KANSAINVÄLINEN REHTORIKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLINEN REHTORIKARTOITUS"

Transkriptio

1 Atso Taipale KANSAINVÄLINEN REHTORIKARTOITUS Kartoitus oppilaitosjohdon työstä ja täydennyskoulutuksesta Raportit ja selvitykset 2012:12

2 Opetushallitus ja tekijä Raportit ja selvitykset 2012:12 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy Juvenes Print - Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Sisältö Esipuhe Johdanto Oppilaitosjohtamisen yleisten lähtökohtien vertailua Oppilaitosten johtamisrakenne sekä johdon nimikkeet Johdon resursointi Rehtoreiden ja johtajien valinnoista päättäminen Rehtorin/oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimukset Rehtorikoulutus uran eri vaiheissa Valmennusohjelmat rehtorin tehtäviin hakeutuville (Pre-service training) Uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat ja muut perehdyttämistavat (induction training) Virassa olevien rehtoreiden täydennyskoulutus (in-service training) Tulevaisuuden näkymiä Liitteet Liite I Koulutus virkoihin hakeutuville Liite II Uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat Liite III Virassa olevien rehtoreiden täydennyskoulutus... 44

4 Esipuhe Oppilaitosjohdon täydennyskoulutus on ollut jo vuosia yksi Suomen valtion koulutuspoliittisesti tärkeiksi katsomista opetusalan täydennyskoulutuksen painopistealueista. Oppilaitosjohdon koulutukset suunnataan Suomessa sekä rehtoreille että myös oppilaitosten johto- ja kehittämistiimeille. Vaikuttava täydennyskoulutus ilmenee uudistuvana ja innostavana työotteena oppilaitoksissa. Avain kaikkeen kehittämistyöhön työyhteisöissä ja oppilaitoksissa on rehtoreilla ja oppilaitoksen muilla johtavilla henkilöillä. Opetushallitus päätti vuonna 2011 teettää täydennyskoulutuksen edelleen kehittämiseksi kartoituksen, jossa selvitetään rehtoreiden/oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksia ja täydennyskoulutusjärjestelmiä seuraavissa kohdemaissa ja alueilla: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa (Baden-Württemberg, Hessen), Alankomaat, Ranska (Pariisi), Skotlanti, Venäjä (Pietari), Kanada (Ontario), Yhdysvallat (New York City, Los Angeles), Kiina (Shanghai), Etelä-Korea, Australia (Victorian osavaltio) ja Uusi-Seelanti. Tavoitteena on ollut koota tietoa muiden maiden käytänteistä, vertailla ja peilata saatua tietoa Suomen nykykäytäntöihin sekä ideoida näiden pohjalta uusia innovatiivisia täydennyskoulutusmalleja oppilaitosjohdon ja johtoryhmien täydennyskoulutukseen. Kartoituksen tekijäksi valittiin Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Kartoituksessa käsitellään oppilaitosten johtamisjärjestelmiä, johtamisen resurssointia, johdon kelpoisuusvaatimuksia sekä virkoihin valintaa. Tarkastelun kohteena ovat valmennusohjelmat virkoihin hakeutuville ja uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat. Kiinnostuksen kohteena ovat myös virassa olevien rehtoreiden täydennyskoulutustavat, sisällöt ja niiden vertailu. Kartoituksessa tuodaan esiin myös kiinnostavia hyviä käytänteitä eri maissa. Tulosten pohjalta on tarkoitus uudistaa valtion rahoittamaa oppilaitosjohdon täydennyskoulutusta ja ottaa kantaa rehtorin työnkuvan kehittämiseen. Tämä raportti on kooste kartoituksen ydinkohdista. Lyhennelmän tekijäksi kutsuttiin kasvatustieteen tohtori, rehtori Atso Taipale, joka oli myös yksi varsinaisen kartoituksen tekijöistä. Kartoitus on saatavissa kokonaisuudessaan verkkoversiona suomen kielellä Opetushallituksen verkkosivuilla: kartoitus_rehtoreiden_tyosta_ja_taydennyskoulutuksesta Kartoitus: Kansainvälinen kartoitus rehtoreiden työstä ja täydennyskoulutuksesta on julkaistu Opetushallituksen sarjassa: Raportit ja selvitykset 2012:11 4

5 1 Johdanto Opetushallitus on teettänyt laajan kansainvälisen kartoituksen, jossa käsitellään oppilaitosjohdon asemaa ja koulutusta eri maissa. Kartoituksen suoritti Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Tiedonkeruumenetelminä ovat olleet benchmarking / tiedonkeruumatkat ja kohdemaiden asiantuntijoiden henkilökohtaiset haastattelut sekä internet-kartoitus (desk-research) ja koulun johtamista koskevaan kirjallisuuteen perehtyminen. Tietojen keräämistä ja vertailemista varten laadittiin matriisilomake, joka käännettiin englannin, ranskan, saksan ja kiinan kielille. Tarkoituksena oli selvittää oppilaitosten johtamisjärjestelmiä ja rehtorikoulutuksen käytänteitä. Tavoitteena oli myös selvittää, miten rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksiin, valmennusohjelmiin ja täydennyskoulutukseen liittyvät tulevaisuuden suunnitelmat eroavat eri maissa. Vertailun ja hyvien käytänteiden kartoituksen avulla etsittiin uusia ideoita, joilla voidaan kehittää oppilaitosjohdon asemaa ja koulutusta. Kartoitus kohdistui seuraaviin kohdemaihin/alueisiin: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Alankomaat, Ranska (Pariisi), Skotlanti, Venäjä (Pietari), Kanada (Ontario), Yhdysvallat (New York City, Los Angeles), Kiina (Shanghai), Etelä- Korea, Australia (Victorian osavaltio) ja Uusi-Seelanti. Maiden valinnassa kiinnitettiin huomiota maiden menestykseen kansainvälisissä kouluvertailuissa ja tietynlaiseen globaaliin edustavuuteen. Lisäksi mukaan otettiin pohjoismaat, joiden koulutusjärjestelmät ovat lähtökohdiltaan Suomen kanssa samankaltaiset. Tähän tiivistelmään on koottu ydinkohdat kartoituksen taustoista ja tuloksista. Aluksi on lyhyesti esitelty oppilaitosjohtamisen taustaehtoja ja painottumista yleisellä tasolla. Sen jälkeen on koostettu vertailuaineisto seuraavien kysymysten pohjalta: 1. Millaisia ovat oppilaitosten johtamisrakenne sekä johdon nimikkeet? 2. Miten oppilaitosjohto on resursoitu (opetusvelvollisuus huomioiden)? 3. Kuka päättää rehtorien / johtajien valinnoista? 4. Millaisia ovat rehtorin / oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimukset (sekä yleissivistävä että ammatillinen koulutus)? 5. Millaisia ovat valmennusohjelmat virkoihin hakeutuville, rekrytointikoulutus (sisällöt, rahoitus)? 5

6 6. Millaisia ovat uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat (sisällöt, rahoitus) ja muut perehdyttämistavat? 7. Miten virassa olevien rehtoreiden täydennyskoulutus on toteutettu? (Samalla huomioiden ja mukaan lukien täydennyskoulutustavat, sisällöt ja laajuus, rahoitus, järjestelytahot, osallistumisen vapaa-ehtoisuus / pakollisuus, virkaehtosopimukset, onko tehtävään määrätty täydennyskoulutusvelvoite, mentorointi, työnohjaus, konsultointi yms., sekä palautteet täydennyskoulutuksista). 8. Millaisia ovat eri maiden tulevaisuuden suunnitelmat rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksiin, valmennusohjelmiin ja täydennyskoulutukseen nähden? Vertailuun tukeutuen kuvataan suomalaisten ratkaisujen erityispiirteitä sekä ratkaisujen kirjoa ja kiinnostavia hyviä käytänteitä, joita pyritään hyödyntämään suomalaisen rehtorijärjestelmän kehittämisessä. Koko maaraporttien pohjalta laadittu kartoitusyhteenveto Kansainvälinen kartoitus rehtoreiden työstä ja täydennyskoulutuksesta on laajuudeltaan 148 sivua. Se sisältää myös vertailujen pohjalta laadittuja suomalaisen rehtorijärjestelmän ja rehtorikoulutuksen kehittämisehdotuksia. 6

7 2 Oppilaitosjohtamisen yleisten lähtökohtien vertailua Toimeksiannon perusteella laadittua tiedon keräysmatriisia hyväksi käyttäen työryhmä kokosi kuudentoista maan osalta vastaukset asetettuihin kysymyksiin. Vertailutiedot eivät ole täysin yhteismitallisia. Tiedonkeruuta on ohjannut jossain määrin tiedon saatavuus ja toisaalta myös tiedonkerääjän näkemys siitä, millainen tieto on relevanttia vertailussa suomalaisiin käytäntöihin. Lähdetiedot ovat näkyvillä maaraporteissa, joiden avulla on tarvittaessa helppo hankkia lisätietoa mahdollisesti syvällisempää tutkiskelua vaativasta ilmiöstä. Rehtorin asema sekä työhön ja työssä valmentautuminen ovat osa laajempaa koulutuksellista ja yhteiskunnallista kokonaisuutta kussakin maassa. Kyse on laajasti ottaen järjestelmien erilaisuudesta ja siitä heijastuvista eroista koulukulttuureissa ja johtamistraditioissa. Pientä osasysteemiä ei voi ymmärtää, jollei tunne ainakin jossain määrin sen kytkeytymistä osaksi laajempaa yhteiskunnallista ja koulutuksellista kontekstia. Siksi maaraporteissa on kuvattu rehtoreita koskevien ratkaisujen taustatekijöitä siinä määrin, kun se on nähty välttämättömäksi ratkaisujen ymmärrettävyyden kannalta. Taustoitus helpottaa myös vertailua suomalaisiin käytänteisiin ja mielenkiintoisilta vaikuttavien ratkaisumallien käyttökelpoisuuden arviointia suomalaisessa toimintaympäristössä. Kartoituksessa mukana olevat maat voidaan ryhmitellä toimintatraditionsa perusteella angloamerikkalaiseen (Skotlanti, Yhdysvallat, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti) ja aasialaiseen (Shanghai ja Etelä-Korea) sekä pohjoismaalaiseen (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja myös Alankomaat). Mukana olevista maista Ranska, Saksa ja Venäjä koulu- ja rehtoriratkaisuissaan jäävät melko omaperäisinä yllämainittujen ryhmien ulkopuolelle, vaikka toisaalta yhtäläisyyksiä on löydettävissä moneen suuntaan. Pohjoismaisen mallin taustalla on samankaltainen yhteiskuntajärjestys ja koulunuudistuksen eetos viime vuosikymmeninä. Angloamerikkalainen koulukulttuuri esittäytyy globaalina järjestelmänä, jossa innovaatioiden ja ratkaisujen liikkuvuutta edistää yhteinen kieli. Brittiläinen ja amerikkalainen koulutraditio on kansainvälisessä vaikuttavuudessaan ylivoimainen verrattuna ranskalaiseen ja saksalaiseen järjestelmään, joihin myös kuuluu laaja kansainvälinen kouluverkosto. Koulujen tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti ja koulutarkastajilla on merkittävä rooli koulun toiminnan ohjauksessa. Julkinen koulu kilpailee monissa maissa yksityisellä rahalla toimivien koulujen kanssa, ja koulujen väliset erot toimintaolosuhteissa ja oppimistuloksissa saattavat olla erittäin suuria. Rehtorin roolia kuvataan käsitteellä 7

8 instructional leadership, jossa tarkastellaan rehtorin vaikutusta oppimistuloksiin. Rehtori havainnoi ja arvioi opettajien toimintaa ja toiminnan tuloksia ja koordinoi henkilöstön kehittämistä. Maiden välillä ja jopa saman maan sisällä (Yhdysvallat) ratkaisumalleissa on merkittäviä eroja. Pohjoismaista mallia lähinnä on Kanada. Angloamerikkalaisella koulutraditiolla on ollut merkittävää vaikutusta koulujärjestelmiään uudistaviin Etelä-Koreaan ja Kiinaan. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina myös Venäjän tiedetään käyttäneen amerikkalaisia asiantuntijoita koulujärjestelmänsä uudistamisessa. Myös Suomi muiden pohjoismaiden tapaan on hakenut ratkaisumalleja angloamerikkalaisesta koulukulttuurista. Johtamisjärjestelmät eroavat merkittävästi hallinnon keskittämisessä ja hajautuksessa. Angloamerikkalaisessa maailmassa johtamisjärjestelmät vaihtelevat jonkin verran maittain ja osavaltioittain. Lähtökohdiltaan angloamerikkalainen järjestelmä on hajautettu, joskin koulujen toimintavapautta säätelee merkittävästi akateemisten taitojen julkinen koulukohtainen vertailu. OECD-maiden (2012) vertailussa useimpien angloamerikkalaisten maiden koulujen rehtorit arvioivat, että koulujen itsenäinen päätösvalta opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa, rehtorin vaikutusvalta henkilöstö- ja talousasioissa sekä pedagogiikassa olivat keskimääräistä korkeammat. Tiukasti valtio-ohjatut järjestelmät löytyvät Etelä-Koreasta, Shanghaista ja Ranskasta. Ranskalaisessa koulujärjestelmässä korostuu keskitetty ohjaus, jossa rehtorin rooli on suhteellisen kapea-alainen ja toiminnan säädöstenmukaisuuden valvontaan keskittyvä. Koulutarkastajilla ja julkisella arvioinnilla on myös Ranskassa merkittävä rooli, ja mm. opettajien työtä arvioivat tarkastajat. Saksan koulujärjestelmää johtaa osavaltiohallinto ja mm. yhteiset päättökokeet poikkeavat alueittain. Merkittävää on se, että Saksassa vallitsee edelleen rinnakkaiskoulujärjestelmä, josta pohjoismaissa luovuttiin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Suomessa ja muissa pohjoismaissa on viime vuosikymmeninä haettu tasapainoa keskitetyn ja hajautetun johtamisjärjestelmän välillä. Koulujärjestelmän muutos meillä toteutettiin keskitetysti, jossa yhtenäisyys ja tasa-arvon toteutuminen nähtiin vahvasti toisiinsa kytkeytyvinä tavoitteina luvulla hallintoa hajautettiin, opetussuunnitelmallista ohjausta kevennettiin ja kouluja kannustettiin omaleimaisuuteen ja omaan kehittämistyöhön. Yhtenäisyyden vaateesta luovuttiin osittain ja katsottiin tasa-arvon toteutuvan yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien kautta luvun uudistuksissa yhtenäisyyttä on kuitenkin jossain määrin lisätty. Yksityiskoulujen osuus on vähäinen, ja niiden rahoitus perustuu samoihin valtion yksikköhintapäätöksiin kuin pääasiassa kuntien tai kuntayhtymien ylläpitämissä julkisissa kouluissa. Kunnat koulujen ylläpitäjinä 8

9 ovat merkittävässä roolissa koulupolitiikan toteutuksessa. Ylläpitäjän valitsemasta strategiasta riippuu, missä määrin sallitaan koulujen erilaistuminen ja toisaalta se, miten määrätietoisesti pyritään estämään koulujen välisten tasoerojen kasvu. Kansallisesti vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että jokaisella lapsella tulisi olla oikeus korkeatasoiseen perusopetukseen lähikoulussa. Suomessa koulutarkastuksista luovuttiin 1990-luvun alussa toisin kuin muissa pohjoismaissa. Koulun toiminnasta ja tuloksellisuudesta kerätään säännöllisesti arviointitietoa koulupoliittisen päätöksenteon tueksi. Koulukohtaista vertailutietoa peruskouluista ei julkaista. Koulujen ylläpitäjät ja koulut itse käyttävät arviointitietoja kehittämistyössään. Kouluilla on itsearviointivelvollisuus, ja ulkoisesta arvioinnista vastaa koulun ylläpitäjä. Kansallisesti merkittävä ulkoinen arviointi ja akateemisten taitojen mittari on lukion yhteinen päättökoe eli ylioppilastutkinto, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Nykyisin ylioppilastutkintoon osallistuu yli puolet ikäluokasta, ja tutkintoon voi osallistua myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelleet. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnoissa pääsykokeiden sijaan tai rinnalla otetaan huomioon päättötutkinnon arvosanat. Koulukohtaiset tulokset julkaistaan vuosittain mediassa, ja niillä on merkitystä nuorten lukiovalintoihin. Ylioppilastutkinto vaikuttaa myös perusopetuksen toimintaan ja tulosten yhtenäisyyteen. Koulun toiminnassa korostuu opettajien ja rehtoreiden ammatillinen vastuu. Opettajilla on Suomessa ja muissa pohjoismaissa vahva ammatillinen autonomia. OECD:n vertailussa suomalaiset rehtorit arvioivat koulujen oman päätösvallan ja rehtorin vaikutusvallan keskimääräistä vähäisemmäksi. Vain harva suomalainen rehtori (9 %) seuraa oppitunteja (koko vertailuaineistossa 50 %) ja vain 13 % ilmoittaa ottavansa huomioon oppimistulokset opetussuunnitelman kehittämisessä (vertailuaineistossa 61 %). Oppilaitosjohtamista on perinteisesti kuvattu käsitteillä hallinnollinen ja pedagoginen johtaminen. Hallinnollisella johtamisella tarkoitetaan ensi sijassa sitä, että rehtori vastaa koulun toiminnan säädöstenmukaisuudesta. Pedagogisella johtamisella ymmärretään koulun toimintavapauden hyödyntämistä niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin. Rehtorilta edellytetään kykyä henkilöstön sitouttamiseen jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja yhteistyöhön sekä johtamistaitoja muutoksessa. Suomalainen rehtori on vertailussa suhteellisen itsenäinen toimija oppilaitoksensa sisällä. Toimivaltaa on siirretty rehtoreille merkittävästi, ja he vastaavat koulun kehittämisestä, henkilöstöasioista, koulun toiminnasta ja toiminnan vaikuttavuudesta. Rehtoreiden arviot oman vaikutusvaltansa suhteellisesta vähäisyydestä mm. henkilöstö- ja talousasioissa osoittavat, että säädösmuutokset vaikuttavat hitaasti johtamiskulttuuriin. Toisaalta myös toimivaltasuhteet ja 9

10 koulun ulkoisten tukipalvelujen saatavuus vaihtelee kunnittain. Suomalainen erityispiirre on se, että varsinkin pienissä kunnissa rehtoreille on jaettu koulun ulkopuolisia kouluhallinnon vastuita pääasiassa taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi. 10

11 3 Oppilaitosten johtamisrakenne sekä johdon nimikkeet Oppilaitosten johtamisrakenteet ovat monissa maissa tarkoin säädeltyjä (mm. Ranskassa, Etelä-Koreassa ja Shanghaissa). Toista äärimmäisyyttä edustaa Alankomaat, jossa johtamisrakenne voidaan määrittää koulun ylläpitäjän tahdon mukaan ilman säädösohjausta. Oppilaitoksen johdossa on joka maassa yksi henkilö, jota kutsutaan rehtoria vastaavalla nimikkeellä lukuun ottamatta Pietaria, jossa kouluja johtavat johtajat ja rehtorinimike on varattu yliopistojen johdolle. Angloamerikkalaista koulua johtaa rehtori (principal). Koulun johtoon kuuluvat lisäksi asterehtorit (esi-, ala-, keski- ja yläluokat), erilaisia koulukohtaisia tehtäviä hoitavat apulais- tai vararehtorit sekä aineosastojen vastaavat opettajat (head teacher). Hierarkia toistuu lähes samankaltaisena, ja johdossa työskentelevien henkilöiden lukumäärä riippuu koulun koosta. Koulutarkastajilla on myös lähes kaikissa maissa merkittävä rooli koulun johdossa. Ääritapauksena on Ranska, jossa alakoulujen johtajaopettajat eivät ole varsinaisesti rehtorin asemassa, vaan he avustavat koulun asioista päättävää tarkastajaa. Ääriesimerkki hierarkkisesta ja tarkoin säädellystä johtamisrakenteesta löytyy Shanghaista. Koulua johtaa rehtori apunaan vararehtorit. Rehtori tai joku vararehtoreista toimii koulun puoluesihteerinä eli edustaa kommunistipuoluetta. Rehtorit on jaettu viiteen luokkaan, jossa korkein on kunniarehtori, joka johtaa rehtoriyksikköä ja toimii rehtorikouluttajana. Uudet rehtorit ovat ensimmäisen asteen rehtoreita ja kohoavat hierarkiassa kokemusvuosien ja ansioitumisen perusteella. Opettajat on puolestaan jaettu neljään luokkaan: none-titled teacher, second-class teacher, first class teacher ja senior teacher. Rehtoriksi hakeutuvalta edellytetään kuulumista ylimpään tai toiseksi ylimpään luokkaan. Apulaisrehtorijärjestelmä on yleensä joustava, ja tehtävät ja rehtoreiden lukumäärä perustuu koulun ylläpitäjän harkintaan. Monissa maissa (Ruotsi, Tanska ja Ranska) suurissa kouluissa hallinnollisia tehtäviä hoitaa hallintojohtaja tai apulaisrehtori, jolla on ko. tehtävänkuva. Suomessa perusopetus- ja lukiokouluissa sekä ammattiopistoissa on kaikissa rehtori ja vararehtori sekä koulun koon kasvaessa yksi tai useampia apulaisrehtoreita. Johtamisrakenne on riippuvainen ylläpitäjän tahdosta eikä mitään säädösperustaa ratkaisuille ole. Tehtävänkuvat ja toimivaltasuhteet kirjataan ylläpitäjän hyväksymään johto- tai toimintasääntöön. Sen sijaan virkaehtosopimusjärjestelmä ohjaa ratkaisuja jossain määrin. 11

12 Yhdellä rehtorilla voi olla johdettavanaan useampia kouluja, tai rehtorin tehtäviin on voitu liittää laajempia vastuita (osastopäällikkö, sivistystoimenjohtaja jne.). Ammatillisessa koulutuksessa on usein rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden lisäksi koulutusjohtajia, koulutuspäälliköitä ja osastonjohtajia. Suurissa koulutuskonserneissa saattaa toimipaikkakohtaisten rehtoreiden tai apulaisrehtoreiden lisäksi olla toimialarehtorijärjestelmä, jossa kukin rehtori vastaa koko konsernin tietyn alan koulutuksesta. Suomalaisten koulujen organisaatio on vertailussa varsin matala. Peruskouluissa ja lukioissa esimiesasema on keskitetty rehtorille. Peruskouluissa apulaisrehtorit usein vastaavat ala- ja yläluokkien toiminnasta. Apulaisrehtorin toimenkuva voidaan määritellä koulukohtaisesti ottaen huomioon mm. tehtäviä hoitavien henkilöiden kompetenssit. Suurimmissa kunnissa rehtoreiden ja kunnan opetustoimenjohdon väliin on luotu aluerehtorijärjestelmä. Aluerehtorin tehtävät on pääsääntöisesti sisällytetty jonkun alueella toimivan rehtorin toimenkuvaan. Rehtorikunnan ja opettajakunnan sisällä ei ole virallista hierarkiaa. Ammatillisen koulutuksen johtamisrakenne on perinteisesti hierarkkisempi. Varsinkin suuremmissa kouluissa on muodostettu joustavia tiimirakenteita ja johtoryhmissä ovat rehtoreiden lisäksi edustettuina opettajat. Tiimivastuut ja johtoryhmän jäsenyys on yleensä sisällytetty määräaikaisena opettajan toimenkuvaan. 12

13 4 Johdon resursointi Kokonaisuudessaan johdon resurssien vertailu on vaikeata muilta osin kuin nk. rehtorin opetuksettoman työajan osalta. Yleisesti ottaen rehtorin opetusvelvollisuus riippuu koulun koosta. Koulun ulkopuoliset hallinnon, talouden ja pedagogisen kehittämisen tukipalvelut vaihtelevat suuresti maittain ja koulun ylläpitäjän mukaan. Tässä kartoituksessa näiden ulkoisten resurssien vertailua ei ole tehty. Resurssien sääntelyssä ääripäitä edustavat Ranska ja Ontario / Kanada ja toisaalta Alankomaat. Ensin mainituissa johtamisresurssit on sidottu tiukasti oppilasmäärään, ja jälkimmäisessä johdon resursointi on kokonaan koulun ylläpitäjän harkinnassa. Varsin yleistä on se, että erilaisin sopimuksin on määritelty resursoinnin vähimmäistaso, jonka ylittäminen on koulun ylläpitäjän taloudellisista resursseista ja tarkoituksenmukaisuusharkinnasta kiinni. Angloamerikkalaiset koulut ovat yleensä melko suuria ja käsittävät ikäluokat varhaiskasvatuksesta lukio-ikäisiin. Ykkösrehtoreilla ei ole opetusvelvollisuutta, ja esimerkiksi Kanadassa yli 650 oppilaan koulussa on aina vähintään yksi kokoaikainen vararehtori. Koulujen vapauden ja taloudellisten resurssien erilaisuuden vuoksi koulujen välillä on huomattavia eroja. Esimerkiksi kalifornialaisten koulujen resursseja sekä niiden johtamisresursseja on jouduttu supistamaan voimakkaasti osavaltion talousahdingon vuoksi. Ranskassa, Etelä-Koreassa, Venäjällä ja Shanghaissa rehtorit eivät opeta, ja kouluissa on yleensä vähintään yksi päätoiminen vara- tai apulaisrehtori koulun koon perusteella. Resursoinnissa muista poikkeaa Saksa, jossa rehtoreilla on suhteellisen paljon opetusvelvollisuutta. Muiden pohjoismaiden kouluissa (Ruotsi, Norja ja Tanska) rehtorit eivät opeta. Tässä on huomioitava se, että varsinkin Ruotsissa ja Tanskassa koulut ovat yleensä suuria yhtenäiskouluja, lukioita tai ammattioppilaitoksia, joissa on myös päätoimisia apulaisrehtoreita. Johdon resursoinnin ja rehtorin aseman välille ei ole havaittavissa selvää yhteyttä. Esimerkiksi Ranskassa rehtorin toimenkuva on varsin kapea, mutta resursointi vertailussa keskimääräistä korkeampaa tasoa. Myös pohjoismaissa arvioidaan rehtorin työpanoksen sitoutuvan pääasiassa hallinnointiin. Suomessa peruskouluissa ja lukioissa rehtoreille on virkaehtosopimustasolla määritelty opetusvelvollisuus, joka on sidottu koulun kokoon (esim. lukiossa minimi 4 vvt). Joissakin tapauksissa opetusvelvollisuus saattaa nollautua mm. 13

14 useiden toimipaikkojen tai eri kouluasteita sisältävän yksikön vuoksi. Koulujen ylläpitäjät voivat kuitenkin määrittää opetusvelvollisuuden, ja opetusvelvollisuuteen voidaan lukea muita kuin opetustehtäviä, jolloin niiden hoitaminen ei ole sidottu koulun lukujärjestykseen. Ammattiopistoissa on määritelty koulun kokoon kytkeytyvät opetustuntien maksimimäärät. Apulaisrehtorit ovat useimmiten opettajia, jotka saavat opetusvelvollisuuden huojennusta % hallinnollisten tehtävien vuoksi. Suurissa kouluissa yleistyvät virka-apulaisrehtorit, joilla on pienehkö opetusvelvollisuus. Vertailun perusteella voidaan sanoa, että suomalaisen oppilaitosjohdon resursointi on keskimäärin niukkaa. Tätä havaintoa korostaa se, että Suomessa toimivalla rehtorilla on useimpiin muissa maissa toimiviin kollegoihinsa verrattuna laaja vastuu. Hän on myös itsenäinen toimija, koska esimerkiksi tarkastustoimi puuttuu ja kouluilla on laaja liikkumavara. Koulujen koko on kasvamassa yhtenäiskoulukehityksen myötä, lukioiden yhdistämisten ja ammatillisen koulutuksen keskittyessä suuriin yksiköihin. Määräykset ja suosituksen suurten koulujen osalta eivät vastaa olosuhteiden muutosta. Ongelma koskee myös pieniä alakouluja, joissa rehtorit ovat yleensä myös päätoimisia opettajia ja aikaresurssit riittävät vain välttämättömään hallinnointiin. Oma lukunsa on myös puutteet talouden, hallinnon ja pedagogiikan tukipalveluissa, jotka varsinkin pienissä kunnissa ovat usein olemattomat. Kuntien heikkenevän talouden vuoksi opetustoimen hallinnon tehtäviä on sisällytetty rehtoreiden toimenkuviin. Tällä vuosikymmenellä toteutettava kuntauudistus synnyttänee sellaisen koulujen ylläpitäjämallin, jossa pystytään varmistamaan oppilaitosjohdon resurssit ja riittävät hallinnon tukipalvelut. Rehtorin opettajaroolin puuttuminen on vaikutuksiltaan kaksijakoinen. Opetusvelvollisuuksien poistaminen luonnollisesti tuo lisäaikaa johtamistehtävien hoitamiseen, mutta samalla suora kontakti opetustyöhön ja pedagogiseen kehittämistyöhön ohenee tai jää pois kokonaan. Toisaalta pedagogisen johtajuuden toteutumista ei takaa se, että rehtori käyttää huomattavan osan työajastaan omien oppituntiensa valmisteluun ja pitämiseen. Opetusvelvollisuuden aiheuttama työmäärää on mahdollista korvata myös apulaisrehtorijärjestelmää kehittämällä tai ylläpitäjän järjestämillä keskitetyillä hallinnon, talouden ja pedagogiikan tukipalveluilla. 14

15 5 Rehtoreiden ja johtajien valinnoista päättäminen Rehtori ja johtajavalinnoista päättää yleensä koulun ylläpitäjän edustaja, monijäseninen lauta- tai johtokunta tai johtava viranhaltija. Tästä poikkeavat Saksa, Ranska, Shanghai ja Etelä-Korea, joissa valinnasta päättäminen on etäämmällä koulun omasta hallinnosta. Noissa maissa valintaprosessi on myös tarkoin säädelty. Saksassa kaupungin kouluvirasto valmistelee valintaehdotuksen monivaiheisena prosessina, jossa kuullaan koulun edustajia ja vaaditaan hakijoilta myös opetusnäytteet. Valintapäätöksen vahvistaa osavaltion opetusministeriö, joka yleensä noudattaa yksimielisesti tehtyä esitystä. Ranskassa rehtoriura alkaa siitä, että henkilö valitaan rehtorikoulutukseen, jonka jälkeen valtionviranomainen nimittää rehtorikokelaan virkaan kuultuaan rehtorikokelaan omia toiveita, hallinnon edustajia ja järjestöjä. Shanghaissa paikallinen puoluehallinto nimittää rehtorit. Etelä-Koreassa paikallinen kouluviranomainen tekee ehdotuksen, ja monivaiheisen prosessin jälkeen presidentti nimittää rehtorin virkaan. Valinta tapahtuu useimmiten avoimen haun kautta. Tästä poikkeavat Ranska, Venäjä, Etelä-Korea ja Shanghai. Pietarissa kaupungin opetuskomitean puheenjohtaja valitsee sopivaksi katsomansa henkilön johtajaksi. Etelä-Koreassa ja Shanghaissa noudatetaan lähinnä kutsumenettelyä. Etelä-Koreassa ollaan kuitenkin kehittämässä valintaprosessia avoimempaan suuntaan, ja Shanghaissa voi valintaprosessi lähteä liikkeelle myös koulun tekemän ehdotuksen pohjalta. Angloamerikkalaisissa maissa ja pohjoismaissa rehtorin valinta noudattaa suurin piirtein samaa kaavaa. Suurissa koulupiireissä tai kunnissa valinta on delegoitu opetustoimenjohtajille tai vastaaville, mutta usein valinnan tekee myös lautakunta tai johtokunta (Ruotsissa valinnan tekee aina poliittisesti valittu lautakunta viranhaltijan esittelyn pohjalta). Esimerkiksi Kanadassa Ontarion osavaltiossa rehtoreiden ja vararehtoreiden lopullisen valinnan tekee koulutoimen johtaja yhdessä varajohtajan ja superintendenttien senioritiimin kanssa. Valinnan vahvistaa koulun johtokunta (School Board of Trustees). Päätöksentekoprosessissa koulupiirillä on päärooli, mutta prosessiin osallistuvat myös opetusministeriö, koulupiiri, rehtoreiden yhdistykset kukin osaltaan ja tavallaan. Ottawan katolisella opetusvirastolla (Ottawa Catholic School Board) on ohjeisto rehtoreiden työhönottamiseen. Avoinna olevan viran mukaan vastuutahot (school trustee, director of education, superintendent, principal) asettavat valintaryhmän toteuttamaan sopivimman kandidaatin valinnan. 15

16 New York Cityssä uuden rehtorin tai apulaisrehtorin valitseminen ja nimittäminen on kaikkiaan noin kuuden viikon prosessi ja kuvataan yksityiskohtaisesti koulutoimenjohtajan säädöksessä (C-30). Henkilön tulee olla hyväksytty ensin rehtoreiden rekisteriin, ennen kuin hänet voidaan nimittää työtehtäväänsä. Verkoston johtaja ehdottaa superintendentille potentiaalista rehtoria, jonka jälkeen tätä haastattelevat myös kouluyhteisön nimittämät henkilöt. Lopullisen päätöksen tekee kuitenkin koulutoimenjohtaja superintendentin esityksestä. Sen jälkeen rehtori saa 3 vuoden väliaikaisen luvan toimia tehtävässään, jonka jälkeen on mahdollista saada pysyvä lupa viran hoitoon. Rehtorin virat eivät ole enää NYC:ssä vakinaisia, vaan joka vuosi arvioidaan kolmella tavalla (School Reports (students), Quality Review (visit), Survey (teachers, parents, pupils) koulun ja siten myös rehtorin menestystä. Suomessa valintamenettelystä kunnallisissa kouluissa päätetään johtosäännössä ja yleensä noudatetaan ao. organisaatiotasolla yleistä menettelytapaa. Kaikki virat ovat nk. avoimessa haussa. Monissa kunnissa esimiehet valitsevat alaisensa lukuun ottamatta ylimpiä virkamiehiä, jotka valitsee kaupunginvaltuusto tai -hallitus. Perinteisesti valinta voi kuulua myös monijäseniselle lauta- tai johtokunnalle, jossa päätös tehdään ao. esimiehen esittelystä. Kuulemismenettelystä ei ole yhteisiä määräyksiä, mutta usein opettajakuntaa ja vanhempien edustajia kuullaan uuden rehtorin kompetenssien määrittelyssä tai myös viranhakijoiden vertailussa. Haastattelujen ohella psykologisten testien käyttö on yleistymässä kandidaattien vertailussa. Rehtorit nimitetään aluksi kuuden kuukauden koeajalle toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Suomessa nykyisin noudatettava hajautettu malli vaikuttaa toimivalle verrattuna eräisiin keskitettyihin malleihin (Etelä-Korea, Ranska). Ylläpitäjä tuntee parhaiten paikalliset tarpeet ja voi kuulla kompetenssien määrittelyssä ja hakijoiden vertailussa ennen valintapäätöstä vanhempia, opettajakuntaa ym. 16

17 6 Rehtorin/oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimukset voidaan sijoittaa kolmeen eri ryhmään: ei määriteltyjä yhteisiä kelpoisuusehtoja, opettajatutkinto ja koulualan kokemus ja edellisten lisäksi johtamisvalmennusta. Ruotsissa rehtorilta edellytetään koulutuksen ja kokemuksen kautta hankittua pedagogista tietämystä korkeakoulututkintoa ei suoranaisesti edellytetä. Norjassa säädökset ovat vastaavansisältöiset. Myöskään Alankomaissa ei ole määritelty täsmällisiä kelpoisuusvaatimuksia. Näissä maissa kuitenkin rehtoriksi hakeutuvista suurin osa on taustaltaan ao. koulumuodon opettajia. Ammatillisten oppilaitoksen rehtoreilla on usein elinkeinoelämän tehtäviin liittyvää koulutusta ja kokemusta. Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Uudessa-Seelannissa rehtoriksi hakeutuvalta edellytetään ao. koulumuodon opettajakelpoisuutta, johon sisältyy vähintään alempi korkeakoulututkinto. Koulualan työkokemusta edellytetään yleensä 3 5 vuotta. Varsinainen johtamiskoulutus tapahtuu yleensä vasta virkaannimittämisen jälkeen. Tanskassa rehtoriksi ei voi siirtyä suoraan samaan kouluun, jossa on toiminut opettajana. Angloamerikkalaisessa maissa (Yhdysvallat, Kanada, Skotlanti ja Australia) rehtorikelpoisuuden saavuttaminen edellyttää usein opettajankoulutuksen ja koulukokemuksen lisäksi johtamisvalmennusta ennen viran vastaanottamista. New Yorkissa rehtorikandidaatin tulee hankkia lisenssi ja jäsenyys rehtorirekisteriin. Rekisteriin pääsy edellyttää tutkinnon ja testin läpäisyä. Kaliforniassa on voimassa kaksivaiheinen valtakirjamenettely. Rehtorin virkaan nimettävältä vaaditaan alustava valtakirja ja johtamisopintoja tai osaamisen näyttö koulunjohtajuustestissä. Toimittuaan kaksi vuotta hallinnossa ja suoritettuaan vaaditut johtamisopinnot voi hakea ammatillista valtakirjaa, joka tuottaa täyden kelpoisuuden. Kanadassa opettajalta vaaditaan erikoistumisopintoja tai ylempi korkeakoulututkinto ja kaksiosainen johtamisvalmennus (principal qualification program), johon kuuluu työharjoittelu. Kelpoisuutta koskevat määräykset eivät koske yksityisiä kouluja, jotka voivat itse asettaa kriteerit valittavalle rehtorille. Myös osavaltioiden välillä on eroja ja osavaltion vaihtaja saattaa joutua hankkimaan uuden lisenssin paikallisten sääntöjen mukaan. Pietarissa rehtoriksi valittavalta edellytetään johtamistutkinto tai vastaava täydennyskoulutus. Shanghaissa uuden rehtorin tulee olla ensimmäisen luokan tai 17

18 varttunut opettaja. Kiinan valtioneuvosto on säätänyt 1990-luvun alussa rehtorin yleisistä kelpoisuusehdoista (The Prerequisites and Requirements for the Principal Position 1991). Nämä kelpoisuusehdot on koettu yleiseksi ja yhteneviksi kiinalaisten virkamiesten kelpoisuusehtojen kanssa. Rehtorilla täytyy mm. olla kyky järjestää ideologista, poliittista ja moraalista koulutusta. Rehtorin valinnassa korostuu puoluejäsenyys ja rehtorikandidaatin hallitsema asiantuntemus, mutta vähemmän vuorovaikutustaidot. Varsinainen johtamisvalmennus on aloitettava viimeistään 6 kuukautta viran vastaanottamisen jälkeen. Etelä-Koreassa rehtorivalmennukseen pääsee ansioista ja työvuosista kertyvien pisteiden mukaan. Pisteitä saa maisteri- tai tohtoriopinnoista ja työvuosista aina 28 vuoteen saakka. Valtio järjestää 180 tuntia kestävän valmennuksen, jonka suorittaneet nimitetään rehtorin virkoihin. Rehtorina voi toimia enintään kaksi nelivuotiskautta. Suomessa rehtorilta edellytetään kyseisen koulumuodon opettajakelpoisuutta ja opetushallinnon tutkintoa tai yliopistollisen oppilaitosjohdon koulutusohjelman suorittamista (25 op), joka sisältää opetushallinnon tutkinnon. Työkokemuskriteeriä ei ole asetettu, mutta käytännössä vakinaiseen virkaan valitulta edellytetään aiempaa kokemusta johtamistehtävistä. Rehtoreilta edellytetään aina vähintään ylempää korkeakoulututkintoa ja opettajakelpoisuutta. Rehtorit rekrytoituvat pääosin varsin kokeneiden opettajien joukosta. 18

19 7 Rehtorikoulutus uran eri vaiheissa 7.1 Valmennusohjelmat rehtorin tehtäviin hakeutuville (Pre-service training) Valmennusohjelmien suhteen kartoituksessa mukana olevat maat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1. Maat, joissa rehtorikoulutus aloitetaan vasta virkanimityksen jälkeen ennen viran vastaanottamista, heti viranhoidon aloituksen jälkeen tai tietyn ajan sisällä viranhoidon aloittamisesta. Näin menetellään Saksassa, Ranskassa, Shanghaissa ja Etelä-Koreassa, jolloin rehtorikoulutus aloitetaan varsinaisesti perehdytyskoulutuksella, jota esitellään luvussa 7.2. Ranskassa kuitenkin alueellinen kouluhallinto järjestää valtion kustannuksella vapaaehtoisen lyhyen valmennuksen rekrytointikokeeseen, jossa hyväksytyt pääsevät rehtoriuralle, joka alkaa perehdyttämiskoulutuksella. 2. Maat, joissa rehtoriksi pääsyyn edellytetään ennakkovalmennukseen osallistumista (tutkinnon suorittamista tai suorittamisen aloittamista). Näin menetellään Skotlannissa, Australiassa, Kanadassa sekä New Yorkissa, Kaliforniassa ja Pietarissa. Skotlannissa rehtoreiksi aikovat opettajat ja vararehtorit voivat tehdä osia Postgraduate Diploma for Scottish Qualification for Headship -koulutuksesta tai osallistua käytännönläheisiin kehittämisprojekteihin. Näissä projekteissa hankitaan näyttöä rehtorin tehtävässä tarvittavasta osaamisesta, ja ne hyväksytään myöhemmin osaksi pätevyystutkintoa. Kehittämistehtävät sovitaan esimiehen kanssa kehityskeskusteluissa. Tehtävä voi olla esim. palautteen antaminen oppilaalle tai oppimistulosten arvioinnin kehittäminen tai kokeneen rehtorin työn varjostamista palautekeskusteluineen. Koulutukseen hakeutuessa edellytetään rehtorin/työnantajan suositus. Hakijan on oltava työsuhteessa, jotta voi osallistua teorian ja käytännön työn sovellusta yhdistävään koulutukseen. Paikalliset viranomaiset (sivistystoimi eli maksaja) kartoittavat hakijat ja antavat puoltonsa tai kieltävän vastauksensa. Pätevöittävää koulutusta järjestävät yliopistot: Edinburgh, Aberdeen, Glasgow, Strathclyde ja Stirling. Koulutukseen hakeutuvalla on oltava viiden vuoden opettajan kokemus. Koulutuksen rahoittaa sivistystoimi, ja se on osallistujalle ilmainen. Edinburghin yliopiston opetusohjelma koostuu viidestä moduulista/ kurssista, ja sen laajuus on 120 skottilaista opintopistettä ja muodostaa (2/3) 19

20 maisterintutkinnosta. Puolet opintopisteistä voidaan korvata aiemmin hankitulla näytöllä. Stirlingin yliopiston opetusohjelma koostuu neljästä moduulista: 1) pedagoginen johtajuus, 2) muutokseen ja edistykseen tähtäävien voimavarojen kehittäminen ja johtaminen, 3 4) kaksiosainen oppimisen johtamiseen liittyvä kehittämishankkeen kuvaus ja vaikuttavuuden arviointi. Flexible Route to Headship (FRH) on joustava, käytännönläheinen malli, joka on tarkoitettu niille, joilla ei ole akateemisia urasuunnitelmia eivätkä aio hakeutua maisterikoulutukseen. Tavoitteet ja kvalifikaatiovaatimukset ovat samat kuin yliopistojen koulutuksissa, mutta toteuttamistapa on työelämäläheisempi. Portfolio ja 360 -arviointi ja tapaamiset valmentajan kanssa ovat keskeinen osa koulutusta. Valmentajana toimii yleensä oman koulun rehtori. Kansallinen Continuing Professional Development -ryhmä (CPD-tiimi) kouluttaa valmentajia ja ylläpitää eräänlaista valmentajapankkia. Australiassa Victorian osavaltiossa rehtorin virkaa tavoittelevat opettajat voivat osallistua joko Eleanor Davis School Leadership- tai Principal Internship -ohjelmaan. Molemmat koulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Eleanor Davis School Leadership Program on tarkoitettu naisille, opettajille tai apulaisrehtoreille, jotka ovat hakeutumassa rehtorin tehtävään valtion kouluihin kolmen vuoden sisällä. Koulutusohjelman kesto on noin puoli vuotta, ja siihen sisältyy 4 ohjattua työpajaa, mentorointia, varjostamista sekä työskentelyä verkossa. Koulutuksen tavoitteena on, että osallistujat 1) ymmärtävät rehtorin tehtävässä vaadittavat keskeiset osaamiset ja haasteet, 2) ymmärtävät ja osaavat esitellä opetusalan tutkimusta ja kirjallisuutta koulun kehittämisen keskeisinä työvälineinä, 3) osaavat kertoa itselleen ja muulle kouluyhteisölle selkeästi ja mukaansatempaavasti johtamisvision sekä 4) haluavat hakeutua rehtorin tehtävään luottavaisin mielin. Principal Internship -valmennusohjelmassa yhdistyy teoreettinen ja käytännöllinen opiskelu. Rehtoriksi aikovat opettajat tutustuvat oppilaitosjohtamiseen osallistumalla kokeneen rehtorin ohjaamaan työharjoitteluun. Ohjelma on puolen vuoden mittainen, ja siinä on kolme vaihetta, joista jokaiseen sisältyy ammatilliset oppimisfoorumit. Foorumeissa yhdistetään teoreettinen näkökulma ja käytännön havainnot. Lisäksi järjestetään verkko-ohjausta. Osallistuja suorittaa koulutuksen alussa ilead360 -arvioinnin määritelläkseen kehittymisalueensa. Aluejohtajat (-rehtorit) nimeävät sopivat osallistujat ja isäntäkoulut. Osallistujien on keskusteltava osallistumisestaan oman rehtorinsa kanssa. Valintakriteerit 20

21 ovat seuraavat: 1) rehtori ja aluerehtori näkevät osallistujan erinomaisena opettajana ja johtajana, jolla on potentiaalia toimia rehtorin tehtävässä, 2) osallistuja on toiminut muiden opettajien valmentajana ja mentorina, 3) hän on osoittaa sitoutumista ammatilliseen kehittymiseen, 4) hän kykenee esittämään opetusalan keskeiset toimintaperiaatteet ja mallit sekä 5) hän on todennäköisesti sopiva rehtorin tehtävään harjoittelujakson jälkeen. Rehtorikandidaatilla on lisäksi oltava 1) voimassaoleva työsuhde ja vähintään viiden vuoden opettajakokemus, 2) mahdollisuus osallistua puolen vuoden harjoittelujaksoon, 3) rehtorinsa ja kouluyhteisönsä tuki, 4) halu toimia rehtorin tehtävässä sekä 4) valmius sitoutua toimimaan osavaltion kouluissa seuraavat viisi vuotta. Isäntäkoulun rehtoriksi kelpuutetaan henkilö, joka 1) tunnetaan erittäin menestyksekkäänä koulun johtajana, 2) tunnetaan kokeneena ja osaavana koulun kehittäjänä, 3) osaa toimia mentorina, 4) tuntee hyvin koulujärjestelmän lait ja realiteetit sekä mahdollisuudet, 5) osoittaa sitoutumista ammatilliseen kehittymiseen ja itsearviointiin, 6) kykenee esittämään selkeästi opetusalan keskeiset toimintaperiaatteet ja mallit sekä 7) on valmis toimimaan tässä tärkeässä tehtävässä. Pietarin koulupiireissä on nk. reservi potentiaalisia oppilaitosten johtajia. Piirien tilauksesta näille reserviläisille järjestetään vuosittain kahden vuoden mittainen valmennusohjelma, joka suoritetaan työn ohessa. Koulutusohjelmaan kuuluu yhteensä 576 tuntia opetusta ja opetuspäiviä on kerran viikossa. Valmennusohjelma ei ole pakollinen, mutta pätevyyden saavuttamiseksi se on suoritettava. Koulutus rahoitetaan valtion varoista, ja se on osallistujille ilmainen. Johtajan tehtävät voi aloittaa jo valmennusohjelman aikana, jolloin kandidaatti voi itse kokeilla, mikä toimii ja missä tarvitsee vielä tukea. Valmennusohjelman toteuttaa Venäjän valtion omistama St Petersburg Academy of In-Service Pedagogical Education (APPO). Kanadassa Ontarion osavaltiossa rehtoreiden pätevöittävä ohjelma on nimeltä Principal s Qualification Programme (PQP), jonka järjestämisestä vastaa Ontario College of Teachers yhteistyössä opettajien liiton ja rehtoreiden järjestön kanssa. Ohjelmaan voi osallistua myös muiden yliopistojen kautta. Yksi kouluttajatahoista on Ontario Institute for Studies in Education, University of Toronto (OISE). Osallistujat maksavat itse opiskelumaksunsa. Ontarion PQP on avoin opettajille, joilla on viiden vuoden kokemus opettajan tehtävästä, pätevyydet kolmelta osa-alueelta (qualifications in three divisions) mukaan luettuna välitutkinto tai maisterin tutkinto tai kaksi erikoistumisalaa tai yksi erikoistumisala ja maisterin tutkinnosta on jo puolet suoritettu. 21

22 PQP on kaksiosainen valmennusohjelma, ja siihen sisältyy käytännön harjoittelua. Osa I on johdanto-ohjelma, johon sisältyy kurssityöskentelyä ja esitys käytännön harjoittelun mahdollistumiseksi. Ohjelma on tarkoitettu kaikille opettajalle, jotka ovat kiinnostuneita rehtorin työstä. Koulutusohjelma palvelee johdantona koulun johtamiseen ja hallintoon. Osan II päähuomion kohteina ovat johtajuus ja ohjelman laatiminen. Kandidaatit perehtyvät syvemmin rehtorin työn teoriaan ja operatiiviseen toteutukseen. Molempien osien laajuus on sama, 125 tuntia kurssityötä. Yksi PQP-koulutusta tarjoava asiantuntijataho on rehtoreiden yhdistys Ontario Principals Council (OPC), jonka yhteydessä toimii koulutusorganisaatio Education Leadership Canada. Tämän koulutusyhteisön järjestämän PQP:n ovat kehittäneet aktiivityössä toimivat rehtorit. Koulutus on koko osavaltion laajuinen, ja kouluttajina toimivat rehtorit. Koulupiirit voivat myös järjestää ja toteuttaa erilaisia valmennusohjelmia rehtorin tehtävään. Varat koulutuksen järjestämiseen myöntää joko koulupiiri tai opetusministeriön Board Leadership Development Strategy (BLDS). Ohjelmat antavat valmennusta operatiiviseen ja pedagogiseen johtamiseen. Osana Leadership journey -ohjelmaa järjestetään rehtoriksi aikoville Aspiring Leaders Program -koulutusta, joka antaa oppisopimusmahdollisuuden opettajille ja vararehtoreille. Koulutukseen kuuluu työharjoittelu, johon voi hakea taloudellista tukea tätä varten luodusta rahastosta. New Yorkissa rehtorivalmennuksesta vastaa useat tahot, joista yksi on Excecutive Leadership Institute (ELI), jolla on viisi toimikeskusta New Yorkin alueella. ELI on laatinut vararehtoreille koulutusohjelman rehtoreiksi valmentumista varten Advanced Leadership Program for Assistant Principals (ALPAP). Ohjelma on vuoden mittainen sisältäen seminaareja, oppimistehtäviä ja mentorointia. Järjestävänä taustayhteisönä on Council of School Supervisors and Administrators, joka kustantaa ohjelman jäsenilleen. Los Angelesissa ja Kalifornian osavaltiossa rehtorien valmistava koulutus on osa ammatillisen toimivaltakirjan hankkimista. Koulutus on nivottu kaksiportaisen valtakirjaprosessin yhteyteen. Kouluttautuminen ei ole pakollista, vaan se on yksi pätevyyden hankkimisen vaihtoehdoista. Koulutusohjelmat voi korvata läpäisemällä koulunjohtajuustestin (SLLA). Osavaltion määräykset, jotka koskevat rehtorikelpoisuuksia ja koulutusta, eivät koske yksityiskouluja. Valmentavan koulutuksen kustannuksista jokainen vastaa itse. Kalifornian osavaltion lainsäädännössä on koulupiireille kuitenkin osoitettu rahoitusosuus, jotta rehtoreita ja vararehtoreita voitaisiin kouluttaa tehokkaammiksi oppimisen 22

23 johtajiksi. Tällä hetkellä ongelmana on rehtorin työn heikko vetovoima, ja Darling-Hammondin (2009) mukaan joka neljäs rehtori aloittaa työt ilman mitään valmistavaa koulutusta. Rehtoripulan vuoksi on perustettu rehtorikoulutusten yksiköitä (Principal Leadership Institute) Kalifornian yliopistoon sekä Los Angelesin ja Berkeleyn kampuksille. Instituutti on laatinut koulutusohjelman, joka on viidentoista kuukauden mittainen ja johtaa ylempään korkeakoulututkintoon (Master s degree) ja antaa valmiudet hallinnollista valtakirjaa varten (California Tier 1 Administrative Credential). 3. Maat, joissa rehtoriurasta kiinnostuneille on tarjolla erilaisia valmennuskursseja, jotka eivät varsinaisesti pätevöitä rehtorin virkaan, mutta joiden suorittamisella saattaa olla merkitystä rehtoriksi rekrytoitumisessa. Näin menetellään Tanskassa, Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Uudessa-Seelannissa. Ruotsissa ei ole yhtenäistä valmennus- tai rekrytointikoulutuskäytäntöä. Yksittäiset yliopistot järjestävät erilaisia koulun johtamiskursseja yms. Samoin kunnat voivat yhteistyössä korkeakoulujen kanssa järjestää rekrytointikoulutusta. Tämä on nykyään kuitenkin epätavallista. Koulutusohjelmien laajuus ja sisältö vaihtelevat. Rahoitus on hoidettu eri keinoin, usein niin, että kunnat rahoittavat koulutukset (mahdollisesti korkeakoulut osan). Niissä kouluissa, joissa on apulaisrehtori, on tämä toimi jo sinänsä epämuodollinen valmennus- ja rekrytointikoulutus, koska apulaisrehtori usein valitaan rehtoriksi. Tämä hakumenettely on aina avoin, eli virka julistetaan virallisesti haettavaksi. Norjassa eräät yliopistot ja muut koulutuslaitokset tarjoavat erilaisia johtamiskoulutuksia, joita voidaan käyttää tietyn pätevyyden osoittamiseksi. Suurin osa koulutuksista sijoittuu julkisen sektorin pedagogisiin ympäristöihin. Vain harva rehtori osallistuu sektorin ulkopuolisiin koulutuksiin. Opetusdirektoraatin rehtorinkoulutus on mahdollista yhdistää yliopistollisiin johtamisen maisterintutkintoihin. Mikään koulutus ei kuitenkaan automaattisesti anna muodollista pätevyyttä rehtorin toimeen. Rehtorikoulutus, jota kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa, on syksystä 2011 avoin myös opettajille ja toimii myös valmistavana koulutuksena. Tanskassa on havahduttu uhkaavaan rehtoripulaan ja maassa on käynnistetty opettajille kolme valmennusohjelmaa: 1) Laerer till Leder, 2) Talent för Ledelse, 3) Vil jeg ledervejen?. Laerer till Leder -diplomikoulutus on suunnattu peruskoulun opettajille (VIA University College). Koulutus on kokonaisuudessaan kuntien kustantama. Kunnat tai koulut valitsevat osallistujiksi johtamisesta kiinnostuneita opettajia, joilla on johtamiskykyä. Koulutuksessa opettaja perehdytetään peruskoulun rehto- 23

24 rin tehtävänkuvaan, harjoitellaan keskeisiä johtamistaitoja ja varmistetaan, että rehtorikandidaatti ymmärtää oppilaitosjohtamisen kontekstin eli sen, millaista on toimia peruskoulun rehtorina. Koulutukseen kuuluu käytännön harjoittelua oman koulun rehtorin toimiessa mentorina, internaattijaksoja ja etätehtäviä sekä tenttejä kaksi kertaa vuodessa. Mentorina toimiva rehtori reflektoi omaa työtään ja kehittää mentorointitaitojaan. Rehtorilla on mahdollisuus käsitellä johtamisongelmia harjoittelijan kanssa. Koulutuksen pääsisällöt ovat: pedagoginen johtajuus ja koko koulutuksen johtamisjärjestelmä; koulun kehittäminen ja johtaminen; organisaatiot ja organisaatiokulttuurit; opettajien johtamisen erityispiirteet; laadun kehittäminen; tiimijohtaminen; kehittämiskeskustelut, henkilökohtaiset johtajaominaisuudet, koulun johtamisen ja kunnan koulupolitiikan välinen yhteys. Koulutus aloitetaan ja lopetetaan kaksipäiväisellä seminaarilla, johon osallistuu myös mentorina toimiva rehtori. Internaattijaksoja on yhteensä neljä, joiden välillä rehtorikokelaat perehtyvät kirjallisuuteen, tekevät harjoitustöitä yksin tai pienryhmissä ja harjoittelevat johtamistehtävien suorittamista mentorin ohjauksessa. Edellä kuvattua koulutusta vastaava ohjelma on Tanskan opetusministeriön koordinoima ja rahoittama Talent för Ledelse i fremtidens folkesskole. Yhteistyökumppaneita ovat rehtori- ja opettajajärjestöt ja koulutuksen toteuttavat eri koulutusorganisaatiot. Opetusministeriö valitsee kunnat ohjelmaan maantieteellisen kattavuuden, rehtorien ikäprofiilin ja kehittämissuunnitelmien laadun perusteella. Koulutussisällöt ovat vastaavat kuin Laerer till Leder -diplomikoulutuksessa. Kuntien koordinaattorit koulutetaan rehtorikokelaiden valintaan. Mentoreina toimiville rehtoreille järjestetään yksipäiväinen koulutus. Mentortapaamisten lisäksi jokainen rehtorikokelas tapaa kolme kertaa ammattivalmentajan, jonka kanssa arvioidaan kandidaattien johtajaominaisuuksia. Koulutettavat kokoontuvat 5 6 hengen ryhmissä ja käsittelevät johtamisteemoja. Lähiopetusjaksoja on lisäksi kolme. Koulutusprosessi kestää noin puoli vuotta. Lukioiden ja ammattioppilaitosten opettajille suunnattu vastaava ohjelma on Vil jeg ledervejen?, jonka kustannuksista 2/3 osaa korvaa opetusministeriö ja koulutuksen toteuttaa Konsulenthuset Resonans. Koulutukseen kuuluu kaksi kaksipäiväistä internaattijaksoa ja ohjattu harjoittelu omalla työpaikalla. Kurssin aikana laaditaan henkilöprofiili ja arvioidaan soveltuvuutta johtamistehtäviin, perehdytään henkilöstöjohtamiseen, tutustutaan johtamisproblematiikkaan teoriassa ja käytännössä ja luodaan vertaisryhmiä rehtorikokelaita varten. Alankomaissa järjestetään rekrytointikoulutuksia, mutta koska muodollisia pätevyysvaatimuksia ei ole, mikään koulutus ei sinällään anna rehtorin pätevyyttä 24

25 eikä takaa työtä oppilaitosjohdossa. Koulutoimen henkilöstön täydennyskoulutusta ei koordinoida valtion puolesta. Tyypillisesti rehtori on kauemmin samassa koulussa toiminut kokenut opettaja, mutta isoimmissa kouluissa, joissa on moniportainen johtorakenne, koulun johtoon saatetaan palkata kouluun ulkopuolinen johdon tai talouden ammattilainen. Muun muassa koulualueiden koon kasvaminen on lisännyt tarvetta koulusektorin ulkopuolelta tuleviin ammattijohtajiin. Haasteena on osoittaa työn kiinnostavuus. Uudessa-Seelannissa järjestetään National Aspiring Principals Programme -koulutusohjelmaa, jota koordinoi opetusministeriö ja jonka toteuttajatahona on Te Toi Tupu -konsortio, johon kuuluvat yritykset ovat Cognition Education, CORE Education, The New Zealand Council for Educational Research, The University of Waikato, Waikato-Tainui College for Research and Development. Koulutusohjelma kestää vuoden ja sisältää pienryhmätyöskentelyä, mentorointia, internaattijaksoja sekä koulussa toteutettavan johtajuuskyselyn. Koulutuksen aikana osallistujat tekevät kurssityön, joka perustuu seuraaviin kansallisesti määriteltyihin kehittämisteemoihin. Vuonna 2010 koulutukseen osallistui 232 henkilöä. Suomessa rehtorilta edellytetään opetushallinnon tutkinnon suorittamista (15 op). Opetushallituksen vahvistamien tutkintovaatimusten mukaisen tutkinnon voi suorittaa erillisenä tutkintoa tai kelpoisuuden voi saavuttaa myös suorittamalla yliopistollisen Opetustoimen hallinto ja johtaminen -perusopintokokonaisuuden (25 op), joka sisältää myös opetushallinnon tutkinnon. Opetushallinnon tutkinto käsittää seuraavat sisältöalueet: 1. Julkisoikeuden perusteet 2. Yleis- ja kunnallishallinto 3. Opetusalan hallinto 4. Henkilöstöhallinto 5. Taloushallinto Tutkinto suoritetaan kahtena kirjallisena kuulusteluna (A- ja B-osa). A-osa käsittää sisältöalueet 1 ja 2 ja B-osa sisältöalueet 3, 4 ja 5. Tutkinto on maksullinen, ja suorituksia vastaanottavat Opetushallituksen tehtävään määräämät virkamiehet. Opetushallitus järjestää vuosittain myös tutkintoon valmentavaa, maksullista koulutusta. 25

Kartoitus oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksista ja täydennyskoulutusjärjestelmistä 2011

Kartoitus oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksista ja täydennyskoulutusjärjestelmistä 2011 Kartoitus oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksista ja täydennyskoulutusjärjestelmistä 2011 Opetushallituksen toimeksianto lle www.helsinki.fi/yliopisto 8.6.2012 1 Kartoitusmateriaali Toimenpide-ehdotukset

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Koulutusjohtamisen instituutti

Koulutusjohtamisen instituutti OSAAVA FORUM 2015 OPPIMISEN JA OSAAMISEN KOKONAISARKKITEHTUURI KESKI-SUOMESSA: JOHTAMINEN JA ARVIOINTI 13.11.2015 JYVÄSKYLÄ Mika Risku, Instituutin esimies Koulutusjohtamisen instituutti, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/1 9.3.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/1 9.3.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Opetuslautakunta 24.02.2015 24 Lausunto Opetuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien.

Kemin kaupungin opetustoimessa on haettavana peruskoulun rehtorin virka 01.08.2016 lukien. HAKIJAYHTEENVETO Hepolan koulun rehtori, (Työavain: 107312) Rekrytoiva yksikkö: Peruskoulut Tehtävänimike työpaikkailmoituksessa: Hepolan koulun rehtori Tehtävän kuvaus työpaikkailmoituksessa: Kemin kaupungin

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa 1 Soveltamisala Tätä prosessikuvausta sovelletaan silloin, kun henkilö palkataan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden pituiseen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 38 09.02.2016 Kaupunginhallitus 76 08.03.2016. Hirsikampuksen apulaisrehtorin viran täyttäminen 883/07.00/2015, 947/03.

Kaupunginhallitus 38 09.02.2016 Kaupunginhallitus 76 08.03.2016. Hirsikampuksen apulaisrehtorin viran täyttäminen 883/07.00/2015, 947/03. Kaupunginhallitus 38 09.02.2016 Kaupunginhallitus 76 08.03.2016 Hirsikampuksen apulaisrehtorin viran täyttäminen 883/07.00/2015, 947/03.05/2016 KH 09.02.2016 38 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 22.12.2015

Lisätiedot

Kustannusvertailu uuden suunnitellun ja nykyisen apulaisrehtorijärjestelmän välillä

Kustannusvertailu uuden suunnitellun ja nykyisen apulaisrehtorijärjestelmän välillä SELVITYS VIRKA-APULAISREHTOREIDEN VIRKOJEN PERUSTAMISTA VARTEN Perusopetuksen hallinnon nykytila ja tulevaisuuden suunnitelmia Tällä hetkellä Kuhmon perusopetuksessa hallinnollisista asioista vastaavat

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Sj/6 25.3.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Sj/6 25.3.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 09.03.2015 249 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää ottaa filosofian maisteri Liisa

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla

Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Miten tuetaan opettajan osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista Vantaalla Elinikäisen oppimisen neuvoston ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n yhteinen teemaseminaari Paula Ylöstalo-Kuronen Opettajan

Lisätiedot

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari

Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Siltoja Kiinaan Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden 3. yhteisseminaari Ressun lukio 8.5.2015 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Siltoja Kiinaan 9:30-10:00 Yanzu-

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä

273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 438/2014 273 Tarkastustoimi (sisäinen tarkastus) Helsingin seurakuntayhtymässä 2015-2017 Päätösehdotus Tarkastuspäällikkö Kari Liinakoski 1) hyväksyy tarkastustoimen kehittämisen ja resursoinnin lähtökohdaksi

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 20 29.04.2014 Kunnanhallitus 105 12.05.2014 Kunnanhallitus 124 26.05.2014 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 29.04.2014

Lisätiedot

Opettajien valintaprosessi Virve Kemppi 26.2.2013

Opettajien valintaprosessi Virve Kemppi 26.2.2013 Opettajien valintaprosessi Virve Kemppi 26.2.2013 Opettajavirkojen täyttäminen peruskouluissa ja lukioissa Opettajavirkojen ja tuntiopettajan tehtävien täyttäminen vakinaisesti 1.8.2013 alkaen Koulut antoivat

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja)

1. Lieksan kaupunki, edustajanaan kaupunginhallitus (jäljempänä kaupunki) 2. kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen (jäljempänä kaupunginjohtaja) JOHTAJASOPIMUS Lieksan kaupunki ja kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen sopivat tällä johtajasopimuksella kaupunginjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista ja tarkastamisesta,

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu OPS 2016 KuntaKesu Kehittämiskouluverkosto

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 11.11.2013 Voimaan 1.1.2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Soveltamisala Toiminta-ajatus Organisaatio 1 Kasvatus- ja opetuslautakunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) päivä- ja monimuotototeutus Kevään 2015 yhteishaussa

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015

HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 HUMANISTISEN JA KASVATUSALAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINTAPERUSTESUOSITUS VUODELLE 2015 Kevään 2015 yhteishaussa on humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TAUSTAA IIN OPETUSALUEJAON NYKYMALLI TARKASTELUNÄKÖKULMAT

TAUSTAA IIN OPETUSALUEJAON NYKYMALLI TARKASTELUNÄKÖKULMAT Iin kunta SELVITYS UUDESTA OPETUSALUEJAOSTA 1.8.2012 TAUSTAA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 21.12.2009 päättänyt Iin kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmasta. Vuoden 2010 aikana laadittiin edelliseen

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot