Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset

Transkriptio

1 Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset Nuori Suomi ry Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke Tutkimus- ja kirjallisuuskatsaus LIKES-tutkimuskeskus Katja Rajala Henna Haapala Marko Kantomaa Tuija Tammelin 1

2 Sisältö 1 Johdanto 2 Liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa 2.1 Yli puolet nuorista liikkuu liian vähän 2.2 Lapsena opittua liikkumatonta elämäntapaa on vaikea muuttaa 2.3 Liikunta lapsena tukee terveyttä läpi elämän 2.4 Liikunta edistää oppimista ja kognitiivista terveyttä 3 Mitkä asiat liittyvät lasten ja nuorten vähäiseen liikkumiseen? 3.1 Ikä, sukupuoli ja aikaisemmat liikuntakokemukset vaikuttavat liikunnan määrään 3.2 Lapset ottavat liikkumisen mallin vanhemmiltaan 3.3 Asuinpaikka ja vuodenajat ovat yhteydessä liikunnan määrään 3.4 Liikuntatoiminnan kohdistaminen vähän liikkuville lapsille ja nuorille 4 Liikuntainterventioiden vaikutukset lasten ja nuorten liikuntaan 4.1 Säännölliset liikuntatuokiot ja henkilökunnan koulutus lisäävät pienten lasten liikuntaa 4.2 Koulu tarjoaa hyvät puitteet liikunnan lisäämiseksi Alakouluikäisten koulupäivän aikainen liikunta lisääntyy Yläkouluikäisten aktivointi vaatii yhteisöllisyyttä ja moniulotteisuutta Liikunnalliset iltapäiväkerhot lisäävät lasten liikuntaa 4.3 Lisäävätkö interventiot vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaa? Liikunta apuna ylipainon torjunnassa Alhaisessa sosioekonomisessa asemassa olevien lasten liikunta lisääntyy 5 Lasten ja nuorten liikunnasta sekä interventioiden vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Lähteet 2

3 1 Johdanto Lapset ja nuoret hyötyvät monin tavoin riittävästä ja monipuolisesta liikunnasta. Kuitenkin vain vajaa puolet suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti, ja osa lapsista ja nuorista on vaarassa syrjäytyä liikunnasta kokonaan. Näin ollen lasten ja nuorten liikunnan edistäminen muun muassa erilaisten interventioiden avulla on perusteltua. Millaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän? Lisäävätkö erilaiset interventiot lasten ja nuorten liikuntaa? Tähän tutkimuskatsaukseen on koottu olemassa olevaa tietoa suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan määrästä, liikunnan vaikutuksista lasten ja nuorten normaaliin kasvuun ja kehitykseen, lasten ja nuorten vähäiseen liikuntaan vaikuttavista tekijöistä sekä erilaisten liikuntainterventioiden vaikutuksista. Suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan määrän osalta tiedot pohjautuvat Suomessa tehtyihin väestötason poikkileikkaustutkimuksiin (esimerkiksi Nuorten terveystapatutkimus, WHO:n koululaistutkimus sekä THL:n Kouluterveyskysely). Tutkimuskatsauksessa on hyödynnetty myös suomalaisia liikuntasuosituksia, jotka määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikunnan minimimäärän sekä kuvaavat liikunnan myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Vähäiseen liikuntaan vaikuttavien tekijöiden sekä erilaisten liikuntainterventoiden vaikutusten osalta tutkimuskatsaus pohjautuu pääsääntöisesti tuoreisiin kansainvälisiin katsausjulkaisuihin, joihin on koottu tietoa tutkimuksen näkökulmasta laadukkaista tutkimuksista. Nykyisen tutkimustiedon kokoamisen lisäksi tässä tutkimuskatsauksessa pohditaan, millaista lasten ja nuorten liikuntaan liittyvää tutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa. 2 Liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikunnan minimimäärän. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille ohjaa 7 18-vuotiaita lapsia ja nuoria liikkumaan vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Lapsuusajan liikunta luo pohjaa elinikäiselle liikunnalle ja terveydelle. Liikunta on lasten ja nuorten keskuudessa suosittu harrastus. Liikuntaharrastus urheiluseuroissa onkin jopa hieman lisääntynyt viimeisten 30 vuoden aikana. Noin puolet lapsista osallistuu urheiluseuran harjoituksiin vähintään kerran viikossa, mutta osuus vähenee 12 ikävuodesta alkaen ja on prosenttia 18 vuoden iässä. Fyysisen aktiivisuuden pävittäinen suositus ei kuitenkaan täyty monien urheilevienkaan lasten kohdalla. Suositellun päivittäisen liikuntamäärän saavuttaminen edellyttää usein liikuntaa muuallakin kuin seuran järjestämissä harjoituksissa. 3

4 Tutkimustoimintaan liittyviä ehdotuksia: 1. Suomalaisia lasten ja nuorten liikuntaan liittyviä seurantajärjestelmiä tulisi kehittää. 2. Lasten ja nuorten liikunnasta sekä fyysisestä kokonaisaktiivisuudesta tarvitaan lisää objektiivisiin tutkimusmenetelmiin perustuvaa tietoa. 3. Lasten ja nuorten liikunnan edistämistoimista, erilaisista ja eri ympäristöissä toteutetuista interventioista, ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. 4. Interventioiden vaikutusten arvioinnin tulisi pohjautua nykyistä enemmän objektiivisiin mittausmenetelmiin. Tutkimusmenetelmien laatuun ja sopivuuteen on kiinnitettävä huomiota. 5. Liikunnan edistämistoimien pitkän ajan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa. 6. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, kuinka eri interventiot on tarkalleen ottaen suunniteltu ja toteutettu, ja ovatko interventiot toteutuneet suunnitelman mukaisesti (esimerkiksi osallistumisaktiivisuus olisi raportoitava). 7. Liikunnan lisäämisen rinnalla tulisi kiinnittää huomiota myös liiallisen istumisen vähentämiseen. 8. Tarvitaan lisää tietoa siitä, miten interventioissa toteutettu liikunta vaikuttaa intervention ulkopuoliseen aktiivisuuteen, esimerkiksi miten koulupävään lisätty liikunta vaikuttaa vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen. 9. Interventiot kohdistuvat yleensä koko ikäluokalle. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä, miten ja millaiset interventiot vaikuttavat erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaan. 10. Tutkimus- ja kehittämishankkeet olisi hyvä suunnitella toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi. 11. Tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, mitkä tekijät eri ympäristöissä (esimerkiksi koti, päivähoito, koulu, urheiluseurat) tukevat lapsen ja nuorten liikuntaa ja tervettä kasvua. 16

5 Lähteet Bandura A Self-efficacy: the exercise of control. New York: Freeman. Beets MV, Beighle A, Erwin HE, Huberty JI. After-School Program Impact on Physical Activity and Fitness. A Meta-Analysis. American Journal of Preventive Medicine 2009;36(6): Blair S, Clark D, Cureton K, Powell K. Exercise and fitness in childhood: implications for a lifetime health. Teoksessa: Youth exercise and sport. Benchmark 1989, s Brown T, Summerbell C. Systematic review of school-based interventions that focus on changing dietary intake and physical activity levels to prevent childhood obesity: an update to the obesity guidance produced by the National Institute for Health and Clinical Excellence. Obesity Reviews 2009;10(1):110 41, Brunton G, Thomas J, Harden A, Rees R, Kavanagh J, Oliver S, Shepherd J, Oakley A. Promoting physical activity amongst children outside of physical education classes: A systematic review integrating intervention studies and qualitative studies. Health Education Journal 2005;64(4): Dobbins M, DeCorby K, Robeson P, Husson H, Tirilis D. School-based physical activity programs for promoting physical activity and fitness in children and adolescents aged 6 18 (Review). The Cochrane Library 2009;3. Duodecim Käypä hoito -suositus muistisairauksista: Ehkäisy, varhainen taudinmääritys, kokonaisvaltainen hoito ja kuntoutus sekä ehyt hoitopolu avainasemassa. isportlet_war_uutistenjulkaisuportlet_instance_6y5p&p_p_col_count=2&_uutisportlet _WAR_UutistenjulkaisuPortlet_INSTANCE_6y5p_uutis_id=10115&p_p_col_id=column- 2&p_p_mode=view, luettu Fogelholm M, Paronen O, Miettinen M. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:1. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry Hanson MD, Chen E. Socioeconomic status and health behaviors in adolescence: a review of the literature. J Behav Med 2007;30: Harris K, Kuramoto L, Sculzer M & Retallac J. Effect of school-based physical activity interventions on body mass index in children: a meta-analysis. CMAJ 2009;180(7);

6 Hillman CH, Erickson KI, Kramer AF. Be smart, exercise your heart: exercise effects on brain and cognition. Nat Rev 2008;9: Kantomaa M The role of physical activity on emotional and behavioural problems, self-rated health and educational attainment among adolescents. Oulun yliopisto. Malina R. Physical activity and fi tness: pathways from childhood to adulthood. Am J Human Biol 2001;13: Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, Koponen P, Ovaskainen M-L, Sippola R, Virtanen S, Laatikainen T ja LATE-työryhmä (toim.). Lasten terveys LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2/2010. Helsinki Nupponen H, Halme T, Parkkisenniemi S, Pehkonen M ja Tammelin T LAPS SUOMEN -tutkimus vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuus. Yhteenveto vuosien menetelmistä ja tuloksista. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 239. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Sallis JF, Prochaska JJ, Taylor WC. A review of correlates of physical activity of children and adolescents. Med Sci Sports Exerc 2000;32: Van Der Horst K, Paw MJ, Twisk JW, Van Mechelen W. A brief review on correlates of physical activity and sedentariness in youth. Med Sci Sports Exerc 2007;39: Tammelin T. A review of longitudinal studies on youth predictors of adulthood physical activity. Int J Adolesc Med Health 2005;7:3 12. Telama R, Yang X, Viikari J, Valimaki I, Wanne O, Raitakari O. Physical activity from childhood to adulthood: a 21-year tracking study. Am J Prev Med 2005;28: Van Sluisjn EMF, McMinn AM, Griffi n SJ. Effectiveness of interventions to promote physical activity in children and adolescents: systematic review of controlled trials. BMJ 2007;335: Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:17. Ward D S, Vaughn C, McWilliams C & Hales D. Interventions for Increasing Physical Activity at Child Care. Med. Sci. Sports Exerc., Vol. 42, No. 3, ,