TASANNE, PIENTALOALUE OLKAHISENLAHDEN POHJUKKAAN KARTTA NRO 8187

Transkriptio

1 TASANNE, PIENTALOALUE OLKAHISENLAHDEN POHJUKKAAN KARTTA NRO 8187 Asemakaavan selostus, joka koskee 16 päivänä joulukuuta 2005 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava alueen sijainti ja luonne Kaava alue sijaitsee noin 12 kilometriä kaupungin keskustasta itään Olkahisenlahden pohjukassa, Tasanteen kaupunginosassa, Aitolahdentien pohjoispuolella osoitteessa Aitolahdentie Alue käsittää Juvelan kylän tilat 1:12, 1:18, 1:19, 1:25, 1:26/osa, 1:27, 1:28 ja 1:29. Alueen laajuus on noin 4,3 ha. Alue rajautuu etelässä Aitolahdentiehen ja pohjoisessa Näsijärven rantaan. Lännessä rajana on notkelma ja oja, idässä Olkahisenlahteen laskeva puro. Alue on kallioista ja korkeuserot suuria. Kaavoitettavalla alueella on kuusi omakotitaloa ja yksi lomaasunto. Alueen länsipuolella on Kolmelanrannan uudehko pientaloalue ja itäpuolella Maurinkylän omakotiasutusta. Kaavan tavoitteet Aloitteen kaavan laatimiseksi ovat tehneet alueen yksityiset maanomistajat. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa pientalojen lisärakentaminen alueelle sekä alueen rakennusten liittäminen kaupungin viemäriverkostoon. Tavoitteena on myös, että uusi rakentaminen soveltuu olevaan ympäristöön. Liikennejärjestelyissä ja kunnallistekniikan järjestämisessä tavoitteena on kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen ja maanomistajien tasapuolisuuden huomioiva ratkaisu. Kaavaprosessin vaiheet Hakijat teettivät kaavoitushakemuksen liitteeksi meluselvityksen, luontoselvityksen ja asemakaavaluonnoksen. Asemakaava tuli vireille, kun osallistumis ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi asianosaisille viranomaistahoille. Osallistumis ja arviointisuunnitelman lisäksi nähtävillä oli konsultin laatima asemakaavaluonnos selvityksineen. Nähtävillä olevan aineiston pohjalta kirjattiin 9 mielipidettä kuudelta eri lähettäjältä. Luonnosaineistosta pyydettiin lausunnot niiltä kaupungin toimialoilta ja liikelaitoksilta sekä tietoliikenneyhtiöiltä, joita asia koski. Luonnosaineistosta jätettiin 8 lausuntoa, joista kuudessa oli huomautettavaa. Asemakaavaa valmisteltaessa järjestettiin neuvotteluja eri osapuolten kesken ja kehitettiin eri maankäyttövaihtoehtoja. Alueelle tehtiin pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys sekä hulevesiselvitys. Lisäksi asemakaavan valmisteluvaiheessa tehtiin yleissuunnitelmat

2 katualueista ja hulevesien hallinnasta. Selvitysten, lausuntojen, mielipiteiden ja käytyjen neuvottelujen pohjalta luonnosmateriaali kehitettiin kaavaehdotukseksi. Lausunnoista ja mielipiteistä laadittiin erillinen vastineluettelo, joka on liitetty kaavaehdotuksen asiakirjoihin. Asemakaava Kaava alueen pinta ala on m², josta 4009 m² on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A), 5402 m² on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja m² erillispientalojen korttelialueeksi (AO) m² on osoitettu virkistysalueiksi ja 319 m² suojaviheralueeksi ja 121 m² yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitostaen korttelialueiksi. Katualuetta kaavan myötä syntyy 4808 m². Tonttijako laaditaan sitovana ja sen myötä muodostuu 18 yksi tai kaksiasuntoisten pientalojen tonttia (AO), 2 rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillisten pientalojen tonttia (AP) ja yksi asuinrakennustontti (A). AO tonttien koot vaihtelevat m² välillä ja A sekä AP tonttien koot m² välillä. Alueen tonteista 6 muodostuu omarantaisiksi. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 6894 k m², josta asuntokerrosalaksi voidaan rakentaa 6801 k m². Rakennusaloille esitetyt kerroslukumäärät vaihtelevat yhden ja rinneratkaisuissa kolmen kerroksen välillä kunkin tontin korkeuserojen mukaisesti, kattokaltevuudeksi suurimmalle osalle aluetta on määritelty 18 ja kattomuodoksi satula tai pulpettikatto. Lisäksi osalle tonteista on määritelty rakennusalan reuna, jonon rakennus on rakennettava kiinni, osalle on annettu määräyksiä liikennemelun torjumiseksi ja tonttien rajaamiseksi. Lisäksi alueen luontoarvoja ja maisemaa on pyritty suojaamaan määräyksin. Kaikille tonteille on annettu määräys julkisivumateriaaleista ja alueelle tehty rakentamistapaohjeet. Asemakaavan toteuttaminen Kaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaavan hyväksyminen edellyttää sopimusta kaupungin ja maanomistajan välillä. Katualueiden yleissuunnitelmat on tehty asemakaavaehdotuksen laadintavaiheen yhteydessä Aitolahdentien yleissuunnitelman mukaisesti. Tonttijako sisältyy asemakaavaan ja se tehdään sitovana. 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee: Tampereen kaupungin Juvelan kylän tiloja 1:12, 1:18, 1:19, 1:25, 1:26/osa, 1:27, 1:28 ja 1:29. Asemakaavalla muodostuu: Tampereen kaupungin Tasanteen kaupunginosan korttelit 6642, 6643, 6644 ja 6645 sekä katu, suojaviher ja lähivirkistysaluetta.

3 Tonttijaolla muodostuu: Korttelin 6642 tontit 1 ja 2, korttelin 6643 tontit 1 12, korttelin 6644 tontit 1 7 ja korttelin 6645 tontit 1 ja 2. Kaavan laatija: Asemakaavaehdotus: Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Suunnitelupalvelut, Asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Riikka Rahkonen, Anna Leena Toivonen Asemakaavaluonnos: Suunnittelukeskus Oy 1.2 Kaava alueen sijainti Kaava alue sijaitsee noin 12 kilometriä kaupungin keskustasta itään Tasanteen kaupunginosassa, osoitteessa Aitolahdentie Alue käsittää Juvelan kylän tilat 1:12, 1:18, 1:19, 1:25, 1:26/osa, 1:27, 1:28 ja 1: Kaavan nimi ja tarkoitus Tasanne, pientaloalue Olkahisenlahden pohjukkaan kartta nro Kaavan tarkoitus on osoittaa suunnittelualueelle ympäristöön soveltuvaa pientalorakentamista ja liittää alue kaupungin viemäriverkostoon. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta , tark Havainnekuva , tark Seurantalomake Rakentamistapaohjeet rok ja 2 Vastineluettelo Luettelo muista kaavaa koskevista taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Maankäyttötarkastelu, SUPA , tark Luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy Meluselvitys, Suunnittelukeskus Oy Pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys, , Taratest Oy Hulevesiselvitys, SUPA LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Olkahisenlahden pohjukassa rajautuen Aitolahdentiehen. Lännessä rajana on jyrkkäreunainen notkelma ja oja, idässä Olkahisenlahteen laskeva puro. Kaavoitettavalla alueella on kuusi omakotitaloa ja yksi loma asunto. Alueen länsipuolella on Kolmelanrannan uudehko rivitaloalue ja itäpuolella Maurinkylän omakotiasutusta Luonnonympäristö

4 Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueen luonnonympäristöä on esitelty alueesta laaditussa luontoselvityksessä. Suuri osa alueesta käsittää pihoja ja puutarhoja. Lehtomaista kuusikangasta ja lehtipuukangasta sijaitsee suunnittelualueen itä ja lounaisosassa. Suunnittelualuetta idässä ja lännessä rajaavat notkelmat ovat osittain lehtipuuluhtaa ja alueella sijaitsee myös pieniä laikkuja kuivahkoa mäntykangasta. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Olkahisenlahden rantaan pystysuorana laskeva jyrkänne, joka on mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Suunnittelualueen länsiluoteisosan kostean lehtipuuluhdan laidalla on havaittu kolme luonnonsuojelulain 42 :n mukaista koko maassa rauhoitettuihin kasvilajeihin kuuluvaa soikkokaksikkoa. Alueen länsiosan kuusikossa on tehty yksi liito oravahavainto vuonna 2004 ja selvitysalueen eteläpuolella Ojalassa sijaitsee yksi kaupungin tärkeimmistä liito oravien esiintymisalueista. Alueen liitooravatilannetta tarkasteltiin luontoselvityksen yhteydessä. Selvitysalueen ei voida katsoa olevan liito oravan kannalta merkittävää, koska lajille sopivat lehtipuuta kasvavat varttuneet vanhat kuusikot ovat pienialaisia eikä alueella havaittu inventoinneissa pesäpuiksi sopivia kolohaapoja. Liito orava voi satunnaisesti liikkua alueen läpi tonttien pihapuita ja muita puustoisia osia pitkin, koska lähistöllä Ojalassa on liito oravien monivuotisia esiintymiä. Pohjoisosan jyrkännettä lukuun ottamatta luontoselvityksessä ei tuotu esiin sellaisia erityisiä luonnonsuojelullisia arvoja, jotka tulisi huomioida asemakaava alueella. Selvitysalueen ojanvarsiluhdilla voidaan katsoa olevan jonkin verran merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja luhdat voidaan pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään rakentamisen ulkopuolella. Säilyttämällä läntinen ojanvarsiluhta ja sen kosteustasapaino mahdollisuuksien mukaan muuttumattomana edistetään myös soikkokaksikon säilymistä alueella. Alueelle tehdyssä maankäyttötarkastelussa , tark todettiin suunnittelualueen koilisosaan sijoittuvan ojan olevan osa murroslaaksoa, jossa sijaitsee muun muassa kalliojyrkännelehto. Murroslaaksoa pitkin kulkee kaupunkiseudullinen ekologinen yhteys, joka on tärkeää säilyttää yhtenäisenä eläimistön ja maisemallisen erityisluonteensa vuoksi Maaperä ja maasto Suunnittelualueen maaperä on pääosin kalliota ja moreenia. Länsirajalla, lehtipuuluhdan alueella maaperä on savea. Suunnittelualueen maaperää on selvitetty tarkemmin pohjatutkimuksessa ja rakennettavuusselvityksessä vuonna Alueelle suoritettiin painokairaus 19 pisteeseen. Pintamaan alla havaittiin > 0,4 metrin siltti tai moreenikerrokset. Kairaukset

5 päättyivät 0,4 1,4 metrin syvyyteen vallitsevasta maanpinnasta mitattuna pysähtyen tiiviiseen maakerrokseen, kiveen tai kallioon. Alueella on myös kalliopaljastumia. Tehdyn selvityksen perusteella alue soveltuu asuntorakentamiseen. Suunnittelualue laskee eteläreunaltaan pohjoiseen, länteen ja itään siten, että alueen keskelle jäävä ylin korkeustaso on noin +109 merenpinnan yläpuolella ja alin rannoille sijoittuva korkeus on noin +96 merenpinnan yläpuolella. Näsijärven keskiveden korkeus on +94, Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Kaava alueella sijaitsee kuusi omakotitaloa piharakennuksineen ja yksi loma asunto. Rannassa on kolme saunaa. Rakennukset edustavat eri aikakausia ja tyylejä. Tilan 1:19 yksikerroksinen talo on rakennettu 1960 luvun alussa. Sauna sijaitsee vesirajan tuntumassa. Pihapiirissa on lisäksi autotalli, vanha aitta ja maakellari. Tilan 1:18 talo on yksikerroksinen ja rakennettu 1960 luvun puolivälissä. Lisäksi pihassa on vaja. Tilalla 1:27 on kaksi omakotitaloa piharakennuksineen: ylempi rinnetalo on 70 luvun alusta, pihalla on lisäksi autovaja ja sauna. Rannassa on jälleenrakennuskauden talo, autokatosrakennus sekä puuvaja. Tilalla 1:28 on uusi omakotitalo, joka on rakennettu poikkeamisluvalla. Omakotitalolle on myönnetty rakennusoikeutta 250 k m² sekä talousrakennukselle 70 k m². Tilalla 1:29 sijaitsee loma asunto, rantasauna sekä vaja. Tilalla 1:12 on 1968 rakennettu omakotitalo ja uudehko autokatos Väestö Alueella asuu alle 20 asukasta Palvelut Tasanteella, Olkahisissa ja Atalassa on päiväkodit. Olkahisissa ja Atalassa alakoulut. Yläkouluja on Kämmenniemessä ja Linnainmaalla. Rusthollinkadulla on pieni liikekeskus. Lisäksi lähistöllä sijaitsee Rusthollin lomakylä ja ravintola. Laajemmat kaupalliset palvelut sijaitsevat Linnainmaalla Virkistys Kaupungin omistamalla rantakaistalla Olkahisenlahdella on venepaikkoja. Lähistöllä on kaksi uimarantaa ja mattolaituri. Aitolahdentien toiselta puolelta alkaa laaja luonnonmukainen virkistysalue ja valaistu ulkoilureitti, jolta on yhteys niin Halimasjärvelle kuin Kauppi Niihaman latuverkkoonkin Tekninen huolto Alueen asuinrakennuksille saadaan vesi kaupungin vesijohdosta Aitolahdentien eteläpuolelta. Tilan 1:29 loma asunnolla on porakaivo. Tila 1:12 on mukana kaupungin viemäriverkostossa.

6 Tilalla 1:27 on pienpuhdistamo, joka käsittelee tilojen 1:27 ja 1:28 jätevedet. Sähköt alueelle on vedetty Aitolahdentien eteläpuolelta Liikenne Suunnittelualueelle on tällä hetkellä kolme liittymää. Aitolahdentien mutkassa oleva tilan 1:12 liittymä sijaitsee liikenteellisesti vaarallisessa paikassa. Aitolahdentiellä on 50 km/h nopeusrajoitus Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueelle kantautuu liikennemelua sekä valtatieltä 9 että Aitolahdentieltä. Kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä alueelle on tehty meluselvitys. Meluselvityksessä tulkitaan alue vanhan asuinalueen täydennysrakennusalueeksi, jolloin yöajalle sovelletaan olemassa olevien alueiden ohjearvoa 50 db. Meluselvityksen mukaan valtatien 9 melua on vaikea torjua, Aitolahdentien melua voidaan torjua rakennusten sijoittelulla, meluaidoilla sekä seinärakenteilla. Tampereen meluntorjunnan toimintasuunnitelma vuosiksi hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa Suunnitelmaesityksessä määritellään strategia melun torjumiseksi sekä meluntorjunnan ja meluhaittojen vähentämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Yhtenä 2. prioriteettiluokan toimenpiteistä on strategiassa tuotu esiin Vt 9 meluntorjunnan parantaminen Atalan ja Olkahisen välillä. Vt9 muutosta moottoritieksi Atalan ja Olkahisen kohdalla on kaavailtu alkavaksi ja meluntorjunnan tarkoitus tulla osaksi tiesuunnitelmaa. Kohde sisältyy myös Tiehallinnon meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnokseen Maanomistus Alue on suurimmaksi osaksi yksityisessä omistuksessa. Tampereen kaupungin omistamaan venevalkamaan on oikeus tiloilla 1:20, 1:21, 1:18 ja 1: Suunnittelutilanne Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi Yleiskaava Kantakaupungin yleiskaavassa, joka on vahvistettu , asemakaavoitettava alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Alue rajoittuu lännessä Tasanteen Kolmelanrannan asemakaavaan nro 7409 ja idässä Olkahisen asemakaavaan nro Olkahisen asemakaavassa puron varressa on enintään kahden perheen rakennusten korttelialuetta (AO20). Tonttitehokkuus on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku 1 ½.

7 Kolmelanrannan alueelle on asemakaavassa osoitettu asuinpientalojen korttelialuetta (AP 24) ja asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR 1) sekä erillispientalojen korttelialuetta. Kerrosluvut alueella ovat 2/3 I 1/2 ja II ja tonttitehokkuudet 0,25 0,35. Alueelle on osoitettu rantaan ja Aitolahden tien ali johtavat ohjeelliset yleiselle jalankululle varatut alueen osat, virkistysalueita ja uimaranta. Kaava alueen itäreunalla on oja. Alueen eteläpuoleisen Ojalan alueen kaavoitus on viivästynyt alueelta tehtyjen liito oravahavaintojen takia Rakennusluvat Alueen nykyisellä rakennuskannalla on rakennusluvat. Tilalle 1:27 on haettu helmikuussa 2005 poikkeamislupaa omakotitalon rakentamiseksi määräalalle. Lupahakemuksesta Tampereen kaupunki antoi kieltävän lausunnon Tonttijako Alueella ei ole voimassa olevaa tonttijakoa Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna Katu ja tiesuunnitelmat Aitolahdentielle on tehty yleissuunnitelma (SCC Viatek, 2001). Suunnitelmassa esitetään kevyenliikenteen väylää tien pohjoisreunaan ja tien oikaisemista itäisen puron yli johtavan maapenkereen kohdalta. Yleissuunnitelmassa on linjattu myös suunniteltavan Ojalan alueen liittymistä Aitolahdentiehen. Valtatie 9 on suunniteltu parannettavaksi välillä Tampere Orivesi. Hanke saattaa toteutuessaan vaikuttaa kaava alueen melutasoihin, sillä hankkeen yhteydessä suunnitellaan myös tarvittavat meluesteet kyseiselle tielle. Asemakaavaehdotuksen laadintavaiheen aikaan vuonna 2009 hankkeesta tehdään ympäristövaikutusten arviointia. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen yksityiset maanomistajat tavoittelevat alueelle lisärakentamista ja alueen saattamista viemäriverkoston piiriin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hankkeen alustava suunnittelu ja selvitysten laatiminen on aloitettu Suunnittelukeskuksessa vuonna Kaavoitushakemus on kirjattu kaupungilla Osallistuminen ja yhteistyö

8 4.3.1 Osalliset Kaavan hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Tasanteen oky Vehmaisten osakaskunta TeliaSonera Finland Oy Elisa Oyj, Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, hyvinvointipalvelut, aluepelastuslaitos ja museotoimi. Kaupungin liikelaitokset kuten Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ympäristökeskus Muut tahot ilmoituksensa mukaan Vireille tulo Asemakaavamuutos tuli vireille, kun osallistumis ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis ja arviointisuunnitelman lisäksi nähtävillä oli konsultin laatima asemakaavaluonnos selvityksineen. Nähtävillä olleen aineiston pohjalta kirjattiin 9 mielipidettä kuudelta eri lähettäjältä. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot niiltä kaupungin toimialoilta ja liikelaitoksilta sekä tietoliikenneyhtiöiltä, joita asia koski. Osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi asianosaisille viranomaistahoille. Luonnosaineistosta jätettiin 8 lausuntoa, joista kuudessa oli huomautettavaa. Asemakaavaa valmisteltaessa järjestettiin neuvotteluja eri osapuolten kesken ja kehitettiin maankäyttövaihtoehtoja. Alueella tehtiin kaavanlaatijan, kunnallistekniikan suunnittelijan ja hakijoiden yhteinen maastokatselmus Luonnosaineistosta jätetyistä lausunnoista ja mielipiteistä laadittiin erillinen vastineluettelo, joka kuuluu selostuksen liiteasiakirjoihin. Yhdyskuntalautakunta käsittelee asemakaavaehdotuksen ja asettaa sen yleisesti nähtäville. Nähtävillä olosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Kartta ja asemakaavan selostus ovat nähtävillä Frenckellin palvelupisteessä, Frenckellinaukio 2 B, Tampere ja kaavoitusosaston internetsivuilla osoitteessa Ehdotusta vastaan on mahdollista jättää muistutuksia ja ne käsitellään säädetyssä järjestyksessä Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa pientalojen

9 lisärakentaminen alueelle sekä alueen rakennusten liittäminen kaupungin viemäriverkostoon. Tavoitteena on myös, että uusi rakentaminen soveltuu olevaan ympäristöön. Liikennejärjestelyissä ja kunnallistekniikan järjestämisessä tavoitteena on kustannuksiltaan toteuttamiskelpoinen ja maanomistajien tasapuolisuuden huomioiva ratkaisu. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen karsinta Konsultti laati suunnittelualueelle vuonna 2000 kaksi maankäyttövaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan Aitolahdentien liittymän sijoituksen suhteen. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin vaihtoehto, jossa liittymä oli tilojen 1:18 ja 1:25 välistä. Luonnoksen rakennusoikeuksien mitoituksen lähtökohtana oli alueelle poikkeamisluvalla rakennettu pientalo. Tonttikoon lähtökohtana pidettiin 1000 m² tonttia maasto ja maanomistustilanteen sekä maanomistajien toiveiden mukaan sovellettuna. Konsultin laatima luonnosaineisto asetettiin osallistumis ja arviointisuunnitelman kanssa nähtäville ja lähetettiin lausunnoille kaupungin asianosaisille toimialoille, liikelaitoksille ja tietoliikenneyhtiöille. Luonnosaineistosta saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja käytyjen neuvottelujen perusteella nähtiin tarpeelliseksi laatia maankäyttötarkastelu, jossa selvitettiin suunnittelun lähtökohtia ja reunaehtoja suunnittelualuetta laajemmalta alueelta Olkahisenlahdelta. Tarkastelu sisälsi kaksi maankäyttöluonnosta, joista toinen (vaihtoehto 1) mahdollisti omarantaiset pientalotontit ja toinen (vaihtoehto 2) sisälsi raskaampaa rakentamista, mutta jätti suuren osan rannasta virkistysalueeksi ja mahdollisti kevyenliikenteenyhteyden rakentamisen ranta alueelle Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu. Molemmissa maankäyttöluonnoksissa alueen tontit saatiin viemäriverkostoon, vaaralliset tonttiliittymät poistuivat Aitolahdentieltä ja maankäyttö sopi yhteen Aitolahdentien yleissuunnitelman kanssa. Virkistysalueet tukivat liito oravan mahdollisia kulkuyhteyksiä ja yhteys uimarannalle alueen kautta palveli myös ojalalaisia. Lisäksi molemmat vaihtoehdot edellyttivät viemäröintiä tontin 1:12 yläosan kautta. Vaihtoehto 1 täydensi aluetta olevan rakenteen huomioiden. Alueelle suunniteltiin 12 kpl omakotitalotontteja ja 6 kpl asuinpientalojen tontteja. Tonttitehokkuudet olivat 0,11 0,3. Rakennusoikeutta tonteilla oli yhteensä 6700 k m². Alueen maisema ja luontoarvot huomioitiin jättämällä virkistysalueet suunnittelualueen laidoille ja keskelle, alueen korkeimmalle kohdalle. Olkahisenlahdenkatu toimi rannan suuntaisena reittinä, jolle olisi helppo poiketa Aitolahden pohjoisväylän kevyenliikenteenväylältä. Virkistysalueiden luonteesta suunniteltiin luonnonsuojelullista, aktiivisessa virkistäytymisessä oli tarkoitus hyödyntää vain venepaikkoja. Kevyenliikenteenyhteyksistä

10 seurasi, että yhden tontin ajo oli kevyenliikenteenreittiä pitkin. Vaihtoehto1 huomioi ympäristövalvonnan lausunnon ja ympäristökeskuksen esittämät kommentit. Myös maanomistajat kannattivat kaavaehdotuksen laatimista vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehto 1 vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön rajoittuivat suunnittelualueen asukkaiden elinympäristön muuttumiseen tiiviimmin rakennetuksi ja virkistyskäyttöön osoitettujen alueiden lisääntymiseen. Vaihtoehdon vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen olivat eheyttäviä ja tiivistäviä. Suunnittelualueen tiivistyminen vaihtoehdon mukaisesti lisäisi Aitolahdentien liikennettä arviolta asunnon rakentuessa noin yksityisauton verran, mutta myös parantaisi Aitolahdentietä kulkevien julkisenliikenteenyhteyksien kannattavuutta. Vaihtoehdon vaikutukset alueen luontoon ja sen arvoihin oli pyritty minimoimaan jättämällä rantaluhdat rakentamatta ja keskittämällä uusi asuinrakentaminen alueen keskivaiheille, josta suuri osa on ollut nykyisten asukkaiden piha alueena. Alueen maisemaa ja kaupunkikuvaa oli pyritty kunnioittamaan ja sen luonnetta säilyttämään suhteellisen pienellä tonttitehokkuudella, säilyttämällä rantaluhdat ja alueen korkein kohta viheralueina. Rakennettu ympäristö olisi tiivistynyt ja muuttunut voimakkaammin jäsennellyksi. Vaihtoehto 2 on tiivistävä sisältäen 2 kpl omakotitalotontteja ja 10 kpl asuinpientalojen tontteja. Tonttitehokkuudet ovat 0,12 0,35 ja rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä 7700 k m². Rannat on varattu lähes kokonaan virkistyskäyttöön hyvin laajalta alalta. Rantaa kiertää virkistysreitti yhdistyen läntiselle uimarannalle. Kaksi olemassa olevaa omakotitaloa sijaitsee kuitenkin niin lähellä rantaviivaa, että tontit on kierrettävä mantereen puolelta. Toinen näistä tonteista pakottaa viheralueen kapenemaan ja kääntymään niin voimakkaasti, että on mahdollista, että aluetta tuntematon pitäisi aluetta yksityisenä. Vaihtoehdossa rakentaminen on tehokasta ja rannan tuntumassa. Kytketyt pientalot luovat selkeän yksityisen ja yleisen alueen rajan. Katu muodostaa yhden korttelin kiertävän lenkin. Aitolahdentie, Olkahisenlahdenkatu ja rannassa kulkeva kevyenliikenteenväylä muodostaisivat useita vierekkäin kulkevia väyliä suhteellisen lähelle toisiaan. Virkistysalueelle puron varteen on mahdollista tehdä muutama uusi soutuvenepaikka, mutta kallioinen pohjoisranta pitäisi jättää maiseman ja rantasaunan takia ilman venepaikkoja. Osa rannasta on lisäksi vaikeakulkuista ja jyrkänteelle olisi luultavasti rakennettava vahva aita. Lisäksi on vaara, että ranta ei kestä julkisen alueen mahdollisesti kohtaamaa kulutusta. Vaihtoehdossa esitetty tehokas ja olemassa olevaa rakeisuutta heikommin huomioiva rakentaminen muuttaa alueen luonnetta. Vaihtoehto 2 on laadittu yleiskaavoituksen lausunnon pohjalta. Osalliset eivät kannata tehokasta rakentamista alueelle ja maanomistajat eivät kannata vaihtoehtoa. Vaihtoehdon 2 vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön rajoittuvat suunnittelualueella asuvien elinympäristön muuttumiseen huomattavasti tiiviimmin rakennetuksi ja virkistyskäyttöön osoitettujen alueiden

11 lisääntymiseen. Vaihtoehdon vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ovat eheyttäviä ja tiivistäviä. Yhdyskuntarakenteen eheytyminen ja suunnittelualueen tiivistyminen lisää Aitolahdentien liikennettä arviolta asunnon rakentuessa noin yksityisauton verran, mutta myös parantaa Aitolahdentietä kulkevien julkisenliikenteenyhteyksien kannattavuutta. Vaihtoehdon vaikutukset alueen luontoon ja sen arvoihin on pyritty minimoimaan jättämällä ranta rakentamatta ja keskittämällä uusi asuinrakentaminen voimakkaasti alueen keskelle, josta suuri osa on ollut nykyisten asukkaiden piha alueena. Alueen maisema muuttuisi huomattavasti voimakkaammin rakennetuksi, kaupunkimaiseksi alueeksi. Maisemaa järvelle on säilytetty määrittelemällä rannat viheralueiksi. Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö tiivistyy ja muuttuu voimakkaammin jäsennellyksi. Vaihtoehdot 1 ja 2 esiteltiin asemakaavasuunnittelun tilaajalle. Suunnittelua päätettiin jatkaa vaihtoehdon 1 mukaisesti. Jatkokehittelyn aikana alueelle tehtiin pohjatutkimus ja rakennettavuusselvitys, hulevesiselvitys ja yleissuunitelmat katualueista sekä hulevesien hallinnasta. Katualueiden, kevyenliikenteenväylien ja kunnallistekniikan aluevaraukset ja korkeudet tarkentuivat, erillispientalotontteja lisättiin ja asuinpientalotontteja vähennettiin. Kaavamerkinnät tarkentuivat muun muassa Aitolahdentien liikennemelua torjuvilla ja julkisivumateriaaleja sekä kattoja säätelevillä määräyksillä. Viheralueet ja pientalojen korttelialueiden tonttien rakennusalat ja kerroslukumäärät rajattiin siten, että alueen pienipiirteinen ja vehreä luonne säilyy ja rantatonttien rantoihin varattiin luonnonmukaisena säilytettävät alueet, jotta maisema säilyy myös järvelle. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Valtaosa kaava alueesta on osoitettu erillis tai asuinpientalojen korttelialueiksi. Alueen lounaisimmassa kulmassa, Aitolahdentien varressa on myös yksi asuinrakennusten korttelialueeksi määritelty tontti. Alueella on yksi katuliittymä ja kevyenliikenteenväylä Aitolahdentielle. Yksityiset tonttiliittymät Aitolahdentielle on kielletty. Aitolahdentien ja siihen rajautuvien tonttien rajalle on määritelty talousrakennusten rakennusalat, joiden on muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä tai niiden yhdistelmästä vähintään 2 metriä korkea meluseinä. Alueen keskellä sijaitsevalle korkeimmalle kohdalle ja reunoilla sijaitsevien purojen varsille on osoitettu lähivirkistysalueet. Läntisen lähivirkistysalueen kautta kulkee kevyenliikenteenväylä Tasanteelle ja uimarannalle Mitoitus Kaava alueen pinta ala on m², josta 4009 m² on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A), 5402 m² on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja m² erillispientalojen korttelialueeksi (AO) m² on osoitettu virkistysalueiksi ja 319 m²

12 suojaviheralueeksi ja 121 m² yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitostaen korttelialueiksi. Katualuetta kaavan myötä syntyy 4808 m². Tonttijako laaditaan sitovana ja sen myötä muodostuu 18 yksi tai kaksiasuntoisten pientalojen tonttia (AO), 2 rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillisten pientalojen tonttia (AP) ja yksi asuinrakennustontti (A). AO tonttien koot vaihtelevat m² välillä ja A sekä AP tonttien koot m² välillä. Alueen tonteista 6 muodostuu omarantaisiksi. Alueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 6894 k m², josta asuntokerrosalaksi voidaan rakentaa 6801 k m². Asuntoja muodostuu alueen rakentuessa arviolta kpl. Väestön määrä alueella tulee olemaan arviolta henkeä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla on ollut tarkoitus mahdollistaa pientalojen lisärakentaminen alueelle sekä alueen rakennusten liittäminen kaupungin viemäriverkostoon. Liikennejärjestelyjen ja kunnallistekniikan järjestämisen tulee olla kustannuksiltaan toteuttamiskelpoista ja maanomistajien tasapuolisuuden huomioivia ratkaisuja. Uuden rakentamisen tulee soveltua olevaan ympäristöön, maisemaa ja alueen luonnetta pyritään mahdollisuuksien mukaan säilyttämään sekä alueelta inventoidut luontoarvot huomioimaan. Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen on kaupungin strategioiden mukaista ja parantaa palvelutason säilymisen mahdollisuuksia alueella. Hakijoiden tavoitteiden mukainen pientalorakentaminen on lähtökohtaisesti alueen nykyiseen luonteeseen soveltuva vaihtoehto, joka on mahdollista toteuttaa luonnonympäristöä ja maisemaa hallitusti muuttamalla. Lisärakentamisella alueesta on mahdollista luoda jäsentyneempi ja selkeämpi yhtenäinen kokonaisuus. Kaavan mukainen liikennejärjestely parantaa Aitolahdentien liikenneturvallisuutta poistamalla tonttiliittymät tieltä ja keskittämällä liikenne yhteen liittymään. Alueelle tehdyssä luontoselvityksessä alueen itä ja länsirajoille sijoittuvista lehtipuuluhdista löydettiin arvoja, joiden säilymisen edellytykset pyrittiin turvaamaan. Suunnittelualueen korkeimmalla kohdalla kasvaa nykyisellään mäntyä ja kuusta, joiden säilymisellä on järvimaiseman kannalta merkitystä. Näiden säilyminen mahdollistettiin osoittamalla alue virkistysalueeksi. Myös piha alueille määriteltiin alueita, jotka tulisi säilyttää luonnontilassa. Suurelta osin alue on kuitenkin nykyisellään asukkaiden käsittelemää piha tai puutarha aluetta, joka kaavan myötä jaetaan useamman asuinrakennuksen kesken. 5.3 Aluevaraukset ja mitoitus Korttelialueet Erillispientalojen korttelialueelle osoitettujen tonttien tonttitehokkuus

13 vaihtelee välillä e=0,1 0,4 välillä, asuinpientalotonteilla e=0,19 0,28 ja asuinrakennusten korttelialueella e= 0,3. Rakennusalakohtaiset kerrosluvut vaihtelevat välillä I r50%iiiy75% tonttien korkeuserojen mukaisesti. Rakennusalojen ja oikeuksien määrittelyllä on pyritty säilyttämään alueen luonnetta. Olkahisenkadun rannanpuolella sijaitsevat rakennukset kuten myös jyrkimmän rinteen rakennukset on rakennettava tontin laidalle sijoitetun rakennusalan kadunpuoleiseen rajaan kiinni viettoviemäröinnin edistämiseksi, katutilan jäsentämiseksi ja yhtenäisen vehreän piha alueen säilyttämiseksi. Rantaan sijoittuville saunarakennuksille on osoitettu rakennusalat, jotka eivät oikeuta rakentamaan alalle uutta rakennusta, mikäli nykyinen puretaan. Autosuoja ja talousrakennuksille on varattu rakennusalat Aitolahdentien varteen meluntorjunnan edistämiseksi. Meluselvitys on otettu huomioon rakennusalojen sijoittelussa ja kaavamääräyksissä, jotta melutasot pysyvät meluohjearvojen puitteissa. Alueen yhtenäisen ilmeen edistämiseksi rakennuksille on määritelty kattotyyppi ja kaltevuus sekä julkisivumateriaalit. Rantatonteille osoitetuilla luonnonmukaisena säilytettävillä alueilla on pyritty säilyttämään alueen vehreää luonnetta ja maisemaa. Läntisen rantaluhdan viereisten tonttien reunoille on annettu määräys olemassa olevan puuston säilyttämisestä siirtymä ja suojavyöhykkeenä rantaluhdan ja tontin välissä. Suunnittelualueen koilisosaan sijoittuvan jyrkänteen vieressä sijaitsevalle tonteille on annettu aitausmääräys turvallisuussyistä. Myös muut viheralueita vasten sijoittuvat tontit on aidattava yksityisen ja julkisen alueen rajaamiseksi. Koko aluetta koskee yleismääräys vähintään 10 m² leikki ja oleskelualueen rakentamisesta tontille yhtä asuntoa kohti Muut alueet Alueen keskelle on osoitettu lähivirkistysalue (VL), joka on nimetty Koivurannanpuistoksi. Läntinen ja itäinen rantaluhta on osoitettu lähivirkistysalueeksi, joita on hoidettava siten, että niiden luonnonsuojelun kannalta arvokkaat ominaisuudet säilyvät. (VL 4). Itäisen virkistysalueen koilisosaan sijoittuu jyrkänne, joka on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Läntisen rantaluhdan läpi kulkee kevyenliikenteenyhteys Tasanteenpuolella sijaitsevalle uimarannalle ja Olkahisenlahdenkatua ja Aitolahdentietä yhdistää pieni suojaviheralue (EV), jonka läpi kulkee kevyenliikenteenväylä. Kevyenliikenteenväylät ja suunnittelualueen katualueet muodostavat yhdessä miellyttävän reitin Olkahisenlahden tuntumassa. Alueen itäpuolelle on varattu alue yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden korttelialueelle (ET 1), jolle on osoitettu rakennusoikeus puistomuuntamolle. Alueen viemäri laskee Olkahisenkatua pitkin lännestä itään. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

14 Asemakaava tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta, nostaa maan arvoa alueella ja mahdollistaa olevien asuntojen viemäröinnin. Kaava mahdollistaa alueen väestömäärän kasvamisen lähes 8 kertaiseksi, mikä parantaa lähialueen palvelutarjonnan säilymismahdollisuuksia, mutta lisää Aitolahdentien liikennettä ja lähimpien virkistysalueiden kulutusta. Asemakaavan mahdollistamat rakennukset sopeutuvat massansa ja materiaaliensa puolesta olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Alueen luonne muuttuu selkeämmäksi ja kaupunkimaisemmaksi Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueen maisemallista luonnetta on pyritty säilyttämään pienirakeisella rakentamisella ja virkistysalueiksi osoitetuilla alueilla. Alueen maisema tulee kuitenkin muuttumaan rakennetummaksi ja kasvillisuus vähenee. Luontoselvityksessä alueelta havaittujen arvojen säilyminen on pyritty turvaamaan määrittelemällä alueen reunojen lehtipuuluhdat lähivirkistysalueiksi, joita on hoidettava siten, että niiden luonnonsuojelun kannalta arvokkaat ominaisuudet säilyvät (VL 4). Alueen koilisosaan sijoittuvan jyrkänteen alue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) ja sille on pyritty jättämään tilaa sijoittamalla viereisten tonttien rakennusalat tonttien toiseen laitaan. Myös pohjoisranta jyrkänteen länsipuolella on merkitty luonnonmukaisena säilytettäväksi tontin osaksi, jota on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu (s 1). Alueen länsireunalta löydetyn soikkokaksikon esiintymisalue on määritelty lähivirkistysalueksi, joita on hoidettava siten, että sen luonnonsuojelun kannalta arvokkaat ominaisuudet säilyvät (VL 4). Soikkokaksikon säilymisen kannalta merkityksellistä on alueen vesitasapainon säilyminen mahdollisimman muuttumattomana. Kasvin esiintymisalueen yläpuolella sijaitsevia tontteja on rakentamistapaohjeissa ohjeistettu toteuttamaan hulevesien ohjaus siten, että esiintymisalueen vesitasapaino pysyisi mahdollisimman muuttumattomana. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle on tehty meluselvitys, jonka pohjalta on pyritty torjumaan Aitolahdentien ja valtatie 9 yhteenlaskettua liikennemelua suunnittelualueen asuinrakennuksissa ja oleskelupihoilla. Liikennemelun alueen asuinrakennuksiin aiheuttama häiriö on torjuttu osoittamalla Aitolahdentien varressa sijaitsevien rakennusten rakennusaloille 30 dba ääneneristysvaatimus tien puoleisille ulkoseinille, ikkunoille ja muille rakenteille. Liikennemelun tonttien oleskelualueille aiheuttamaa häiriötä on torjuttu osoittamalla Aitolahdentiehen rajoittuvien tonttien tien puoleisille reunoille talousrakennusten rakennusalat, joille on uudisrakentamisen yhteydessä muodostettava rakennuksista, polveilevasta meluseinästä tai niiden yhdistelmästä vähintään 2 metrin korkuinen melusuoja, jonka ääneneristävyys liikennemelua vastaan on oltava 30 dba. Lisäksi tonteille, joilla oleskelualueiden melusuojaus ei

15 risteyksen näkymäalueiden takia tai muista syistä johtuen toteudu riittävällä varmuudella, on annettu määräys rakennusten sijoittamisesta siten, että ne suojaavat oleskelualueita liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä. 5.7 Nimistö Asemakaavattomalla alueella sijaitseva Aitolahdentie merkitään asemakaavaan ja nimetään siltä osin, kuin se on Aitolahdentien yleissuunnitelmassa määritelty kulkevaksi kaavamuutoksen alaisten tilojen alueella. Aitolahdentiehen liittyvä katu nimetään Olkahisenlahdenkaduksi viereisen lahden mukaan ja Olkahisenlahdenkadusta poikkeava kuja nimetään Kumustonkujaksi. Kaava alueelle syntyvät kolme lähivirkistysaluetta nimetään Kolmelanrannaksi, Koivurannanpuistoksi ja Metsästysmajanpuistoksi alueella ennen sijainneen metsästysmajan mukaan. Pieni suojaviheralue Metsästysmajanpuiston ja Aitolahdentien välissä nimetään Metsästysmajan suojaviheralueeksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavakartasta on tehty havainnepiirros, joka havainnollistaa kaavan tavoitteita. Toteutusta ohjaamaan on laadittu rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet Alueelle on laadittu rakentamistapaohjeet ro ja 2. Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla esitettyjä määräyksiä ja kaavasta laadittua havainnekuvaa. Tarkoituksena on varmistaa, että täydennysrakentamisalueesta muodostuu kaupunkikuvallisesti laadukas, yhtenäinen ja omaleimainen, mutta ympäristöönsä sopiva viihtyisä kokonaisuus. Rakentamistapaohjeet ovat lähtökohtana rakennuslupaa edeltävässä lupatarkastuksessa ja ne sitovat tonttien toteuttajia. ro , Kortteli 6642 Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Sijoittelu: Uudisrakennukset on sijoitettava rakennusaloille havainnepiirroksessa esitettyjä suuntaviivoja noudattaen. Maastoon sovitus: Suhteellisen voimakkaat maaston korkeuserot ovat luonteenomainen piirre alueelle. Korkeuseroja tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään uudisrakennuksia suunniteltaessa. Tontin ja rakennusten korkeusasemien määrittelyssä ympäristön korkeudet on otettava huomioon. Tontin piha alueiden maanpinnan likimääräiseksi

16 korkeudeksi Olkahisenlahdenkadun ja Aitolahdentien risteyksen läheisyydessä suositellaan Tontin piha alueen tulee laskea loivasti länteen Kolmelanrannan virkistysalueen rajalle sijoittuvaan rakennusalaan saakka. Tonteille tehtävät täytöt tai kaivaukset eivät saa vaikuttaa Kolmelanrannan viheralueen maanpintaan, vaan mahdollisen maanmuokkauksen tulee rajoittua kyseisen maanomistajan tontille. Piha: Tontilla autopaikkojen suositeltava sijoitus on melusuojan yhteydessä. Tontilla autopaikat voidaan sijoittaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalalle, asuinrakennusten yhteyteen tai ohjeelliselle pysäköimispaikalle. Värit: Maalattujen julkisivujen väreiksi suositellaan murrettuja, tummahkoja maanvärejä. Vaaleampia sävyjä voidaan käyttää tehosteväreinä. Katon värityksen tulee olla sävyltään rakennuksen julkisivuja tummempi. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevesiä suositellaan johdettavaksi Kolmelanrannan puistoalueelle lähtökohtaisesti omaa tonttia myöten. Tonttien ja 2 välisellä rajalla on painanne, jota pitkin sade ja sulamisvedet ovat kulkenee Kolmelanrannan ojaan. Painanteen käyttämisestä hulevesien johtamisessa on jatkossa sovittava naapuritontin omistajan kanssa. Veden kulku on turvattava siten, että Kolmelanrannan kasvillisuus pysyy elinvoimaisena ja vesitasapaino ei häiriinny merkittävästi rakentamisen seurauksena. Rakentamisaikainen hulevesien hallinta: Rakentamisaikaisia likaisia hulevesiä ei tule johtaa suoraan Olkahisenlahteen tai siihen yhteydessä oleviin uomiin. Johdettaessa rakennusaikaisia hulevesiä Kolmelanrantaan tonttien välistä painannetta pitkin, hulevedet tulee puhdistaa painanteeseen rakennettavin suotopadoin, ojin tai vaikutuksiltaan vastaavin järjestelmin. Rakentamisaikaisten tontin myötäisten tasovirtausten puhdistamisesta Kolmelanrannan vastaisella rajalla tulee huolehtia sedimenttiaidoin tai vastaavin järjestelmin. Hulevesien hallintaa kaava alueella on käsitelty tarkemmin alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa. Tontin rajaaminen: Tontin eteläreunalle osoitetun melusuojan korkeus mitataan Aitolahdentien keskilinjan korkeudesta. Melusuojan pääasiallisena pintamateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta. Melusuojan väreiksi suositellaan murrettuja, tummahkoja maanvärejä, joissa voi käyttää vaaleampia sävyjä kokonaisuuteen soveltuen.

17 Tonttien välisen rajan aitaamisesta on sovittava naapurin kanssa. Tontteja suositellaan rajattavaksi naapuria ja katualueita vasten pensasaidalla. ro , korttelit 6643, 6644 ja Kaupunkikuvalliset tavoitteet ja muut rakentamistapaohjeet: Sijoittelu: Uudisrakennukset on sijoitettava rakennusaloille havainnepiirroksessa esitettyjä suuntaviivoja noudattaen. Maastoon sovitus: Suhteellisen voimakkaat maaston korkeuserot ovat luonteenomainen piirre alueelle. Korkeuseroja tulisi pyrkiä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään uudisrakennuksia suunniteltaessa. Tontin ja rakennusten korkeusasemien määrittelyssä ympäristön korkeudet on otettava huomioon. Piha: Rakentamisessa on kunnioitettava valmista ympäristöä. Tonteilla olevaa kasvillisuutta on myös syytä vaalia ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan suojaamaan erityisesti rakentamisvaiheessa. Oleskelualueita ja terasseja suositellaan sijoitettavaksi lähelle päärakennusta. Erityisesti omarantaisilla tonteilla tulee kiinnittää huomiota rakennettujen tasojen ja nurmialueiden laajuuteen ja sijoitteluun ranta alueen säilyttämiseksi mahdollisimman luonnonmukaisena. Tontille sijoitettavan auton säilytyspaikan tai pysäköimispaikan ja katualueen väliin tulee jäädä vähintään auton mittainen tila eli vähintään 5 metriä. Tonteilla , 6 ja 7 auton säilytyspaikkoja suositellaan sijoitettavaksi päärakennuksen alimpaan kerrokseen. Rantaan sijoittuville tonteille saa rakentaa laiturin. Laitureita ei kuitenkaan tule tehdä useampaa kuin yksi tonttia kohden. Laiturin pituuden ei tule ylittää 5 metriä, sille ei saa rakentaa huvimajoja, katoksia tai vastaavia laiturin massaa lisääviä ja ympäristön näkymiä häiritseviä elementtejä. Laiturin rakentaminen on luvanvarainen toimenpide. Luvista saa lisätietoja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Istutukset: Alueen maisemaan kuuluvat olennaisena osana alueella kasvavat puut. Maisemallisesti merkittävän puun kaataminen on luvanvarainen toimenpide. Luvista saa lisätietoja Tampereen kaupungin rakennusvalvonnasta. Värit: Maalattujen julkisivujen väreiksi suositellaan murrettuja, tummahkoja maanvärejä. Vaaleampia sävyjä voidaan käyttää tehosteväreinä.

18 Katon värityksen tulee olla sävyltään rakennuksen julkisivuja tummempi. Hulevesien hallinta: Tonttien hulevedet eivät saa aiheuttaa haittaa ympäröiville kiinteistöille tai ympäristölle. Tonttien rajoille rakennettavista ojista on sovittava naapuritontin omistajan kanssa. Rakentamisaikainen hulevesien hallinta: Rakentamisaikaisia likaisia hulevesiä ei tule johtaa suoraan Olkahisenlahteen tai siihen yhteydessä oleviin uomiin. Rakentamisaikaiset sade ja sulamisvedet tulee lähtökohtaisesti johtaa sadevesiviemäriin korttelin 6643 tontteja 1, 2 ja 3 lukuunottamatta. Korttelin 6643 tonttien 1, 2 ja 3 rakentamisaikaiset hulevedet voidaan johtaa hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti Kumustonkujan varrelle rakennettavaan avouomaan. Rantaan sijoittuvilla tonteilla , 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 on lisäksi huolehdittava rakentamisaikaisten tontin myötäisten tasovirtausten puhdistamisesta tonttikohtaisin sedimenttiaidoin tai vaikutuksiltaan vastaavin järjestelmin. Hulevesien hallintaa kaava alueella on käsitelty tarkemmin hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa. Tontin rajaaminen: Tonttien , 2, 3 ja 7 sekä tontin etelärajoille osoitetun melusuojan korkeus mitataan Aitolahdentien keskilinjan korkeudesta. Melusuojan pääasiallisena pintamateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta. Melusuojan väreiksi suositellaan murrettuja, tummahkoja maanvärejä, joissa voi käyttää vaaleampia sävyjä kokonaisuuteen soveltuen. Tonteille rakennettavien melusuojien tulisi olla yhteneväisiä keskenään. Tonttien , 5, 6 ja 7 katualueen vastaisille rajoille suositellaan rakennettavaksi tontin ja kadun korkeuserot välittävä muuri. Tonteille rakennettavien muurien tulee olla yhteneväisiä keskenään. Tonttien välisen rajan aitaamisesta on sovittava naapurin kanssa. Tontteja suositellaan rajattavaksi naapureitaan ja katualueita vasten pensasaidalla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua lainvoimaiseksi. Kaavan hyväksyminen edellyttää sopimusta kaupungin ja maanomistajan välillä. Katualueiden yleissuunnitelmat on tehty asemakaavaehdotuksen laadintavaiheen yhteydessä Aitolahdentien yleissuunnitelman mukaisesti. Tonttijako sisältyy asemakaavaan ja se tehdään sitovana. 6.3 Toteutuksen seuranta

19 Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.