Työryhmän väliraportti

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Taloushallintoprosessit

2 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri FGG Esa Lunnevuori Pori Pirjo Koppinen Pomarkku Inkeri Tiitinen Harjavalta Anu Ikonen-Kullberg Bella Ahto Luvia Erja Pitkäranta Siikainen Matti Sjögren Nakkila Tuula Unkuri Mikko Polvenlahti Ulvila Mikko Airaksinen Tauno Mäkinen Kokemäki Johanna Järvensivu Lavia Pekka Heinonen Ulla Miettunen Merikarvia Anna-Maija Kenttä Tommi Raunela (Pori) henkilöstön edustaja Tuomas Hatanpää, sihteeri Pori Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmät tehtäväksi on annettu valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Keskeiset huomiot Alueen ja kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla vuosikate oli negatiivinen vuonna Tulorahoituksen riittävyyttä mitataan tunnusluvulla Vuosikate/poistot %. Yksikään selvitysalueen kunta ei päässyt vuonna 2012 mainitun tunnusluvun tavoitearvoon. Palvelutarpeiden kehityksen osalta kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli toimintatapaa ei muuteta, paine tuloveroprosenttiin kohoa 8,5 %-yksikköön vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi havaittiin, että lähes kaikki kunnat hyötyisivät kuntaliitoksesta, kun tarkastellaan painetta veroprosenttiin yhdessä ja erikseen. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, vaikuttaa se kuntien talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla ja edellyttää osaltaan palvelurakenteen ja prosessien uudistamista sen lisäksi mitä nykyinen taloustilanne edellyttää. 2

3 2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Taloudellinen tilanne kaupunkiseudulla Tulorahoituksen riittävyys ja veropohja Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset ja uuden kunnan tiedot tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveroista, niiden veroprosent4eista ja kertymästä vuodelta Tuloverot 2012 Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Laskennallinen verotettava tulo Verotettava tulo /as Tuloveroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Tuloverot /as Yhteisövero Yhteisövero /as Kiinteistövero Kiinteistöverot /as Kiinteistövero yl-rak 0,90 % 0,85 % 1,05 % 0,65 % 0,80 % 0,70 % 0,95 % 0,75 % 0,70 % 0,90 % Maan ka 0,89 % Kiinteistövero vak. as. 0,35 % 0,32 % 0,42 % 0,35 % 0,35 % 0,32 % 0,50 % 0,32 % 0,40 % 0,45 % Maan ka 0,43 % Kiinteistövero muu as. 0,95 % 0,92 % 1,02 % 0,95 % 0,95 % 0,92 % 0,80 % 0,92 % 1,00 % 1,05 % Maan ka 0,98 % Tulovero-% ,25 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 21,00 20,50 kuntien keskiarvo % 20,08 Taulukko 1.: kuntakohtaiset ja uuden kunnan verotulot Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75 % ja 21 %:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Lavialla. Tuloverot /asukas ovat suurimmillaan Ulvilassa ja pienimmillään Siikaisissa. 3

4 Tuloslaskelma Seuraavassa tuloslaskelmassa on esitetty kuntakohtainen ja uuden kunnan tuloslaskelma sekä eräitä tunnuslukuja kuvaamaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja taloudellista tilannetta Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 35,71 % 13,52 % 12,88 % 14,22 % 11,94 % 14,70 % 11,70 % 10,19 % 15,43 % 14,44 % 28,80 % Vuosikate/Poistot % 82,88 % -354,96 % 10,88 % -113,93 % -18,14 % 26,42 % -6,53 % 30,73 % -3,32 % 45,12 % 54,31 % Vuosikate, /asukas Taulukko 2.: tuloslaskelma Taulukko osoittaa, että selvitysalueen kunnista viidellä kunnalla vuosikate toteutui negatiivisena vuonna Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen negatiivisuus aiheuttaa yleensä juoksevien menojen rahoittamisen vieraalla pääomalla. ts. käyttömenoja rahoitetaan lainanotolla. Uuden kunnan osalta vuosikate olisi vuonna 2012 toteutunut positiivisena. Seuraavassa kuviossa esitetään kuntakohtaisen ja uuden kunnan toimintakate 1000 eur/asukas. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Suurin toimintakate vuonna 2012 oli Lavialla ja pienin Luvialla. 4

5 Kuvio 1.: toimintakate 1000 eur/asukas Kuvio 2.: vuosikate /asukas Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, joka tuli olla 100 %. 5

6 Kuvio 3.: vuosikate/poistot % Yksikään alueen kunnista ei päässyt tunnusluvun 100 %:n tavoitearvoon. Lähimpänä tavoitetta oli Pori, heikoin tunnusluku oli Harjavallalla. Uuden kunnan tunnusluku olisi n. 50 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talous ei ole tasapainossa yhdessäkään kunnassa eikä siten myöskään uudessa kunnassa Tasetarkastelu Tase Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat /as Vieras pääoma Vieras pääoma /as Lainakanta Lainakanta /as Sijoitukset Sijoitukset /as Kumulatiivinen ali/ylijäämä Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Taulukko 3.: taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella Yllä esitetyistä tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli/alijäämiin. kunnissa ja alueella. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 575 euroa/asukas. Kuvio 4.: nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavista vieraspääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi /as., joka jää hieman alle koko maan keskiarvon /as. Kunnan taseen lainakanta/asukas on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta/asukas olisi /as. 6

7 Rahoitusasema Rahoitusasemaa kuvaa alla esitetty rahoituslaskelma kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta. Taulukko 3.: rahoituslaskelma Rahoituslaskelma rivillä kassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella yhdeksän kunnan kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja tai purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi ollut negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. 7

8 Konsernitarkastelu 2012 Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta eri yhteisöissä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kuntakohtaisesti yhteisöjen lukumäärä tyypeittäin sekä tytäryhteisöjen velat ja kunnan tytäryhteisöille antamat takaukset. Konserniyhteisöt, joissa kunnalla määräysvalta 2012 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori Harjavalta Kokemäki Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia Nakkila 8 8 Pomarkku Siikainen 0 Ulvila yhteensä lkm Taulukko 4.: tytäryhteisöt tyypeittäin Tytäryhteisöjen velat Tytäryhteisöille annetut takaukset eur/asukas eur/asukas Pori Pori Harjavalta Harjavalta Kokemäki Kokemäki Lavia Lavia Luvia Luvia 0 0 Merikarvia Merikarvia Nakkila Nakkila Pomarkku Pomarkku Siikainen Siikainen 0 0 Ulvila Ulvila uusi kunta uusi kunta Taulukko 5.: tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset 8

9 kuntakohtainen tarkastelu a. Harjavalta Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa, kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Harjavalta on monipuolinen ja elinvoimainen. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, kunnallisvero suurin tulolähde. Harjavallan kunnallisia palveluja pidetään hyvinä, kouluverkko on kunnossa sekä liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolinen. Asuntojen hintataso on edullinen, vesi on hyvää ja edullista. Yhdyskuntasuunnittelu on ripeää ja ajan tasalla. Harjavallan strategisena tavoitteena on vakaa talous ja yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri eli ponnistellaan yksimielisesti talouden pitämiseksi vakaana. Harjavallan heikkouksina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, joka on koko Satakunnan ongelma. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Valtionhallinnon palveluita on poistunut Harjavallasta. Elinkeinoelämän osalta erikoiskauppa on hiipunut, minkä vuoksi liiketiloja on tyhjillään. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa, samoin verotulotasauksen maksaminen jälkikäteen. Harjavallan kaupungin museo on kallis ylläpitää, samoin lukio. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista, josta seuraisi yhteisöverotuoton romahtaminen. Myös huoltosuhteen edelleen heikkeneminen, lastensuojelun ja psykiatrian kustannusten kasvu sekä sote-kustannusten riistäytyminen hallitsemattomiksi ovat Harjavallalle riskejä. Harjavallan mahdollisuuksia ovat työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän menestys, mitkä näkyvät verotuloissa. b. Kokemäki Toimintakatteen keskimääräinen kasvu vuosien aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset. Asukasluku laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin 2005 euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. c. Lavia Lavian kunnan talouden selkeä heikkeneminen alkoi vuonna Kunta teki vuonna 2010 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen ylijäämäisen tuloksen. Myös tilivuoden 2011 tulos oli juuri ja juuri ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollistivat kunnan omien 9

10 voimakkaiden säästötoimenpiteiden lisäksi valtiolta saadut merkittävät harkinnanvaraiset valtionosuuslisät ( vuonna 2010 ja vuonna 2011). Kunnan talouden keskeisimpiä rasitustekijöitä ovat viime vuosina olleet maan keskiarvoa merkittävästi korkeammat perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- ja lastensuojelumenot. Lavian talouden pohja on nykyisellään heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon ja viimeisin Lavian kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille on hyväksytty valtuustossa /46. Suunnitelmassa esitetyillä talouden tervehdyttämistoimenpiteillä ei saada katettua jo syntynyttä alijäämää, jota taseen yli-/alijäämätilillä on edellisiltä tilikausilta 3,64 miljoonaa euroa. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Lavian talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät oleellisesti ja nopeasti. Pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Myös yleisen talouskehityksen odotettua hitaampaan parantumiseen tulee varautua, sillä se hidastaisi verotulojen kasvua ja vaikuttaisi välittömästi kunnan taloutta heikentävästi. Yleisen taloudellisen kehitysarvion mukaan vuodet tulevat olemaan kuntakentällä taloudellisesti vaikeimpia. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. d. Luvia Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma - velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon sekä taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Laajat koulukeskuksen sisäilmaongelmat ovat vaatineet vuosittain laajoja korjaustoimenpiteitä ja toimintojen erityisjärjestelyitä. e. Merikarvia Merikarvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää kunnan hyvää taloudellista tilannetta: taseessa kumulatiivistä ylijäämää on 4,7 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Kunta pystyy tarjoamaan noin asukkaan kuntien palvelutarjontaa vastaavat kunnalliset palvelut siten, että kunnan taloudellinen kantokyky on riittänyt niiden tuottamiseen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä yritysten ja kunnan yhteistyöllä on vahvat perinteet ja hyvät toimintamallit. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Kunnan hallinto toimii pienellä henkilöstöllä ja henkilöstön tehtäväkuvat ovat laajoja, mikä aiheuttaa haasteita erikoisosaamista vaativien tehtävien hoitamiselle. Kunnan väestö vähenee, joskin hitaasti. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä voidaan pitää selkeänä uhkana. 10

11 Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, niiden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa eikä kunta voi itse vaikuttaa suoraan niiden muodostamiseen. Kunta on Merikarvian jäähalli oy:n 1,2, miljoonan lainan takaaja. Kunta omistaa jäähallin tontin ja rakennus on lainan vakuutena. Muita merkittäviä takauksia ei ole. Lainsäädännön muutosten seurauksena tehtäviä voidaan joutua siirtämään suurempien yksiköiden hoidettavaksi ja kunnan oman päätösvallan ulkopuolelle. Tällöin kunnan itsenäiseen päätöksentekoon perustuva toimintakenttä kapenee. f. Nakkila Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti. Myös toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. g. Pomarkku Pomarkun kunnan mahdollisuudet ovat yhteistyön lisääminen muiden kuntien kanssa ja verkostoituminen sekä rakenteiden uudistaminen, atk:n hyödyntäminen, väestömäärän kasvattaminen nuorilla paluumuuttajilla sekä talouden säilyttäminen tasapainossa. Pienen kunnan vahvuutena on se, että kaikki tuntevat toisensa, toisista välitetään, luonnonläheisyys ja sijainti kahden kaupungin välissä sekä yhteisöllisyys. Pomarkun heikkoutena on uusien yritysten ja yrittäjien saaminen paikkakunnalle, työpaikkaomavaraisuus vähäinen ja nuoret muuttavat muualle sekä korkea huoltosuhde ja väestön väheneminen. Kunnan uhkatekijoinä ovat taloudellisten resurssien pienentyminen, ikärakenteen vinoutuminen ja palvelutarjonnan väheneminen sekä se, että uusia työpaikkoja ei saada menetettyjen tilalle. h. Pori Porin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Elinkeinorakenteella on vahvin merkitys työllistämisen kautta tulevan kunnallisverokertymän kautta. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvulinjassa kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % vuonna Yleistaloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin viiveellä verotulokertymään. Suunniteltu valtionosuusuudistus aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämis- ja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on varsin hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin. 11

12 i. Siikainen Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa varsin pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lisäksi liikelaitoskuntayhtymä PoSa:ssa, joten sen osalta talousarvio hyväksytään kunnan ulkopuolisessa elimessä, kuntayhtymän johtokunnassa. Sote-menojen kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin 1 miljoona euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Siikainen valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden rahoituspohjasta. Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Huoltosuhteen muutokset tuovat tulevaisuudessa haasteita työssäkäyvien kuntalaisten tuomille verotuloille. Kuitenkin vaikka Siikaisten huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jo 2000-luvulla. Mm. loma-asumisen ja tuulivoimarakentamisen kiinteistöverokapasiteetissa on puolestaan kasvuedellytyksiä. Palvelurakenne mm. koulujen osalta on tiivistetty optimaaliselle tasolle ja perusinfra on kunnossa. Jonkin verran investointitarpeita on julkisissa kiinteistöissä ja mm. haja-asutusalueiden jätevesiverkostoon rakentamisessa. j. Ulvila Talouskehityksen uhkina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitystrendi sekä väestörakenteen muutos entistä vanhusvoittoisemmaksi. Talouskehitystä ovat heikentäneet käyttötalousmenojen verotuloja suurempi kasvu. Osaltaan Ulvilan talouden epätasapainoa on lisännyt valtionosuuksien alhainen taso. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut epäedullinen Ulvilan kaltaiselle kunnalle. Esitetty uusi valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan oleellisesti vähennä Ulvilan valtionosuustuloa. Yhtenä uhkatekijänä Ulvilassa on myös konsernivelan suuri määrä. Positiivisena asiana on kuitenkin kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2013 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. 12

13 2.2 Arvioitu talouden kehitys Tulevaisuuden talouskehitys kaupunkiseudulla ja ennusteet Kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta tulevaisuuden palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttavat väestökehitys erityisesti ikäluokittaisesti. Seuraavassa kappaleessa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä FCG-ART ennakointimallin avulla toteutettuna. Ennakointimalli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lisäksi ennakointimalli ottaa huomioon kunnan ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esim. muutoksia säädöksissä, asukkaiden vaatimustasossa, palvelujen järjestämistavassa tai tuottavuudessa. Lisäksi muutos yksityisen palvelutarjonnan osalta on jätetty huomiotta. Seuraava kuvio havainnollistaa palvelutarpeen suhteellisen kehityksen selvitysalueella: Vanhusten hoitoon liittyvä palvelutarve kasvaa tarkastelujakson lopulle vuoteen 2029 mennessä 1,6 -kertaiseksi. Muita selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito ja esiopetustarpeen vähenevät vuoden 2025 jälkeen. Toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. 13

14 Yllä esitetyn palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy ennallaan Toimintakate Tulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero-os Valtionosuudet Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Alijäämä/ylijäämä Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 +1,1 +4, ,4 Veroprosentti tasapainossa 20,49 23,84 25,54 27,94 1 Karkea arvio, uudet perusteet eivät ole vielä tiedossa 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna ,1 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi: e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0 27,7 Kokemäki 20,6 23,5 25,5 28,2 Lavia 25,2 30,9 33,0 37,5 Luvia 21,3 23,0 24,5 26,5 Merikarvia 21,5 25,7 27,9 31,0 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5 Pomarkku 20,9 24,0 25,8 28,4 Pori 20,0 24,1 25,7 27,9 Siikainen 22,7 27,3 30,0 35,9 Ulvila 20,7 22,9 24,7 27,0 uusi kunta 20,5 23,8 25,5 27,9 14

15 Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Lavialla ja Siikaisissa, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina. Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan eri keinoin. Painelaskelman mukaan uuden kunnan paine korottaa veroja on myös melko suuri, mutta joka tapauksessa maltillisempi verrattuna useaan alueen kuntaan. Kuntakohtaiset esitykset palvelutarpeiden kehityksestä ja painelaskelmista ovat tämän väliraportin liitteenä. 15

16 Investointien kehitys ja ennuste Seuraavassa taulukossa on koottu kuntakohtaisesti nettoinvestointien toteutuma vuosilta sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaluvut vuosilta Nettoinvestoinnit e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 3,1 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,6 0,6 2,9 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,6 53,6 52,2 Seuraava grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa selvänä alenemana. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 % eli yli 20 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. Nykytilanteeseen verrattuna uuden kunnan hyötynä olisi päällekkäisten investointien välttäminen ja siltä osin kunnallisveropaineen pienentyminen. 16

17 2.2.3 Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Joulukuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutus vuonna 2013 olisi ollut seuraava: Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa eli 152 eur/asukas. Kuntakohtaisesti muutos olisi seuraava: UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS As.luku VOS VOS euroa /as YHTEENSÄ YHTEENSÄ lisäys, lkm 114 vähennys, lkm 190 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Yhteensä Muutos kuntakohtaisesti euroa/asukas on seuraava: 17

18 Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten yli 11 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 625 eur/asukas. Aiemmin esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon uusia valtionosuuslaskelmia. Jos uudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, uuden kunnan talous olisi vuonna 2013 jo vuosikatteen osalta negatiivinen. 18

19 2.2. Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista 1. Ikärakenteen vaikutus palvelutarpeisiin Alueen kunnat ovat osittain eri vaiheessa väestön ikääntymisen suhteen. Osassa kuntia väki on jo ikääntynyttä, osassa voimakas ikääntymiskehitys on vasta tulollaan. Joka tapauksessa vanhusten hoitoon liittyvät palvelutarpeet lähtevät selvään kasvuun jo lähivuosina. Palvelutarpeet ovat selvästi alenemassa toisen asteen koulutuksen osalta lähivuosina. Uuden kunnan palvelurakennetta suunniteltaessa yllämainitut kaksi palveluryhmää on syytä ottaa huomioon. 2. Negatiiviset vuosikatteet Selvitysalueen kunnista puolet näytti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Lähtökohtaisesti kunnan vuosikate ei saisi olla negatiivinen yhtenäkään vuonna, Talouden tasapainotilassa vuosikatteella tulisi kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. 3. Välttämättömät rakennemuutokset talouden tasapainottamiseksi 4. Suunnitteilla olevien investointien koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi 5. Lavian erityistilanne 19