinnon tuottavuusohjelma uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla. Hallinnon kehittämisen keskeinen kysymys on, miten toiminta- ja johtamismallit uudistetaan niin, että vaikuttavuus ja tuloksellisuus paranevat. Sähköinen asiointi on usein mainittu uudistamiskeinona. Monissa valtionhallinnon linjauksissa ja strategioissa se nostetaan yhdeksi tärkeimmistä kehittämistavoitteista. Sähköinen asiointi ei ole tavoitteista huolimatta tähän mennessä lisääntynyt hallinnossa toivotulla tavalla eikä onnistuneita palveluita ole toteutettu riittävästi. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittäminen voidaan nähdä kuvassa 2 esiteltynä rakenteena. Sen tarkoituksena on toteuttaa sähköinen hallinto käymällä läpi kaikki kehittämisen 4 tasoa: Informaatiopalvelu, jossa tietoa jaetaan esimerkiksi Internetin kautta. Sähköinen palvelu, joka mahdollistaa asioinnin viranomaisen kanssa sähköisesti. Sähköinen asiointi, jossa palvelutuotanto on integroitu taustajärjestelmiin. Sähköinen hallinto, jossa hyödynnetään sähköisen asioinnin rakenneosia (esim. sähköiset asiointipalvelut, sähköiset asianhallintajärjestelmät, operatiiviset perus- ja taustajärjestelmät) erilaisissa hallinnon prosesseissa. Valtion yhteistä sähköistä hallintoa rakennetaan parhaillaan ja sen kokonaisuutta pyritään koordinoimaan valtionhallinnon yhteisellä konserniohjauksella. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADeohjelma) ja Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) tuottamat palvelut sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurityö vievät hallintoa kohti laajempaa muutosta ja yhteistä tavoitetilaa. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittäminen pohjautuu näihin linjauksiin. Aikaisemmat kokemukset sähköisestä asioinnista rohkaisevat uudistamaan toimintamalleja ja palveluja. Sähköisen asioinnin avulla asiakkaat voivat käyttää palveluja helposti verkon yli myös virka-ajan ulkopuolella. Asiakkaita pyritään ohjaamaan sähköiseen kanavaan, jossa hyödyt muodostuvat seuraavista tekijöistä: Asiointi on mahdollista ympäri vuorokauden viikonpäivästä riippumatta. 12

13 Asiankäsittely on toimipaikasta riippumatonta. Asiointitapahtuma on nopea. Fyysinen liikkumistarve vähenee tai poistuu. Asiantuntijatyö on tehokasta parempien tietojen ja paremman ajankäytön ansiosta. Taustajärjestelmien hyödyntäminen vähentää prosessin työvaiheita. Virkailijan työ helpottuu, kun asiakas ja automaatio hoitavat osan prosessista. Kehitys Sähköinen hallinto Sähköinen asioin: Sähköinen palvelu Informaa:o- palvelu Aika Kuva 2. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittämispolku 13

14 3.1. Maistraattien vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Valtiovarainministeriö on asettanut maistraateille seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: 1. Yhteiskunnan perustietovarantojen tiedon luotettavuus ja käytettävyys lisääntyy yhteiskunnan toiminnan tukena. 2. Asiakkaiden oikeudet toteutuvat ja asiakkaat voivat maistraatin palveluiden avulla tehostaa ja tukea toimintaansa. Asetetut vaikuttavuustavoitteet toimivat lähtökohtina maistraattien toiminnan vaikuttavuuden arvioinnille vuosina Vaikuttavuustavoitteisiin kytkeytyviä indikaattoreita seurataan hallinnonalakohtaisesti keskushallinnossa. Maistraattien henkilötyövuosimäärän on arvioitu olevan vuoden 2011 lopussa 765. Vuonna 2015 tavoiteltava henkilötyövuosimäärä on 725. Tällöin maistraattien toimintamenomomentilta palkattuun henkilöstöön kohdistuva henkilöstövähennys vuosina on yhteensä 40 henkilötyövuotta. Henkilöstökehys jakaantuu vuosina alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukossa on huomioitu vuosittaiset henkilötyövuosivähennykset. Vuosi Maistraattien toimintamenomomentti 757 htv 749 htv 737 htv 725 htv Maistraattien strategisena tavoitteena on vastata henkilöresurssien vähenemiseen kehittämällä sähköisiä palveluja ja toimintamallia. Toteutuessaan maistraattien sähköisen asioinnin strategia mahdollistaa osaltaan maistraateille asetettujen vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamisen Sähköinen asiointi hallitusohjelmassa ja valtionhallinnon kehittämislinjauksissa Hallitusohjelmassa sekä julkisen hallinnon ja valtiovarainministeriön linjauksissa korostetaan sähköisen asioinnin ja palveluiden kehittämistä. Niiden avulla pyritään parantamaan asiakaspalvelun laatua, lisäämään viranomaisten toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta sekä aikaansaamaan taloudellisia säästöjä. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti julkisen hallinnon sähköistä asiointia ja palveluita kehitetään sekä lisätään sosiaalisen median ja muun interaktiivisen tieto- ja viestintäteknologian käyttöä hallinnon ja kansalaisten välisessä kanssakäymisessä. Sähköistä asiointia ja palveluja sekä uusia vuorovaikutuksen muotoja kehitetään asiakaslähtöisesti. Sähköisten palveluiden esteettömyys turvataan ja huomioidaan vammaisten ja ikääntyvän väestön erityistarpeet. Sähköisten palveluiden kehittämiseksi myös tietojenluovutuskäytäntöjä selkeytetään ja helpotetaan huolehtimalla samalla tiedon ja yksityisyyden suojaamisesta. Julkisella sektorilla edistetään myös verkkolaskutukseen siirtymistä. Lisäksi julkiset tietoaineistot saatetaan koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäviksi. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkisessa hallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus. Lisäksi noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja 14

15 ja palveluita. Velvoitteet tietohallinnon suunnittelemisesta ja kuvaamisesta julkisen hallinnon tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamisesta on kirjattu myös lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). Valtiovarainministeriö on valmistellut luonnoksen julkisen hallinnon yhteiseksi kokonaisarkkitehtuuriksi. Ensimmäiset versiot yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista on tarkoitus julkaista vuonna 2012 valmistuvan julkisen hallinnon ICT-strategian yhteydessä. ICT-strategia tulee sisältämään myös muita linjauksia, jotka viranomaisten tulee ottaa huomioon sähköistä asiointia kehittäessään. Monikanavaisen toimintamallin kehittämiseksi viranomaisten toiminnassa laajennetaan myös yhteispalvelun ja etäpalvelun käyttöä. Hallitusohjelman mukaisesti koko maassa kuntatasolle luodaan kattava yhteispalvelupisteiden verkko sekä määritellään jokaisessa yhteispalvelupisteessä vähintään etäpalveluna saatavilla olevat valtion, kuntien ja eri viranomaisten palvelut. Samalla selvitetään kuntien mahdollisuudet toimia yhteispalvelupisteiden vastuuviranomaisena ja ainoana keskeisenä asiakasrajapintana julkisiin palveluihin. Hallitusohjelman linjausten pohjalta valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämiseksi. Etäpalveluja kehitetään osana SADe-ohjelmaa. Etäpalvelun tavoitteena on mahdollistaa kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille uusi paikkariippumaton, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas asiointikanava. Etäpalvelussa asiakas on yhteydessä asiantuntijaan teknisten välineiden, kuten esimerkiksi videoneuvottelu- ja verkkoneuvottelutekniikan avulla. SADe-ohjelman yhteydessä kehitetään myös muita sähköisen asioinnin tukipalveluja, joita voidaan hyödyntää maistraattien toiminnan kehittämisessä kohti monikanavaista toimintamallia. SADe-ohjelman yleisenä tavoitteena on, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Tarkoituksena on luoda kansalaisten ja yritysten palveluille yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittäminen perustuu monelta osin valtion yhteisiin ratkaisuihin. Valtionhallinnossa on käynnissä monia kehittämishankkeita ja toimintoja, joilla luodaan edellytyksiä sähköiselle asioinnille ja sähköiselle hallinnolle, esimerkiksi: Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto (JulkICT), keskitetty IT-palvelutuotanto, valtion kokonaisarkkitehtuurityö ja tietohallintolaki Sähköinen asiointi maistraattien strategia-asiakirjassa Maistraattien strategia-asiakirja ohjaa sähköisen asioinnin strategian painopisteitä. Strategia-asiakirjan mukaan maistraatit tarjoavat asiakkaille laadukkaita ja yhdenmukaisia palveluja monikanavaisesti varmistaen samalla tietosuojan. Maistraattien palvelutuotannossa hyödynnetään enenevässä määrin sähköistä tuotantotapaa siten, että ajasta ja paikasta riippumattomien palveluiden määrä kasvaa. Maistraattien palvelutasoa parannetaan automatisoimalla sellaisia palveluprosesseja, jotka eivät edellytä viranomaisen harkintaa. Asiakaspalvelussa hyö- 15

16 dynnetään valtionhallinnon yhteisiä sähköisiä palvelukanavia sekä puhelinpalveluita. Maistraattien kokonaisarkkitehtuuria kehitetään valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Sähköisen asioinnin kehittämisen ohella lisätään maistraattien osallistumista yhteispalveluun ja laajennetaan maistraattien palveluvalikoimaa yhteispalvelupisteissä ottaen huomioon maakuntien liittojen esittämät paikalliset palvelutarpeet. Samalla lisätään myös etäpalvelun hyödyntämistä maistraatin asiantuntijapalveluissa. Yksittäisten palveluprosessien osalta maistraattien strategia-asiakirjassa on asetettu tavoitteeksi muun muassa sähköisen tietopalvelun lisääminen, sähköisen asioinnin kehittäminen esimerkiksi nimiasioissa ja yleisen edunvalvonnan ja maistraattien välillä sekä yksityisten edunvalvojien mahdollisuus tilien sähköiseen toimittamiseen. Myös Apostille-todistuksen sähköistämismahdollisuudet (e-apostille) selvitetään strategiakauden aikana Sähköisen asioinnin kehittämisen nykytilanne maistraateissa Maistraattien asiakkaille tarjottavista palveluista on täysin sähköistetty yksi palvelu: nimiasioiden sukunimenmuutoshakemus. Palvelu sisältää tunnistamisen, maksamisen ja päätöksen toimittamisen sähköisesti. Prosessiintegraatioita on toteutettu maistraattien asianhallintajärjestelmän ja maistraattien omien rekisterien sekä väestötietojärjestelmän välillä. Maistraatit tarjoavat asiakkailleen palveluita sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Lisäksi maistraatti tarjoaa omista rekistereistään sähköistä tietopalvelua. Maistraattien sähköisen asioinnin kehittämisen haasteeksi on osoittautunut valtion yhteisten kehittämishankkeiden viivästyminen. Tästä johtuen keskitettyjä palveluja ei ole saatu riittävän tasoisina käyttöön maistraattien odottamassa aikataulussa. Näin ollen kaikkia aiemman sähköisen asioinnin strategian mukaisia tuottavuustavoitteita ei ole saavutettu. Maistraattien sähköisen asioinnin strategia vuosille nojautui asianhallintajärjestelmän uudistamiseen. Valtion yhteisen asianhallintajärjestelmän uudistamisen haasteena on ollut paitsi valmistumisaikataulun viivästyminen myös tarvittavien toiminnallisuuksien puuttuminen. Tämä viivästyttää maistraattien palveluiden sähköistämistä. Maistraattien palveluiden sähköistämisellä tavoiteltavien tuottavuushyötyjen arvioidaan olevan kaikkien maistraattien osalta yhteensä useita kymmeniä henkilötyövuosia. Sähköisten palveluiden puuttuessa maistraatit joutuvat kattamaan vajeen jollakin tavalla, esimerkiksi lisäämällä henkilöiden työkuormaa, karsimalla palveluita ja/tai heikentämällä palveluiden laatua. 16

17 4. Maistraattien palvelut tuotetaan verkostona Käytännössä julkisen hallinnon palvelut tuotetaan usein prosesseissa, jotka ylittävät virastojen rajat. Kuitenkin organisaatioita johdetaan ja kehitetään edelleen pääasiassa virastoina ja funktioina eikä prosesseina. Tämä ristiriita tuottaa haasteita asiakasrajapintaan. Tilanne näkyy selvästi maistraateissa sekä joissain muissa julkisen hallinnon organisaatioissa. Osalle maistraatin palveluista on tyypillistä, että ohjaavat organisaatiot rakentavat itsenäisesti maistraattien käyttämiä tietojärjestelmiä. Tällä tavoin toteutetuissa tietojärjestelmissä ei ole aina otettu riittävästi huomioon maistraattien tarpeita. Esimerkiksi maistraattien virkailijat joutuvat edelleen joissakin palvelutilanteissa kahden yhteentoimimattoman tietojärjestelmän väliin, jossa tietoa haetaan yhdestä järjestelmästä ja tallennetaan manuaalisesti toiseen järjestelmään. Tällainen toiminta hankaloittaa maistraattien vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että maistraattien tarpeet otetaan paremmin huomioon kehitettäessä maistraattien käyttämiä tietojärjestelmiä Sidosryhmät ja palvelut Maistraattien sähköiseen toimintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat sidosryhmät: Kuluttajavirasto, oikeusministeriö, Patentti- ja rekisterihallitus ja Väestörekisterikeskus. Maistraatit toimivat käytännössä sidosryhmiensä asiakasrajapintana. Toiminnan tavoitteiden kannalta on keskeistä ymmärtää, että edellytykset maistraattien hyvälle palvelulle sekä vaikuttavalle ja tulokselliselle toiminnalle rakentuvat pitkälti sidosryhmien sekä ohjaavien organisaatioiden kehittämispanostusten tuloksena Kuluttajavirasto Kuluttajaneuvontaa annetaan valtakunnallisena palveluna yhdeksässä maistraatissa. Vuoden 2012 alun toimialuejakouudistuksen jälkeen ainoastaan kahdessa, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan, maistraatissa ei ole kuluttajaneuvontapalveluiden vastuualuetta. Kuluttajaneuvonta on asiakkaalle maksuton palvelu, jonka tavoitteena on kuluttajansuojan toteutuminen ja kuluttajan aseman turvaaminen. Kuluttajaneuvonta edistää osaltaan kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Kuluttajavirasto ohjaa kuluttajaneuvontaa yhteistyössä maistraattien kanssa. Kuluttajaneuvonnasta annetaan kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista ja kuluttajan oikeudellisesta asemasta. Neuvonnassa myös sovitellaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisiä ristiriitoja sekä osallistutaan kulutushyödykkeiden hintojen, laadun, markkinoinnin ja sopimusehtojen seurantaan. 17

18 Kuluttajaneuvonnan palvelukokonaisuuden muodostavat Kuluttajaviraston ylläpitämät kuluttajaneuvonnan verkkosivut, kuluttajaneuvonnan valtakunnallinen puhelinpalvelu sekä verkkosivujen kautta tapahtuva sähköinen asiointi. Asiakas voi myös asioida ajanvarauksella neuvonnan toimipisteissä. Vuonna 2011 kuluttajaneuvontaan tuli uusia tapauksia Vuonna 2010 tapauksia oli Palveluiden kehittämisen tilanne Kuluttajaneuvonta siirtyi maistraattien tehtäväksi vuonna Maistraatteihin siirtynyt virkamäärä oli tuolloin 82 henkilötyövuotta. Vuoden 2011 alussa maistraateissa käytettiin tehtäväalueen hoitamiseen 72 henkilötyövuotta. Strategiakaudella palvelun kehittämisen tavoitteena on ollut palvelun saatavuuden parantaminen ja kaikille asiakkaille tasapuolinen ja tasalaatuinen palvelu. Asiakkaalle palvelu näyttäytyy yhtenä asiointipisteenä. Asiakkaat ohjataan ensisijaisesti Kuluttajaviraston ylläpitämään kuluttajaneuvonnan verkkopalveluun, joka on osa viraston kuluttajille suunnattua verkkosivustoa. Tarkoitus on, että asiakas saa verkkosivuilta mahdollisimman kattavasti tietoa ja toimintaohjeita kuluttajaoikeudellisen ongelmansa ratkaisemiseksi. Verkkosivujen kautta tulevat sähköiset yhteydenotot ja puhelimitse tulevat soitot kirjautuvat samaan tietojärjestelmään. Tietojärjestelmän raportointiominaisuuksia on kehitetty vuosina edellisen maistraattien sähköisen asioinnin strategian mukaisesti. Kuluttajaneuvonnan valtakunnallinen puhelinneuvonta palvelee suomeksi ja ruotsiksi klo Puhelimitse vastataan vuosittain noin soittoon. Puhelinneuvonnan kysyntä on suurempaa kuin mihin pystytään vastaamaan. Osittain ongelmana on tekninen järjestelmä, joka ei mahdollista puhelujen jonotusta. Kuluttajille suunnatussa verkkopalvelussa on kuukausittain noin käyntiä. Kuluttajaneuvonnan etusivu ja yhteystietosivu ovat palvelun käytetyintä sisältöä. Neuvontaan tulevista tapauksista puhelimitse tulee 88 prosenttia ja sähköisen yhteydenottolomakkeen kautta 11 prosenttia. Käyntiasiakkaita on 1 prosentti. Soittajista vain 56 prosenttia on reklamoinut myyjälle ennen kuluttajaneuvontaan tekemäänsä yhteydenottoa. Sähköisen yhteydenoton täyttäjistä 84 prosenttia on ollut yhteydessä myyjään. Puhelinneuvontaan tulevista tapauksista 80 prosentissa asiakas saa avun heti. 20 prosenttia tapauksista otetaan selvittelyyn tai sovitteluun. Tällaiset tapaukset vievät 80 prosenttia työajasta. Kuluttajaneuvonnassa neuvotaan muitakin kuin kuluttajia. Asiakkaista 5,5 prosenttia on elinkeinonharjoittajia. Kaikista kuluttajaneuvontaan tulevista asioista toimivaltaan kuulumattomia on 7 prosenttia. 2,4 prosenttia kuluttaja-asiakkaiden asioista koskee ulkomaisia yrityksiä. Kuluttajaneuvontapalvelun palvelumallia on kehitetty Kuluttajaviraston ja maistraattien yhteistyöllä. Yhtenäisiin toimintakäytäntöihin ohjataan valtakunnallisen kuluttajaneuvonnan toimintaohjeilla ja yhtenäisiä käytäntöjä ja neuvontatoiminnan laatua edistetään vuosittaisella koulutuksella. Kuluttajaoikeusneuvojien käytössä on myös oma ekstranet-palvelu tiedonvälitykseen ja keskusteluun Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Maistraattien kuluttajaneuvontatoimintaa kehitetään siten, että kuluttajaneuvontapalvelua on riittävästi ja tasapuolisesti asiakkaiden saatavilla koko maassa ja että valtakunnallinen palvelumalli toimii yhtenäisesti ja laaduk- 18

19 kaasti. Kuluttajaneuvonnan kysyntä on jatkuvasti suurempaa kuin mihin palvelulla pystytään vastaamaan. Tähän haasteeseen vastataan monikanavaisilla palveluilla. Kuluttajaneuvonnan palvelukokonaisuuteen kuuluvat Kuluttajaviraston ylläpitämät verkkosivut, valtakunnallinen puhelinpalvelu, sähköinen asiointi verkkosivujen kautta sekä käyntiasiointi ajanvarauksella (erityisryhmät). Palvelun tavoitettavuutta ja asiakasvirtojen hallintaa parannetaan contact center -järjestelmän jonotus- ja palveluvalikkomahdollisuuksilla. Kuluttajaneuvonnan tehokkuutta vahvistetaan erikoistumisen kautta. Erikoistuminen tuo lisäarvoa valtakunnalliseen palveluun ja tehostaa toimintaa asiakkaiden ja neuvontaprosessin sidosryhmien näkökulmasta. Tämä vaatii erikoistumista tukevan puhelintekniikan, joka mahdollistaa asiakkaiden ohjaamisen neuvojien osaamisprofiilin mukaan. Käyntiasiointitarpeeseen vastataan jatkossa yhä useammin myös etäpalvelun avulla, kun tämän asiointikanavan käyttö maistraattien osalta laajenee SADe-ohjelman etäpalvelut -hankkeen myötä Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Kuluttajaneuvonnan tehokas toiminta hyödyttää neuvonnan asiakkaiden lisäksi kaikkia kuluttajahallinnon toimijoita. Kuluttajahallinnon tietopankki -hankkeen ydinajatuksena on mahdollistaa parempi tiedonkulku kuluttajahallinnon eri toimijoiden kesken ja tehostaa näiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään kuluttajahallinnolle yhteinen tietojärjestelmä, joka ohjaa asiakasvirtoja ja asiankäsittelyprosesseja sähköisesti perustuen asiakassegmentteihin ja muuhun tietosisältöön. Järjestelmään ohjataan sekä kuluttajaneuvontaan että Kuluttajavirastoon tulevat yhteydenotot. Kuluttajaneuvonnan toiminnanohjaus paranee, asiakkaalle kerrottava tieto yhdenmukaistuu ja käsittelyprosessien sähköistäminen mahdollistaa tietojen paremman raportoinnin ja hyödyntämisen. Myös neuvontaprosessia on muokattava muutoksia vastaavasti. Hankkeen tavoitteena on liittää verkkopalvelu, asianhallintajärjestelmä ja valtakunnallinen puhelinpalvelu yhteen. Asiakkaalle tietojärjestelmä näkyy e-neuvojapalveluna, jossa hyödynnetään dynaamista lomaketta ja päätöspuumalleja. Niiden avulla asiakas saa vastauksen kysymykseensä. Tavoitteena on siirtää e-neuvojalle kolmasosa kuluttajaneuvontaan puhelimitse tehdyistä ensiyhteydenotoista. Ensiyhteydenottoja tehdään nykyisin vuodessa yhteensä noin Tietopankki hanke edellyttää, että maistraateilla on käytössä yhteinen contact center -järjestelmä. Hankkeessa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä oikeusministeriön kanssa sen kehittäessä kuluttajariitalautakunnan sähköistä asiointia. Tavoitteena on että kuluttajaoikeusneuvojan asiasta kirjaamat tiedot ovat suoraan kuluttajariitalautakunnan käytössä valitusta käsiteltäessä. Hankkeelle on myönnetty tuottavuusrahaa työ- ja elinkeinoministeriöltä. Hanke on aloitettu ja tavoitteena on tietopankin automatiikan käyttöönotto vuonna Oikeusministeriö Oikeusministeriöllä ja sen hallinnonalalla toimivilla virastoilla on useita erilaisia liittymiä maistraattien toimintaan. Holhoustoimen osalta oikeusministeriölle kuuluu holhoustoimilain mukaan holhoustoimen sisällöllinen kehittäminen. Lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluvien oikeusaputoimistojen tehtävänä on ollut vuodesta 2009 lukien yleisen edunvalvonnan järjestäminen. Käräjäoikeudet puolestaan antavat edunvalvontamääräyksiä, joista niiden tulee ilmoittaa lain mukaan maistraatille. 19

20 Kuluttaja-asioiden osalta oikeusministeriön hallinnonalalle kuuluu kuluttajariitalautakunnan toiminnan kehittäminen ja tulosohjaus. Kuluttajariitalautakunnan tehtävänä on muun ohella oikeudellisen neuvonnan ja muun opastuksen antaminen kuluttajaneuvojille lautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Lisäksi oikeusministeriön tehtäviin kuuluu useiden maistraattien toimintaan vaikuttavien lakien kuten henkilö-, perhe- ja perintöoikeudellisten sekä julkista notaaria koskevien lakien valmistelu Palveluiden kehittämisen tilanne Oikeusaputoimistot ovat ottaneet vuoden 2011 aikana käyttöön yleisen edunvalvonnan valtakunnallisen asianhallintajärjestelmän (Edvard). Tämä mahdollistaa sen, että yleiset edunvalvojat voivat toimittaa holhousasioihin liittyvät asiakirjat sähköisesti maistraatin asianhallintajärjestelmään siten, että ne kirjautuvat liitteineen automaattisesti asianhallintajärjestelmään saapuneiksi ja vireille. Maistraattien asianhallintajärjestelmän kehittämisen viivästymisestä johtuen tätä ei ole vielä voitu toteuttaa. Lisäksi vuoden 2012 aikana otetaan käyttöön yleisen edunvalvonnan raportointijärjestelmä. Käräjäoikeuksien ja maistraattien välisen sähköisen asioinnin kehittämisen tarkoituksena on siirtää holhousasioihin liittyvät asiakirjat automaattisesti tuomioistuimien ja maistraattien välillä. Selvitystyö maistraattien ja käräjäoikeuksien välisen sähköisen asioinnin kehittämiseksi on aloitettu vuonna Maistraattien strategia-asiakirjasta johdetut kehittämisvaatimukset Maistraattien strategiassa vuosille holhoustoimen tavoitteeksi on asetettu oikein kohdentuneet ja laadukkaat holhoustoimen palvelut. Sähköisen asioinnin osalta tavoitteena on yleisen edunvalvonnan ja maistraattien välisen sähköisen asioinnin käyttöön ottaminen sekä yksityisille edunvalvojille tarjottava mahdollisuus toimittaa tilit sähköisesti maistraattiin. Todistajapalveluiden osalta tavoitteeksi on asetettu sen selvittäminen, voidaanko e-apostille ottaa käyttöön Suomessa. e-apostillen avulla Apostille-todistus annetaan sähköisenä ja/tai tallennetaan sähköiseen rekisteriin, josta kuka tahansa voi varmistaa, että todistus on annettu. Haagin konferenssi on asettanut tavoitteeksi, että suurin osa sen jäsenmaista ottaisi käyttöön e-apostillen Kehittämissuunnitelma vaikutustavoitteineen Yleisen edunvalvonnan ja maistraattien välisen sähköisen asioinnin tavoitteena on, että muun muassa omaisuusluettelot, vuositilit ja lupa-asiat voidaan hoitaa sähköisesti. Nykyisin yleiset edunvalvojat toimittavat lupahakemukset sekä päämiesten vuosi- ja päätöstilit maistraattiin postitse. Maistraatti antaa päätöksensä ja tekee huomautukset tileihin manuaalisesti ja toimittaa vastaukset yleisille edunvalvojille postitse. Yleisessä edunvalvonnassa on runsaat päämiestä. Yleisen edunvalvojan ja maistraattien välinen sähköinen asiointi mahdollistaa muun muassa työn keskittämisen maistraattien sisällä ja valtakunnallisesti. Hankkeen aikataulu on yhteydessä maistraattien asianhallintajärjestelmän kehittämiseen. Hanke toteutetaan yhteistyössä oikeusministeriön ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön kanssa. 20

VALDA-käyttöönottoprojekti osana maistraattien sähköisen asioinnin strategiaa

VALDA-käyttöönottoprojekti osana maistraattien sähköisen asioinnin strategiaa VALDA-käyttöönottoprojekti osana maistraattien sähköisen asioinnin strategiaa Harri Karhunen, kehittämispäällikkö Itä-Suomen Aluehallintovirasto, Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö 6.5.2011 1 Maistraatit

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta

Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta Ajankohtaista yhteisestä asiakaspalvelusta - HE-luonnoksen keskeinen sisältö ja yhteisten asiakaspalvelupisteiden toimintamalli Kunta- ja aluehallinto-osasto Yhteiset asiakaspalvelupisteet Kokonaismäärä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Aluehallintovirastot ja yhteispalvelun kehittäminen Yhteispalveluseminaari 8.6.2011 Ylitarkastaja Paula Leppänoro-Jomppanen Lapin aluehallintovirasto Hallintopalvelut Lapin aluehallintovirasto, Paula Leppänoro-Jomppanen

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta

Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta Kaupunginhallitus 48 13.02.2012 Kaupunginhallitus 82 11.02.2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntopyyntö Keski-Suomen TE-toimiston toimistoverkkoratkaisun seuraavasta vaiheesta 63/000400/2012 KH 48 Keski-Suomen

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista

SADe-ohjelma hyötyjä sähköisistä palveluista SADe-ohjelma 2009-2014 hyötyjä sähköisistä palveluista NUOVE-projektin päätöstilaisuus, 30.11.2011, TEM Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Julkisen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista

Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Kokemuksia ASPA-pilotoinnista Vakuutuspiirin johtaja Irma Parén Etelä-Savon vakuutuspiiri, Kela 1 24.8.2015 Asiakas saa palvelua Kelasta monikanavaisesti Henkilökohtainen palvelu Henkilökohtaista palvelua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu

Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Hallinto uudistuu löytyykö toimintamalleja Lapin liitto, Saariselkä 21.4.2011 Aluehallintovirastot ja yhteispalvelu Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI) vastuu www.yhteispalvelu.fi -sivustosta ja yhteispalvelurekisteristä

Lisätiedot

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku?

Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö Miten toteutuu sähköinen luukku? Yhden luukun käynnistämistilaisuus Ympäristöministeriö 28.10.2016 Miten toteutuu sähköinen luukku? Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo Neuvotteleva virkamies Päivi Tommila Asiakkaiden ja viranomaisten toiveita

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Asiointi Sirpa Salminen

Asiointi Sirpa Salminen Asiointi 25.3.2013 Sirpa Salminen Asiointi Asiakas- ja toiminnanohjaus organisaation kokonaisvaltainen tapa toimia, jossa suunnataan kaupungin voimavaroja oikeisiin asiakkaisiin / palveluihin. yhtenäinen

Lisätiedot

40. Valtion alue- ja paikallishallinto

40. Valtion alue- ja paikallishallinto Asiakirjayhdistelmä 40. Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Aluehallintovirasto edistää alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM)

Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) Miten Evirassa lähestytään avointa hallintoa? Maarit Hildén, henkilöstöjohtaja Avoin hallinto verkostotapaaminen (MMM) 20-4-2015 Eviran avoin hallinto Polku on vasta hahmolla ja alussa Yhtymäkohtia moniin

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

STRATEGIAN VALMISTELU

STRATEGIAN VALMISTELU Maistraattien strategia kaudelle 2016 2019 STRATEGIAN VALMISTELU Maistraattien strategia sisältää toimintaympäristön muutoksista ja pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta johdetut strategiset

Lisätiedot

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto

Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet JulkICT-toiminto Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet, seurantakohteet 2012 11.06.2013 Valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeet KuntaIT-yksikön kehittäjäverkostotoiminnasta 2007-2008 ja kuntien

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen?

Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? Lupa-, ilmoitus- ja valvontatoiminnan asiakaslähtöinen kehittäminen Sirpa Alitalo 28.09.2016 Nykytilan haasteita Sähköisen asioinnin kehittyneisyydessä

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen

SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen SADe-ohjelma tilanne ja eteneminen 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmakeskustelutilaisuus 3.9.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

40. (28.01, osa) Valtion alue- ja paikallishallinto

40. (28.01, osa) Valtion alue- ja paikallishallinto Talousarvio 40. (28.01, osa) Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Valtion aluehallintovirasto aloittaa toimintansa 1.1.. Aluehallintovirasto tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi

Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi Sujuva ja viiveetön kiinteistöasiointi Tavoitetila ja kehittämistehtävät Kesäkuu 2016 Taustaa Nykytilan haasteita Kiinteistöasioiden digiloikka - 2 Sähköistä kiinteistökauppaa ja kiinnitysasiointia koskevan

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran?

Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? Miten tietoa voisi kysyä vain kerran? JUHTA 13.9.2016 JulkICT/ Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Ymmärrämmekö asiakasta? Tarvitseeko tietoa hallita? Kunta Tietolupa Usean luukun nykytila Miksi

Lisätiedot

Pysyvä rakennustunnus käyttöön kunnissa. Kuntien paikkatietoseminaari Timo Salovaara, Väestörekisterikeskus

Pysyvä rakennustunnus käyttöön kunnissa. Kuntien paikkatietoseminaari Timo Salovaara, Väestörekisterikeskus Pysyvä rakennustunnus käyttöön kunnissa Kuntien paikkatietoseminaari 10.2.2015 Timo Salovaara, Väestörekisterikeskus PRT ja RaKi-hanke pysyvän rakennustunnuksen (PRT) käyttöönotto on keskeinen VRK:n RaKi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maistraatit

Ajankohtaiskatsaus maistraatit Ajankohtaiskatsaus maistraatit Merja Koponen Yksikön päällikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Koponen, Maistraattien ohjaus-

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Isyyslain koulutuskierros. Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Isyyslain koulutuskierros. Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Isyyslain koulutuskierros Johtaja Satu Koskela Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen AVIn toimialue Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1.3.2015 2 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016

Sähköinen asiointi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 Sähköinen asiointi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vt Tietohallintojohtaja Tuomo Liejumäki 14.4.2016 SOTE- ja aluehallintouudistus Hallituksen SOTE-linjaukset 7.11.2015 / ICT-linjauksia Itsehallintoalueiden

Lisätiedot

KUNTAPALVELUIDEN SÄHKÖISTÄMINEN

KUNTAPALVELUIDEN SÄHKÖISTÄMINEN KUNTAPALVELUIDEN SÄHKÖISTÄMINEN digiagenda IIN KUNTA HALLINTOPALVELUT & MICROPOLIS OY Kunnanhallitus 27.6.2016 1 DIGITALISOITUVA SUOMI - LAKI SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA Palvelujen digitalisoinnilla

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen

Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA O-P Rissanen Kansallinen palveluarkkitehtuuri Tilannekatsaus JUHTA 5.2.2013 O-P Rissanen 5.2.2014 Mistä palveluarkkitehtuuri koostuu? Talpol päätöksestä 19.11.2013 kansallinen palveluväylä (tiedonvälityskerros) kansallinen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

HE 151/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä HE 151/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetun lain 7 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistötietojärjestelmästä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013 Tulossopimus 11.12.2012 TEM/2168/00.03.01.02/2012 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN JA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2013 1 YLEISTÄ Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Patentti- ja Rekisterihallitus. Seitsemän tulevaisuuden tavoitetta

Patentti- ja Rekisterihallitus. Seitsemän tulevaisuuden tavoitetta Patentti- ja Rekisterihallitus Seitsemän tulevaisuuden tavoitetta Tule ja tutustu tulevaisuuden tavoitteisiimme. PRH:n vuosien 2012 2015 strategiset tavoitteet on luotu yhdessä alan parhaiden asiantuntijoiden

Lisätiedot

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma)

SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) SADe (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) 2009 2015 Tavoitteena oli helpompi ja sujuvampi asiointi lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ja uudistamalla toimintatapoja. Asiakaslähtöiset

Lisätiedot