Työryhmän väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työryhmän väliraportti"

Transkriptio

1 Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Taloushallintoprosessit

2 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri FGG Esa Lunnevuori Pori Pirjo Koppinen Pomarkku Inkeri Tiitinen Harjavalta Anu Ikonen-Kullberg Bella Ahto Luvia Erja Pitkäranta Siikainen Matti Sjögren Nakkila Tuula Unkuri Mikko Polvenlahti Ulvila Mikko Airaksinen Tauno Mäkinen Kokemäki Johanna Järvensivu Lavia Pekka Heinonen Ulla Miettunen Merikarvia Anna-Maija Kenttä Tommi Raunela (Pori) henkilöstön edustaja Tuomas Hatanpää, sihteeri Pori Tehtäväalueen kuvaus ja määrittely Työryhmät tehtäväksi on annettu valmistella kuntaliitosselvityksen ohjausryhmälle oman vastuualueensa osalta selvitykset alueen ja kuntien talouden nykytilanteesta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Keskeiset huomiot Alueen ja kuntien nykytila-analyysi sekä tulevaisuuden ennakointi osoittaa, että selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea, talouden tasapainottamistoimiin eri keinoin on ryhdyttävä joka tapauksessa. Selvitysalueen kymmenestä kunnasta viidellä kunnalla vuosikate oli negatiivinen vuonna Tulorahoituksen riittävyyttä mitataan tunnusluvulla Vuosikate/poistot %. Yksikään selvitysalueen kunta ei päässyt vuonna 2012 mainitun tunnusluvun tavoitearvoon. Palvelutarpeiden kehityksen osalta kaikissa kunnissa vanhuspalveluiden tarve on kasvussa. Palvelutarpeiden pohjalta laadittu painelaskelma osoittaa, että mikäli toimintatapaa ei muuteta, paine tuloveroprosenttiin kohoa 8,5 %-yksikköön vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi havaittiin, että lähes kaikki kunnat hyötyisivät kuntaliitoksesta, kun tarkastellaan painetta veroprosenttiin yhdessä ja erikseen. Selvitysalueen kunnat näyttäisivät valtionosuuslaskelmien mukaan menettävän yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa valtionosuutta verrattuna vuoteen Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, vaikuttaa se kuntien talouteen ja toimintaan merkittävällä tavalla ja edellyttää osaltaan palvelurakenteen ja prosessien uudistamista sen lisäksi mitä nykyinen taloustilanne edellyttää. 2

3 2 Nykytilan ja kehittämistarpeiden kuvaus 2.1 Taloudellinen tilanne kaupunkiseudulla Tulorahoituksen riittävyys ja veropohja Seuraavaan taulukkoon on koottu kuntakohtaiset ja uuden kunnan tiedot tulo-, yhteisö- ja kiinteistöveroista, niiden veroprosent4eista ja kertymästä vuodelta Tuloverot 2012 Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Laskennallinen verotettava tulo Verotettava tulo /as Tuloveroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Tuloverot /as Yhteisövero Yhteisövero /as Kiinteistövero Kiinteistöverot /as Kiinteistövero yl-rak 0,90 % 0,85 % 1,05 % 0,65 % 0,80 % 0,70 % 0,95 % 0,75 % 0,70 % 0,90 % Maan ka 0,89 % Kiinteistövero vak. as. 0,35 % 0,32 % 0,42 % 0,35 % 0,35 % 0,32 % 0,50 % 0,32 % 0,40 % 0,45 % Maan ka 0,43 % Kiinteistövero muu as. 0,95 % 0,92 % 1,02 % 0,95 % 0,95 % 0,92 % 0,80 % 0,92 % 1,00 % 1,05 % Maan ka 0,98 % Tulovero-% ,25 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 21,00 20,50 kuntien keskiarvo % 20,08 Taulukko 1.: kuntakohtaiset ja uuden kunnan verotulot Kuntien tuloveroprosentit vaihtelevat 18,75 % ja 21 %:n välillä, pienin Harjavallassa ja suurin Lavialla. Tuloverot /asukas ovat suurimmillaan Ulvilassa ja pienimmillään Siikaisissa. 3

4 Tuloslaskelma Seuraavassa tuloslaskelmassa on esitetty kuntakohtainen ja uuden kunnan tuloslaskelma sekä eräitä tunnuslukuja kuvaamaan kunnan tulorahoituksen riittävyyttä ja taloudellista tilannetta Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Valtionosuudet (josta harkinnanvaraiset 1000 ) Rahoitustulot ja -menot netto Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tuloslaskelman tulos Poistoerojen muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Ali/ylijäämä Kumulat. edell. tilik. ja kuluvan tilikauden jäämät Asukasluku Veroprosentti 19,25 % 18,75 % 19,75 % 21,00 % 19,75 % 19,50 % 19,75 % 19,75 % 20,00 % 19,75 % Toimintatuotot/Toimintakukulut% 35,71 % 13,52 % 12,88 % 14,22 % 11,94 % 14,70 % 11,70 % 10,19 % 15,43 % 14,44 % 28,80 % Vuosikate/Poistot % 82,88 % -354,96 % 10,88 % -113,93 % -18,14 % 26,42 % -6,53 % 30,73 % -3,32 % 45,12 % 54,31 % Vuosikate, /asukas Taulukko 2.: tuloslaskelma Taulukko osoittaa, että selvitysalueen kunnista viidellä kunnalla vuosikate toteutui negatiivisena vuonna Vuosikate on kunnan tuloslaskelman välitulos, joka osoittaa sen tulorahoituksen, mikä juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Vuosikatteen negatiivisuus aiheuttaa yleensä juoksevien menojen rahoittamisen vieraalla pääomalla. ts. käyttömenoja rahoitetaan lainanotolla. Uuden kunnan osalta vuosikate olisi vuonna 2012 toteutunut positiivisena. Seuraavassa kuviossa esitetään kuntakohtaisen ja uuden kunnan toimintakate 1000 eur/asukas. Toimintakate kuvaa nettokäyttömenojen määrää, jotka jäävät rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Suurin toimintakate vuonna 2012 oli Lavialla ja pienin Luvialla. 4

5 Kuvio 1.: toimintakate 1000 eur/asukas Kuvio 2.: vuosikate /asukas Yhtenä talouden tasapainoa kuvaavana mittarina pidetään vuosikatteen ja poistojen suhdetta, joka tuli olla 100 %. 5

6 Kuvio 3.: vuosikate/poistot % Yksikään alueen kunnista ei päässyt tunnusluvun 100 %:n tavoitearvoon. Lähimpänä tavoitetta oli Pori, heikoin tunnusluku oli Harjavallalla. Uuden kunnan tunnusluku olisi n. 50 %. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talous ei ole tasapainossa yhdessäkään kunnassa eikä siten myöskään uudessa kunnassa Tasetarkastelu Tase Pori Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Siikainen Ulvila uusi kunta Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat /as Vieras pääoma Vieras pääoma /as Lainakanta Lainakanta /as Sijoitukset Sijoitukset /as Kumulatiivinen ali/ylijäämä Kumulat. Jäämät /as Nettovarallisuus Nettovarallisuus /as Taulukko 3.: taseen tunnuslukuja kuntakohtaisesti ja selvitysalueella Yllä esitetyistä tunnusluvuista on syytä erityisesti kiinnittää huomiota kumulatiivisiin yli/alijäämiin. kunnissa ja alueella. Lavian ja Luvian kunnilla on taseessa kattamatonta alijäämää. Osalla kunnista kumulatiivinen ylijäämä on suhteellisen alhaisella tasolla, mikä saattaa melko nopeastikin kääntyä alijäämäiseksi. Jos kunnan viimeisessä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä on vähintään 500 /as. ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää, kunta täyttää kriisiytyvän talouden kriteerit. Uuden kunnan osalta tase näyttäisi kumulatiivista ylijäämää 575 euroa/asukas. Kuvio 4.: nettovarallisuus /asukas ja lainakanta /asukas Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kunnan taseen vastaavista vieraspääoma, pakolliset varaukset ja toimeksiantojen pääomat. Kuntakohtainen nettovarallisuus /asukas on suurimmillaan Porissa ja pienimmillään Lavialla. Uuden kunnan nettovarallisuus olisi /as., joka jää hieman alle koko maan keskiarvon /as. Kunnan taseen lainakanta/asukas on suurin Porissa ja pienin Merikarvialla. Uuden kunnan lainakanta/asukas olisi /as. 6

7 Rahoitusasema Rahoitusasemaa kuvaa alla esitetty rahoituslaskelma kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta. Taulukko 3.: rahoituslaskelma Rahoituslaskelma rivillä kassavirta esitetään euromäärä, joka on jäänyt vuosikatteen ja investointien jälkeen yli- tai alijäämänä. Selvitysalueella yhdeksän kunnan kassavirta oli negatiivinen eli lisärahoitusta tarvittiin joko vieraana pääomana, käyttämällä kassavaroja tai purkamalla sijoitusvarallisuutta. Myös uuden kunnan kassavirta olisi ollut negatiivinen, minkä johdosta lainakanta näyttäisi kasvavan. 7

8 Konsernitarkastelu 2012 Selvitysalueen kunnista yhdeksällä oli määräysvalta eri yhteisöissä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty kuntakohtaisesti yhteisöjen lukumäärä tyypeittäin sekä tytäryhteisöjen velat ja kunnan tytäryhteisöille antamat takaukset. Konserniyhteisöt, joissa kunnalla määräysvalta 2012 kiinteistö- ja asuntoyhtiöt kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt yhdistykset ja säätiöt, muut yhtiöt yhteensä lkm Pori Harjavalta Kokemäki Lavia 2 2 Luvia 6 6 Merikarvia Nakkila 8 8 Pomarkku Siikainen 0 Ulvila yhteensä lkm Taulukko 4.: tytäryhteisöt tyypeittäin Tytäryhteisöjen velat Tytäryhteisöille annetut takaukset eur/asukas eur/asukas Pori Pori Harjavalta Harjavalta Kokemäki Kokemäki Lavia Lavia Luvia Luvia 0 0 Merikarvia Merikarvia Nakkila Nakkila Pomarkku Pomarkku Siikainen Siikainen 0 0 Ulvila Ulvila uusi kunta uusi kunta Taulukko 5.: tytäryhteisöjen velat ja tytäryhteisöille annetut takaukset 8

9 kuntakohtainen tarkastelu a. Harjavalta Harjavallan kaupungin vahvuuksina voidaan pitää mm. tiivistä yhdyskuntarakennetta ja hyvää maaperä rakentaa, kunnan infrastruktuuri on helposti ja kustannustehokkaasti pidettävissä kunnossa. Harjavalta on monipuolinen ja elinvoimainen. Kansainvälinen yritystoiminta takaa verotuloja ja hyvän työpaikkavarannon. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, kunnallisvero suurin tulolähde. Harjavallan kunnallisia palveluja pidetään hyvinä, kouluverkko on kunnossa sekä liikunta- ja kulttuuripalvelutarjonta on monipuolinen. Asuntojen hintataso on edullinen, vesi on hyvää ja edullista. Yhdyskuntasuunnittelu on ripeää ja ajan tasalla. Harjavallan strategisena tavoitteena on vakaa talous ja yhteistyöhakuinen toimintakulttuuri eli ponnistellaan yksimielisesti talouden pitämiseksi vakaana. Harjavallan heikkouksina voidaan pitää väestön vähentymiskehitystä, joka on koko Satakunnan ongelma. Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvussa. Asuntokanta vanhenee. Valtionhallinnon palveluita on poistunut Harjavallasta. Elinkeinoelämän osalta erikoiskauppa on hiipunut, minkä vuoksi liiketiloja on tyhjillään. Yhteisöveron tuoton vuosittainen voimakaskin vaihtelu aiheuttaa kunnan talouden suunnittelulle omat haasteensa, samoin verotulotasauksen maksaminen jälkikäteen. Harjavallan kaupungin museo on kallis ylläpitää, samoin lukio. Harjavallan kaupungille uhkatekijänä voidaan pitää suurteollisuuden menestymisen hiipumista, josta seuraisi yhteisöverotuoton romahtaminen. Myös huoltosuhteen edelleen heikkeneminen, lastensuojelun ja psykiatrian kustannusten kasvu sekä sote-kustannusten riistäytyminen hallitsemattomiksi ovat Harjavallalle riskejä. Harjavallan mahdollisuuksia ovat työpaikkojen säilyminen ja yrityselämän menestys, mitkä näkyvät verotuloissa. b. Kokemäki Toimintakatteen keskimääräinen kasvu vuosien aikana on ollut keskimäärin 2,5 % eli alle kuntien keskimääräisen toimintakatteen kasvun. Kunnalliset palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kustannustehokkaasti. Verotettava tulot per asukas ovat alhaiset. Asukasluku laskee kuolleisuuden ollessa syntyvyyttä suurempaa. Yhteisöverokertymä per asukas on suhteellisen korkea ja vakaa. Lainamäärä on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti ja on nyt noin 2005 euroa /asukas. Alhainen korkokanta ei tällä hetkellä rasita tulosta, mutta tulevaisuudessa tapahtuva korkokannan nousu tulee olemaan varteenotettava uhka. Rakennusten korjausvelan määrä on suuri. c. Lavia Lavian kunnan talouden selkeä heikkeneminen alkoi vuonna Kunta teki vuonna 2010 ensimmäistä kertaa vuoden 2002 jälkeen ylijäämäisen tuloksen. Myös tilivuoden 2011 tulos oli juuri ja juuri ylijäämäinen. Ylijäämäisen tuloksen mahdollistivat kunnan omien 9

10 voimakkaiden säästötoimenpiteiden lisäksi valtiolta saadut merkittävät harkinnanvaraiset valtionosuuslisät ( vuonna 2010 ja vuonna 2011). Kunnan talouden keskeisimpiä rasitustekijöitä ovat viime vuosina olleet maan keskiarvoa merkittävästi korkeammat perusterveydenhuolto-, erikoissairaanhoito- ja lastensuojelumenot. Lavian talouden pohja on nykyisellään heikko. Tilanteen korjaamiseksi kunnassa on yritetty useiden talouden tasapainottamisohjelmien avulla saada taloutta kuntoon ja viimeisin Lavian kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille on hyväksytty valtuustossa /46. Suunnitelmassa esitetyillä talouden tervehdyttämistoimenpiteillä ei saada katettua jo syntynyttä alijäämää, jota taseen yli-/alijäämätilillä on edellisiltä tilikausilta 3,64 miljoonaa euroa. Mikäli tervehdyttämistoimenpiteitä ei toteuteta esitetyssä laajuudessa, Lavian talouden liikkumavara ja edellytykset palvelujen tarjoamiseen heikkenevät oleellisesti ja nopeasti. Pienetkin ylitykset toimenpideohjelman mukaiseen menokehitykseen voivat kääntää talouden kehityksen yhä huonommaksi. Yllättävät muutokset laskelmien oletuksissa, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ennakoitua suurempi menokehitys tai rahoituskustannusten kasvu, voivat nopeasti huonontaa talouden tilaa ja vaarantaa palvelujen saatavuuden. Myös yleisen talouskehityksen odotettua hitaampaan parantumiseen tulee varautua, sillä se hidastaisi verotulojen kasvua ja vaikuttaisi välittömästi kunnan taloutta heikentävästi. Yleisen taloudellisen kehitysarvion mukaan vuodet tulevat olemaan kuntakentällä taloudellisesti vaikeimpia. Lavian kunnalla ei ole edellytyksiä palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana tulevaisuudessa. d. Luvia Luvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää muuttovoittoa, tervettä väestön ikärakennetta, vähäistä sairastavuutta ja hyvää tuloverokertymää. Kunnan heikkouksia ovat vähäinen valtionosuuskertymä suhteessa väkilukuun, vähäiset toimintatuotot, raskas investointiohjelma - velkaa per asukas yli Satakunnan keskiarvon sekä taseeseen kertynyt alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menokehitys tulevaisuudessa on uhkatekijä. Myös rakennusten sisäilmaongelmat ovat riski. Laajat koulukeskuksen sisäilmaongelmat ovat vaatineet vuosittain laajoja korjaustoimenpiteitä ja toimintojen erityisjärjestelyitä. e. Merikarvia Merikarvian kunnan vahvuuksina voidaan pitää kunnan hyvää taloudellista tilannetta: taseessa kumulatiivistä ylijäämää on 4,7 miljoonaa euroa ja lainaa asukasta kohden noin 600 euroa. Kunta pystyy tarjoamaan noin asukkaan kuntien palvelutarjontaa vastaavat kunnalliset palvelut siten, että kunnan taloudellinen kantokyky on riittänyt niiden tuottamiseen. Kunnan palveluverkko on tehokas. Kunnan kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa eikä kunnalla ole merkittävää korjausvelkaa. Kunnassa on vahva elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus ja elinkeinotoiminnan kehittämisessä yritysten ja kunnan yhteistyöllä on vahvat perinteet ja hyvät toimintamallit. Merikarvian heikkouksia ovat pieni väestömäärä joidenkin palvelujen tuottamiseen, mikä alentaa käyttöastetta ja nostaa kustannuksia. Kunnan hallinto toimii pienellä henkilöstöllä ja henkilöstön tehtäväkuvat ovat laajoja, mikä aiheuttaa haasteita erikoisosaamista vaativien tehtävien hoitamiselle. Kunnan väestö vähenee, joskin hitaasti. Valtionosuuksien vaikutus kunnan talouteen on merkittävä ja valtionosuuksien määräytymisperusteiden muutokset vaikuttavat merkittävästi kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Tätä voidaan pitää selkeänä uhkana. 10

11 Perusturvan ja erikoissairaanhoidon kustannusten osuus kunnan menoista on merkittävä, niiden kehitys on vaikeasti ennakoitavissa eikä kunta voi itse vaikuttaa suoraan niiden muodostamiseen. Kunta on Merikarvian jäähalli oy:n 1,2, miljoonan lainan takaaja. Kunta omistaa jäähallin tontin ja rakennus on lainan vakuutena. Muita merkittäviä takauksia ei ole. Lainsäädännön muutosten seurauksena tehtäviä voidaan joutua siirtämään suurempien yksiköiden hoidettavaksi ja kunnan oman päätösvallan ulkopuolelle. Tällöin kunnan itsenäiseen päätöksentekoon perustuva toimintakenttä kapenee. f. Nakkila Nakkilan kunnan talouden vahvuutena voidaan nähdä vähäinen lainamäärä asukasta kohti. Myös toiminnan kustannustehokkuus on usean toiminnon kohdalla hyvää tasoa kuntavertailuissa. Heikkouksina voidaan nähdä viime vuosien tuloverokertymän vähäinen kasvu ja yleisesti verotulojen keskimääräistä alempi kertymä tulonsaajaa kohti. Talouden uhkana on käyttötalousmenojen liian nopea kasvu verrattuna tuloihin ja tästä seuraava lainamäärän kasvu. g. Pomarkku Pomarkun kunnan mahdollisuudet ovat yhteistyön lisääminen muiden kuntien kanssa ja verkostoituminen sekä rakenteiden uudistaminen, atk:n hyödyntäminen, väestömäärän kasvattaminen nuorilla paluumuuttajilla sekä talouden säilyttäminen tasapainossa. Pienen kunnan vahvuutena on se, että kaikki tuntevat toisensa, toisista välitetään, luonnonläheisyys ja sijainti kahden kaupungin välissä sekä yhteisöllisyys. Pomarkun heikkoutena on uusien yritysten ja yrittäjien saaminen paikkakunnalle, työpaikkaomavaraisuus vähäinen ja nuoret muuttavat muualle sekä korkea huoltosuhde ja väestön väheneminen. Kunnan uhkatekijoinä ovat taloudellisten resurssien pienentyminen, ikärakenteen vinoutuminen ja palvelutarjonnan väheneminen sekä se, että uusia työpaikkoja ei saada menetettyjen tilalle. h. Pori Porin talouden vahvuutena on monipuolinen ja edelleen monipuolistuva elinkeinorakenne. Vahvan perusteollisuuden rinnalla erityisesti palvelut ja kauppa tulevat kasvattamaan suhteellista osuuttaan. Elinkeinorakenteella on vahvin merkitys työllistämisen kautta tulevan kunnallisverokertymän kautta. Porin verotulot ovat olleet viime vuosina hyvässä kasvulinjassa kokonaisverotulot kasvoivat 6,8 % vuonna Yleistaloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat kuitenkin viiveellä verotulokertymään. Suunniteltu valtionosuusuudistus aiheuttaa osaltaan muutospaineita palveluiden järjestämis- ja tuottamistapaan. Monipuolinen koulutustarjonta lisää kaupungin houkuttelevuutta eläköityvän väestönosan samalla kasvaessa. Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on varsin hyvä. Kaupungin lisääntyneeseen velkaantumiseen vaikutetaan laaja-alaisella valtuustosopimuksella. Kaupungin kassavirran kehitys tullaan kääntämään ja samalla rakentamaan kestävämpi pohja tulevaisuuden haasteisiin. 11

12 i. Siikainen Siikaisten kunnan talouden suunnittelua vaikeuttaa varsin pienen asukasluvun mukanaan tuoma suuri vaihtelu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa vuosittain. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään lisäksi liikelaitoskuntayhtymä PoSa:ssa, joten sen osalta talousarvio hyväksytään kunnan ulkopuolisessa elimessä, kuntayhtymän johtokunnassa. Sote-menojen kasvu näyttäisi edelleen jatkuvan. Kumulatiivista ylijäämää on kertynyt noin 1 miljoona euroa ja asukasperusteinen velkaantumisaste on maan keskiarvoa alempana. Siikainen valtionosuudet muodostavat varsin merkittävän osuuden rahoituspohjasta. Verotulot ovat ikärakenteesta johtuen varsin pienet, mutta toisaalta suuria muutoksia ei ole tulossakaan. Huoltosuhteen muutokset tuovat tulevaisuudessa haasteita työssäkäyvien kuntalaisten tuomille verotuloille. Kuitenkin vaikka Siikaisten huoltosuhde kasvaa tulevaisuudessa, suurimmat muutokset ovat tapahtuneet jo 2000-luvulla. Mm. loma-asumisen ja tuulivoimarakentamisen kiinteistöverokapasiteetissa on puolestaan kasvuedellytyksiä. Palvelurakenne mm. koulujen osalta on tiivistetty optimaaliselle tasolle ja perusinfra on kunnossa. Jonkin verran investointitarpeita on julkisissa kiinteistöissä ja mm. haja-asutusalueiden jätevesiverkostoon rakentamisessa. j. Ulvila Talouskehityksen uhkina voidaan nähdä asukasluvun negatiivinen kehitystrendi sekä väestörakenteen muutos entistä vanhusvoittoisemmaksi. Talouskehitystä ovat heikentäneet käyttötalousmenojen verotuloja suurempi kasvu. Osaltaan Ulvilan talouden epätasapainoa on lisännyt valtionosuuksien alhainen taso. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut epäedullinen Ulvilan kaltaiselle kunnalle. Esitetty uusi valtionosuusjärjestelmä ei kuitenkaan oleellisesti vähennä Ulvilan valtionosuustuloa. Yhtenä uhkatekijänä Ulvilassa on myös konsernivelan suuri määrä. Positiivisena asiana on kuitenkin kaupungin kiinteistöjen vähäinen korjausvelka. Ulvila on reagoinut talouden epätasapainoon toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja menokarsinnoilla sekä tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla. Ennakkotiedon mukaan vuoden 2013 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. 12

13 2.2 Arvioitu talouden kehitys Tulevaisuuden talouskehitys kaupunkiseudulla ja ennusteet Kuntakohtaisesti ja uuden kunnan osalta tulevaisuuden palvelutarpeisiin keskeisesti vaikuttavat väestökehitys erityisesti ikäluokittaisesti. Seuraavassa kappaleessa on esitetty selvitysalueen palvelutarpeiden kehitystä FCG-ART ennakointimallin avulla toteutettuna. Ennakointimalli perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Lisäksi ennakointimalli ottaa huomioon kunnan ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esim. muutoksia säädöksissä, asukkaiden vaatimustasossa, palvelujen järjestämistavassa tai tuottavuudessa. Lisäksi muutos yksityisen palvelutarjonnan osalta on jätetty huomiotta. Seuraava kuvio havainnollistaa palvelutarpeen suhteellisen kehityksen selvitysalueella: Vanhusten hoitoon liittyvä palvelutarve kasvaa tarkastelujakson lopulle vuoteen 2029 mennessä 1,6 -kertaiseksi. Muita selvästi kasvavia palvelutarpeita ovat perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Päivähoito ja esiopetustarpeen vähenevät vuoden 2025 jälkeen. Toisen asteen koulutustarpeet ovat selvässä laskussa jo tarkastelun alkuvuosista lähtien. 13

14 Yllä esitetyn palvelutarpeen kehityksen pohjalta on laadittu painelaskelma, joka kuvaa veroprosenttiin kohdistuvaa painetta oletuksella, että palveluiden järjestämistapa säilyy ennallaan Toimintakate Tulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero-os Valtionosuudet Tulot yhteensä Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Alijäämä/ylijäämä Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 +1,1 +4, ,4 Veroprosentti tasapainossa 20,49 23,84 25,54 27,94 1 Karkea arvio, uudet perusteet eivät ole vielä tiedossa 2 Ennusteet ilman satunnaisia eriä 3 Ennusteet ilman poistoeroja, varauksia ja rahastoja 4 Sisältää talous- ja toimitatilaston luokat: Lasten päiväkotihoito 204, Lasten perhepäivähoito 205 Muu lasten päivähoito 207 ja Esiopetus 5 Sisältää terveyskeskuksen vuodeosastohoidon, kotipalvelut, vanhusten laitospalvelut, muut vanhusten ja vammaisten palvelut 6Toimintakate vähennettynä edellä luetellut tehtävät 7 Koko perusteveydenhuolto ilman vuodeosastohoitoa 8 Vuosikatetavoitteen saavuttamiseksi Paine veroprosenttiin osoittaa, että selvitysalueella kuntien talous on jo lähtötilanteessa vuonna 2012 epätasapainossa. Talouden tasapainotila olisi edellyttänyt vuonna ,1 %-yksikön tuloveron korotusta. Laskelman mukaan korotuspaine kasvaa jo vuoteen 2017 mennessä merkittävästi. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi: e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0 27,7 Kokemäki 20,6 23,5 25,5 28,2 Lavia 25,2 30,9 33,0 37,5 Luvia 21,3 23,0 24,5 26,5 Merikarvia 21,5 25,7 27,9 31,0 Nakkila 21,5 24,6 26,8 29,5 Pomarkku 20,9 24,0 25,8 28,4 Pori 20,0 24,1 25,7 27,9 Siikainen 22,7 27,3 30,0 35,9 Ulvila 20,7 22,9 24,7 27,0 uusi kunta 20,5 23,8 25,5 27,9 14

15 Suurin paine veroprosenttiin kohdistuu Lavialla ja Siikaisissa, joissa korotuspaine nousee voimakkaasti jo ennusteen ensimmäisinä vuosina. Uuden kunnan korotuspaineet ovat merkittävät mutta kuitenkin maltillisemmat. Lähes kaikki kunnan hyötyisivät kuntaliitoksesta veroprosentin kehityksen näkökulmasta. Painelaskelmat osoittavat, että kuntien on mahdollisista kuntaliitoksista riippumatta joka tapauksessa tasapainotettava talouttaan eri keinoin. Painelaskelman mukaan uuden kunnan paine korottaa veroja on myös melko suuri, mutta joka tapauksessa maltillisempi verrattuna useaan alueen kuntaan. Kuntakohtaiset esitykset palvelutarpeiden kehityksestä ja painelaskelmista ovat tämän väliraportin liitteenä. 15

16 Investointien kehitys ja ennuste Seuraavassa taulukossa on koottu kuntakohtaisesti nettoinvestointien toteutuma vuosilta sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaluvut vuosilta Nettoinvestoinnit e 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Pori 63,5 52,5 57,8 36,0 28,1 32,3 32,1 Harjavalta 1,1 2,4 9,3 9,7 3,3 3,3 2,4 Kokemäki 2,4 1,8 1,6 2,7 2,8 3,7 3,1 Lavia 0,1 0,1 0,0 0,3 1,1 1,8 0,3 Luvia 0,6 0,6 1,0 0,8 1,6 0,6 2,9 Merikarvia 1,7 0,5 1,3 2,0 1,9 2,3 2,1 Nakkila 1,7 1,5 2,1 2,6 1,6 3,0 4,4 Pomarkku 0,1 0,5 0,1 1,3 1,6 2,1 0,7 Siikainen 0,2 0,6 0,4 1,5 0,8 1,0 0,9 Ulvila 1,2 2,3 1,3 2,8 2,8 3,5 3,3 yhteensä 72,6 62,8 74,9 59,7 45,6 53,6 52,2 Seuraava grafiikka osoittaa, että nettoinvestoinnit selvitysalueella näyttävät vaihtelevan. Porin investointien taso vaikuttaa merkittävästi koko selvitysalueen investointien tasoon. Myös Harjavallan toteuttama investointihanke näkyy selvästi vuosina 2012 ja Kuntatalouden kireä tilanne näkyy tulevien vuosien investointisuunnitelmissa selvänä alenemana. Investoinnit näyttäisivät vähentyvän 25 % eli yli 20 miljoonalla eurolla, jos verrataan tarkastelujakson ensimmäistä ja viimeistä vuotta. Nykytilanteeseen verrattuna uuden kunnan hyötynä olisi päällekkäisten investointien välttäminen ja siltä osin kunnallisveropaineen pienentyminen. 16

17 2.2.3 Valtionosuusuudistuksen vaikutukset Joulukuussa julkistettujen valtionosuuslaskelmien perusteella uudistuksen vaikutus vuonna 2013 olisi ollut seuraava: Vuoden 2013 valtionosuuteen verrattuna selvitysalueelta vähenisi valtionosuutta yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa eli 152 eur/asukas. Kuntakohtaisesti muutos olisi seuraava: UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS As.luku VOS VOS euroa /as YHTEENSÄ YHTEENSÄ lisäys, lkm 114 vähennys, lkm 190 Harjavalta Kokemäki Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Siikainen Ulvila Yhteensä Muutos kuntakohtaisesti euroa/asukas on seuraava: 17

18 Kaikki alueen kunnat näyttävät laskelmien mukaan menettävän valtionosuuksia. Pori menettäisi euromääräisesti eniten yli 11 miljoonaa euroa, Merikarvia taas asukasta kohden eniten eli 625 eur/asukas. Aiemmin esitetyissä laskelmissa ei ole otettu huomioon uusia valtionosuuslaskelmia. Jos uudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, uuden kunnan talous olisi vuonna 2013 jo vuosikatteen osalta negatiivinen. 18

19 2.2. Keskeiset huomiot nykytilasta ja sen kehittämistarpeista 1. Ikärakenteen vaikutus palvelutarpeisiin Alueen kunnat ovat osittain eri vaiheessa väestön ikääntymisen suhteen. Osassa kuntia väki on jo ikääntynyttä, osassa voimakas ikääntymiskehitys on vasta tulollaan. Joka tapauksessa vanhusten hoitoon liittyvät palvelutarpeet lähtevät selvään kasvuun jo lähivuosina. Palvelutarpeet ovat selvästi alenemassa toisen asteen koulutuksen osalta lähivuosina. Uuden kunnan palvelurakennetta suunniteltaessa yllämainitut kaksi palveluryhmää on syytä ottaa huomioon. 2. Negatiiviset vuosikatteet Selvitysalueen kunnista puolet näytti vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiivisen vuosikatteen. Lähtökohtaisesti kunnan vuosikate ei saisi olla negatiivinen yhtenäkään vuonna, Talouden tasapainotilassa vuosikatteella tulisi kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on talouden tasapainottamisohjelma joko vapaaehtoisesti toteutettuna tai kuntalain edellyttämänä. 3. Välttämättömät rakennemuutokset talouden tasapainottamiseksi 4. Suunnitteilla olevien investointien koordinointi päällekkäisyyksien välttämiseksi 5. Lavian erityistilanne 19

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1

Painelaskelmat. Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Page 1 Painelaskelmat Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys 28.5.2014 Page 1 Laskelmien lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Painelaskelmat

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä 2.6.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate

Rahoituskulut ja tuotot Vuosikate HARJAVALTA 2012 2017e 2021e 2025e Veroprosentti 18,75 19,75 19,75 19,75 Päivähoito ja esiopetus 4 3111 3219 3137 3167 Perusopetus ja lukio 6195 6149 6136 6191 Vanhusten hoito 5 8 524 10 302 12 522 15 523

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä 28.5.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3. 3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia 442 3.1 vuosikate v.2011 (1 000 euroa) -1 811,00-327,00 3.2 vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.3 vuosikate % v.2011-4,5-1,9 3.4 vuosikate % v.2010 10,9

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS KUNTATALOUS JA KAUPUNKIKONSERNI TYÖRYHMÄ TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO: Selvitykset kuntien talouden nykytilasta, yhdistymisen mahdollisuuksista ja vaikutuksista sekä organisoitumisen

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi Keski-Savon selvitysalue 15.5.2014 Heikki Miettinen Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v. 2016 Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017 Maakunnan - toimintatuotot 376,3 milj., kasvoivat 1,1 % edellisvuodesta - verotulot 883,5 milj. euroa, vähenivät

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila Rovaniemen kaupungin taloustilanne Valtuustoseminaari 18.3.2013 Sirkka Lankila Vuoden 2012 tilinpäätös on alijäämäinen Tilinpäätös on valmistumassa ja julkistetaan kokonaisuudessaan 27.3. Koko kaupungin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu

Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu Hausjärvi Loppi Riihimäki Hausjärven, Lopen ja Riihimäen kuntarakenneselvitys talouden tarkastelu 1.6.2015 Riitta Ekuri FCG Konsultointi 1.6.2015 Page 1 Tilinpäätös 2014 Taloudellisten laskelmien lähtötiedot

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot