Kartoitus oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksista ja täydennyskoulutusjärjestelmistä 2011

Transkriptio

1 Kartoitus oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksista ja täydennyskoulutusjärjestelmistä 2011 Opetushallituksen toimeksianto lle

2 Kartoitusmateriaali Toimenpide-ehdotukset Benchmarking-matkat ja -selvitykset Ruotsi Norja Tanska Alankomaat Saksa Skotlanti Venäjä (Pietari) Ranska (Pariisi) Yhdysvallat (New York, Los Angeles/ Pasadena) Kanada (Ontario). Australia (Victoria) Uusi- Seelanti Kiina (Shanghai). Etelä-Korea Neuvottelu Neuvottelu Neuvottelu Neuvottelu Neuvottelu Neuvottelu huhtikuu syyskuu joulukuu 2011 Tiedonkeruumatkojen ja selvitysten jälkeen pidettiin pohdintapalavereja, joiden tulokset olivat käytettävissä seuraavia kartoituksia varten

3 1. Millaisia ovat oppilaitosten johtamisrakenteet sekä johdon nimikkeet? 2. (Opetusvelvollisuus huomioiden) millä tavoin oppilaitosjohto on resursoitu? 3. Kuka päättää rehtorien/johtajien valinnoista? 4. Millaisia ovat rehtorin/oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimukset (sekä yleissivistävä että ammatillinen koulutus)? 5. Millaisia ovat valmennusohjelmat virkoihin hakeutuville, millaista on rekrytointikoulutus (sisällöt, rahoitus)? 6. Millaisia ovat uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat (sisällöt, rahoitus) ja muut perehdyttämistavat? 7. Miten virassa olevien rehtoreiden täydennyskoulutus on toteutettu? (Samalla huomioiden ja mukaan lukien täydennyskoulutustavat, sisällöt ja laajuus, rahoitus, järjestelytahot, osallistumisen vapaa-ehtoisuus/pakollisuus, virkaehtosopimukset, onko tehtävään määrätty täydennyskoulutusvelvoite, mentorointi, työnohjaus, konsultointi yms. sekä palautteet täydennyskoulutuksista.) 8. Millaisia ovat eri maiden tulevaisuudensuunnitelmat koskien rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia, valmennusohjelmia ja täydennyskoulutusta?

4 Useimmissa maissa koulua johtaa rehtori (rector tai school principal) tai johtaja (Venäjällä (direktor) ja Suomessa ammatillisissa kouluissa) yhdessä yhden tai useamman apulais- tai vararehtorin/-johtajan kanssa (Suomessa ammatillisissa kouluissa osastonjohtaja). Skotlannissa koulun rehtorilla (Headteacher) on 2-4 vararehtoria (Deputies) riippuen koulun koosta. Pariisissa yläasteen rehtori on Principal ja lukion rehtori Proviseur. Alankomaissa ei ole mitään yhtenäistä mallia eikä yleinen koululaki mainitse rehtoreita tai muuta oppilaitosjohtoa. New Yorkissa on sen sijaan käytössä varsin hierarkkinen organisaatio ja toimivaltajärjestys. Useimmissa maissa kouluilla on myös johtokunnat tai vastaavat, joissa yleensä ovat edustettuina henkilöstöryhmät, koulun ylläpitäjä, oppilaiden vanhemmat ja oppilaat

5 Opetusvelvollisuus Kyllä Ei Suomi, Saksa Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Pariisi, Pietari, Ontario, New York, Shanghai, Etelä-Korea, Uusi-Seelanti Skotlanti suurissa kouluissa rehtorilla ei ole opetusvelvollisuutta LA/Pasadena varsinaisella päärehtorilla ei ole opetusvelvollisuutta Victoria opetusvelvollisuus on sidottu koulun budjettiin

6 Suomi Ruotsi Norja Tanska Valintamenettelystä kunnallisissa kouluissa päätetään johtosäännössä ja yleensä noudatetaan organisaatiotasolla yleistä menettelytapaa. Poliittisesti valittu lautakunta (koululautakunta, opetuslautakunta eri kunnissa eri nimillä) valitsee rehtorin avoimen hakumenettelyn kautta. Koulun omistaja (tav. kunta) valitsee rehtorin. Pienissä kunnissa rehtorin valitsee kunnanjohtaja, isommissa kunnissa valinnan voi tehdä joko koulutoimenjohtaja, kasvatustoimenjohtaja tai muu henkilö hallinnon mukaan. Peruskoulun rehtorin valinta kuuluu kunnanvaltuustolle, joka yleensä on delegoinut valinnan johtavalle kunnan kouluviranomaiselle. Lukiossa ja ammattioppilaitoksissa uuden rehtorin valitsee johtokunta

7 Saksa Alankomaat Pariisi Skotlanti Pietari Ontario Valintaehdotuksen tekee kouluvirasto, ja asian päättää osavaltion hallitus. Koulusta vastuussa oleva johtoryhmä päättää koulujen johtajien valinnoista. Opetusministeriö ja läänien kouluosastot (academie) päättävät valinnoista. Sivistystoimi päättää rehtorien valinnoista. Koulunjohtajaa ei valita, vaan määrätään. Sääntöjen mukaan johtajan määrää koulun perustaja. Lopullisen valinnan tekee koulutoimen johtaja yhdessä varajohtajan ja superintendenttien senioritiimin kanssa

8 New York LA/ Pasadena Shanghai Etelä- Korea Victoria Uusi- Seelanti Lopullisen valinnan tekee koulutoimen johtaja yhdessä varajohtajan ja superintendenttien senioritiimin kanssa. Rehtorit rekrytoi koulupiirin opetustoimenjohtaja/varasuperintendentti. Rehtorin valitsee koulun johtokunta. Opetustoimen johtaja suosittelee ehdokasta apulaispääministerille ja opetusministerille, jotka puolestaan esittävät, että presidentti nimittää rehtorin. Koulun johtokunta esittää valintansa ministeriöön, joka hyväksyy valinnan. Valinnasta päättää koulun johtokunta

9 Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Opettajan koulutus Saksa, Skotlanti, Ontario, New York, LA/Pasadena, Etelä-Korea Suomi, Pariisi, Pietari Tanska, Shanghai, Uusi-Seelanti Alankomaissa kelpoisuusvaatimuksia ei ole määritelty mitenkään

10 Valmennusohjelmien laajuus Alle 10 op Yli 10 op Ei valmennusohjelmaa Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Pariisi, Etelä-Korea Skotlanti, Pietari, Ontario, New York, LA/Pasadena, Shanghai, Victoria, Uusi- Seelanti Alankomaat Eri maissa laajuudet ilmoitetaan eri tavoin: tunteina, päivinä, vuosina tai opintopisteinä, joten taulukko on vain suuntaa-antava

11 Valmennusohjelmien vapaaehtoisuus Pakollinen Vapaaehtoinen Ruotsi, Pariisi, Skotlanti, Ontario, LA/Pasadena, Shanghai, Etelä-Korea, Victoria Suomi, Norja, Tanska, Saksa, New York Pietarissa valmennusohjelma ei ole pakollinen, mutta käytännössä johtajaksi määrättävällä täytyy olla se suoritettuna. Alankomaissa järjestetään rekrytointikoulutuksia, mutta koska muodollisia pätevyysvaatimuksia ei ole, mikään koulutus ei sinällään anna rehtorin pätevyyttä eikä takaa työtä oppilaitosjohdossa

12 Valmennusohjelmien rahoitus Omarahoitus Suomi, Ontario, LA/Pasadena Valtio Kunnat Suomi, Norja, Tanska, Saksa, Pariisi, Skotlanti, Pietari, Shanghai, Etelä-Korea, Victoria, Uusi- Seelanti Ruotsi, Tanska Suomessa valtio rahoittaa valmentavan koulutuksen (6 op), yliopistollinen 25 op:n koulutusohjelma on omarahoitteinen. Ruotsissa rahoitus on hoidettu usein niin, että kunnat rahoittavat koulutukset ja korkeakoulut mahdollisesti osan. New Yorkissa koulutuksen rahoittaa oppilaitosjohdon ja hallinnon järjestö (CSA)

13 6. Millaisia ovat uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat (sisällöt, rahoitus) ja muut perehdyttämistavat? (1/3) Perehdyttämisohjelmien laajuus Alle 10 op Yli 10 op Ei perehdytysohjelmaa Suomi, Tanska, Saksa, Pariisi, Etelä- Korea Ruotsi, Norja, Ontario, New York, Victoria, Uusi-Seelanti Alankomaat, Skotlanti, Pietari, LA/Pasadena, Shanghai Eri maissa laajuudet ilmoitetaan eri tavoin: tunteina, päivinä, vuosina tai opintopisteinä, joten taulukko on vain suuntaa-antava

14 Perehdyttämisohjelmien pakollisuus Pakollinen Ruotsi, Pariisi, Ontario, LA/Pasadena, Etelä- Korea Vapaaehtoinen Suomi, Norja, Tanska, Saksa, Alankomaat, Skotlanti, Pietari, New York, Shanghai, Victoria, Uusi-Seelanti Perehdyttämisohjelmien rahoitus Perehdyttämisohjelmat rahoittaa useimmiten valtio tai koulun ylläpitäjä (kunta). New Yorkissa oppilaitosjohdon ja hallinnon järjestö (CSA) ja opetusvirasto (NYCDOE) järjestävät ja rahoittavat perehdyttämisohjelmia

15 Mentorointi Ei varsinaista ohjelmaa Mentorointi mahdollista Mentorointi lakisääteistä Suomi, Ruotsi, Norja, Alankomaat, Pietari, Ontario, Uusi-Seelanti Suomi, Ruotsi, Saksa, Shanghai Pariisi, New York, LA/Pasadena Pietarissa johtajan valmennusohjelman käyneet ovat perustaneet epävirallisen klubin, joka tukee uusia rehtoreita heidän työssään

16 Yleisiä huomioita täydennyskoulutuksesta (1/3) Ruotsissa alkoi syksyllä 2011 uusi nelivuotinen täydennyskoulutusohjelma Rektorslyftet, johon osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Koulutuksen laajuus on 7,5 op. Norjassa oppilaitosjohdolle järjestetään Rektor utdanningen täydennyskoulutusohjelmaa, joka on avoin sekä uusille että kokeneille rehtoreille. Koulutus on mahdollista yhdistää esimerkiksi Oslon yliopiston järjestämään johtamisen maisterintutkintoon, jonka laajuus on 120 op. Tanskassa johtamiskoulutukset ovat osin valtion rahoittamia ja osallistujat voivat hakea avustusta koulujen ylläpitäjiltä tai hakea opintotukea päätoimiseen aikuisopiskeluun. o Master af ledelse af uddannelseinstitutioner -koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä. o Ledelse i praksis -ohjelma on tarkoitettu lukioiden, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille. Koulutus kestää 1,5 vuotta

17 Yleisiä huomioita täydennyskoulutuksesta (2/3) Saksassa koulutukset ovat lyhyitä ja seminaarityyppisiä niitä ei ole opintopisteytetty. (Saksassa ei järjestetä pitkäkestoisia esim op:n koulutuksia.) Alankomaissa täydennyskoulutus on hajautettu ja koulutustarjonta on kirjavaa sekä sisällöllisesti että laadullisesti. Pariisissa valtaosa täydennyskoulutuksesta on lyhytkestoista ja teemat liittyvät ajankohtaisiin lainsäädännön muutoksiin yms., koulutusta järjestetään myös uusien rehtoreiden harjoittelujen ohjaajille. Skotlannissa rehtoreille järjestetään paljon erilaisia koulutusohjelmia ja ajankohtaisseminaareja. Yksi täydennyskoulutusmuoto ovat erilaiset rehtoritapaamiset. Pietarissa rehtorien täydennyskoulutuksen sisällöistä on tällä hetkellä keskeisesti esillä johtajien taloushallinnon osaamisen parantaminen

18 Yleisiä huomioita täydennyskoulutuksesta (3/3) Ontariossa koulupiirit päättävät niiden täydennyskoulutusten sisällöistä, joita ne järjestävät. Koulutukset perustuvat koulupiirin kehittämissuunnitelmaan. Shanghaissa noudatetaan vuonna 1999 asetettuja kansallisia kriteerejä, joiden mukaan täydennyskoulutuksen tulee olla kontekstisidonnaista, kohderyhmälle sopivaa, teorian ja käytännön yhdistävää, sovellettavissa käytännön tilanteisiin, tarpeita palvelevaa ja kytköksissä oppimistuloksiin. Etelä-Koreassa rehtorikoulutusten sisältöjä ovat olleet johtajien etiikka, moraali ja arvot, tiedonhallinnan ja muutoksen johtaminen, ajankohtaiset koulutuspolitiikan kysymykset ja opetushallinnon käytännöt. Rehtoreille on tarjolla myös jatkokoulutusohjelma ylemmiksi hallinnollisiksi virkamiehiksi. Victoriassa järjestetään erilaisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka heijastavat ajankohtaisia koulutustarpeita ja kansallisia intressejä. Uudessa-Seelannissa täydennyskoulutukset kohdistuvat tulevaisuuden oppilaitosten johtamiseen, muutosjohtamiseen sekä maoriväestön koulutustarpeitten huomioimiseen

19 Täydennyskoulutusvelvoite Ei Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Pariisi Victoria, Uusi-Seelanti Kyllä Skotlanti, Pietari, New York, LA/Pasadena, Shanghai, Etelä-Korea Pariisissa täydennyskoulutus ei ole velvollisuus vaan oikeus! Skotlannissa velvoite on 35 tuntia vuodessa Pietarissa tuntia viidessä vuodessa New Yorkissa 26 tuntia kouluvuoden aikana Etelä-Koreassa on pakollista osallistua opetusviraston järjestämiin seminaareihin LA/Pasadenassa ei käytännössä edellytetä täydennyskoulutusta

20 Mentorointi, työnohjaus, konsultointi (1/2) Järjestelmällistä Ei Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Skotlanti, Pietari, New York, LA/Pasadena, Shanghai, Etelä- Korea, Uusi-Seelanti Kyllä Pariisi, Ontario, Victoria Pariisissa jokaisella uudella rehtorilla on harjoittelun ohjaaja, joka on jossakin toisessa koulussa toimiva kokeneempi rehtori. Ontariossa muodostetaan oppimisverkostoja (esim. Rehtorikolmikko). Victoriassa kaikkiin koulutuksiin sisältyy mentorointi- tai työnohjaus-tyyppistä tukea muodossa tai toisessa

21 Mentorointi, työnohjaus, konsultointi (2/2) Suomessa ja Ruotsissa osa koulujen ylläpitäjistä järjestää työnohjausta ja mentorointia. Saksassa ohjausta annetaan koulujen johtoryhmille, pienissä kouluissa rehtorille ja yhdelle varahenkilölle. Alankomaissa mentoria saatetaan tarjota. Skotlannissa rehtoreilla on ammatillisia verkostoja, joissa he voivat vaihtaa kokemuksia ja saada tukea. Pietarissa epävirallinen klubi tukee ja neuvoo käytännön ongelmissa. New Yorkissa on SBISI:ssä henkilökohtaisen mentoroinnin mahdollisuus. LA/Pasadenassa esimies nimeää rehtorille valmentajan ongelmatilanteissa

22 Täydennyskoulutustavat (1/4) Seminaarit, konferenssit Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Pietari, New York, LA/Pasadena, Uusi-Seelanti Ajankohtaispäivät Suomi, Ruotsi, Pariisi, Ontario, Victoria Työpajat New York, LA/Pasadena, Victoria

23 Täydennyskoulutustavat (2/4) Lyhytkurssit Kesäkurssit Pitkäkestoiset kurssit Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Pariisi, Skotlanti, Pietari, Ontario, LA/Pasadena, Shanghai, Etelä-Korea, Victoria, Uusi-Seelanti New York, Shanghai Suomi, Ruotsi, Norja, Skotlanti, Pietari, Shanghai, Victoria, Uusi-Seelanti

24 Täydennyskoulutustavat (3/4) Tutkimustyö Mentorointi Työharjoittelu LA/Pasadena, Shanghai Suomi, Tanska, Skotlanti, LA/Pasadena, Victoria, Uusi-Seelanti Ontario, Victoria

25 Täydennyskoulutustavat (4/4) Kollegiaalinen varjostus Kouluvierailut Verkostot, klubit Internet-foorumit Ontario, LA/Pasadena Ontario, LA/Pasadena Suomi, Tanska, Saksa, Skotlanti, Pietari, Ontario, LA/Pasadena, Victoria, Uusi-Seelanti Skotlanti, Pietari, Ontario, Victoria, Uusi- Seelanti

26 Sisällöt ja laajuus (1/4) Ruotsi Norja Tanska Rektorslyftetin täydennyskoulutusten laajuus on 7,5 op. Educational Management and Leadership -kurssi virkaan harjaantuville ja virassa toimiville rehtoreille on 15 opintopisteen laajuinen. Oppilaitosjohtajuuden maisterintutkinnon laajuus on 90 op. Master af ledelse af uddannelseinstitutioner -ohjelman laajuus on 60 op. Ledelse i praksis -ohjelma ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille on 1,5 vuoden mittainen, siihen sisältyy kuusi kaksipäiväistä seminaaria ja välitehtäviä

27 Sisällöt ja laajuus (2/4) Saksa Pariisi Skotlanti Koulutukset ovat lyhyitä ja seminaarityyppisiä, eikä niitä ole opintopisteytetty. Valtaosa täydennyskoulutuksesta on lyhytkestoista, ja teemat liittyvät ajankohtaisiin lainsäädännön muutoksiin yms. Scottish Qualification for Headship (SQH) Flexible Route for Headship SQH rehtoreiden pätevyyskoulutusten arvioitsijoiden koulutus SQH koutsien koulutus SQH osaamisen presentaatiot johtajien tapaamisissa uusien rehtoreiden mentorointi, uusien rehtoreiden perehdytys

28 Sisällöt ja laajuus (3/4) Pietari Ontario Shanghai APPO:lla (Valtion omistama St. Petersburg Academy of In- Service Pedagogical Education) on noin 20 toistuvaa täydennyskoulutusohjelmaa, joiden laajuus on lähiopetustuntia. Toronton yliopistossa toimii Ontario Institute for Studies in Education (OISE), joka järjestää tutkimukseen pohjautuvia rehtorikoulutuksia. Educational Leadership & Management Program -ohjelma Noudatetaan vuonna 1999 asetettuja kansallisia kriteerejä. Perehdyttämiskoulutuksen laajuus on 440 tai 540 tuntia viidessä vuodessa

29 Sisällöt ja laajuus (4/4) Etelä-Korea Victoria Uusi-Seelanti Rehtoreille on tarjolla myös jatkokoulutusohjelma ylemmiksi hallinnollisiksi virkamiehiksi. High Performing Principals -koulutusohjelmassa rehtorit osallistuvat kahden vuoden aikana neljään työpajaan. Professional Coaching for Principals -ohjelma on kalenterivuoden mittainen. Stronger Smarter Leadership Program -koulutusohjelma on tarkoitettu alkuperäiskansojen opetuksesta vastaavien oppilaitosten johtajille ja muille aiheesta kiinnostuneille rehtoreille ja apulaisrehtoreille. Kiwi Leadership for Principals (KLP) -ohjelma Experienced principals development programme He kākano: culturally responsive leadership -koulutus Professional learning and development 2011 (PLD) -ohjelma The Ariki Project

30 Ruotsi Norja Tanska Keskitytään Rektorslyftet-ohjelman täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. Opettajien kelpoisuusvaatimuksia yhtenäistetään samanaikaisesti rehtorin viran ja täydennyskoulutusten uudistusten kanssa. Opetusdirektoraatti (Utdanningsdirektoratet) työskentelee kattavan arviointiprojektin parissa koskien rehtorinkoulutusta, johon tulevat kuulumaan järjestelmälliset palautejärjestelmät ja ohjausindikaattorit. Panostetaan rehtorin tehtävän houkuttavuuden lisäämiseen mm. erityisillä valmistavilla ohjelmilla

31 Saksa Baden-Württembergissä on uusittu virassa aloittavien rehtorien koulutusohjelma syksyllä Uusia koulutusideoita kootaan vuosittain e-lomakkeella. Maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä ei erityisesti toivota koulutuksia, vielä vähemmän koulujen kansainvälistymisestä. Maahanmuuttajaväestön osuus osavaltion väestöstä on kuitenkin n. 25 %, Stuttgartin alueella 29 %. Alankomaat Opetusministeriössä keskustellaan mahdollisuudesta tehdä täydennyskoulutus pakolliseksi. Pariisi Koulutuksia on uudistettu tavoitteena suunnata rehtorien toimintaa nykyistä enemmän pedagogiseen johtajuuteen. Mitään mittavaa järjestelmätason uudistusta ei ole tekeillä

32 Skotlanti Pietari Ontario Pyritään järjestämään systemaattista rehtorin uraa tukevaa täydennyskoulutusta, joka on toteutettavissa omassa koulussa, paikallisesti kuntaverkostossa ja myös kansallisesti. Tällä hetkellä ei ole tarvetta muuttaa koulunjohtajien kelpoisuusvaatimuksia. Valmennusohjelmat ovat uusia, joten ei ole tarvetta muuttaa käytäntöjä, mutta olemassa olevia ohjelmia hiotaan. OISE (Ontario Institute for Studies in Education) pitää yhtenä rehtorien työn tulevana haasteena lisääntyvää yhteistyötä koululaisten vanhempien kanssa

33 Yhdysvallat New York Presidentti Obaman koulu-uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota opettajien ja oppilaitosjohdon kehittämiseen. Strategian ensimmäisenä prioriteettina on varmistaa, että jokaisessa luokkahuoneessa on huippuopettaja ja että jokaisessa koulussa on huippurehtori. Tavoitteena on johtamisen rakenteiden kehittäminen ja jatkumo sekä yhdenmukaiset kompetenssit, niin että kaikki toimijat puhuisivat samaa kieltä. LA/Pasadena Kollegiaalisten ryhmien muodostaminen (valmentajat, vertaisryhmät ja muut tukipalvelut). Valmentajapankin perustaminen ja rahoittaminen uransa keskivaiheessa olevien rehtoreiden tueksi

34 Shanghai Tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät Kiinan 10- vuotissuunnitelmaan koulutuksen kehittämiseksi Etelä-Korea Erityisenä ongelmana pidetään nykyistä käytäntöä, jossa opettaja ei voi ilman valituksi tulemista osallistua rehtorikoulutukseen. Rehtoreiden nimittämisjärjestelmää kritisoidaan, koska se edellyttää vähintään 25 vuoden mittaista opettajanuraa. Victoria Uusi- Seelanti Määritellään, mitä rehtorin tulee tietää, ymmärtää ja tehdä oppilaitosjohtamisen eri osa-alueilla. Haasteena on täydennyskoulutuksen kehittäminen vastaamaan rehtorin työn muuttuvia vaatimuksia. Haasteena on myös pätevien rehtoreiden rekrytoiminen erityisesti pieniin maaseutukouluihin sekä Maori- ja Pasifikaalueiden kouluihin

35 Ehdotus 1 Opetusviranomaisten tulisi laatia suosituksia erilaisista vastuunjaon malleista. Kouluja tulisi kannustaa erilaisten työnjakoratkaisujen ja nimikkeiden sekä joustavien tiimirakenteiden käyttöön. Ehdotus 2 Rehtoreiden opetusvelvollisuuksia koskevat suositukset sekä apulaisrehtorin virkojen perustamiskriteerit tulisi uudistaa niin, että otetaan huomioon rehtorin työnkuvan laajuus ja koulujen kokojen kasvu

36 Ehdotus 3 Rehtoreiden kelpoisuusvaatimuksia tulisi uudistaa niin, että niihin sisällytetään riittävä opetusalan kokemus, johtamisen ennakkovalmennus ja täyteen pätevyyteen vaaditaan 2 3-vuotinen työssäoppimisjakso sekä perehdyttämiskoulutus. Ehdotus 4 Tulisi asettaa työryhmä määrittelemään rehtorin työnkuva ja sen edellyttämät kompetenssit sekä keskeiset koulutussisällöt. Samalla tulisi selvittää olemassa olevaa uutta kotimaista tutkimustietoa hyväksikäyttäen ja mahdollisen uuden tutkimushankkeen avulla, mikä on rehtorin toteutuva työnkuva erilaisissa kouluissa ja mitä voitaisiin tehdä rehtorin pedagogisen johtajuuden tukemiseksi

37 Ehdotus 5 Valmennusohjelmien asema tulisi vakiinnuttaa osana rehtorin kelpoisuusvaatimusten uudistamista. Ehdotus 6 Tulisi laatia kansalliset ohjeet valtionviranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja koulujen ylläpitäjien yhteistyöstä valmennettavien rekrytoinnissa, koulutuksen järjestämistavoissa ja rahoituksessa riittävän johtamispotentiaalin takaamiseksi

38 Ehdotus 7 Perehdyttämisohjelmien sisällöt, laajuus, pakollisuus ja rahoitusmuodot tulisi tarkistaa osana kelpoisuusvaatimusten uudistamista. Ehdotus 8 Tulisi luoda järjestelmä, joka kannustaa rehtoreita määräajoin päivittämään omaa pedagogista osaamistaan. Vaihtoehtoja ovat mm. velvollisuus osaamisen päivitykseen ja sen huomioiminen palkkausperusteissa, täydennyskoulutustutkintojen rakentaminen rehtoriuran eri vaiheisiin ja tieteellisten jatko-opintoväylien kehittäminen

39 Ehdotus 9 Opettajankoulutusta järjestäviin yliopistoihin tulisi luoda suuntautumisvaihtoehto oppilaitosjohtamisen aine- ja syventäviin opintoihin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin asiantuntijavarannon kasvattamiseksi. Ehdotus 10 Rehtorikouluttajien kansainvälistä verkostoitumista tulee tukea

40 Ehdotus 11 Rehtoreiden vapaaehtoisten yhteistoimintaverkostojen koordinaatio- ja asiantuntijapalkkioihin tulee osoittaa systemaattisesti resursseja. Ehdotus 12 Rehtoreita varten tulisi luoda koulutusportaali, jossa esitellään laatuarvioinnin läpäisseitä koulutusohjelmia: koulutusohjelman kohderyhmä, sisällöt, työtavat, kouluttajat ja rahoitus. Portaalin avulla voitaisiin tehostaa valtakunnallista koulutusta koskevaa tiedottamista ja tarjota rehtoreiden käyttöön itsearvioinnin työkaluja

41 Ehdotus 13 Koulutuksen jatkuvan kehittämisen tueksi tulee luoda uudistuvan koulutuksen vaikuttavuuden arviointijärjestelmä. Ehdotus 14 Valtion rahoitusta tulisi suunnata pätevöittävään koulutukseen sekä pedagogista johtajuutta vahvistavaan pitkäkestoiseen ja jatkuvaan täydennyskoulutukseen. Rahoituksen kohdentamisen tulee perustua kerättyyn arviointitietoon ja koulutustarpeen ennakointiin

42 Ehdotus 15 Oppilaitosjohdon mentor-toiminnan vakiinnuttamiseksi tulisi hyviä kotimaisia ja ulkomaisia kokemuksia hyödyntäen laatia käsikirja, joka sisältää kuvauksen mentor-toiminnan tavoitteesta, mentorin, mentoroitavan ja mentoroinnille valtuutuksen antaneen esimiehen rooleista sekä ohjeet mentor-sopimuksen laadintaa varten. Kuntien tai kuntaryhmien tulisi huolehtia mentoreiden saatavuudesta järjestämällä mentor-valmennusta määräajoin tarvetta vastaavasti