Liikuntaan ohjaaminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntaan ohjaaminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin"

Transkriptio

1 liikunta ja terveys Työssä Ilkka Vuori professori (emeritus), kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri PantherMedia Liikuntaan ohjaaminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin Liikuntaneuvontaa ja liikuntaan ohjaamista käytetään edelleen terveydenhuollossa vähän, vaikka näiden keinojen vaikuttavuudesta on selvä näyttö. Terveydenhuollossa tarvitaan ennen kaikkea asennemuutosta: halukkuutta ja uskallusta. LIITE 1 ja KIRJALLISUUSLUETTELO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 23/2013 Liikunta säilyttää ja parantaa terveyttä ja toimintakykyä, ehkäisee lukuisia yleisiä terveysongelmia ja tukee monien sairauksien hoitoa ja kuntoutusta (1,2,3). Liikunnan puute ja siitä johtuvat haitat terveydelle ovat kuitenkin yleisiä. Länsi-Euroopassa fyysinen inaktiivisuus ja vähäinen liikunta ovat viidenneksi tärkein sairauksien aiheuttaman kuormituksen riskitekijä (4). Euroopassa sepelvaltimotauti vähenisi 5,5 %, tyypin 2 diabetes 6,8 %, rintasyöpä 9,3 %, paksusuolen syöpä 9,8 % ja kaikista syistä johtuva kuolleisuus 8,8 %, jos väestössä in aktiiviset henkilöt alkaisivat liikkua riittävästi (5). Suomessa vain noin puolet työikäisistä liikkuu suosituksen mukaisen määrän kestävyys liikuntaa ja vain noin joka 10. harjoittaa myös lihaskuntoaan suositusten mukaisesti. Eläkeikäisistä nämä osuudet ovat vielä selvästi pienempiä (6). Terveydenhuollolla on mahdollisuuksia ja lain säätämä velvoitekin tukea väestöä terveyden edistämisessä ja sen osana liikunnan lisäämisessä. Tätä tapahtuu kuitenkin vähän sekä Suomessa (7,8) että useimmissa muissa maissa (9,10,11). Yritykset saada liikuntaa edistävät palvelut osaksi terveydenhuollon toimintaa eivät ole johtaneet pysyviin tuloksiin (8,12,13). Liikunnan edistämiseen on terveydenhuollossa panostettava, jos keinojen vaikuttavuudesta, kustannusvaikuttavuudesta ja toteutettavuudesta on vakuuttavaa näyttöä. Terveydenhuollossa helpoimmin toteutettavat keinot, henkilökunnan yhdellä tai muutamalla käyntikerralla antama liikuntaneuvonta ja ohjaus tai lähete liikuntaan, täyttävät nämä ehdot (Liite 1 artikkelin sähköisessä versiossa, > Sisällysluettelot > 23/2013). Terveydenhuollon voimavarojen käyttö liikuntaneuvontaan ja ohjaukseen on siis perusteltua, mutta näitä keinoja käytetään vähän. Keinot käyttöön Liikuntaneuvonnan ja liikuntaan ohjaamisen Suomen Lääkärilehti 23/2013 vsk

2 liikunta ja terveys Neuvonta on tehokkaampaa, kun se annetaan kasvokkain. toteuttaminen edellyttää ennen kaikkea halukkuutta ja uskallusta. Potilaat suhtautuvat myönteisesti erityisesti lääkärin antamiin liikuntaa koskeviin neuvoihin ja ohjeisiin. Yleisimmin ilmoitettuja esteitä liikuntaneuvonnan antamiselle ovat ajan, tietojen, koulutuksen, aineistojen, toimintatapojen, järjestelmän tuen, voimavarojen ja kannustimien puutteet sekä neuvonnan ja ohjauksen kokeminen toisarvoisiksi, tehottomiksi tai potilaiden väheksymiksi (11,30,46,47,48,49). Neuvontaa ja oh jausta suosivia tekijöitä puolestaan ovat mm. niitä antavien henkilöiden omat elintavat, erityisesti liikunta, koulutus näihin tehtäviin, potilaiden hyvä tuntemus ja potilaalla olevat liikunnalla vaikutettavissa olevat riskitekijät ja oireet (30,47,49,50,51). Useimpien neuvonnan esteiden taustalla on yhteisenä tekijänä liikunnan edistämisen vähäinen painoarvo terveydenhuollon keinovalikoimassa. Lääkärin tärkeimpänä tehtävänä on antaa potilaille selvä signaali liikunnan aiheellisuudesta ja ohjata heidät tarpeiden mukaan muun henkilökunnan antamaan perusteellisempaan neuvontaan (23,29,49,52,53,54) tai omatoimiseen liikuntaan tai liikuntapalveluihin. Lääkärien ja muun henkilökunnan halukkuutta ja valmiuksia liikuntaneuvontaa voidaan edistää nopeimmin tarjoamalla luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa tiiviissä ja päivittäisessä työssä käytettävissä olevassa muodossa. Tällaista tietoa on saatavissa mm. Käypä hoito -suosituksista. Erityisesti liikuntaneuvonnan tueksi on kehitetty internetissä oleva Liikuntaa lääkkeeksi -työkalu (3), joka on saatavissa maksutta käyttöön Lääkärikompassista Fimnet-tunnusten avulla (http://www.fimnet.fi/cl/liikuntalaake/) tai Suomen Lääkärilehdestä ja Potilaan Lääkärilehdestä ilman tunnuksia linkkien kautta (http://www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/ liikuntalaake/). Tiedostossa on valittavissa nopeasti tiivis ja ajantasainen näyttöön perustuva tieto liikuntaohjeen antamiseksi ja antajan muunneltavissa oleva ohje 35 terveysaiheeseen. Laatua neuvontaan Liikuntaneuvonnan laatua voi parantaa valitsemalla neuvonnan toteutus yksilöllisesti potilaan tietojen perusteella. Parhaat tulokset saadaan antamalla neuvontaa ensisijaisesti sairaille ja suuren riskin henkilöille, joilla on henkilökohtaisia ja ympäristöön liittyviä edellytyksiä noudattaa neuvoja. Potilaiden tarpeet, motivaatio, nykyiset elintavat ja erilaista liikuntaa edistävät ja ehkäisevät tekijät selvitetään ja niiden perusteella annetaan yksilölliset neuvot ja ohjeet (37,55,56,57). Ravitsemusneuvonnasta saadut kokemukset osoittavat, että neuvot vaikuttavat parhaiten, kun ne ovat yksinkertaisia, selkeitä, spesifisiä ja toteuttamiskelpoisia (58). Neuvonnassa sovelletaan päteviä käyttäytymistieteellisiä perusteita (59). Neuvonnan vaikuttavuuden on osoitettu parantuvan, kun painotetaan käyttäytymistä eikä tietoa (19,40), käytetään useita käyttäytymisen muutosta tukevia strategioita samanaikaisesti tai peräkkäin ja asetetaan lähellä olevia tavoitteita etäisten sijasta. Sisäisen motivaation edistäminen ulkoisen sijasta ja pystyvyyden kokemisen lisääminen tuottavat myös parempia tuloksia. Lisäksi tärkeitä ovat liikunnan toteutumisen omaseuranta ja kannustavat palautteet (17,56,60 67). Neuvonta on tehokkaampaa, kun se annetaan kasvokkain eikä esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla (40,63). Asenne uusiksi Liikunnan edistämisen mittava lisääminen terveydenhuollossa edellyttää lähtökohtana yhtä perustavanlaatuista muutosta: liikunnan mieltämistä terveyden ja toimintakyvyn säilymiselle välttämättömäksi biologiseksi stimulukseksi eikä vain harrastukseksi. Liikunnalla on sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa vastaavia vaikutuksia kuin esimerkiksi terveydenhuollon yleisimmin käyttämällä keinolla, lääkkeillä. Potilaat voivat toteuttaa liikuntaa monissa muodoissa ja monista syistä. Heidän ei tarvitse kokea liikuntaa lääkkeeksi, vaikka sitä heille lääkkeeksi suositellaan. Kun liikunta miellettäisiin koko terveydenhuollon järjestelmässä lääkkeisiin rinnastettavaksi keinoksi, sille pitäisi luoda ja vähitellen kehittyisi vastaava asema kuin lääkkeille perusopetuksessa, täydennyskoulutuksessa, kliinisissä käytännöissä ja tutkimuksessa. Terveydenhuollon toimintojen ja sen käyttämien keinojen laaja ja kestävä uudistuminen tapahtuu järjestelmän sisältä. Terveydenhuollon toimintayksiköillä, lääkäriyhdistyksillä, vaikutusvaltaisilla lääkäreillä ja monilla muilla tahoilla on tilaisuus ja velvoitekin osallistua alansa kehittämiseen edistämällä liikunnan hyödyntämistä terveydenhuollossa yhtenä tehokkaaksi, turvalliseksi ja taloudelliseksi osoitettuna keinona. n 1756 Suomen Lääkärilehti 23/2013 vsk 68

3 Työssä LIITE 1. Tutkimustietoa liikuntaneuvonnan ja liikuntaan ohjauksen tehosta, vaikuttavuudesta, toteutettavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Liikuntaneuvonnan teho, vaikuttavuus ja toteutettavuus Liikuntaneuvonta rajoitetaan tässä tarkoittamaan terveydenhuollon henkilökunnan yhdellä tai muutamalla käyntikerralla antamia neuvoja ja ohjeita ilman selvää lähetettä kolmannen osapuolen tarjoamiin liikuntapalveluihin. Satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa tällainen liikuntaneuvonta on osoittautunut tehokkaaksi. Viisitoista tutkimusta sisältävässä järjestelmällisessä katsauksessa itse ilmoitettu liikunta oli lisääntynyt 11 tutkimuksessa 12 kuukauden kuluttua neuvonnasta tehdyssä seurannassa. Eriasteista neuvontaa sisältäneiden tutkimusten tulosten perusteella tutkijat päättelivät, että lyhyt neuvonta on yhtä tehokasta kuin enemmän aikaa ja voimavaroja vaativat menetelmät. Jotta yksi passiivinen henkilö liikkuisi 12 kuukauden kuluttua suosituksen täyttävällä tavalla, on neuvottava 12 (7 33) henkilöä. Tupakasta vierottamiseen pyrkivässä ohjauksessa vastaava NNT-luku on henkilöä (14). Liikuntaneuvonnan on osoitettu lisäävän liikuntaa useissa väestöryhmissä, kuten naisilla (15), iäkkäillä henkilöillä (16,17,18) ja pitkäaikaissairailla (19). Neuvonta on parantanut toimintakykyä ja mielenterveyttä keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla (15), liikuntakykyä iäkkäillä henkilöillä (18) ja sydän- ja verisuonitautien ja aineenvaihduntasairauksien riskitekijöitä henkilöillä, joilla näiden lähtötaso on ollut korkea (20,21,22). Edulliset muutokset ovat kuitenkin olleet useimmissa tutkimuksissa melko pieniä, ja siksi terveydenhuollossa annettava liikuntaneuvonta on suositeltu rajoitettavaksi henkilöihin, joilla riskitekijöiden taso on korkea ja joilla on neuvonnan tuloksellisuutta edistäviä tekijöitä (23). Mittavassa espanjalaisessa pragmaattisessa satunnaistetussa tutkimuksessa lyhyt liikuntaneuvonta osana perusterveydenhuollon tavanomaista kliinistä toimintaa oli vaikuttavaa. Neuvontaa saaneiden potilaiden liikunta lisääntyi 6 kuukauden seurannassa merkitsevästi enemmän (keskimäärin 18 minuuttia viikossa) kuin verrokeilla ja suositellun liikunnan kriteerit täyttävien henkilöiden osuus oli neuvontaa saaneilla merkitsevästi suurempi (3,9 %) kuin verrokeilla (NNT = 26) (24). Myös perusteellisempia liikuntaneuvonnan menetelmiä käyttäneissä tutkimuksissa neuvonta on ollut vaikuttavaa suuren riskin potilailla (25,26). Useat tutkimukset osoittavat, että liikuntaneuvontaa voidaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon tavanomaista toimintaa (8,27,28,29,30,31). Liikuntapalveluihin ohjaamisen teho, toteutettavuus ja vaikuttavuus Liikuntaan ohjaamisella tarkoitetaan tässä toimintaa, jossa terveydenhuolto ohjaa tutkimusten perusteella liikuntaa tarvitsevat henkilöt lähetteellä joko terveydenhuollossa toteuttaviin tai yleisemmin jonkin muun tahon, kuten kuntosalien, tuottamiin liikuntapalveluihin. Niiden kustannusten kattamisessa on käytössä erilaisia malleja. Toimintatapa on käytössä erityisesti Englannissa ja joustavampina versioina mm. Ruotsissa, jossa neuvonnan ja ohjauksen erot ovat pieniä. Kahdeksan satunnaistettua tutkimusta (5 190 henkilöä) käsittävän järjestelmällisen katsauksen ja metaanalyysin tulosten perusteella liikuntaan ohjaus lisäsi potilaiden liikuntaa vain vähän ja menetelmän teho arvioitiin epävarmaksi (32). Toisessa järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissä samat tekijät totesivat, että liikuntaan ohjaus ei lisännyt varmuudella liikuntaa eikä tuottanut merkittäviä myönteisiä vaikutuksia mm. fyysiseen kuntoon, veren lipideihin eikä elämänlaatuun (33). Walesissa käytetyn version tulokset osoittivat pientä mutta merkitsevää liikunnan lisääntymistä erityisesti 1756a

4 LIITE 1. suuren sydäntautiriskin potilailla (34). Ruotsissa käytetty menetelmä on osoitettu tehokkaaksi ainakin keski-iän ylittäneillä ylipainoisilla henkilöillä: liikunta lisääntyi selvästi, paino pieneni ja sydän tautien riskitekijöissä tapahtui suotuisia muutoksia (35). Liikuntaan ohjauksen vaikuttavuus terveydenhuollon tavanomaisena toimintana on osoitettu mm. Ruotsissa ja Tanskassa. Yhdellä alueella Ruotsissa ohjausta annettiin kahden vuoden aikana perusterveydenhuollon potilaalle. Vuoden kuluttua 51 % tavoitetuista potilaista ilmoitti liikuntansa lisääntyneen. Inaktiivisten potilaiden osuus pieneni lähtötilanteen 33 %:sta 20 %:iin 12 kuukauden seurannassa. Säännöllisesti liikuntaan osallistuneiden potilaiden osuus puolestaan suureni lähtötilanteen 22 %:sta 32 %:iin 12 kuukauden seurannassa (36). Annetun ohjeen mukaista liikuntaohjelmaa toteutti 12 kuukauden kuluttua 50 % potilaista (37). Toisessa ruotsalaisessa tutkimuksessa 65 % liian vähän liikkuneista perusterveydenhuollon potilaista noudatti 6 kuukauden seurannassa annettua liikuntaohjelmaa. Tämä vastaa hyvin niiden potilaiden osuutta, jotka ovat noudattaneet pitkäaikaissairauksiin annettuja muita hoito-ohjeita (38). Tanskalaisessa ohjelmassa suurentuneen verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskin potilaita ohjattiin liikuntaan. Yksi 3 6 potilaasta oli lisännyt liikuntaansa ainakin 16 kuukauden seurantaan asti (39). Liikuntaan ohjauksen toteutettavuus terveydenhuollossa on osoittautunut vähintään kohtalaiseksi (40). Tuoreen järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen mukaan ohjausta liikuntapalveluihin noudatti 14 havainnoivassa tutkimuksessa 66 % potilaista, ja 49 % heistä noudatti annettua liikuntaohjelmaa. Kuudessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa vastaavat luvut olivat 81 % ja 43 % (41). Ruotsissa (28,42) ja Tanskassa (30,39) menetelmä on laajassa käytössä. Liikuntaneuvonnan ja liikuntaan ohjauksen kustannusvaikuttavuus Useimmat terveydenhuollossa toteutetut liikuntaa edistävät toimet, kuten liikuntaohjeen antaminen, ovat kustannusvaikuttavia ja niiden kustannus-utiliteetti on samalla tasolla kuin monien yhteiskunnan tukemien lääkkeellisten keinojen (43). Neljässä tutkitussa interventiossa kustannukset yhden henkilön siirtymisestä 12 kuukauden kuluessa aktiiviseen luokkaan vaihtelivat 331 euron ja euron välillä. Kustannusutiliteettia analysoitiin yhdeksässä tutkimuksessa, ja se vaihteli 348 euron ja euron välillä laatupainotettua elinvuotta kohti. Toisessa, kahdeksan tutkimusta sisältävässä järjestelmällisessä katsauksessa todettiin, että perusterveydenhuollossa toteutetuilla liikuntakäyttäytymisen muutokseen pyrkivillä interven tioilla voidaan lisätä terveiden henkilöiden liikuntaa suositellulle tasolle kohtuullisilla kustannuksilla, noin 800 eurolla vuodessa (44). Englannissa liikuntaan ohjauksen kustannusvaikuttavuutta arvioineessa mallintamistutkimuksessa todettiin, että sairailla henkilöillä menetelmä on 51 % todennäköisyydellä kustannusvaikuttava, kun laatupainotetun elinvuoden hinnaksi asetetaan puntaa. Vastaava todennäköisyys on 88 %, kun laatupainotetun elinvuoden hinnaksi asetetaan puntaa. Inaktiivisilla lihavilla henkilöillä liikuntaan ohjauksen kustannuksiksi laatupainotettua elinvuotta kohti arvioitiin puntaa, inaktiivisilla verenpainepotilailla puntaa ja masennuspotilailla puntaa. Tutkijat toteavat, että arvioihin sisältyy suuria virhemahdollisuuksia (45). Walesissa käytetty liikuntaan ohjaus arvioitiin kustannusvaikuttavaksi sepelvaltimotautia tai lievää masennusta sairastavilla ja ahdistuksesta tai stressistä kärsivillä henkilöillä (34). n 1756b

5 Työssä Kirjallisuutta 1 DHHS 2008 DHHS. Department of Health and Human Services. Physical Activity Guidelines for Americans, gov/guidelines/pdf/paguide.pdf (katsottu ). 2 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. Käypä hoito -suositus www. kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi Vuori I. Liikuntaa lääkkeeksi. 4 Lim SS, Vos T, Flaxman AD ym. A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, : a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study Lancet 2012;380: Lee IM, Shiroma EJ, Lobelo F ym. Effect of physical inactivity on major non-communicable diseases worldwide: an analysis of burden of disease and life expectancy. Lancet. 2012;380: Husu P, Paronen O, Suni J, Vasankari T. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. 7 Ståhl T, Borodulin K, Kujala S. Jousilahti P. Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve. Suom Lääkäril 2004;59; Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K, Pasanen M. A randomized intervention of physical activity promotion in primary care. Prev Med 2006;42: Petrella RJ, Lattanzio CN, Overend TJ. Physical activity counseling and prescription among Canadian primary care physicians. Arch Intern Med 2007;167: Smith AW, Borowski LA, Liu B ym. U.S. primary care physicians diet-, physical activity-, and weight-related care of adult patients. Am J Prev Med 2011;41: Bock C, Diehm C, Schneider S. Physical activity promotion in primary health care: results from a German physician survey. Eur J Gen Pract 2012;18: Ståhl T. Reseptillä liikkeelle. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 170, Lähdesmäki L, Tala S, Lautamaja M. Liikkumisreseptin alueellinen toteuttaminen ja vaikutusten arviointi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Orrow G, Kinmonth AL, Sanderson S, Sutton S. Effectiveness of physical activity promotion based in primary care: systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2012;344:e Lawton BA, Rose SB, Elley CR, Dowell AC, Fenton A, Moyes SA. Exercise on prescription for women aged recruited through primary care: two year randomised controlled trial. BMJ 2009;43: Hirvensalo M, Heikkinen E, Lintunen T, Rantanen T. The effect of advice by health care professionals on increasing physical activity of older people. Scand J Med Sci Sports 2003;13: Armit CM, Brown WJ, Marshall AL ym. Randomized trial of three strategies to promote physical activity in general practice. Prev Med 2009;48: Mänty M, Heinonen A, Leinonen R ym. Long-term effect of physical activity counseling on mobility limitation among older people: a randomized controlled study. J Gerontol A Med Sci 2009;64A: Conn VS, Hafdahl AR, Brown SA, Brown LM. Meta-analysis of patient education interventions to increase physical activity among chronically ill adults. Patient Educ Couns 2008;70: Fleming P. Godwin M. Lifestyle interventions in primary care. Can Fam Physician 2008;54: Lin JS, O Connor E, Whitlock EP, Bell T. Behavioral counseling to promote physical activity and a healthful diet to prevent cardiovascular disease in adults: a systematic review for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2010;153: Kujala UM, Jokelainen J, Oksa H ym. Increase in physical activity and cardiometabolic risk profile change during lifestyle intervention in primary care: a 1-year follow-up study among individuals at high risk for type 2 diabetes. BMJ Open 2011;1:e Moyer VA. Behavioral counseling interventions to promote a healthful diet and physical activity for cardiovascular disease prevention in adults: U.S. Preventive Services Task Force recommendation statement. Ann Intern Med 2012;157: Grandes G, Sanchez A, Sanchetz-Pinilla RO ym. Effectiveness of physical activity advise and prescription by physicians in routine primary care: a cluster randomized trial. Arch Intern Med 2009;169: Eriksson M, Franks PW, Eliasson M. A 3-year randomized trial of lifestyle intervention for cardiovascular risk reduction in the primary care setting: the Swedish Björknäs Study. PLoS One 2009;4:e Lohman H, Siersma V, Olivarius N. Fitness consultations in routine care of patients with type 2 diabetes in general practice: an 18-month non-randomized intervention study. BMC Family Practice 2010;11: Eakin EG, Brown WJ, Marshall AL, Mummery K, Larsen E. Physical activity promotion in primary care: bridging the gap between research and practice. Am J Prev Med 2004;27: Leijon ME, Bendtsen P, Nilsen P. Ekberg K, Ståhle A. Physical activity referrals in Swedish primary health care prescriber and patient characteristics, reasons for prescriptions, and prescribed activities. BMC Health Serv Res 2008;8: Persson G, Ovhed I, Hansson EE. Simplified routines in prescribing physical activity can increase the amount of prescriptions by doctors, more than economic incentives only: an observational intervention study. BMC Res Notes 2010;3: Jörgensen TK, Nordentoft M, Krogh J. How do general practitioners in Denmark promote physical activity? Scand J Prim Health Care 2012;30: Sargent GM, Forrest LE, Parker RM. Nurse delivered lifestyle interventions in primary health care to treat chronic disease risk factors associated with obesity: a systematic review. Obes Rev 2012;Sep Pavey TG, Taylor AH, Fox KR ym. Effect of exercise referral schemes in primary care on physical activity and improving health outcomes: systematic review and meta-analysis. BMJ 2011;343:d Pavey TG, Anokye N, Taylor AH ym. The clinical effectiveness and cost-effectiveness of exercise referral schemes: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2011;15:i-xii, Murphy SM, Edwards RT, Williams N ym. An evaluation of the effectiveness and cost effectiveness of the National Exercise Referral Scheme in Wales, UK: a randomised controlled trial of a public health policy initiative. J Epidemiol Community Health 2012;66: Kallings LV, Sierra Johnson J, Fisher RM ym. Beneficial effects of individualized physical activity on prescription on body composition and cardiometabolic risk factors: results from a randomized controlled trial. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009;16: Leijon M, Bendtsen P, Nilsen P, Festin K, Ståhle A. Does a physical activity referral scheme improve the physical activity among routine primary health care patients? Scand J Med Sci Sports 2009;19: Leijon ME, Bendtsen P, Ståhle A, Ekberg K, Festin K, Nilsen P. Factors associated with patients self-reported adherence to prescribed physical activity in routine primary health care. BMC Family Practice 2010;11: Kallings LV, Leijonn ME, Kowalski J, Hellenius ML, Ståhle A. Selfreported adherence: a method for evaluating prescribed physical activity in primary health care patients. J Phys Act Health 2009;6: Sörensen J, Sorensen JB, Skovgaard T, Bredahl T, Puggaard L. Exercise on prescription: changes in physical activity and health-related quality of life in five Danish programs. Eur J Public Health 2011;21: Conn VS, Hafdahl AR, Mehr DR. Interventions to increase physical activity among healthy adults: meta-analysis of outcomes. Am J Public Health 2011;101: Pavey T, Taylor A, Hillsdon M ym. Levels and predictors of exercise referral scheme uptake and adherence: a systematic review. J Epidemiol Community Health 2012;66: Kallings LV, Leijonn M, Hellenius ML, Ståhle A. Physical activity on prescription in primary health care: a follow-up of physical activity level and quality of life. Scand J Med Sci Sports 2008;18: Garrett S, Elley CR, Rose SB, O Dea, Lawton BA, Dowell AC. Are physical activity interventions in primary care and the community cost-effective? A systematic review of the evidence. Br J Gen Pract 2011;61:e Muller-Riemenschneider F, Reinhold T, Willich SN. Cost-effectiveness of interventions promoting physical activity. Br J Sports Med 2009;43: Anokye NK, Trueman P, Green C, Pavey TG, Hillsdon M, Taylor RS. The cost-effectiveness of exercise referral schemes. BMC Public Health 2011;11: Laitakari J, Miilunpalo S, Vuori I. The process and methods of health counseling by primary health care personnel in Finland: a national survey. Patient Educ Cunseling 1997;30: Schmid M, Egli K, Martin BW, Bauer GF. Health promotion in primary care: evaluation of a systematic procedure and stage specific information for physical activity counseling. Swiss Med Wkly 2009;139: Josyla K, Lyle RM. Barriers in the implementation of a physical activity intervention in primary care settings: lessons learned. Health Promot Pract 2013;14:81 7 (verkossa ensin ). 49 Hébert ET, Caughy O, Shuval K. Primary care providers perceptions of physical activity counseling in a clinical setting: a systematic review. Br J Sports Med 2012;46: Cornuz J, Ghali WA, Di Carlantonio D, Pecoud A, Paccaud F. Physicians attitudes towards prevention: importance of intervention-specific barriers and physicians health habits. Fam Pract 2000;17: Lobelo F, Duperly J, Frank E. Physical activity habits of doctors and medical students influence their counseling practices. Br J Sports Med 2009;43: c

6 52 Jacobson DM, Strohecker L, Compton MT, Katz DL. Physical activity counseling in adult primary care setting: position statement of the American College of Preventive Medicine. Am J Prev Med 2005;29: Tulloch H, Fortier M, Hogg W. Physical activity counseling in primary care: who has and who should be counseling? Patient Educ Couns 2006;64: Sargent GM, Forrest LE, Parker RM. Nurse delivered lifestyle interventions in primary health care to treat chronic disease risk factors associated with obesity: a systematic review. Obes Rev 2012;13: Grandes G, Sanchez A. Torcal J. Targeting physical activity promotion in general practice: characteristics of inactive patients and willingness to change. BMC Public Health 2008 b;8: Muller-Riemenschneider F, Reinhold T, Nocon M, Willich SN. Long-term effectiveness of interventions promoting physical activity: A systematic review. Prev Med 2008;47: Leijon M, Faskunger J, Bendtsen P, Festin K, Nilsen P. Who is not adhering to physical activity referrals, and why? Scand J Primary Health Care 2011;29: Boylan S, Louie KY, Gill TP. Consumer response to healthy eating, physical activity and weight-related recommendations: a systematic review. Obes Rev 2012;13: Greaves CJ, Sheppard KE, Abraham C ym. Systematic review of reviews of intervention components associated with increased effectiveness in dietary and physical activity interventions. BMC Public Health 2011;11: Michie S, Abraham C, Whittington C, McAteer J, Gupta S. Effective techniques in healthy eating and physical activity interventions: a meta-regression. Health Psychol 2009;28: Ashford S, Edmunds J, French DP. What is the best way to change self-efficacy to promote lifestyle and recreational physical activity? A systematic review with meta-analysis. Br J Health Psychol 2010;15: Rhodes RE, Pfaeffli LA. Mediators of physical activity behaviour change among adult non-clinical populations: a review update. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7: Fjelsoe B, Neuhaus M, Winkler E, Eakin E. Systematic review of maintenance of behavior change following physical activity and dietary interventions. Health Psychol 2011;30: van Achterberg T, Huisman-de Waal GG, Ketelaar NA, Oostendorp RA, Jacobs JE, Wollersheim HC. How to promote healthy behaviours in patients? An overview of evidence for behaviour change techniques. Health Promot Int 2011;26: Williams SL, French DP. What are the most effective intervention techniques for changing physical activity self-efficacy and physical activity behavior - and are they the same? Health Education Res 2011;26: Petersen CB, Severin M, Hansen AW ym. A population-based randomized controlled trial of the effect of combining a pedometer with an intervention toolkit on physical activity among individuals with low levels of physical activity or fitness. Prev Med 2012;54: Teixeira PJ, Carraca EV, Markland D, Silva MN, Ryan RM. Exercise, physical activity, and self-determination theory: A systematic review. Int J Behav Nutr Phys Act 2012;9: d

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Liikuntaa tarpeeksi, sopivasti, turvallisesti terveydeksi

Liikuntaa tarpeeksi, sopivasti, turvallisesti terveydeksi Liikuntaa tarpeeksi, sopivasti, turvallisesti terveydeksi 4 Liikunta & tiede 50 2-3 / 2013 Teksti: URHO KUJALA Liikunta on hyväksi, mutta sen moninaisia vaikutusmekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tutkimuksissa

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä?

Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä? Miten elintapoja voidaan muuttaa arkielämässä? Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT, erikoistutkija Terveyskäyttäytymisen ja terveyden edistämisen yksikkö 12/31/10 Absetz 2010 1 Ainekset

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan? LAURA KIVELÄ, LK LASTEN TERVEYDEN TUTKIMUSKESKUS TAMPEREEN YLIOPISTO JA YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA 17.11.2015, VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus

Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto

Iäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles)

Scientific publications: original publications and reviews (explanatory translations are given below the Finnish titles) Piirtola Maarit (140667) 16 October 2007 PUBLICATIONS Ia Scientific publications: original publications and reviews Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen J, Isoaho R, Ryynänen O-P, Kivelä S-L. Lääkärin hoitoa

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Lihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava

Lihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Lihavuus ja työ Eira Roos Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Ylipaino ja lihavuus Suomessa Suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on vähintään ylipainoisia,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset

Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Nuori Suomi ry Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke Tutkimus-

Lisätiedot

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA

DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA KANSANELÄKELAITOS/ Tutkimussopimus Dnro 4/26/2010 Loppuraportti 04.08.2014 DOSE-RESPONSES TO EXERCISE TRAINING - DR's EXTRA - A Randomized Controlled 4-year Trial on the Effects of Regular Physical Exercise

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Lehtori Tuula Hynninen Itä-Suomen yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012

Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus. Lehtori Tuula Hynninen Itä-Suomen yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus Lehtori Tuula Hynninen Itä-Suomen yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Mitä terveyspsykologia on? 1(2) Terveyspsykologialla tarkoitetaan psykologisten teorioiden,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Liikkumattomuus ja terveydenhuollon kustannukset

Liikkumattomuus ja terveydenhuollon kustannukset Terveydenhuolto tieteessä Päivi Kolu TtM, tutkija UKK-instituutti paivi.kolu@uta.fi Tommi Vasankari LT, tutkimusprofessori UKK-instituutti ja THL Riitta Luoto LT, dosentti, tutkimusjohtaja UKK-instituutti

Lisätiedot

Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden. i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla

Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden. i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla Nousevat orientaatiot: ot Teoriapohjaiset, käyttäytymisen muutosohjelmat ja niiden tieteellinen t arviointi i Ari Haukkala, Sosiaalitieteiden laitos Heikki Waris -instituutin 10-vuotisjuhla 8.9.2011 Vertaistukiryhmät

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Piirtola Maarit 4.7.2012

Piirtola Maarit 4.7.2012 Piirtola Maarit 4.7.2012 PUBLICATIONS I a Scientific publications: original publications and reviews (14) (Explanatory translations are given below the Finnish titles) 1. Piirtola M, Hartikainen S, Akkanen

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys

Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys Jäidenlähtöseminaari Kunnes terveys meidät erottaa! 12.5.2015 Joensuu Vähäisen liikkumisen mielekkyys ja mielettömyys LitT Erikoissuunnittelija Kati Kauravaara Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

SHF-ohjausryhmä. 22.10.2014, Helsinki. Isto Vanhamäki

SHF-ohjausryhmä. 22.10.2014, Helsinki. Isto Vanhamäki SHF-ohjausryhmä 22.10.2014, Helsinki Isto Vanhamäki Yritykset ja yritysryhmät - Tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - Tuotanto, tehokkuus, toiminnan kehittäminen - Vientikonseptit Julkisen sektorin toimintamallit

Lisätiedot

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta

Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

Järjestelmällisen katsauksen arviointi

Järjestelmällisen katsauksen arviointi Järjestelmällisen katsauksen arviointi Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö, THL Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Miten tähän on tultu?

Miten tähän on tultu? Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin

Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Luonto ja hyvinvointi -näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Luontokeskus Haltia 18.9.2013 Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Dosentti Raija Laukkanen Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot