Raportti. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kartoitus Kyrönjoen valuma-alueella Inka Ahonen Ville Santala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kartoitus Kyrönjoen valuma-alueella 13.9.2011. Inka Ahonen Ville Santala"

Transkriptio

1 Raportti Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kartoitus Kyrönjoen valuma-alueella Inka Ahonen Ville Santala Harjoittelija, ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO TURVETUOTANNON VAIKUTUKSET VESISTÖIHIN Vaikutukset vesien määrään Päästöt ja niiden vaikutukset pintavesiin Vaikutukset pohjaveteen TURVETUOTANNON VESIENSUOJELUMENETELMÄT Perusrakenteet Sarkaojarakenteet Laskeutusallas Virtaamansäätö Pintavalutuskenttä Kasvillisuuskenttä/-allas Kemiallinen puhdistus Muut menetelmät Maaperäimeytys Salaojitus TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vaikutustarkkailu TURVETUOTANTO KYRÖNJOEN VALUMA-ALUEELLA MENETELMÄ Turvetuotantoalueiden tarkastukset Tarkastetut turvetuotantoalueet TULOKSET Perusrakenteet Sarkaojarakenteet

3 Laskeutusaltaat Virtaamansäätörakenteet Pintavalutuskenttä Kasvillisuuskenttä Maaperäimeytys Eristysojat Käyttötarkkailu JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

4 1. Johdanto Suomen kokonaissuoalan arvioidaan nykyisin olevan noin 9,5 miljoonaa hehtaaria, eli noin kolmannes maapinta-alastamme (Heikkinen 2008, 10). Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) suorittamien turvevaratutkimusten mukaan maamme soista on teollisesti käyttökelpoisia noin hehtaaria, tämä tarkoittaa vajaata 10 % koko suopinta-alasta. (Väyrynen ym. 2008, 21.) Vuonna 2008 turvetuotannossa oli noin hehtaaria suota. Tämän lisäksi kuntoonpanossa ja tuotantokunnossa oli noin 9600 hehtaaria. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011.) Turvetta tuotetaan koko maassa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta (Väyrynen ym. 2008, 20). Turvetuotantoa on harjoitettu Suomessa jo 125 vuotta. Tuotantoa kehitettiin voimakkaasti luvuilla ja turve nousi tärkeään asemaan kansainvälisen energiakriisin aikaan 1970-luvulla. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011; Väyrynen ym. 2008, 7.) Turvetta tuotetaan Suomessa ensisijaisesti lämpöenergiaksi. Teollisuus käyttää energiaturpeesta polttoaineenaan noin kolmanneksen, yhdyskunnat noin kolmanneksen ja pienkuluttajat loppuosan. Noin puolen miljoonan suomalaisen koti lämpiää turpeella. (Väyrynen ym. 2008, 19.) Energiaturpeen tärkeimmät tuotantoalueet sijaitsevat Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa sekä Keski-Suomen maakunnassa (Väyrynen ym. 2008, 20). Lisäksi turvetta käytetään mm. avomaiden maanparannukseen, kasvihuoneiden kasvualustaksi, kuivikkeeksi eläinsuojissa, kompostointiin sekä terveyden- ja kauneudenhoitoon. Niin kutsuttuja kasvu- ja ympäristöturpeita käytetään vuosittain 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja niiden käyttö kasvaa tasaisesti noin 10 % vuodessa. (Väyrynen ym. 2008, 19; Turveteollisuusliitto ry 2011.) Ympäristö- ja kasvuturpeen tuotanto on merkittävintä Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa (Väyrynen ym. 2008, 20). Turveteollisuusliitto haluaa edistää turvetuotantoa Suomessa, sillä turve on kotimaista energiaa ja sen tuotanto työllistää ihmisiä pääasiassa maaseudulla. Turve kuuluu paikallisiin polttoaineisiin, sillä suurin osa turpeesta tuotetaan alle sadan kilometrin etäisyydellä lopullisesta käyttöpaikasta. Turvetuotannon kaikki vaiheet raaka-aineesta loppukäyttöön ovat kotimaisissa käsissä. (Väyrynen ym. 2008, ) Turvetuotanto on luvanvaraista ja sitä valvovat aluehallinnon viranomaiset. Turvetuotannon sijoittumista ohjataan mm. maakuntakaavoilla, joissa huomioidaan myös soiden muut käyttötarpeet. Turvetuotantoa pyritään ohjaamaan ensisijaisesti soille, joiden luonnontilaisuutta ihminen on jo aiemmin häirinnyt, esimerkiksi ojituksilla. (Turveteollisuusliitto ry 2006; Väyrynen ym. 2008, 47.) 4

5 Ympäristölupahakemusta varten turvetuottajien tulee selvittää turvetuotantoon suunniteltujen soiden ympäristöarvot sekä mahdollisen tuotannon ympäristövaikutukset. Hakemuksen jälkeen viranomaiset sekä muut asianosaiset antavat turvetuotantohanketta koskevat lausuntonsa. Luvan myöntämisestä päättää aluehallintovirasto (AVI). Mikäli lupa myönnetään, annetaan lupaehdoissa tuottajalle lupamääräykset, joiden toteuttamista viranomaiset seuraavat. (Turveteollisuusliitto ry 2006; Väyrynen ym. 2008, ) Ympäristöluvan valvontaviranomaisina toimivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset (Ympäristöhallinto 2010). Tämän selvityksen tarkoituksena on antaa yleiskuva turvetuotannon vesiensuojelumenetelmistä, sekä niiden toteuttamisesta Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla. Raportissa esitellään vesiensuojelumenetelmien toimintaperiaatteita ja tavoitetehoja yleisellä tasolla. Lisäksi kartoitetaan turvetuotannon vesiensuojelun tilaa Kyrönjoen valuma-alueella. Aluksi käsitellään, mitä ympäristövaikutuksia turvetuotannolla on vesistöihin. Tämän jälkeen esitellään turvetuotannossa käytettävät vesiensuojelumenetelmät sekä tarkkailuohjelmat. Yleisosuuden jälkeen siirrytään aluekohtaiseen tarkasteluun, missä arvioidaan turvetuotantoalueiden vesiensuojelua Kyrönjoen valuma-alueella. Aluekohtaisessa katsauksessa otetaan huomioon ainoastaan ELY-keskuksen valvonnan alaiset turvetuotantoalueet, eli yli 10 hehtaarin suuruiset tuotantoalueet, joilla on voimassa oleva ympäristölupa. Katsauksessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka paljon tuotantoalueita ja ketä toimijoita alueella on. Tarkoituksena on selvittää, mitä vesiensuojelumenetelmiä on käytössä eri tuotantoalueilla, ja miten nämä menetelmät toimivat. Painopisteiden löytämiseksi valuma-alue on jaettu osavaluma-alueisiin. Kaikki raportissa käytetyt turvetuotantoalueiden pinta-alat on laskettu ympäristölupien mukaisista kokonaispintaaloista. Raportti on tehty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta ja sitä rahoittavat Kyrönjokirahasto sekä Turun yliopisto. Kartoitustyön ovat tehneet. Kaikki raportissa esiintyvät valokuvat ovat heidän ottamiaan. 5

6 2. Turvetuotannon vaikutukset vesistöihin Vaikka turve onkin paikallisesti potentiaalinen vaihtoehto fossiilisille polttoaineille, on sen tuotannolla myös merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Turvetuotanto hävittää toiminta-alueen suoluonnon (Väyrynen ym. 2008, 26). Turvetuotanto vaikuttaa monella tavalla alueen ilmastoon, maankäyttömuotoihin, maisemaan sekä pinta- ja pohjavesiin. Lisäksi tuotannosta aiheutuu pöly- ja meluhaittoja, ja sillä on vaikutuksia alueen kalatalouteen. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011.) Turvetuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset kohdistuvat vesistöihin (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 4) Vaikutukset vesien määrään Turvetuotannon harjoittaminen vaikuttaa suoalueen vesien määrään. Kun tuotantoalue ojitetaan, suo eristetään ympäröivästä valuma-alueesta, jolloin veden liikkeet muuttuvat. Suon muodostamien vesivarastojen tyhjennys lisää tilapäisesti alapuolisten uomien virtaamia, mikä kasvattaa tulvariskiä. (Väyrynen ym. 2008, 27.) Suon vesivaraston pienentyminen ojituksen ja turpeen poiston seurauksena muuttaa alueen valumaoloja. Kuivina aikoina vettä ei tule lainkaan alapuoliseen vesistöön, kun taas kaatosateiden aikana vesi poistuu ojitetulta tuotantoalueelta nopeasti, ellei virtaamaa säädetä. (Väyrynen ym. 2008, ) Tuotantovaiheen jälkeen alueen hydrologiset olosuhteet vaihtelevat. Metsitettynä tai viljelykäyttöön hyödynnettynä entisen tuotantoalueen valumaolot pysyvät muuttuneina. Mikäli entinen tuotantoalue sen sijaan vesitetään uudelleen, suoalueen hydrologinen tila palautuu vähitellen lähemmäksi alkuperäistä tilaa. (Väyrynen ym. 2008, 28.) 2.2. Päästöt ja niiden vaikutukset pintavesiin Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin ravinteita, liuennutta orgaanista eli eloperäistä ainetta (humusta), kiintoainetta ja rautaa (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 4). Suon ojittaminen ja kuivattaminen vapauttavat runsaasti liukoisia aineita ja kiintoainetta, jotka osittain huuhtoutuvat vesistöön. Vedessä orgaanisten ainesten hajoaminen kuluttaa happea, mikä lisää liuenneiden aineiden huuhtoutumista vesistöön. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 4; Väyrynen ym. 2008, 28.) Tällöin lisääntyvät fosfori- ja typpiravinteiden, raudan sekä liuenneen orgaanisen aineen pitoisuudet alapuolisessa vesistössä (Väyrynen ym. 2008, 28). Vuonna 2008 turvetuotannon osuus Suomen vesistöjen fosforikuormituksesta oli 0,7 % ja typpikuormituksesta 1,0 % (Suomen ympäristökeskus 2010). Vaikka 6

7 turvetuotannon osuus koko maan vesistöjen kokonaiskuormituksesta on pieni, voi sillä paikallisesti olla merkittävä vaikutus vedenlaatuun (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 4). Vesistössä turvetuotannon vaikutus voidaan nähdä muun muassa veden tummentumisena, valaistun vesikerroksen ohentumisena, samentumisena, happipitoisuuden vähentymisenä ja ravinnepitoisuuksien nousuna sekä kasvillisuuden ja levänkasvun lisääntymisenä. Muutoksia näkyy myös pohjan laadussa liettymisenä, eloperäisen aineen sedimentaation kasvuna ja pohjaeläinlajiston muuttumisena ja yksipuolistumisena. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisen vaikutukset lisääntyvät ajan myötä. (Väyrynen ym. 2008, ) Pohjamaalajin vaikutus alapuoliseen vesistöön korostuu tuotettavan turvekerroksen vähentyessä. Ojitukset, etenkin happamilla sulfaattimailla, voivat aiheuttaa alapuolisessa vesistössä happamoitumista ja metallien huuhtoutumista. Koska eliöiden varhaiset kehitysvaiheet ovat erityisen herkkiä happamuudelle ja metallikuormitukselle, voi lyhytaikainenkin happamuuspiikki olla kohtalokas. Muutokset heikentävät veden ja vesistön käyttökelpoisuutta sekä talousvetenä että virkistyskäytössä (esim. kalastuksessa). (Väyrynen ym. 2008, ) Jokivesissä hetkelliset kriittisten ajankohtien kuormitukset ovat merkityksellisiä jatkuvan kuormituksen lisäksi. Jokivesissä kiintoaine voi sedimentoitua suvantoihin. Kiintoaineen aiheuttamat vesistöhaitat ovat yleensä suurempia pienissä sivu-uomissa ja puroissa, joissa voi esiintyä tukkeutumista ja eroosiota. Järvissä muutokset ovat vähittäisiä. (Väyrynen ym. 2008, ) On huomattava, etteivät turpeen tuotantomäärät suoraan korreloi turvetuotannosta aiheutuvien ympäristövaikutusten kanssa. Kun tarkastellaan turvetuotannon ympäristövaikutuksia, tuotantomääriä oleellisempia ovat käytössä olevat vesiensuojelumenetelmät, tuotantopinta-ala sekä tuotantoalueella vallitsevat sääolosuhteet. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011.) Turvetuotannon vesistökuormitus vaihtelee vuosittain, vuodenajoittain sekä alueen maantieteellisen sijainnin mukaan. Turvetuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät rajoitu ainoastaan tuotantokauden ajalle, sillä myös keväällä ja syksyllä, sekä sateisina talvina huuhtoutuu ravinteita ja kiintoainetta. Yleisesti suurin vesistökuormitus aiheutuu tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa, mutta kuormitus on huomattavaa myös suurten virtaamien aikana. (Väyrynen ym. 2008, ) 7

8 Turvetuotanto on merkittävä kuormittaja alueilla, joilla turvetuotantoalueiden osuus valuma-alueen pintaalasta on suuri tai jotka sijaitsevat vesistöjen latvoilla. Haitat voivat korostua vielä useiden tuotantoalueiden yhteisvaikutuksen ja muiden toimintojen aiheuttaman taustakuormituksen vuoksi. Tuotantoaluekohtaisissa ominaispäästöissä on suurta vaihtelua veden ja turpeen laadusta sekä valunnasta johtuen. Vesiensuojelutoimenpiteillä voidaan huomattavasti vaikuttaa ominaispäästöihin. (Väyrynen ym. 2008, ) 2.3. Vaikutukset pohjaveteen Suon kuivatus turvetuotantoa varten voi aiheuttaa paikallista pohjaveden pinnan alentumista. Kivennäismaahan ulottuva ojitus voi saada aikaan pohjaveden virtaussuunnan muuttumista tai pinnan alentumista myös tuotantoalueen ulkopuolella, ja näin vähentää pohjaveden saatavuutta. Ojitus voi aiheuttaa myös pohjaveden purkautumista tuotantoalueelle. (Väyrynen ym. 2008, 29.) Jos tuotantoalueen vesiä suotautuu pohjaveden muodostumisalueelle, ne voivat aiheuttaa esimerkiksi rauta-, mangaani- tai humuspitoisuuden lisääntymistä, ja näin heikentää pohjaveden laatua. Pohjaveden pilaaminen on kiellettyä ja ympäristölupahakemusta käsiteltäessä otetaankin aina huomioon turvetuotantoalueen sijainti suhteessa pohjavesialueisiin. (Väyrynen ym. 2008, 29.) 8

9 3. Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmät Turvetuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi tulee jokaisella tuotantoalueella toteuttaa sille parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP) (Väyrynen ym. 2008, 33). Näiden toimintamallien ansiosta turvetuotannon aiheuttama typpikuormitus on vähentynyt noin 8 prosenttia ja fosforikuormitus noin 9 prosenttia vuosien vertailujaksosta vuosiin Kiintoaineen vähenemäksi samalla ajanjaksolla arvioitiin noin 32 prosenttia. (Leivonen 2005, ) Vesiensuojeluratkaisuilla voidaan siis vaikuttaa merkittävästi turvetuotannon vesistökuormitukseen. Ympäristönsuojelulaissa parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä. Käsite pitää sisällään toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- ja käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä (YSL 3 k 4). Vaatimuksena paras käytäntö tarkoittaa menetelmää, jolla tehokkaimmin saavutetaan yleisesti korkea taso koko ympäristönsuojelussa. Toiminnassa noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä sekä raakaaine- ja polttoainevalintoja (ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate, YSL 4 k 4). Niin kutsutut perusrakenteet, eli sarkaojat, lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja laskeutusaltaat vaaditaan jokaiselta turvetuotantoalueelta (Turveteollisuusliitto ry 2009, 1 4). Lisäksi tuotantoalueilla tarvitaan perusrakenteiden ohella tehostetumpaa vesienkäsittelyä. (Väyrynen ym. 2008, 34.) Paras käyttökelpoinen tekniikka määritellään jokaisella turvetuotantoalueella tapauskohtaisesti. Määrittelyssä otetaan huomioon tuotantoajan pituus sekä erityisolosuhteet (esim. maanomistussuhteet ja topografia). Yleisesti turvetuotannossa parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi mielletään kuivatusvesien pintavalutus tai kemiallinen puhdistus. Uusilla tuotantoalueilla vesienkäsittelyn on oltava vähintään yhtä tehokasta kuin pintavalutus. Vesien käsittely on tehokkainta, kun pintavalutus tapahtuu ympärivuotisesti. 9

10 Tämän toteuttaminen on kuitenkin haasteellista etenkin pienillä tuotantoalueilla, joilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia sähköistettyyn veden pumppaukseen. (Väyrynen ym. 2008, ) Mikäli jo tuotannossa olevilla alueilla ei ole mahdollisuutta pintavalutuksen käyttöön (esim. pintavalutukseen sopivia alueita ei ole käytettävissä), tehostetaan vesienkäsittelyä muilla menetelmillä, kuten kasvillisuuskentillä, -altailla tai kemiallisella puhdistuksella. Näillä tuotantoalueilla voidaan tarpeen mukaan myös yhdistää eri vesienkäsittelymenetelmiä, jotka eivät yksistään täytä ohjeellisia mitoitusarvoja. Tällöin puhdistusmenetelmän toimivuutta voi olla tarpeen tarkkailla tehostetummin. (Väyrynen ym. 2008, ) Kaikki turvetuotannon ulkopuoliset vedet pyritään eristämään tuotantoalueesta. Tämä tapahtuu ympäröimällä tuotantoalue eristysojilla, joihin ei saa laskea tuotantoalueelta tulevia kuivatusvesiä. Eristysojat on sijoitettava niin, ettei niihin pääse irtonaista turvetta tuotannon yhteydessä tai lastauksen aikana. Eristysojat kaivetaan tuotantoalueelle ensimmäisenä. Mikäli eristysojia ei pystytä kaivamaan, on ulkopuolisten alueiden vesimäärä ja kuormitus otettava huomioon vesienkäsittelyssä. (Väyrynen ym. 2008, ) Turvetuotantoalueella käytettävät kuivatusrakenteet ja vesiensuojelumenetelmät suunnitellaan jo ympäristölupavaiheessa. Lupahakemukseen liitetään tuotantoalueen suunnitelmakartta, joka osoittaa vesien laskusuunnat sekä toteutettavat vesienkäsittelyrakenteet. Yleensä turvetuotantoalue koostuu useammasta tuotantolohkosta, joilla voi kaikilla olla erilaiset maastoolosuhteet (vedenjakajat, kaadot), tällöin tarvitaan jokaiselle tuotantolohkolle myös omat vesiensuojelurakenteet. Kuivatus suunnitellaan tietenkin niin, että päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. (Väyrynen ym. 2008, 35.) Turvetuotannosta aiheutuvilla päästöillä on haitallisin vaikutus vesistöön kesällä, kun vesistön virkistyskäyttö on runsaampaa ja olosuhteet esimerkiksi levien kasvulle ovat suotuisimmat. Toisaalta myös 10

11 vesienkäsittelymenetelmät toimivat tehokkaimmin sulan maan aikana. Vesienkäsittelyn on kuitenkin oltava toiminnassa vuoden ympäri, sillä huomattava osa vesiin tulevasta kuormituksesta tulee myös syksyllä, keväällä ja talvella. Ravinnekuormituksen ja happea kuluttavan kuormituksen vähentämiseksi täytyy päästöjä pienentää mahdollisimman tehokkaasti myös talvella ja tulva-aikoina. (Väyrynen ym. 2008, ) Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien tehosta eri olosuhteissa (maantieteellinen sijainti, vuodenajat) tiedetään vielä varsin vähän. Sekä vesiensuojelumenetelmät että -laitteet tarvitsevat kehittämistä. Erityisesti tarvitaan ratkaisuja talviaikaiseen sekä sellaisten tuotantoalueiden vesienkäsittelyyn, joilla ei voida käyttää pintavalutusta. (Väyrynen ym. 2008, ) Turveteollisuusliiton mukaan pelkästään turvetuotannon suurimmat yritykset investoivat vesienkäsittelyyn yli 20 miljoonaa euroa 12 vuodessa (vuonna 2005 päättyneen valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman aikana). Lisäksi varoja on käytetty selvityksiin, omaan ja urakoitsijatyöhön sekä tutkimusja kehitystoimintaan. (Turveteollisuusliitto ry 2006.) Kaikki kappaleessa olevat kuvat ovat Turveteollisuusliiton kuvapankista (www.turveteollisuusliitto.fi -> Ohjeita -> Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät). Alla esitetyt vesiensuojelumenetelmien kuvaukset pohjautuvat Turveteollisuusliiton vuonna 2009 julkaisemaan Turvetuotannon vesienpuhdistusmenetelmät - oppaaseen Perusrakenteet Turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteet, toisin sanoen sarkaojarakenteet sekä laskeutusaltaat, ovat käytössä vesienkäsittelyn perusratkaisuna kaikilla turvetuotantoalueilla Sarkaojarakenteet Sarkaojarakenteilla tarkoitetaan tuotantoalueen sarkaojien päihin kaivettuja lietesyvennyksiä, näiden jälkeen seuraavia päisteputkia ja putkiin kiinnitettäviä lietteenpidättimiä. Sarkaojarakenteet soveltuvat tuotantoalueen kuivatusvesien kiintoaineen ja niihin sitoutuneiden ravinteiden poistoon, rakenteet ovat toiminnassa ympärivuotisesti kaikilla tuotantoalueilla. Lietesyvennysten ja pidättimien tarkoituksena on tasata veden virtaamaa sekä pidättää kiintoainetta. Lietteenpidätin (päisteputkipidätin) on sarkaojan alapäähän, päisteputkeen asennettu rakennelma tai mekaaninen laite, joka padottaa vettä sarkaojaan. Kun vesi patoutuu, sen virtaama hidastuu, jolloin veden 11

12 mukana kulkeutuvaa kiintoainetta laskeutuu ojan pohjalle ja lietesyvennykseen. Pidätintä asennettaessa on oltava tarkkana, ettei lietteenpidätin padota vettä tuotantokentälle. Lietteenpidätin valmistetaan usein muovista ja se asennetaan päisteputken sarkaojan puoleiseen päähän. Lietteenpidättimen on estettävä irtoturpeen pääsy päisteputkeen rankkasateiden aikana. Pidättimen rakenteina voidaan käyttää erikokoisia ja rakenteeltaan vaihtelevia sihtiputkia. Erilaisia lietteenpidätinmalleja ovat muun muassa muovinen T-sihtiputki, metallinen sihtiputki, muovinen jumboputki, Väisäsen putki, sakkasalpa sekä lappo. Sarkaojien päissä olevien päisteputkien kautta kuivatusvedet johtuvat sarkaojasta kokoojaojaan ja edelleen laskeutusaltaaseen. Päisteputket padottavat vettä ojiin ja pienentävät ojaeroosiota. Päisteputkena käytetään tavallisesti millimetrin paksuista muoviputkea. Putken pituus on yleensä metriä, jotta turvetta ei joutuisi koneilla työskenneltäessä sarkaojan lietesyvennykseen. Päisteputket toimivat myös rumpuina työkoneiden liikkuessa saralta toiselle. Sarkaojat ja niissä olevat lietesyvennykset tyhjennetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Sarkaojien puhdistus suoritetaan yleensä tuotantokauden päättyessä. Lietesyvennyksen tyhjennyksen yhteydessä on varottava, ettei lietteenpidätin rikkoudu. Lisäksi on huolehdittava, että lietteenpidätin on paikallaan myös puhdistuksen jälkeen. Lietteenpidättimien tulee olla tarpeeksi kestäviä, etteivät ne hajoa 12

13 puhdistustöiden aikana tai talvella. Pidättimien täytyy myös olla helposti ja nopeasti puhdistettavissa. Niitä tulee tarkkailla jatkuvasti tuotantotyön yhteydessä ja varsinkin sadejakson jälkeen, mahdollisten tukkeutumien vuoksi. Tukkeutuneet lietteenpidättimet avataan ja puhdistetaan esimerkiksi harjalla Laskeutusallas Laskeutusallas on tuotantoalueen läheisyyteen kaivettu allas, johon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan. Laskeutusaltaan tarkoituksena on poistaa vedestä kiintoainetta ja sen mukana kulkevia ravinteita ympärivuotisesti. Laskeutusaltaista on käyttökokemusta 1980-luvulta lähtien. Laskeutusallas on tavallisin menetelmä kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden erottamiseksi tuotantoalueen kuivatusvesistä. Roudattomana kautena laskeutusaltaan keskimääräinen kuormitusreduktio (kiintoaineen osalta) on %. Laskeutusaltaan avulla ei voida poistaa veteen jo liuenneita ravinteita. Allas mitoitetaan siten, että kiintoainetta poistuu vedestä mahdollisimman tehokkaasti. Laskeutusaltaan koko määräytyy hydraulisten suureiden mukaan, joista tärkeimmät ovat: Mitoitusvaluma 300 l / s / km² Virtausnopeus enintään 1 cm / s Viipymä mitoitusvaluman aikana vähintään 1 h Pintakuorma enintään 1,0 m³ / m² / h Lietetila vähintään 4 m³ / ha Altaan pituus määräytyy mitoitusvaluman ja pintakuorman perusteella. Pintaleveyden määrää käytettävissä oleva kaivu- ja puhdistuskalusto. Laskeutusaltaan pohjamaalaji on syytä tutkia etukäteen eroosioriskin välttämiseksi, altaan luiskien kaltevuus täytyy mitoittaa maalajien mukaan. Laskeutusallas ei saa sijaita tulva-alueella. Virtaaman hidastuessa vettä painavammat partikkelit laskeutuvat altaan pohjalle varattuun lietetilaan. Laskeutusaltaan pohjalle kertynyt liete poistetaan vähintään kerran vuodessa, mieluiten heti tuotantokauden ja syyskunnostusten jälkeen, sekä tarpeen mukaan muulloinkin. Altaan puhdistus tapahtuu yleensä kaivinkoneella tai laskeutusaltaiden puhdistamiseen kehitetyllä imuvaunuruoppaajalla. Kertynyt liete kasataan altaan viereen rakennetulle läjitysalueelle. 13

14 Laskeutusaltaat tulisi rakentaa niin, että jokaisella enintään 50 hehtaarin tuotantoalalla olisi oma erillinen allas. Rinnakkaisia allasrakenteita tulisi välttää, sillä niiden välinen vedenjako toimii harvoin moitteettomasti. Jos laskeutusaltaat kuitenkin rakennetaan rinnakkaisina, esimerkiksi rakennusteknisistä syistä, tulee vesien jakautumisesta huolehtia jako-ojan, jakokaivon tai muiden jakolaitteiden avulla. Laskeutusaltaan purkupäähän asennetaan veden virtaamaa säätelevä patorakenne (putkipato, mittapato, patolaatikko, ylivuotopato). Patorakenne tehostaa kiintoaineen laskeutumista altaaseen, sekä estää kiintoaineen huuhtoutumisen altaasta tulvakauden aikana. Kelluvien hiukkasten pidättämiseksi laskeutusaltaan purkupäähän asennetaan pintapuomi, yleensä kohtaan joka on noin 1/3 altaan kokonaispituudesta. 14

15 3.2. Virtaamansäätö Virtaamansäätö on Björn Klöven 1990-luvulla kehittämä vesienkäsittelymenetelmä, joka pyrkii rajoittamaan tuotantoalueen kuivatusvesien virtausta, sekä pienentämään veden virtausnopeutta. Tällä tavoin virtaamansäätö pidättää kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Menetelmä on ollut yleisesti käytössä vuodesta 1995 lähtien. Koska turvetuotantoalueelta tuleva kiintoainekuormitus on suurimmillaan suurten valumien aikaan (lumien sulaminen, rankkasateet), pyritään virtaamansäädöllä tehostamaan kiintoaineen laskeutumista sarka- ja kokoojaojiin erityisesti valumahuippujen aikana. Virtaamansäätö toteutetaan rakentamalla virtaamansäätölaitteita (patorakenteet) kokoojaojiin. Rakennetut laitteet rajoittavat veden luontaista virtaamaa ja virtaamanopeutta. Kun virtausnopeus ojissa alittaa niin kutsutun kriittisen virtausnopeuden, kiintoainetta ei enää huuhtoudu uoman pohjalta. Näin virtaamansäädön avulla voidaan ehkäistä ojaeroosiota. Koska viipymä ojissa moninkertaistuu virtaamansäädön ansiosta, pienentää menetelmän käyttö kentän pinnalta huuhtoutuvaa kiintoainekuormaa. 15

16 Virtaamansäädön keskimääräinen kuormitusreduktio on: Kiintoaineen osalta 90 % Kokonaistypen osalta % Kokonaisfosforin osalta % Virtaamansäätöpatona voidaan käyttää valmista patomoduulia, tai pato voidaan rakentaa maa-aineksesta ja putkista. Tavallisimpia virtaamansäätöpatoja ovat putkipadot, reikälevypadot ja pystyrakopadot. Patorakenteet sijoitetaan yleensä kokoojaojiin tai laskeutusaltaan yhteyteen. Patojen sijoittelulla pyritään siihen, että olemassa oleva ojatilavuus saadaan hyödynnettyä vesiensuojelussa. Virtaamansäätöpadon mitoitus riippuu alueen kaltevuudesta, ojasyvyydestä sekä valuma-alueen koosta. Säätöpadossa käytetään yleensä kolmea tai kahta päällekkäistä putkea, joiden halkaisijat määritellään edellä mainittujen suhteiden mukaan. Kaksi alinta putkea toimivat tavanomaisissa valuntatilanteissa, kun taas ylin putki (ts. tulvaputki) mitoitetaan niin, että maksimivuorokausivalunta läpäisee putken. Kahden putken patomallissa ylin putki voidaan korvata ylisyöksyllä. Riittävä allastilavuus ennen virtaamansäätöpatoa varmistaa padon auki pysymisen. Putkien auki pysymistä voidaan edistää ympäröimällä tulopäät esimerkiksi suojaverkolla. Useimmilla turvetuotantoalueilla virtaamansäätö on toimiva vesiensuojeluratkaisu ja sitä voidaan hyödyntää myös muiden vesienkäsittelyjärjestelmien yhteydessä. Menetelmällä voidaan tehostaa vanhojen tuotantoalueiden sekä tuotannosta jo poistuneiden alueiden vesiensuojelua. Virtaamansäätöä suositellaan käytettäväksi ojastoissa, joiden kaltevuus on vähäinen (mikäli tuotantoalue on kalteva, täytyy patoja olla useita, jotta padotus onnistuu hallitusti). Virtaamansäätö on tehokkaimmillaan tuotantoalueilla, joissa ojat ovat syviä ja niiden varastotilavuus on suuri Pintavalutuskenttä Pintavalutuksessa tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ojittamattomalle suoalueelle tai muutoin vesienpuhdistukseen soveltuvalle turvemaalle. Pintavalutuskentällä vesi virtaa turpeen pintakerroksissa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Pintakerroksen kasvillisuus toimii kuin mekaanisena suodattimena, johon liete ja kiintoaine tarttuvat. Liukoiset ravinteet pidättyvät turvekerroksiin luonnonprosessien vaikutuksesta. Pintavalutuskentän toimintaa voidaan verrata luonnontilaisella suolla tapahtuvaan normaaliin vesien kulkuun ja maaperässä puhdistumiseen. 16

17 Hyvin toimivan pintavalutuskentän mitoitusarvoja ovat: Kentän koko vähintään 3,8 % valuma-alueesta Minimiturvepaksuus 0,5 metriä Hydraulinen kuormitus 340 m³ / ha / d Turvekerros rakenteeltaan tasaista, rahka- tai saraturvetta (maatuneisuus H1 - H3) Suosituskaltevuus 1 %, kaltevuus sama koko kentän alueella Kentän korkeuskäyrät kohtisuorassa veden virtaussuuntaan nähden Kentän pituuden suhde leveyteen 0,5 : 1 Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentälle joko luontaisella valunnalla (painovoima) tai pumppaamalla. Yleensä pintavalutuskentät pyritään toteuttamaan ympärivuotisina, mutta mikäli tämä on mahdotonta, voidaan pintavalutus tapauskohtaisesti määrätä sulanmaan aikaiseksi. Ympärivuotisen pintavalutuskentän suunnittelussa täytyy ottaa huomioon alueen maantieteellinen sijainti (talviolosuhteet), veden jakaminen pintavalutuskentälle, mahdollinen pumppausmatka sekä pumppaamon sähköistäminen. Vesien esikäsittelynä voidaan käyttää laskeutus- tai pumppualtaita. 17

18 Pintavalutuskentän toimivuuden kannalta oleellisinta on veden tasainen jakautuminen koko kentän alueelle sekä turvepaksuus. Yleensä kuivatusvesien jakaminen pintavalutuskentälle onnistuu jako-ojan tai -putkiston avulla. Vesi johdetaan jakorakenteen avulla pintavalutuskentälle useista pisteistä, koko kentän yläosan leveydeltä. Jakorakenteen sijainti on suunniteltava huolella, ja oikovirtaukset on tarvittaessa estettävä pengerryksin. Pintavalutuskentän jälkeen vedet johdetaan keräilyojaan, joka voi olla esimerkiksi vanha metsäoja. Keräilyoja mahdollistaa pintavalutuskentän tehon tarkkailun. Yleensä keräilyojan alaosaan asennetaan mittapato päästötarkkailua varten. Luonnontilaiselle suolle rakennetun pintavalutuskentän keskimääräinen kokonaisreduktio, alla lueteltujen määreiden suhteen, on: Kiintoaine % Kokonaistyppi 49 % Ammoniumtyppi 79 % Nitraattityppi 41 % Epäorgaaninen typpi 63 % Kokonaisfosfori 46 % Fosfaattifosfori 51 % Rauta 30 % Kemiallinen hapenkulutus 5 20 % Koska pintavalutuskentän korjaaminen on vaikeaa (pintavalutuskentällä ei saa liikkua painavilla koneilla, oikovirtaukset), tulee kenttä suunnitella ja rakentaa huolellisesti. Suunnittelussa on otettava huomioon alueen ojitukset sekä vesienjohtamisen aiheuttamat pinnan korkeustason muutokset Kasvillisuuskenttä/-allas Kasvillisuuskenttä on pengerryksin eristetty, tasainen allasmainen alue, jossa kasvaa ajoittain veden alle joutumisen hyvin sietävää kasvillisuutta. Tuotantoalueen kuivatusvedet puhdistuvat kasvillisuuskentällä suotautumalla, kun kentän kasvillisuus hyödyntää kuivatusveteen liuenneita ravinteita kasvuunsa. Lisäksi vesi puhdistuu maaperän biologisten prosessien kautta sekä mekaanisesti virratessaan kasvillisuuden ja karikkeen lomassa. Kasvillisuuskentällä tapahtuu pintavaluntaa ja suotautumista, sekä kesällä haihduntaa: Pintavalunnan aikana vedessä oleva kiintoaine ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat altaan pohjaan. Kasvillisuuden ja kasvualustan pinnalla olevat levät ja muut mikro-organismit pidättävät 18

19 vedestä epäorgaanisia ravinteita. Veden levitessä laajalle alalle, se ja osa humuksesta hapettuvat voimakkaasti. Auringon valo tehostaa humuksen hajoamista. Suotautumisessa maaperä sitoo mekaanisesti kuivatusvesien kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Samalla kasvien juuristo hyödyntää vettä sekä vedessä olevia epäorgaanisia ravinteita kasvuunsa. Maaperän hapellisessa pintakerroksessa tapahtuu nitrifikaatiota, kun mikrobit muuttavat ammoniumtyppeä nitraattitypeksi. Hapettomassa, veden kyllästämässä kerroksessa taas tapahtuu dentrifikaatiota, kun nitraatti hajoaa typpikaasuksi ja poistuu ilmakehään veden myöhemmin valuessa avo-ojaan. Kasvillisuuskentän pohjamaa voidaan salaojittaa suotautumisen edistämiseksi. Kentän kasvillisuutena voidaan käyttää luontaista kasvillisuutta, pajua tai ruokohelpeä. Yleisesti kasvillisuuskenttä on tuotantoalueilla toiminnassa vain sulanmaan aikana, osalla alueista ympärivuotisesti. Kasvillisuuskentän puhdistusteho on parhaimmillaan kasvukauden aikana. 19

20 Ennen kasvillisuuskentän perustamista täytyy mitata alueen korkeussuhteet ja suunnitella vesien johtaminen. Oikovirtausten estämiseksi tulee kasvillisuuskentän olla mahdollisimman tasainen ja virtausta vastaan lievästi kalteva. Usein kenttä vielä ympäröidään tiiviistä maa-aineksesta (esim. savi) rakennetuilla penkereillä. Kasvillisuuskenttä perustetaan mahdollisimman hyvin vettä johtavan kivennäismaan päälle (esim. turvetuotannosta poistuneelle suopohjalle), pohjamaan hyvä vedenläpäisykyky parantaa kentän toimintaa. Kivennäismaan päälle jätetään tai siihen tuodaan ohut kerros turvetta. Joskus kasvillisuuskenttää joudutaan lannoittamaan perustamisvaiheessa, esimerkiksi ruokohelpikenttä kylvetään, muokataan ja lannoitetaan kuten pelto. Kuivatusvedet johdetaan kentälle esimerkiksi jakoputken avulla. Tulovirtaamaa voidaan säädellä jakokaivon taikka ylivaluntakynnyksen avulla. Purkuoja taas sijoitetaan siten, että vedet virtaavat kentällä mahdollisimman pitkän matkan. Kasvillisuuskenttien toiminnasta ei ole vielä tarkkaa tutkittua tietoa. Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaan mukaan kasvillisuuskenttä tulisi rakentaa pinta-alaltaan pintavalutuskentän mitoitusohjetta (3,8 % valuma-alueesta) suuremmaksi. Kasvillisuuskenttien toiminnasta kertyy koko ajan uutta tietoa, jota käytetään hyväksi jo lähivuosina kasvillisuuskenttien perustamisen ja mitoituksen tarkentamiseen. Kasvillisuuskentästä käytetään joskus myös nimitystä kosteikko. Kasvillisuusaltaalla tarkoitetaan rakennetta, jossa on pysyvästi avovesipintaa Kemiallinen puhdistus Kemiallisessa puhdistuksessa turvetuotantoalueen kuivatusvesiin lisätään puhdistuksessa käytettäviä kemikaaleja, joiden vaikutuksesta kiintoaines sekä veteen liuenneet aineet saostuvat ja laskeutuvat selkeytysaltaan pohjaan. Kemiallista puhdistusta käytetään yleensä vain erityistapauksissa. Kemiallinen kuivatusveden puhdistus soveltuu lähinnä sellaisille tuotantoalueille, joilla ei ole mahdollisuuksia pintavalutukseen tai muuhun tehostettuun vesienkäsittelymenetelmään. Kemiallista veden puhdistamista on syytä harkita jos puhdistetun veden laadulle asetetaan erityisvaatimuksia. Tällaisia vaatimuksia voidaan esittää esimerkiksi jos kyseessä on poikkeuksellisen laaja tuotantoalue, jonka vedet laskevat yhteen vesistöön tai alue sijaitsee suojeluvesistön välittömässä läheisyydessä. Poikkeuksellisen vesienkäsittelymenetelmän kemiallisesta puhdistuksesta tekee myös se, että menetelmä edellyttää kemikaalien kuljetusta ja varastointia turvetuotantoalueelle. Tähän liittyy hallitsemattomissa 20

21 häiriötilanteissa vesien ja ympäristön pilaantumisriski. Myös perustus- ja käyttökustannukset ovat kemiallisella puhdistuksella huomattavasti muita vesienpuhdistusmenetelmiä suuremmat. Kemiallisessa puhdistuksessa kuivatusvedet pumpataan purkuputkeen tai sekoitusojaan, jossa veteen lisätään saostus- ja tarvittaessa neutralointikemikaaleja. Saostusreaktion seurauksena kiintoaine ja niukkaliukoiset yhdisteet saostuvat ja laskeutuvat saostusaltaan pohjalle, vesi kirkastuu. Puhdistunut vesi johdetaan tämän jälkeen padon yli vesistöön. Kemiallisen puhdistuksen keskimääräinen kuormitusreduktio on kesäaikana, alla lueteltujen määreiden suhteen, seuraava: Kemiallinen hapenkulutus % Kiintoaine % Kokonaistyppi % Kokonaisfosfori % Kemiallinen puhdistus on kehitetty erityiskohteisiin, kesäaikaiseen veden puhdistukseen. Ympärivuotinen puhdistus on vielä kokeiluasteella. Kemiallisen puhdistuksen talvikäyttö on teknisesti haastava toteuttaa, ja talviaikaisen puhdistamon rakentamiskustannukset ovat myös huomattavasti kalliimmat kuin kesäaikaisen pumppaamon. Vesienkäsittelymenetelmän käyttöä rajoittavat pääasiallisesti kuivatusvesien johtaminen yhteen laskuojaan, sekä korkeat perustamis- ja käyttökustannukset. Lisäksi tuotantoalueella, jossa on käytössä kemiallinen puhdistus, tarvitaan kiinteä sähkölinja (pumppaamoa ja kemikaaliliuoksen syöttöä ohjataan 21

22 tietokoneella) sekä raskasta liikennettä kestävä tie kemikaalien kuljetusta varten. Kemikaaliliuoksen annostelun atk-ohjauksen vuoksi menetelmä on häiriöaltis (katkokset, ukkoset). Turveteollisuusliiton tekemän selvityksen mukaan yhden kemikalointiaseman rakennuskustannukset ovat noin (hinta ei sisällä sähköliittymää ja tiestöä). Lisäksi on huomioitava noin 150 / ha suuruiset käyttökustannukset. Vuonna 2009 kemiallinen puhdistus oli käytössä 13 erityiskohteella, joista yhdellä oli käytössä ympärivuotinen puhdistamo Muut menetelmät Muita turvetuotantoalueilla sovellettavia vesienkäsittelymenetelmiä ovat muun muassa ylivuotokenttä, maaperäimeytys, massansiirtoallas, salaojitus, haihdutusallas, lokeroallas, kalkitus, kivivillalevy ja hiekkaturvesuodatin. Nämä menetelmät eivät ole yleisesti käytössä, ja niiden tehoa tutkitaan jatkuvasti. Kaikkien menetelmien toimivuudesta, tai ylipäätään soveltuvuudesta turvetuotannon vesiensuojeluun, ei olla yksimielisiä. Raportissa esitellään lyhyesti kaksi menetelmää, jotka ovat olleet käytössä tarkastetuilla tuotantoalueilla Maaperäimeytys Maaperäimeytys on sulan maan aikana käytössä oleva, turvetuotannon kuivatusvesien puhdistusmenetelmä. Maaperäimeytyksessä tuotantoalueen kuivatusvedet sadetetaan reikäputkella kangasmaalle, jolloin vesi imeytyy maaperään, haihtuu tai valuu pintavaluntana imeytysalueen ojastoon. Maaperä ja kasvillisuus sitovat kiintoainetta sekä ravinteita. Maaperäimeytyskenttien ongelmana voi olla maaperän tukkeutuminen pitkäaikaisessa käytössä Salaojitus Salaojituksessa tuotantokentälle asennetaan salaojaputket, joihin pintavesi suotautuu maakerroksen tai suodatinlevyn läpi. Salaojituksen tarkoituksena on tasata tuotantoalueen valumaa sekä estää avo-ojitetuilla alueilla tapahtuvat ylivalumatilanteet. Menetelmä parantaa puhdistusrakenteiden (esim. laskeutusallas ja pintavalutuskenttä) toimintakykyä, ehkäisee alapuolisen ojaston eroosiota, sekä vähentää haitallisia, hetkellisiä kuormitushuippuja. Maaperän tai suodatinlevyn läpi suotautuneessa vedessä on vähemmän kiintoainetta ja ravinteita kuin avo-ojavesissä. Salaojituksessa tuotantoalueen kuivatusteho sekä vesien puhdistus jatkuvat myös turpeennoston loputtua, alueen siirtyessä jälkikäyttöön. 22

23 4. Tarkkailu Turvetuotannon vesistövaikutuksia, kuten toiminnan muitakin ympäristövaikutuksia, tarkkaillaan ympäristönsuojelulain määräysten mukaisesti. Turvetuotantoalueen tarkkailu koostuu käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta. Myös raportointi on tärkeä osa tarkkailua. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011.) Lain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus, YSL 5 ). Tuotantoalueen ympäristölupahakemuksen tulee sisältää tiedot toiminnan käyttötarkkailusta ja valvonnasta sekä ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta (YSA 9 ). Turvetuotantoalueen käyttö- ja päästötarkkailun järjestämisestä on esitettävä yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma aluehallintovirastolle lupahakemuksen yhteydessä. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta sekä raportoinnista annetaan määräykset ympäristölupapäätöksessä. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 6 7.) Vaikutustarkkailusta tehdään erillinen päätös ELY-keskuksessa, lukuun ottamatta kalataloustarkkailua, josta päätöksen tekee alueen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 4). Tarkkailutulosten perusteella arvioidaan, miten hanke vaikuttaa ympäristöönsä. Tarkkailutiedot ovat tärkeitä niin mahdollisen vahingon kärsijän kuin toiminnanharjoittajankin oikeusturvan kannalta. Tarkkailutietoja tarvitaan muun muassa arvioitaessa ympäristönsuojelumenetelmien riittävyyttä sekä harkittaessa lupamääräyksiä, kalatalousvelvoitteita ja korvauksia. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 4.) 4.1. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu tarkoittaa turvetuotannon seuraamista niin, että se tapahtuu lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Käyttötarkkailu on pakollista kaikilla turvetuotantoalueilla, sitä varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain ELY-keskukselle. Käyttötarkkailu alkaa heti, kun kuntoonpanotyöt aloitetaan, ja se jatkuu keskeytyksettä siihen saakka, kun tuotantoalueen jälkihoitotyöt on tehty. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 6; Turveruukki Oy 2011.) Yleisen toiminnan seuraamisen lisäksi käyttötarkkailuun kuuluu käyttöpäiväkirjan pito. Käyttöpäiväkirja esitetään valvovalle viranomaiselle tarvittaessa. Vuosittain toiminnasta laaditaan lyhyt yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille sekä vaadittaessa viranomaisille. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 6 7.) 23

24 Käyttöpäiväkirjan tulee sisältää seuraavat tiedot: Tuotantotoiminnan aloittaminen ja lopettaminen, tuotantoalat ja tuotantomenetelmät Ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan eteneminen Kunnostustyöt Massansiirrot Ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja paikat Vesiensuojelurakenteiden valmistuminen ja kunnon seuranta (tarvittaessa mukaan lukien pintavalutuskenttien penkereet) Havainnot vesienkäsittelyrakenteiden toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista Laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten ja muiden mahdollisten lietesyvennysten tyhjentäminen sekä ojastojen puhdistukset Pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt Mittapadon ja mittauslaitteen asennukset ja korjaukset (mittapadon vedenkorkeuslukemat, jos suo on tarkkailussa) Vesinäytteiden ottoajat Sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan (myös tuulitauot) Huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset Jätehuoltoon liittyvät toimet Pöly ja meluhavainnot, maininnat mahdollisista valituksista Havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvista vaikutuksista sekä muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset Muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön Tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta Kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla Alueiden ottaminen jälkikäyttöön Alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajille 4.2. Päästötarkkailu Päästötarkkailu kohdistuu turvetuotantoalueilta vesistöön johdettaviin päästöihin (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7; Turveruukki Oy 2011). Vesistöön kulkeutuvat päästöt vaihtelevat suokohtaisesti, joten tarkkailua tulisi suorittaa kaikilla hankealueilla. Koska kaikilla tuotantoalueilla ei kuitenkaan voida toteuttaa samanlaista tarkkailua, on päästöjen laskennassa joskus tarpeen käyttää myös muilta tuotantoalueilta kerättyä tietoa. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7.) 24

25 Päästötarkkailussa seurataan turvetuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää. Veden laatua analysoidaan ottamalla vesinäytteet tuotantoalueella ennen vesienkäsittelyrakenteita, sekä rakenteiden jälkeen. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7; Turveruukki Oy 2011.) Vesinäytteistä määritetään ainakin kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n) ja veden happamuus (ph). Näytteenottoaikataulu esitetään tarkkailusuunnitelmassa. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 10.) Tuotantoalueelta purkautuvan veden määrää arvioidaan veden korkeuden ja virtaaman avulla. Mittaamiseen käytetään yleensä kolmiomittapatoa (ts. v-aukkopato). Virtaaman keskiarvot lasketaan päästöjen arvioimista varten vesinäytteenottovälin (yleensä noin kahden viikon) jaksolle. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 9.) Näytteenottotiheydessä noudatetaan yleensä seuraavaa ohjetta (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 10): Työvaihe tai ajanjakso Kuntoonpanotyöt käynnissä Kevättulva Kesä lokakuussa Muutoin marras toukokuussa Näytteenottotiheys 1 näyte / 2 viikkoa 1 näyte / viikko 1 näyte / 2 viikkoa 1 näyte / kuukausi Vesinäytteiden ja veden määrän avulla voidaan laskea turvetuotantoalueen bruttopäästöt. Koska suon aikaisempaa vedenlaatu- ja virtaamatietoa on harvoin saatavissa, täytyy nettopäästöjen laskemiseksi arvioida suoalueen luontainen taustahuuhtouma käyttämällä sovittuja ainepitoisuuksia. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7.) Yleensä päästötarkkailua hoitaa ulkopuolinen, luotettava tutkimuslaitos. Toiminnanharjoittaja voi kuitenkin myös itse ottaa vesinäytteet, mikäli hänet on opastettu tehtävään. Vesinäytteet toimitetaan analysoitavaksi akkreditoituun tai muuten päteväksi osoitettuun laboratorioon. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 10.) Useimmilla tuotantoalueilla päästötarkkailua tehdään vain tuotantokauden aikana. Vuosipäästöjen laskentaa varten on kuitenkin perustettu myös ympärivuotisia tarkkailukohteita. Ympärivuotisia tarkkailukohteita valittaessa on otettava huomioon erilaiset vesiensuojelurakenteet sekä tuotantoalueen ominaisuudet. Lisäksi on huolehdittava, että alueella on riittävä määrä ympärivuotiseen tarkkailuun soveltuvia kohteita. Turvetuotantoalueen tarkkailusuunnitelmassa tulee ilmoittaa, minkä tarkkailuasemien tietoja vuosipäästöjen laskennassa hyödynnetään. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7.) 25

26 Tuotannonaikaisesta tarkkailusta voidaan vapauttaa tuotantoalue: joka on pinta-alaltaan pieni suhteessa valuma-alueen kokoon jonka tuotanto on loppuvaiheessa jossa tarkkailun suorittaminen on erityisen hankalaa tai jolla on pieni vaikutus vesistön tilaan Tällöin päästöt lasketaan vertailualueiden tietojen avulla. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7.) Päästötarkkailuun kuuluu myös vesiensuojelurakenteiden kunnon ja toimivuuden tarkistaminen keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa muulloinkin. Tarkistusten seurauksena tehdään tarvittavat korjaukset ja puhdistukset. Vesiensuojelurakenteiden toimivuutta ja tehoa voidaan arvioida esimerkiksi ottamalla vesinäyte rakenteelle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 7.) 4.3. Vaikutustarkkailu Turvetuotannon vaikutustarkkailussa pyritään selvittämään, miten tuotantotoiminnasta aiheutuvat päästöt vaikuttavat ympäristöön. Turvetuotannosta aiheutuvilla päästöillä on vaikutuksia niin veteen, maahan, ilmaan kuin maankäyttöönkin. Vaikutustarkkailu voi sisältää vesistö-, pohjavesi-, pohjaeläin-, kalatalous-, pöly-, melu- tai hydrologista tarkkailua. Tarkkailun avulla voidaan selvittää mm. kasvillisuuden tai vesiekosysteemin muuttumista. (Salo 2006.) Turvetuotannon vesistötarkkailuun voi sisältyä sekä veden fysikaalis-kemiallista että biologista tarkkailua ja muita vesistöjen tilaan liittyviä selvityksiä. Perinteisesti vesistötarkkailut ovat painottuneet veden laadun tarkkailuun, mutta viime vuosina myös erilaiset biologiset tarkkailut ovat lisääntyneet. Pelkkä veden laadun tarkkailu riittää ainoastaan silloin, kun turvetuotannon vaikutus arvioidaan vähäiseksi. Vesistötarkkailussa veden laadun tarkkailun analyysivalikoima on yleensä päästötarkkailua laajempi. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, ) Biologisessa tarkkailussa seurataan turvetuotannon vaikutuksia eliöstöön ja ekosysteemeihin. Tarkkailussa käytetään erilaisia menetelmiä kuten piileväyhteisöanalyysia. Biologinen tarkkailu on tarpeen erityisesti, jos purkuvesistönä on herkästi pilaantuva järvi tai joki, tai purkualueella on erityisiä luontoarvoja tai käyttötarkoituksia. Biologista tarkkailua on suoritettava aina kun turvetuotannon kuormitus arvioidaan alueellisesti merkittäväksi. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, ) Pohjavesitarkkailua tulee tehdä, mikäli tuotantoalue sijaitsee veden hankintaan sopivalla pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Tarkkailu voidaan määrätä tehtäväksi, jos hanke voi vaikeuttaa pohjavedensaantia tai 26

27 heikentää pohjavesiesiintymän hyväksikäyttömahdollisuuksia. Pohjavesitarkkailuun kuuluu vedenkorkeuden mittaaminen ja tilanteissa, joissa turvetuotanto voi heikentää veden laatua, myös veden laadun tarkkailu. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 31.) Kalataloustarkkailun tarkoitus on tuottaa tietoa kuormituksen vaikutuksista alueen kala- ja rapukantoihin sekä niiden pyyntiin ja hyödyntämiseen. Turvetuotannon kalataloudellisia vaikutuksia on usein mahdoton eritellä esimerkiksi hajakuormituksesta. Turvetuotannon kuormituksella voi kuitenkin olla huomattavia paikallisia vaikutuksia. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset ovat vahingollisia etenkin ravulle ja lohikaloille. Lisäksi haittaa aiheuttaa pyydysten limoittuminen ja likaantuminen. (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, ) Vaikutustarkkailu olisi syytä aloittaa jo ennen kuntoonpanotöiden aloittamista, jolloin turvetuotannon ympäristövaikutukset pystytään huomioimaan parhaiten (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 14; Turveruukki 0y 2011). Mikäli kuntoonpano on kuitenkin jo tehty, täytyy tarkkailu aloittaa ennen tuotantotoimia (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 2006, 14). 27

28 5. Turvetuotanto Kyrönjoen valuma-alueella Kyrönjoki on yksi Suomen päävesistöalueista, valuma-alueen pinta-alan ollessa hehtaaria. Etelä- Pohjanmaan suurin joki saa alkunsa Kauhajoen Kauhajärveltä ja on 204 kilometriä pitkä. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000.) Kyrönjoki kuuluu Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueeseen (Rautio ym. 2009, 19). Vesistöalueella sijaitsee 24 kuntaa, joista jokivarressa ovat Kauhajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Peräseinäjoki, Ilmajoki, Seinäjoki, Ylistaro, Isokyrö, Vähäkyrö ja Mustasaari. Viidesosa joen valumaalueesta on suota. (Länsi-Suomen ympäristökeskus 2000.) Kesällä 2011 suoritetun kartoituksen mukaan Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsee yhteensä 39 turvetuotantoaluetta, joilla on joko Länsi-Suomen ympäristölupaviraston tai Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa. Tuotantoalueiden yhteispinta-ala on yli hehtaaria, eli noin 1,4 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Kaikki raportissa esitetyt laskelmat ja tilastot pohjautuvat näistä tuotantoalueista kerättyihin tietoihin. Lisäksi vesistöalueella on 31 alle 10 hehtaarin suuruista tuotantoaluetta, joita valvovat kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset. Raportissa esitellään vesiensuojelumenetelmien toteutusta Kyrönjoen valuma-alueella hyödyntäen seuraavan jakovaiheen vesistöalueita. Kyrönjoki (42) on jaettu yhdeksään osavaluma-alueeseen: Kyrönjoen alaosan alue Kyrönjoen keskiosan alue Kyrönjoen yläosan alue Jalasjoen alue Mustajoen valuma-alue Lehmäjoen valuma-alue Seinäjoen valuma-alue Hirvijoen valuma-alue Kainastonjoen valuma-alue Ympäristöluvallisia turvetuotantoalueita sijaitsee kaikilla Kyrönjoen osavalumaalueilla, lukuun ottamatta Kyrönjoen alaosan (42.01) ja Lehmäjoen valuma-aluetta (42.06). 28

29 Kyrönjoen valuma-alueen turvetuotanto on keskittynyt pääasiassa joen yläjuoksulle, Seinäjoen, Jalasjärven ja Ilmajoen alueille. Eniten turvetuotantoalueita on Seinäjoen valuma-alueella (42.07). Osavaluma-alueella toimii yhteensä 10 tuotantoaluetta, mikä tarkoittaa yhtä neljäsosaa kaikista Kyrönjoen vesistöalueen turvetuotantoalueista (kts. Taulukko 1). Valuma-alueen suurin yksittäinen tuottaja on Vapo Oy, jolla on Kyrönjoen vesistöalueella yhteensä 23 turvetuotantoaluetta siis yli puolet kaikista vesistöalueen tuotantoalueista. Näiden Vapo Oy:n tuottamien turvesoiden yhteispinta-ala on lähes hehtaaria. Muita turvetuotannon toimijoita Kyrönjoen alueella ovat Vaskiluodon Voima Oy sekä yksityiset turveyrittäjät (kts. Kaaviot 1 ja 2). Kaavio 1 Yli neljäsosa Kyrönjoen valuma-alueella sijaitsevista turvetuotantoalueista on yksityisten yrittäjien tuotannossa. Vaikka yksityisiä tuotantoalueita on Kyrönjoen valuma-alueella määrällisesti paljon, ei niiden osuus vesistöalueen turvetuotantopinta-alasta ole kovin merkittävä (alle 10 %). Yksityiset turvetuotantoalueet ovat usein pieniä ja hajanaisesti sijoittuneita. Vaskiluodon Voima Oy on sähkön ja lämmön tuotantoa harjoittava yhtiö, joka tuottaa energiaturvetta pääasiallisesti omien voimalaitostensa polttoaineeksi. Vaskiluodon Voima Oy:llä on Kyrönjoen valuma-alueella viisi suurta turvetuotantoaluetta, joista vain yksi tuotantoalue on pinta-alaltaan alle 100 hehtaaria. Kaavio 2 Yleisesti ottaen Kyrönjoen vesistöalueen turvetuotantoalueet ovat alaltaan suuria (tuotantoalueiden pintaalojen keskiarvo on yli 170 hehtaaria), ja osa on ollut tuotannossa jo 1970-luvulta lähtien. Vanhat tuotantoalueet pienenevät ja ovat pian poistumassa tuotannosta. Vesistöalueelle myönnetään kuitenkin jatkuvasti myös uusia ympäristölupia. Suurimmat yksittäiset turvetuotantoalueet Kyrönjoen valumaalueella ovat tällä hetkellä Haukineva (1 067 ha), Peurainneva (497 ha) ja Palloneva (469,7 ha). 29

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann Turvetuotanto ja veden väri Ojitusten osuus soista Veden väri Vapon tuotantosuot Lähde: www.ymparisto.fi Soiden käyttö ja turvetuotannon

Lisätiedot

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta

Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu

Lisätiedot

Kosteikot vesienhoidossa

Kosteikot vesienhoidossa Kosteikot vesienhoidossa Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE Kosteikko Vesiperäinen maa-alue, joka on pysyvästi tai ainakin suurimman osan vuodesta veden peittämä Vesi- ja rantakasvillisuutta

Lisätiedot

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8. Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.2013 Esityksen rakenne Yleistä turvetuotannon vesiensuojelusta Turvetuotannon

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelu

Turvetuotannon vesiensuojelu Turvetuotannon vesiensuojelu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Heta Latvala 28.5.2011 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Ympäristövastuualue Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät 4-5.9.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksessa tuon esille seuraavia turvetuotannon vesiensuojeluun liittyviä haasteita/kysymyksiä

Lisätiedot

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista TOTEUTUS 10-12-14 Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista Vapon ympäristösitoumukset 2011 TOTEUTETUT YMPÄRISTÖSITOUMUKSET 1. 100 % BAT turvetuotannon vesiensuojelussa 2. Turvetuotannon

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 126/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 145 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 126/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 145 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 126/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 145 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2007 ASIA HAKIJA Pihtinevan turvetuotantoalueen lohkon 1 pohjoisosaa koskeva ympäristölupahakemus

Lisätiedot

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Luonnontilaisen kaltaiseksi palautunut uoma ja luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusprosessissa Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja Lasse Järvenpää SYKE Luonnonmukaisen ojien kunnossapidossa peruskuivatushankkeen

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 145/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 54 Annettu julkipanon jälkeen 18.12.2007 ASIA HAKIJA Pohjoisnevan turvetuotantoa koskevan Länsi Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä 16.4.2013 16.4.2013 Esityksen sisältö Milloin on tehtävä ilmoitus ojituksesta Mitä ilmoituksen tulee sisältää Vesilain mukaan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden

Lisätiedot

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10776 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY, POLAR-SAMMAL OY käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014. Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU 2014 16X236418 korjattu 13.11.2015 VAPO OY Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna 2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy Läntisen Suomen turvetuotannon

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9

Iso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9 maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON Antti Ylitalo Ympäristöneuvos Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.9.2013 Ympäristöakatemia Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 2.10.2013 1 Taustaa

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton

Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje Turvetuottajien koulutuspäivä 6.9.2013 Saarijärvi Ansa Selänne, Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö Ohjeen valmisteluprosessi Ohjeen tarkoitus Ohjeen keskeinen

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET Sisällysluettelo URAJÄRVEN VALUMA-ALUE... 3 Tiivistelmä... 4 Kohteet osavaluma-alueittain... 5 Palolahden ojan valuma-alue... 5 Muurojan valuma-alue...

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta päivitetty 3.5.2016 Virtaamakartan käyttö ja tulkinta versio 1.1 Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineisto on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma aluejaon

Lisätiedot

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun Kommenttipuheenvuoro 13.5.2014 Teija Hakalahti-Sirén Vapo Oy / clean waters Eri maankäytön vaikutusten erottaminen toisistaan on vaikeaa,

Lisätiedot

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin

Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Valuma-alueen maankäytön vaikutukset lohikaloihin Pauliina Louhi 1,2 & Aki Mäki-Petäys 2 1 Oulun yliopisto 2 Oulun RKTL Tutkimuspäivät 17.-18.11.2009 Sisältö Valuma-alueen maankäytön tuomat ongelmat vesistöissä

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi

Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi Osa 1: Kuormitustarkastelu. Toukokuu 2014 Julkaisu B:55 ISBN 978 951 766 207 9 ISSN 1239 0607 Etelä Pohjanmaan liitto 2014 2 (149) RAPORTTI

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Vesiensuojelupelin ohje

Vesiensuojelupelin ohje Vesiensuojelupeli Tulostusohje Tulosta peliohje A4-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta pelilauta A3-kokoisena, vaakasuoraan, värillisenä, yksipuolisena. Tulosta lipukediat 5 18

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/08/2 Dnro Psy-2008-y-86 Annettu julkipanon jälkeen 19.6.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Miehonsuo II -turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentäminen,

Lisätiedot

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,

Lisätiedot

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2016 Hannu Marttila, Anna-Kaisa Ronkanen, Heini Postila, Riku Eskelinen, Katharina Palmer, Björn Klöve Vesi-

Lisätiedot

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turvemaille Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila Mitä humusaineet ovat? Liuenneen eloperäisen (orgaanisen) aineksen eli humuksen värillinen

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella VESISTÖTARKKAILU 2013 16WWE1868 27.6.2014 VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella Vapo Oy ja Kekkilä Oy Läntisen Suomen Pirkanmaan

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 5/07/1 Dnro Psy-2006-y-104 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 5/07/1 Dnro Psy-2006-y-104 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 5/07/1 Dnro Psy-2006-y-104 Annettu julkipanon jälkeen 18.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Varesaavan turvetuotantoalueen lupamääräysten muuttaminen ja lisäalueen tuotantoon ottaminen, Ranua ja

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula

Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 18/2014/1 Dnro LSSAVI/108/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2014 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suoniemensuon ja Martinsuon turvetuotantoalueiden ympäristölupa, Karstula Vapo

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 24/08/2 Dnro Psy-2007-y-179 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 24/08/2 Dnro Psy-2007-y-179 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 24/08/2 Dnro Psy-2007-y-179 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Isosuon lisäalueen turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentäminen,

Lisätiedot

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

TASO-hankkeen. aloitusseminaari TASO-hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.06.2011 Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry 1 ja vesiensuojelutoimenpiteet 1) Vesistövaikutukset 2) Vesiensuojelutoimenpiteet 2

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 183 Annettu julkipanon jälkeen 25.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 183 Annettu julkipanon jälkeen 25.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 103/2007/4 Dnro LSY 2004 Y 183 Annettu julkipanon jälkeen 25.9.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Nivusnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Parkano

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 114/12/1 Dnro PSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 114/12/1 Dnro PSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 114/12/1 Dnro PSAVI/89/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2012 ASIA Ison Jännesuon turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen nro 47/06/1 lupamääräysten tarkistamisajankohdan myöhentäminen,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta

Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta Tekninen ja ympäristölautakunta 4 14.01.2014 Lausunto Vapo Oy:n Koivu-Ruosmesuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta 237/07.071/2013 Tekninen ja ympäristölautakunta 4 Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI - Kalliojärvi 1

UIMAVESIPROFIILI - Kalliojärvi 1 UIMAVESIPROFIILI - Kalliojärvi 1 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Isonkyrön kunta 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Kalliojärven Camping-Alue Oy (Harri Maunuksela 0400-667629) Kortesluomantie

Lisätiedot

TURVETUOTANTOALUEIDEN PINTAVALUTUSKENTTIEN TOIMIVUUS SAARIJÄRVEN REITILLÄ

TURVETUOTANTOALUEIDEN PINTAVALUTUSKENTTIEN TOIMIVUUS SAARIJÄRVEN REITILLÄ Harri Liukkonen TURVETUOTANTOALUEIDEN PINTAVALUTUSKENTTIEN TOIMIVUUS SAARIJÄRVEN REITILLÄ Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Lokakuu 2014 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 8.10.2014 Tekijä(t) Koulutusohjelma

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot