Työryhmän väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmän väliraportti"

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Taloushallintoprosessit

2 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri FGG Esa Lunnevuori Pori Pirjo Koppinen Pomarkku Inkeri Tiitinen Harjavalta Anu Ikonen-Kullberg Bella Ahto Luvia Erja Pitkäranta Siikainen Matti Sjögren Nakkila Tuula Unkuri Mikko Polvenlahti Ulvila Mikko Airaksinen Tauno Mäkinen Kokemäki Johanna Järvensivu Lavia Pekka Heinonen Ulla Miettunen Merikarvia Anna-Maija Kenttä Tommi Raunela (Pori) henkilöstön edustaja Tuomas Hatanpää, sihteeri Pori Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmät tehtäväksi on annettu valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Keskeiset huomiot Alueen ja kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla vuosikate oli negatiivinen vuonna Tulorahoituksen riittävyyttä mitataan tunnusluvulla Vuosikate/poistot %. Yksikään selvitysalueen kunta ei päässyt vuonna 2012 mainitun tunnusluvun tavoitearvoon. Palvelutarpeiden kehityksen osalta kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli toimintatapaa ei muuteta, paine tuloveroprosenttiin kohoa 8,5 %-yksikköön vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi havaittiin, että lähes kaikki kunnat hyötyisivät kuntaliitoksesta, kun tarkastellaan painetta veroprosenttiin yhdessä ja erikseen. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, vaikuttaa se kuntien talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla ja edellyttää osaltaan palvelurakenteen ja prosessien uudistamista sen lisäksi mitä nykyinen taloustilanne edellyttää. 2

3 2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Taloudellinen tilanne kaupunkiseudulla Tulorahoituksen riittävyys ja veropohja Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset ja uuden kunnan tiedot tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveroista, niiden veroprosent4eista ja kertymästä vuodelta Tuloverot 2012 Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Laskennallinen verotettava tulo Verotettava tulo /as Tuloveroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Tuloverot /as Yhteisövero Yhteisövero /as Kiinteistövero Kiinteistöverot /as Kiinteistövero yl-rak 0,90 % 0,85 % 1,05 % 0,65 % 0,80 % 0,70 % 0,95 % 0,75 % 0,70 % 0,90 % Maan ka 0,89 % Kiinteistövero vak. as. 0,35 % 0,32 % 0,42 % 0,35 % 0,35 % 0,32 % 0,50 % 0,32 % 0,40 % 0,45 % Maan ka 0,43 % Kiinteistövero muu as. 0,95 % 0,92 % 1,02 % 0,95 % 0,95 % 0,92 % 0,80 % 0,92 % 1,00 % 1,05 % Maan ka 0,98 % Tulovero-% ,25 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 21,00 20,50 kuntien keskiarvo % 20,08 Taulukko 1.: kuntakohtaiset ja uuden kunnan verotulot Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75 % ja 21 %:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Lavialla. Tuloverot /asukas ovat suurimmillaan Ulvilassa ja pienimmillään Siikaisissa. 3

4 Tuloslaskelma Seuraavassa tuloslaskelmassa on esitetty kuntakohtainen ja uuden kunnan tuloslaskelma sekä eräitä tunnuslukuja kuvaamaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja taloudellista tilannetta Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 35,71 % 13,52 % 12,88 % 14,22 % 11,94 % 14,70 % 11,70 % 10,19 % 15,43 % 14,44 % 28,80 % Vuosikate/Poistot % 82,88 % -354,96 % 10,88 % -113,93 % -18,14 % 26,42 % -6,53 % 30,73 % -3,32 % 45,12 % 54,31 % Vuosikate, /asukas Taulukko 2.: tuloslaskelma Taulukko osoittaa, että selvitysalueen kunnista viidellä kunnalla vuosikate toteutui negatiivisena vuonna Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen negatiivisuus aiheuttaa yleensä juoksevien menojen rahoittamisen vieraalla pääomalla. ts. käyttömenoja rahoitetaan lainanotolla. Uuden kunnan osalta vuosikate olisi vuonna 2012 toteutunut positiivisena. Seuraavassa kuviossa esitetään kuntakohtaisen ja uuden kunnan toimintakate 1000 eur/asukas. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Suurin toimintakate vuonna 2012 oli Lavialla ja pienin Luvialla. 4

5 Kuvio 1.: toimintakate 1000 eur/asukas Kuvio 2.: vuosikate /asukas Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, joka tuli olla 100 %. 5

6 Kuvio 3.: vuosikate/poistot % Yksikään alueen kunnista ei päässyt tunnusluvun 100 %:n tavoitearvoon. Lähimpänä tavoitetta oli Pori, heikoin tunnusluku oli Harjavallalla. Uuden kunnan tunnusluku olisi n. 50 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talous ei ole tasapainossa yhdessäkään kunnassa eikä siten myöskään uudessa kunnassa Tasetarkastelu Tase Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat /as Vieras pääoma Vieras pääoma /as Lainakanta Lainakanta /as Sijoitukset Sijoitukset /as Kumulatiivinen ali/ylijäämä Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Taulukko 3.: taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella Yllä esitetyistä tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli/alijäämiin. kunnissa ja alueella. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 575 euroa/asukas. Kuvio 4.: nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavista vieraspääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi /as., joka jää hieman alle koko maan keskiarvon /as. Kunnan taseen lainakanta/asukas on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta/asukas olisi /as. 6

7 Rahoitusasema Rahoitusasemaa kuvaa alla esitetty rahoituslaskelma kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta. Taulukko 3.: rahoituslaskelma Rahoituslaskelma rivillä kassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella yhdeksän kunnan kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja tai purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi ollut negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. 7

8 Konsernitarkastelu 2012 Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta eri yhteisöissä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kuntakohtaisesti yhteisöjen lukumäärä tyypeittäin sekä tytäryhteisöjen velat ja kunnan tytäryhteisöille antamat takaukset. Konserniyhteisöt, joissa kunnalla määräysvalta 2012 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori Harjavalta Kokemäki Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia Nakkila 8 8 Pomarkku Siikainen 0 Ulvila yhteensä lkm Taulukko 4.: tytäryhteisöt tyypeittäin Tytäryhteisöjen velat Tytäryhteisöille annetut takaukset eur/asukas eur/asukas Pori Pori Harjavalta Harjavalta Kokemäki Kokemäki Lavia Lavia Luvia Luvia 0 0 Merikarvia Merikarvia Nakkila Nakkila Pomarkku Pomarkku Siikainen Siikainen 0 0 Ulvila Ulvila uusi kunta uusi kunta Taulukko 5.: tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset 8

9 kuntakohtainen tarkastelu a. Harjavalta Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa, kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Harjavalta on monipuolinen ja elinvoimainen. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, kunnallisvero suurin tulolähde. Harjavallan kunnallisia palveluja pidetään hyvinä, kouluverkko on kunnossa sekä liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolinen. Asuntojen hintataso on edullinen, vesi on hyvää ja edullista. Yhdyskuntasuunnittelu on ripeää ja ajan tasalla. Harjavallan strategisena tavoitteena on vakaa talous ja yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri eli ponnistellaan yksimielisesti talouden pitämiseksi vakaana. Harjavallan heikkouksina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, joka on koko Satakunnan ongelma. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Valtionhallinnon palveluita on poistunut Harjavallasta. Elinkeinoelämän osalta erikoiskauppa on hiipunut, minkä vuoksi liiketiloja on tyhjillään. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa, samoin verotulotasauksen maksaminen jälkikäteen. Harjavallan kaupungin museo on kallis ylläpitää, samoin lukio. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista, josta seuraisi yhteisöverotuoton romahtaminen. Myös huoltosuhteen edelleen heikkeneminen, lastensuojelun ja psykiatrian kustannusten kasvu sekä sote-kustannusten riistäytyminen hallitsemattomiksi ovat Harjavallalle riskejä. Harjavallan mahdollisuuksia ovat työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän menestys, mitkä näkyvät verotuloissa. b. Kokemäki Toimintakatteen keskimääräinen kasvu vuosien aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset. Asukasluku laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin 2005 euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. c. Lavia Lavian kunnan talouden selkeä heikkeneminen alkoi vuonna Kunta teki vuonna 2010 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen ylijäämäisen tuloksen. Myös tilivuoden 2011 tulos oli juuri ja juuri ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollistivat kunnan omien 9

10 voimakkaiden säästötoimenpiteiden lisäksi valtiolta saadut merkittävät harkinnanvaraiset valtionosuuslisät ( vuonna 2010 ja vuonna 2011). Kunnan talouden keskeisimpiä rasitustekijöitä ovat viime vuosina olleet maan keskiarvoa merkittävästi korkeammat perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- ja lastensuojelumenot. Lavian talouden pohja on nykyisellään heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon ja viimeisin Lavian kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille on hyväksytty valtuustossa /46. Suunnitelmassa esitetyillä talouden tervehdyttämistoimenpiteillä ei saada katettua jo syntynyttä alijäämää, jota taseen yli-/alijäämätilillä on edellisiltä tilikausilta 3,64 miljoonaa euroa. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Lavian talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät oleellisesti ja nopeasti. Pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Myös yleisen talouskehityksen odotettua hitaampaan parantumiseen tulee varautua, sillä se hidastaisi verotulojen kasvua ja vaikuttaisi välittömästi kunnan taloutta heikentävästi. Yleisen taloudellisen kehitysarvion mukaan vuodet tulevat olemaan kuntakentällä taloudellisesti vaikeimpia. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. d. Luvia Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma - velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon sekä taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Laajat koulukeskuksen sisäilmaongelmat ovat vaatineet vuosittain laajoja korjaustoimenpiteitä ja toimintojen erityisjärjestelyitä. e. Merikarvia Merikarvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää kunnan hyvää taloudellista tilannetta: taseessa kumulatiivistä ylijäämää on 4,7 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Kunta pystyy tarjoamaan noin asukkaan kuntien palvelutarjontaa vastaavat kunnalliset palvelut siten, että kunnan taloudellinen kantokyky on riittänyt niiden tuottamiseen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä yritysten ja kunnan yhteistyöllä on vahvat perinteet ja hyvät toimintamallit. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Kunnan hallinto toimii pienellä henkilöstöllä ja henkilöstön tehtäväkuvat ovat laajoja, mikä aiheuttaa haasteita erikoisosaamista vaativien tehtävien hoitamiselle. Kunnan väestö vähenee, joskin hitaasti. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä voidaan pitää selkeänä uhkana. 10

11 Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, niiden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa eikä kunta voi itse vaikuttaa suoraan niiden muodostamiseen. Kunta on Merikarvian jäähalli oy:n 1,2, miljoonan lainan takaaja. Kunta omistaa jäähallin tontin ja rakennus on lainan vakuutena. Muita merkittäviä takauksia ei ole. Lainsäädännön muutosten seurauksena tehtäviä voidaan joutua siirtämään suurempien yksiköiden hoidettavaksi ja kunnan oman päätösvallan ulkopuolelle. Tällöin kunnan itsenäiseen päätöksentekoon perustuva toimintakenttä kapenee. f. Nakkila Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti. Myös toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. g. Pomarkku Pomarkun kunnan mahdollisuudet ovat yhteistyön lisääminen muiden kuntien kanssa ja verkostoituminen sekä rakenteiden uudistaminen, atk:n hyödyntäminen, väestömäärän kasvattaminen nuorilla paluumuuttajilla sekä talouden säilyttäminen tasapainossa. Pienen kunnan vahvuutena on se, että kaikki tuntevat toisensa, toisista välitetään, luonnonläheisyys ja sijainti kahden kaupungin välissä sekä yhteisöllisyys. Pomarkun heikkoutena on uusien yritysten ja yrittäjien saaminen paikkakunnalle, työpaikkaomavaraisuus vähäinen ja nuoret muuttavat muualle sekä korkea huoltosuhde ja väestön väheneminen. Kunnan uhkatekijoinä ovat taloudellisten resurssien pienentyminen, ikärakenteen vinoutuminen ja palvelutarjonnan väheneminen sekä se, että uusia työpaikkoja ei saada menetettyjen tilalle. h. Pori Porin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Elinkeinorakenteella on vahvin merkitys työllistämisen kautta tulevan kunnallisverokertymän kautta. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvulinjassa kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % vuonna Yleistaloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin viiveellä verotulokertymään. Suunniteltu valtionosuusuudistus aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämis- ja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on varsin hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin. 11

12 i. Siikainen Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa varsin pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lisäksi liikelaitoskuntayhtymä PoSa:ssa, joten sen osalta talousarvio hyväksytään kunnan ulkopuolisessa elimessä, kuntayhtymän johtokunnassa. Sote-menojen kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin 1 miljoona euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Siikainen valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden rahoituspohjasta. Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Huoltosuhteen muutokset tuovat tulevaisuudessa haasteita työssäkäyvien kuntalaisten tuomille verotuloille. Kuitenkin vaikka Siikaisten huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jo 2000-luvulla. Mm. loma-asumisen ja tuulivoimarakentamisen kiinteistöverokapasiteetissa on puolestaan kasvuedellytyksiä. Palvelurakenne mm. koulujen osalta on tiivistetty optimaaliselle tasolle ja perusinfra on kunnossa. Jonkin verran investointitarpeita on julkisissa kiinteistöissä ja mm. haja-asutusalueiden jätevesiverkostoon rakentamisessa. j. Ulvila Talouskehityksen uhkina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitystrendi sekä väestörakenteen muutos entistä vanhusvoittoisemmaksi. Talouskehitystä ovat heikentäneet käyttötalousmenojen verotuloja suurempi kasvu. Osaltaan Ulvilan talouden epätasapainoa on lisännyt valtionosuuksien alhainen taso. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut epäedullinen Ulvilan kaltaiselle kunnalle. Esitetty uusi valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan oleellisesti vähennä Ulvilan valtionosuustuloa. Yhtenä uhkatekijänä Ulvilassa on myös konsernivelan suuri määrä. Positiivisena asiana on kuitenkin kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2013 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. 12

13 2.2 Arvioitu talouden kehitys Tulevaisuuden talouskehitys kaupunkiseudulla ja ennusteet Kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta tulevaisuuden palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttavat väestökehitys erityisesti ikäluokittaisesti. Seuraavassa kappaleessa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä FCG-ART ennakointimallin avulla toteutettuna. Ennakointimalli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lisäksi ennakointimalli ottaa huomioon kunnan ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esim. muutoksia säädöksissä, asukkaiden vaatimustasossa, palvelujen järjestämistavassa tai tuottavuudessa. Lisäksi muutos yksityisen palvelutarjonnan osalta on jätetty huomiotta. Seuraava kuvio havainnollistaa palvelutarpeen suhteellisen kehityksen selvitysalueella: Vanhusten hoitoon liittyvä palvelutarve kasvaa tarkastelujakson lopulle vuoteen 2029 mennessä 1,6 -kertaiseksi. Muita selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito ja esiopetustarpeen vähenevät vuoden 2025 jälkeen. Toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. 13

14 Yllä esitetyn palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy ennallaan Toimintakate Tulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero-os Valtionosuudet Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Alijäämä/ylijäämä Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 +1,1 +4, ,4 Veroprosentti tasapainossa 20,49 23,84 25,54 27,94 1 Karkea arvio, uudet perusteet eivät ole vielä tiedossa 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna ,1 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi: e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0 27,7 Kokemäki 20,6 23,5 25,5 28,2 Lavia 25,2 30,9 33,0 37,5 Luvia 21,3 23,0 24,5 26,5 Merikarvia 21,5 25,7 27,9 31,0 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5 Pomarkku 20,9 24,0 25,8 28,4 Pori 20,0 24,1 25,7 27,9 Siikainen 22,7 27,3 30,0 35,9 Ulvila 20,7 22,9 24,7 27,0 uusi kunta 20,5 23,8 25,5 27,9 14

15 Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Lavialla ja Siikaisissa, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina. Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan eri keinoin. Painelaskelman mukaan uuden kunnan paine korottaa veroja on myös melko suuri, mutta joka tapauksessa maltillisempi verrattuna useaan alueen kuntaan. Kuntakohtaiset esitykset palvelutarpeiden kehityksestä ja painelaskelmista ovat tämän väliraportin liitteenä. 15

16 Investointien kehitys ja ennuste Seuraavassa taulukossa on koottu kuntakohtaisesti nettoinvestointien toteutuma vuosilta sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaluvut vuosilta Nettoinvestoinnit e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 3,1 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,6 0,6 2,9 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,6 53,6 52,2 Seuraava grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa selvänä alenemana. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 % eli yli 20 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. Nykytilanteeseen verrattuna uuden kunnan hyötynä olisi päällekkäisten investointien välttäminen ja siltä osin kunnallisveropaineen pienentyminen. 16

17 2.2.3 Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Joulukuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutus vuonna 2013 olisi ollut seuraava: Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa eli 152 eur/asukas. Kuntakohtaisesti muutos olisi seuraava: UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS As.luku VOS VOS euroa /as YHTEENSÄ YHTEENSÄ lisäys, lkm 114 vähennys, lkm 190 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Yhteensä Muutos kuntakohtaisesti euroa/asukas on seuraava: 17

18 Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten yli 11 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 625 eur/asukas. Aiemmin esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon uusia valtionosuuslaskelmia. Jos uudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, uuden kunnan talous olisi vuonna 2013 jo vuosikatteen osalta negatiivinen. 18

19 2.2. Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista 1. Ikärakenteen vaikutus palvelutarpeisiin Alueen kunnat ovat osittain eri vaiheessa väestön ikääntymisen suhteen. Osassa kuntia väki on jo ikääntynyttä, osassa voimakas ikääntymiskehitys on vasta tulollaan. Joka tapauksessa vanhusten hoitoon liittyvät palvelutarpeet lähtevät selvään kasvuun jo lähivuosina. Palvelutarpeet ovat selvästi alenemassa toisen asteen koulutuksen osalta lähivuosina. Uuden kunnan palvelurakennetta suunniteltaessa yllämainitut kaksi palveluryhmää on syytä ottaa huomioon. 2. Negatiiviset vuosikatteet Selvitysalueen kunnista puolet näytti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Lähtökohtaisesti kunnan vuosikate ei saisi olla negatiivinen yhtenäkään vuonna, Talouden tasapainotilassa vuosikatteella tulisi kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. 3. Välttämättömät rakennemuutokset talouden tasapainottamiseksi 4. Suunnitteilla olevien investointien koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi 5. Lavian erityistilanne 19

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä 2.6.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KUNTATALOUS JA KAUPUNKIKONSERNI TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO: Selvitykset kuntien talouden nykytilasta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

(-- ) ! 1" " # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

(-- ) ! 1  # 80 % 70 % 60 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % !" # $ % & ' () # # * +),-. / 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % -10 % -20 % -30 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Menojen muutos 97->06 %:ia pystyakselilla, asukasluvun muutos

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto Kuva: Satakuntaliitto Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen

Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Kuntajakoselvitysalueita koskevien talous- ja ennakointiaineistojen tuottaminen Heikki Miettinen 5.2.2014 Mikä on alueen kuntien nykyinen tilanne ja tulevaisuus, jos trendit jatkuvat? Elinvoima ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri

Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Riitta Ekuri Askolan kunta YT-elimille tiedottaminen 10.8.2012 Kunnan työntekijät, kuntalaiset, tiedotusvälineet 17.8.2012 Eero Laesterä Hallintotieteiden tohtori Riitta Ekuri Erityisasiantuntija Kenen toimeksianto?

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen

Kannuksen kaupunki. Talouden tasapainottaminen Kannuksen kaupunki Talouden tasapainottaminen 2013 2017 Talouden tasapainottaminen 2013 2017 2 Sisältö 1. Lähtökohdat... 3 1.1 Tilinpäätökset 2011 ja 2012... 4 1.2 Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

POISTOJEN OIKEA TASO

POISTOJEN OIKEA TASO TALOUSHAASTEET Uudet vaatimukset kuntatalouden tasapainosta, poistot = investointien omahankintameno Ovatko Suomen kunnat matkalla Kreikan tielle? Valtionosuuksien määräytymiseen tarvitaan uudistusta Miksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ KIRJE 20.5.2014 VM/1042/02.02.06.01/2014 1 (3) Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIE N HARKINNANVARAI SEN VALT IONOSUUDEN KOROTUKS EN HAKE- MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot