Valtuustoaloite henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi vanhustenhuollossa

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 214/ / Valtuustoaloite henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi vanhustenhuollossa Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Erkki Haavisto jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "Raision Keskustan valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestö haluavat tuoda esille vanhustenhuollon henkilöstömitoituksen puutteita. Teimme vuosia sitten aloitteen, jonka jälkeen vanhustenhuollon henkilöstömitoitus tarkistettiin vastaamaan v annetun henkilöstösuosituksen alarajaa. Mitoitus ei nykyisellään vastaa ikäihmisten hoidontarvetta eikä palvelutarvetta eikä sillä voida turvata kuntouttavan hoitotavan ylläpitoa. Kasvatus- ja opetustoimen aloilla on kauan sitten määritetty henkilöstömitoitukset. Vanhusten hoitaminen on vähintään yhtä kuormittavaa, yhtä vaativaa kuin muiden toimialojen hoito-, huolenpito- ja kasvatustehtävät. Henkilöstömme uupuu. Nykyisen hallituksen aloittaessa luvattiin Suomeen Vanhuspalvelulaki, johon tulisi henkilöstömitoitus. Tätä ei ole kuitenkaan tulossa, näyttää olevan niin, että rahat menevät Kreikan ja Espanjan pankkitukiin. Missään ei ole kielletty henkilöstömitoituksen tarkistamista siten, että se vastaa oman kunnan tai kaupungin vanhusväestön hoivan ja hyvän hoidon tarvetta. Esitys Lainsäädännön uudistamistyössä ei olla ottamassa kantaa henkilöstömääriin, joten tarvittava tarkistaminen on tehtävä itse. Jokaisessa Raision vanhustenhuollon yksikössä tulisi olla kuntouttava hoitotiimi ja intervallihoidon yksiköissä tästä lyhyestä hoitopalvelusta vastaava nimetty lähihoitaja. Näin turvattaisiin lyhyillä jaksoilla käyvien hoidon sisällön ja laadun kehittely ja omaishoitajien jaksamiseen tähtäävä yhteydenpito yhteyshenkilön avulla. Yhteydenpidolla seurattaisiin myös kotihoidon tarvetta, lyhyillä jaksoilla annettavaa kotihoitoa turvaavaa ja täydentävää sekä vanhusten toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Esitämme myös, että kaupunki yhdessä Raision Palvelusäätiön kanssa huolehtii Hulvelan asumisyksikköjen varustelusta jatkuvasti siten, että asunnoissa ikäihmiset voivat asua elonsa loppuun asti turvallisesti. Palvelusäätiöllä tulee myös olla riittävä henkilöstö, jotta henkilöstön ylikuormittumiselta vältyttäisiin. Kaupunki voi omalta osaltaan turvata palvelusäätiön asuntojen varustelua suorittamalla riittävät korvaukset hoitopaikoista. Vanhusväestö hoitopaikoissamme on ikääntynyttä ja monia sairauksia potevaa, paljon ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa vaativaa. Esitämme, että henkilöstömitoitusta tarkistetaan lisäten kaikkiin työvuoroihin ja varahenkilöstöön +0,5 hoitohenkilöä/hoidettava. Dementiayksiköissä hoitajamitoitus tulee tarkistaa niin, että lisätään +0,75 hoitohenkilöä/hoidettava kaikkiin työvuoroihin. Raision Keskustan valtuustoryhmä

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Erkki Haavisto Seija-Liisa Junkkala Mirjam Karila, 1. varavalt." Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Johtava hoitaja Ritva Seppälä : Vuonna 2008 julkaistussa Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa otetaan kantaa vanhusten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja palvelurakenteen kehittämiseen; asumis- ja hoitoympäristöjen laadukkuuteen sekä henkilöstörakenteeseen, -mitoitukseen ja johtamiseen. Suosituksessa painotetaan ikäihmisten palveluiden strategian tekemisen, heidän osallisuutensa omien palveluidensa suunnitteluun sekä palvelun tarve- sekä seurantamittareiden tärkeyttä. Luonnos laiksi iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta (ns. vanhuspalvelulaki) sisältää samoja elementtejä kuin suositus. Poikkeuksena on henkilöstömitoituksen puuttuminen lakiluonnoksesta. Aloitteessa mainitut kuntoutusta edistävät ja vanhuksen toimintakykyä turvaavat toimenpide-ehdotukset ovat yhteneväisiä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa esitettyjen toimenpiteiden kanssa: - terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy - itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen - lihaskuntoa ja tasapainoa vahvistavien liikuntamahdollisuuksien lisääminen - varhainen puuttuminen toimintakyvyn heikkenemiseen - gerontologisen, mukaan lukien geriatrisen asiantuntijuuden vahvistaminen - sairauksien tehokas hoito ja kuntoutus - neuvonta ja ohjaus matalan kynnyksen neuvontapisteissä - ehkäisevät kotikäynnit - kuntoutuspalvelujen, erityisesti kotiin annettavien palvelujen sisällön kehittäminen - yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Raision ikäihmisten palvelujen kehittämistä ja palvelutuotantoa on ohjannut vuodesta 2007 alkaen kaupunginvaltuuston hyväksymä, vuosittain päivitetty hoito- ja hoivapalveluohjelma. Voidaan todeta, että laatusuosituksessa mainitut palvelut ja toimenpiteet sisältyvät joko Raision nykyiseen palvelurakenteeseen tai juuri päivitettyyn hoito- ja hoivapalveluohjelmaan. Erityisesti vuonna

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) 2012 on Raision kunnallisessa päätöksenteossa edistetty vanhusten kotona asumista turvaavia toimenpiteitä, tästä esimerkkinä kotiin asennettavat hoivaturvatekniset ratkaisut Hulvelan asunnoissa. Kotihoidon asiakkaiden toimintakykyyn on panostettu vuonna 2011 aloitetuilla liikuntasopimuksilla. Niiden käytännön toteutus tapahtuu kolmannen sektorin ja oman toiminnan yhteistyönä. Vuonna 2010 aloitetulla kotikuntoutustyöntekijöiden toiminnalla turvataan vakavan sairastumisen ja hoitoepisodin jälkeinen omassa kodissaan asuminen ja päivittäisistä toiminnoista selviytyminen henkilöillä, jotka ilman tätä palvelua väistämättä joutuisivat turvautumaan ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen. Aloitteessa esitetyn kaltainen intervallihoidon yhteys- ja vastuuhenkilö on intervalliosaston lähiesimiehenä toimiva sairaanhoitaja. Intervalliosaston henkilökuntaresurssit sisältävät ½ kuntohoitajan työpanoksen. Raision kaupunginvaltuuston päättämä kuntouttava päivätoiminta tullaan integroimaan kiinteästi intervallihoidon, säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon asiakkaiden palvelutuotantoon erityisesti kuntoutuspalvelujen osalta. Perustamalla kuntouttavan päivätoiminnan yksikkö ja integroimalla se muuhun palvelutuotantoon nimenomaan pyritään aloitteessa esiin tuotuun vanhusasiakkaiden ja heidän omaishoitajiensa toimintakykyä ja jaksamista edistävään tavoitteeseen. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa todetaan henkilöstömitoituksesta seuraavaa: henkilöstömitoitusta määriteltäessä on huomioitava asiakkaiden toimintakyky ja avuntarve, palvelutuotannon sisältö, erityisesti erityispalvelujen, kuten lyhytaikaisen kuntoutuksen ja saattohoidon vaikutukset sekä hoitoympäristön rakenteelliset vaikutukset. Suosituksessa esitetään ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäisja hyvä mitoitus asiakkaiden palvelutarpeen suhteen toisistaan poikkeavissa hoitoyksiköissä. Suhdeluvulla tarkoitetaan yksikön koulutetun hoitohenkilökunnan kokonaismäärää/asukas tai hoitopaikka, ei henkilökuntamäärää/työvuoro. Mitoitus tarkoittaa todellista henkilöstömäärää, jossa poissaolot on korvattu pätevällä henkilöstöllä. Valtakunnallinen suositus ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismääräksi on 0,5 0,6. Korkeampaa vähimmäismitoitusta suositellaan, kun asiakkaalla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko tai rakenne edellyttää suurempaa mitoitusta. Hyvä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 0,8. Terveyskeskussairaalassa lääkitystä vaativien pitkäaikaispotilaiden kohdalla vähimmäismitoitus on 0,6 0,7 ja hyvä mitoitus on 0,8. Suositus ei ota kantaa terveyskeskussairaalan akuuttihoitopotilaiden hoitohenkilökuntamitoitukseen. Raision ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä henkilöstömitoitus on pääsääntöisesti 0,48-0,5, poikkeuksena vaikeasti muistisairaiden yksiköt, joissa mitoitus on 0,55-0,6. Seudullisessa tehostetun palveluasumisen kilpailutuk-

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) sessa ja palvelusetelisääntökirjassa vähimmäismitoitusvaatimukseksi on asetettu tehostetussa palveluasumisessa 0,5, vaativassa tehostetussa palveluasumisessa ja muistisairaiden vaativassa asumisessa 0,6 hoitajaa/asukaspaikka. Raision terveyskeskussairaalassa tuotetaan vanhusten pitkäaikaislaitoshoitoa enää erittäin vähän ja palvelumuoto on sairaalasta poistumassa. Terveyskeskussairaalan akuuttihoitoa on kehitetty voimakkaasti, sairaalan osastot ovat jakautuneet toiminnaltaan erikoissairaanhoidosta siirrettyjen erikoisalojen potilaiden ns. peruserikoissairaanhoitoon ja kuntoutukseen sekä terveyskeskuksen päivystyksen kautta ohjautuvien potilaiden hoitoon. Sairaalan henkilöstömitoitus akuuttiosastolla on tällä hetkellä 0,64 ja geriatrisessa kuntoutus- ja arviointiyksikössä (GAK) 0,6. Akuuttiosaston henkilökuntamitoitus on hoidon vaativuuteen nähden riittämätön, GAK-osaston henkilökuntarakenne puolestaan on painottunut väärin lähihoitajatasoisen koulutuksen omaavaan henkilökuntaan, mikä aiheuttaa ongelmia ja tehottomuutta työn organisoinnissa. Raision kaupunki on panostanut vuodesta 2010 alkaen vanhuspalvelujen henkilöstöresursointiin ja henkilöstörakenteen muuttamiseen, erityisesti vanhusten toimintakykyä edistäviin ja ylläpitäviin tarpeisiin. Iäkkään väestön toimintakyvyn paraneminen tukee heidän omassa kodissaan asumista aiempaa pidempään. Toisaalta seurauksena on ympärivuorokautisen hoidon asukkaiden hoitoisuuden nousu kautta linjan, koska hoitoon siirrytään keskimäärin aiempaa huonompikuntoisena ja tämä hoitovaihe lyhenee entisestään. Seurauksena tästä Raision vanhuspalvelujen ympärivuorokautinen hoito vaatisi jo tänä päivänä suosituksen mukaisen korkeamman vähimmäismitoituksen eli 0,6 hoitajaa/asukas. Tällainen mitoitus edellyttäisi Raisiossa (yhteistoimintaalueen kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt huomioiden) noin 25 henkilötyövuoden lisäpanostusta ympärivuorokautiseen hoitoon. Terveyskeskussairaalan akuuttihoidon henkilöstön hyvään mitoitukseen pääseminen puolestaan edellyttäisi noin kymmenen henkilötyövuoden lisäystä. Kustannusvaikutus 35 henkilötyövuoden lisäyksestä olisi 1,2 1,3 miljoonaa euroa. Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon ja erityisesti terveyskeskussairaalan henkilöstötilanteen suurimpana ongelmana on ehdottomasti jo nyt koettu sairaanhoitajien äärimmäisen vaikea saatavuus sekä sijaistyövoiman saatavuus kaikissa henkilöstöryhmissä. Sijaistyövoimaongelmaan ratkaisuna nopeasti vaikuttava ratkaisu ja nykyistä kustannustasoa edullisempi vaihtoehtoiskustannus saavutettaisiin käyttämällä sijaisten palkkaamiseen tarvittavia määrärahoja vakituisen henkilöstön määrän lisäämiseen. Vuosilomien henkilöstöresursointi voitaisiin hoitaa tällä tavalla kokonaan (esimerkiksi terveyskeskussairaalan kaikki vuosilomat pystytään järjestämään ympäri vuoden siten, että lomituksiin tarvitaan neljän henkilön kokoaikainen työpanos yksi henkilö kymmentä työntekijää kohti). Sairauslomien sijaistamiseen hoito-hoivapalveluiden esimiesten näkemyksen mukaan taloudellisesti tehokkain ja hoidon laadun kannalta paras vaihtoehto

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) on palvelukohtaiset vakituiset varahenkilöt, joiden palkkaamiseen voidaan käyttää valtaosa nykyisistä sairauslomiin tarkoitetuista sijaismäärärahoista. Koska sairauspoissaoloja ei pystytä ennakolta suunnittelemaan, ei kaikkea sijaistusta voida järjestää varahenkilöillä, vaan tarvitaan yllättäviä päällekkäisiä poissaoloja varten myös perinteistä sijaisjärjestelmää. Hoito- ja hoivapalveluiden sairauspoissaolojen määrä on noin 10 % koko henkilöstöresurssista kautta vuoden, noin 28 henkilöä joka päivä. Hoito- ja hoivapalveluiden organisointi palvelukohtaisesti fyysisesti samoihin rakennuksiin mahdollistaa varahenkilöiden sijoittumisen ja yhteiskäytön kahdessa kolmessa fyysisesti lähekkäin sijaitsevassa yksikössä. Sen sijaan varahenkilöiden yhteiskäyttö kaikissa palveluissa on ajankäytöllisesti, osaamisen kannalta sekä runsaasti organisointia vaativana tehotonta. Lisäksi kokemus on osoittanut, että kiertävien varahenkilöiden tehtäviin ei ole hakijoita. Hoito- ja hoivapalveluissa on tällä hetkellä kuusi varahenkilöä. Näiden resurssien lisäksi sijaismäärärahoja sairauspoissaoloihin varataan talousarvioon vuosittain hieman yli euroa, vakansseiksi muutettuna tämä on noin kymmenen yksitoista vakanssia koulutuksesta riippuen. Lyhytaikaisten sijaisuuksien palkkauskustannus on suurempi kuin vakituisen työsuhteen palkkakustannus, mikä johtuu erosta tuntipalkassa. Mikäli osa sairauslomiin tarkoitetusta sijaismäärärahasta käytetään vakituisten varahenkilöiden palkkaukseen, säästetään kahdella tavalla: suorissa palkkakustannuksissa sekä lähiesimiesten työvoiman rekrytointiin kuluvan työajan säästymisenä. Hoito- ja hoivapalveluiden sairauslomasijaisuuksiin varattavasta määrärahasta noin puolet olisi järkevää sijoittaa vakituisen varahenkilöstön palkkaukseen. Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6)